FI86104C - Deformationsreglerande vals. - Google Patents

Description

1 86104

Huotosäädettävä tela.

Keksintö koskee inuotosäädettävää telaa, jossa on kiinteästi tuettu kannatin, jolle sitä ympäröivä pyörivä te-5 lan vaippa on laakeroitu erityisesti hydrostaattisilla-laakerielementeillä varustetun tukilaitteen avulla, jolloin telan vaipan päät on sijoitettu rengaslaakereiden kautta laakeriholkkeihin, jotka voivat siirtyä kannattimen suhteen, mutta jotka on varmistettu kiertymistä vas-10 taan laakeriholkkeihin vaikuttavien vääntömomenttitukien avulla.

Tämäntyyppiset muotosäädettävät telat sopivat lukuisiin käyttötarkoituksiin, kuten painekäsittelytelaksi esimer-15 kiksi kalanteria, kiillotuskoneita, paperi-, sellu- ja painokoneiden puristusosia tai teräksen, muovin yms valssi laitoksia varten, tai kääntötelaksi, joita käytetään-viiroja, tekstiilirainoja yms varten. Näissä teloissa voidaan telan muotoa muuttaa tukilaitteeseen syötettäviä 20 säätösignaaleja, esimerkiksi hydrostaattista painet- tasäätämällä tai ohjaamalla kokonaisuudessaan tai vyöhy-keittäin.

Tämäntyyppinen muotosäädettävä tela tunnetaan julkaisusta : 25 DE-OS 33 25 385. Vääntömomenttituki käsittää välielement- tien kautta kannattimelle pyörivästi laakeroidun rullan, IIV joka tarttuu laakeriholkissa olevaan säteisuraan. Kannat- timen kummallekin puolelle voidaan myös sijoittaa kaksi vääntömomenttitukea. Tällöin rullat ja säteisurat sijait-30 sevat vaikutustasossa, joka on määritetty tukilaitteen avulla. Vääntömomenttituet estävät laakeriholkkeja kier-tymästä niin, että niiden kanssa kosketuksessa olevat V : tiivistysrenkaat eivät vahingoitu, ja mahdollistavat sa- .·*·. manaikaisesti laakeriholkkien ja niiden päällä olevan V 35 telan vaipan säteensuuntaisen etenevän liikkeen.

Lisäksi tunnetaan muotosäädettäviä teloja (DE-AS 22 54 2 86104 392), joissa laakeriholkki on varustettu ikkunantapaisel-la aukolla, jossa on kaksi samansuuntaista sivuseinämää, jotka liukuvat kannattimen samansuuntaisilla ohjauspin-noilla. Tällä telan vaippaa on tarkoitus ohjata säteen-5 suunnassa.

Kun telan vaippaa yhdessä laakeriholkin kanssa tunnetuissa tapauksissa pitäisi siirtää, esimerkiksi syöttämällä painetta hydrostaattisiin laakerielementteihin, on tämä 10 siirtoliike suoritettava laakeriholkin ja vääntömoment-tituen tai kannattimen välisiä kitkavoimia vastaan. Tämä on erityisen ongelmallista ikkunamaista aukkoa käytettäessä koska heti kun laakeriholkki hieman kallistuu se juuttuu kiinni diagonaalisesti toisiaan vastapäätä ole-15 vista ohjauspintojen kohdista, jolloin sen irroittamisek- si on käytettävä huomattavaa voimaa. Tämä vaara on tunnettujen vääntömomenttitukien kohdalla oleellisesti vähäisempi erityisesti silloin kun ne ovat rullia. Toimin-ta-aikana voi kuitenkin viivakosketuksen johdosta esiin-20 tyä huomattavaa Hertz'in puristusta ja siten sylinterinmuotoisen ulkopinnan litistymistä niin, että tässäkin tapauksessa on selviydyttävä kitkavoimista vaikkakin hyvin pienessä määrin. Tämä haittaa tarkkaa säätöä erityi-T: sesti silloin kun kitkavoimat eivät ole yhtä suuret kum- ;\j 25 massakin laakeriholkissa.

Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan edellä esitetyn 1. ‘ tyyppinen muotosäädettävä tela, jossa on pyörimättömästi \ . tuettu kannatin, jolle sitä ympäröivä pyörivä telan vaip- 30 pa on laakeroitu erityisesti hydrostaattisilla laakeri-elementeillä varustetun tukilaitteen avulla, jolloin telan vaipan sekä sen kanssa toimivan vastatelan akselit v: määrittävät vaikutustason ja jolloin telan vaipan päät on .·.·. sijoitettu rengaslaakereiden kautta laakeriholkkeihin, .···. 35 jotka voivat siirtyä kannattimen suhteen, mutta jotka on varmistettu kiertymistä vastaan laakeriholkkeihin vaikut- • * · ’...* tavien vääntömomenttitukien avulla, joissa kussakin on «Il 3 86104 ainakin yksi kannattimen pituussuunnan suuntainen tappi.

Keksinnön mukaisessa telassa saadaan kitkavoimat vääntö-momentti tukien alueella käytännöllisesti katsoen merki-5 tyksettömiksi.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että tappi on sijoitettu etäisyyden päähän vaikutustasosta ja siirretty noin 90° ympäryksen suunnassa tukilaitteeseen 10 nähden, ja että laakeriholkit ovat tapin ympäri käännettävät.

Tässä rakenteessa vääntömomenttitukea on siirretty vaikutustason poikkisuunnassa ja on muodoltaan epäkeskisesti 15 sijoitettu kääntötappi. Tästä syystä ei esiinny etenevää liikettä laakeriholkkien ja niille sijoitetun telan vaipan ja kannattimen välillä, vaan ympyränmuotoista rataa pitkin tapahtuvaa kääntöliikettä. Päällekkäisten pintojen suhteellinen liike rajoittuu tapin sylinterinmuotoiseen 20 pintaan ja siihen kuuluvaan poraukseen. Suhteellisen suuren kosketuspinnan ansiosta ei ole pelättävissä Hertz'in puristuksen esiintymistä. Sylinterinmuodon ansiosta ei myöskään voi esiintyä juuttumista. Koska kääntöakseli - sijaitsee välimatkan päässä vaikutustasosta, syntyy vi- .·. : 25 puvarsivaikutus siten, että sylinterinmuotoisessa kään- : tölaakerissa vielä vaikutustasossa olevat kitkavoimat yV vaikuttavat niin vähäisellä osuudella, että ne käytännös sä voidaan jättää huomioimatta.

* 30 Koska telan vaippaa siirrettäessä ei tarvitse selviytyä mistään irrotus-, puristus- tai kitkavoimista eikä siis * myöskään erisuuruisista voimista telan vaipan päissä saa- ν' · daan aikaan erittäin tarkka ja herkkä säätö.

*··' 35 On erityisen edullista kun tappi on pyörimättömästi yh distetty kannattimeen ja laakeriholkkia voidaan kääntää tapin ympäri. Tällä on verrattuna siihen vaihtoehtoon, * · · • · 4 86104 jossa tappi on kiinnitetty laakeriholkkiin, se etu, että välimatka laakeriholkin poikkileikkauskeskitason ja tap-piliukulaakerin välillä on pieni. Täten vähenee myös vaara että laakeriholkin akseli kallistuu ei-toivottuun vi-5 noon asentoon poikkikuormituksen vaikutuksesta silloinkin kun vain toinen laakeriholkin päätypinnoista on varustettu kääntötapilla.

Eräässä edullisessa rakennemuodossa on huolehdittu siitä, 10 että tappi työntyy ulos laakeriholkin läpi ulottuvan kannattimen osan ja kannattimen paksumman pääosan välisestä porraspäätypinnasta. Kannatin voi tästä kohdasta olla huomattavasti isompi kuin vaikutustasossa koska ulkopinnan ei tarvitse olla työstetty tukilaitteen vastaanotta-15 miseksi. Siksi voidaan siis käyttää suhteellisen suurta porrasta.

On myös mahdollista, että tappi työntyy ulos kannattimeen pyörimättömästi kiinnitetystä, aksiaalisuunnassa rengas-20 laakerin ulkopuolelle sijoitetusta tiivistyslaatasta.

Tällöin on tiivistyslaatta vain muotoiltava niin suureksi, että tappi sijaitsee oikeassa kohdassa.

Rullalaakerin kummallekin puolelle on erityisen edullista 25 sijoittaa kulloinkin tappi sama-akselisesti. Näin saadaan aikaan erityisen hyvä tuenta, jonka yhteydessä on varmistettu se, että laakeriholkin keskiakseli kaikilla kuormituksilla pysyy lähtöasentonsa suuntaisena.

30 Tämä voidaan erityisesti saada aikaan siten, että laake-riholkki on varustettu kahdella ulkolaipalla, joista toi-nen on yhtä osaa laakeriholkin kanssa ja toinen on yhdis-: - · tetty siihen kiinnityslaitteiden avulla. Näiden kahden .·]·, ulkolaipan avulla on mahdollista sijoittaa tapit niin, 35 että ne sijaitsevat suhteellisen suuren välimatkan päässä *;* laakeriholkin keskiakselista.

5 86104

Lisäksi on edullista, että tappia voidaan liikuttaa tuki-laitteen liikesuunnan kanssa lähes samansuuntaista rataa pitkin. Tämä rakenne mahdollistaa kääntötuennan käytön myös sellaisten telan vaippojen yhteydessä, joilla on 5 suuri liikkeen pituus. Tämän ansiosta laakeriholkilla on kaksinkertainen liikkumisvapaus, niin että se voi käytössä aina asettaa niin että sen akseli sijaitsee vaikutustasossa tai sen läheisyydessä.

10 Eräs mahdollisuus on se, että tappi on kannatettu kulis-sikiven avulla, joka on siirrettävissä kiinteästi kan-nattimeen kiinnitetyssä urassa, joka kulkee epäkeskises-ti lähes tukilaitteen liikkeen suunnassa. Tarkkaa ja herkkää säätöä varten riittää kun pienikitkainen kääntö- 15 tuenta on telan vaipan työasennon alueella. Suurilla käynnistys- ja pysäytysliikkeillä sen sijaan kääntöakseli siirtyy urassa kulissikiven avulla. Tällöinkään ei voi esiintyä juuttumista koska kulissikivi voi sopeutua uran radan mukaan kääntymällä kääntöakselinsa ympäri.

20

Rakenteellisesti on suositeltavaa, että ura kulissikiven vastaanottamiseksi on muodostettu kannattimen porraspää-typintaan ja/tai tiivistyslaattaan. Valitsemalla laakerin kummallekin puolelle ura saadaan aikaan kulissikivien .·. : 25 erityisen varma siirtymisliike.

Eräs toinen sopiva vaihtoehto on se, että tappi on vivun kannattama, jota voidaan kääntää ensimmäistä tappia dia-metraalisesti vastapäätä olevan toisen tapin kannattimen 30 suhteen kiinteän akselin ympäri. Kääntäminen toisen tapin ympäri tapahtuu yhtä pienellä kitkalla kuin kääntäminen ensimmäisen tapin ympäri. Syntyy eräänlainen saksiliike, : . : joka mahdollistaa sekä iskuliikkeen että myös laakerihol- kin suuntaamisen vaikutustason suhteen.

35 " Vipu on tarkoituksenmukaisesti sijoitettu laakeriholkin päätypinnan ja kannattimen porraspäätypinnan ja/tai tii- 6 86104 vistyslaatan päätypinnan väliin. Siinä kohdassa vipu vie vähän tilaa mutta sillä on kuitenkin suuri leveys säteen-suunnassa ja siitä syystä vastaavasti hyvä stabiliteetti.

5 On erityisen edullista, että vipu on muodostettu renkaan avulla, joka ympäröi sen läpi ulottuvaa kannattimen osaa sellaisella välyksellä, että renkaan maksimaalinen liikkeen pituus on pienempi kuin laakeriholkin maksimaalinen liikkeen pituus. Tämän rengasmuodon ansiosta vivun stabi-10 liteetti on erityisen hyvä. Se mahdollistaa lisäksi liikkeen pituuden rajoittamisen. Sen ansiosta on myös epäedullisissa olosuhteissa taattu että sekä rengas että laakeriholkki suorittaa kääntöliikkeen myös suuremmilla liikkeen pituuksilla, kuten myös on tarkoitus jotta laa-15 keriholkki pysyisi vaikutustason alueella.

Eräässä toisessa rakennemuodossa on huolehdittu siitä, että laakeriholkki ainakin yhdeltä puolelta on varustettu aksiaalisesti ulkonevalla reunalla, joka ympäröi rengasta 20 sellaisella välyksellä, että maksimaalinen suhteellinen liikkeen pituus laakeriholkin ja renkaan välillä on pienempi kuin laakeriholkin maksimaalinen liikkeen pituus. Myös tämä rajoittaa liikkeen pituutta, joka varmistaa sen, että sekä rengas että laakeriholkki kääntyvät liik- .*· : 25 keen pituuden ollessa suurempi.

• · Tällöin on edullista, että renkaan maksimaalisen liikkeen .. pituuden ja maksimaalisen suhteellisen liikkeen pituuden \ . summa on suurempi kuin laakerin maksimaalinen liikkeen * * 30 pituus. Lepoasennossa, kun hydrostaattinen paine ei vai kuta, laakeriholkki tukeutuu välittömästi kannattimeen.

\ Telan vaippaan ja/tai laakeriholkkiin vaikuttava hydro- staattinen laakerilaite on erityisen edullinen ratkaisu, .···. 35 jossa laitteessa on tukilaitteen suuntaan vaikuttavia primäärielementtejä ja vastakkaiseen suuntaan vaikuttavia ·...· Sekundäärielementtejä, jotka puristusvaikutuksensa avulla 7 86104 estävät ainakin telan vaipan liian suurta poikkisiirty-mistä. Primääri- ja sekundaarilaakerielementtien avulla voidaan telan vaippaan vaikuttavat poikkivoimat vastaanottaa. Tämän avulla kääntötappi voidaan vapauttaa poik-5 kivoimien vaikutuksesta, mikä jälleen on hyväksi pienikitkaiselle kääntöliikkeelle. Stabilointielementit saavat yhdessä kulissikivituennan kanssa aikaan kulissikiven automaattisen säädön. Sillä kääntökulman suuretessa kasvavat stabilointilaitteen telan vaippaan kohdistamat 10 poikkivoimat, kunnes kulissikivi lopuksi on täysin tai lähes vapautettu poikkivoimien vaikutuksesta ja tästä syystä siirtyy urassa.

Yksinkertaisimmassa tapauksessa tukilaitteen hydrostaat-15 tiset laakerielementit toimivat primäärielementteinä. Ne voivat kehänsuunnassa olla mitoitukseltaan niin suuria, että ne sopivat poikkivoimien vastaanottamiseksi. On erityisen edullista, jos ne on kuormitettu ainakin kahden kehänsuunnassa siirretyn, männästä ja sylinteristä koos-20 tuvan paineanturin avulla. Tällaisia laakerielementtejä tunnetaan esimerkiksi julkaisusta DE-PS 30 22 491.

Yleensä riittää jos primäärielementit voivat vastaanottaa poikkivoimia, kun taas sekundaarielementtien tehtävänä on : 25 vain saada aikaan haluttu puristusvaikutus. On kuitenkin myös olemassa se mahdollisuus, että sekundaarielementit ovat vastakkaisesta suunnasta telan vaippaan vaikuttavia ‘ hydrostaattisia laakerielementtejä. Nämä kykenevät vas- : taanottamaan poikkivoimia kuten primäärielementit.

30

Eräs vaihtoehto on se, että ainakin sekundaarielementtinä käytetään mäntäsylinterilaitetta laakeriholkin ja sen - : : läpi ulottuvan kannattimen osan välissä. Tällä rakenteel- .·*·. la on se etu, että laakeriholkin ja primääri- tai sekun- 35 daarielementin välillä ei esiinny suhteellista kiertolii-kettä. Laakeriholkki voi jopa olla yhdistetty johonkin mäntä-sylinteri-laitteen osaan.

8 86104

Erityisesti voi laakeriholkkiin kiinteästi sijoitettu mäntä ulottua kannattimen osassa olevaan sylinteriporauk-seen suurella välyksellä. Suuri välys huolehtii siitä, 5 että männän ohjaus sylinteriporauksessa ei häiritse laa-keriholkin kääntöliikettä.

Keksinnön eräässä toisessa rakennemuodossa on huolehdittu siitä, että ainakin yksi laakeriholkin päätypinta on valo rustettu liukuelementeillä, joiden kokonaispinta-ala on huomattavasti pienempi kuin päätypinnan. Tällä tavalla pienenee kosketuspinta vieressä olevan osan, esimerkiksi kannattimen portaan ja/tai tiivistyslaatan kanssa, mikä myös pienentää sitä kitkavoimaa, josta on selviydyttävä 15 laakeriholkkia siirrettäessä. Liukuelementit voivat lisäksi olla ainetta, jolla on paremmat liukuominaisuudet, esimerkiksi pronssia. Tämän lisäksi ovat hienokäsiteltä-vät pinnat liukuelementeissä ja vieressä olevissa osissa pienemmät, mikä säästää kustannuksia.

20

Liukuelementti voi erityisesti olla tappia ympäröivä rengas. Tällöin ei tarvita mitään erityisiä kiinnityselementtejä.

25 Yhden päätypinnan pitäisi mahdollisuuksien mukaan olla varustettu kolmella, noin 120°:n välein sijoitetulla liu-kuelementillä. Tämä saa aikaan kolmipistetuennan ja siitä ; syystä hyvän stabiliteetin.

30 Laakeriholkin ja tiivistyslaatan välissä käytettävät liukuelementit on sopivimmin sijoitettu näiden välissä ole- "**· van tiivistysrenkaan sisäpuolelle. Liukuelementteja voi- daan tästä syystä vielä voidella telan vaipan sisätilassa olevalla öljyllä. Liukuelementit huolehtivat lisäksi sii-35 tä, että tiivistysrengas ei ole kuormitettu, vaan se voi-;* daan suunnitella yksinomaan tiivistäväksi.

9 86104

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin piirustuksessa esitettyjen, sopivien rakenne-esimerkkien nojalla,jossa:

Kuv. l esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaisen 5 muotosäädettävän telan kuvion 2 viivan A-A mukaisesta päätyosasta,

Kuv. 2 esittää poikkileikkausta kuvion 1 viivaa B-B pitkin, 10

Kuv. 3 esittää leikkausta kuvion 1 viivaa C-C pitkin,

Kuv. 4 esittää pitkittäisleikkausta muunnellun rakenne-muodon päätyosasta, 15

Kuv. 5 esittää pitkittäisleikkausta toisen rakennemuodon päätyosasta,

Kuv. 6 esittää poikkileikkausta kuvion 5 viivaa D-D

20 pitkin,

Kuv. 7 esittää pitkittäisleikkausta neljännen rakennemuodon päätyosasta,

25 Kuv. 8 esittää poikkileikkausta kuvion 7 viivaa E-E

pitkin,

Kuv. 9 esittää pitkittäisleikkausta viidennen rakennemuodon päätyosasta, 30

Kuv. 10 esittää poikkileikkausta kuvion 10 viivaa F-F pitkin,

Kuv. 11 esittää samaa poikkileikkausta alaslasketulla ,*·. 35 laakeriholkilla, ja

Kuv. 12 esittää poikkileikkausta kuvion 9 viivaa G-G pit- 10 861 04 kin alaslasketulla laakeriholkilla.

Kuvioiden 1-3 rakennemuodossa muotosäädettävä tela 1, joka voi toimia yhdessä vastatelan 2 kanssa, on varustet-5 tu kannattimella 3, joka on kummastakin päästä kääntö-tuen 4 kautta pyörimättömästi kannatettu kehyksessä 5. Telanvaippa 6 ympäröi pyörivästi kannatinta 3 ja on tuet-tusille tukilaitteen 8 avulla. Tämä tukilaite on varustettu aksiaalisuunnassa vierekkäin sijoitetuilla laake-10 rielementeillä 9, joista kukin on kuormitettu kulloinkin kahden kehänsuunnassa siirretyn paineanturin 10 ja 11 avulla, jotka koostuvat kulloinkin männästä kannattimella 3 ja laakerielementissä 9 olevasta sylinteriporauksesta, sekä ovat varustetut painetaskuilla 12 ja 13 vaipan hyd-15 rostaattiseksi tukemiseksi. Tämän hydrostaattisen tuennan muiden yksityiskohtien osalta viitataan julkaisuun DE-PS 30 22 491.

Tämän lisäksi on telan vaipan 6 kukin pää tuettu rulla-20 laakerin 14 kautta laakeriholkilla 15, jonka sylinterinmuotoinen keskiaukko 16 ympäröi sylinterinmuotoista kannattimen osaa 17, joka on halkaisijaltaan pienempi. Kannatin 3 on tästä syystä ylimenoalueella varustettu por-taalla 18. Tällä portaalla on kuvion 2 leikkaustasossa A-.*. : 25 A suurempi säteensuuntainen leveys kuin telojen 1 ja 2 : . välisen nipin määrittämässä vaikutustasossa H, koska kan natinta 3 tukilaitteen 8 paikalleen sijoittamiseksi on tasoitettu. Tämän portaan poraukseen on tukilaitteen 8 suhteen noin 90° siirretysti kiinnitetty tappi 19, joka 30 on varmistettu säätöruuvin 20 avulla. Tämä tappi 19 työntyy liukuvälyksellä laakeriholkissa 15 olevaan poraukseen 21. Poraus on muodostettu ulkolaippaan 22, joka sijaitsee • r- ' sivussa rullalaakerin 14 vieressä.

..I 35 Tämän seurauksena voidaan laakeriholkkia 15, kuten ku- • · *!* viossa 2 on esitetty, kääntää tapin 19 ympäri, eli ala- asennon, jossa laakeriholkki 15 ylhäältä on kosketuksessa 11 86104 kannattimen osan 17 kanssa, ja yläasennon välillä, jossa laakeriholkki alhaalta on kosketuksessa kannattimen osan kanssa. Kaikki laakeriholkin 15 osat liikkuvat tällöin ympyräkaaren osia pitkin. Kuviossa 2 on esitetty ympyrä K 5 säteellä r, jota pitkin laakeriholkin 15 sisäkehällä sym-metriatasossa oleva piste P liikkuu tietyn matkan verran. Koska laakeriholkki 15 kääntyy vain sylinterinmuotoisen tapin 19 ympäri tämän liikkeen aikana ei voi esiintyä mitään kiinnijuuttumista. Sylinterinmuotoisella tapin ul-10 kopinnalla mahdollisesti vielä vaikuttava kitkavoima on merkityksetön, koska se vaikuttaa vipusuhteiden vuoksi vaikutustasossa E enää murto-osalla alkuperäisestä vaikutuksestaan. Tappi 19 muodostaa vääntömomenttituen, joka estää laakeriholkkia 15 kiertymästä. Tämän vuoksi esiin-15 tyy vain hyvin pientä suhteellista liikettä laakeriholkin 15 ja tiivistysrenkaan 24 välillä, joka on kiinnitetty kannattimella 3 kiinteästi olevaan tiivistyslaattaan 23.

Laakeriholkki 15 on varustettu kahdella ulkolaipalla.

20 Ulkolaippa 22 on osa laakeriholkkia. Ulkolaippa 25 on yhdistetty ulkolaippaan 22 ei esitettyjen kiinnityselimien avulla. Kumpikin ulkolaippojen avulla muodostettu laakeriholkin 15 päätypinta on varustettu kulloinkin kolmella 120°:n välein sijoitetulla liukuelementillä, jotka ovat 25 pienikitkaista ainetta, kuten pronssia. Kuviossa 3 nämä Y·· kolme liukuelementtiä 26, 27 ja 28 ovat ulkolaipan 22 ja kannattimen 3 portaan 18 välissä. Liukuelementti 26 on rengas, joka on sijoitettu tapin 19 ympäri. Liukuelemen-tit 27 ja 28 ovat pyöreitä levyjä ja ne on kiinnitetty 30 ulkolaippaan 22. Ulkolaippaan 25 on tiivisteen 24 kehän sisäpuolelle kiinnitetty samalla tavalla kolme pyöreän : levyn muotoista liukuelementtiä, joiden keskinäinen jako on sama, joista liukuelementit 29 ja 30 ovat nähtävissä kuviossa 1. Vain ne portaan 18 ja tiivistyslaatan 23 pin-:V: 35 nat, jotka sijaitsevat liukuelementtejä vastapäätä, on hienokäsiteltävä.

i2 861 04

Kuviossa 4 käytetään samoja osia varten samoja viitenumerolta kuin kuvioissa 1-3. Vastaava osa saa viitenumeron, johon on lisätty 100. Laakeriholkki 115 on kääntyvästi laakeroitu kahdelle sama-akseliselle tapille 119 ja 119a. 5 Tappi 119 on kiinnitetty säätöruuvin 120 avulla kannatti-meen. Tappi 119a on kiinnitetty säätöruuvin 120a avulla tiivistyslaattaan 123, joka on yhdistetty pyörimättömästi kannattimeen 3. Tappi 119a työntyy laakeriholkin 115 ul-kolaipassa 125 olevaan poraukseen 12la, joka ulkolaippa 10 sijaitsee aksiaalisuunnassa rullalaakerin 14 ulkopuolel la.

Koska laakeriholkki 115 tässä rakenteessa on kääntyvästi laakeroitu rullalaakerin 14 kummaltakin puolelta, pysyy 15 laakeriholkin akseli lepoasennon suuntaisena myös erittäin suurilla kuormituksilla. Tappien poikkipinta-alaa voidaan pienentää, koska vastaanotettavat voimat jakaantuvat kahdelle tapille.

20 Liukuelementit vastaavat kuvioiden 1-3 esittämiä; vain liukuelementti 129 on tappia 119a ympäröivä rengas.

Kuvioiden 5 ja 6 rakennemuoto vastaa kuvioiden 1-3 raken-nemuotoa. Samoja osia varten käytetään samoja viitenume-25 roita. Muunneltujen osien kohdalla on viitenumeroon lisätty 200. Eroa aikaisempaan on se, että tappi 219 on * pyörimättömästi kiinnitetty kulissikiveen 31, jota voi- : - daansiirtää kannattimen 203 olakkeessa 218 olevassa uras sa 32. Ura ulottuu epäkeskisesti lähes tukilaitteen 8 30 liikkeen suunnassa vast, vaikutustason H suunnassa.

Laakerielementit 9 muodostavat hydrostaattisen stabiloin-... tilaitteen primäärielementtejä, johon kussakin laakeri- *. hoikissa 215 vielä kuuluu sekundaarielementti 33, joka 35 vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Se koostuu laakeriholk-: kiin 215 kiinnitetystä männästä 34 ja kannattimen osaan .·1-·. 217 muodostetusta sylinteriporauksesta 35. Sylinteripo- 13 861 04 raukseen 35 voidaan syöttää johdon 36 kautta paineväli-ainetta säädettävällä tai ohjattavalla paineella. Sama päteen vastaavan primäärielementin 37 osalta, joka myös voi sijaita laakeriholkin 215 alueella. Männän 34 ja sy-5 1interiporauksen 35 välinen välys on suuri, jotta laake riholkin 215 kääntöliike tapin 219 ympäri voisi tapahtua esteettä. Sulkuventtiilien avulla on myös mahdollista sulkea primääri- ja sekundaarielementin 33, 37 painetilat niin, että telan vaipan 6 päät voidaan lukita valittuihin 10 asentoihin.

Työasennossa laakeriholkki 215 kääntyy tapin 219 ympäri samalla tavalla kuin tapin ollessa laakeroitu kiinteästi. Kun telan vaippaa tukilaitteen 8 avulla kuitenkin siirre-15 tään pidemmän matkan verran vetää laakeriholkki kulissi-kiven 31 mukanaan tapin 219 kautta. Kun telan vaippa 6 pyrkii siirtymään poikkisuunnassa, laakerielementit 9 kehittävät vastaavia vastapoikkivoimia, jolloin ne tukeutuvat kannattimeen kiinteästi kiinnitettyyn mäntään.

20 Näitä poikkivoimia voidaan suurentaa siten, että primää- rielementteihin 9 ja sekundaarielementteihin 33 syötettyjä paineita samanaikaisesti nostetaan. Tämän seurauksena on tappiin 219 vast, kulissikiveen 31 vaikuttava poikkivoima rajoitettu. Kääntökulman kasvaessa pienenee 25 tappiin vaikuttava poikkivoima lähes nollaan, jonka jäl-Vi keen kulissikivi 31 voi vapaasti liikkua urassa 32. 1 • *

Kuvioiden 7 ja 8 rakennemuoto vastaa kuvion 4 rakenne f- muotoa. Tästä syystä käytetään samoja osia varten samoja 30 viitenumerolta ja muunneltuja osia varten viitenumerolta, joihin on lisätty 300. Tämä rakennemuoto eroaa edellisistä oleellisesti siinä, että hydrostaattinen stabilointi-laite on varustettu primäärielementteinä toimivilla laa-kerielementeillä 9 ja sekundäärielementteinä toimivilla : : : 35 vastakkaiselle puolelle sijoitetuilla laakerielementeil- lä 38. Lisäksi on rullalaakerin 14 kummallakin puolella jälleen tappi 319 vast. 319a. Ne on lukittu kulissikiveen 14 861 04 331 vast. 331a. Kulissikiveä 331 voidaan siirtää kannat-timessa 303 olevassa urassa 332, kulissikiveä 331a tii-vistyslaatassa 323 olevassa urassa 332a. Urien kulku on sama kuin uran 332 kulku kuvioissa 5 ja 6. Myös tämän 5 rakenteen toiminta vastaa kuvioiden 5 ja 6 rakenteen toimintaa.

Kuvioiden 9-12 rakennemuodossa käytetään samoja osia varten samoja viitenumerolta ja muunneltuja osia varten vii-10 tenumeroita, joihin on lisätty 400. Tässä rakenteessa tapit 419 ja 419a on laakeroitu laakeriholkissa 415 oleviin laakerihylsyihin 433, 433a. Kukin näistä on kiinteästi yhdistetty renkaaseen 434, 434a. Renkaat muodostavat vipuja, joita voidaan kääntää toisien tappien 435, 15 435a kiinteiden akselien ympäri. Tätä tarkoitusta varten renkaaseen 434 kiinnitetty tappi 435 työntyy kannattimen 403 porraspäätypinnassa 418 olevaan laakerihylsyyn 436. Renkaaseen 434a kiinnitetty tappi 435a työntyy kannatti-meen 403 pyörimättömästi kiinnitetyssä tiivistyslaatassa 20 423 olevaan laakerihylsyyn 436a. Rengas 434 sijaitsee kannattimen porraspäätypinnan 418 ja laakeriholkin 415 päätypinnan 437 välissä. Rengas 434a sijaitsee laakeri-hoikin 415 päätypinnan 438 ja tiivistyslaatan 423 pääty-pinnan 439 välissä. Laakeriholkin 415 renkaanmuotoinen 25 reuna 440 ulottuu aksiaalisuunnassa päätypinnan 437 yli. Tiivistettä 424 kannattava renkaanmuotoinen reuna 441 ulottuu aksiaalisuunnassa päätypinnan 439 yli.

Renkaan 434 ja sen läpi ulottuvan kannattimen osan 17 30 välissä on välys xl, joka vastaa maksimaalista renkaan liikkeen pituutta, renkaan 434 ja reunan 440 välissä on välys x2, joka vastaa maksimaalista suhteellista liikkeen pituutta, ja laakeriholkin 415 ja kannattimen osan 17 välissä on välys x3, joka vastaa maksimaalista laakerihol-35 kin liikkeen pituutta. x3 on pienempi kuin xl + x2, mut-ta kuitenkin suurempi kuin xl tai x2 yksinään. Tällä on se seuraus, että telan vaipan 6 alimmassa päätyasennossa is 86104 rengas 434 lepää kannattimen osalla 17 (kuv. 11) ja laa-keriholkki 415 kannattimen osalla 17 (kuv. 12), mutta reunan 440 ja renkaan 434 väliin jää kuitenkin vielä pieni välitila (kuv. 11).

5

Kuviossa 10 on esitetty väliasento, jossa laakeriholkki 415 konsentrisesti ympäröi kannattimen osaa 17. Laakeri-hoikin 415 akseli Ml ja kannattimen osan 17 akseli M2 yhtyvät.

10

Kuviossa 11 on havainnollistettu kuinka laakeriholkin 415 akseli Ml on siirtynyt alaspäin kannattimen osan 17 akselin M2 suhteen kaksinkertaisen kääntöliikkeen avulla. Tappien 419 ja 435 välinen yhdysviiva on kääntynyt kul-15 man verran renkaan 434 käännettyä tapin 435 ympäri.

Tapin 419 ja laakeriholkin 415 akselin Ml välinen yhdysviiva on kääntynyt kulman verran kääntämisen vuoksi tapin 419 ympäri. Tämän kaksinkertaisen kääntöliikkeen vuoksi on akselin Ml poikkeama vaikutustasosta H mini-20 maalinen.

Esitetyistä rakennemuodoista voidaan poiketa monessa suhteessa poikkeamatta keksinnön perusperiaatteesta. Laake-rielementtien 9 laakeripinnat voivat esimerkiksi olla 25 ympyränmuotoisia ja ne voivat olla kuormitetut vain yhdellä paineanturilla. Tukilaitteena voidaan myös käyttää läpimenevää, paineväliaineella täytettyä kammiota. Säätöä varten on käytettävissä mitä erilaisimpia tunnettuja periaatteita. Tappi 19 voi myös olla kiinnitetty kiinteäs-30 ti kannattimeen kiinnitettyyn rengaslevyyn. Tässä ta pauksessa kannattimen poikkileikkaus voi olla sama koko . : sen pituudelta. On myös olemassa mahdollisuus lukita tap pi kulloinkin laakeriholkkiin ja käyttää kannattimessa, tiivistyslaatassa, kulissikivessä tai renkaassa olevaa 35 porausta kääntölaakerina. Kuvioiden 5-8 rakennemuodoissa : : voi kulissikivi olla myös kummaltakin puolelta varustettu ... hydrostaattisilla laakeritaskuilla, joihin syötetään pai- 16 861 04 nevällainetta, mikä vielä enemmän vähentää kitkan vaaraa kulissikiven siirron aikana.

4 · *

Claims (23)

1. Muotosäädettävä tela, jossa on pyörimättömästi tuettu kannatin (3, 203, 303, 403), jolle sitä ympäröivä pyörivä 5 telan vaippa (6) on laakeroitu erityisesti hydrostaattisilla laakerielementeillä (9) varustetun tukilaitteen (8) avulla, jolloin telan vaipan sekä sen kanssa toimivan vastatelan akselit määrittävät vaikutustason (H) ja jolloin telan vaipan päät on sijoitettu rengaslaakereiden 10 (14) kautta laakeriholkkeihin (15, 115, 215, 415), jotka voivat siirtyä kannattimen suhteen, mutta jotka on varmistettu kiertymistä vastaan laakeriholkkeihin vaikuttavien vääntömomenttitukien avulla, joissa kussakin on ainakin yksi kannattimen pituussuunnan suuntainen tappi 15 (19, 119, 119a, 219, 319, 319a, 419, 419a, tunnettu sii tä, että tappi (19; 119, 119a; 219; 319, 319a; 419, 419a) on sijoitettu etäisyyden päähän vaikutustasosta (H) ja siirretty noin 90° ympäryksen suunnassa tukilaitteeseen (8) nähden, ja että laakeriholkit (15; 115; 215; 415) 20 ovat tapin ympäri käännettävät.

1’ 86104

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että tappi (19; 119, 119a; 219; 319, 319a; 419, 419a) on pyörimättömästi yhdistetty kannatti- 25 meen (3; 203; 303; 403) ja laakeriholkkia (15; 115; 215) voidaan kääntää tapin ympäri.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen muotosäädettävä tela tunnettu siitä, että tappi (19; 119; 219; 319; 30 419) työntyy ulos laakeriholkin (15; 115; 215; 415) läpi ulottuvan kannattimen osan (17; 217; 417) ja kannattimen (3; 203; 303; 403) paksumman pääosan välissä olevasta porraspäätypinnasta (18; 218; 318; 418).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen muotosäädet tävä tela, tunnettu siitä, että tappi (119a; 319a; 419a) työntyy ulos kannattimeen (3; 203; 303) pyö- ie 86104 rimättömästi kiinnitetystä, aksiaalisuunnassa rengaslaa-kerin (14) ulkopuolelle sijoitetusta tiivistyslaatasta (123; 323; 423).

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen muotosäädet- tävä tela, tunnettu siitä, että rengaslaakerin (14) kummallekin puolelle on sama-akselisesti sijoitettu tappi (119, 119a; 319, 319a; 419, 419a).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen muotosäädet- tävä tela, tunnettu siitä, että laakeriholkki (15; 115; 415) on varustettu kahdella ulkolaipalla (22, 25; 125; 422, 425), joista toinen on osa laakeriholkkia ja toinen on kiinnityselinten avulla kiinnitetty siihen. 15

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen muotosäädet-tävä tela, tunnettu siitä, että tappia (219; 319, 319a; 419, 419a) voidaan siirtää lähes tukilaitteen liikkeen suuntaista rataa pitkin. 20

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että tappi (219; 319, 319a) on kannatettu kulissikiven (31; 331, 331a) avulla, jota voidaan siirtää kiinteästi kannattimen (203; 303) suhteen sijoi- 25 tetussa urassa (32; 332, 332a), joka kulkee epäkeskisesti lähes tukilaitteen (8) liikkeen suunnassa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että ura (32; 332, 332a) kulissikiven 30 (31; 331, 331a) vastaanottamiseksi on muodostettu kannat timen (203; 303) porraspäätypintaan ja/tai tiivistyslaat-taan (323) .

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen muotosäädettävä tela, V. 35 tunnettu siitä, että tappi (419, 419a) on kannatettu : vivun (434, 434a) avulla, jota voidaan kääntää tappia diametraalisesti vastapäätä olevan toisen tapin (435, i9 861 04 435a) kannattimen suhteen kiinteän akselin ympäri.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että vipu (435, 435a) on sijoitettu laa- 5 keriholkin (415) päätypinnan (437; 438) ja kannattimen (403) porraspäätypinnan (418) ja/tai tiivistyslaatan (423) päätypinnan (439) väliin.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen muotosäädettä-10 vä tela, tunnettu siitä, että vipu on rengas (434, 434a), joka ympäröi sen läpi ulottuvaa kannattimen osaa (17) sellaisella välyksellä (xl), että maksimaalinen renkaan liike on pienempi kuin maksimaalinen laakeriholkin liike. 15

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että laakeriholkki (415) ainakin toiselta puoleltaan on varustettu aksiaalisuunnassa ulkonevalla reunalla (440), joka ympäröi rengasta (434) sellaisella 20 välyksellä (x2), että maksimaalinen laakeriholkin ja renkaan välinen suhteellinen liike on pienempi kuin maksimaalinen laakeriholkin liike.

14. Patenttivaatimuksien 12 ja 13 mukainen muotosäädettä-25 vä tela, tunnettu siitä, että maksimaalisen renkaan liikkeen ja maksimaalisen suhteellisen liikkeen summa on suurempi kuin maksimaalinen laakerin liike.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-14 mukainen muotosää-30 dettävä tela, tunnettu telan vaippaan ja/tai laakeri- hoikkiin vaikuttavasta hydrostaattisesta stabilointilait-. teestä, jossa on tukilaitteen (9) suuntaan vaikuttavia primäärielementtejä (8; 37) ja vastakkaiseen suuntaan vaikuttavia Sekundäärielementtejä (33; 38), jotka estävät : 35 puristusvaikutuksensa avulla ainakin telan vaippaa siir- : tymästä luvattoman paljon poikkisuunnassa. 20 86 1 04

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että tukilaitteen (8) hydrostaattiset laakerielementit (9) toimivat primäärielementteinä.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen muotosäädettä vä tela, tunnettu siitä, että sekundaarielementit ovat vastakkaisessa suunnassa telan vaippaan vaikuttavia hydrostaattisia laakerielementtejä (38).

18. Jonkin patenttivaatimuksista 15-17 mukainen muotosää dettävä tela, tunnettu siitä, että ainakin sekundaa-rielementtinä (33) käytetään laakeriholkin (215) ja sen läpi ulottuvan kannattimen osan (217) väliin sijoitettua mäntä-sylinteri-laitetta. 15

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että laakeriholkkiin (215) kiinteästi kiinnitetty mäntä (34) työntyy suurella välyksellä kannattimen osassa (217) olevaan sylinteriporaukseen (35).

20. Jonkin patenttivaatimuksista 1-19 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että ainakin yhdessä laakeriholkin (15; 115; 215) päätypinnassa käytetään liuku-elementtejä (26-30), joiden kokonaispinta-ala on huomat- 25 tavasti pienempi kuin päätypinta.

: 21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että yksi liukuelementti (26; 129) on _ tappia (19; 119, 119a) ympäröivä rengas. . 30

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen muotosäädettä- . vä tela, tunnettu siitä, että yhdessä päätypinnassa käytetään kolmea noin 120°:n välein sijoitettua • liukuelementtiä (26, 27, 28). •Y· 35

23. Jonkin patenttivaatimuksista 20-22 mukainen muotosäädettävä tela, tunnettu siitä, että laakeriholkin (15; 2i 86104 5 115. ja tiivistyslaatan (23; 123) välissä käytetyt liu-kuelementit (29, 30; 129, 130) on sijoitettu näiden osien välissä olevan tiivistysrenkaan (24) sisäpuolelle.