FI78510C - Foerfarande foer att oeverdraga ett substrat med ultraljudsvetsade traodar samt maskin foer genomfoerande av foerfarandet. - Google Patents

Description

1 78510

Menetelmä substraatin päällystämiseksi ultraäänihitsatuilla langoilla ja kone tämän menetelmän suorittamiseksi. Förfarande för att överdraga ett substrat med ultraljudsvet-sade trädar samt maskin för genomförande av förfarandet.

Tämä keksintö liittyy menetelmään substraatin päällystämiseksi ultraäänihitsatuilla langoilla, näiden lankojen ja substraatin ollessa ainakin osaksi termoplastista ainetta ja koneeseen tämän menetelmän suorittamiseksi.

CH-patentissa n:o 580 496 on jo ehdotettu karvalankakudok-sen valmistusmenetelmä, jonka mukaan samansuuntaisten lankojen muodostama kerros muodostetaan peräkkäin silmukkarivei-nä, jotka kiinnitetään sitä mukaa jonkin alustan pintaan sulattamalla paikallisesti ainetta, josta langat ja alusta on tehty, niiden kosketuskohdasta nipistämällä ne tukipinnan ja sonotrodin väliin, jonka laitteen akustisen värähtelyn taajuus ja amplitudi ovat sopivat sulattamaan termoplastisen aineen. Tämän menetelmän mukaan lankakerros taitetaan edestakaista liikettä tekevällä mekanismilla, jonka nopeus on alustan etenemisnopeutta suurempi. Tähän mekanismiin kuuluu matriisi, joka on varustettu useilla lankojen ohjaus-putkilla, jotka ovat rivissä poikkisuuntaan alustan etenemiseen nähden ja asennetut tekemään edestakaista liikettä kohtisuorassa tasossa hitsaussonotrodin ja hitsaustukipinnan välistä siirtymistasoa vastaan, jolloin muodostuu peräkkäisiä samansuuntaisia alustasta kohoavia sarjoja silmukoita, joiden tyvet hitsataan sitä mukaa tämän alustan pintaan alueilta, jotka ovat tämän alustan vieressä.

Eräs tämän ratkaisun päähaitoista johtuu siitä, että sil-mukkarivit ovat suorassa linjassa alustalla, mikä ei ole 2 78510 toivottavaa, kun kysymyksessä on matto, koska se antaa alustalle huonomman peittokyvyn ja liitosten tekeminen vaikeutuu, koska jos rivit eivät ole aivan kohdakkain, liitoslin-ja näkyy erittäin selvästi. Tämän keksinnön tavoitteena on tuoda ainakin osittaista parannusta edellä mainittuihin haittoihin.

Sen vuoksi tämän keksinnön kohteena on ensinnäkin menetelmä substraatin päällystämiseksi ultraäänihitsatuilla langoilla, näiden lankojen ja substraatin ollessa ainakin osaksi termoplastista ainetta, jonka menetelmän mukaan tämä substraatti sijoitetaan hitsaussonotrodin kohdalle, osia mainituista langoista viedään kosketukseen tämän substraatin sonotrodin kohdalla olevan osan kanssa, nämä substraatin ja lankojen toisiinsa kosketuksessa olevat osat puristetaan sonotrodia vasten, joka on liitetty johonkin impulssilähtee-seen, jotta niihin saadaan välitetyksi vaihtelevia ultraää-nipuristuksia, jotka aiheuttavat niiden välissä paikallista sulamista, ja tämä puristus hellitetään substraatin siirtämiseksi ja toisen lankaosuuden hitsaamiseksi toiseen osaan substraatin pintaa ja niin edelleen, kunnes substraatti on päällystetty. Tämä menetelmä on tunnettu siitä, että mainittu sonotrodi sovitetaan substraatin nurjan puolen viereen, että kukin mainituista langoista viedään ohjausputken läpi, jonka ulostulopää on sonotrodin kohdalla olevan tuki-pinnan vieressä, että näitä ohjausputkia liikutellaan edestakaisin suunnassa, joka on olennaisesti kohtisuora sonotrodin värähdysten lähetyspintaa vastaan, ja että nämä tukipin-nat viedään jaksottaisesti elastiseen kosketukseen substraatin etupuolen sen kohdan kanssa, joka siirtyy mainitul la sonotrodin värähtelynlähetyspinnalla, tämän substraatin osan ja kunkin mainitun mainittujen putkien vastaavista päistä tulevan langan osan painamiseksi mainittua sonotrodia vasten.

Tämän keksinnön kohteena on myös tämän menetelmän suorittamiseen tarkoitettu kone, joka käsittää elimet substraatin

II

3 78510 siirtämiseksi, langanohjausputkimatriisin, tämän langanoh-jausputkimatriisin ollessa sovitettu poikkisuuntaan mainitun substraatin etenemissuuntaan nähden ja liitetty ohjaue-elimiin, jotka määräävät tämän matriisin siirtymisen ja käyttöelimiin, jotka aikaansaavat edestakaisen liikkeen oh-jauselimiin nähden ja vievät ohjausputkien ulostulopäät peräkkäin substraatin yhden osan lähelle, ja hiteausaseman, joka käsittää sonotrodin ja tukielimiä, jotka on sovitettu molemmin puolin substraatin mainittua osaa, ja tämän eono-trodin impulssilaitteita sen saamiseksi värähtelemään ääni-taajuudella, joka kuumentaa termoplastisen aineen sen sula-mislämpötilaan, kun sitä painetaan tämän sonotrodin ja näiden tukielinten väliin, tunnettu siitä, että siirtymisenoh-jauslaitteet on suunnattu kohtisuoraan sonotrodin ääniväräh-telyjen vaikutuspintaa vastaan ja että mainitut tukielimet muodostuvat tukipinnoista, jotka sijaitsevat mainittujen vastaavien ohjausputkien ulostulopäiden välittömässä läheisyydessä, jotka putket on asennettu mainittuun matriisiin elastisten ripustuselinten avulla, jotka vaikuttavat ainakin matriisin liikeradan suuntaan vieden mainitut tukipin-nat sonotrodin värähtelyjen lähetyspintaa vasten.

Tämän keksinnön etu on siinä, että se antaa mahdollisuuden valita yksilöllisesti substraatilta kunkin langan hitsaus-alueet, mikä ei ole mahdollista tunnetulla menetelmällä, jolla saadaan vain silmukoita, jotka ovat rivissä poikkisuuntaan substraattiin nähden. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan siis valmistaa tuote, jonka ulkonäkö on erityisen miellyttävä ja joka ei eroa millään tavoin tavanomaisesta plyysimatosta, mutta joka tavanomaiseen plyysimattoon verrattuna antaa mahdollisuuden huomattavaan raaka-aineen säästöön, joka voidaan arvioida noin 20 %:ksi langasta. Menetelmä ei rajoitu yksinomaan mokettityyppiseen mat- 4 78510 toon. Langoilla voidaan päällystää substraatteja seinänpääl-lysteiden valmistamiseksi ja kaikenlaisiin muihin sovellutuksiin, esimerkiksi geotekstiilien alalla. Tässä yhteydessä tässä käytetty termi "langat" ei rajoitu lankaan, joka on saatu kehräämällä katkokuiduista, vaan tarkoittaa yhtä hyvin suutinkehrättyjä ja teksturoituja filamenttilankoja, kuitulankoja tai suuriläpimittaisia, esimerkiksi noin millimetrin paksuisia monifilamenttilankoja.

Liitteenä oleva piirustus esittää erittäin kaavamaisesti ja esimerkkinä erästä suoritusmuotoa ja muunnelmia keksinnön kohteena olevan menetelmän suorittamiseen tarkoitetuista koneista sekä erilaisia valmiita tuotteita.

Kuvio 1 on perspektiivikuva tästä suoritusmuodosta.

Kuvio 2 on tasokuva eräästä kuvion 1 yksityiskohdasta.

Kuvio 3 on leikkauskuva kuvion 2 viivan III-III kohdalta. Kuvio 4 on pystyleikkauskuva sivulta katsottuna eräästä kuvion 1 muunnelmasta.

Kuvio 5 on perspektiivikuva eräästä kuvion 1 muunnelmasta. Kuvio 6 on osittainen pystyleikkauskuva eräästä toisesta muunnelmasta.

Kuvio 7 on osittainen pystyleikkauskuva eräästä toisesta muunnelmasta.

Kuviot 8 ja 9 ovat tasokuvia tuotteista, jotka on valmistettu kuvion 5 muunnelmalla.

Kuvio 10 on osittainen perspektiivikuva eräästä toisesta muunnelmasta.

Kuvio 11 on suurennettu perspektiivikuva eräästä toisesta kulmasta katsottuna kuvion 10 yksityiskohdasta.

Kuvion 1 esittämä kone käsittää sonotrodin 1, joka on kytketty ei-eeitetyn transduktorin käsittävään värähtelygene-raattoriin 2, kiinteän tuen 3 kannattaessa tätä kokonaisuutta. Putkia 5 sisältävä matriisi 4 on asennettu liukumaan kahden rinnan olevan liukukappaleen 6 välissä, putkien pituusakselien ollessa samansuuntaiset liukukappaleiden 6 5 78510 kanssa ja kohtisuorassa substraattia vastaan, jonka muodostaa alusta 7, jona yleensä on jokin kutomaton tai kudottu kangas, joka on ainakin osaksi termoplastista ainetta, jolle silmukat on määrä hitsata mokettityyppisen maton valmistamiseksi. Käyttömoottoriin 9 liitetty vastaanottotela 8 siirtää alustaa 7 sonotrodin 1 ja putkien ulostulopäitten välistä, nuolen F suuntaan. Näiden putkien 5 sisääntulopäi-hin tulevat vastaavat langat 10, joiden on määrä muodostaa silmukoita 11 alustan 7 pintaan. Nämä langat 10 ovat ainakin osaksi jotakin termoplastista ainetta ja ne tulevat (ei esitetyiltä) syöttöpuolilta. Kuten kuviossa 3 on esitetty, jokaisessa putkessa 5 on matriisin 4 sisään sovitettu kaula-rengas 5a, ja jousi 16, joka nojaa tätä kaularengasta 5a ja matriisin 4 yläseinää vasten, painaa elastisesta putkia 5 alustan 7 suuntaan. Nämä jouset 16 ovat mitoitetut siten, että puristus kohdistuu tasaisesti kaikkiin samanaikaisesti hitsattuihin lankoihin 10.

Putkimatriisi 4 on kytketty käyttömoottoriin 12 kiertokan- , gella 13, jonka toinen pää on liitetty matriisin 4 keskikohtaan ja toinen pää vetopyörään 15 kiinnitettyyn epäkeskoon 14, joka on kiilattu moottorin 12 ulostuloakseliin. Mieluiten putket on kiinnitetty matriisiin 4 siten, että ne eivät kaikki ole rivissä samalla alustan 7 siirtymissuuntaa vastaan kohtisuoralla akselilla, kuten nähdään erityisesti kuviosta 2. Koska vastaavien lankojen hitsautuminen tapahtuu, kun näitä lankoja puristetaan kunkin putken ulostulo-pään reunan ja alustan 7 väliin, joka alusta puolestaan puristetaan sonotrodia 1 vasten, joka välittää siihen värähtelynsä, seurauksena on, että silmukat 11 tulevat poikkisuun-nassa sivuun toisistaan tarkalleen sen mukaan, miten putket 5 on sijoitettu matriisiin 4. Kuvion 2 esittämä sijoittelu ei tietenkään ole mitenkään rajoittava ja muunkinlaisia sijoitteluja voidaan valita.

Silmukoiden 11 rivin muodostamis- ja kiinnitysjakso käsittää putkien 5 matriisin 4 nostamisen kiertokangella 13.

6 78510

Sen seurauksena putket 5 liukuvat alustaan 7 edellä hitsattuihin vastaaviin lankoihin nähden. Sitten putkien 5 matriisi 4 palaa kohti tätä alustaa 7, joka on edennyt askelen verran, joka vastaa alustaan liitettyjen silmukoiden 11 päiden välimatkaa toisistaan, ja painaa elastisesti näiden putkien 5 ulostulopäitä, matriisin 4 liikeradan ollessa hieman suurempi kuin välimatka, joka erottaa putkien päät alustasta 7, eron absorboivat putkiin 6 liitetyt jouset 16. Tämä mahdollistaa hitsattavien lankojen 10, alustan 7 sen osan, johon lanka 10 hitsataan, ja sonotrodin 1 välisen kosketuksen sekunnin murto-osasta noin kymmenesosasekuntiin, joka riittää alustan 7 ja langan 11 hitsautumiseen sonotrodin 1 välittämän ultraäänivärähtelyn vaikutuksesta. Tätä aikaa, joka voi vaihdella muutamasta sekunnin sadasosasta muutamaan sekunnin kymmenesosaan, ja puristusta voidaan säätää säätämällä jousen puristusta ja putkien 5 liikerataa, tämä ennen kaikkea lankojen tai filamenttien karkeudesta ja substraatin laadusta riippuen.

Kuviossa 4 esitetyssä muunnelmassa on putkimatriisi 17, johon jokainen putki 18 on liitetty elastisen varren 19 avulla, jossa on vasteosa 20, joka ulkonee kohtisuorassa suunnassa elastisen varren 19 pituusakseliin nähden, samansuuntaisesti matriisin 17 liukusuunnan kanssa. Pyörivä valinta-elin 21, joka on varustettu sarjalla säteensuuntaisia eripituisia paletteja 22, on liitetty koneen (ei esitettyyn) käyttökoneistoon, jolloin se siirtyy eteenpäin askelen verran jokaisella matriisin 17 vetopyörän kierroksella. Tällainen vetopyörä vastaa kuvion 1 pyörää 15.

Tuuletin 23 on sovitettu radan sille kohdalle, jonka lanka 10 muodostaa putkien 18 ulostulon ja alustan 7 välillä. Tämä tuuletin takaa sen, että lankasilmukat 11 muodostuvat aina samaan suuntaan putkien 18 alaspäin suuntautuvan liikeradan aikana. Matriisin 17 edestakaisen liikkeen nousevan jakson aikana vasteet 20 tapaavat säteensuuntaisiin palet-teihin 22 rajoittaen vastaavien putkien 18 liikerataa ja 7 78510 sen seurauksena liukumatkaa putkien 18 ja vastaavien lankojen 10 välillä. Seurauksena on, että kun putket 18 viedään alustan 7 suuntaan silmukoiden 11 muodostamiseksi, näiden putkien ja lankojen 10 välisen liukuman arvo määrää silmukoiden 11 korkeuden. Ohjelmoimalla sopivasti kukin putki 18 erikseen on siis mahdollista aikaansaada kohokuvioita alustan 7 pintaan. Tämä on keksinnön mukaisen koneen eräs lisäetu, sillä kohokuvioidun moketin osuus on huomattava markkinoilla. Korostettakoon myös käyttölaitteiden varsin suurta yksinkertaisuutta, siitäkin huolimatta että keksinnön mukainen kone merkitsee huomattavaa parannusta tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Tietenkin on mahdollista käyttää laitteita, joita tavallisesti käytetään plyysikoneissa erikorkuisten silmukoiden muodostamiseen kuten esimerkiksi valosähkölukulaitteilla varustettuja mekanismeja.

Kuvion 5 esittämä muunnelma liittyy mekanismiin, jossa putkien 5 matriisi 4 ei tee ainoastaan pystysuuntaista edestakaista liikettä kuten kuvion 1 tapauksessa, vaan myös substraattiin 7 nähden poikittaista edestakaista liikettä. Tätä varten ympyrän muotoinen nokka 24 on asennettu pyörimään akselin ympäri, joka on samansuuntainen kuin alustan 7 pituusakseli. Tuntoelin 25 painuu tätä nokkaa 24 vasten jousen 26 vaikutuksesta. Tämä tuntoelin on liitetty liuku-kappaleeseen 6 ja sen nokan 24 puoleinen pää on ohjattuna vaakasuorassa, alustaan 7 nähden poikittaisessa kiskossa 27. Pyöreä nokkakappale 24 on synkronoitu (ei esitettyjen) välitysosien avulla kiertokangen 13 kanssa (esitetty kuviossa 1), niin että se siirtää poikkisuunnassa liukukappaletta 6 edestakaisin saman langan peräkkäisten hitsausten välillä.

Poikittain alustaan 7 nähden on sovitettu leuka 28 pystysuuntaisista levyistä muodostuvine hampaineen 28a, joiden etäisyys toisistaan vastaa matriisin 4 putkien 5 etäisyyttä toisistaan. Nämä hampaat 28a ovat kunkin putken poikittaisen liikeradan keskikohdalla, jolloin saman langan hitsautu 8 78510 minen tapahtuu vuorotellen saman hampaan 28a eri puolilla. Tämän muunnelman avulla voidaan toteuttaa erilaisia malleja riippuen putkien 5 sijoittelusta, niiden poikittaisen liikkeen laajuudesta ja alustan suhteellisesta nopeudesta. Kaksi esimerkkiä tällaisista malleista on esitetty kuvioissa 8 ja 9. Näissä kuvioissa on esitetty paksuin merkein putkien 5 kaksirivinen sijoittelu matriisissa lähtöhetkellä ja yhtenäisin viivoin, vastaavasti katkoviivoin, kummankin rivin putkista tulleet langat. Kuvion 5 esittämää leukaa voidaan tietysti käyttää myös kuvion 1 mukaisen mekanismin yhteydessä, leuan hampaiden estäessä tällöin yhden pitkittäisrivin silmukoita tunkeutumasta viereisiin riveihin.

Huomautettakoon vielä, että selitettyä menetelmää, erityisesti kuvion 5 mukaista muunnelmaa, voidaan käyttää myös lankojen kiinnittämiseen alustaan silmukoita muodostamatta, pitämällä langat jatkuvasti alustaa vasten. Tähän riittää, että jätetään leuan 28 hampaat 28a pois ja sovitetaan matriisin 4 edestakaisen liikkeen laajuus samaksi alustan etenemisen kanssa, jolloin lankoja vedetään pinnan suuntaisesti. Tällä menetelmällä voidaan valmistaa esimerkiksi seinä-päällysteitä.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 erästä toista muunnelmaa. Tässä muunnelmassa on edelleen liukukappale 6, putket 5, leuka 28 hampaineen 28a, alusta 7 ja sonotrodi 1. Leuassa 28 on renkaita 29 ohjaamassa lankoja 30, jotka viedään pituussuunnassa putkien 5 edestakaisen liikkeen vaikutuksesta hampaiden 28a molemmin puolin muodostuvien silmukoiden läpi.

Kuvio 7 esittää erästä muunnelmaa, jossa silmukat muodostetaan leuan 28 hampaiden 28a yli, kuten kuvion 5 mukaisessa tapauksessa. Tämän leuan jokaisessa hampaassa 28 on palautus jouseen 32 liitetty terä 31. Joka kerran kun putkien 5 matriisi 4 laskeutuu alas saattaakseen langan kosketukseen alustan 7 ja sonotrodin 1 kanssa, terä 31 laskeutuu ja leik-kaa langan hampaan 28a yli juuri muodostuneen silmukan.

9 78510

Keksinnön mukaisella menetelmällä suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että erilaisia termoplastisia aineita voidaan hitsata yhteen. Esimerkiksi polypropyleeniä oleva alusta polypropyleeniä olevaan lankaan, polyamidi-6:a oleva alusta polyamidi-6:a olevaan lankaan, polyamidi-6:a oleva alusta polypropyleeniä olevaan lankaan. Tärkeätä on tietysti hitsaukseen välittömästi joutuvan aineen laatu. Tämä ei kuitenkaan estä käyttämästä kaksikomponenttisia filamentteja, joissa on polyamidi-6:a oleva päällys ja polyesteriä oleva ydin, jollaisia filamentteja on kaupan. Samoin voidaan päällystää ei-termoplastisen aineen, esimerkiksi juuttikan-kaan, toinen pinta termoplastista ainetta olevalla päällysteellä, joka sopii lankaan, joka halutaan hitsata sen pintaan. Myös jotakin termoplastista ainetta oleva alusta voidaan päällystää jollakin samantyyppisellä tai erityyppisellä termoplastisella aineella, joka soveltuu hyvin hitsattavaan lankaan. Niinpä esimerkiksi voidaan liittää jotakin jauhemaista ainetta kuitukangasalustaan, esimerkiksi tämän alustan paksuntamiseksi.

Vaikka kuvioissa 8 ja 9 on esitetty malleja, jotka on saatu matriiseilla, joissa putket ovat jaettuina kahteen rinnakkaiseen, alustaan nähden poikittaiseen riviin lankojen saamiseksi ristiin, voidaan tietysti toteuttaa myös malleja, jotka on saatu yhdellä tai useammalla erillisellä matriisilla, jossa on yksi ainoa rivi putkia, jotka liikkuvat edestakaisin alustan etenemissuuntaan nähden poikkisuuntaan, joilloin muodostuu murtoviivoja.

Kun hitsataan lankoja, jotka muodostuvat monista useilla suulakkeilla varustetun kehruusuuttimen läpi puristetuista filamenteista, nämä filamentit saattavat enemmän tai vähemmän levitä hitsauskohdissa, koska niitä ei ole sidottu toisiinsa kuten kehruulangoissa. On todettu, että monifila-menttilankojen hitsausten, jotka on tehty kuvioissa 1-7 esitetyillä koneilla, vetolujuus on hyvä, noin 6 mN, mutta että ne sitävastoin käyttäytyvät paljon huonommin "nukkautu- ίο 7 8 51 0 mistestissä", jonka jälkeen todetaan, että huomattava määrä filamenteista on irronnut. Tällainen puute tekee tuotteen käytännöllisesti katsoen sopimattomaksi lattianpäällysteissä käytettäväksi.

Tämän haitan korjaamiseksi on tehty erilaisia kokeita. Niinpä on esimerkiksi kallistettu putkien pituusakselia sonotro-diin 1 nähden. Kun tämä kallistus valittiin siksi, että putken reunan se osa, jota pitkin ulostuleva lanka kulkee, saataisiin koskettamaan alustaan ensimmäiseksi, todettiin hitsauksen vetolujuuden kasvaneen, mutta "nukkautumisilmiön" pysyneen muuttumattomana. Kun putkea kallistettiin symmetrisesti pystysuoraan nähden, vetolujuus heikkeni ja "nukkautumi silmiö" pysyi huomattavana.

Hitsauksen tarkastelu mikroskoopilla osoittaa, että käyttämällä putkien 5 reunaa tukipintana lankojen painamiseksi alustaa 7 ja sonotrodia 1 vasten, tämän tukipinnan rengasmainen muoto estää langan filamenttien, jotka, kuten mainittiin, ovat enemmän tai vähemmän irrallaan ainoastaan langan kiharruksen pitäessä niitä kiinni toisissaan, tosin jokseenkin löysästi, leviämisen. Kun lanka tulee putkesta koveraan pintaan nojaten ja kun tukipinta hitsauksen aikana muodostuu putken pään rengasmaisesta osasta, jota juuri tämä kovera pinta rajaa, tämä muoto aikaansaa filamenttien keskittymisen tukipintaan. Tämä filamenttien keskittyminen aiheuttaa sen, että langassa, jota voidaan verrata särjettyyn lieriöön, on enemmän filamentteja hitsauksen määräävän rengasmaisen sektorin keskellä kuin sen reunoilla. Näin ollen aineen paksuus on suurempi tämän rengasmaisen sektorin keskellä kuin sen reunoilla. Puristus on tällöin epätasainen ja erityisesti tämän sektorin reunoilla olevat filamen-tit hitsautuvat huonommin alustaan, mistä johtuu todettu huomattava "nukkautumisilmiö", huolimatta hitsauksen itsensä hyvästä lujuudesta, joka testattiin koko lankaan kohdistuvalla vetokokeella.

li 7851 0

Erityisesti tähän puutteeseen ehdotetaan korjausta kuvioissa 10 ja 11 esitetyillä muunnelmilla. Tässä muunnelmassa on edelleen matriisi 34, joka on varustettu sarjalla langanoh-jaimia 35, jotka on sovitettu vuorotellen kahteen alustan 7 pituusakseliin nähden poikittaiseen riviin. Näillä langan-ohjaimilla 35 on sama tehtävä kuin edellisten suoritusmuotojen putkilla 5. Niissä on jokaisessa lieriömäinen ohjaus-varsi 36, joka on asennettu liukuvaksi matriisiin 34 ja puristettu elastisesti (ei esitetyllä) jousella, kuten kuviosta 3 näkyy. Tässä tapauksessa lanka 10 ei yksinkertaisesti kulje varren 36 läpi, vaan putken 37 läpi, joka menee oh-jausvarren 36 alapäähän kiinnitetyn suuntaissärmiön muotoisen kappaleen 38 läpi. Kukin suuntaissärmiön muotoinen kappale 38 on sovitettu edellä mainitun leuan kahden hampaan 28a väliin. Kunkin suuntaissärmiön muotoisen kappaleen 38 alapinnassa on suoraviivainen kohoke 39, joka on sovitettu poikkisuuntaan alustan 7 etenemissuuntaan F nähden olennaisesti sivuamaan putken 37 suuntaissärmiön muotoisen kappaleen 38 alapinnassa olevan ulostuloaukon 40 reunaa ja tämän putken 37 ulostuloaukon 40 jälkeen alustan 7 etenemissuuntaan F nähden. Tämä kohoke 39 muodostuu mieluiten puoli-ellipsistä, jonka isoakseli on samansuuntainen kappaleen 38 alapinnan kanssa. Yhtä hyvin voidaan käyttää lattapintais-ta kohoketta, jota reunustavat pituussuunnassa kaksi ympy-ränkaarta.

Tämä suoraan etenevä kohoke 39 muodostaa tukialustan langalle 10, kun tätä lankaa hitsataan alustaan 7 painamalla hitsattavat langan ja alustan osat sonotrodia 1 vasten. Kuten kuviota 11 tarkasteltaessa havaitaan, monifilamenttilanka 10, joka tulee putkesta 37 nojaten ulostuloaukon 40 yhden sektorin muodostamaa koveraa pintaa vasten, kulkee välittömästi suoraviivaista kohoketta 39 pitkin, joka taivuttaa langan 10 kuperaksi. Kun tämä kohoke 39 on lisäksi suoraviivainen, langan 10 filamentit, jotka ovat jossakin määrin irrallaan toisistaan, koska niitä ei ole kierretty, pääsevät leviämään tälle suoraviivaiselle kohokkeelle 39. Fila- 12 7851 0 menttien jakautuessa hyvin kohokkeelle 39, joka muodostaa tukipinnan lankaa 10 alustaan 7 hitsattaessa, saadaan hitsaus tasaisemmaksi ja voidaan näin tuntuvasti supistaa "nuk-kautumisilmiötä”. Tämä muunnelma on siis erityisen edull-nen, kun valmistetaan mokettityyppisiä mattoja, joiden kuluminen johtuu pääasiassa tästä "nukkautumisilmiöstä". Lisäksi tällä muunnelmalla on keksinnön kaikki muutkin edellä mainitut edut.

Claims (11)

13 7851 0

1. Menetelmä substraatin päällystämiseksi ultraäänihitsatuilla langoilla^ näiden lankojen ja substraatin ollessa ainakin osaksi termoplastista ainetta, jonka menetelmän mukaan tämä substraatti (7) sijoitetaan hitsaussonotrodin (1) kohdalle, osia mainituista langoista viedään kosketukseen substraatin sonotrodin kohdalla olevan osan kanssa, nämä substraatin ja lankojen toisiinsa kosketuksessa olevat osat puristetaan sono-trodia (1) vasten, joka on liitetty johonkin impulssilähtee-seen (2), jotta niihin saadaan välitetyksi vaihtelevia ultra-äänipuristuksia, jotka aiheuttavat niiden välissä paikallista sulamista, ja tämä puristus hellitetään substraatin (7) siirtämiseksi ja toisen lankaosuuden (10) hitsaamiseksi toiseen osaan substraatin pintaa ja niin edelleen, kunnes substraatti on päällystetty, tunnettu siitä, että mainittu sono-trodi (1) sovitetaan substraatin (7) nurjan puolen viereen, että kukin mainituista langoista (10) viedään ohjausputken (5, 18, 37) läpi, jonka ulostulopää on sonotrodin (1) kohdalla olevan tukipinnan vieressä, että näitä ohjausputkia (5, 18, 37. liikutellaan edestakaisin suunnassa, joka on olennaisesti kohtisuora sonotrodin värähdysten lähetyspintaa vastaan, ja että nämä tukipinnat viedään jaksottaisesti elastiseen kosketukseen substraatin etupuolen sen kohdan kanssa, joka siirtyy mainitulla sonotrodin (1) värähtelyn lähetyspinnalla, tämän substraatin (7) osan ja kunkin mainitun putkien (5, 18, 37) vastaavista päistä tulevan langan (10) osan painamiseksi mainittua sonotrodia (1) vasten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuja ohjausputkia (5) siirretään poikittain yhteen suuntaan välein, jotka erottavat toisistaan kaksi niiden tukipintojen peräkkäistä kosketusta sonotrodin (1) päällä siirtyvän substraatin (7) nurjan puolen osaan, ja että sitten näitä ohjausputkia (5) siirretään poikittain toiseen suuntaan välein, jotka erottavat toisistaan niiden tukipintojen seuraa- i4 7 8 51 0 vat kosketukset sonotrodin (1) päällä siirtyvän substraatin (7) nurjan puolen osaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen lanka (10) pannaan kulkemaan aina kahden peräkkäisen substraattiin (7) kosketuksen välillä ohjaimen (28a) päältä, jonka korkeus vastaa lankasilmukan haluttua korkeutta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ohjausputket (5, 18, 37) pannaan suorittamaan edestakaista liikettä, jonka laajuus on suurempi kuin substraatin (7) siirtymispituus mainittujen tukipintojen kahden peräkkäisen kosketuksen välillä ja joka riippuu halutusta silmukankorkeudesta, ja että muodostetaan substraatin (7) siirtymissuunnan kanssa samansuuntainen ilmavirtaus, joka ohjataan langanosiin, jotka ovat substraatin ja ohjausputkien ulostulopäiden välissä.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pituussuuntaisesti substraattiin nähden pitkin jokaista mainittua ohjainta (28a) muodostuvien silmukoiden alta syötetään lanka (30).

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjaimelle (28a) muodostuneet silmukat leikataan sitä mukaa, kun ne lähtevät tältä ohjaimelta.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu kone, joka käsittää elimet (8, 9) substraatin (7) siirtämiseksi, langanohjeusputkimatriisin (4, 34), tämän lan-ganohjausputkimatriisin ollessa sovitettu poikkisuuntaan mainitun substraatin (7) etenemissuuntaan nähden ja liitetty ohjauselimiin (6) , jotka määräävät tämän matriisin (4, 34) siirtymisen, ja käyttöelimiin (12, 13, 14, 15), jotka aikaansaavat edestakaisen liikkeen ohjauselimiin nähden ja vievät ohjausputkien (5, 18, 37) ulostulopäät peräkkäin substraatin 1S 7851 0 (7) yhden osan lähelle, ja hitsausaseman, joka käsittää sono-trodin (1) ja tukielimiä, jotka on sovitettu molemmin puolin substraatin (7) mainittua osaa, ja tämän sonotrodin (1) im-pulssilaitteita (2) sen saamiseksi värähtelemään äänitaajuudella, joka kuumentaa termoplastisen aineen sen sulamislämpö-tilaan, kun sitä painetaan tämän sonotrodin ja näiden tuki-elinten väliin, tunnettu siitä, että siirtymisenoh-jauslaitteet (16) on suunnattu kohtisuoraan sonotrodin (1) äänivärähtelyjen vaikutuspintaa vastaan ja että mainitut tuki-elimet muodostuvat tukipinnoista, jotka sijaitsevat vastaavien ohjausputkien (5, 18, 37) ulostulopäiden välittömässä läheisyydessä, jotka putket on asennettu matriisiin (4, 34) elastisten ripustuselinten avulla, jotka vaikuttavat ainakin matriisin liikeradan suuntaan vieden mainitut tukipinnat sonotrodin (1) värähtelyjen lähetyspintaa vasten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kone, tunnettu siitä, että tukipinnat on jaettu matriisille (4, 34) vuorotellen pitkin ainakin kahta samansuuntaista akselia, jotka ovat poikittaissuuntaiset mainitun alustan liikesuuntaan nähden.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kone, tunnettu siitä, että ripustuselimet (19) vaikuttavat liikeradan molempiin suuntiin ja valintaelinten (22) vaikutuksesta kunkin ohjaus-putken (18) paluuliikeradan rajoittamiseksi ennaltamäärättyyn arvoon, joka riippuu halutusta silmukkapituudesta.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kone, tunnettu siitä, että tukipinnassa on kunkin ulostuloaukon lähellä suoraviivainen kohoke (39), joka ulkonee jokaisen putken (37) ulostulopään sisältävästä tasosta, on suunnattu poikittain substraatin (7) siirtymissuuntaan nähden ja sijaitsee tämän ulostulopään jälkeen substraatin siirtymissuunnassa.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kone, tunnettu siitä, että nämä ohjausputkien (5, 18, 37) ulostulopäiden vieressä olevat tukipinnat on jaettu substraatin (7) siir- 16 7851 0 tymissuuntaan nähden olennaisesti poikkisuuntaan, vuorotellen ainakin kahta poikittaisakselia pitkin, joiden etäisyys toisistaan on erilainen kuin saman langan (10) kahden peräkkäisen substraattiin (7) hitsauksen välisen askeleen kokonaiskerran-nainen.