FI77249B - Foerfarande foer framstaellning av en ny antibiotisk foerening. - Google Patents

Description

77249

Menetelmä uuden antibioottisen yhdisteen valmistamiseksi

Tämä keksintö koskee menetelmää uuden antibioottisen yhdisteen valmistamiseksi. Yhdiste on asetyylierytromysiini-05 stearaatti, jolla on todettu olevan edullisia ominaisuuksia verrattuna eräisiin tunnettuihin erytromysiineihin, ja jonka kaava on I

10 °H

n -L OHV /0 0 I V*3 3 CH3 ; ^31 3 15 ! X C18H36°2 1 OLCOO ._n ' 5 «}V\0 s^/ CH3 1 20

Keksinnön mukaisesti annetaan erytromysiiniemäksen reagoida asetyylikloridin kanssa alkalimetalli- tai maa-aikalimetalli-karbonaatin tai-vetykarbonaatin läsnäollessa käyttäen 25 liuottimena etyyliasetaattia. Näin saadusta erytromysiini-asetaattiesteristä valmistetaan edelleen stearaattisuola esteriä välillä eristämättä.

GB-patenttijulkaisussa 834 397 on kuvattu eräs tapa valmistaa 30 erytromytsiiniasetaattiesteriä. Kyseisessä reaktiossa tapahtuu asylointireaktio asetonissa ja saatu esteri eristetään lisäämällä reaktioseokseen vettä. Käytännössä on kuitenkin huomattu, että asetaattiesteri kiteytyy vesiliuoksesta erittäin huonosti, minkä vuoksi reaktion 35 kokonaissaalis jää varsin vaatimattomaksi. Tuotetta on 2 77249 lisäksi vaikea suodattaa, eikä tuotteen sisältämää yhtä kidevesimolekyyliä voida poistaa käyttämättä varsin hankalia toimenpiteitä. Jos kyseisen menetelmän tuotetta käytettäisiin stearaattisuolan valmistamiseen, olisi stearaatin valmistus 05 ja eristys hyvin vaikeaa.

Tämän keksinnön mukaisesti valmistetaan asetaattiesteri, jossa asetyyliryhmä on 2'-asemassa, ensin etyyliasetaatissa, minkä jälkeen saatu esteri kuivataan atseotrooppisesti 10 tislaamalla osa estyyliasetaatista pois. Näin saatuun seokseen lisätään suoraan ekvivalenttinen määrä steariini-happoa. Stearaattisuola eristetään liuoksesta siten, että osa etyyliasetaatista (kp. 76-77°C) tislataan pois ja samalla korvataan korkeammalla kiehuvalla petrolieetterillä 15 (kp. 120°C). Liuos jäähdytetään hitaasti huoneenlämpötilaan ja edelleen 0°C:een, liuos suodatetaan ja saatu suola pestään ja kuivataan. Saalis on tällaisella menettelyllä varsin korkea, noin 90 %.

20 On huomattu, että noin 40°C on sopivin lämpötila erytromysii-niasetaattiesterin valmistamiseksi. Lämpötilan alentaminen aikaansaa saostumista ja lämpötilan korottaminen taas puolestaan aiheuttaa ainakin jonkinasteista hydrolysaatiota.

25 Etyyliasetaatti on osoittautunut käytännöllisimmäksi liuottimeksi. Klooratut hiilivedyt ja tolueeni ovat myös tarkoitukseen hyvin sopivia, joskaan eivät aivan yhtä hyviä kuin etyyliasetaatti. Suolan eristämiseksi on edullista valita liuotin, jonka kiehumispiste on yli 100°C, koska sen 30 avulla on helppo poistaa liuoksesta sekä kaikki vesi että myös aikaisemmin käytetty liuotin, kuten etyyliasetaatti.

Maa-alkalimetälii- tai alkalimetallikarbonaatti tai -vetykarbonaatti, jota reaktiossa käytetään, on heikkojen 35 emäsominaisuuksiensa takia sopiva happoakseptori.

3 77249 Tällä hetkellä markkinoilla olevia erytromysiinivalmisteita ovat esimerkiksi erytromysiiniemäs, erytromysiinilakto-bionaatti, erytromysiinistearaatti (suola) ja erytromysiini-estolaatti, joka on erytromysiinin propionyyliesterin 05 lauryylisulfaattisuola. Stearaattisuola imeytyy huonosti. Imeytyminen huononee entisestään, jos potilas ruokailee lääkkeen nauttimisen yhteydessä tai lähellä nauttimishetkeä.

Emäsmuotoisten valmisteiden suurin haittapuoli on se, että 10 vatsahapot muuttavat ne tehottomiksi yhdisteiksi. Muuttumista voidaan välttää tekemällä tableteista sellaisia, että ne liukenevat vasta suolessa. Nämä ns. eneterotabletit ovat kuitenkin valmistuskustannuksiltaan tavanomaisia tabletteja kalliimpia, minkä lisäksi niiden valmistukseen liittyy tietty 15 epävarmuus siinä mielessä, että aina täsmälleen samalla tavalla liukenevia valmisteita on vaikea saada aikaan. Tästä aiheutuu vaihteluja veren tehoainepitoisuuteen.

Erytromysiiniestolaatti on maksatoksinen. Tästä syystä sen 20 käyttämistä pyritään tietysti välttämään.

Keksinnön mukaisella erytromysiini johdoksella on onnistuttu välttämään edellä kuvattuja muiden erytromysiini johdoksien haittapuolia ja aikaansaamaan valmiste, josta ei tarvitse 25 valmistaa enterotabletteja tai -kapseleita täyden tehon varmistamiseksi. Yhdisteen imeytyminen on lisäksi hyvä, mistä seuraa, että aikaisempaa pienempi tehoainemäärä riittää aikaansaamaan vereen sellaisen konsentraation, johon aikaisemmin tarvittiin suurempi tehoainemäärä. Tästä syystä 30 asetyylierytromysiinistearaatista valmistetut tabletit ovat kooltaan pienempiä ja siitä syystä käyttäjäystävällisempiä. Suurien tablettien haittana on nimittäin ollut esimerkiksi se, että ne tarttuvat suhteellisen usein ruokatorveen ja saattavat aiheuttaa paikallisia vaurioita.

4 77249

Seuraavat kokeet kuvaavat asetyylierytromyysiinistearaatin imeytymistä ja atoksisuutta.

05 Imeytyrniskokeet

Imeytymiskokeissa verrattiin asetyylierytromyysiinistearaatin imeytymistä erytromysiinistearaattisuolan imeytymiseen sekä paastonneilla että ruokailleilla ihmisillä. Niinpä oheinen 10 kuvio 1 esittää yllä mainitun vertailukokeen tuloksen paastonneilla ihmisillä ja kuvio 2 esittää vastaavan tuloksen standardiaamiaisen nauttineilla ihmisillä.

Kuten kuvioista 1 ja 2 on selvästi nähtävissä, on 15 asetyylierytromysiinistearaatin imeytyminen selvästi parempi kuin erytromysiinistearaatin imeytyminen paastonneilla ihmisillä, minkä lisäksi ero käy entistä selvemmäksi, kun on kyse ihmisistä, jotka ovat syöneet lääkkeen nauttimisen yhteydessä. Veren seerumin lääkeainepitoisuus nousee 20 keksinnön mukaisella yhdisteellä selvästi nopeammin kuin vertailuyhdisteellä, minkä lisäksi taso nousee kolme kertaa korkeammalle kuin vertailuyhdisteellä. Vielä voidaan kuvioista nähdä, että pitoisuus seerumissa säilyy selvästi vertailuyhdistettä korkeammalla vielä kahdeksankin tunnin 25 kuluttua.

Ruoan nauttiminen lääkkeen ottamisen yhteydessä alentaa veren seerumin maksimipitoisuutta myös keksinnön mukaisella yhdisteellä, mutta erytromysiinistearaati11a aleneminen on 30 niin suuri, ettei saavutettu taso riitä terapeuttiseksi hoitoannokseksi.

Näin ollen on selvästi käynyt ilmi, että keksinnön mukainen yhdiste on tehokkaasti imeytyvä olosuhteista riippumatta.

5 77249

Maksatoksisuuskokeet

Erytromysiiniasetaattiesterin stearaattisuolan maksatoksi-suuden määrittämiseksi verrattiin sen vaikutusta maksan 05 toimintaa kuvaaviin entsyymeihin eräiden muiden erytro-mysiinien vaikutukseen samoihin entsyymeihin. Vertailu-yhdisteinä kokeessa käytettiin erytromysiinistearaattisuolaa ja erytromysiiniestolaattia. Koe-eläiminä käytettiin koiria, joiden maksan toimintaa kuvaavat entsyymit määritettiin sekä 10 ennen viiden päivän koejaksoa että myös sen jälkeen. Koetulokset on annettu taulukossa 1.

Kuten taulukon arvot selvästi osoittavat, erytromysiiniesto-laatti on selvästi toksisin kyseisistä koeyhdisteistä. Sen 15 ASAT- ja ALAT- arvoihin aiheuttama nousu on selvästi suurin minkä lisäksi se on ainoana koeyhdisteenä aiheuttanut nousua myös APHOS- ja f-GT- arvoihin.

6 77249 C H· r-. r^H oo η ο Ν' t" »t Ή · * · · ·· ·· · · Λ h o cn in rt »H cn ·-» m i PH +1+1 +| +| +1 +| +1 +1 +| +|

j'HOOin η Ο o m n n O CO

I ή I m n cn oh r- o n co

I 03 "·—' H rH rH pH rH H H

<N

—· coco nr"· o m o Ό· •—I · · ·· ·· ·· ·· HE CN H O rH H in H H ON1 +l +l +1 +1 +1 +i +1 +1 +1 +1 13 co in on COO inn o m v g ·· ·· ·· ·· •— n cn nn cnco in n n in

-—' rH

"* g II —' o rH n r~ r» co ιο n Q g . · . · CIW'-'CN^t COCO O CN C3>0 oo «^1 in ίο n rt oo n^t r~~ (Tr ! + co n < ! O +1 +| +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 tJnxtdr-'Ti· 't oo coo σ>σι o j j V-* w cn η η Γ' nn oco oo σι

«g I rtj CN CN CN rH CN 10 CN-H H H

h ! +) ...... ....... ' .....

O : +» ^ & ; <p «h o t" ιησ> rf oo o^t cn o I <u g · · · · « ; +j \ h oo n ion r-· h· oo O I -h D ή n in W > E cn CO -H — +1 +| +1 +| +1 +1 +1 +1 +1 +1 3 +j oooo inn n in o in coo D I * t* · · *· ·* ·* * M : β n ^ inn r> Ό· Ό· r-- oo η ί co n cn cn n cn cn cn cn cn

CO ί C < <N

W ! 0)____________ ο : -π

Eh ; g in in

Shcoco co o o-h oh n in 2'>ig*· . . * . . . .

:¾ Ϊ to —— r~~ vo co co n .h i^cn > I +) p η in σ>

H ! c E CN H

:< a) +i +i +i +i +1 +l +i +i +1 +i

Ojco in o no o oo n in mo 09E-<’’ *· ·· · cn ·· Ζ,ΧκίΟΟ γη cn ^ in in corn ω h h n n cn o cnco cn o cn r-

Q 2 < H CN σι H

H _________

H

> ! c c c c s t d) d) 0) a) a) ecu ecu ecu ecu ecu a) x <u * <u x cu * o> *

Ch Ch CH CH C h

C :(0 C :c0 C :<0 C :<0 C W

WP WP WO WP WO

I I I I

•H CN -H CN -H CN -H CN

C C C C

•H X -H X -H X -H X

ιΗ ·Η ·Η ·Η ·Η Ή I ·Η Ή I Ή •Η (0 -Ρ P 00 -Ρ σ> 10 ·Η -Ρ Ρ 0) ·Η Ρ» σ> Ο Η >*ρ Μ >ι -Ρ »X >1-Ρ -Ρ1 X >,Ρ Ρ Μ X η ΕιΟ'ή Ε (Ο'-ή Ε -Ρ id Ε -Ρ (β ^ χ ο ο ίο σ> o co σι ο <β <ο σ> ο <ο «j D Ρ PhE h H i Ρ (0 Ρ Ε Ρ <0 Ρ Ε j ρ ρ (o -ρ ο -ρ-Ριο -Ρ 5 D C >1 0) 00 ^i-P't >(® «κι >ί CU CU Ο < 0 Ρ-ΡΓη ρ μ *1· Ρ m -Ρ -ί ραι+>σ>

EH !Χ WC0CN W 4) Η W(0C0H WlOCOCN

ί tr --------------— 7 77249

Farmakologiset kokeet

Uuden yhdisteen, asetyylierytromysiinistearaatin, farmakologisen aktiivisuuden selville saamiseksi suoritettiin 05 seuraavia kokeita.

Kokeeseen käytetty bakteeriviljelmä

Diplococcus pneumoniae tyyppiä 3 olevaa viljelmää hankittiin 10 Helsingin yliopiston serologian ja bakteriologian laitokselta. Bakteerit siirrettiin metallisilmukan avulla anaerobisesta kasvatusväliaineesta veriviljelyputkiin, joiden tilavuus oli 50 ml (Hemobact, Orion Diagnostica). Bakteereita inkuboitiin 37°C lämpötilassa 24 tuntia, jolloin tuloksena 15 oli noin 10^ bakteeria/ml sisältävä liuos.

Koe-eläimet

Koe-eläiminä käytettiin valkeita NMRI- hiiriä, sekä naaraita 20 että koiraita, jotka painoivat 20-25 g.

Koejärjestelyt

Koe-eläimet jaettiin 12 ryhmään, joista kussakin oli 10 eläintä. Erytromysiinistearaattia ja vastaavasti asetyyli-25 erytromysiinistearaattia annettiin eläimille, joille oli 5 sitä ennen annettu 100 ui bakteeriviljelmää (noin 10 bakteeria/ml) ihonalaisesti seuraavasti: 8 77249

Erytromysiinistearaatti Asetyylierytromysiinistearaatti 1) 0 mg/kg (kontrolli) 7) 0 mg/kg (kontrolli) 2) 1,5 8) 1,5 05 3) 5 " 9) 5 4) 15 10) 15 5) 50 11) 50 6) 150 " 12) 150 10 Lääkeaineet suspendoitiin 0,125 % karboksimetyyliselluloosaan (CMC) ja pH säädettiin arvoon 6 ja liuosta pidettiin jäissä hydrolyysin minimoimiseksi. Lääkkeet injisoitiin 12 tunnin välein ihonalaisesti.

15 Tulokset

Kaikki kontrolliryhmän eläimet kuolivat 48 tunnin aikana infektoimisesta. Käsittely sekä erytromysiinistearaatilla että asetyylierytromysiinistearaatilla suojasi eläimiä 20 kuolemalta annoksesta riippuen. Yksikään eläimistä ei kuollut käsiteltynä asetyylierytromysiinistearaatilla annoksella 150 mg/kg ja samalla annoksella kuoli erytromysiinistearaat-tiryhmästä yksi eläin.

25 Kuten farmakologisista kokeista voidaan nähdä, on asetyyli-erytromysiinistearaatti ainakin yhtä tehokas kuin erytro-mysiinistearaatti.

Jos edellä mainittuja lääkeaineita olisi annettu suun kautta 30 olisivat tulokset olleet todennäköisesti hyvinkin paljon erilaiset. Kuten aikaisemmin osoitettiin, on asetyyli-erytromysiinistearaatti noin 2-4 kertaa parempi imeytymään suolistosta kuin erytromysiinistearaatti. Tämä johtuu siitä, että vatsahapot turmelevat osan erytromysiinistearaatista, 35 ennenkuin se ehtii imeytyä.

9 77249

Seuraavissa esimerkeissä havainnollistetaan erytromysiini-asetaatin stearaattisuolan valmistusta, samoin kuin myös käyttökelpoisten farmaseuttisten koostumusten valmistamista, jotka sisältävät erytromysiiniasetaattistearaattia 05 tehoaineena.

Esimerkki 1

Asetyylierytromysiinistearaatin valmistaminen 10

Liuokseen, jossa oli 400 g (0,545 moolia) erytromysiiniemästä 3,6 litrassa etyyliasetaattia, lisättiin 200 g (2,38 moolia) natriumvetykarbonaattia. Saatu suspensio lämmitettiin 40°C:seen ja siihen lisättiin 2-3 tunnin aikana 46,4 ml 15 (0,65 moolia) asetyylikloridia 400 mlrssa etyyliasetaattia.

Sekoitusta jatkettiin lisäyksen jälkeen vielä 2 tuntia o o 40 C:ssa, minkä jälkeen siihen lisättiin 1 litra 40 C vettä.

Sekoittamista jatkettiin vielä jonkin aikaa, minkä jälkeen etyyliasetaattikerros erotettiin pois, väkevöitiin 2,5 20 litraksi ja siihen lisättiin 155 g (0,545 moolia) steariinihappoa. Etyyliasetaatti tislattiin pois normaalipaineessa ja poistuva etyyliasetaatti korvattiin 2 litralla petrolieetteriä (kp. 120°C). Seos jäähdytettiin hitaasti huoneenlämpötilaan ja edelleen 0°C:een. Haluttu 25 stearaattisuola suodatettiin pois liuoksesta, pestiin petrolieetterillä ja kuivattiin. Saaliiksi saatiin 520 g tuotetta, 90 % teoreettisesta.

Analyysi: C57H1Q5N016 (mp. 1060,42) 30

Laskettu: C = 64,56 Saatu: C = 64,74 H = 9,98 H - 10,21 N = 1,32 N = 1,28 77249 10

Esimerkki 2

Tablettien valmistaminen 05 Keksinnön mukaista yhdistettä käyttäen valmistettiin tabletti, jonka koostumus on seuraava.

Erytromysiiniasetaattistearaattia 393 mg vastaten erytromysiiniä 250 mg 10 Polyvinyylipyrrolidonia 6 mg

Puhdistettua vettä * 54 mg

Mikrokiteistä selluloosaa 80 mg

Modifioitua selluloosakumia ** (Ac-di-Sol ) 10 mg

Mg-stearaattia 2 mg 15

* Haihtuu prosessista ** Croscarmellose sodium USP

Vaikuttava aine rakeistettiin polyvinyylipyrrolidonin 20 vesiliuoksella. Rakeet kuivattiin ja seulottiin, minkä jälkeen rakeisiin sekoitettiin loput ainekset ja saadusta massasta puristettiin tabletteja. Tabletit päällystettiin tavanomaisella pigmentti-selluloosafilmipäällysteellä.

25 Esimerkki 3

Tablettien valmistaminen

Esimerkin 2 mukaisilla aineksilla ja määrillä, jättäen 30 kuitenkin pois polyvinyylipyrrolidoni ja vesi, valmistettiin tabletteja seuraavasti. Vaikuttava aine ja mikrokiteinen selluloosa sekä modifioitu selluloosakumi sekoitettiin keskenään. Jauheseos kuivarakeistettiin puristamalla ja seulomalla, minkä jälkeen siihen lisättiin Mg-stearaatti ja 11 77249 seos puristettiin tableteiksi. Käytettiin myös tavanomaista filmipäällystettä.

Esimerkki 4 05

Pallorakeiden valmistaminen

Erytromysiiniasetaattistearaattia 196,5 mg vastaten erytromysiiniä 125 mg 10 Maissitärkkelystä 50 mg

Kidesokeria 50 mg

Polyvinyylipyrrolidonia 15 mg

Puhdistettua vettä * 15 * Haihtuu prosessissa

Pallorakeet tehtiin tarkoitukseen soveltuvalla Preund CF-360-granulaattorilla laitteen käyttöohjeen mukaisesti.

Claims (4)

77249

1. Analogiamenetelmä uuden antibioottisen asetyylierytromy-siinistearaatin, jonka kaava on I CHT HX OH HO pH, A μ ,f 1 N Λ L 3 ΓΗ 3 ch3 ; 3i ; x C.oH 0 I 18 36 2 CH,C0(J i_n '

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu eiitä, että happoakseptorina käytetään maa-alkalimetalli- tai alkalimetallikarbonaattia tai -vetykarbonaattia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktio suoritetaan natriumvetykarbonaatin läsnäollessa etyyliasetaatissa, sekä että reaktiolämpötila on noin 40eC.

3 H0&7°nO SjEii/ *3 valmistamiseksi, tunnettu siitä, että erytromysiini-emäs saatetaan reagoimaan aeetyylihalogenidin kanesa orgaanisessa liuottimessa happoakseptorin läsnäollessa, sekä että saadusta esteristä valmistetaan edelleen stearaattisuola.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaaninen liuotin korvataan suolan eristämistä varten toieella , yli 100°C:ssa kiehuvalla liuottimella, kuten petrolieetterillä.