FI76714B - Luftstroemsseparator. - Google Patents

Description

1 76714

Ilmavirtaerotin Tämä keksintö koskee erotustekniikkaa ja täsmällisemmin ilmaistuna ilmavirtaerotinta käytettäväksi esimerkiksi lastujen ja biomassan erotukseen.

Ilmavirtaerottimessa erotettava materiaali tuodaan seoksena ilmavirtaan, jolloin materiaali jakaantuu jakeisiin, joista kevyin materiaali seuraa kauimmaisena ilmavirran mukana ja sen suuntaisena. Erotuksen alkuvaiheessa, ts. kun materiaali tuodaan erottavaan ilmavirtaan se on lajittelematon ja kuljettuaan aluksi tietyn matkan esimerkiksi painavampi jae on erottunut muista jakeista. Matka, jonka ajan materiaali on lajittelematon voi olla suhteellisen pitkä. Tämä on haitta, koska tällöin ilmavirtaerotinlaite täytyy suunnitella dimensioiltaan suuremmaksi.

Kun lähtömateriaali, josta on erotettava esimerkiksi kivet ja metallipartikkelit, muodostuu suuresta määrästä partikkeleita, jotka ovat lähes samankokoisia ja joilla on lähes sama tiheys, painavat partikkelit voidaan erottaa pois ilmavirta-erottimella ja tunnettua tekniikkaa käyttäen vaikuttamatta materiaalin partikkelijakautumaan.

Kun kevyt faasi kuitenkin muodostuu sellaisten partikkelien seoksesta, joiden tiheys ja/tai koko vaihtelee, tunnetun tekniikan mukaisesti toteutettu ilmavirtaerotus johtaa siihen, että myös kevyt faasi erottuu siten, että partikkelit, joilla on samanlaiset ominaisuudet kerääntyvät yhteen. Lähtömateriaali, jossa eri ominaisuudet omaavat partikkelit ovat hyvin sekoittuneet, muuttuu tällöin materiaaliksi, joka ilmavirta-erotuksen jälkeen on osittain lajiteltu koon ja/tai tiheyden mukaan. Monissa teollisuusprosesseissa materiaalin toivotaan olevan hyvin sekoittunutta. Siksi tunnetun tekniikan mukaiseen ilmavirtaerottimeen liittyy se haitta, että lastut, joista 2 76714 esimerkiksi kivet on poistettu, ovat erotuksen jälkeen jakautuneet jakeisiin, joissa osaset ovat samankokoisia.

Vaaditaan myöskin, että kivet ja muut painavat epäpuhtaudet pystytään poistamaan biomassasta, joka itsessään sisältää painavia jakeita kuten kannon ja oksan kappaleita jne.

Tämä keksintö ratkaisee yllä mainitut ongelmat ja tarjoaa laitteen, joka erään sovellutusmuodon mukaisesti pystyy aikaansaamaan hyvin sekoittuneen ilmavirralla erotetun materiaalin, ja joka toisen sovellutusmuodon mukaisesti toteuttaa myös biomassan ilmavirtaerotuksen.

Tämä keksintö koskee siten ilmavirtaerotinta painavamman ja-keen, esimerkiksi kivien erottamiseksi erilaiset ominaisuudet omaavien kevyempien partikkeleiden, esimerkiksi lastujen seoksesta, joka erotin käsittää kuljettimen ja puhaltimen tai vastaavan laitteen, jossa ilmasuutin sijaitsee kuljettimen ulos-tulopäässä ja pystyy aikaansaamaan vinosti ylöspäin ja eteenpäin suunnatun ilmavirran kuljettimen kuljetussuunnassa. Keksinnön mukaiselle erottimelle on luonteenomaista se, että kuljetin on niin kutsuttu tärykuljetin, joka pituussuuntansa kanssa yhdensuuntaisessa tasossa tapahtuvien täryliikkeiden avulla pystyy siirtämään ainetta pituussuunnassaan ja jonka pohjalle painavampi jae kerääntyy ja että mainitun kuljettimen kanssa yhdessä toimiva lisätärykuljetin sijaitsee kuljetus-suunnassa kuljettimen ulostulopään jäljessä alempana tai sen kanssa samassa tasossa, jonka lisäkuljettimen sisääntulopäähän on suunniteltu ylöspäin kalteva osa, joka muuttuu kuljettimen pääkuljetussuunnan kanssa samansuuntaiseksi osaksi, jolloin kalteva osa sijaitsee ensiksi mainitun kuljettimen ulostulo-lopäähän nähden siten, että raskaammat jakeet putoavat alas mainitulle osalle ja kulkeutuvat siten alaspäin kaltevaa osaa pitkin, täryliikkeen ollessa epäkeskinen ja tärykuljettimien ollessa pääasiallisesti vaakasuuntaan sovitettuja.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittauksin liitteenä oleviin piirroksiin, joissa 3 76714 kuva 1 on pituussuuntainen leikkaus keksinnön ensimmäisen sovellutusmuodon mukaisesta ilmavirtaerottimesta, kuva 2 esittää osaa kuvasta 1, johon on merkitty partikkelien kulkemat reitit, kuva 3 on pituussuuntainen leikkaus keksinnön toisen sovellutusmuodon mukaisesta ilmavirtaerottimesta, kuvat 4 ja 5 esittävät osaa kuvassa 3 esitetystä erottimesta kahdessa seuraavassa lisäsovellutusmuodossa, kuva 6 on poikkileikkaus erään sovellutusmuodon mukaisesta täryradasta, kuva 7 esittää osaa pituussuuntaisesta leikkauksesta, joka vastaa kuvassa 1 esitettyä, ja joka on vielä yhden sovellutus-muodon mukainen.

Keksinnön tarkoitus, aikaansaada hyvin sekoittunut ilmalla erotettu tuote, saadaan keksinnön erään sovellutusmuodon mukaisesti, jolloin materiaali, josta on erotettava painavimmat partikkelit, etenee esimerkiksi kolmea tärykuljetinta, ns. täryratoja, pitkin, jotka sijaitsevat toinen toisensa yläpuolella, kolmeen erilliseen ilmavirtaan, jotka on suunnattu kaltevasta ylöspäin kuljetussuunnassa. Kun materiaali tuodaan erottavaan ilmavirtaan täryrataa pitkin painava jae saadaan kasautuneen kuorman pohjalta kun materiaali muodostuu esimerkiksi lastuista ja painavasta jakeesta, joka muodostuu esimerkiksi kivistä ja metallikappaleista, jotka on erotettava lastuista. Oleellisesti välitön painavan jakeen erottuminen saadaan aikaan, kun täryrata päättyy ilmasuuttimeen, joka on suunnattu hieman ylöspäin kuljetussuuntaan ja joka erottaa ilmavirran, joka nostaa lastut ja antaa niille poispäin lähtevän suunnan, joka on lähes sama kuin ilmavirran suunta. Painava jae, joka muodostuu esimerkiksi täryradan pohjalla olevista kivistä, putoaa radan päässä alas kulkee suuttimen ohi kaltevalle tasolle ja erottuu siten kevyestä jakeesta kulkiessaan ensiksi mainitun täryradan kuljetussuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Keveään jakeeseen voidaan sitten kohdistaa turbulentti ilmavirta, jolla ei ole erottavaa vaikutusta, jolloin kevyessä jakeessa olevien samanlaiset ominaisuudet omaavien partikkeleiden yhteenkasautuminen estyy.

4 76714

Ilmavirtaerotinta, joka on esitetty esimerkinomaisesti kuvassa 1» voidaan käyttää esimerkiksi kivien ja samankaltaisten painavien partikkeleiden erottamiseen lastuista ennen kuin lastut joutuvat keittoon tai muuhun prosessin vaiheeseen selluteollisuudessa. Ensimmäisen sovellutusmuodon mukainen erotin käsittää joukon täryratoja, jotka on sisäänrakennettu runkoon 1. Mainittu runko saatetaan liikkeeseen tärytinlaitteella 2, joka aiheuttaa runkoon nuolien 3 mukaisen liikkeen. Lastut syötetään alaspäin syöttöaukon 4 läpi ja pudotetaan alas kolmelle täryradalle 5a, 5b, 5c, jotka jakavat lastut keskenään sellaisella tavalla, että kullekin radalle 5a, 5b, 5c saadaan juuri oikean paksuinen kerros. Radat on asennettu jäykästi runkoon 1, ja niiden liikkuessa lastut etenevät eteenpäin kunnes ne saapuvat kolmelle ilmasuuttimelle 17a, 17b, 17c, jotka sijaitsevat toinen toistensa yläpuolella. Ilma nousee näistä ilmasuuttimista 17a, 17b, 17c vinosti ylöspäin lastujen kul-jetussuuntaan. Lastut liikkuvat kultakin täryradalta 5a, 5b, 5c ilmavirtaan 7a, 7b, 7c, joka on peräisin ilmasuuttimilta 17a, 17b, 17c ja joka aiheuttaa lastujen liikkeen ylöspäin pääkuljetussuuntaan, minkä liikkeen reitti muuttuu parabelia muistuttavaksi. Sitten lastut tulevat alas alemmalle lisä-täryradalle 6, joka on suhteellisen jyrkästi kallistettu päästään, joka on lähinnä sen sisääntulopäätä 4 ja on oleellisesti vaakasuora vastakkaisesta päästään. Kivet kerääntyvät täry-ratojen 5a, 5b, 5c pohjille eivätkä nouse ilmavirran mukana saapuessaan ilmasuuttimien 17a, 17b, 17c kohdalle. Kun kivet poistuvat täryradoilta 5a, 5b, 5c, ne saatetaan alaspäin suuntautuvaan liikkeeseen, jolloin ne välittömästi eroavat lastuista. Kivet tulevat alas täryradan 6 kaltevalle osalle, joka kallistuksesta johtuen ei pysty liikuttamaan kiviä eteenpäin ulostuloaukolle 9. Kivien liikkeelle annetaan sen sijaan taaksepäin suuntautuva vaakasuora komponentti niin, että kivet putoavat levylle 14.

Kolmelta täryradalta 5a, 5b, 5c tulevat lastut kulkevat erilaisia parabelinmuotoisia ratoja ja tulevat eri paikoissa alas alemmalle täryradalle 6. Täryratojen 5a, 5b, 5c paina- 5 76714 vammat lastupartikkelit tulevat alas vastaavasti kohdissa 15a, 15b, 15c. Täryratojen 5a, 5b, 5c kevyemmät lastupartikkelit tulevat alas vastaavasti kohdissa 16a, 16 ja 16c.

Eri lastujakeet täryradoilta 5a, 5b, 5c tulevat alas alemmalle täryradalle 6 sellaisella tavalla, että ne sekoittuvat keskenään. Täryratojen toimintatapa auttaa eri lastujakeita sekoittumaan jos erottuminen tällaisiksi jakeiksi olisi tapahtunut ilmakuljetuksen aikana täryradalta 5 täryradalle 6. Lastut ovat siten hyvin sekoittuneet kun ne poistuvat alemmalta täryradalta 6 ja putoavat ulos aukon 9 kautta.

Kivet ja muut painavat partikkelit, jotka ovat pudonneet alas levylle 14, ovat kulkeneet ulostuloaukon 9 suuntaan levyn 14 täryliikkeestä johtuen, mikä liike piirtää samaa rataa kuin runko 1. Kun raskaammat partikkelit saapuvat sille levyn osalle, joka sijaitsee lähinnä ulostuloaukkoa 9, ne putoavat alas jyrkästi kaltevalle rungon 1 osalle ja liukuvat ulos aukon 13 kautta.

Ennen poistumistaan levyltä 14 kivet ja muut painavat partikkelit ohittavat ilmavirran 18, joka on peräisin suuttimel-ta 11. Ilmavirta 18 ottaa mukaan lastupartikkelit, jotka olisivat saattaneet seurata mukana, esimerkiksi painavampien partikkelien välissä, alas levylle 14. Ilmavirta 18 ottaa mukaan painavien partikkeleiden välissä havaitut lastut, jotka kulkevat parabolista reittiä, jonka jälkeen ne tulevat alas kohtaan 12. Mainitut lastupartikkelit liikkuvat sitten ulostuloaukon 9 suuntaan rungon 1 tärinän avulla.

Rungon 1 ylemmässä etuosassa ulostuloaukon 9 yläpuolella sijaitsee imutulppa 20, jonka läpi imuputki 22 yhdistetään puhaltimen imuun. Erotussuuttimet 7a, 7b, 7c ja 11 yhdistetään puhaltimen painepuoleen puhallinkanavalla 23. Ilma ilmavirroissa 7a, 7b, 7c ja 18 kohdistetaan rungon 1 läpi alemman täryradan 6 ylä- ja alapuolelta imuaukkoon 20. Sieltä 6 76714 se kulkee takaisin suuttimille 7a, 7b, 7c ja 11 puhaltimen 21 yli. Suuttimien 7a, 7b, 7c ja imuaukon 20 välissä oleva ilmavirta, joka kulkee täryradan 6 yli on jonkin verran turbulentti ja aiheuttaa siksi mahdollisten lastujakeiden sekoittumisen, jotka jakeet ovat saattaneet muodostua lastujen ilmakuljetuksen aikana täryradoilta 5a, 5b, 5c alemmalle täry-radalle 6.

Kuvatussa sovellutusmuodossa erottimessa on kolme täryrataa 5. Täryratojen 5 määrää voidaan kuitenkin lisätä tai vähentää yhteen, jolloin myös erotussuuttimien 17 lukumäärää lisätään tai vähennetään vastaavasti.

Yllä kuvatun sovellutusmuodon mukaan erotin pystyy aikaansaamaan painavien jakeiden erottumisen, esimerkiksi lastuista, samalla kun erikokoiset lastujakeet pysyvät seoksena.

Seuraavassa kuvataan toista edullista keksinnön sovellutus-muotoa, joka on erittäin edullinen erotettaessa painavia ja-keita esimerkiksi nk. biomassasta. Termin biomassa on ymmärrettävä viittavan metsän jätemateriaaliin kuten oksien ja kannon osiin jne. Tässä keksinnön sovellutuksessa luokiteltava materiaali vaihtelee huomattavasti koon ja painon suhteen.

Kuvassa 3 on esitetty laite, merkitty yleisesti viitenumerolla 30, joka on tarkoitettu hiekan, kivien jne. erottamiseen biomassasta tai muista materiaaleista. Laite käsittää tärykuljet-timen, joka on jaettu kahteen osaan 31, 32. Ensimmäinen osa on identtinen vaatimuksissa ja yllä mainitun ensimmäisen kuljettimen kanssa, ja toinen osa on identtinen lisäkuljettimen kanssa, johon on viitattu yllä. Ensimmäinen osa 31 ulottuu sisääntulopäästä 32 ulostulopäähän, jossa sijaitsee ilmaero-tusta varten oleva aukko 33. Toinen osa 32 ulottuu mainitulta aukolta 33 osan 32 ulostulopäähän 34. Toisen osan 32 pohja 35 on samansuuntainen ensimmäisen osan pohjan 36 kanssa. Toisen osan 32 pohja 35 sijaitsee alemmalla tasolla kuin ensimmäisen osan pohja 36. Esimerkkinä voidaan mainita, että tasoerot voivat olla 50 mm 100 mm:n aukon 33 leveydeltä a.

7 76714

Toisen osan 32 sisääntulopäähän 51 on asennettu kalteva osa kaltevan tason 37 muodossa, jonka pituus voi olla saman suuruinen kuin aukon 33 leveys. Kuvassa 3 on esitetty ainoastaan sivuttainen leikkaus laitteesta. Täryrata 31, 32 on kuitenkin huomattavan leveä, so. sen leveys on n. lm kun täryradan pituus on esimerkiksi n. 5 m. Aukko 33 ulottuu kuten kalteva taso 37 oleellisesti koko täryradan leveyden yli.

Tunnetun tyyppinen käyttölaitteisto, joka muodostuu käyttävästä epäkeskisestä mekanismista 38 ja joustintuista 39, 40, 41 aikaansaa ja ylläpitää täryradan 31, 32 liikkeen kuten yllä on todettu. Koska vetolaitteisto, kuten on mainittu, on tunnettua tyyppiä, sitä ei ole kuvattu tässä yksityiskohtaisesti .

Aukon 33 yhteydessä sijaitsee suutin 43, joka pystyy suuntaamaan ilmavirran eteen ylös kuten on osoitettu nuolilla 44, ja siten suuntaa ilmavirran niin, että se kulkee kaltevan tason 37 yli. Ilmasuutin 43 on yhdistetty puhaltimeen (ei esitetty) putken 45 kautta.

Laite, jota on kuvattu viittauksin kuvaan 3 toimii seuraavasti.

Biomassa syötetään sisään seulalevyn 42 yli, jolloin hiekka putoaa alas seulan läpi ja edelleen alas täryradan 31 alapuolelle. Biomassa etenee tämän jälkeen täryradan aiheuttamasta liikkeestä suoraan aukolle 33, jolloin painavat jakeet kuten kivet kerääntyvät täryradan pohjalle. Aukolla 33 on voimakas ylöspäin suuntautunut ilmavirta. Kaltevalla tasolla 37 on sellainen vaakatasosta poikkeava kallistuskulma, että täry-liikkeet kuljettavat sillä olevan materiaalin taaksepäin kuten nuolet 46 osoittavat. Voimakas ilmavirta puhaltaa kevyemmät jakeet, joilla on suuri pinta, pois kuljetussuunnassa mainitulle toiselle osalle 32. Kivet ja vastaavat kulkevat taaksepäin kaltevalla tasolla 37 ilmavirrasta huolimatta.

8 76714

Ilmavirta säädetään kuitenkin niin, että oksat, kannon palaset ja vastaavat, so. sinänsä painavat jakeet, kulkevat ilmavirran johdosta ylös kaltevaa tasoa 37 pitkin, ts. nuolen 47 suuntaan.

Ilmavirran voimakkuus ja/tai kaltevan tason kulma vaakatasoon nähden säädetään käsiteltävän materiaalin ja erotettavien jakeiden mukaan.

Siksi keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukaan kalteva taso 37 asennetaan pyöriväksi kun sitä käännetään mainitun toisen alueen 32 pohjalle 35 perinteisen säätölaitteen 48 avulla, esimerkiksi sokalla, joka toimii yhdessä jonkin kiinteässä levyssä 50 olevan reiän 49 kanssa, katso kuvaa 5. Tietyissä tapauksissa voi olla myös edullista, että aukon 33 leveyttä voidaan vaihdella.

Toisen sovellutusmuodon mukaan koko laite asetetaan niin, että täryradan 31, 32 pohja 36, 35 muodostaa n. 2-10 asteen, edullisesti n. 7 asteen kulman v vaakatason kanssa. Tällaisella järjestelyllä saadaan aikaan sopiva materiaalin tiiviys ja fraktiojakautuma sen kuljetuksen aikana täryradalla. Kulma v riippuu tietenkin käsiteltävästä materiaalista.

Biomassan käsittelyssä on toivottua estää suhteellisen lyhyitä oksan ja kannon kappaleita putoamasta alas aukon 33 läpi kun niitä syötetään aukon yli kuljetussuunnalle vastakkaisessa asemassa. Tästä syystä vielä edullisen sovellutusmuodon mukaan aukon 33 yläpuolella sijaitsee sopivasti toisistaan erillään joukko kannatinliuskoja 48, katso kuvaa 4. Kannatinlius-kat 48 sijoitetaan edullisesti sillä tavalla toistensa suhteen, että aukon 33 leveydeksi muodostuu vähintään a.

Biomassan käsittelyssä kannatinliuskat 48 suunnitellaan edullisesti sen korkuisiksi, että niiden yläreuna työntyy oleellisesti täryradan 31 pohjan 36 yläpuolelle. Tällöin kannatin- 9 76714 liuskat ohjaavat materiaalia niin, että materiaalin osien pää-pituusakseli on yhdensuuntainen kuljetussuunnan kanssa.

Siten biomassan ilmavirtaerotuksessa massa on hyvin sekoittunut toisessa osassa 32 sen jälkeen kun kivet jne. on erotettu.

Edullisen sovellutusmuodon mukaisessa täryradassa 31, 32 poikkileikkaus on suunniteltu taivutetuksi kuten esimerkiksi kuvassa 6 on esitetty. Tällainen muoto antaa materiaalin ja täryradan välille suuremman kontaktipinnan, jolloin kuljetuskapasiteetti lisääntyy.

Vielä yhden sovellutusmuodon mukaisesti mainittu toinen osa varustetaan pystysuoralla aukolla 51, joka määräytyy mainitun toisen osan kahden pohjaosan 52, 53 tasoerona kuten kuvassa 7 on esitetty. Aukko 51 ulottuu edullisesti yli koko toisen osan leveyden. Tämä sovellutusmuoto on erittäin edullinen kun hienot hiekkajakeet pyrkivät seuraamaan ilmavirtaa suutti-melta 43 suoraan nuolen 47 mukaisesti. Tällaisilla hiekkaja-keilla on toinen lyhyempi lentorata 54 kuin mitä on hienojen lastujakeiden radat 55. Tällöin aukko 51 sijaitsee sellaisella etäisyydellä aukosta 33, että hiekkajakeet laskeutuvat ennen pystysuoraa aukkoa 51 ja lastujakeet sen jälkeen. Pystysuoran aukon pystysuora korkeus voi olla 2-10 mm, edullisesti 5 mm hienojen hiekkajakeiden erottamiseksi. Myös erittäin hienojen hiekkajakeiden erottuminen on erittäin tärkeää tapauksissa, joissa lastuja käytetään raaka-aineena erilaisten rakennuselementtien kuten levyjen valmistukseen.

Keksintöä on yllä kuvattu tapauksissa, joissa painavat jakeet on erotettava kevyistä jakeista. Kuitenkin keksintöä voidaan yhtä hyvin käyttää erottamaan kevyet jakeet tuotteesta, joka sisältää painavan jakeen.

Esillä oleva keksintö voi tietysti vaihdella monilla tavoin ilman, että luovutaan keksinnön ajatuksesta. Täryradan mai- 10 7671 4 nittu ensimmäinen osa 31 ja mainittu toinen osa 32 esimerkiksi kuvassa 3 esitetyn sovellutusmuodon mukaisesti voidaan suunnitella toisistaan erillisinä ja varustaa yhteisellä tai erillisellä käyttölaitteella. Täryradan ensimmäinen osa voi edelleen muodostua useista täryradoista, jotka on järjestetty toinen toistensa yläpuolelle. Täryrata 31/ 32 voidaan suunnitella millä tahansa sopivalla tavalla.

Mitä tulee kuvan 1 mukaiseen sovellutusmuotoon/ täryradat 5a/ 5b, 5c voidaan suunnitella erilleen toisistaan ja täryrata 6 voidaan asettaa korkeammalle tasolle. Edelleen, puhal-linsysteemiä ei tarvitse suunnitella suljettuna systeeminä.

Keksintöä ei siten tule pitää rajoitettuna yllä kuvattuihin sovellutusmuotoihin vaan se voi vaihdella oheisten vaatimusten rajoissa.

Claims (7)

11 7671 4

1. Ilmavirtaerotin painavamman jakeen, esimerkiksi kivien erottamiseksi erilaiset ominaisuudet oraaavien kevyempien par-tikkeleiden, esimerkiksi lastujen seoksesta, joka erotin käsittää kuljettimen (31, 5a, 5b, 5c) ja puhaltimen tai vastaavan laitteen, jossa ilmasuutin (43, 17a, 17b, 17c) sijaitsee kuljettimen ulostulopäässä ja pystyy aikaansaamaan vinosti ylöspäin ja eteenpäin suunnatun ilmavirran kuljettimen (31, 5a, 5b, 5c) kuljetussuunnassa, tunnettu siitä, että kuljetin (31, 5a, 5b, 5c) on niin kutsuttu tärykuljetin, joka pituussuuntansa kanssa yhdensuuntaisessa tasossa tapahtuvien täryliikkeiden avulla pystyy siirtämään ainetta pituussuunnassaan ja jonka pohjalle painavampi jae kerääntyy ja että mainitun kuljettimen kanssa yhdessä toimiva lisätärykuljetin (32, 6) sijaitsee kuljetussuunnassa kuljettimen ulostulopään jäljessä alempana tai sen kanssa samassa tasossa, minkä lisäkuljettimen (32, 6) sisääntulopäähän (51, 4) on suunniteltu ylöspäin kalteva osa (37), joka muuttuu kuljettimen (32, 6) pääkuljetus-suunnan kanssa samansuuntaiseksi osaksi, jolloin kalteva osa (37) sijaitsee ensiksi mainitun kuljettimen ulostulopäähän nähden siten, että raskaammat jakeet putoavat alas mainitulle osalle (37) ja kulkeutuvat siten alaspäin kaltevaa osaa (37) pitkin, täryliikkeen ollessa epäkeskinen ja tärykuljettimien (31, 5a, 32, 6) ollessa pääasiallisesti vaakasuuntaan sovitettuja.

2. Patenttivaatimuksessa 1 määritelty ilmavirtaerotin, tunnettu siitä, että mainittu lisäkuljetin (32) on yhtenäinen ensiksi mainitun kuljettimen (31) kanssa ja että ensiksi mainitun kuljettimen (31) ulostulopään ja mainitun kaltevan osan (37) väliin muodostuu aukko (33).

3. Patenttivaatimuksessa 1 määritelty ilmavirtaerotin, tunnettu siitä, että mainittu lisäkuljetin (32, 6) on riippumaton ensiksi mainitusta kuljettimesta (31, 5a, 5b, 5c). 1 2 3 Patenttivaatimuksessa 1 tai 2 määritelty ilmavirtaerotin, 2 tunnettu siitä, että kalteva osa (37) muodostuu kalte 3 vasta tasosta, joka on asennettu kääntyväksi mainitun lisä- 12 7671 4 kuljettimen (32) pohjan (35) suhteen ja on säädettävissä eri kulma-asentoihin suhteessa mainittuun pohjaan.

5. Patenttivaatimuksessa 2 tai 4 määritelty ilmavirtaero-tin, tunnettu siitä, että kantavat liuskat (48) sijaitsevat kuljetussuunnassa toisistaan erillään ja mainitun aukon (33) yläpuolella.

6. Patenttivaatimuksissa 1, 2 tai 3 määritelty ilmavirta-erotin, tunnettu siitä, että ensiksi mainittu kuljetin muodostuu kahdesta tai useammasta kuljettimesta (5a, 5b, 5c), jotka sijaitsevat toinen toistensa yläpuolella, jolloin ilma-suutin (7a, 7b, 7c) sijaitsee mainittujen kuljettimien (5a, 5b, 5c) kussakin ulostulopäässä, ja että mainittu lisäkulje-tin (6) sijaitsee alemmassa tasossa kuin alin ensiksi mainituista kuljettimista (5a, 5b, 5c).

7. Jossakin edellä olevassa patenttivaatimuksessa määritelty ilmavirtaerotin, tunnettu siitä, että kuljettimet ovat rungon (1) sisällä, joka runko on yhdistetty imukanavaan (20) siinä rungon osassa, joka kuljettimien pääkuljetussuunnassa sijaitsee vinosti kaltevan tason yläpuolella, mikä imukanava on yhteydessä mainittuun puhaltimeen sisään imetyn ilman puhaltamiseksi mainitun ilmasuuttimen läpi. 1 Patenttivaatimuksessa 1, 2, 3, 4, 5 tai 7 määritelty ilmavirtaerotin, tunnettu siitä, että mainittu lisä-kuljetin (32) on varustettu pystysuoralla aukolla (51), joka on määritelty pohjaosien (52, 53) tasoerona kun mainittua suutinta (43) lähinnä oleva osa (52) sijaitsee alemmalla tasolla kuin muut osat (53). 13 7671 4