FI75543B - Foerfarande och anordning foer frammatning av en datamaskinsblankettremsa. - Google Patents

Description

75543

Menetelmä ja laite tietokonelomakerainan syöttämiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy asiakirjojen käsittelyyn ja täsmällisemmin parannettuun menetelmään ja laitteeseen tie-tokonelomakerainojen siirtämiseksi ja kohdistamiseksi portaittain automaattisesti. Se soveltuu erikoisesti kopiokoneen kopiointitasolla suoritettavaan kopiointiin, joka mukautuu tavanomaisten yksittäisten asiakirja-arkkien käsittelyyn.

Kserografisten ja muiden kopiokoneiden tullessa nopeammiksi ja yhä automaattisemmiksi nopeamman mutta kuitenkin luotettavamman ja automaattisemman kopioitavien originaaliasia-kirjojen käsittelyn, ts. kopiokoneen syötön aikaansaaminen tulee yhä tärkeämmäksi. Toivottavaa on, että kooltaan, tyypiltään, painoltaan, materiaaliltaan, kunnoltaan ja vaurio-alttiudeltaan erilaisia asiakirja-arkkeja ja niiden yhdistelmiä voitaisiin syöttää, kohdistaa ja kopioida siten, että asiakirjan kuljetin- ja kohdistuslaitteisto sotkee, kuluttaa tai vaurioittaa mahdollisimman vähän asiakirjaa, vaikka samat asiakirjat syötetään ja kohdistetaan automaattisesti toistuvasti. Eräänä originaaliasiakirjatyyppinä, joka johtuen sen poikkeavuudesta ja yleisestä sopimattomuudesta tavanomaiseen asiakirja-arkkien käsittelyyn aiheuttaa ongelmia, on tietokonelomakeraina. Se muodostuu tunnetusta pitkästä epästandardikokoisen paperin rainasta, jollaisen tavanomaiset tietokoneen kirjoittimet tyypillisesti antavat tulostuksena. Paperin leveys vaihtelee, mutta siinä on tavallisesti säännölliset reiät 12,7 mm välein paperin syöttölaitetta varten molemmissa reunoissa (niiden lähellä). Raina on tavallisesti taitettu sik-sak- tai viuhkamuotoon ja tämän vuoksi tietokonelomakerainaa kutsutaan myös taittolomak-keeksi.

Yhä enemmän myös hitaat kopiokoneet halutaan varustettavaksi ainakin puoliautomaattisella asiakirjankäsittelyllä, joka mahdollistaa käyttäjälle originaalien "ketjusyötön" kopio- 2 75543 koneen asiakirjankäsittelylaitteen sisääntuloon asiakir-jankäsittelylaitteen suorittaessa automaattisesti asiakirjojen lopullisen suuntauksen, kohdistamisen ja syötön ko-piointiasentoon ja sen läpi ja poistaessa tämän jälkeen asiakirjat automaattisesti. Pienissä ja halvoissa kopiokoneissa myös sopivan asiakirjankäsittelylaitteen on oltava yksinkertainen, halpa ja pienikokoinen.

Edullinen asiakirjankäsittelyjärjestelmä on sellainen, jossa käytetään hyväksi olemassaolevaa tai yleensä tavanomaista kopiokoneen optista kuvanmuodostusjärjestelmää mukaanluettuna kopiokoneen ulkoinen läpinäkyvä kopiointi-ik- * kuna (joka tunnetaan kopiointitasona). On myös suotavaa, että asiakirjankäsittelyjärjestelmä on helposti poistettavissa esimerkiksi sivuun kääntämällä, jotta kopiokoneen käyttäjä voi vaihtoehtoisesti asettaa asiakirjoja, esim. kirjat, käsin samalle kopiointitasolle. Tämän vuoksi asiakir jankäsittelylaitteen toivotaan olevan kevyt. On myös toivottavaa, että sama kohdistusreuna tai -asema, jota käytetään asiankirjankäsittelylaitetta varten, on käytettävissä tällaisessa käsin suoritettavassa kopioinnissa.

Tässä selityksessä termi "asiakirja-arkki" tarkoittaa tavanomaista ohutta arkkia, joka on paperia, muovia tai muu tavanomainen tai tyypillinen yksittäinen kuvanmuodostusalus-ta (originaali tai aikaisemmin kopioitu), tai vastaavaa mutta ei mikrofilmiä tai elektronisia kuvaoriginaaleja, joita on yleensä paljon helpompi käsitellä. Yksipuolinen asiakirja tai kopioarkki on sellainen, jossa sivu tai kuva on vain arkin toisella pinnalla tai puolella, ja kaksipuolisessa asiakirjassa tai kopioarkissa sivu tai kuva ovat molemmilla puolilla. Tässä tietolomakkeen yhteydessä käytettynä "sivu" tarkoittaa yhdelle kopioarkille kopioitavaa tie-tokonelomakerainan osaa, kappaletta, ruutua tai erottamatonta arkkia. Tämä vastaa usein mutta ei välttämättä aina pintaa, joka on osittaisten poikittaisrakojen välillä, jotka tunnetaan rei'ityksenä, joka on tehty tietokonelomakerai- 75543 3 nan repäisemiseksi yksittäisiksi arkeiksi. Esillä oleva järjestelmä ei edellytä tällaista tietokonelomakerainan erottelua tai repäisyä kopiointia varten, mutta järjestelmä soveltuu myös tällaisille ennakolta repäistyille tietokone-lomakearkeille.

Tässä esityksessä on esitetty esimerkkinä edellä selitetyn tyyppinen puoliautomaattinen asiakirjankäsittelylaite.

Esillä olevan keksinnön mukaista laitetta voidaan kuitenkin käyttää myös mukautuvaan yksittäisten arkkien esilajittele-vaan kopiointiin, ts. monta kertaa automaattisesti kierrätetyn asiakirjan kopiointiin, joka aikaansaadaan kierrättävällä asiakirjankäsittelyjärjestelmällä, etenkin sellaisilla, jotka ovat kaksitoimisia (kierrättävä/puoliautomaatti-nen asiakirjankäsittely) tai jotka muuten mukautuvat ei-esilajittelevaan eli jälkilajittelevaan kopiointiin, jollaisia on esitetty esimerkiksi US-patenteissa 4 080 063, 4 212 457 ja 4 176 945.

Vaikka yksittäisten originaaliasiakirja-arkkien nopeampi ja tarkempi automaattinen syöttö ja kohdistus oikeaan asentoon kopiointitasolla kopiointia varten on toivottavaa, tämän toteuttaminen on vaikeaa varsinkaan asiakirjan menemättä vinoon (käännähtämättä) ja/tai asiakirjan reunan vaurioitumatta pysäytettäessä. Asiakirja-arkit voivat vaihdella suuresti kooltaan, painoltaan, paksuudeltaan, materiaaliltaan, kunnoltaan, kosteudeltaan, iältään jne. Asiakirjoissa voi olla käpristymiä, ryppyjä, repeytymiä, "korvia", leikkauksia, peitteitä, päälleliimauksia, teippiä, niittejä, liima-alueita tai muita epäsäännöllisyyksiä. Kopioarkeista poiketen, jotka yleensä ovat kaikki samasta erästä ja leikattu samasta paperinipusta ja ovat siten kunnoltaan ja kooltaan lähes täsmälleen samanlaisia, originaaliasiakirja-arkit eroavat toisistaan usein huomattavasti, vaikka ne olisivat samaa "standardikokoa" (esim. kirjepaperikoko, virallinen koko, A4, B4, tietokonelomake jne.), koska ne ovat peräisin eri paperieristä tai niiden koko on muuttunut 4 75543 erilailla iän tai kosteusolosuhteiden jne, vaihdellessa. Kuitenkin yksittäisten asiakirjojen, joiden koko, tyyppi ja kunto vaihtelevat, nopea automaattinen tai puoliautomaattinen syöttö, kohdistus ja kopiointi on toivottavaa asiakirjojen sotkeutumatta tai vaurioitumatta ja siten, että jokainen asiakirja tulee suunnatuksi oikein ja täsmällisesti kohdistusasentoon.

Eräs automaattisen asiakirjojenkäsittelyn vaikeimmin toteutettavista vaatimuksista on originaaliasiakirjän täsmällinen ja luotettava ja samalla varma kohdistus oikeaan asentoon kopiointia varten. Tavallisesti asiakirjankäsittely-laite kohdistaa asiakirjan mieluimmin automaattisesti keskipisteen tai (kopiokoneesta riippuen) kulman perusteella ennalta määrättyyn kohdistusasentoon kopiokoneen kopiointi-tason suhteen siten, että asiakirjan kaksi kohtisuoraa reunaa on suunnattu täsmälleen kopiokoneen kopiointitason kahden kohdistuslinjan mukaisesti, jolloin originaaliasiakirja on suunnattu täsmällisesti kopiokoneen optiikan ja kopioar-kin kohdistusjärjestelmän mukaisesti. Tämän kohdistustark-kuuden tulisi mieluimmin säilyä alle 1 mm tarkkuudella.

Jos asiakirja ei ole oikein kohdistettu, muodostuvaan kopioon voi tulla epäsuotavia mustia reunoja ja/tai reunahaamuku-via tai asiakirjan reunan lähellä oleva informaatio voi kadota, ts. saada kopioitumatta kopioarkille.

Kuten esitetystä tekniikan tasosta ilmenee, asiakirjankä-sittelyjärjestelmissä on käytetty erilaisia asiakirjankul-jetinlaitteita originaaliasiakirja-arkkien siirtämiseksi kopiokoneen kopiointitason päälle kohdistettuun asentoon ja siitä pois. Aikaisemmin tunnetaan tällaisten kuljettimien ja erilaisten kohdistuslaitteiden tai -järjestelmien erilaisia yhdistelmiä, jotka kohdistavat originaaliasiakirjän kopiointia varten oikeaan asentoon läpinäkyvän kopiointi-ikkunan suhteen. Asiakirja-arkki kohdistetaan tyypillisesti siirtämällä sitä kopiointitason reunan kohdalla tai sen lähellä olevaa porttia tai rajoitinta vastaan. Tämä voi 75543 5 muodostua ulkonevasta yhdensuuntaisista sormista tai rullien puristuskohdista tai yhdestä pystysuuntaisesta pinnasta, jota vastaan arkin reuna ohjataan törmäämään arkin kohdistamiseksi. Tällaisen kohdistamisen tärkeänä tehtävänä on myös liikkuvan originaaliasiakirjän asettaminen suoraan, ts. sen asianmukainen kiertäminen ja suuntaus kohdis-tuslinjan mukaan sekä arkin kohdistusaseman määrääminen ja ohjaus.

Kuten edellä on esitetty joko kiinteitä tai sisäänvedet-täviä sormi- tai porttityyppisiä kopiointitason reunan mukaisesti suunnattuja asiakirjanrajoitinreunoja käytetään tavanomaisesti asiakirjan kohdistamiseksi fysikaalisesti kopiointiasentoonsa. Tämä vähentää myös kuljetuksen kriittisyyttä, ts. se mahdollistaa asiakirjansyöttölaitteen liukuman tai vinoonohjauksen huomioonottamisen ja korjauksen. Asiakirjan kuljetin voidaan suunnitella siten, että se liukuu lyhyen aikaa kohdistusreunarajoittimeen törmäävän asiakirjan etureunan suhteen kunnes varma oikaisu ja täydellinen kohdistus saavutetaan. Samaa kopiointitasolle kuljettavaa arkinsyöttölaitetta voidaan käyttää arkin siirtoon kopiointitasolle ja siltä pois ennen ja jälkeen kopioinnin sekä asiakirjan etureunan kohdistamiseen kopiointitason syöttösuunnassa edempänä olevan reunan kohdalle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää asiakirjan takareunan kohdistamista kääntämällä syöttölaitteen toimintasuunta ja siirtämällä asiakirjaa taaksepäin kopiointitason syöttösuunnassa taaempana olevan reunan kohdalla olevaan kiinteään kohdistusreu-naan. Joissakin asiakirjankäsittelyjärjestelmissä käytetään myös asiakirjan sivukohdistusta tai sivuttaisasetusta ko-piointitasolla, ts. originaalin asetusta kopiointitason kahden akselin suhteen. Tätä ei kuitenkaan välttämättä tarvita ja sivuttaiskohdistus voidaan suorittaa syöttösuunnassa ennen kopiointitasoa.

Tällaisten kopiointitason päällä olevien asiakirja-arkin syöttö- ja kohdistusjärjestelmien suurena rajoituksena on, että niissä tarvitaan riittävä kitka asiakirja-arkin luo- 6 75543 tettavaa syöttöä varten, mutta niiden on luistettava ko-piointitason lasin suhteen, kun välissä ei ole asiakirja-arkkia, naarmuttamatta tai kuluttamatta lasia, niin että se vaikuttaisi kuvanmuodostukseen lasin läpi. Järjestelmien ' on yleensä myös luistettava asiakirjan suhteen kohdistus-reunarajoittimen pysäyttäessä asiakirjan. Vastaavasti ko-piointitason päällä olevan kuljettimen näkyvät osat, jotka ulottuvat kopioinnin aikana asiakirjan reunojen yli, eivät saisi aiheuttaa ongelmia "näkymällä", ts. aiheuttaa häiritseviä tummia alueita tai kuvia kopioarkille, erikoisesti alikokoisten asiakirjojen tapauksessa. Tämä on johtanut monissa asiakirjankäsittelylaitteissa yhden ainoan suuren valkoisen elastomeerihihnan käyttöön rullien tai useiden hihnojen tilalla, mutta tällaisten yksihihnajär-jestelmien syöttö- ja kohdistusluotettavuuteen liittyy luonnostaan eräitä heikkouksia. Tätä on käsitelty esimerkiksi US-patenttihakemuksessa 190 113 ja siinä esitetyssä tekniikan tasossa, sekä myös joissakin jäljempänä mainituista viitejulkaisuista.

Eräänä tällaisena rajoituksena tai heikkoutena on, että sellainen asiakirjansyöttöjärjestelmä, jossa asiakirja-arkin vinoutuman syntyminen asiakirjaerän tai -pinon ja kopiointitason kohdistusaseman välillä on minimoitu, on erittäin suotava, jotta vähennettäisiin kohdistusasemassa korjausta (oikaisua) tarvitsevan vinouden määrää. Kuitenkin on myös toivottavaa, vaikkakin normaalisti edellisen kanssa ristiriitaista, maksimoida asiakirjan vinoonkäänty-minen asiakirjan kohdistamisen aikana, ts. sallia asiakirjan vapaa oikeneminen sitä kohdistusreunaan suunnattaessa. Lisäksi on toivottavaa, että reunaohjaimet eivät aiheuta liian suurta kitkaa asiakirjoihin.

Tässä esitetyn suoritusmuodon yksittäisistä ominaisuuksista eräänlainen "uiva jalas" (tasomainen painovoiman avulla uiva arkin rypistymisen estävä levy, jossa on kitkan avulla toimivat arkinsyöttörullat, jotka vetävät kopio- 7 75543 arkkeja kohdistuspintaa vastaan), on esitetty US-paten-tissa 4 087 087 ja US-patenttihakemuksen 180 073 kuviossa 4 ja siihen liittyvässä selityksessä. Eräs toinen tämän tyyppinen "kääntöpyörä"-syöttölaite ja siihen liittyvä painovoiman kuormittama apujalaslevy kopioarkkien siirtämiseksi lajittelulokeron sekä sivu- että päätyseinämiä vastaan on esitetty US-patenttihakemuksen 180 184 kuviossa 5, jota vastaava EPO-hakemus 81303835.3 on julkaistu EP-julkaisuna 0046675.

Lisäksi asiakirjat kopiointitasolta poistavia asiakirjan-syöttöpyörärullia, jotka ulottuvat nostettavan asiakirjan puristuslaitteen (tasomainen valoa heijastava kopioinnin taustapinta) läpi, on esitetty esimerkiksi edellä mainitussa US-patentissa 4 335 954 sekä 3 888 585.

Eräitä esimerkkejä kierrättävistä asiakirjankäsittelylait-teista, joissa on käytetty kopiointitasolla suoritettavaa kohdistusta ja oikaisua, on esitetty US-patenteissa 4 335 954, 4 278 344, 4 270 746 ja 4 076 408.

Erään toisen myöhemmin esitettävän yksittäisen ominaisuuden osalta, jossa on halkaisijaltaan eri suuret syöttörul-lat tai vino rulla asiakirjaa kääntävän tai reunakohdistus-voiman aikaansaamiseksi, mainitaan esimerkiksi taustana US-patentit 3 893 662, 3 176 980, 3 936 046, 4 111 412, 4 179 117 ja JA-patenttihakemus 54-48712, joka on julkaistu numerolla 55-140446. Kulmaan asetettua pyörää (46) ja hihnaa (36) sivuttaista (sivu-) kohdistusta varten käyttäviä asiakirjansyöttölaitteita on myös esitetty US-patentissa 4 322 160 ja muissa tässä mainituissa viitejul-kaisuissa.

Asiakirja-arkkien syöttö kohdistukseen kopiokoneen kopioin-titason päälle yhdellä suhteellisen kapealla keskellä olevalla syöttöhihnalla on esitetty GB-patenttijulkaisussa 1 411 550 ja US-patentissa 4 076 233. Viimeksi mainittuun δ 75543 sisältyy hihnaa kannattavat rullat, jotka ovat kosketuksessa kopiointitasoon kahdessa eri kohdassa, joista rullista (400) lähinnä kohdistuselintä 40 oleva on liikkuva. Erilaisten kopiointitason päällä olevien asiakirja-arkkien syöttöjärjestelmien, joissa käytetään rullia eikä hihnoja, osalta mainitaan seuraavat US-patentit:4 171 128, 4 183 519 ja 4 213 603. Julkaisussa 4 171 128 on esitetty originaa-liasiakirjan syöttölaite kopiokoneen kopiointitasoa varten, jossa järjestelmässä käytetään rullapareja asiakirjan siirtämiseksi kopiointitason yli. Rullaparit ovat ilmaises-ti kytkettävissä erikseen asiakirjan eri asentoja varten. Julkaisussa 4 183 519 on esitetty asiakirja-arkin kohdis-tuslaite, jossa rullaparia 20 käytetään asiakirjan siirtämiseksi kopiointitason yli kohdistusasentoon sisäänvedet-täviä sormia vastaan. Julkaisussa 4 213 603 tähän on käytetty kahta rullaparia.

Tietokoneen taittolomakepaperirainan syöttöön kopiokoneen kopiointitasolle kopioitavaksi asiakirjaksi liittyy erityisiä ongelmia. Tällainen paperi saadaan tyypillisesti tietokoneen rivikirjoittimen tulostuksena. Se on tavallisesti useimpia standardipaperikokoja leveämpi ja sen molemmilla reunoilla on yleensä pyöreitä reikiä 12,7 mm välein (kesketä keskelle). Reiät ovat rainan hammaspyörä- tai tappivetoa varten. Raina on tyypillisesti taitettu sik-sak- tai viuhkataitetuksi osittain perforoitujen mutta repäisemättömien osien pinoksi. Monissa tapauksissa tieto-konelomakerainaa ei haluta repäistä tai erottaa, mutta tie-tokonelomakerainah osista halutaan monissa tapauksissa tehdä kohdistettuja yksittäisiä arkkikopioita, etenkin haluttaessa pienennyskopiointia tavanomaisen kokoisille kopiointipaperiarkeille.

Tietokonelomakerainaa syötetään tavallisesti suoraan mekaanisesti liukumattomasti hammaspyörällä tai tapeilla varustetulla hihnalla ("traktori"- tai "Kidder"-veto), jotka sopivat tietokonelomakerainan molemmissa reunoissa ole- 75543 9 viin reikiin. Alalla tunnetaan erilaisia esimerkkejä tällaisista tietokonelomakkeen syöttölaitteista, joista eräitä on mainittu seuraavassa. Tällaisen tappi- tai trak-torivedon käytöllä kopiokoneissa on kuitenkin suurena haittana, että tällainen syöttölaite ei ilmeisestikään voi syöttää myös tavanomaisia rei'ittämättömiä originaaliasia-kirja-arkkeja eikä se siten mukaudu tavanomaiseen automaattiseen asiakirjankäsittelyyn, jonka vuoksi tarvitaan erikseen käytettävät erilliset yksiköt, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Aikaisemmin on tehty muutamia yrityksiä mukautuvien asiakirjansyöttölaitteiden aikaansaamiseksi kopiokoneisiin käyttämällä kitkasyöttöä, joka on yritetty saada sekä tietokonelomakkeille että tavanomaisille asiakirjoille soveltuvaksi (esimerkkejä esitetty jäljempänä). Tällaisissa tietokonelomakeraina-asiakirjän syöttölaitteissa, joissa ei käytetä hammasvetoa, on kuitenkin lisä-ongelmana kopioitavien tietokonelomakerainan osien kohdistuksen aikaansaaminen ja säilyttäminen, mikäli kopiointi suoritetaan yksittäisille kopioarkeille eikä jatkuvalle kopiorainalle. Hammasvetoisessa tietolonelomakkeen syöttölaitteessa hammasvetojärjestelmän, esim. askelmoottorin eteneminen vastaa tietokonelomakerainan etenemistä, koska liukumaa ei esiinny ja tämän vuoksi tarvitaan vain alkukoh-distus. Tämä ei kuitenkaan päde asiakirjojen kitkavetojärjestelmissä.

Tämän keksinnön kannalta erityisen mielenkiintoisia ovat s-euraavat kaksi kopiokoneiden tietokonelomakeasiakirjän syöttölaitteeseen liittyvää viitettä: Julkaisu n:o 17 322 julkaisussa Research Disclosure, September 1978, pp. 40-43, etenkin toteutus kuvioissa 6-7, Industrial Opportunities, Ltd, Homewell, Havant, Hampshire, U.K., jossa on esitetty tietokonelomakkeen tai arkin (hampaaton) kitkavetolaite ja tietokonelomakkeen reikien laskenta, ja US-patentti 4 320 960. Edellisen julkaisun oletetaan vastaavan JA-käyttömallia 55-18300. Patentissa 4 320 960 on esitetty hammaspyörätraktorivetoinen tietokonelomakkeensyöttölaite 10 75543 kopiokonetta varten. Se liittyy Xerox "9400" kopiokoneen asiakirjankäsittelylisälaitteeseen tietokonelomakkeiden syöttämiseksi automaattisesti kopiokoneen kopiointitasolle ohjatulla tavalla. (Hyvin samanlaisia tietokonelomakkeen-syöttölaitteiden esityksiä kuin US-patentissa 4 320 960, on US-patenteissa 4 264 189, 4 264 200, 4 299 477 ja 4 313 672).

Muita esimerkkejä hammaspyörä- (tappi- tai traktori-) vetoa käyttävistä tietokonelomakkeen syöttölaitteista, kuitenkin ilmeisesti ilman tietokonelomakkeen reikien havaitsemista, on esitetty US-patenteissa 3 446 554, (joka tunnetaan nimellä "inch worm" tai "2400 CFP"-syöttölaite), 3 804 514, 3 831 829, 3 973 846, 3 977 780, 3 994 426, 3 997 093, 4 079 876, 4 087 172, 4 300 710 ja 4 334 764 ja EP-julkai-sussa 0 005 043, jolla on EPC-hakemusnumero 79300627.1 ja joka vastaa US-patenttihakemusta 896 877. Edellä mainitussa patentissa 3 804 514 on esitetty yksittäisten tavanomaisten asiakirja-arkkien kohdistusreunarajoitin, joka voidaan poistaa käsin tietokonelomakkeen syöttöä varten. Joissakin edellä mainituissa asiakirjansyöttölaitteissa lasketaan itse asiakirjansyöttölaitteen kehittämiä pulsseja sen pysäytyksen ja käynnistyksen ohjaamiseksi.

Muita tunnettuja hampaattomia tai kitkan avulla toimivia kopiokoneen tietokonelomakkeen syöttölaitteita edellä mainitun "Research Disclosure"-julkaisun n:o 17322 lisäksi ovat Xerox Corporation "3100" "LDC" ja "3107" kopiokoneet ja niihin tarkoitettu "Xerox Continuous Cassette (XCC)" rullasyötetty kopiorainalisälaite ja sen tietokonelomake-lisälaitteisiin liittyvät esitykset US-patenteissa 4 086 007 ja 4 191 467. Lisäksi viitataan US-patenttiin 4 227 803.

Nämä kopiokoneet ja niiden asiakirjankäsittelylaitteet kykenevät kaksitoimiseen toimintaan, ts. kopioimaan yksittäisiä tavanomaisia asiakirja-arkkeja sekä tietokone-lomakerainaa, mutta laitteisiin liittyy tiettyjä niille ominaisia rajoituksia tai haittoja esillä olevaan järjestelmään verrattuna.

75543 11

Muita hampaattomia kitkavetoisia tietokonelomakkeensyöttö-laitteita tunnetaan mikrotilmikameroiden yhteydessä esim. US-patenteista 3 255 662 ja 3 289 529.

Muita asiakirjansyöttölaitteita, joissa käytetään liikkuvan asiakirjan valotusjärjestelmiä eikä tavanomaista kopioin-titasoa ja joissa ei välttämättä ole suoraan mainittu tietokonelomakkeen kopiointia, mutta joita voidaan rajoituksin käyttää tähän tarkoitukseen, on esim. US-patentissa 3 076 392.

Kuitenkin jos tietokonelomakerainaa yksinkertaisesti liikutetaan jatkuvasti kuvanmuodostusaseman yli (ts. kiinteän optisen skannausraon yli), tietokonelomakerainan valittujen osien oikein kohdistetun kopioinnin aikaansaaminen yksittäisille kopioarkeille on vaikeaa tai mahdotonta.

Tällä tarkoitetaan tietokonelomakerainan yhden täydellisen ruudun tai osan automaattista toistuvaa kopiointia yhdelle kopioarkille tai useille kopioarkeille, kun kyseisestä yhdestä tietokonelomakkeen ruudusta tai osasta halutaan yhtä useampia kopioita. Koska tietokonelomakerainassa on vain yksi asiakirjan etureuna, tavanomaista etureunakohdis-tusta ei voida käyttää seuraaville rainan ruuduille. Myöskään asiakirjan syöttövirheitä ei voida korjata tällä tavoin ja ne voivat siten kumuloitua seuraaviin rainan ruutuihin. Myöskään tietokonelomakeruutujen jakoväliä tai jaksoa ei voida muuttaa, koska ne ovat toisiinsa kytkettyjä. Lisäksi tietokonelomakerainan sivuttainen kohdistusvirhe tai vinoon syöttö pyrkii kumuloitumaan, ts. kasvamaan syötetyn tietokonelomakerainan pituuden kasvaessa. Lisäksi tämän tyyppinen tietokonelomakkeensyöttöjärjestelmä ei suoraan sovellu paikallaan olevien yksittäisten asiakirja-arkkien koko ruudun (täyden kopiointitason) kopiointiin, joka on erityisesti suotavaa useiden kopioiden tapauksessa.

Muilla tekniikan aloilla, ts. muiden säännöllisillä rei'illä tai muilla reunamerkeillä varustettujen rainojen syötössä tunnetaan säätöjärjestelmiä tällaisten rainojen 12 75543 asennon tai syötön ohjaamiseksi, esimerkkeinä US-patentit 3 319 051 ja 3 919 560.

Asiakirja-arkin kulmakohdistuksen (sivu- sekä etureuna-kohdistuksen) aikaansaavat asiankirjansyöttölaitteet yleensä, mukaanluettuina laitteet, joissa on kulmaan asetetut kitkarullat, ovat tunnettuja. Esimerkkeinä ovat US-patentit 3 877 804, 4 257 587, joka liittyy Xerox "3109"^kopiokoneeseen ja 4 266 762, joka liittyy Xerox "3300"-kopiokoneeseen, ja siinä mainitut viitejulkaisut.

Mielenkiintoisena julkaisuna, jossa on esitetty asiakirjan tuntolaite ja sisääntulokohdistusporttijärjestelmä yliko-koisten asiakirjojen sisäänasettamisen havaitsemiseksi ja portin toiminnan estämiseksi, mainitaan US-patentti 4 132 401.

Esimerkkeinä erilaisista muista patenteista, joissa on esitetty tavanomaisia asiakirjankäsittelylaitteita ja myös niiden ohjausjärjestelmiä, joihin sisältyy asiakirjan kulkutiellä olevia kytkimiä, ovat US-patentit 4 054 380, 4 062 061, 4 076 408, 4 078 787, 4 099 860, 4 125 325, 4 132 401, 4 144 550, 4 158 500, 4 176 945, 4 179 215, 4 229 101, 4 278 344 ja 4 284 270. Kopiokoneen tavanomaisen mikroprosessorin tavanomaiset yksinkertaiset ohjelmistokäs-kyt, asiakirjankäsittelylaitteen ohjelmisto ja logiikkapiirit ja kopiokoneen ohjaustoiminnot ja logiikka, joita on esitetty edellä mainituissa ja muissa patenttijulkaisuissa ja eri kaupallisissa kopiokoneissa, ovat yleisesti tunnettuja ja edullisina pidettyjä. Kuitenkin on huomattava, että tässä selitetyt asiakirjankäsittelyn toiminnot ja ohjaukset voidaan vaihtoehtoisesti sisällyttää tavanomaisesti kopiokoneeseen käyttämällä mitä tahansa muita sopivia tai tunnettuja yksinkertaisia ohjelmoituja tai kiinteästi kytkettyjä logiikkajärjestelmiä, ohjauskytkimiä jne. Kyseiset tässä selitettyjen toimintojen ohjelmistot voivat tietenkin vaihdella riippuen nimenomaisesta käytetystä mikroprosessorista tai mikrotietokonejärjestelmästä, mutta ne 13 75543 ovat alan ammattimiehelle helposti saatavilla tai helposti ohjelmoitavissa ilman kokeiluja tässä annetuista selityksistä .

Asiakirjojen syötön ja asettelun logiikkaan ja ohjaukseen liittyvään tekniikan tasoon sisältyy erityisesti patentteja kopiokoneiden servomoottorikäytetyistä ja -ohjatuista asiakirjansyöttölaitteista. Esimerkkeinä ovat US-patentit 3 768 904, 3 888 579, 4 000 943, 4 283 733, 4 144 550 (erityisesti palsta 53 ym.) ja 4 310 236.

Lisäksi on tunnettua kopiokoneen syöttöhäiriön ilmaisua varten mitata aika, joka kopioarkilta kuluu kahden tai useamman kopioarkin kulkutielle välimatkan päähän toisistaan sijoitetun kytkimen välillä kulkemiseen, ja aktivoida syöttöhäiriösignaali tai kopiokoneen pysäytys, jos kyseinen aika ylittää ennalta määrätyn ajan (mikä ilmaisee, että arkki on juuttunut johonkin kahden kytkimen välille tai kohdalle). Eräs esimerkki on esitetty US-patentissa 4 084 900.

Kaikki tässä esitetyt viitejulkaisut ja niiden viitejulkai-sut sisällytetään viitteenä tähän keksintöön asianomaisina lisä- tai vaihtoehtoisten yksityiskohtien, ominaisuuksien ja/tai teknillisen taustan esityksinä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on välttää tai pienentää edellä käsiteltyjä eri ongelmia.

Tässä esitettynä yleisenä ominaisuutena on tietokonelomake-rainan portaittaisen syötön ohjaus kohdistuksen suorittamiseksi ja tämän jälkeen säilyttämiseksi automaattisesti käyttäen automaattista syötön liukuman ja tietokonelomakerai-nan lävistämättömien, väärin lävistettyjen tai poisrepeyty-neiden vetoreikien kompensointia.

Tässä esitetyn järjestelmän toisena ominaisuutena on aikaan- 14 7 5543 saada tietokonelomakepaperirainan yksittäisten sivujen, osien, lohkojen tai ruutujen automaattinen kopiointi yksittäisille kopioarkei1le oikein kohdistettuna käyttäen asiakirjansyöttö-järjestelmää, joka mukautuu syöttämään myös tavanomaisia asiakirja-arkkeja mainittua kopiointia varten samalla ko-piointitasolla saman asiakirjansyöttölaitteen avulla.

Edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi keksintö kohdistuu siis menetelmään vetorei'illä varustetun tietokonelo-makerainan syöttämiseksi, vetorei'istä riippumattomasti, valittuina porraspituuksina ohjattavalla kitkatoimisella rai-nanvetojärjestelmällä kopiokoneen kuvanmuodostusasemalle, ja keksinnölle on tunnusomaista se, että menetelmään sisältyy vaiheina: ensimmäisten signaalien, jotka vastaavat mainitun ohjattavan kitkavetojärjestelmän liikettä, havaitseminen ja summaus; toisten signaalien, jotka vastaavat siten kitkan avulla syötetyn tietokonelomakerainan vetoreikien lukumäärää ja sijaintia, havaitseminen ja summaus ja tähän sisältyen havaittujen reikien kelpuuttaminen vetorei'iksi; ja tietokonelomakerainan kitkasyötön liukuman kompensointi vertaamalla mainittuja ensimmäisiä ja toisia signaaleja tietokonelomakerainan valitun pituisin portain tapahtuvan syötön kohdistettujen pysäytysasemien säilyttämiseksi tietokonelomakerainan porraspituuksien kohdistamiseksi kuvanmuodoetusase-maan.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaan tietokonelomakerainan portaittaista syöttöä ohjataan siten, että rainan valittujen porrasosien ennalta valitut kohdistusasemat kopiokoneen ku-vanmuodostusasemalla säilytetään havaitsemalla rainan kitka-veto järjestelmän liike liikekooderipulssigeneraattorielimillä ja havaitsemalla syötettävän tietokonelomakerainan toisella reunalla olevien vetoreikien asemat paikallaan olevilla tun- 15 75543 toelimillä, automaattisesti kompensoiden tietokonelomakerainan havaitsematta jääneiden reikien alueet, ja vertaamalla tuntoelimien signaaleja liikekooderin pulsseihin.

Vastaavasti keksinnön mukainen laite tunnetaan siitä, että mainittuihin elimiin rainan kitkavetojärjestelmän liikkeen havaitsemiseksi sisältyy siihen liittyvät liikekooderipulssi-generaattorielimet, että elimiin tietokonelomakerainan kel-paavien reikien havaitsemiseksi sisältyy paikallaan olevat tuntoelimet lähellä rainan haluttua kohdistusasemaa syötettävän tietokonelomakerainan toisella reunalla olevien vetorei-kien asemien havaitsemiseksi, ja tietokonelomakerainan havaitsematta jääneiden vetoreikien alueiden automaattiseksi kompensoimiseksi, ja että elimet liukuman kompensoimiseksi vertaavat paikallaan olevien tuntoelimien signaaleja liikekooderin pulsseihin.

75543 16

Edellä mainitut ja muut ominaisuudet ja edut ilmenevät määrätyn laitteen ja määrättyjen menetelmävaiheiden seuraa-vassa selitetyistä esimerkeistä. Keksintö on paremmin ymmärrettävissä seuraavan sen määrätyn suoritusmuodon selityksestä, joka sisältää seuraavat piirustuksen kuviot (esitetty likimain mittakaavassa), joissa kuvio 1 on päällyskuvanto, (jossa normaali kotelointi on poistettu) esillä olevan keksinnön mukaisen kaksitoimi-sen (tavallinen tai tietokonelomake) asiakirjankäsittely-laite-esimerkin suoritusmuodosta, kuviot 2 ja 3 ovat osittainen suurennettu sivu- vast, päällyskuvanto kuvion 1 suoritusmuodon asiakirjankuljetus-ja sivuttaiskohdistusjärjestelmästä, kuviot 4-8 ovat osittaisia suurennettuja sivukuvantoja kuvioiden 1-3 laitteen osista, kuvio 9 on toimintakaaviollinen sivukuvanto kuvioiden 1-8 laitteesta, joka esittää erityisesti tuntoelin- ja ohjaustoimintoja, kuvio 10 on päällyskuvanto tietokonelomakerainan osasta, joka havainnollistaa vetoreikien kelpuuttamisen sisältävää kohdistusmenetelmää, ja kuviot 11-13 ovat mainittujen ohjaustoimintojen esimerkki-, virtauskaavioita.

Kuvioissa 1-13 esitetty esimerkkinä oleva asiakirjankä-sittelyjärjestelmä voi olla tavanomainen lukuunottamatta tässä toisin esitettyä osaa ja se voidaan asentaa mihin tahansa sopivaan tai tavanomaiseen kopiokoneeseen. Tässä on esitetty puoliautomaattinen kopiointitason päällä oleva asiakirja-arkin käsittelylaite 10 tavanomaista kopioin-titasolla suoritettavaa kopiointia varten, jossa kuitenkin joko tietokonelomakeraina tai tavanomainen asiakirja-arkki-erä, joka syötetään peräkkäin käsin tai automaattisesti asiakirjapinosta, syötetään automaattisesti kopiointita-solle, kohdistetaan (ja oikaistaan) ja kopioidaan ja tämän jälkeen poistetaan automaattisesti (työnnetään ulos) kopioin-titasolta.

75543 17

Asiakirjankäsittelylaite 10 syöttää yksittäisarkkien tai tietokonelomakerainojen jonon tai niiden yhdistelmän kopiokoneen kopiointitasolle samalla hampaattomalla asiakir-jansyöttölaitteella ja ilman käyttäjän suorittamia muutoksia, ts. kytkien toiminnan ja toimintatavan automaattisesti puoliautomaattisesta arkinkäsittelytoimintamuodosta tietokone lomakkeen syöttötoimintamuotoon vain sisäänsyötetyn asiakirjamateriaalin tyypin perusteella. Lyhyesti esitettynä samaa esikohdistusta käytetään kaiken tyyppisille asiakirjoille. Tietokonelomakerainan alkuosa tulee automaattisesti pujotetuksi ja syötetyksi kohdistukseen, kun etureuna on aluksi asetettu sisääntulokohtaan (käyttäjän toimenpiteitä edellyttämättä), ja kohdistetuksi automaattisesti samaan kohotetun kohdistusreunan asemaan (kopiointitason syöttö-suunnassa edempänä olevan reunan kohdalla), jota käytetään tavallisille asiakirja-arkeille. Asiakirjan sisääntulokoh-dassa oleva ylikokoisen asiakirjan takareunan ilmaisin ilmaisee yksikölle 10, että siihen syötetään rainaa eikä leikattua arkkia. Yksikkö kytkeytyy tällöin automaattisesti reiät havaitsevaan tietokonelomakkeensyöttötoimintamuotoon. Kun mainittu takareunan ilmaisin ja tietokonelomakkeen reikien ilmaisin ilmaisevat yksikölle 10, että sille on syötetty tietokonelomakeraina, mainittu kohdistusportti pidetään automaattisesti alhaalla koko tietokonelomakerainan portaittaisen läpisyötön ajan ja myös sisääntulokohdan esi-kohdistusportti ja syöttörullat pysyvät avoimina. Sen sijaan normaalikokoista yksittäistä arkkia syötettäessä sekä kohdistus- että esikohdistusportti sulkeutuvat seuraa-van ja kaikkien myöhempien asiakirja-arkkien kohdistamiseksi. Tietokonelomakerainan kohdistuksen ohjaus sisältää tässä myös kompensointilogiikan tietokonelomakerainan reunan lävistämättömiä, virheellisesti lävistettyjä tai poisrepeytyneitä vetoreikiä varten ja rainan syötön liukumista varten, mikä parantaa oleellisesti kohdistuksen luotettavuutta ja tarkkuutta.

Tietokonelomakeraina syötetään kaksitoimiseen (puoliautomaattinen asiakirjänkäsittely/tietokonelomakkeensyöttö) 75543 18 yksikköön 10 samalla hampaattomalla kitkavedolla (ei trak-torivedolla), jota käytetään yksittäisille arkeille. Peräkkäin valittujen tietokonelomakerainan yksityisten osien portaittaisen kohdistukseen syötön ohjauksessa käytetään rainan vetoreikien kelpuutusta ja laskentaa optisella tun-toelinjärjestelmällä ja kutakin rainan portaittaista eteenpäin siirtoa ohjataan tämän avulla mainittua servo-ohjattua kitkasyöttölaitetta käyttäen. Syöttölaite on täysin mukautuva rei'ittämättömän paperin syöttöön. Kaikki asiakirjat tietokonelomakerainat mukaanlukien sekä syötetään että kohdistetaan reunasta kopiointitason päällä käyttäen yksinkertaista "jalaksen" avustamaa kulmaan asetetun "kääntöpyörän" kitkavetoa. Tietokonelomakkeen reunojen reikiä laskevaa tuntoelintä varten ja tietokonelomakerainaa eteenpäin (poistoa kohti) syöttävään suuntaan valittuina portain siirtävän samalla kääntöpyörävedolla ja kitkaveto-poistorullilla suoritetun siirron ohjauslogiikkaa varten. Kitkaveto seuraa tietokonelomakerainan etureunan kohdistusta ja säilyttää sen asiakirjan kuljetustiellä hammasvetoa tarvitsematta. Kitkaveto on tietokonelomakerainan portaittaista siirtoa varten servon portaittaisesti ohjatusti käyttämä. Sama kääntöpyörä syöttää ja kohdistaa täysin mukau-tuvasti yksittäiset asiakirja-arkit siten, että sitä käytetään sopivina eri aikajaksoina.

Toisin ilmaistuna selitetty puoliautomaattinen asiakirjan-käsittelylaite/tietokonelomakkeensyöttölaite 10 on yksinkertainen yhtenäinen yksikkö, joka voidaan asentaa tavanomaisella tavalla kääntyvästi tavanomaisen kopiokoneen päälle, mutta joka kuitenkin toteuttaa kaksi päätoimintaa samoilla komponenteilla. Puoliautomaattisessa asiakirjänkäsi ttely toimintamuodossa se vastaanottaa sisääntulokohtaansa tai kouruun tuodut yksittäisarkkiasiakirjät, kuljettaa nämä asiakirjat kopiointitason lasille ja kohdistaa ne kulman suhteen kopiointia varten. Kun käsittelylaite on valmistanut halutun lukumäärän kopioita, puoliautomaattinen asiakirjankäsittelylaite poistaa asiakirja-arkin ko-piointitasolta ja pinoaa sen poistokaukaloon koneen vasemmalla puolella. Tämä menettely toistetaan kunnes kaikki 75543 19 asiakirjat on kopioitu. Vaihtoehtoisessa tietokonelomak-keensyöttötoimintamuodossa tietokonelomakerainan taitettu pino asetetaan kopiokoneen päälle asiakirjan/tietokonelomak-keensyöttölaitteen sisääntulokohdan oikealle puolelle. Tietokonelomakerainan ensimmäinen arkki tai sivu asetetaan asiakirjankäsittelylaitteeseen samoin kuin mikä tahansa yksittäisarkkiasiakirja. Normaali käyttäjä ei havaitse mitään eroa eikä käyttäjän tarvitse suorittaa mitään muutoksia tai säätöjä. Kun kopiokoneen kopiointipainiketta painetaan, tämä tietoKonelomakkeen ensimmäinen sivu automaattisesti syötetään ja kohdistetaan luotettavasti kulman suhteen puoliautomaattisessa asiakirjankäsittelytoimintamuodossa kopiointitason päällä fysikaalisia reunarajoitti-mia vastaan samalla laitteistolla, jota käytetään yksittäisille asiakirjoille, ja kopioidaan. Tietokonelomakerainan liian suuri pituus (joka ylittää hyväksyttävän yksittäisarkkiasiakir jän pituuden) havaitaan sisääntulokohdan alueella. Ensimmäistä rainan osaa ulossyötettäessä asiakirjankäsittely laite 10 varmistaa automaattisesti tietokonelomakkeen vetoreikien olemassaolon ja alkaa automaattisesti suorittaa rainan jakoa seuraavan tietokonelomakesivun kopiointia varten. Portaittaisen siirron määrä (etäisyys) eli jako voidaan ohjelmoida ennakolta nimellisen tavanomaisen tie-tokonelomakeosan suuruiseksi (esim. 22 vetoreikää tai 28 cm), johon sisältyy käyttäjän ohjelmoima syrjäytys- tai säätömahdollisuus suurempien tai pienempien tietokonelomakerainan osien valitsemiseksi siirrettäväksi portaittain. Poistettu tietokonelomakeraina voidaan pinota tavanomaisesti kopioinnin jälkeen kopiokoneen vasempaan päähän kiinnitettyyn tavanomaiseen langasta muodostettuun koriin.

Järjestelmä on täydellisesti itse pujottava ja-kohdistava riippumatta yksikköön 10 tuodun asiakirjan tyypistä. Yksikkö 10 käsittelee tietokonelomakerainan alkuosaa täsmälleen siten kuin se olisi yksittäinen arkkiasiakirja eikä yksikön siten tarvitse tässä vaiheessa tietää onko asiakirja tietokonelomakeraina vai ei. Tässä järjestelmässä kyseistä informaatiota tarvitaan vain toista ja sitä seuraavia 20 75543 tietokonelomakerainan osia varten, johon mennessä järjestelmä on automaattisesti todennut, että asiakirja on ylisuuri ja että siinä on kelpaavat vetoreiät, ja kytkeytynyt tietokonelomakkeensyöttötoimintamuotoon.

Riippumatta syötetyn asiakirjan tyypistä, ts. onko se tie-tokonelomakeraina tai minkä tahansa kokoinen yksittäinen asiakirja-arkki, se voidaan tässä syöttää samaan sisään-tulokohtaan, esim. syöttökouruun 12. Kourussa 12 voi olla kaksi hieman erilaista sisäreunan esisivuttaiskohdistussuun-tausreunaa 13 ja 13a, joista toinen on normaaleja asiakirjoja varten ja toinen tietokonelomakerainaa varten, jolloin tietokonelomakerainan esisuuntausreunan 13a suunta on lähempänä kopiointitason 20 sivuttaiskohdistusreunaa 30.

Jomman kumman tyyppisen asiakirjan etureuna tuodaan syöttökouruun käytettyjen syöttörullien 14 ja alla olevien vapaiden rullien 16 välisen avoimen puristuskohdan kautta kunnes asiakirjan etureuna on suunnilleen sisääntulo- tai esikoh-distusportin sormien 18 suuntainen. Kaikki nämä komponentit sijaitsevat syöttösuunnassa ennen kopiointitasoa 20.

Kun asiakirjan etureuna, tyypistä riippumatta, on asetettu siten sisään sen sisäreunan ollessa kourun 12 esisuuntaus-reunaa 13 tai 13a vastassa, syöttösuunnassa edellä oleva kytkin eli asiakirjantulokytkin 22 tulee ohjatuksi. Kytkin 22 käsittää edullisimmin keveän läpinäkymättömän mekaanisen sormen tai kielekkeen, joka asiakirjan etureunan kohottamana katkaisee tavanomaisen valonsäde/valoilmaisinkytkimen. Tämän avulla saadaan pääasiassa ei-mekaaninen kytkin, mutta päinvastoin kuin tavanomainen valoilmaisinkytkin kytkin 22 reagoi läpinäkyvän tai aukolla varustetun asiakirjan läsnäoloon.

Tarkasteltakoon erityisesti kuviota 9. Kun kytkin 22 on aktivoitunut ja kopiokone on aktivoituna tai kopiointi-toimintamuodossa, yksikön 10 ohjain 100 käynnistää alku-syöttö jakson. Alku- tai sisäänsyöttöjakso on sama riippumatta laitteeseen asetetun asiakirjan tyypistä eikä se edellytä käyttäjän suorittamaa käsittelyä tai kytkentöjä.

75543 21

Kaksi yläpuolista sisääntulorullaa 14 laskeutuvat ja rullia käytetään ja portin sormet 18 nostetaan ylös, kaikki tämä suoritetaan käyttämällä eteenpäin yksinkertaista vaihto-virtamoottoria Ml ja sopivien tai tavanomaisten käyttö- ja nokkakoneistojen välityksellä, jotka muodostavat ensimmäisen käyttöjärjestelmän 24. Päällä oleva kopiointitason pu-ristuslaite 26 on aikaisemmin kohotettu nokkien 32 ja 34 avulla (kts. kuvio 1 sekä kuviot 6 ja 7) saman käyttöjärjestelmän 24 toisen osan avulla tilan muodostamiseksi kopiointitason 20 päälle asiakirjan syöttämiseksi kopiointi-tasolle pienellä kitkalla. Asiakirja syötetään sen tyypistä riippumatta kopiointitasolle rullilla 14. Tämän jälkeen asiakirjan etureuna tulee kosketukseen kopiointitason päällä olevan kääntörullan 28 kanssa, jota käyttää tasa-virtaservomoottori M2. Rulla 28 on välimatkan päässä mutta suhteellisen lähellä kopiointitason sivukohdistusreunaa 30 ja rulla on asennettu pyörivästi käytetyksi reunaa kohti pieneen kulmaan, esim. noin 7°. Kääntörulla 28 jatkaa siten pääasiassa siirtämällä (vetämällä) asiakirjaa eteenpäin mutta lisäksi se painaa asiakirjaa sivuttain (poikittain) sivuttaiskosketukseen sivuttaiskohdistusreunaan 30 (sitä kohti).

Sivuttaiskohdistureuna 30 on, kuten kuviosta 8 ilmenee, edullisimmin alapuolelta uurrettu asiakirjan reunan lukitsemiseksi ja rajoittavan kanavan muodostamiseksi sille estämään asiakirjan reunan sivuttainen siirtyminen reunan 30 ohi ja samalla sallimaan asiakirjan esteetön kulku sen etene-mis- eli pääsyöttösuunnassa kopiointitason yli. Tämän auttamiseksi kopiointitason puristuslaitetta 26 ei tässä tarkoituksellisesti nosteta tasaisesti. Sen sijaan kuten kuviosta 8 ja kuvioiden 6 ja 7 nostonokkien 32 ja 34 halkaisijoiden eroista ilmenee, tasomaista asiakirjan puristuslaitetta 26 nostetaan vain erittäin vähän tai ei ollenkaan aivan sivu-kohdistus reunan 30 lähellä, jotta estettäisiin asiakirjan reunaa nousemasta tai suistumasta reunan 30 yli. Muu osa pu-ristuslaitteesta 26 nostetaan kuitenkin paljon korkeammalle, ts. paljon kauemmaksi kopiointitasosta, suuremmalla nosto-nokalla 34, joka vaikuttaa kauempana kohdistusreunasta 30. Tämä puristuslaitteen 26 epätasainen nosto aikaansaa siten 75543 22 kokonaisuutena pienikitkaisen kulkutien puristuslaitteen alla olevalle asiakirjalle säilyttäen kuitenkin samalla kohdistettavan asiakirjan sivureunan tarkan ohjauksen sivukohdistus-reunan 30 välittömässä läheisyydessä olevalla alueella.

Asiakirjan etureuna jatkaa etenemistään kopiointitason poikki kääntörullan 28 vetämänä. Se siirretään törmäämään ja suuntautumaan kopiointitason 20 syöttösuunnassa edempänä olevassa reunassa olevan asiakirjan etureunan kohdistusjärjestelmän 40 (nyt nostettuihin) kohdistussormiin 42. Tämän siirtymisen aikana asiakirja kulkee poisto- tai ulostyöntörullan 36 alle, mutta tämä on tällöin nostettu pois tieltä solenoidillaan 46.

Ohjain 100 antaa asiakirjan etureunalle riittävästi aikaa saavuttaa ja tulla siirretyksi kohdistukseen syöttösuunnassa edempänä olevia kohdistussormia 42 vastaan alkaen järjestelmän käynnistyshetkestä, ts. mainitun sisäänsyöttöjakson alusta.

Ohjain 100 jatkaa tällä välin syöttösuunnassa taaempana olevan kytkimen eli sisääntulokytkimen 22 kyselyä. Jos asiakirjan takareuna ohittaa kytkimen 22 liian pian etureunan jälkeen, järjestelmä toteaa tällöin asiakirjan oikean käsittelyn kannalta alikokoiseksi (liian pieneksi) ts. asiakirjaksi, jonka syöttösuuntainen mitta on pienempi kuin syöttö-rullien 14 ja kääntörullan 28 välinen etäisyys, ja pysäyttää järjestelmän, ts. antaa häiriön sopimattoman asiakirjan ilmaisevan signaalin. Jos havaittu asiakirja on yksittäinen arkki ja pituudeltaan sopiva, ts. jos asiakirjan takareuna havaitaan asiakirjan pään kytkimen 22 oikea-aikaisena ohikul-kuna, tälläin asiakirjankäsittely-yksikkö 10 pidetään automaattisesti ohjaimensa 100 toimesta puoliautomaattisessa asiakirjankäsittely- eli yksittäisasiakirjantoimintamuodossa. Toisaalta jos kytkin 22 on vielä aktivoituneena, kun asiakirjan etureuna on kohdistettu kopiointitasolla kopiointia varten syöttösuunnassa edempänä olevaa kohdistusporttiyksikköä 40 vastaan, ts. jos asianomaista asiakirjan takareunaa ei havaita, tällöin kytkimen 22 jatkuva ohjaus on ilmaisuna si-sääntuodusta rainasta ja tämä aikaansaa asiakirjankäsittely-laiteyksikön 10 kytkeytymään automaattisesti tietokoneloma-kerainatoimintamuotoon. (Jos tietokonelomakesyöttötoiminta-muotoa ei ole käytettävissä, kytkintä 22 käytetään tällöin 75543 23 ylikokoisen asiakirjan tai häiriön ilmaisimena yksikön 10 pysäyttämiseksi).

Tässä vaiheessa erillinen asiakirja-arkki tai tapauksesta riippuen tietokonelomakerainan ensimmäinen osa tai ruutu on kopiointitason 20 päällä asianmukaisesti kulman suhteen kohdistettuna sekä syöttösuunnassa edempänä olevaa koh-distusreunaa 42 että sivuttaiskohdistusreunaa 30 vastaan ja asiakirja on valmiina kopioitavaksi. Moottoria Ml käytetään tällöin automaattisesti taaksepäin, mikä aikaansaa automaattisesti käyttöjärjestelmän 24 välityksellä kytkintä tarvitsematta asiakirjan sisäänsyöttörullien 14 nostamisen ja sisääntuloportin sormien 18 vapauttamisen. Jos tässä kohdassa ei ole asiakirjaa, sormet 18 putoavat painovoiman vaikutuksesta alkuperäiseen esikohdistusasentoonsa. Koko sisään-tuloalueen yli ulottuvan tietokonelomakerainan läsnäollessa sormet 18 yksinkertaisesti asettuvat lepäämään heikon painovoiman alaisena asiakirjarainan päälle sitä vahingoittamatta. Reunimmainen sormi 18a on edullisimmin hieman pidempi, niin että se ainoana todella koskettaa tietokone-lomakerainaa ja normaalisti pitää muun osan portin sormi-yksiköstä, ts. kaikki muut sormet 18 irti tietokonelomake-rainasta.

Samanaikaisesti moottorin Ml pyörintäsuunnan kääntäminen toteuttaa muita toimintoja, joihin sisältyy kopiointitason puristuslaitteen 26 lasku nokkien 32 ja 34 ja sen jousiasen-nuksen avulla, niin että puristuslaite 26 puristaa asiakirjan tasaiseksi kopiointitasoa vastaan kopiointia varten. Kääntöpyörän 28 kitkaluistovoima asiakirjan takapintaa vastaan auttaa alkuvaiheessa pitämään asiakirjaa sen kohdis-tusasennossa ennen puristuslaitteen laskeutumista. Sama moottorin Ml käyttämä koneisto 24 pyörittää myös nokalla varustettua suljinjärjestelmää erikoisesti kuviossa 1 esitetyn vipukoneiston välityksellä valkoisten optisten sulki-mien sulkemiseksi kopiointitason puristuslaitteen 26 aukkojen päälle, joiden kautta sekä kääntörulla 28 että poisto-tai ulostyöntorulla 36 työnnetään toimintaa varten. Samalla molemmat rullat 28 ja 36 on nostettu ylös kopiointitason 75543 24 puristuslaitteen 26 ja kopiointitason 20 yläpuolelle koneistolla 24, joka on esitetty kuvioissa 1, 2,3, 4 ja 5 ja kaa-viollisesti kuviossa 8. (Poistorullan 36 nostoa ohjataan tässä myös solenoidilla 46). Rullien 14 nostaminen (sisään-tulopuristuskohdan avautuminen) ja puristuslaitteen 26 nostaminen voidaan varmistaa sopivasti valittuna ajanjaksona tätä varten olevien asentokytkimien ohjautumisesta, kuten kuviossa 9 on esitetty. Näitä kytkimien ohjautumisia voidaan myös käyttää pysäyttämään moottori Hl halutun liikkeen suorittamisen jälkeen. Tämän jälkeen asiakirja kopioidaan tavanomaisesti, edullisimmin nopeasti salamavalotuksella.

Edellä selitetyn moottorin Ml ja koneiston 24 aktivointi uudelleen vastakkaiseen eli eteenpäinvetävään suuntaan aikaansaa tällöin edellä mainitut toiminnot käänteisinä, ts. nostaa uudelleen kopiointitason puristuslaitteen 26, avaa uudelleen pyöräsulkimet ja tämän jälkeen laskee poistorullan 36 (vain ensimmäiselle asiakirjalle) sekä kääntörullan 28 kosketukseen asiakirja-arkin kanssa. Samalla kohdistussor-met 42 vedetään alas pois asiakirjan kulkutieltä aktivoimalla etureunan kohdistusjärjestelmän 40 solenoidi. Molempia rullia 28 ja 36 käytetään suurinopeuksisella asiakirjan ulostyöntävällä toimintatavalla niihin kytketyllä servomoottorilla M2. Jos yksikkö 10 pysyy puoliautomaattisessa asia-kirjankäsittelytoimintamuodossa, myös edellä selitetty sisääntulo järjestelmä saatetaan toimintaan laskemalla rullat 14 ja pyörittämällä niitä seuraavan yksittäisen asiakirja-arkin syöttämiseksi. Kuitenkin jos yksikkö 10 on tällöin tietokonelomaketoimintamuodossa, sisääntulorullien 14 puris-tuskohta ja portin sormet 18 pysyvät avoimina mahdollistaakseen tietokonelomakerainan seuraavan syöttösuunnassa myöhemmän (liittyvän) osan liikkeen sen syöttämiseksi kopioin-titasolle. On huomattava, että syöttörullan 28 nosto ja lasku (kosketukseen saattaminen) suoritetaan moottorilla Ml, mutta sen käyttö (pyöritys) suoritetaan servomoottorilla M2.

Kun asiakirjan etureuna siirretään täten pois kopiointi-tasolta, se syötetään syöttösuunnassaan välittömästi 75543 25 seuraavien rullien tai poistorullien 50 puristuskohtaan, joita rullia myös käytetään moottorilla M2. Myös tässä poistosiirrossa asiakirjan sivureunan alue kulkee valo-optisen vetoreiän ilmaisimen tuntoelimen tai kytkimen 52 kautta. Kytkin 52 on suunnattu kopiointitason sivuttais-kohdistusreunan 30 suhteen siten, että kun tietokonelomake-raina on suunnattu mainittua reunaa 30 vastaan, tällöin tie-tokonelomakerainan tämän reunan vetoreiät ovat rainaa pois syötettäessä mainitun tietokonelomakekytkimen 52 suhteen keskeisesti suunnattuja. Tuntoelin 52 on kytketty ohjaimeen 100, ja kuten seuraavassa on selitetty, tuntoelintä verrataan ohjaimeen tallennettuun tietoon ja asiakirjan-syöttölaitteen mitattuun syöttöliikkeeseen niiden oikeiden aikavälien määräämiseksi, joina oikeat (kelpaavat) tieto-konelomakkeen vetoreiät kulkevat tietokonelomakekytkimen 52 alta ja aktivoivat sen. Koska tietokonelomakkeen reikien 38,1 mm:n standardietäisyys ja tietokonelomakkeen vetoreikien standardikoko ovat tiedossa ja vetoreikien suorittaman kytkimen 52 ohjauksen ajat ja ohjauskertojen lukumäärä saadaan selville rainan ohittaessa kytkimen ja kytkimen 52 asema on tiedossa ja muuttumaton ja moottorin M2 tietokonelomakerainan siirtoliike tunnetaan (ja on servo-ohjattu) , tietokonelomakerainan tunnistuksen ja asennon ohjaus ja kohdistus voidaan suorittaa käyttämällä vakio-vertailuarvoja ja yksinkertaista tavanomaista kello-ohjattua alaslaskentaa muistissa olevasta laskenta-arvosta ohjaimessa 100, kuten seuraavassa lähemmin selitetään. Mitään tavanomaisesta poikkeavia piirejä ei tarvita.

Jos yksikköön 10 on syötetty tietokonelomakeraina, tietokonelomakkeen havaitseva kytkin 52 ja ohjain määrittävät onko itse asiassa kysymyksessä tietokonelomakeraina havaitsemalla sen jälkeen kun ensimmäinen kopio tai kopiot on otettu rainan ensimmäisestä (mekaanisesti kohdistetusta osasta), kelpaavien (oikean kokoisten) tietokonelomakkeen vetoreikien välisten kelpaavien (etäisyydeltään oikeiden) 75543 26 välimatkojen olemassaolon. Tämän alustavan tietokonelomake-rainan määrityksen jälkeen järjestelmä 10 jatkaa tietoko-nelomakkeensyöttötoimintamuodossa syöttäen tietokoneloma-kerainaa automaattisesti portaittain kopioitavaksi sen valitun pituisten portaiden kohdalla tässä lähemmin selitettävällä tavalla kunnes koko raina on syötetty läpi. Toisaalta jos tietokonelomakerainan ilmaisin 52 ja ohjain 100 eivät totea tässä alkusyötössä tietokonelomakerainan syöttämistä (esim. kytkimen 52 antaessa jatkuvan tilan signaalin), tällöin annetaan edellisen sijaan häiriöilmoi-tus (joka on ilmaisuna syöttövirheestä tai ylikokoisesta mutta ei tietokonelomakeasiakirjasta tms.). Järjestelmä palaa automaattisesti tietokonelomakkeen syöttömuodosta puoliautomaattiseen asiakirjankäsittelytoimintamuotoon sen jälkeen, kun kytkin 22 on havainnut tietokonelomakerainan pään ja jäljellä oleva raina on kopioitu ja poistettu.

Tarkasteltaessa edelleen kääntörullan 28 suorittamaa asiakirja-arkin syöttöä ja kohdistusta tätä auttaa huomattavasti mainitun rullan 28 ulottuminen puristuslaitteen 26 erillisen "kelkka"- tai "jalas"-osan 27 läpi. "Jalas" 27 on erillisenä asennettu, painovoiman kuormittama tasomainen elin, joka muodostaa suorakulmaisen, syöttösuunnassa edempänä olevan reunan ja sivureunan kulmaosan koko pu-ristuslaitteesta 26. Tämä jalas "ui" kääntöpyörän 28 kohdistukseen syöttämän asiakirjan osan päällä auttaen sen ohjauksessa ja estäen sitä poimuttumasta käyttäen hyväksi jalaksen painoa ja sen läheisyyttä kopiointitasoon. Pu-ristuslaite 26 on muuten edullisimmin oleellisesti tasomainen optisesti tasaisesti valoaheijastava pinta. Kuten kuviossa 3 on esitetty, jalas 27 on edullisimmin asennettu kääntyvästi syöttösuunnassa jäljempänä olevasta reunastaan tai sen läheltä puristuslaitteeseen 26, niin että se voi kääntyä alaspäin syöttösuunnassa edempänä olevia kohdis-tusreunan sormia 42 kohti myös muun osan puristuslaitteesta 75543 27 ollessa kohotettuna asiakirjan syöttämiseksi sen alle. Syöttö suunnassa edempänä oleva jalaksen 27 reuna voi myös kaartua välittömästi kohdistusreunan vieressä hieman kopioin-titasoa kohti jalaksen alhaallapitovaikutuksen keskittämiseksi tähän (ja auttaa estämään asiakirjan etureunan kulkeutumista kohdistussormien 42 ohi) ja jalaksen 27 kitkan pienentämiseksi tästä tulosuuntaan päin. Jalaksen 27 pinta-ala on rajoitettu pienintä kopioitavaa standardi-asiakirjaa pienemmäksi (sen sisälle) estämään "näkyvien" varjojen kopioituminen jalaksen 27 ja puristuslaitteen 26 muun osan välisistä raja- tai välikohdista. Tätä on autettu jalaksen 27 ja puristuslaitteen 26 reunojen sopivalla pyöristämisellä tai muotoilulla. Ts. niiden reunoja on muotoiltu sopivalla tavalla reunavarjojen pienentämiseksi, jotka muuten kopioituisivat ("näkyisivät" asiakirjan läpi) kopioarkille tummina viivoina.

Tarkasteltaessa vielä poistorullia 50 voidaan havaita, että ne käsittävät useita käytettyjä rullia, jotka ovat vastaavien vapaiden rullien päällä kitkapuristusvedon aikaansaamiseksi. Rullien 50 vastaanottaessa tietokonelOmake-rainan ne kehittävät rainan pääsyöttövoiman kaikissa seu-raavissa rainan liikkeissä. Kaksi sisintä (lähinnä sivut-taista kohdistusreunaa 30 olevaa) rullaa 50 ovat hieman suurempia kuin muut rullat, esim. halkaisijaltaan noin puoli millimetriä suurempia. Tämä muodostaa syöttösuunnas-sa kopiointitason jälkeisen tietokonelomakkeiden syöttö-koneiston, joka myös kohdistaa tietokonelomakerainaan kiertävän voiman, joka painaa tietokonelomakerainan syöt-tösuunnassa jäljempänä olevaa osaa sivuttaiskohdistusreu-naa 30 vastaan yhteistoiminnassa käytetyn kääntörullan 28 kanssa, joka samanaikaisesti ja edellisen kanssa yhteistoiminnassa painaa kitkan avulla samaa tietokonelomakerai-naa samaa kohdistusreunaa 30 vastaan. Mainitut poisto-rullat 50 on suunnattu saunaan suuntaan samalla akselilla, 75543 28 joka on kohtisuorassa sivuttaiskohdistusreunan 30 suuntaa vastaan. Toisin sanottuna mainittu ero rullien 50 halkaisijoissa aikaansaa tietokonelomakerainaan kiertävän voimaparin, joka aiheuttaa rainan syöttösuunnassa jäljempänä olevan osan kääntymisen tai kiertymisen (eli aiheuttaa rai-naan vinoon kääntävän voiman) kohdistusreunaa 30 vastaan. Sivuttaiskohdistuksen erityinen tehostaminen on tietokone-lomakerainan tapauksessa tärkeää, koska rainan pituus ja massa tekisivät tietokonelomakerainan oikean sivuttaiskohdistuksen säilyttämisen koko sen syötön ajan yhdellä ko-piointitason päällä olevalla koneistolla, esim. varsinaisella kääntöpyöräjärjestelmällä 28 erittäin vaikeaksi.

Rullia 50 käytetään samalla moottorilla M2 ja oleellisesti samalla syöttönopeudella (noin 1 % nopeammin) kuin pyörää 28. Rullien 50 puristuskohdat pidetään suljettuina kaikissa syöttövaiheissa, mutta ne voidaan avata käsin häiriön selvittämiseksi.

Jos asiakirjankäsittelylaite 10 on puoliautomaattisessa asiakirjankäsittely- eli yksittäisasiakirjantoimintamuo-dossa, tällöin syöttösuunnassa edempämä olevat eli kopioin-titason kohdistussormet 42 nousevat ajoittain asiakirjan kulkutielle poistorullien 50 poistettua kunkin asiakirjan takareunan kopiointitasolta seuraavan asiakirjan etureunan varmaa mekaanista kohdistamista varten. Kuitenkin aina, kun asiakirjankäsittelylaite 10 on tietokonelomake-toimintamuodossa, kohdistussormet pysyvät jatkuvasti alhaalla pois asiakirjan kulkutieltä koko tietokonelomakerainan syöttämisen ajan. Siten kaikki yksittäiset asiakirja-arkit tulevat halutulla tavalla mekaanisesti kohdistetuksi kopioin titasolla mekaanisella kohdistusjärjestelmällä 40, kun taas järjestelmän toiminta estetään automaattisesti tietokonelomakerainan kaikilla osilla ensimmäisen osan jälkeen, joilla toiminta olisi haitallista ja saattaisi vahingoittaa rainaa.

Tarkasteltaessa edelleen poisto- tai ulostyöntörullaa 36 75543 29 sen tehtävänä on pelkästään varmistaa, että kaikenkokoiset yksittäiset asiakirjat tai (vain) etureuna tietokoneloma-kerainasta tulevat luotettavasti syötetyiksi kohdistus-reunasta 42 poistorullien 50 puristuskohtaan. Poistorulla on siten käytettynä vain tämän suorittamiseksi tarvittavan lyhyen ennalta asetetun ajan siten, että se ei normaalisti koskaan pyöri kopiointitason paljasta lasia vastaan. Tietokonelomakesyöttötoimintamuodossa solenoidi 46 päästää poistorullan 36 laskeutumaan vain tietokonelomakerainan ensimmäisen osan ulossyöttöä varten, ts. vain rainan alkuosan (etureunan) syöttämiseksi rullien 50 puristuskohtaan, mutta ei tietokonelomakerainan myöhemmän syötön aikana. Puoliautomaattisessa asiakirjänkäsittelytoimintamuodossa rulla lasketaan ja se on käytettynä vain hetkellisesti kunkin asiakirja-arkin poistamiseksi. Tämä muodostaa toisen eron puoliautomaattisen asiakirjankäsittely- ja tietokone-lomakkeensyöttötoimintamuotojen välillä. Poistorullalla 36 on suurempi normaalivoima kuin kääntörullalla 28 sen varmistamiseksi, että ensimmäinen tietokonelomakerainan osa tulee vedetyksi rullien 50 puristuskohtaan, vaikka syöttösuunnassa taaempana on huomattavaa rainan syöttövas-tusta.

Tietokonelomakerainan myöhemmin kopioitavat osat syötetään automaattisesti portaittain ja kohdistetaan tietokoneloma-ketoimintamuodossa toimintatavalla, joka poikkeaa täysin puoliautomaattisesta asiakirjankäsittelytoimintamuodosta. Tietokonelomaketoimintamuodossa käytetään vetoreikien tarkastusta ja laskentaa ja tietokonelomakerainan servo-ohjattua portaittaista syöttöä mainitun reikien tarkastus- ja laskentainformaation avulla. Tietokonelomakkeensyöttötoi-mintamuodossa valittu rainan määrä syötetään automaattisesti pyörittämällä moottoria M2 kunnes rullat 50 ovat syöttäneet oikean kappaleen (valitun pituuden) tietokonelomake-rainaa ja pysäyttämällä raina tämän jälkeen moottorin M2 dynaamisella jarrutuksella sähköisesti laskettuun kohdis-tusasentoon, tämän rainan osa kopioidaan ja vaiheet toistetaan kunnes koko tietokonelomakeraina on täten portait- 75543 30 tain syötetty ja kopioitu. Kussakin portaittaisessa siirrossa voidaan syöttää mielivaltainen haluttu rainapituus yksinkertaisesti ohjainta 100 varten olevan asianomaisen käyttäjän ohjaaman kytkimen asetuksella. Tietokonelomake-rainan syöttö ei siten rajoitu vain tietokonelomakerainan repäisyviivojen välisiin yksittäisiin portaisiin. Kuten edellä on esitetty, ohjain 100 voi kuitenkin olla automaattisesti esiasetettu syöttämään muunlaisen käyttäjän antaman ohjauksen puuttuessa esimerkiksi standardisuuruisen 22 vetoreiän tietokonelomakerainapituuden porrasta kohti. Kytkimen 52 ohittaneiden ja siten laskettujen vetoreikien lukumäärää verrataan lukumäärään, joka halutaan syötettäväksi halutun porrasvälin aikaansaamiseksi, käyttäen myöhemmin selitettävää liukuman kompensoivaa kohdistustarkkuu-den parannus- ja reikien kelpuutusjärjestelmää.

Seuraavassa tarkastellaan lähemmin tällaisen järjestelmän yksityiskohtia sen liittyessä tietokonetaittolomakkeen tällaisen jaon suorittamiseen, tässä selitetään esimerkkinä tietokonelomakkeensyöttötoimintamuodossa käytettävää älykästä servo-ohjattua tietokonelomakerainan portaittaista veto järjestelmää. Kuten edellä on selitetty, myös tieto-konelomakesyöttökopioinnissa ensimmäinen kopioitava taitto-lomakeosa syötetään mekaanisen kohdistusportin 42 kohdalle ikäänkuin raina olisi puoliautomaattisen asiakir-jankäsittelytoimintamuodon originaali. Tästä hetkestä eteenpäin kohdistus siirtyy kuitenkin servojärjestelmän tehtäväksi . Servomoottorin M2 pyörimismäärän valvontaan käytetään moottoriin M2 sisällytettyä portaittain toimivaa digitaalista kooderia. Tämän voi muodostaa yksinkertainen tavanomainen pulssigeneraattori, joka antaa tunnetun lukumäärän pulsseja moottorin M2 pyörintäporrasta kohti. Samanaikaisesti valvotaan myös taittolomakkeen (tietokonelomakerainan) reunan reikiä käyttämällä tuntoelintä 52, joka sijaitsee syöttösuunnassa eteenpäin kohdistusasemasta.

Tätä tietokonelomakerainan asennon takaisinkytkentää tuntoelimeltä 52 käytetään valvomaan taittolomakkeen todellista asemaa koko jaon (kaikkien portaittaisten tietokone- 75543 31 lomakerainan siirtojen) aikana. Tätä asiakirjan siirto-moottorin M2 kooderin takaisinkytkennän ja asiakirjan aseman takaisinkytkennän yhdistelmää käyttämällä taitto-lomakkeen nopeutta ja asemaa voidaan ohjata tarkasti servojärjestelmän ohjelmoinnilla. Tämä kompensointitekniikka voi korjata rainan vetorullien 50 ja 28 toleranssit ja vaihtelut ja jopa ottaa huomioon huomattavan ja vaihtele-van määrän rainan vedon liukumaa, kuten seuraavassa selitetään.

Tietokonelomakkeensyöttötoimintamuodossa haluttu rainan pysäytysasema kussakin rainan portaassa riippuu valitusta rainan porras- tai jakovälistä, joka on ennen syötön yrittämistä asetettu vakio. Koska tämä informaatio määrää suhteellisen pysäytyspaikan, tietokonelomakkeen syöttörutiini vähentää tästä arvosta ennalta määrättyjä vakioetäisyyksiä kunkin syöttöportaan tärkeiden pisteiden määräämiseksi. Tämä aikaansaadaan periaatteessa laskemalla havaittuja vetoreikiä alaspäin lähtien tunnetusta ja esiasetetusta valitussa rainaportaassa olevien reikien vakiolukumäärästä, esim. 22. Kuitenkin kuten myöhemmin selitetään, tässä järjestelmässä lasketaan tai kompensoidaan myös ei-laskettavis-sa olevat puuttuvat tai tukossa olevat reiät (niin kauan kuin peräkkäisiä laskematta jääneitä vetoreikiä on vähemmän kuin kolme).

Servomoottoria M2 ja siten siihen kytkettyjä rainan syöt-torullia 50 ja 28 käytetään ohjelmoidusti ohjatulla nopeudella kunkin rainan siirtovaiheen aikana. Raina kiihdytetään aluksi ohjatulla kiihtyvyydellä nopeasti asetetulle nimellisesti vakiosuuruiselle nopeustasolle suurimmaksi osaksi rainan osan liikkeestä. Rainan siirtoportaan lähestyessä loppuaan rainan syöttöjärjestelmä hidastetaan nopeasti suuremmalta rainan siirtonopeudelta huomattavasti alemmalle askelnopeustasolle moottorin M2 osittaisella dynaamisella jarrutuksella. Pian tämän jälkeen järjestelmä alkaa etsiä lopullista rainan pysäytysasemaa rainan liikkuessa tällä alhaisella vakionopeudella. Lopullinen 75543 32 pysäytysasema riippuu reikien kompensointirutiinista, kohdistuksen asetusarvosta ja asiakirjan pituusarvosta, jotka on edullisimmin tallennettu haihtumattomaan muistiin. Kun pysäytys- (kohdistus-)asema saavutetaan, järjestelmää jarrutetaan dynaamisesti ja se asettuu lepotilaan odottamaan uusia käskyjä. Moottori Ml laskee asiakirjan puris-tuslaitteen 26 ja kyseistä kohdistettua tietokonelomake-rainan osaa valotetaan valittu kertamäärä.

Koska jotkut tietokonelomakerainan vetorei'istä ovat silloin tällöin lävistämättömiä tai tukossa tai puuttuvat muulla tavoin tai ne ovat repeämien tai puristusjälkien keskeyttämiä tai vääristämiä tai ne sijaitsevat tietokonelomakerainan poisrepeytyessä tai taittuessa alueessa, älykäs tietokonelomakkeensyöttöjärjestelmä on edullisimmin tarpeeksi kehittynyt tunnistaakseen nämä mahdolliset kohdistusvirhetilanteet ja voidakseen tästä huolimatta jatkaa haluttua syöttötoimintaa ja kohdistaa taittolomak-keen oikein. Esitetty järjestelmä toimii näin usemmissa tapauksissa, vaikka tietokonelomakerainaa ei siirretä ja kohdisteta minkäänlaisella tavanomaisella jäykällä ja liukumattomalla vetoreikäsiirtojärjestelyllä. Esillä olevassa järjestelmässä kohdistustarkkuus ei voi perustua hammasve tokonei s toon.

Puristusjälkien suhteen todettakoon, että joistakin liike-lomakkeita syötetään puristusvedolla, joka voi lävistää ylimääräisiä puristusjälkinä tunnettuja reikiä tietokonelomakerainan vetoreikien välissä oleville alueille. Kuten seuraavassa on selitetty, tällaiset puristusjäijet monimutkaistavat oleellisesti vetoreikien optisen havaitsemisen ja laskennan hyväksikäyttöä.

Esillä olevassa järjestelmässä tietokonelomakerainaa tai taittolomaketta vedetään hampaattomalla syöttölaitteella (kitka- tai puristusrullavedolla) ja taittolomakkeen reikiä käytetään asentoinformaation saamiseksi. Tehokas jär- 75543 33 jestelmä edellyttää siten kitkavetokoneiston liukuman kompensointia sekä reikien virheellisyyksien kompensointia myös mikroprosessorilla ohjatun asentokooderilla varustetun tasavirtaservovetomoottorin yhteydessä.

Tämä rainan asennonmääritystekniikka, jossa käytetään tuntoelintä taittolomakkeen vetoreikien havaitsemiseksi, on riipppuvainen servojärjestelmän kyvystä sekä havaita että kelpuuttaa vetoreiät. Reikien kelpuutus on toteutettu tässä osaksi laskemalla (summaamalla) moottorin M2 koode-rin asentopulsseja alkaen ajanhetkestä, jolloin tuntoelin 52 havaitsee vetoreiältä näyttävän reiän etureunan, siihen asti kunnes saman reiän päättyrniskohta ohittaa tuntoelimen 52. Jos välin päättyminen (reiän takareuna) havaitaan moottorin kooderin asentopulssien asianmukaisen ennalta-asetetun maksimilukumäärän sisällä välin alkamisesta (reiän etureunasta) vastaten suurinta vetoreiän standardi-halkaisijaa lisättynä tuntoelimen ja seurannan toleransseilla, väli voidaan olettaa kelpaavaksi väliksi eli reiäk-si ja se voidaan laskea edellyttäen, että se täyttää myös seuraavassa esitetyt muut (rinnakkaiset) kelpoisuusehdot.

On huomattava, että standardimuotoisen tietokonelomakerai-nan osan ensimmäiset ja viimeiset reiät (lävistysten vieressä) ovat normaalisti hieman suurempia kuin muut vetoreiät. Reiän kelpuuttamista varten voidsan myös asettaa minimipulssimäärä mainitun maksimimäärän lisäksi. Tämän minimin on oltava pienimmän standardivetoreiän laskenta-arvo, josta myös on vähennetty vara reiän sivuttaisen koh-dostusvirheen ja muiden toleranssien huomioonottamiseksi. Sen sijaan minimi hylkää (mitätöi) pienet repeämät tai puristusjäijet, repäisyviivaleikkaukset (lävistykset), niittien reiät jne. Kooderipulssien laskenta ja reikien kelpuuttaminen suoritetaan logiikan avulla joko tavanomaisilla erillisillä integroiduilla piireillä tai parhaiten tavanomaisella kopiokoneen mikroprosessorilla reaaliajassa. Kun vetoreikä on kelpuutettu, tuntoelimen 52 signaali-lähtöä, joka muuttuu "korkeasta matalaksi", kun kelpuutetun 75543 34 reiän takareuna syötetään tuntoelimen ohi (vastakohtana "matalasta korkeaksi" muuttuvalle reiän etureunasta johtuvalle signaalille), voidaan käyttää seuraavien loogisten vaiheiden käynnistämiseen tässä selitettävällä tavalla. Varsinaisessa tuntoelimessä 42 on edullisimmin kaksi yhdensuuntaista infrapunasädettä noin 3 mm päässä toisistaan poikittaissuunnassa rainan syöttösuuntaan nähden ja kaksi valoilmaisinta, jotka on kytketty yhteiseksi "TAI"-lähdöksi kompensoimaan jossain määrin rainan reikien virhekohdis-tusta tuntoelimen aseman suhteen, niin ettei reikiä jää "näkemättä" tai ettei reikää "nähdä" liian pienenä seurattaessa reiän reunalla olevaa jännettä sen täyden halkaisijan sijasta.

Palattaessa tietokonelomakerainan kohdistusjärjestelmään seuraavassa selitettävällä menetelmällä voidaan täysin kompensoida huomattavan paljon (mutta ei rajoittamattomasti) rainan syöttöliukumaa (noin 7 mm vetoreikää kohti) .

Jos asiakirjan siirtoporras oletetaan pituudeltaan kiinteäksi, tällöin tämä pituus voidaan nimellisesti esittää vastaavalla kiinteällä lukumäärällä moottorin M2 kooderin asentopulsseja ikäänkuin liukumaa ei esiintyisi. Jos tie-tokonelomakeraina-asiakirja jaetaan kuviteltuihin yhtä pitkiin väleihin tai vyöhykkeisiin kunkin reiän ympärillä, tällöin tietyllä hetkellä voidaan sanoa, että kukin reikä osuu omaan väliinsä tai vyöhykkeeseensä. (Kts. kuvio 10 ja sen seuraavaa lähempää selitystä). Kutakin mainituista vyöhykkeistä, jotka ovat todellisia ja nimellisesti vakio-suuruisia etäisyyksiä, voidaan nimellisesti asettaa vastaamaan määrätty lukumäärä vetomoottorin kooderin pulsseja (esim. 250 pulssia vyöhykettä kohti). Siten niin kauan kuin tuntoelin 52 havaitsee tietokonelomakkeen vetoreiän jossain sen oman sille kuuluvan vyöhykkeen sisällä, servon ohjelma tietää missä asiakirjaraina todellisuudessa on verrattuna siihen missä servoveto olettaa rainan olevan, pulssien laskenta-arvon muodossa, ja ohjelma kykenee siten älykkäästi kompensoimaan liukuman. Eli kun tällaisen 75543 35 kelpuutetun reiän takareuna havaitaan, servojärjestelmä tietää kuinka kaukana raina todellisuudessa on tästä reiästä kohdistukseen sekä missä tämä reikä on sille kuuluvassa vyöhykkeessä.

Kuten esellä on todettu, vyöhykkeet on määrätty käyttämällä moottorin M2 kooderia laskemalla rainan odotetun reikä-välin 12,7 mm:n portaat vyöhykelaskurissa, mutta rainan reiät havaitaan todellisuudessa tuntoelimellä 52 syöttö-suunnassa eteenpäin kohdistuksesta. Siten mahdollinen rainan liukuma merkitsee sitä, että asiakirjarainan todellinen asema tuntoelimen 52 kohdalla on aina jäljessä rainan vetomoottorin M2 kooderilta saatuun takaisinkytkentäin-formaatioon verrattuna. Tuntoelin 52 havaitsee siten reiän, mikäli sellainen on olemassa, aina näennäisesti taaksepäin syöttösuuntaa vastaan (rainan liikesuuntaa vastaan) liukuman määrään verrannollisesti siirtyneenä.

Siten jotta edellä mainittua vyöhykekäsitettä voitaisiin käyttää hyväksi siten, että mahdollisen liukuman kompensointi maksimoituu, nimellinen vyöhykeraja asetetaan tai määrätään vyöhykelaskurissa siten, että vyöhyke alkaa juuri ennen odotettua reikää ja päättyy erittäin lähellä seu-raavaa reikää normaalissa (liukumattomassa) tilanteessa. Reiällä on täten vyöhykkeensä sisällä suurempi liukuraaetäi-syyden "ikkuna", jossa se voidaan havaita, mikäli liukumaa esiintyy. Ts. tällöin saadaan suurempi hyväksyttävissä oleva liukuma kussakin vyöhykkeessä, kuten seuraavassa on laskettu.

Koska kukin vyöhyke tai reikäjakso on yhtäsuuri kuin reikien välinen 12,7 mm:n etäisyys, tämä arvo = 12,7 mm. Reiän nimellishalkaisija (Drejj^ on 3,8 mm. 0βηη3]ζ]ζΟ va“ Iitaan arvoksi 1,9 mm, missä D η3^0 on etäisyys, jonka vyöhykerajan alkua on siirretty reiän etureunan eteen. Dliukuma (suurin havaittavissa oleva liukuma) on etäisyys reiän takareunasta vyöhykkeen takareunaan laskettuna seuraavasti: D, . . = D - D .... - D , , = 12,7 - 3,8 - liukuma z reikä ennakko 1,9 = 7 mm.

75543 36

Havaittavissa olevan liukuman ääritapauksen arvo yhdessä vyöhykkeessä saadaan siten, kun reiän havaitaan liukuneen taaksepäin koko D]_iujcuma etäisyyden syöttösuunnassa takana olevaan päähän, ts. mikäli raina ei ole liukunut yli 7 mm vetolaitteen kooderin pulssien laskenta-arvoon verrattuna yhdessä reikäjaksossa.

On huomattava, että tämän äärirajaliukuman jälkeen myös kaikki myöhemmät reiät seuraava reikä mukaanluettuna ovat tällöin liukuneet yhtä paljon, koska koko rainan siirto-porras liukuu ja koska rainassa olevien reikien väli on aina vakio 12,7 mm. Seuraavat reiät ovat liukuneet kussakin vyöhykkeessä äärlaseittaan, jossa vielä saadaan havaittavissa oleva liukuma tässä vyöhykkeessä, jos alkuperäiset vyöhykerajat säilytetään. Tämän ongelman korjaamiseksi vyöhykerajat korjataan automaattisesti, ts. asetetaan uudelleen tai muutetaan alkaen siitä hetkestä ja kohdasta, jossa kelpaava, mutta liukunut reikä havaitaan. Seuraava vyöhykeraja asetetaan uuteen asemaan vyöhykelaskurissa siten, että seuraavalla reiällä on täysi 7 mm:n liukuma-vyöhyke, jossa se voidaan havaita. on vakio-(kiin teä)-arvo, jota käytetään kunkin kelpaavan reiän havatse-misen jälkeen alkuperäisen vyöhykeraja-aseman muuttamiseksi uudeksi vyöhykerajaksi. Uusi raja on sopivimmin etäisyyden Dj^Qjjjp päässä viimeksi havaitun reiän takareunan asemasta eikä edellisestä vyöhykerajasta. Tämä kompensoi siten automaattisesti minkä tahansa liukuman, joka alit-taa arvon Dliukuma. Dkomp on aina 12,7 - 3,8 - 1,9 = 7,0 mm. Kuitenkin jos vyöhykkeessä ei havaita kelpaavaa reikää, seuraavan reiän vyöhykerajaa ei aseteta tällä tavoin uudelleen, vaan se asettuu 12,7 mm:n päähän edellisestä vyöhykerajasta (kolmen vyöhykkeen rajan puitteissa, kuten edellä on selitetty) vyöhykelaskurin tultua automaattisesti palautetuksi täyden vyöhykkeen laskennan jälkeen. Seuraava vyöhykeraja määräytyy edellisestä vyöhyke-rajasta (vyöhykelaskurin kiertäessä ympäri täyden vyöhykkeen laskenta-arvon kohdalla) kuitenkin vain siinä tapauksessa, että vyöhykkeessä ei havaita kelpaavaa rei- 75543 37 kää. Jos kelpaava reikä havaitaan, (kuten normaalisti tapahtuu), tällöin seuraava vyöhykeraja asetetaan uudelleen tästä havaitusta reiän asemasta riippumatta aikaisemmasta vyöhykerajan asemasta.

Tarkempaa selitystä varten viitataan kuvioon 10, jossa on esitetty tietokonelomakerainan osa, jota syötetään tuntoelimen 52 ohi syöttösuunnassa (liikettä osoittava nuoli). Ensimmäinen vyöhykeraja on vasemmalla oleva piste-katkoviivana piirretty pystysuuntainen viiva, yhtenäisin viivoin piirretyt ympyrät ovat vetoreikien alkuasennot. Liukuma rainan havaitussa liikkeessä (rainan syötön suhteen) on tässä esitetty ensimmäisessä vyöhykkeessä (liukumaa voisi esiintyä missä tahansa vyöhykkeessä, mutta tässä on selvyyden vuoksi rajoituttu yhteen vyöhykkeeseen). Kyseessä on havaittavissa oleva liukuma, koska reiän liukuma on yhden vyöhykkeen sisällä, ts. kyseisessä vyöhykkeessä havaitaan kelpaava reikä, vaikkakaan reikää ei löydetä odotetusta paikasta (läheltä vyöhykkeen alkua), vaan läheltä ensimmäisen vyöhykkeen loppua. Tästä liukumasta johtuva tuntoelimen 52 mainitussa ensimmäisessä vyöhykkeessä havaitsema todellinen vetoreiän sijainti on esitetty kuviossa katkoviivoin piirrettynä vetoreiän asemana.

Koska raina liikkuu kokonaisuutena tämä sama liukuma esiintyy kaikissa syöttösuunnassa jäljempänä olevissa vyöhykkeissä, kuten on esitetty muiden katkoviivoin piirrettyjen reikien avulla näissä vyöhykkeissä. Tämän liukuman kompensoimiseksi seuraavat vyöhykerajat asetetaan uudelleen automaattisesti 1,9 mm reikien uusien (katkoviivoin piirrettyjen) asemien eteen. Nämä uudet vyöhykerajat on esitetty pystysuuntaisina katkoviivoina. Ts. kun liukuneen reiän takareunan asema havaitaan, odotettu etäisyys seu-raavaan odotettuun reikään kooderin pulssien laskenta-arvona on (mikäli liukumaa ei enää esiinny) tunnettu vakio ja siten seuraava vyöhykeraja voidaan asettaa uudelleen hieman seuraavan odotetun reiän etureunan eteen. Tämä voidaan aikaansaada palauttamalla vyöhykelaskuri välittö- 33 75543 mästi pulssien laskenta-arvoon, joka vastaa 12,7 - 7,0 mm eli 5,7 mm hetkellä, jolloin jonkin kelpaavan reiän (liukunut tai ei) takareuna havaitaan, ja antamalla vyöhyke-laskurin jatkaa normaalia ylöspäin laskentaansa (ts. moottorin kooderin pulssien laskenta-arvon summausta). Ts. reiän havaitsemissignaali siten palauttaa tai asettaa uudelleen vyöhykelaskurin uudelle kiinteälle laskenta-arvota-solle, esim. 112 pulssia 250 pulssin vyöhykkeen tapauksessa. Sallittu etäisyys seuraavaan haluttuun uudelleen asetettuun vyöhykerajaan on siten 138 pulssia. Palautettu vyöhykelaskuri kerää tällöin lisää 13S pulssia kooderin pyörimisestä (112 pulssin lisäksi) ennen kuin vyöhykkeen päättymisen pulssilaskenta-arvo (tässä 250) saavutetaan. Koska kuten toisaalta on mainittu, kullakin vyöhykkeellä lasketaan vain yksi kelpaava reikä ja tällä vyöhykkeellä on jo havaittu yksi reikä kullakin vyöhykkeellä on mahdollista suorittaa vain yksi tällainen vyöhykerajan uudelleen-asetus.

Rainan lopullinen eli kohdistettu asema voidaan laskea seuraavalla tavalla: sen jälkeen kun kukin ensimmäinen kelpaava reikä on havaittu, vyöhyke, jossa se havaittiin muodostaa osoittimen ohjelmaan tavanomaisella tavalla muodostettuun taulukkoon, joka sisältää vetomoottorin kooderin pulssien lukumäärän, joka olisi lisättävä sen hetkiseen asemaan antaman moottorin kooderin pulssien kokonaislukumäärä, joka on kuljettava ennen moottorin pysäyttämistä ja asiakirjan kohdistusta. Ts. kokonaislaskenta-arvo rei'itykseen asti, jos rei'itys on haluttuna kohdistusasen-tona, kuten usein on. Tässä menetelmässä kukin kelpaava reikä, joka havaitaan vyöhykkeensä sisällä, antaa järjestelmälle parhaan (ja korjatun) tulkinnan jäljellä olevasta kuljettavasta rainan pituudesta. Ts. kukin kelpaava ja havaittu reikä määrää rainan todellisen aseman sillä hetkellä ja siten tunnetun jäljellä olevan laskenta-arvon kohdistusasemaan.

Reiän kelpuutusrutiinia edelleen tarkasteltaessa rainan 75543 39 repeytymät sekä lävistämättömät reiät jätetään tietoisesti huomioonottamatta ohjaimessa, kuten edellä on selitetty ja seuraavassa lähemmin selitetään. Myös puristusjäijet jätetään normaalisti ottamatta huomioon (ts. ne eivät normaalisti estä oikeaa kohdistusta). Tätä reiän kelpuutusta helpottaa huomattavasti vyöhykerajan uudelleenase-tus kelpaavan reiän suhteen, kuten edellä on selitetty. Vyöhykejärjestelmä on asetettu siten, että normaalisti (kun liukumaa ei esiinny) kelpaava reikä havaitaan heti (vyöhykkeen alussa), mikäli vetoreikä ei ole lävistämätön tai tukossa. Lisäksi kun yhden vyöhykkeen sisällä on havaittu yksi kelpaava reikä, ohjain ei salli muiden kelpaa-vien reikien huomioonottamista samalla vyöhykkeellä. Siten kaikki havaittujen vetoreikien välissä (jälkeen) esiintyvät puristusjäljet tai muut raot jätetään automaattisesti huomioonottamatta, vaikka ne olisivat oikean kokoisia. Virheellisen kohdistuksen mahdollisuus on olemassa siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että ensimmäinen vyöhykkeen sisällä havaittu kelpaava rako on vetoreiän sijasta repeytymä tai puristusjälki, joka on kelpaavan reiän mitta-alueella. Tämä hylättävän reiän ongelma tulee kuitenkin korjatuksi, mikäli ainakin yksi muu kelpaava reikä havaitaan oikealla vyöhykkeellään ainakin yhdessä muussa vyöhykkeessä ennen asiakirjan pysäyttämistä. Mikäli rainan siirtoportaan viimeinen reikä on kooltaan kelpaava puris-tusjälki, tällöin voi tuloksena olla kohdistusvirhe, joka kuitenkin on pienempi kuin 12,7 mm. Myös tässä tapauksessa on irahdol-lista, että seuraavan rainan osan jako (portaittainen syöttö) saattaa korjata kohdistusvirheen automaattisesti.

Tämä reiän kelpuutus voidaan ilmaista toisella tavalla siten, että järjestelmä hylkää tai kompensoi automaattisesti kaikki repeytymät tai puristusjäijet tai mitkä tahansa muut kuin vetoreiän muodostavat rainan aukot lukuunottamatta erittäin harvinaista (kolmen yhteensattuman) tilannetta, jossa esiintyy ei-vetoreiän muodostava aukko, joka on mitoiltaan kelpaava ja joka havaitaan ennen kel- 75543

4G

paavan reiän havaitsemista samassa vyöhykkeessä ja jolloin uusia kelpaavia reikiä ei havaita missään seuraavassa vyöhykkeessä ennen viimeistä vyöhykettä.

Ohjelma on myös edullisimmin asetettu sallimaan enintään kolmen peräkkäisen vyöhykkeen suuruisen rainan syötön jatkumisen tai rainan syötön yrityksen ilman kelpaavien reikien havaitsemista ennen kohdistusvirhehäiriön ilmoittamista. Tämä kompensoi enintään kolme peräkkäistä poisre-vennyttä lävistämätöntä tai tukossa olevaa vetoreikää edellyttämättä laitteen pysäyttämistä ja kadottamatta kohdistusta, mikäli liukuma näiden kolmen siirtovyöhykkeen aikana ei ole liian suuri. Siten kaikki havaitut kelpaavat reiät plus kaikki vyöhykkeet, joissa ei havaita kelpaavia reikiä, mikäli näitä vyöhykkeitä on enintään kolme peräkkäin, vähennetään rainan siirtoportaan ennalta valitusta ja tallennetusta reikien kokonaislaskenta-arvosta, joka tarvitaan tämän siirtoportaan ennalta valitun kohdis-tusaseman saavuttamiseksi. Toisin ilmaistuna vaikka jossakin vyöhykkeessä ei havaita kelpaavaa reikää, rainan veto jatkuu samalla nopeudella ja kiinteät rajat säilytetään eli rainan oletetaan liikkuvan vedon nopeudella edellyttäen, että kolmea tällaista peräkkäistä vyöhykettä ei ole kerääntynyt jonoksi, jonka kolmesta vyöhykkeestä yhdessäkään ei ole havaittu kelpaavaa reikää.

Selitetystä kompensoinnista johtuen reikien tuntoelimen 52 sijainti ei ole erityisen kriittinen. Tuntoelimen olisi kuitenkin mieluimmin sijaittava siten, että se on halutussa vyöhykeraja- eli Dennakk0“k°hdassa, ts. 1,9 mm syöt-tösuuntaan (eteenpäin) reiän etureunasta, kun raina on oikein kohdistettuna. Huomattakoon, että rei'itys (tieto-konelomakkeen osan repäisyviiva) on tavallisesti täsmälleen kahden reiän keskivälissä. Normaalisti myös tietokone-lomakerainan haluttu kohdistus-(pysäytys-)-asema on sellainen, jossa rei'itysviiva on kohdistusreunan kohdalla. Tällainen Denna]<)co“^0^ta esiintyy joka 12,7 mm:n päässä.

75543 41 Tämä merkitsee sitä, että tuntoelin 52 voi sijaita missä tahansa tällaisessa kohdassa syöttösuunnassa eteeppäin kohdistuksesta ja syöttösuunnassa eteenpäin poistorullien 50 tietokonelomaketta vetävistä puristuskohdista, kunhan tuntoelin on tarpeeksi lähellä rainan syöttöpyörää 28 lyhintä niiden välillä syötettävää taittolomakerainaa ajatellen. Mitä kauempana tuntoelin 52 on halutusta Dennak_ ^-asemasta sitä pienempi liukuma on hyväksyttävissä (havaittavissa) ja kuten edellä on mainittu, tällöin voi syntyä tilanne, jossa reikä voi jäädä havaitsematta sen siirtyessä seuraavaan vyöhykkeeseen. Tässä tapauksessa voi syntyä välitön 12,7 mm:n kohdistusvirhe ensimmäisessä vyöhykkeessä, jota ei voida havaita ja jonka korjaaminen edellyttää käyttäjän toimenpiteitä (mutta joka ei pysäytä rainan syöttöä).

Rainan syöttöservo M2 on edullisimmin ohjattu toimimaan alkukiihdytyksen päättymisen jälkeen vakionopeudella, kuten edellä on esitetty. Nopeuden ohjaus voidaan toteuttaa muuttamalla moottorin johtimien yli vaikuttavaa syöt-töjännitettä moottorin nopeuden muuttamiseksi ja pitämiseksi vakiona. Tämä on mahdollista silloin, kun moottorin nopeus vaihtelee lineaarisesti syötetyn jännitteen funktiona. Lineaarisen jännitevahvistimen käytön sijasta syötettyä napajännitettä voidaan muuttaa nopeasti kytkemällä teholähteen täyttä jännitettä päälle ja pois. Päälle- ja poiskytkentäaikojen suhde määrää keskimääräisen jännitteen, jonka moottori näkee tänä aikana. Tämä menetelmä tunnetaan pulssinleveysmodulaationa (PWM). Tämän servon PWM-taajuus 3000 Hz vastaa 333 ^us jaksoa. Nopeutta voidaan ohjata asettelemalla toimintajaksoa 333 ^us jakson sisällä 10 ^us resoluutiolla. Moottorin nopeuden määräämiseksi servo-ohjain ottaa näytteitä kooderin pulssilähdöstä 5,461 ms jakson kuluessa ja laskee tämän informaation perusteella uuden PWM-pulssisuhteen seuraavalle jaksolle. Asentoinformaation näytettä verrataan haluttua nopeutta edustavaan vakioon.

Servomoottorin M2 ohjausta vakiovetonopeuteen kiinteinä 75543 42 aikajaksoina käytetään sisääntulo-(aloitus-) ja poisto-(jakson päättymis-)toimintoina sekä tietokonelomakkeen-syöttö- että puoliautomaattisessa asiakirjankäsittely-toimintamuodossa. Molemmissa toimintamuodoissa moottoria M2 voidaan käyttää noin 500 ms arkin tai tietokonelomake-rainan ensimmäisen osan syöttämiseksi sisään. Tietokone-lomakerainan lopussa tai yksittäisen asiakirjan kopioinnin jälkeen moottoria M2 voidaan käyttää jälleen noin 500 ms kopiointitasolta poistoa varten. Tietokonelomakerainan tapauksessa tämän aikajakson lisäksi voidaan käyttää yhtä ylimääräistä tietokonelomakerainan siirtoporrasta varmistamaan rainan pään vapautuminen poistorullista 50. Näissä ei-kriittisissä syöttötoiminnoissa moottorin i42 voidaan yksinkertaisesti antaa pyöriä syöttönopeudestaan vapaasti ohjaamattomaan pysäytysasemaan.

On huomattava, että vaikka tasavirtaservomoottorivetoa ja siihen liittyvää akselikooderia pidetään edullisimpina, näiden käyttö ei ole välttämätöntä, kunhan rainan vedon pyörintäinformaatio on käytettävissä. Moottorina M2 voisi esimerkiksi olla jarrulla varustettu vaihtovirtamoottori edellyttäen, että sillä saadaan riittävä pysähtymistark-kuus. Pyörintäinformaatio voidaan saada rullien 50 akselilla olevalla pulssigeneraattorilla tai vastaavalla.

Kuvioissa 11-13 on esitetty virtauskaaviot tämän tyyppiselle taittolomakkeen kohdistuksen ratkaisulle, johon liittyy edellä selitetty reikien kelpuutus ja liukumakom-pensoitu servo-ohjattu kitkarullaveto. Siinä itse asiassa toimii samanaikaisesti kolme prosessia, jotka on selitetty edellä. Nämä ovat edellä selitetty servon nopeusohjaus moottorin M2 kiihdytys-, vakionopeustoiminta- ja hidastus-profiilin kehittämiseksi, reikien kelpuutus sekä taittolomakkeen reikien laskennan ja asemien valvonta verrattuna moottorin M2 kooderin pulsseihin lopullisen pysäytyspaikan määräämiseksi.

75543 43 Näissä kuvioiden 11-13 virtauskaavioissa isoilla kirjaimilla esitetyt termit on esitetty tässä isoilla kirjaimilla ja selitetty. KOHDISTUKSEN ASETUS: tämä on välillä 0-15 oleva arvo, joka tallennetaan haihtumattomaan muistiin. Tämä luku vastaa etäisyyttä, jonka päähän raina voidaan pysäyttää kohdistusaseman eteen tai taakse. Sitä käytetään konekohtaisten dimensiotoleranssien kompensoimiseksi. LOMAKKEEN KOKO: tämä on välillä 10-24 oleva arvo, joka edustaa valitussa tietokonelomakkeen siirtoportaassa olevien reikien lukumäärää, ts. jaon taittolomakekappaletta tai -osaa. VYÖHYKEOSOITIN: tämä on osoitin, joka suorittaa osoituksen ohjelman taulukossa, joka sisältää "rei'itykseen asti kuljettavana olevan etäisyyden" (haluttu kohdistusase-ma) omalla vyöhykkeellään havaitun reiän takareunasta. LOPULLINEN ASEMA: tämä on moottorin kooderin pulssien kokonaislukumäärä, joka on kerättävä kokoon ennen kyseisen rainan siirtoportaan kohdistuksen saavuttamista. HIDAS-TUSASEMA: tämä on nopeusprofiilin kohta, jossa servo suorittaa hidastuksen alempaan loppunopeuteen. Se on aina kiinteän etäisyyden päässä LOPULLISESTA ASEMASTA. HAIRIÖVYÖ-HYKELASKURI: tämä laskuri kerää niiden peräkkäisten vyöhykkeiden lukumäärän, joissa ei ole havaittu kelpaavia reikiä, kuten edellä on selitetty. Kolme peräkkäistä häi-riövyöhykettä saattaa johtaa mahdolliseen kohdistusvirhee-seer. VYÖHYKELEVEYSLASKURI: tämä laskuri kerää vyöhykkeen leveyttä vastaavan lukumäärän kooderin pulsseja.

On selvää, että edellä selitetyn tietokonelomakerainan hampaattoman (kitka-)syöttölaitteen ja -menetelmän eri ominaisuuksilla voi olla muita sovellutuskohteita kopiokoneiden asiakirjansiirtolaitteiden lisäksi. Esimerkiksi edellä selitettyjä reiän kelpuutusta, puuttuvan tai havaitsematta jääneen reiän ja liukuman kompensointimenetel-miä sekä muita ominaisuuksia voidaan käyttää tietokonelo-makekirjoittimissa, kirjoituskoneissa tai vastaavissa tietokonelomakkeen tai muiden vetorei'illa tai muilla säännöllisillä rainamerkinnöillä varustettujen rainojen hampaa- 44 75543 tonta vetoa käyttävään syöttöön tai kohdistukseen.

Tässä esitetyllä ja muilla suoritusmuodoilla saadaan monenlaisille asiakirjoille, erityisesti tietokonelomakerai-noille parannettu automaattinen ohjaus, kuljetus ja kohdistus asiakirjan syötön, kohdistuksen, oikaisun, kopioin-tivalotuksen ja poiston sisältävän koko käsittelyn aikana. On myös selvää, että tässä selitetty suoritusmuoto on pelkästään esimerkki ja että muut sovellutukset, muunnokset, muutokset, parannukset tai vaihtoehtoiset toteutukset ovat tässä esitetyn perusteella alan ammattimiehelle mahdollisia. Ne on tarkoitettu seuraavien patenttivaatimusten piiriin sisältyviksi.

Claims (12)

45 7 5 5 4 3

1. Menetelmä vetorei'illä varustetun tietokonelomakerai-nan syöttämiseksi, vetorei'ista riippumattomasti, valittuina porraspituuksina ohjattavalla kitkatoimisella rainanvetojärjestelmällä kopiokoneen kuvanmuodostusasemalle, tunnettu siitä, että menetelmään sisältyy vaiheina: ensimmäisten signaalien, jotka vastaavat mainitun ohjattavan kitkavetojärjestelmän (M2, 28) liikettä, havaitseminen (M2:ssa) ja summaus; toisten signaalien, jotka vastaavat siten kitkan avulla syötetyn tietokonelomakerainan vetoreikien lukumäärää ja sijaintia, havaitseminen (52) ja summaus ja tähän sisältyen havaittujen reikien kelpuuttaminen vetorei'iksi; ja tietokonelomakerainan kitkasyötön liukuman kompensointi (100) vertaamalla mainittuja ensimmäisiä ja toisia signaaleja tietokonelomakerainan valitun pituisin portain tapahtuvan syötön kohdistettujen pysäytysasemien säilyttämiseksi tietokonelomakerainan porraspituuksien kohdistamiseksi kuvanmuodostusase-maan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokonelomakerainan portaittaista syöttöä ohjataan siten, että rainan valittujen porrasosien ennalta valitut kohdistusasemat kopiokoneen kuvanmuodostusasemalla säilytetään havaitsemalla rainan kitkavetojärjestelmän liike lii-kekooderipulssigeneraattorielimillä (M2:ssa) ja havaitsemalla syötettävän tietokonelomakerainan toisella reunalla olevien vetoreikien asemat paikallaan olevilla tuntoelimillä (52), automaattisesti kompensoiden (100) tietokonelomakerainan havaitsematta jääneiden reikien alueet, ja vertaamalla tunto-elimien signaaleja liikekooderin puleseihin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen sisältyy useiden tukossa olevien tai repeytyneiden vetoreikäalueiden automaattinen kompensointi (100) tietokonelomakerainan syötön valitun porraepituuden ohjauksessa . 46 7 5 5 4 3

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen sisältyy vaiheina vyöhykkeen määrittely ohjattavan kitkavetojärjestelmän <M2, 28) liikkeen suhteen, jolla vyöhykkeellä on vyöhykerajat veto-reiän odotettavissa olevalle havaitsemiselle kussakin vyöhykkeessä, ja vyöhykerajojen automaattinen uudelleen asetus seurauksena vetojärjestelmän ja mainitussa vyöhykkeessä olevan havaitun ja kelpuutetun vetoreiän välisestä liukumasta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vyöhykkeet määrätään summaamalla 1iikekooderista ohjattavien kitkavetoelinten (M2, 28) liikettä vastaavasti palautettavia pulssien laskentajaksoja, jotka ovat verrannollisia kunkin vetoreikäalueen tietokonelomakerainan pituuteen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut vyöhykerajat asetetaan uudelleen, kun rainan vetoreikien tuntoelimellä (52) havaitaan vyöhykkeessä ensimmäinen tietokonelomakerainan kelpaava reikä, joka on mitoiltaan kelpaava.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vyöhykerajat asetetaan uudelleen siten, että jokainen vyöhyke alkaa hieman ennen odotettua vetoreiän etureu-naosaa kitkavetojärjestelmän aikaansaamassa rainan liikesuunnassa.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen sisältyy useiden tukossa olevien tai repeytyneiden vetoreikäalueiden automaattinen kompensointi tietokonelomakerainan syötön valitun porraspituuden ohjauksessa; ja että kelpuutusvaiheeseen sisältyy kitkavetojärjestelmällä <M2, 28) syötettävän tietokonelomakerainan reikien kelpaavan koon ja sijoituksen elektroninen kelpuutus. 47 7 5 5 4 3

9. Patenttivaatimuksen Θ mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen sisältyy vaiheina vyöhykkeen määrittely ohjattavan kitkavetojärjestelmän liikkeen suhteen, jolla vyöhykkeellä on vyöhykerajat vetoreiän odotettavissa olevalle havaitsemiselle kussakin vyöhykkeessä, ja vyöhykerajojen automaattinen uudelleen asetus seurauksena vetojärjestelmän ja mainitussa vyöhykkeessä olevan havaitun ja kelpuutetun vetoreiän välisestä liukumasta; jossa vyöhykkeet määrätään summaamalla liikekooderista (M2:ssa) kitkavetoelinten liikettä vastaavasti palautettavia pulssien laskentajaksoja, jotka ovat verrannollisia kunkin ve-toreikäalueen tietokonelomakerainan pituuteen; jossa mainitut vyöhykerajat asetetaan uudelleen, kun rainan vetoreikien tuntoelimellä (52) havaitaan vyöhykkeessä ensimmäinen tietokonelomakerainan kelpaava reikä, joka on mitoiltaan kelpaava; ja jossa vyöhykerajat asetetaan uudelleen siten, että jokainen vyöhyke alkaa hieman ennen odotetun vetoreiän etureunaosaa kitkavetojärjestelmän aikaansaamassa rainan liikesuunnassa.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainan kitkasyöttö ohjattavalla kitkavetojärjestelmällä suoritetaan nopeudeltaan ohjatulla servomoottorilla CM2), joka käyttää rainaan kytkeytyviä kitkavetorullia (2Θ, 36, 50) ja että servomoottorin nopeutta ohjataan havaitsemalla servomoottoriin liittyvän pulssikooderin (M2:ssa) pulsseja, jotka pulssit myös antavat kitkavetojärjestelmän liikettä vastaavat signaalit.

11. Asiakirjansyöttolaite vetorei'illä varustetun tietokonelomakerainan syöttämiseksi kitkan avulla kopiokoneen ku-vanmuodos tus a s emälie, valittuina porraspituuksina ohjattavalla kitkatoimisella rainanvetojärjestelmällä, tunnettu siitä, että siihen sisältyy: elimet <14, 16) tietokonelomakerainan syöttämiseksi automaattisesti kitkan avulla portaittain valittuina porraspituuksina 4β 75543 kitkavetojärjestelmällä varustetulle kuvanmuodostusaeemalle vetoreikiin kytkeytymättä; elimet <M2:ssa> ohjattavan kitkavetojärjeetelmän <M2, 28) liikettä vastaavien ensimmäisten signaalien havaitsemiseksi ja varastoimiseksi; elimet (52) täten kitkan avulla syötetyn tietokonelomakerai-n&n vetoreikien lukumäärää ja asemaa vastaavien toisten signaalien havaitsemiseksi ja varastoimiseksi ja tähän sisältyen havaittujen reikien kelpuuttamiseksi vetorei'iksi; sekä elimet (100) tietokonelomakerainan kitkasyötön liukuman kompensoimiseksi vertaamalla ensimmäisiä ja toisia signaaleja tietokonelomakerainan valitun pituisin portain tapahtuvan syötön kohdistettujen pysäytysasemien säilyttämiseksi tietokonelomakerainan porraspituuksien kohdistamiseksi kuvanmuo-dostusasemaan.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu sii tä, että mainittuihin elimiin rainan kitkavetojärjeetelmän liikkeen havaitsemiseksi sisältyy siihen liittyvät liikekoo-deripulssigeneraattorielimet (M2:ssa), että elimiin tietokonelomakerainan kelpaavien reikien havaitsemiseksi sisältyy paikallaan olevat tuntoelimet (52) lähellä rainan haluttua kohdistusasemaa syötettävän tietokonelomakerainan toisella reunalla olevien vetoreikien asemien havaitsemiseksi, ja tietokonelomakerainan havaitsematta jääneiden vetoreikien alueiden automaattiseksi kompensoimiseksi, ja että elimet (100) liukuman kompensoimiseksi vertaavat paikallaan olevien tuntoelimien signaaleja liikekooderin pulsseihin.