FI74684C - Anordning foer reglering av inbromsningens inledningspunkt i hissar. - Google Patents

Description

74684

Laitteisto jarrutuksen aloituspisteen säätämiseksi hisseissä. - Anordning för regiering av/ inbromsningens inledningspunkt i hissar.

Keksintö koskee laitteistoa jarrutuksen aloituspisteen säätämiseksi hisseissä, joka laitteisto käsittää hissikuiluun tietylle kerrosetäisyydelle viedyt merkkilaitteet, jotka toimivat yhdessä hissikoria ohi vietäessä toimivan kytkimen kanssa, ja joka laitteisto käsittää nostomoottoriin liitetyn nopeudenmittauslaitteiston, jolloin jarrutuksen aloituspiste välitetään hissikoria vietäessä kohdekerroksen merkkilait-teiden ohi riippuvaisesti mitatusta nopeudesta, ja jolloin jarrutuksen aloituspistettä välitettäessä otetaan huomioon aikaisempien matkojen pysäytysvirneet.

Hisseissä, jotka ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja joiden nimellisnopeus on pienehkö, voidaan nimellisnopeus saavuttaa myös pienten kerrosetäisyyksien ollessa kyseessä. Kyseisenlaisissa hisseissä tapahtuu jarrutusvaihe hissikoria vietäessä hissikuiluun viedyn merkkilaitteen ohi, joka esimerkiksi on magneetin muodossa, jolloin merkkilaitteet on aina järjestetty samalle kerrosetäisyydelle. Kyseisenlainen jarrutuslaitteisto johtaa pysäytysepätarkkuuksiin, joihin syypäänä ovat pääasiallisesti hyttikuormien vaihtelevat kuormitukset ja siten myös vaihteleva ajonopeus.

Sveitsiläisestä patenttijulkaisusta 392 004 on tunnettu säätölaitteisto, jonka avulla edellä mainituista syistä syntyvät pysäytysepätarkkuudet voidaan välttää. Tätä tarkoitusta varten tuotetaan takometrillä hissikorin ajonopeuteen verrannollinen jännite, joka kytketään releiden ja hissikorin käyttämän kytkimen kautta referenssi jännitettä vastaan.

Fall öin on stabilisoidusta jännitelähteestä tuotettu referenssijännite suurempi kuin suurin esiintyvä takojännite. Stabilisoituun jännitelänteeseen ovat kondensaattori ja vastukset sillä tavoin kytkettyjä, että kytkimen ollessa suljettu, kondensaattorijännite on yhtä suuri kuin refe- 74684 2 renssijännite. Hissikuiluun on kuhunkin ajosuuntaan määrätylle kerrosetäisyydelle järjestetty merkkilaitteet. Ajettaessa hissikori kohdekerroksen merkkilaitteen ohi avautuu kytkin niin, että kondensaattori purkautuu vastusten kautta.

Kun kondensaattorijännite on laskenut takojännitteen tasolle, laukeaa rele, tällöin käyttömoot tori kytkeytyy pois päältä ja jarru kytkeytyy päälle. Aina takojännitteen suuruuden mukaan tulee tällöin jännite releessä ennemmin tai myöhemmin nollaksi niin, että saavutetaan ajonopeudesta riippuva jarrutuksen aloitusajankohdan säätö.

Saksalaisesta kuulutusjulkaisusta 1 096 574 on tunnettu laitteisto hissien hienoasetteluksi, jossa hissikoriin on järjestetty kontrol1ikytkimet, joiden avulla voidaan käsitellä pysäytysvirheitä. Kontrollikytkimien avulla voidaan käyttää aske11 aitetta , joka on muodostettu siten, että pysäytysvirheen suuruuteen verrannollisesti voidaan vaihtaa jarrutuksen virtapiiriin järjestettyä vastusta.

Tällä tavoin muistiin tallennettu pysäytysvirhe vaikuttaa seuraavalla ajolla siten, että enemmän tai vähemmän suuri virta kulkee jarrun virtapiiriin, jolloin voidaan välttää uusi pysäytysvirhe.

Fräässä toisessa saksalaisesta hakemusjulkaisusta 3 038 873 tunnetusta laitteesta hissikorin pysäyttämiseksi, lasketaan sveitsiläisessä patenttijulkaisussa 392 004 esitetyn konden-saattoripurkauksen asemasta jarrutuksen aloituspiste mikroprosessorin avulla riippuvaisesti nopeudesta, jolloin pohjimmaisena oleva vertailu antaa pelkästään likimääräisiä tuloksia. Tulosten parantamiseksi otetaan laskennassa huomioon aikaisempien ajojen pysäytysvirheet, kuten saksalaisessa kuulutus julkaisussa 1 096 574. Tämä tapahtuu tavalla, että jokaisen ajon jälkeen lasketaan jarrutusmatkan asetus-jcj mitta-arvojen erotuksesta kulloinenkin jarrutuksen aloituksen ajankohta, joka on välttämätöntä tarkan pysäytyksen aikaansaamiseksi. Tämä ajankohta tulee yhdessä hissikoria 3 74684 ajettaessa kuilumerkkilaitteen ohi mitatun nopeuden kanssa tallennetuksi. Seuraajilla ajoilla tulevat siten välitetyt arvoparit otetuksi huomioon laskettaessa jarrutuksen aloituksen ajanhetkeä.

Keksinnön pohjimmaisena tarkoituksena on parantaa edelleen pysäytystarkkuutta mainitunlaisissa hisseissä. Tämän tehtävän ratkaisemiseksi ehdotetaan keksinnössä patenttivaatimusten tunnusmerkkiosien mukaisesti, että luodaan rakennustole-ranssien takia kerroksesta toiseen vaihtelevat kuilumerkki-laitteiden kerrostasojen välimatkat ja tuotetaan ne asetus-matkoina matkasta riippuvana jarrutuksen aloituspisteen antona, jolloin jarrutuksen aloituspiste määrätään kulloisenkin asetusmatkan ja erään havaintona saadun jarrutusmatkan erotuksesta .

Keksinnöstä saatu etu on nähtävissä erityisesti siinä, että luomalla tarkat kuilumerkkila it teiden - kerrostasojen välimatkat ja matkasta riippuvalla jarrutuksen aloituspisteen määräämisellä kohotetaan olennaisesti pysäytystarkkuutta. Pysäytystarkkuutta parannetaan edelleen siten, että kerroksia varten, joiden kitkaolosuhteet vaihtelevat, tuotetaan korjausarvot, ja ne tallennetaan muistiin ja laskettaessa jarrutuksen aloituspistettä ne otetaan huomioon. Edelleen etuna on, että keksinnön mukainen laite voidaan jälkikäteen rakentaa jo valmiina oleviin mitä erilaisimpiin hissilait-teistoihin ilman, että tarvitsee suorittaa kyseessä olevaa asennusta varten huomattavia sovitus- ja asetustöitä.

Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin piirustuksessa esitettyyn suoritusmuotoon perustuen. Piirustuksissa:

Kuvio 1 esittää kaaviomaista esitystä hissistä, jossa on keksinnön mukainen laitteisto jarrutuksen aloituspistnen säätämiseksi.

» 74684

Kuvio 2 esittää kuilumerkkilai11e in määriteltyä ajomatkaa kuvioon 1 nähden suurennetussa mittakaavassa.

Kuvio 3 esittää nopeusdiagrammia jarrutusvaiheen aikana täydessä lastissa alaspäin ja täydessä lastissa ylöspäin käyttämättä keksinnön mukaista laitteistoa.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 nopeusdiagrammia käytettäessä keksinnön mukaista laitteistoa.

Kuviossa 1 on l:llä merkitty hissin nostomoottoria, joka käyttää koneiston 2 ja käyttöpyörän 3 kautta kuljetusköyteen 4 ripustettua vastapainolla 5 tasapainoitettua hissikoria 6. Nostomoottori 1, esimerkiksi epätahtimoottori, on kytketty pyörähdyskiekkoon 7 ja elektromekaanisen pysäytysjarrun jarrurumpuun 8 ja ajosuuntasuojien 11, 12 ^kytkimien 9, 10 kautta ja pääkytkimen kytkennön 13 kautta vaihtovirta-verkkoon RST. Ajosuuntasuojien 11, 12 säätö tapahtuu tunnetulla tavalla ja sitä ei sen takia enää selosteta eikä esitetä. Hissikoria 6 ohjataan hissikuilussa 14, joka on tarkoitettu esimerkiksi ulottumaan 12 kerroksen E1-E12 matkalle, ja johon tietylle kerrosetäisyydelle on järjestetty kukin neljästä merkkilaitteesta magneettien M1-M4 muodossa, hissikoriin 6 on kiinnitetty bistabiili magneettikytkin 13, joka toimii ajettaessa hissikoria 6 magneettien M1-M4 ohi, ja joka on liitetty myöhemmin lähemmin esitetyn säätölaitteen 16 sisääntuloon sähköisesti. Kerroksille E1-E12 on järjestetty kerrosreleet SP1-SP12, jotka ovat sädettövissö kerroksiin rl-El2 järjestettyjen kerroskutsun antajien DE1-DF12 ja hissikoriin 6 järjestettyjen ei-esitettyjen korikutsun antajien avulla. SKl-SK12:lla on merkitty pysäy-tyskytkimiä, joiden kautta kerrosreleet SP1-SP12 kutsujen antamisen jälkeen pitävät jännitettä yllä. Pysäytyskytkimet qKl-SK12 on liitetty johtimeen 17, jonka kautta kerrosreleet SP1-SP12 ajokäskyn toteuttamisen jälkeen ei edelleen esitettyjen sulkijoiden avulla tunnetulla tavalla kytketään pois jännitteestä. Kerrosreleet SP1-SP12 ovat niiden muistitilan 5 74684 kysymiseksi liitetyt säätölaitteen 16 muihin sisääntuloihin.

Viitenumerolla 18 on merkitty elektromekaanisen pysäytysjarrun magneettikäämiä, joka on liitetty hissikorin 6 matkan aikana jarrureleen 19 kytkimen 20 kautta ei-esitettyyn jännitelähteeseen. Jarrurele 19 on toisaalta liitetty jännitelähteen yhteen napaan ja toisaalta säätölaitteen 16 yhteen ulostuloon sekä säätöreleeseen 21. Säätöreleen 21 kytkimen 22 kautta voidaan ajosuuntasuojia 11, 12 säätää siten, että nostomoottori 1 jarrutettaessa kytkeytyy pois päältä. Pysäytysjarrun käyttämä hissikorin 6 paikallaan ollessa suljettuna oleva jarrukytkin 23 on liitetty säätölaitteen 16 erääseen toiseen sisäänmenoon. Sen saavuttamiseksi, että ajon aikana ei oteta sisään kutsua, ovat kerroskutsujen antajat DE1-DE12 liitetyt erään toisen samoin vain paikallaan ollessa suljetun jarrukytkirnen 24 kautta jännitelähteeseen. Ajosuuntasuojän li kytkin 25 on liitetty erääseen toiseen säätölaitteen 16 sisääntuloon ajosuunnan ilmoittamiseksi.

Impulssin antaja 26 koostuu pyörintäkiekkoon 7 kiinnitetystä heijastuskaIvosta 27 ja heijastusvaloportista 28, joka on liitetty säätölaitteen 16 erääseen toiseen sisääntuloon.

Heijastuskalvossa 27 on heijastavat ja ei-heijastavat vyöhykkeet, jolloin vyöhykkeet on jaettu pyöristyskiekon 7 kehälle siten, iettä kukin impulssi vastaa esimerkiksi 2 mm pituista hissikorin 6 kulkumatkaa.

Säätölaite 16 käsittää välimatkataulukon PAMI, jarrutusmatka-taulukon RAM2, kerroskorjaustaulukon RAM3, kulloisenkin hytin aseman näyttävän valitsijan Cl, kohdekerroksen osoittavan kerrosrekisterin C2, matkanlaskijän C3, nopeusrekisterin C4, laskijan RE ja vertailijan KO. Etäisyys-, jarrutusmatka-ja kerroskorjaustaulukko RAMI, RAM2, RAM3 ovat kirjoitus-lukumuisteja, kun taas valitsija Cl, kerros- ja nopeus-rekisterit C2, C4 kuten myös matkanlaskija C3 ovat mikroprosessorin CPU rekistereitä, jonka laskentatyö suorittaa laskijan °E ja vertailijan KO toimintoja. Kirjoituslukumuistit 74684 6 RAMI, RAM2, RAM3, mikroprosessori CPU, kiintoarvomuisti EPRQM kuten myös 1iitäntäkytkentä IF ovat liitetyt toisiinsa data-, osoite- ja säätöjohdot käsittävän väylän B kautta ja muodostavat yhdessä tahdistusgeneraattorin T kanssa mikrotietokoneen. Liitäntäkytkentä IF voi käsittää multiplekserin esimerkiksi kerrosreleiltä SP1-SP12 saatavien datojen sisäänsyöttämiseksi ja li itäntäkytkentä IF voi käsittää väyläohjaimen muiden datojen sisään- ja ulossyöttä-miseksi, jotka aktivoidaan osoitedekooderin avulla. Jarruja säätöreleisiin 19, 21 liitetty säätölaitteen 16 ulostulo on liitetty kytkimen 29 kautta, esimerkiksi transistori-kytkimen muodossa, vastaavaan 1iitäntäkytkennän IF ulostuloon.

Osoitetaulukkoon RAMI on tallennettu kunkin kerroksen magneettien M1-M4 väliset etäisyydet, jolloin etäisyyksiä hissikorin 6 alaspäinmenosuuntaan merkitään ensimmäisellä, toisella ja kolmannella etäisyydellä Dl, D2, D3 (kuvio 2), ja jolloin esimerkiksi ensimmäinen ja kolmas etäisyys Dl, D3 kukin vastaavat 40 cm ja toinen etäisyys 02 vastaa 20 cm. Magneetit M1-M4 on järjestetty hissikuiluun 14 sillä tavoin, että hissikorin 6 seisoessa kerroksen kohdalla magneettikytkin 15 on tarkalleen toisen etäisyyden 02 keskivälissä (piste III kuviossa 2).

Etäisyystaulukko RAMI muodostetaan seuraavalla tavalla: Esimerkiksi alaspäin kulkevan hissikorin 6 kulkiessa magneettien M.1-M4 ohi tapahtuu magneettikytkimeen 15 järjestetyn sisääntulon kysely säätölaitteen 16 kautta. Ensimmäisen magneetin Ml kautta aiheutetun ensimmäisen signaali vaihdon tapahtuessa lisätään matkanlaskijaan C3 riippuvaisesti impulssinantajalta 26 tuotetuista impulsseista. Toisella signaalinvaihdolla luetaan laskentatila ja se tallennetaan osoitteella, joka on järjestetty valitsijan Cl osoittaman kerrosnumeron mukaan, ensimmäisen etäisyyden Dl arvona etäisyystaulukkoon RAMI. Kolmannella signaalinvaihdolla 7 74684 vähennetään ensimmäinen etäisyys Dl laskentatilasta ja erotus tallennetaan toisen etäisyyden D2 arvona. Samalla tavoin neljännellä signaalinvaihdolla saadaan kolmannen etäisyyden D3 arvo ja tallennetaan muistiin ja sen jälkeen nollataan laskentatila. Neljännen signaalinvaihdon jälkeen kytketään valitsija Cl seuraavaan kerrosnumeroon. Toistettaessa matka saman kerroksen ohi verrataan jo saatavissa olevia arvoja uudelleen välitettyihin ja suoritetaan poikkeamien esiintyessä korjaus sopivalla tavalla. Lisäksi muodostetaan jo ohiajettujen kerrosten etäisyyksien Dl ja D3 arvoista kaikille kerroksille järjestetty keskiarvo 00 ja se tallennetaan muistiin.

Jarrutusmatkataulukkoon RAM2 on tallennettu jarrutusmatkat Sgr ja niihin liittyvät jarrutusta aloitettaessa mitatut nopeudet kuhunkin ajosuuntaan. Jarrutusmatkataulukon RAM2 muodostaminen tapahtuu jarrutettaessa ensimmäistä kertaa, jolloin esiintyvän jarrutusmatkan ja siihen liittyvän jarrutusnopeuden perusteella muodostetaan muut arvoparit.

Tämä tapahtuu tavalla, että alueelle, esimerkiksi 73 -123 ?ό mitatusta nopeudesta välitetään ja tallennetaan muistiin nopeuden myötä kasvavia, ensimmäisestä mitatusta jarrutusmatkasta johdettuja jarrutusmatkoja. Muiden ajojen jälkeen verrataan näitä jarrutusmatkoja Sgf tosiasiallisesti esiintyviin jarrutusmatkoihin ja poikkeamien esiintyessä suoritetaan korjaukset sopivalla tavalla.

Jarrutusmatkataulukon RAM2 hyväksikäyttämiseksi tarvittava hissikorin 6 nopeus saadaan seuraavasti: Vähän ennen jarrutuksen aloittamista (piste I kuviossa 2) mitataan impulssinantajan 26 kahden impulssin välinen aika ja muodostetaan sen käänteinen arvo. Tämä hetkellinen hissin nopeutta vastaava arvo siirretään sopivan suodatuksen jälkeen nopeusrekisteriin C4. Impulssinantajan 26 impulssien ajallinen etäisyys voidaan mitata esimerkiksi laskemalla takogeneraattorin T impulsseja, jolloin ensimmäinen mitta- 74684 8 käskyn kutsun jälkeen esiintyvä impulssinantajän 26 impulssi aloittaa mikroprosessorin CPU laskennan ja seuraava impulssi lopettaa tämän laskennan.

Koska kitkaolosuhteet mahdollisesti eivät ole samat koko hissikuilun 14 matkalta, voi sattua, että eräällä tietyllä nopeudella varsinaisesti esiintyvä jarrutusmatka ei ole sama kaikilla kerroksilla. Tämä voi johtaa siihen, että jo moneen kertaan korjattu tarkka jarrutusmatkataulukon RAM2 taulukkoarvo kerroksissa vaihtelevan kitkan takia muodostuu vääräksi. Sen myötä huononee jarrutustarkkuus muissa kerroksissa edelleen niin, että täytyisi suorittaa korjaukset uudelleen. Tämän välttämiseksi täydennetään jarrutusmatkataulukkoon RAM2 tallennettua jarrutusmatkaa kerroskorjaustaulukkoon RAM3 kerroksesta riippuvaisesti ja ajosuunnasta riippuvaisesti tallennetulla korjausarvolla Kst« Korjausarvon muodostaminen tapahtuu tavalla, että aina sen mukaan, onko jarrutusmatka-arvo joko positiivinen tai negatiivinen kerroksessa vaihtelevan kitkan takia, suurentaa tai pienentää korjausarvo matkaimpulssia, tällöin ei kuitenkaan ylitetä maksimisuuruutta.

Otettaessa nostolaite ensimmäistä kertaa käyttöön välitetään koriasemat opetusajolla ja ne kirjoitetaan valitsimeen Cl. Muilla ajoilla muodostetaan etäisyys-, jarrutusmatka-ja kerroskorjaustaulukot RAMI, RAM2, RAM3, siihen asti, kunnes tallennetuilla arvoilla on riittävä tarkkuus. Kuviosta 1 ja 2 käsin selostetaan seuraavassa kyseisellä tavalla muodostetun ja valmistetun laitteiston toimintatapaa jarrutuksen aloituspisteen määräämiseksi:

Oletetaan, että hissikori saa ajokäskyn ja lähtee liikkeelle kerroksesta Eli alaspäin. Ajettaessa kerroksen Eli neljännen magneetin M4 ohi kytkeytyy valitsija Cl kerrokseen E10.

Tällöin tunnustelee säätölaite 16 kerrosreleisiin SP1-S+12 liitettyjä sisäänmenoja, jolloin esimerkiksi kutsu kerrosta L10 varten olisi tallennettu niin, että vastaava kerrosnumero 74684 siirretään kohdekerrosrekisteriin C2. Matkan aikana aktivoituu impulssinantajaan 26 liitetty sisäänmeno ja jatkuvasti välitetään hetkellinen nopeus. Saataessa ei enää olennaisen paljon muuttunut arvo siirretään tämä, kuten jo aiemmin selostettiin nopeusrekisteriin C4. Sitten kutsutaan ohjelmaa jarrutuksen aloituspisteen välittämiseksi, jolloin ensimmäisenä lasketaan jarrutuksen aloitusmatka yhtälöstä SEinl = SSoll -SBr"KSt Tässä on Sg ^ eräs etäisyystaulukon RAMI ensimmäisestä ja toisesta etäisyydestä Dl, D2 yhtälön c ni D2

5Soll = D1 + T

mukaan muodostettu asetusmatka, joka vastaa matkaa, jonka hissikon 6 ensimmäiseltä magneetilta Ml täytyisi vielä kulkea tarkkaa pysäytystä varten (piste III kuviossa 2).

Mikäli kerroksen ohi kuljetaan ensimmäistä kertaa, niin lasketaan asetusarvo S_ .. esimerkin mukaisesti valitulla

Soil suhteella Dl = 2*D2 yhtälöin S = DO + ^

Sol 1 4 mukaan. Päätykerroksen kohdalla tai jos kerroksen ohi ei ole vielä kuljettu ja siten ei ole saatu tallennettua muistiin etäisyyden D2 arvoa, lasketaan matkan asetusarvo S_ ί -| esimerkin mukaan valitulla suhteella Dl r 2*02 Soil yhtälöstä S - Dl + ~

Soil " 1 4

Etäisyyksien Dl, D2, DO kutsu etäisyystaulukosta RAMI, kuten korjausarvojen kutsu kerroskorjaustaulukosta RAM3, tapahtuu osoitteella, joka on järjestetty vastaamaan 74684 10 valitsijan Cl sisältämää kerrosnumeroa, ja ottamalla huomioon säätölaitteen 16 vastaavassa sisääntulossa kysytty ajosuunta. Jarrutusmatkan Sgr kysyminen jarrutusmatkataulukosta RAM2 tapahtuu osoitteella, joka on riippuvainen nopeusrekisteriin C 4 tallennetusta nopeudesta ja ajosuunnasta.

Laskennan jälkeen tallennetaan jarrutuksen aloitusmatka S^ini muistiin ja magneettikytkimeen 15 liitetty säätölaitteen 16 sisääntulo aktivoituu. Kerroksen E1Q ensimmäisen magneetin Ml kautta aiheutetun ensimmäisen signaalinvaihdon tapahtuessa tapahtuu matkanlaskijän lisääminen riippuvaisesti impulssi-antajalta 26 tuotetuista impulsseista. Matkanlaskijän tilaa verrataan nyt jatkuvasti jarrutuksen aloitusmatkaan Spini» Matkojen ollessa yhtä suuret ja pysäytysmääräyksen ollessa edessä, joka on annettu esimerkiksi samojen kerros-numeroiden ollessa valitsijassa Cl ja kohdekerrosrekisterissä C2, aktivoituu transistorikytkimeen 29 liitetty säätölaitteen 16 ulostulo siten, että jarrurele 19 ja säätörele 21 laukeavat, jarrutus alkaa ja moottori kytkeytyy pois päältä (piste II kuviossa 2). Nyt sulkeutuva jarrukytkin 23 tuottaa signaalin vastaavan sisääntulon kautta säätölaitteelle 16 jarrutuksen aloituksen kautta, jolloin kohdekerrosrekisterissä C2 oleva kerrosnumero tulee nollatuksi. Nopeuden-laskijan tilalla nolla luetaan matkanlaskijän tila ja jarrutuksen aloi tusmatkan ^ vähennyksen jälkeen välitetään tosiasiallinen jarrutusmatka. Sitten suoritetaan, kuten jo aiemmin selostettiin, jarrutusmatkataulukon RAM2 korjaus.

Kuviossa 3 on merkitty v^rllä nopeuden kulkua täydessä lantissa alaspäin ja vu;na nopeuden kulkua täydessä lastissa ylöspäin. Ajanhetkellä t lasketaan jarru päälle ja ajanhet-kellä t se alkaa reagoida. Oletetuissa ääritapauksissa tuloksena oleva matkaero s vastaa maksimaalista esiintyvää pysäytyseroa.

Päinvastoin kuin kuviossa 3 lasketaan kuvion 4 mukaisesti jarru päälle täydessä lastissa ylöspäin vasta ajanhetkellä 11 74684 t'. Jarrun reagoimisajanhetki siirtyy siksi ajanhetkeen t . Alunperin esiintyvä matkaero s^ kompensoidaan vastakkaiseen suuntaan myöhemmin esiintyvällä matkaerolla niin, että käytännössä ei esiinny mitään pysäytyseroa.

Claims (10)

1. 74684
2. 1. Laitteisto jarrutuksen aloituspisteen säätämiseksi hisseissä, käsittäen hissikuiluun (14) tietylle kerrosetäi-syydelle viedyt merkkilaitteet (Ml, M4), jotka vaikuttavat yhdessä hissikoria (6) ohi vietäessä toimivan kytkimen (15) kanssa, ja käsittäen nostomoottoriin (1) liitetyn nopeudenmittauslaitteen, jolloin jarrutuksen aloituspiste on välitettävissä hissikoria (6) vietäessä kohdekerroksen merkkilaitteen (Ml, M4) ohi riippuvaisesti mitatusta nopeudesta, ja jolloin jarrutuksen aloituspistettä välitettäessä otetaan huomioon aikaisempien matkojen pysäytysvirheet, t u n n e t t u siitä, että etäisyystaulukko (RAMI) on muistin muodossa, johon on tallennettu kunkin kerroksen merkkilaitteiden (Ml, M4) väliset etäisyydet, että on laskija (RE), joka muodostaa etäisyyksistä kulloinkin vain kyseessä olevalle kerrokselle tarkoitetun asetusmatkan (S^on), ja välittää jarrutuksen aioitusmatkan (S^^), joka on saatu vähennettäessä kokemuksesta johdettu jarrutus-matka (5gr) asetusmatkasta (Sg ^), että on matkanlaskija (C3), joka hissikorin (6) kulkiessa kerroksen ensimmäisen merkkilaitteen (Ml) ohi siten herätetyn kytkimen (15) signaalivaihdon kautta aloittaa laskennan, ja että on olemassa vertailija (KO), joka matkanlaskijan tilan ollessa yhtä suuri kuin jarrutuksen aloitusmatka (5^. ^), tuottaa jarrutuksen aloituspisteen määräävän signaalin.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kerrosta kohti ja ajosuuntaan on olemassa toiset merkkilaitteet (M2, M3), jotka on järjestetty pienemmällä etäisyydellä kerrostasolle, jolloin on muodostettu ensimmäinen, toinen ja kolmas etäisyys (Dl, D2, D3) kerroksen kaikkien merkkilaitteiden (Ml, M2, M3, M4) välille.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, t u n - 74684 n e t t u siitä, että asetusmatka (S^) on muodostettu summana ensimmäisestä etäisyydestä (Dl) ja toisen etäisyyden (D2) puolikkaasta.
5. 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että asetusmatka on muodostettu summasta, joka muodostuu siitä, kun ensimmäiseen etäisyyteen (Dl) on lisätty ensimmäinen etäisyys (Dl) jaettuna ensimmäisen * etäisyyden (Dl) ja toisen etäisyyden puoliskon (D2) välisellä suhteella.
6. 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että on ensimmäisestä ja kolmannesta etäisyydestä (Dl, D3) muodostettu keskiarvo (DO), jolloin asetusarvo (^ j_j_) on muodostettu summasta, joka saadaan, kun keskiarvoon (DO) lisätään keskiarvo (DO) jaettuna ensimmäisen etäisyyden (Dl) ja toisen etäisyyden (D2) puolikkaan välisellä suhteella.
7. 6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että etäisyystaulukkoon (RAMI) tallennetut etäisyydet (Dl, D2, D3) ovat matkalaskijän (C3) laskenta-tiloja, jotka hissikorin (6) toistuvasti kulkiessa kerrosten ohi ovat korjattavissa.
8. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jarrutusmatkataulukko (RAM2) on muistin muodossa, johon on tallennettu nopeus/jarrutusmatka-arvoparit , jotka on johdettu yhdestä ensimmäisellä jarrutuksella mitatusta arvoparista, jolloin tallennetut jarrutusmatkat muiden jarrutusten tuloksena ovat korjattavissa. Θ. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kerroskorjaustaulukko (RAM3) on muistin muodossa, johon on tallennettu korjausarvot (Kg^) IA 74684 kerroksia varten, joilla on erityiset kitkaolosuhteet, jotka korjausarvot lisätään jarrutusmatkaan (Sgr) laskettaessa jarrutuksen aloitusmatkaaa
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että nopeudenmittauslaitteisto muodostuu impulssinantajasta (26), ajanmittauslaitteistosta (CPU) ja nopeusrekisteristä (CA), jolloin mitataan impulssinantajän (26) kahden vierekkäisen impulssin välinen aika, muodostetaan sen käänteinen arvo ja sopivan suodatuksen jälkeen tallennetaan se hetkellisenä nopeusarvona nopeusrekisteriin (CA).
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että impulssinantaja (26) muodostuu heijastuskalvosta (27) ja heijastusvaloportista (28), jolloin heijastuskalvo (27) on kiinnitetty nostomoottoriin (1) kytkettyyn pyörityskiekkoon (7) ja siinä on heijastavia ja ei-heijastavia vyöhykkeitä. Patentkrav 7 4 6 8 4