FI72893B - Slagkross. - Google Patents

Description

72893

Iskumurskain - Slagkross

Keksinnön kohteena on iskumurskain, etenkin kivien hienon-tamiseksi, jonka murskaimen murskauskammiossa on syöttö-kouru murskattavan aineksen syöttämiseksi iskulistoilla varustettuun, vaakasuoran akselin ympäri kiertävään roottoriin, jolle on järjestetty kimmahdusseinämät, jotka lähenevät roottorin alaspainuvan sivun ylemmän neljänneksen alueella roottoria ja muodostavat roottorin kanssa läpime-noraon hienonnettua murskausainesta varten, jolloin läpi-menoraon alueella kimmahdusseinämästä ulkonee vähintään yksi liukupalkki roottoriin päin, joka muodostaa yläreunansa kanssa liukuradan.

Tämäntyyppinen iskumurskain (AT-patenttijulkaisu 319 019, AT-patenttijulkaisu 332 712) on tunnettu, jossa kimmahdusseinämät on muodostettu kimmahdusmekanismilla, joka on ripustettu roottorin akseliin nähden yhdensuuntaisen akselin ympäri roottorista poispäin käännettäväksi. Kimmahdusmeka-nismi päättyy läpimenoraon alueella suunnilleen tangenti-aalisesti roottorin kiertorataan nähden kulkevaan seinämä-kappaleeseen. Järjestämällä kimmahdusmekanismi kääntyväksi on mahdollista säätää tarvittaessa rakoleveyttä.

Samankaltainen suoritusmuoto on esitetty AT-patenttijulkaisussa 288 827. Tässä kimmahdusseinämät muodostavat kimmah-duslevyt on järjestetty useiden, roottorin akselin suhteen yhdensuuntaisen akselin ympäri kääntyvien siipien päälle. Yhdensuuntaisesti rinnakkain olevat siivet on tuettu murs-kauskammioon jousilla, niin että rakoleveyden säätämisen lisäksi kimmahduslevyt voivat väistyä, kun vieraita kappaleita tai liian suuria kiviä pääsee läpimenorakoon.

AT-patenttijulkaisussa 289 522 on edelleen esitetty isku-mylly, jossa kimmahdusseinämät on muodostettu roottorin akselin suuntaan kulkevilla, etäisyydelle vierekkäin järjestetyillä kimmahduslevyillä. Näiden poikittain kivien 2 72893 syöttösuuntaan kulkevien kimmahduslevyjen pinnat on taivutettu pystysuoraan tasoon nähden, jolloin läpimenorako on rajoitettu jauhatuslevyllä, jonka pinta kulkee suunnilleen tangentiaalisesti roottorin kiertorataan nähden.

Esitetyn tyyppisissä iskumurskaimissa tapahtuu kivien hienontaminen toisaalta roottorin iskulevyjen suoran vaikutuksen avulla ja toisaalta kivien törmätessä kimmahdussei-nämiä vasten. Hienonnusaste määräytyy ennen kaikkea läpi-menoraon rakoleveyden avulla. Voi tapahtua, että syötetyt isot kivet osuessaan iskulistoihin eivät heti rikkoudu, mikä voi johtaa siihen, että suurehkot kivet juuttuvat kiinni läpimenoraon tuloaukkoon ja puristuvat siinä isku-listan ja läpimenorakoa rajoittavan kimmahdusseinämän väliin. Tämä voi aiheuttaa koneen vakavia vaurioita ja häiriöitä. Kun kimmahdusseinämät on ripustettu kääntyvästi, voidaan tosin välttää suuremmat vauriot joka tapauksessa. Kivet menevät tällöin kuitenkin hienontamatta koneen läpi. Kimmahdusseinämien ollessa paikoillaan tai kun kääntyvät kimmahdusseinämät eivät väisty riittävän nopeasti, aiheutuu kuitenkin useimmiten roottorin, roottorin akselin ja myös käyttölaitteiden vaurioita. Tunnetuilla iskumurskai-milla voidaan käsitellä tästä syystä kokoonsa verrattuna vain suhteellisen pieniä ja helposti murskattavia kiviä. Tämän lisäksi tällaiset koneet tarvitsevat paljon voimaa käyttöään varten.

Keksinnön tehtävänä on parantaa tähän asti tunnettuja iskumurskaimia siten, että myöskään suurehkot kivet eivät voi juuttua kiinni läpimenoraon alueella.

Keksinnön mukaisesti tämä tehtävä ratkaistaan siten, että liukurata lähtee läpimenoraosta loivassa kulmassa vaakatasoon nähden ja on ohjattu ylöspäin roottorin yläpuolelle olevassa suunnassa. Tässä suoritusmuodossa eivät myöskään suurehkot kivet voi puristua rootto- 3 72893 rin iskulistojen ja kimmahdusseinämien väliin. Läpimenoraon alueelle saapuvat kivet voivat väistyä liukurataa pitkin, kun ne osuvat iskulistoihin. Tällöin ne lingotaan läpimeno-raosta poispäin ylöspäin, ne törmäävät kimmahdusseinämiin ja putoavat takaisin roottorin päälle. Tämä tapahtuma toistuu, kunnes kivet ovat niin pitkälti hienontuneet, että ne voivat kulkea läpimenoraon läpi.

Kaltevuuskulman, jossa liukurata nousee vaakasuoran tason suhteen, ei tule olla liian pieni, koska muutoin pienemmät kivet voivat kasaantua liukupalkkien päälle, jotka estävät suurempien kivien poisluisumisen läpimenoraosta. Kaltevuus-kulman ei tule kuitenkaan olla liian suuri, koska muutoin kivet juuttuvat kiinni. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa leikkaa liukupalkkien muodostama liukurata roottorin kiertoradan ja sulkee sisäänsä läpimenorakoa rajoittavalla alueella leikkauslinjän läpi asetetun tangen-tiaalitason kanssa tylpän kulman. Tässä mitoituksessa muodostuu liukuradan kulku, jossa eivät myöskään suurehkot kivet voi kiinnittyä.

Mieluummin on järjestetty useita liukupalkkeja, joiden korkeus ja pituus on erilainen. Tällöin pyörteessä olevat kivet osuvat yleensä vain yhdessä kohdassa liukupalkkiin, minkä ansiosta iskun räjäytysvaikutus suurenee vastaavasti. Käytännössä syntyy sama vaikutus erään toisen keksinnön mukaisen suoritusmuodon avulla, jonka mukaisesti kimmahdussei-nämät on varustettu myös läpimenoraosta etäisyydellä olevilla alueilla niiden sisäpinnan yli ulottuvilla, poikittain roottorin akselin suuntaan nähden tai sen suunnassa kulkevilla liukupalkeilla. Kiviin kohdistuvaa räjäytysvai-kutusta voidaan edelleen parantaa keksinnön mukaisesti siten, että liukupalkit on muodostettu terämäisiksi. Myös vähintään osa liukupalkeista voi päätyä roottoriin päin olevista päätysivuistaan vapaasti ulkoneviin päihin.

4 72893

Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa voi läpimenoraon alueelle järjestetyt liukupalkit olla järjestetty roottorin suhteen siirrettäviksi. Tämä järjestely ei mahdollista ainoastaan läpimenoraon leveyden säätöä, vaan liukupalkkeja voidaan myös jälkisäätää niiden kuluessa ja tarvittaessa ne voidaan yksinkertaisesti vaihtaa.

Keksinnön mukaisen iskumurskaimen eräs toinen parannus voidaan saada aikaan, kun läpimenoraon alueelle järjestetyt liukupalkit on järjestetty roottorin akselin suhteen yhdensuuntaisen akselin ympäri kääntyvästi ja ne pidetään palautusvoiman, esim. jousen tai hydraulisen laitteen avulla työasemassa.

Keksinnön mukainen iskumurskain mahdollistaa suhteessa koneen kokoon suhteellisen suurien kivien murskaamisen. Siten voidaan muutoin tarpeellinen esimurskain jättää pois. Koska kivien kiinnijuuttuminen läpimenoraon alueella vältetään ja kivet ohjataan tältä alueelta liukurataa pitkin aina jälleen ylöspäin, tapahtuu kivien moninkertainen kierrätys murskaintilassa, niin että näihin kohdistuu useita iskuja, kunnes ne on hienonnettu haluttuun kokoon. Keksinnön mukaiselle koneelle on tämän lisäksi tunnusomaista säästeliäs energiankulutus, koska myöskään pienehköjä ja keskisuuria kiviä ei tarvitse murskata yhdellä ainoalla iskulla, vaan ne saatetaan pyörteilemään jälleen roottorilta, kunnes ne lopuksi murskautuvat.

Keksinnön muut yksityiskohdat selviävät erään piirustuksissa esitetyn suoritusesimerkin seuraavasta selityksestä. Piirustuksissa kuvio 1 esittää kaaviomaisesti poikittain roottoriin nähden olevaa pitkittäisleikkauskuvaa keksinnön mukaisesta isku- murskaimesta , kuvio 2 esittää leikkausta viivan II-II mukaisesti eräästä 5 72893 yksityiskohdasta sekä kuviot 3 ja 4 esittävät kaksi muuta leikkauskuvaa kuvion 1 viivojen III-III ja IV-IV mukaisista yksityiskohdista.

Esitetty iskumurskain sisältää murskainkammion 1, joka on toteutettu teräsrakenteena, jossa on jäykisterimat 2. Kammioon 1 on laakeroitu roottori 3 vaakasuoran akselin ympäri nuolen suuntaan kiertyvästi. Roottori 3 on varustettu isku-listoilla 4. Syöttökouru 5 on järjestetty murskattavan aineksen syöttämiseksi roottoriin 3. Roottorin 3 yläpuolella oleva murskaustila 6 on ympäröity kimmahdusseinämillä 7, jotka syöttökourua 5 vastapäätä olevalla sivulla lähenevät roottoria 3 hienonnettua murskausainesta varten olevaan lä-pimenorakoon 8 asti. Läpimenoraon 8 alapuolella on jauhatus-tila 9, jota rajoittaa käännettävä jauhatuslevy 10.

Kimmahdusseinämät 7 on varustettu liukupalkeilla, jotka ulottuvat niiden sisäpinnan yli ja on järjestetty poikittain roottorin 3 akselin suhteen kiskomaisesti. Läpimenoraon 8 alueelle on järjestetty useita liukupalkkeja 11 yhdensuuntaisesti rinnakkain, kuten nähdään kuviosta 2. Näihin liittyvät vinosti ylöspäin johtavat toiset liukupalkit 12, joita kuvion 2 mukaisesti on yhtä monta kuin liukupalkke-ja 11. Edelleen ylöspäin johtavan kammion 1 sivuseinämään on järjestetty kolme kimmahdusseinämän 7 yli ulottuvaa liu-kupalkkia 12, kuten voidaan nähdä kuviosta 3, ja murskaus-tilan 6 ylöspäin sulkevaan kimmahdusseinämään 7 on ripustettu vielä yksi liukupalkki 14, joka kuvion 4 mukaisesti kulkee suunnilleen kammion keskiosassa. Liukupalkit 11 on sijoitettu pituusakselinsa suuntaan siirrettävästi ohjauksiin, jotka on kiinnitetty kääntyvästä tappien 15 ympäri kammioon 1. Jouset 16 pitävät liukupalkit 11 oikeassa asemassa. Liukupalkit 12, 13 ja 14 on asennettu kimmahdussei-nämien 7 poikittaispalkkien 17 päälle. Myös jauhatuslevy 10 on ripustettu tapin 18 ympäri jousta 19 vastaan käänty-västi.

6 72893

Syöttökourun 5 kautta syötetyt kivet otetaan heti niiden poistuessa syöttökourusta 5 mukaan roottorin 3 iskulistoil-la 4 ja ensin ne lingotaan ylöspäin kimmahdusseinämiä 7 vasten. Siellä osuvat suurehkot kivet liukupalkkeihin 12, 13 ja 14, jota vastoin pienehköt kivet osuvat liukupalkkien ja poikittaispalkkien 17 välissä kimmahdusseinämiin 7, jolloin ne eivät estä suurehkojen kivien iskeytymistä liukupalkkeihin 12, 13 ja 14. Kimmahdusseinämistä 7 alasputoavat ja alasliukuvat kivet joutuvat sitten läpimenoraon 8 alueelle. Pienehköt kivet voivat päästä tämän raon läpi jauhatus-tilaan 9, jossa ne ohjataan jauhatuslevyn 10 päälle ja hienonnetaan edelleen. Suurehkot kivet jäävät kuitenkin läpimenoraon 8 alueelle. Koska liukupalkit 11 on taivutettu läpimenoraon 8 alueella vaakatason suhteen loivassa kulmassa, myöskään suurehkot kivet eivät voi juuttua kiinni iskulisto-jen 4 ja liukupalkkien 11 väliin. Toisiinsa liittyvät liukupalkit 11, 12, 13 ja 14 muodostavat pikemminkin ylöspäin ohjaavan liukuradan, jonka kautta kivet lingotaan läpimeno-raosta 8 poispäin ylöspäin murskaustilaan 6. Suurehkoja kiviä kierrätetään tästä syystä niin kauan liukulistoilla 4 murskaustilassa 6, kunnes ne on riittävästi hienonnettu, niin että ne pääsevät läpimenoraon 8 läpi jauhatustilaan 9.

Kuten kuvioista 2, 3 ja 4 nähdään, liukupalkit on järjestetty määrältään ja muodoltaan erilaisina ja myöskin eri korkeuksissa kimmahdusseinämien 7 yläpuolelle. Kuvion 2 mukaisesti on yhdensuuntaisesti vierekkäin olevat liukupalkit 11 järjestetty eri korkeudelle, samoin kuviossa 3 esitetyt liukupalkit 13. Nämä on tämän lisäksi muodostettu terämäisik-si. Kuvion 3 mukaisessa suoritusesimerkissä terät on järjestetty kulloinkin liukupalkkien 13 sivureunoihin, kun taas kuvion 4 mukaisessa liukupalkissa 14 on keskellä oleva terä. Lopuksi osa liukupalkeista, so. liukupalkit 11 ja 14 päätyvät roottoriin 3 päin olevissa päätysivuissaan vapaasti ul-koneviin päihin, joita on merkitty numerolla 20. Kaikki nämä toimenpiteet parantavat iskumurskaimen murskausominaisuul-sia.

Claims (8)

72893

1. Iskumurskain, etenkin kivien hienontamiseksi, jonka murskaimen murskauskammiossa on syöttökouru (5) murskattavan aineksen syöttämiseksi iskulistoilla (4) varustettuun, vaakasuoran akselin ympäri kiertävään roottoriin (3), jolle on järjestetty kimmahdusseinämät (7), jotka lähenevät roottorin alaspainuvan sivun neljänneksen alueella roottoria ja muodostavat roottorin kanssa läpimenoraon (8) hienonnettua murskausainetta varten, jolloin läpimenoraon (8) alueella kimmahdusseinämästä (7) ulkonee vähintään yksi liukupalkki (11, 12) roottoriin (3) päin, joka muodostaa yläreunansa kanssa liukuradan, tunnettu siitä, että liukurata lähtee läpimenoraosta (8) loivassa kulmassa vaakatasoon nähden ja on ohjattu ylöspäin roottorin (3) yläpuolelle olevassa suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että liukupalkeilla (11, 12) muodostettu liukurata leikkaa roottorin (3) kiertoradan ja sulkee sisäänsä läpimenorakoa (8) rajoittavalla alueella leik-kauslinjan läpi asetetun tangentiaalitason kanssa tylpän kulman.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että siihen on järjestetty useita liukupalkkeja (11, 12, 13, 14), joiden korkeus ja asema on erilainen.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että kimmahdusseinämät (7) on varustettu myös läpimenoraosta (8) etäisyydellä olevilla alueilla niiden sisäpinnan yli ulkonevilla, poikittain roottorin akseliin nähden tai sen suunnassa kulkevilla liukupalkeilla (13, 14). 72893

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että liukupalkit (13, 14) on muodostettu terämäisiksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että vähintään osa liukupalkeista (11, 14) päättyy roottoriin (3) päin olevilla päätysivuillaan vapasti ulkoneviin kulmiin (20).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että läpimenoraon (8) alueelle järjestetyt liukupalkit (11) on järjestetty roottoriin (3) päin siirrettävästi.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että läpimenoraon (8) alueelle järjestetyt liukupalkit (11) on järjestetty roottorin akseliin nähden yhdensuuntaisen akselin (15) ympäri kääntyvästä ja ne pidetään palautusvoiman, esim. jousen (16) tai hydraulisen laitteen avulla työasennossa.