FI69953B - Fettblandning dess anvaendning samt kraftfoderblandning - Google Patents

Description

1 69953

RASVASEOS, SEN KÄYTTÖ JA VÄKIREHUSEOS - FETTBLANDNING, DESS ANVÄNDNING SAMT KRAFTFODERBLANDNING

Esillä olevan keksinnön kohteena on rasvaseos lisättäväksi väkirehuseokseen. Edelleen keksinnön kohteena on rasvaseoksen käyttö väkirehuseoksen valmistuksessa. Lisäksi keksinnön kohteena on väkirehuseos, joka sisäl-5 tää rasvaa, valkuaista, hiilihydraatteja ja hivenaineita.

Kaupan olevissa väkirehuseoksissa rasva koostuu yleensä eläinperäisistä rasvoista ja/tai öljykasveista saatavista öljyistä, kuten soijaöljystä ja rypsiöljystä. Nämä rasvalähteet ovat kalliita, mikä nostaa valmistet-10 tavien väkirehuseosten hintaa. Yleisesti ottaen rasvat muodostavat erään väkirehuseosten arvokkaimmista aineosista .

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uusi väkirehuseokseen lisättävä rasvaseos, jonka 15 sisältämästä rasvasta ainakin osa on korvattu aiemmin tunnettuja rehurasvoja olennaisesti halvemmilla tuotteilla .

Edelleen keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin rasvaseos, jonka käyttö lehmien rehussa parantaa maidon 20 laatua lisäten aiempaa pehmeämpien rasvojen muodostumista maitoon.

Edelleen keksinnön kohteena on ao. rasvaseoksen käyttö väkirehuseosten valmistuksessa.

Edelleen keksinnön kohteena on väkirehuseos, 25 joka sisältää ao. rasvaseosta.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan vaatimusosaan.

Keksintö perustuu puunjalostusteollisuuden, so. sellunkeiton yhteydessä saatavan mäntyöljyn jalostuk-30 sessa sivutuotteena muodostuvan rasvatisleen käyttöön rehun rasvapitoisena raaka-aineena. Mainittu rasvatisle, tunnetaan myös nimellä piki, sisältää pääkomponenttina pääasiassa rasvahappojen (suurin osa C-18 happoja, so. öljy- ja linolihapot) estereitä, joiden osuus on 30-40 %. 35 Rasvahapoista suurin osa on tyydyttämättömiä. Rasvatisleen saippuoitumaton osa, 40-50 % sisältää erilaisia 69953 2 alkoholeja, steroleita, esim.β -sitosterolia 3-6 % ja hiilivetyjä. Näiden komponenttien lisäksi rasvatisla voi sisältää hartseja ja terpeeniyhdisteitä alle 10 %, sopivasti alle 8 %.· Hartsit ja terpeenit ovat ei-toivot-5 tuja, ja ne voivat aiheuttaa esim. makuvirheitä. Rasvatisleen raaka-aine, mäntyöljy muodostuu havupuun keiton yhteydessä, ja rasvatisle voidaan ottaa talteen esim. mäntvoljvn haihdutus jäännöksenä glaubersuolan, ligniinin, veden yms. aineiden poiston jälkeen.

10 Keksinnön mukaan vain osa väkirehun sisältämäs tä rasvasta korvataan rasvatisleellä, so. puunjalostusteollisuuden sivutuotteena saatavalla halvalla rasvahappoja ja muita kanponenttejc sisältävällä tuotteella. Tällöin rasvahappoja ei tarvitse puhdistaa; nämä muut komponentit eivät 15 suoritettujen koetulosten perusteella aiheuta haittoja väkirehussa.

Keksinnön ansiosta väkirehuseoksen rasvakompo-nentin hinta muodostuu aiempaa olennaisesti alhaisemmaksi johtuen rasvatisleen alhaisesta hinnasta, so. noin kolmasosa 20 tavanomaisten rehurasvojen hinnasta. Edelleen rasvatisleen sisältämät monityydyttämättömät rasvahapot ovat edullisia esim. maidon laadun kannalta niiden aiheuttaessa aiempaa pehmeämpien rasvojen muodostumisen maitoon.

Keksinnön mukaisessa rasvaseoksessa ja väkirehu-25 seoksessa käytettävä rasvatisle voidaan valmistaa sopivasti poistamalla sulfaatti- ja/tai sulfiittiselluloosan keiton yhteydessä saatavasta raa'asta mäntyöljystä huipputuotteena vesi ja pöhjatuotteena glaubersuola, ligniini yms. jakeet, jolloin tislauksen välituote johdetaan rasvatisleen 30 erotusta varten erottimeen, kuten ohutfilmihaihduttajaan, jonka pohjatuotteena saadaan rasvatislejae 1. Mainitusta erot-timesta saatava huipputuote johdetaan sopivasti rasvatisleko-lonniin, jonka pohjatuotteena saadaan rasvatislejae 2. Rasvatisle jakeiden analyysitulokset erään mäntyöljytislaämon koh- 35 dalla ovat seuraavat: 3 69953 jae 1 jae 2

Happoluku 21-32 50-70

Saippuoitumisluku 110-120 120-140

Hartsihapot, % 7-9 25-35 OH-luku 50-60 20-30 5 Jodiluku 70-80 60-70

Pehm. piste 10-20°C 35-45°C

Tuhka, % 0,2 alle 0,01

Viskoositeetti, 50°C 500-1000 mPas 700-1300 mPas

Viskoositeetti, 80°C

10 (viskoositeetti mitattuna Brookfield LVT, bo r.p.m.) Pääfraktioita (rasvajakeet 1 ja 2) syntyy noin 25 % jalostettavan raa'an mäntyöljyn kokonaismäärästä. Rasvatislefraktioista jae 1 edustaa noin 80 % rasvatis-leen kokonaismäärästä. Rasvatislefraktioista jae 1 sovel-15 tuu parhaiten käytettäväksi keksinnön mukaisessa väkirehu-seoksessa tai väkirehussa. Rasvatislejakeet ovat vedettömiä, ulkoisesti mustan, jäykähkön, öljymäisen nesteen kaltaisia.

Keksinnön mukaisen rasvaseoksen rasvasisältö 20 rasvatisleen lisäksi voi muodostua kasviöljystä ja/tai eläinrasvasta. Rasvaseoksen rasvasisältö sisältää esim. rasvatislettä 1-20 % sekä kasviöljyä ja/tai eläinrasvaa yhteensä 80-99 %. Kasviöljyt voivat olla rehuissa sinänsä tunnettuja mitä tahansa kasviöljyä. Edelleen eläinrasva 25 voi muodostua mistä tahansa rehujen yhteydessä tunnetuista eläinrasvoista.

*

Rasvaraaka-aineiden lisäksi rasvaseokseen voi kuulua esim. kosteutta, rasvaraaka-aineiden epäpuhtauksia, rasvaseoksen sekoittumista edistäviä aineita jne.

30 Keksinnön faukainen rasvaseos voidaan seostaa väkirehuseokseen samoin kuin tavanomaiset rehurasvat esim. rehutehtaassa, maatiloilla rehun sekoituksen yhteydessä tai rehun annostelun yhteydessä.

Keksinnön mukainen väkirehuseos voi sisältää 35 rasvan lisäksi tavanomaisia rehukomponentteja, kuten valkuaista, hiilihydraatteja ja hivenaineita, kuten on 69953 4 tunnettua .

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti suoritusesimerkkien avulla.

Esimerkki 1 5 Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään kek sinnön mukaisen seoksen käytön vaikutus maidon tuotannossa oleviin lehmiin ja maidon organoleptisiin ominaisuuksiin .

Kokeessa valittiin 20 lehmää Canadese-rotuises-10 ta karjasta (yli 200 eläintä) maidontuotantonsa (keskimäärin 6 650 kg), elopainonsa (660 kg) ja ajan perusteella vasikoinnista (62 päivää ennen koetta). Keskimääräinen laktaattiluku oli 2,6, maidontuontato 28,3 kg/pv.

Kokeessa jokaiselle eläimelle annettiin päiväs-15 sä heinää 6,5 kg, maissisäilörehua 7,5 kg, kuivaa juuri-kasleikettä 1,0 kg, väkirehuseosta sisältäen mahdollisesti pikeä 6,0 kg, tavanomaista väkirehuseosta 3-5 kg riippuen maidontuotannosta. Väkirehuseos, johon oli lisätty · keksinnön mukaista rasvatislettä, sisälsi tätä 1,6 %. Väki- 20 rehuseos, johon ei oltu listättv ao. tislettä, sisälsi vastaavasti 1 % eläinrasvaa ia 0,6 % Vili aa. Kävtetvn.rehuseoksen analyysitulokset on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

Ensimmäisen 14 pv jakson aikana 20 eläintä ei saanut rasvatisleseosta. Seuraavan 21 pv. jakson aikana 25 eläimille annettiin rehuseosta, jossa oli rasvatislettä ICO g eläintä kohden päivässä. Kokeen lopuksi eläimille ei annettu rasvatislettä 14 pv jakson aikana.

Kokeessa määrättiin päivittäin maidontuotanto koko ryhmälle. Rasvapitoisuusanalyysi suoritettiin jo-30 katsella lehmälle joka 4. päivä. 6., 13., ja 20. päivän jälkeen rasvatisleruokinnan aloituksesta suoritettiin organo-leptiset kokeet käyttäen kokeen ulkopuolisten lehmien maitoa vertailunäytteenä. 5 ei-tupakoivaa ihmistä testasi maidot. Testit toteutettiin kylmällä (18°C) ja läm-35 pimällä (55-60°C) maidolla.

Rehuseos, joka sisälsi 1,6 % rasvatislettä oli hiukan tummempaa kuin rehu ilman rasvatislettä, mutta tämä ilmeni vain 69953 5

Taulukko 1 ......

Heinä Maissisäilö- Kuivattu rehu juurikas-- '_____’ '___leike_ 5 Kosteus % 15,0 66,0 . 9,0

Raakavalk. % 13,5 8,4 8,5

Raakakuitu % 26,0 22,5 21,0

Raakarasva % 3,2 2,5 0,7

Mineraaliaines % 8,1 5,1 3,9 10 Typeettömät uuteain. % 49,2 61,5 65,9

Ca % 0,50 0,29 0,72 P % 0,39 0,26 0,12

Mg % 0,24 0,22 0,29

Sulava valk. % 7,3 1,7 3,9 15 Rehuyks./100 kg k.a 52,0 26,5 81,2

Taulukko 2 Väkirehuseos 17 % raakavalk. 19 % raakavalk.

Vertailu Koe

Kosteus % 12,5 12,7 13,0 20 Raakaproteiini % 17,2 18,9 19,1

Raakakuitu % 8,4 6,3 6,2

Eetteriuutos % 3,0 4,3 4,8

Mineraaliaines % 7,2 8,1 8,0

Typpivapaa uutos % 64,2 62,4 61,9 25 Hivenaineet/kg:

Vit. A I.U. 40 000; Vit. D3 I.U. 3 000; Vit. E mg 15;

Vit. mg 3; Vit B mg 0,02; Vit. PP mg 45; Mn mg 75;

Fe mg 80; Zn mg 110; Cu mg 25; I mg 4,5; Co mg 1,8.

Sulava valk. % 11,73 13,15 13,26 30 Rehuyks., INRA 90,56 94,31 94,82/lOOkg 6 69953 samanaikaisessa vertailussa. Eläimet hyväksyivät hyvin rehuseoksen, johon oli lisätty rasvatislettä; vain 3 eläintä 20:sta epäröi aloittaessaan syömisen ensimmäistä kertaa. Mitään erityistä eläinten rehunkäytön, terveyden ja ul-5 koisten ominaisuuksien osalta ei havaittu kokeen aikana ja kokeen jälkeisenä aikana. Maidontuotanto aleni säännöllisesti kokeen aikana; tämä oli sopusoinnussa laktaa-tiokäyrän kanssa eikä ollut seurauksena kokeesta, koska sama trendi jatkui kokeen jälkeisenä aikana (kts. tau-10 lukko 3). Mitään vaikutusta ei havaittu maidon rasvapitoisuudessa. Rasvapitoisuus on alhainen, mutta tämä on luonteenominaista kyseiselle maatilalle. Organoleptiset kokeet eivät osoittaneet mitään eroa maidossa, jonka olivat tuottaneet lehmät, joita oli ruokittu rehuseok-15 sella, johon oli - ei oltu lisätty rasvatislettä. Viimeisessä, kokeessa 2 ihmistä 5:sta havaitsi lämpimässä maidossa enemmän makua koe-eläinten osalta, mutta tämä makuero vastasi sitä, joka havaitaan lehmillä, jotka käyttävät runsaasti juurikasleikettä.

20 Koetulokset on esitetty taulukossa 3.

Esimerkki 2 Tässä tutkimuksessa kokeiltiin rasvatisleen käyttöä maidonkorvikkeessa pikkuvasikoilla ja sen vaikutusta rasvan sulavuuteen ja rehun ottoon.

25 Kokeessa käytettiin 24 ruskeata sveitsiläistä, 2 viikon ikäistä vasikkaa. Ne jaettiin 4:ään 6 eläimen ryhmään. Vasikoita ruokittiin yksilöllisesti seuraavan ruokintasuunnitelman mukaisesti:

Ikä Vettä(1) Väkirehuseos (mai- 30 _don korvike) , (g) 2 viikkoa 2 240 3 viikkoa 2 250 4 viikkoa 2,5 312,5 5 viikkoa 2,0 250 35 6 viikkoa 2,0 - 0,5 250 - 62,5 7 viikkoa 0,5-0 62,5-0

Taulukko 3 69953 7

Ennen Käsittelyn aikana kes- käsitt.

kasit- kiar- jälkeen _telyä_:__;__vo_ 5 koe-eläimet 20 19 17 20 19 20 20 20 kg maitoa/pv (keskim.) 28,32 29,26 27,22 26,86 26,42 26,42 26,35 27,18 26,49 - maks.,kg 36,4 42,4 36,4 37,0 36,0 38,9 37,9 37,7 - min.,kg 20,5 20,1 19,6 18,4 18,7 18,7 19,5 18,6 10 standardi- poikkeama 5,37 6,58 5,54 6,00 5,53 5,85 5,66 5,68 vaihtelu- kerr. 18,98 22,49 20,36 22,34 20,52 22,16 21,49 21,45 maitoras-15 vapit. % (keskim.) 3,15 3,20 3,25 3,15 3,10 3,10 3,15 3,16 3,15 4 % korjattu maito, kg 24,67 25,68 24,12 23,89 23,16 23,03 23,06 23,82 23,02 20 4 viikon iästä lähtien kuivarehua vieroitukseen ja heinää oli eläinten saatavilla. Väkirehuseos sisälsi rasvatonta maitojauhetta 28,0 %, herajauhetta 20,5 %, viherjauhoa 14,0 %, rasvaa 12,0 %, rehupiimäjauhoa 10,0 %, kalajauhoa 7,5 %, kuivaleikettä 6,0 % ja fosfaattia,

25 ruokintakalkkia sekä hivenaineita loput. Kokeessa eläinrasva korvattiin osittain rasvatisleellä siten, että ryhmässä A

rasvatislettä oli 0 %, ryhmässä B 10 %, ryhmässä C 15 % ja ryhmässä D 20 % (vrt. in vivo-tulokset).

Ensimmäisen 3 viikon aikana eläimille annettiin 30 maidonkorviketta sellaisenaan. Tämän ajanjaksön aikana määrättiin rasvan sulavuus. Kun maidonkorviketta ja vie-roitusrehua annettiin enemmän tai vähemmän kuin 50/50, rasvan sulavuus määrättiin samaten. Painon lisäys ja kerroin määrättiin kahdesti kokeen aikana. In vivo-tu-35 lokset on esitetty taulukossa 4.

8

Taulukko 4 6995 3

Ryhmät AB CD

1. __vaihe_ (16_pv) Δ p (g/pv) - 456 125 - 169 - 156 5 Maitoa (kg/vasikka) 8,41 8,75 8,36 8,16

Kerroin - 4,375 2. _vaihe_Π6_ρν)_ Δ p (g/pv) 675 686 617 653

Maitoa (kg/vasikka) 7,75 7,75 7,75 7,75 10 Vieroitusruokinta (kg/vasikka) 34,77 32,11 33,61 31,04

Kerroin 1,750 1,614 1,862 1,637

Mitään negatiivisia vaikutuksia ei havaittu millään rasvatislemaärällä maidonkorvikkeessa. Ensimmäisen 16 päi — 15 van aikana painon alennus oli normaali, mutta kontrolliryhmä oli kuitenkin huonoin. Toisen vaiheen aikana kerroin oli oikea.

Sulavuustulokset on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Taulukko 5 (maidon korviketta 100 %)

2 0 Ryhmät AB CD

Kuiva-aineen sulavuus % 84,0 86,0 86,3 82,3

Rasvan sulavuus % 84,8 84,6 82,3 76,5 9 69953

Taulukko 6 (maidon korvike 30 %, vieroitusrehuseos 30 %, heinä 40 %)

Ryhmä A B C D

Kuiva-aineen sula- 5 vuus % 79,0 79,2 80,0 76,8

Rasvan sulavuus % 77,2 76,9 77,2 69,2

Raakakuidun sulavuus % 72,0 71,6 71,2 68,2

Annettaessa vasikoille ainoastaan maidonkorvi-10 kettä, kuiva-aineen sulavuuteen vaikuttaa vain 20 % rasva-tisleen lisäys rasvassa. Rasvan sulavuus on yhtäsuuri käytettäessä 10 % rasvatislettä, hiukan huonompi käytettäessä 15 % rasvatislettä ja huono käytettäessä 20 % rasvatislettä. Vieroitusjakson aikana vain rehuseos, johon oli li-15 sätty 20 % rasvatislettä rasvan kokonaismäärästä, aiheutti alhaisen sulavuuden.

Tutkimuksessa 10 % rasvatislettä rasvassa aiheutti vertailuryhmään verrattuna positiivisen vaikutuksen in vivo-tuloksissa ja samanlaisen vaikutuksen sulavuudes-20 sa. 15 % rasvatislettä rasvassa aiheutti samanlaisen tuloksen in vivo-tuloksissa, mutta alhaisemman sulavuuden käytettäessä maitoa yksin. 20 % rasvatislettä rasvassa aiheutti samanlaisen tuloksen in vivo-tuloksissa, mutta alhaisemman sulavuuden kaikissa tapauksissa.

25 Kokeet osoittavat, että 10 % rasvatislettä mai- donkorvikkeen eläinrasvasta omaa saman arvon kuin eläinrasva ja näyttää sitä paitsi parantavan kasvua kasvukauden alussa. 15 % taso rasvatislettä maidonkorvikkeen rasvasta ei häiritse sulavuutta, mutta sillä on positiivinen vai-30 kutus kasvuun. Tasolla 20 % rasvatislettä maidonkorvikkee-na eläinrasvasta havaittiin alhaisia sulavuusarvoja.

Esimerkki 3 Tässä sovellutusesimerkissä on esitetty rasva-tisleen käyttöä erilaisten rehurasvaseosten valmistuksen 35 yhteydessä.

69953 10

Rasvaseoksia valmistetaan sekoittamalla tavanomaisia rehurasvoja ja rasvatislettä, joka sisältää 18 hiiliatomia käsittävien rasvahappojen (pääasiassa öljyjä linolihapot) estereitä 30-40 %, saippuoitumattoman osan 5 (erilaisia alkoholeja, steroleita ja hiilivetyjä) 40-50 % ja hartseja ja terpeeniyhdisteitä alle 10 %. Valmistettavien rasvaseosten sekoitussuhteet on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7 10 ___ ' __ rasvaseos 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 eläinrasva 20 40 60 70 80 90 40 40 50 - 40 60 15 rypsiöljy - - - - - - 20 20 20 30 10 10 30 soijaöljy 75 50 25 10 - - 34 32 20 30 30 10 20 15 rasvahapot - - - - - 530 20 5 10 30 rasvatisle 5 10.15 20 20 10 15 10 20 15 10 5

Taulukossa 7 mainitut rasvahapot koostuvat mar-gariiniteollisuudessa raffinoinnin yhteydessä syntyvistä 20 rasvahapoista, esitetyssä sovellutusesimerkissä tämä fraktio sisälsi öljyhappoa (C^g) noin 40 %, steariinihap-poa (C^g) alle 10 %, palmitiinihappoa (C^g) noin 20 % ja palmitoliinihappoa (C-^g) noin 6 %.

Haluttaessa rasvoihin voidaan lisätä antioksi- 25 dantteja näiden säilyvyyden parantamiseksi, esim. kino-

R R

liiniyhdisteet, kuten Ethoxyquin ja rexolin , ja fenoli-johdannaiset, esim. BHA ; antioksidantteja käytetään tavallisesti noin 1,3 - 2,5 promillea rasvaseoksen kokonaismäärästä.

30 Taulukossa 7 mainitut rehurasvat 1-4 on tarkoi tettu vasikoiden rehujen valmistukseen, rasvat 5-6 sikojen rehujen valmistukseen, rasvat 7-9 siipikarjarehujen valmistukseen ja rasvat 10-13 nautojen rehujen valmistukseen .

35 Esimerkki 4

Keksinnön tässä sovellutuksessa esitetään eräiden valmiiden rehuseoksien kokoomukset, joissa rehuseoksissa on käytetty keksinnön mukaisia, taulukossa 7 esitet- 69953 11 tyjä rasvaseoksia.

Taulukko 8 5 Rshu 1 2 3 4 5 6 rasvaa 25 12,0 4,5 2,7 2,5 1 rehuhiivaa 3 soijarouhetta 3 19,3 8,5 6,1 viher jauhoa 55 14,0 2,0 1,0 4,0 10 vehnäleseitä 10 10,0 maitojauhetta 28 3,0 1,0 1,2 hera j auhetta 20,5 rehupiimäj auhoa 10,0 kalajauhoa 7,5 3,5 4,5 4,5 15 kuivaleikettä 6,0 rypsikakkua 23,5 1,5 rankkirehua 6,0 melassia ja melas- sileikettä 11 2,0 20 täysjyvärehu- jauhoa 32,5 38,8 66,6 75,25 kuorittua kauraa 30 lihaluujauhoa 3,0 2,5 kalkkia, fosfaattia, 25 hivenain. ja vitam.

loput

Taulukossa 8 rehu 1 on tarkoitettu pikkuvasi-koille kurrin tai maitojauheen kanssa, rasvamäärä muodos-30 tuu jostakin taulukossa 7 esitetystä rasvaseoksesta 1-4.

Rehu 2 on tarkoitettu pikkuvasikoille veden ohella, rasvamäärä muodostuu jostakin taulukossa 7 esitetystä rasva-seoksesta 1-4. Rehu 3 on tarkoitettu runsastuottoisille lypsylehmille, rasvamäärä muodostuu jostakin taulukossa 35 7 esitetystä rasvaseoksesta 10-13. Rehu 4 on tarkoitettu yli 2-viikkoisille broilereille, rasvamäärä muodostuu jostakin taulukossa 7 esitetystä rasvaseoksesta 7-9.

Rehu 5 on tarkoitettu munituskanoille, rehumäärä muodos- 12 69953 tuu jostakin taulukossa 7 esitetystä rasvaseoksesta 7-9. Rehu 6 on tarkoitettu sioille, rasvamäärä muodostuu jostakin taulukossa 7 esitetystä rasvaseoksesta 5-6.

Rasvaseoksen sekoitus rehuun voidaan suorittaa 5 tavanomaisilla rehusekoittimilla, joilla päästään tasoon 5-7 %. Mikäli kiinteänä annettava rehu sisältää:enemmän rasvaa, tätä voidaan suihkuttaa rakeistetun rehun pinnalle;. vaihtoehtoisesti rakeet voidaan imeyttää sekoitusrum-mussa rasvalla. Nestemäisiin rehuihin rasva voidaan sekoit-10 taa sellaisenaan.

Taulukossa 8 mainitut hivenaineet ja vitamiinit muodostuvat tavanomaisista rehuissa käytettävistä hivenaineista, kuten magnesium, mangaani, rauta, sinkki, koboltti, kalsium, natrium, jodi, jne. -hivenaineista 15 sekä vitamiineista, kuten A, Bi2' D' °3' E Öne· “Vi tamiineista.

Tekstissä esiintyvät %-lukemat tarkoittavat painoprosentteja.

20 25 m

Claims (6)

69953

1. Rasvaseos lisättäväksi väkirehuseokseen, tunnettu siitä, että 1-20 p-% rasvaseoksen rasvasisällöstä muodostuu puunjalostusteollisuuden 5 mäntyöljyn jalostuksessa sivutuotteena saatavasta rasva-tisleestä, joka sisältää pääkomponenttina tyydyttämättömien rasvahappojen estereitä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rasvaseos, tunnettu siitä, että 5-20 p-% rasvaseoksen 10 rasvasisällöstä muodostuu rasvatisleestä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rasvaseos, tunnettu siitä, että 10-15 p-% rasvaseoksen rasvasisällöstä muodostuu rasvatisleestä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rasvaseoksen 15 käyttö, tunnettu siitä, että rasvaseosta käytetään väkirehuseoksen, va lmistukseeri sekoittaen rasvaseokseen valkuaista, hiilihydraatteja ja hivenaineita siten, että seos sisältää 1-25 p-% rasvaa yhteensä, jolloin 1-20 p-% rasvan kokonaismäärästä muodostuu rasvatislees- 20 tä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rasvaseoksen käyttö, tunnettu siitä, että rasvaseosta käytetään väkirehuseoksen valmistukseen siten, että 5-20 p-%, edullisesti 10-15 p-% rasvan kokonaismäärästä 25 muodostuu rasvatisleestä.

6. Väkirehuseos, joka sisältää rasvaa, valkuaista, hiilihydraatteja ja hivenaineita, tunnettu siitä, että 1-20 p-% väkirehuseoksen rasvan kokonaismäärästä muodostuu puunjalostusteollisuuden 30 mäntyöljyn jalostuksessa sivutuotteena saatavasta rasva-tisleestä, joka sisältää pääkomponenttina tyydyttämättömien rasvahappojen estereitä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen väkirehuseos, tunnettu siitä, että 5-20 p-%, edullises- 35 ti 10-15 p-% väkirehuseoksen rasvan kokonaismäärästä muodostuu rasvatisleestä.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen väkire- 69953 huseos, tunnettu siitä, että rehuseos · b sisältää rasvatislettä 0,5-2 p-% rehun kokonaismäärästä k a

5 PATENTKRÄV