FI67292C - Kraftfoderblandning - Google Patents

Description

67292

VÄKIREHUSEOS - KRAFTFODERBLANDNING

Esillä olevan keksinnön kohteena on väkirehu-seos sisältäen rasvaa 1-25 %, sopivasti 10-15 % sekä valkuaista, hiilihydraatteja ja hivenaineita. Erityisesti keksintö kohdistuu naudoille, porsaille ja siipikar-5 jalle, kuten kanoille sekä turkiseläimille, kuten minkeille tarkoitettuun väkirehuseokseen sekä väkirehuun mainitun seoksen muodostamiseksi.

Kaupan olevissa väkirehuseoksissa rasva koostuu yleensä eläinperäisistä rasvoista ja/tai öljykasveis-10 ta saatavista öljyistä, kuten soijaöljystä ja rypsiöljystä. Nämä rasvalähteet ovat kalliita, mikä nostaa valmistettavan väkirehuseoksen hintaa. Yleisesti ottaen rasvat muodostavat erään väkirehuseosten arvokkaimmista aineosista .

15 Edelleen suomalaisesta patenttijulkaisusta 41337 tunnetaan mäntyöljyn rasvahappojen ja/tai rasva-happoestereiden urean kanssa muodostamien adduktien käyttö rehussa. Edelleen saksalaisesta patenttijulkaisusta 1 492 912 tunnetaan tyydyttämättömien rasvahappojen, ku-20 ten öljyhapon, linolihapon ja linoleenihapon, vastaavien alkoholien, alkalisuolojen ja alempien (1-4 hiiliatomia) alkyyliestereiden sekä mainittujen aineiden seosten käyttö rehuissa. Mainitun suomalaisen patenttijulkaisun mukaiset urea-adduktit ovat epätyydyttäviä yhdisteiden 25 sisältämien ureajohdannaisten vuoksi. Jälkimmäisessä patenttijulkaisussa esitetyt rasvat ja rasvajohdannai-set edustavat korkealle jalostettuja, kalliita rasvajoh-dannaisia.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tuoda 30 esiin väkirehuseos, jonka sisältämästä rasvasta ainakin osa on korvattu aiemmin rehuna käytettäviä rasvoja olennaisesti halvemmilla tuotteilla.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen tuoda esiin väkirehuseos, jonka käyttö lehmillä 2 67292 parantaa maidon laatua aiheuttaen erityisesti aiempaa pehmeämpien rasvojen muodostumisen maitoon.

Edelleen esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin väkirehu, joka on sekoitettavissa muihin 5 rehukomponentteihin em. edullisen väkirehuseoksen muodostamiseksi.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan vaatimusosaan.

Keksintö perustuu puunjalostusteollisuuden, so.

10 sellunkeiton yhteydessä saatavan mäntyöljyn jalostuksessa sivutuotteena muodostuvan pien käyttöön rehun rasvapitoisena raaka-aineena. Piki sisältää pääkomponenttina rasvahappojen estereitä, joiden osuus on 30-40 %. Rasvahapoista suurin osa on tyydyttämättömiä. Pien saippuoitu-15 maton osa, 40-50 % sisältää erilaisia alkoholeja, stero-leita ja hiilivetyjä. Näiden komponenttien lisäksi piki voi sisältää hartseja ja terpeeniyhdisteitä alle 10 %, sopivasti alle 8 %. Hartsit ja terpeenit ovat ei-toivot-tuja, ja ne voivat aiheuttaa esim. makuvirheitä. Pien 20 raaka-aine, mäntyöljy muodostuu havupuun keiton yhteydessä, ja piki voidaan ottaa talteen esim. mäntyöljyn haihdutusjäännöksenä glaubersuolan, ligniinin, veden yms. aineiden poiston jälkeen.

Keksinnön ansiosta väkirehuseoksen rasvakomponentin 25 hinta muodostuu aiempaa olennaisesti alhaisemmaksi johtuen pien alhaisesta hinnasta, so. noin kolmasosa tavanomaisten rehurasvojen hinnasta. Edelleen pien sisältämät monityydyt-tämättömät rasvahapot ovat edullisia esim. maidon laadun kannalta niiden aiheuttaessa aiempaa pehmeämpien rasvojen 30 muodostumisen maitoon.

Keksinnön mukaisessa väkirehuseoksessa ja/tai väki-rehussa käytettävä piki voidaan valmistaa sopivasti poistamalla sulfaatti- ja/tai sulfiittiselluloosan keiton yhteydessä saatavasta raa’asta mäntyöljystä huipputuotteena vesi ja poh-35 jatuotteena glaubersuola, ligniini yms. jakeet, jolloin tislauksen välituote johdetaan pien erotusta varten erottimeen, 3 67292 kuten ohutfilmihaihduttajaan, jonka pöhjatuotteena saadaan pikijae 1. Mainitusta erottajasta saatava huipputuote johdetaan sopivasti pikikolonniin, jonka pöhjatuotteena saadaan pikijae 2. Pikijakeiden analyysitulokset erään mäntyöljytis-5 laamon kohdalla ovat seuraavat:

Piki 1 Piki 2

Happoluku 21-32 50-70

Saippuoitumisluku 110-120 120-140

Hartsihanot, % 7-9 25-35 10 OH-luku 50-60 20-30

Jodiluku 70-80 60-70

Pehm. piste 10-20°C 35-45°C

Tuhka, % 0,2 alle 0,01

Viskoositeetti, 50°C 500-1000 mPas 700-1300 mPas

15 Viskoositeetti, 80°C

Pääfraktioita (pikijae 1 ja 2) syntyy noin 25 % jalostettavan raa'an mäntyöljyn kokonaismäärästä. Pikifrak-tioista pikijae 1 edustaa noin 80 % pien kokonaismäärästä. Pikifraktioista pikijae 1 soveltuu parhaiten käytettäväksi 20 keksinnön mukaisessa väkirehuseoksessa tai väkirehussa; haluttaessa voidaan käyttää pikijakeiden seoksia (pikijaetta 1 0-50-100 % ) tai pikijaetta 2. Pikijakeet ovat vedettömiä, ulkoisesti mustan,jäykähkön, öljymäisen nesteen kaltaisia. Nykyisin pikijakeet poltetaan.

25 Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtai sesti suorituesimerkkien avulla.

Esimerkki 1 Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään keksinnön mukaisen rasvan käytön vaikutus maidoni tuotannossa oleviin 30 lehmiin ja maidon organoleptisiin ominaisuuksiin.

Kokeeseen valittiin 20 lehmää Canadese-rotuisesta karjasta (yli 200 eläintä) maidontuotantonsa (keskimäärin 6 650 kg), elopainonsa (660 kg) ja ajan perusteella vasikoin-nista (62 päivää ennen koetta). Keskimääräinen laktaattiluku 35 oli 2,6, maidontuotanto 28,3 kg.

Kokeessa jokaiselle eläimelle annettiin päivässä heinää 6,5 kg, maissisäilörehua 7,5 kg, kuivaa juurikaslei- 4 67292 kettä 1,0 kg, väkirehuseosta sisältäen mahdollisesti pikeä 6,0 kg, tavanomaista väkirehuseosta 3-5 kg riippuen maidontuotannosta. Väkirehuseos, johon oli lisätty pikeä, sisälsi tätä 1,6 %. Väkirehuseos, johon eli oltu lisätty pikeä, sisä.1-5 si vastaavasti 1 % eläinrasvaa ja 0,6 % viljaa. Käytetyn rehuseoksen analyysitulokset on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

Ensimmäisen 14 pv jakson aikana 20 eläintä ei saanut pikirehuseosta. Seuraavan 21 pv jakson aikana eläimille annettiin rehuseosta, jossa oli pikeä 100 g eläintä kohden 10 päivässä. Kokeen lopuksi eläimille ei annettua pikeä 14 pv jakson aikana.

Kokeessa määrättiin päivittäinen maidontuotanto koko ryhmälle. Rasvap.itoisuusanalyysi suoritettiin jokaisella lehmällä joka 4. päivä. 6., 13. ja 20. päivän jälkeen piki-15 ruokinnan aloituksesta suoritettiin organoleptiset kokeet käyttäen kokeen ulkopuolisten lehmien maitoa vertailunäytteenä. 5 ei-tupakoivaa ihmistä testasi maidot. Testit toteutettiin kylmällä (18°t;) ja lämpimällä (55-60°C) maidolla.

Rehuseos, joka sisälsi 1,6 % pikeä oli hiukan tum-20 mempaa kuin rehu ilman pikeä, mutta tämä ilmeni vain samanaikaisessa vertailussa. Eläimet hyväksyivät hyvin rehuseoksen, johon oli lisätty pikeä; vain 3 eläintä 20:stä epäröi aloittaessaan syömisen ensimmäistä kertaa. Mitään erityistä eläinten rehunkäytön, terveyden ja ulkoisten ominaisuuksien osalta ei 25 havaittu kokeen aikana ja kokeen jälkeisenä aikana. Maidontuotanto aleni säännöllisesti kokeen aikana; tämä oli sopusoinnussa laktaatiokäyrän kanssa eikä ollut seurauksena kokeesta, koska sama trendi jatkui kokeen jälkeisenä aikana (kts. taulukko 3). Mitään vaikutusta ei havaittu maidon rasvapitoisuu-30 dessa. Rasvapitoisuus on alhainen, mutta tämä on luonteenomi-naista kyseiselle maatilalle. Organoleptiset kokeet eivät osoittaneet mitään eroa maidossa, jonka olivat tuottaneet lehmät, joita oli ruokittu rehuseoksella, johon oli - ei oltu lisätty pikeä. Viimeisessä kokeessa 2 ihmistä 5:stä havaitsi 35 lämpimässä maidossa enemmän makua koe-eläinten osalta, mutta tämä makuero vastasi sitä, joka havaitaan lehmillä, jotka

Il I ! 5 67292

Taulukko 1_____

Heinä Maissi- Kuivattu säilö- juurikas- ___rehu__leike_ 5 Kosteus % 15,0 66,0 9,0

Raakaproteiini % 13,5 8,4 8,5

Raakakuitu % 26,0 22,5 21,0

Eetteriuutos % 3,2 2,5 0,7

Mineraaliaines % 8,1 5,1 3,9 10 Typpivapaa uutos % 49,2 61,5 65,9

Ca % 0,50 0,29 0,72 P % 0,39 0,26 0,12

Mg % 0,24 0,22 0,29

Sulava proteiini % 7,3 1,7 3,9 15 Rehuyks./100 kg k.a__52,0 26,5__81,2_

Taulukko 2___ Väkirehuseos 17 % raaka- 19 % raakavalk.

__valkuaista Vertailu Koe 20 Kosteus % 12,5 12,7 13,0

Raakaproteiini % 17,2 18,9 19,1

Raakakuitu % 8,4 6,3 6,2

Eetteriuutos % 3,0 4,3 4,8

Mineraaliaines % 7,2 8,1 8,0 25 Typpivapaa uutos_%__64,2__62,4_61,9

Hivenaineet/kg:

Vit. A I.U. 40 000; Vit. D3 I.U. 3 000; Vit. E mg 15; 30 Vit. mg 3; Vit. mg 0,02; Vit. PP mg 45; Mn mg 75;

Fe mg 80; Zn mg 110; Cu mg 25; I mg 4,5; Co mg 1,8.

Sulava valk. % 11,73 13,15 13,26

Rehuyks., INRA 90,56 94,31 94,82/100 kg 35 6 67292 käyttävät runsaasti juurikasleikettä.

Koetulokset on esitetty taulukossa 3.

_Taulukko 3._ __H

ennen kä- käsittelyn aikana 5 _sittelyä___ koe-eläimet 20 19 17 20 19 kg maitoa/pv, (keskim.) 28,32 29,26 27,22 26,86 26,96 - maks., kg 36,4 42,4 36,4 37,0 36,0 10 -min., kg 20,5 20,1 19,6 18,4 18,7 standardipoik- keama 5,37 6,58 5,54 6,00 5,53 vaihtelukerr. 18,98 22,49 20,36 22,34 20,52 maitorasvapit.

15 %, (keskim.) 3,15 3,20 3,25 3,15 3,10 4 % korjattu maito, kg 24,67 |25,68 24,12 23,89 23,16 käsittelyn keskiarvo käsittelyn ____aikana__________ jälkeen___.

20 koe-eläimet , 20 20 i 20 kg maitoa/pv (keskim.) 26,42 26,35 27,18 26,49 - maks.> kg 38,9 37,9 37,7 - min., kg 18,7 19,5 18,6 25 standardipoik- keama 5,85 5,66 5,68 vaihtelukerr. 22,16 21,49 21,45 maitorasvapit.

%, (keskim.) 3,10 3,15 3,16 3,15 30 4 % korjattu maito, kg_23,03 23,06 23,82 23,02

Esimerkki 2.

Tässä tutkimuksessa kokeiltiin pien käyttöä 35 maidon korvikkeessa pikkuvasikoilla ja sen vaikutusta rasvan sulavuuteen ja rehun ottoon.

7 67292

Kokeessa käytettiin 24 ruskeata sveitsiläistä, 2 viikon ikäistä vasikkaa. Ne jaettiin neljään 6 eläimen ryhmään. Vasikoita ruokittiin yksilöllisesti seuraavan ruokintasuunnitelman mukaisesti: 5 Ikä Vettä (1) Väkirehuseos (mai- _don korvike), (g) 2 viikkoa 2 240 3 viikkoa 2 250 4 viikkoa 2,5 312,5 10 5 viikkoa 2,0 250 6 viikkoa 2,0 - 0,5 250 - 62,5 7 viikkoa 0,5-0 62,5-0 4 viikon iästä lähtien kuivarehua vieroitukseen ja heinää oli eläinten saatavilla. Väkirehuseos si-15 saisi rasvatonta maitojauhetta 28,0 %, herajauhetta 20,5 %, viherjauhoa 14,0 %, rasvaa 12,0 %, rehupiimäjauhoa 10,0 %, kalajauhoa 7,5 %, kuivaleikettä 6,0 % ja fosfaattia, ruo-kintakalkkia sekä hivenaineita loput. Kokeessa eläinrasva korvattiin osittain piellä siten, että rymässä A pikeä 20 oli 0 %, ryhmässä B 10 %, ryhmässä C 15 % ja ryhmässä D 20 % (vrt. in vivo -tulokset).

Ensimmäisen 3 viikon aikana eläimille annettiin maidonkorviketta sellaisenaan. Tämän ajanjakson aikana määrättiin rasvan sulavuus. Kun maidonkorviketta ja vieroitus-25 rehua annettiin enemmän tai vähemmän kuin 50/50, rasvan sulavuus määrättiin samaten. Painon lisäys ja kerroin määrättiin kahdesti kokeen aikana. In vivo -tulokset on esitetty taulukossa 4.

Mitään negatiivisia vaikutuksia ei havaittu mil-30 lään pikimäärällä maidonkorvikkeessa. Ensimmäisen 16 päivän aikana "painon alennus oli normaali, mutta kontrolliryhmä oli kuitenkin huonoin. Toisen vaiheen aikana kerroin oli oikea.

Sulavuustulokset on esitetty taulukoissa 5 ja 6. 35 67292 ___Taulukko 4_

Ryhmät _A_B_C_D_ 1. vaihe (16 pv) ΔΡ (g/pv) - 456 125 - 169 - 156 5 Maitoa (kg/vasikka) 8,41 8,75 8,36 8,16

Kerroin - 4,375 2. vaihe (36 pv) «A p (g/pv) 675 686 617 658 10 Maitoa (kg/vasikka) 7,75 7,75 7,75 7,75

Vieroitusruokinta (kg/vasikka) 34,77 32,11 33,61 31,04

Kerroin _1 ,750 1 ,614 1 ,862 1 ,637 15 _Taulukko 5 (maidon korviketta 100 %)_

Ryhmät_A_B_C_D_

Kuiva-aineen sulavuus % 84,0 86,0 86,3 82,3

Rasvan sulavuus % 84,8 84,6 82,3 76,5_ 20

Taulukko 6 (maidon korvike 30 %, vieroitus- __rehuseos 30 %, heinä 40%)_

Ryhmät_;_A_B_C_D_

Kuiva-aineen 25 sulavuus % 79,0 79,2 80,0 76,8

Rasvan sulavuus % 77,2 76,9 77,2 69,2

Raakakuidun sulavuus_% 72,0 71 ,6 71,2 68,2_ 30 Annettaessa vasikoille ainoastaan maidonkorvi- kettä kuiva-aineen sulavuuteen vaikuttaa vain 20 % pien lisäys rasvassa. Rasvan sulavuus on yhtä suuri käytettäessä 10 % pikeä, hiukan huonompi käytettäessä 15 % pikeä ja huono käytettäessä 20 % pikeä. Vieroitusjakson aikana 35 vain rehuseos, johon oli lisätty 20 % pikeä rasvasta, aiheutti alhaisen sulavuuden.

Il 9 67292

Tutkimuksessa 10 % pikeä rasvassa aiheutti vertailuryhmään verrattuna positiivisen vaikutuksen in vivo -tuloksissa ja samanlaisen vaikutuksen sulavuudessa. 15 % pikeä rasvassa aiheutti samanlaisen tuloksen in vivo -tu-5 loksissa, mutta alhaisemman sulavuuden käytettäessä maitoa yksin. 20 % pikeä rasvassa aiheutti samanlaisen tuloksen in vivo -tuloksissa, mutta alhaisemman sulavuuden kaikissa tapauksissa.

Kokeet osoittavat, että 10 % pikeä maidonkorvik-10 keen eläinrasvasta omaa saman arvon kuin eläinrasva ja näyttää sitä paitsi parantavan kasvua kasvukauden alussa. 15 % taso pikeä maidonkorvikkeen rasvasta ei häiritse sulavuutta, mutta sillä on positiivinen vaikutus kasvuun. Tasolla 20 % pikeä maidonkorvikkeen eläinrasvasta havait-15 tiin alhaisia sulavuusarvoja.