FI68927B - Foerfarande foer framstaellning av ett faergtelevisionsbildroer och anordning foer tillaempning av foerfarandet - Google Patents

Description

1¾^ rBl KUULUTUSJULKAISU

»IlPlt ™ ” UTLÄGG NIN GSSKRI FT 6o92 7 c Pr.+.rr.tti -:vor.:.-tty 11 11 1985 (45) Γ-:.1-: ;:ϊ c?ddel;t (51) Kv.lk.«/lnt.CI.« H 01 J 3/2k SUOMI—-FINLAND (21) Patenttihakemus — PatentansÖknlng 79^032 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 21.12.79 (H) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 21.12.79 (41) Tullut Julkiseksi — Blivit off e nti ig 28.06.8 0

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon Ja kuul.julkaisun pvm._ O 1 07 Or

Patent- och registerstyrelsen ' ’ Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad } / d (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 27.12.78 Hoi 1ant i-Hoi 1 and(NL) 78125^2 (71) N.V. Philips1 Gloeilampenfabrieken, Emmasingel 23, Eindhoven,

Hoilant i-Hoi land(NL) (72) Gijsbertus Bakker, Eindhoven, Theodorus Cornells Groot, Eindhoven,

Hoilanti-Holland(NL) (7^0 Oy Kolster Ab (5*0 Väritelevisiokuvaputken valmistusmenetelmä ja laite menetelmän soveltamiseksi - Förfarande för framstälIning av ett färgtelevisionsbildrör och anordning för tillämpning av förfarandet Tämän keksinnön kohteena on menetelmä, jonka mukaan valmistetussa värikuvaputkessa on olennaisesti suorakulmainen kuvaikkuna sekä leveästä päästään olennaisesti suorakulmainen kartio-osa, jonka suorakulmaisella päällä on kaksi toisiaan vastaan kohtisuoraa akselia sekä kuvaikkunan kannatuspinta ja jossa on merkit, joiden mukaan kuvaikkuna sijoitetaan kartio-osan kannattavalle pinnalle.

Tämän keksinnön kohteena on edelleen laite merkkien sovittamiseksi väritelevision kuvaputken kartio-osalle, joiden merkkien suhteen kuvaputken valmistuksessa putken kuvaikkuna sijoitetaan kartio-osan tukipinnalle.

Väritelevision kuvaputkia valmistettaessa eliminoidaan putken väriepäpuhtaudet ja konvergenssivirheet erilaisilla korjaus-laitteilla. Kyseiset väri- ja konvergenssivirheet johtuvat siitä, että putkea koottaessa sen eri osien (esim. kuvaikkunan, kartio-osan, elektronitykin ja poikkeutuslaitteen) sijoittaminen toisiinsa 68927 nähden tapahtuu riittämättömällä tarkkuudella. Lisäksi itse komponenttienkin valmistus tapahtuu tietyissä tarkkuusrajoissa, joten saman komponentin eri yksilöt eivät ole täysin identtiset.

Putken eri komponenttien säätöön tunnetaan useita koordinaatti järjestelmiä. Eräs tavallinen koordinaattijärjestelmä on esitetty US-patentissa n:o 3 971 490. Siinä putken kartio-osaan hiotaan koordinaattipinnat, joihin kartio-osan kaulan akseli kohdistetaan. Kuvaikkunan kehällä on koordinaattipisteitä, joiden avulla kuvaik-kunaan tehdään kuvapinta. Kuvaikkuna sijaitsee kartio-osalla, ja kuvapinnan koordinaattipisteet sekä kartio-osan koordinaattipinnat kohdistetaan yhteiseen koordinaatistoon R. Tällöin kuvapinta kohdistuu kartio-osan kaulan akselin suhteen. Tässä oletetaan, että kaulaan jälkeenpäin sijoitettavan elektronitykin aikaansaamien elektronisuihkujen tehollinen lähde sijaitsee kaulan akselilla, joten myös tämä tehollinen lähde kohdistuu kuvapinnan suhteen. Tällaista koordinaatti järjestelmää käytettäessä on kartio-osan kuvaikkunaa varten tarkoitetun tukipinnan oltava kohtisuorassa kaulan akselia vastaan. Käytännössä on kuitenkin havaittu, että ei ole mahdollista tai on tuskin mahdollista hioa kantavaa pintaa riittävällä tarkkuudella kohtisuoraksi akselia vastaan. Tällaista koordinaattijärjestelmää käytettäessä on myös poikkeuslaite sijoitettava erikseen, jotta sen määräämä poikkeutuskeskus osuisi putken kaulan akselille. Poikkeu-tuslaitteen paikan säätö kartio-osassa on aikaavievää ja lisää tuotantoprosessin kustannuksia. Tämän vuoksi tarvitaan järjestelmää, joka minimoi poikkeutuslaitteen kuvaputken kartio-osaan säätämisessä tarvittavien työvaiheiden lukumäärän.

Tämän keksinnön tarkoituksena onkin saada aikaan värikuva-putken valmistusmenetelmä, jota käyttämällä poikkeutuslaitteen sijainnin säätö putken kaulaosassa tapahtuu sallittujen toleranssien puitteissa muutamalla yksinkertaisella työvaiheella.

Tämän keksinnön mukaiselle väritelevisiokuvaputken valmistusmenetelmälle, jonka mukaan valmistettavassa kuvaputkessa on olennaisesti suorakulmainen kuvaikkuna sekä leveämmästä päästään olennaisesti suorakulmainen kartio-osa, jonka suorakulmaisella päällä on kaksi toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaa akselia ja tukipinta kuvaikkunaa varten ja johon on tehty merkit, joiden mukaan kuvaikkuna asetetaan paikalleen kartio-osassa olevalle tuki-pinnalle, on tunnusomaista se, että merkit tehdään siten, että ne 68927 kohdistetaan kartio-osan sisällä sijaitsevaan kohdistuspisteeseen, jonka paikan määrää kartio-osan paikan merkkien tekemisen aikana määräävä keskitysjärjestelmä ja joka sijaitsee ainakin olennaisesti kartio-osaan myöhemmin sijoitettavan poikkeutuslaitteen poikkeutus-keskuksessa.

Poikkeutuslaite voidaan valmistaa pienillä toleransseilla. Tämä merkitsee sitä, että poikkeutuskeskuksen sijainti laitteen tiettyihin pisteisiin nähden on tarkasti määritelty. Kun kuvaputkea valmistettaessa valitaan poikkeutuskeskuksen sijainti kuvaputkessa lähtöpisteeksi ja koordinoidaan eri osiin (esim. kuvaikkunaan ja kartio-osaan) tehtävät merkit poikkeutuskeskuksen sijaintiin, saadaan kuvaikkunaan tehtävä kuvapinta kohdistetuksi tarkasti poikkeutuskeskuksen suhteen. Poikkeutuskeskuksen sijainti on siis tunnettava jo putken valmistuksen aikaisessa vaiheessa. Tätä silmälläpitäen kartio-osan sijoittamisessa käytetään keskitysjärjestelmää, joka määrää kartio-osan sisällä kohdistuspisteen, joka sijaitsee ainakin olennaisesti kartio-osaan myöhemmin sijoitettavan poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskuksessa. Poikkeutuskeskuksella tarkoitetaan tässä sitä keskusta, johon keskiviivaltaan poikkeutuslaitteen pituusakselille (elektronioptiselle akselille) osuvaan kuviteltuun elektronisäteseen kohdistuvan poikkeutusvaikutuksen voidaan katsoa keskittyvän. Poikkeutuskeskus on joukko pisteitä, poikkeutuspis-teitä, joista elektronit näyttävät tulevan kuvapinnalta katsottuna. Poikkeutuskeskus on siis sama kuin tässä esityksessä aikaisemmin mainittu elektronisuihkujen tehollinen lähde.

Tämän keksinnön eräässä suoritusmuodossa kuvaikkunan paikalleen sijoittamiseen tarkoitettu merkin osa tehdään ennaltamäärätyl-le etäisyydelle tasosta, joka sisältää keskitysjärjestelmän määräämän kohdistuspisteen ja joka on kartio-osan suorakulmaisen pään yhden sivun suuntainen ja kohtisuorassa kartio-osan kuvaikkunan tukemiseen tarkoitettua tukipintaa vastaan. Em. "ennaltamäärätyn etäisyyden" määrää valotuspöytä, jolla kuvaikkunaan tehdään valokuvausmenetelmin tunnetulla tavalla kuvapinta kuvaikkunan kehällä olevien merkkien suhteen. Keksinnön tämän suoritusmuodon etuna on se, että kuvaikkunan tukipintaa ei tarvitse hioa kohtisuoraksi kartio-osan geometrista akselia vastaan. Kuvaikkunan tukipinnan voi muodostaa kartio-osan koko päätypinta tai mieluummin kartio-osan päätypinnasta esiinpistävät kolme tappia. Merkit voivat olla kartio- 68927 osan pinnassa tai rivoissa sijaitsevia kohdistuspintoja taikka kartio-osassa olevia tappeja tai koloja. Kohdistuspinnat voidaan tehdä ainakin olennaisesti kartio-osan suorakulmaisen pään sivujen suuntaisiksi.

Kun kohdistuspinnat tehdään hiomalaitteella, tämän keskinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa yksinkertaisesti järjestämällä keskitysjärjestelmä pyöriväksi määräämänsä kohdistuspisteen ympäri, jolloin kartio-osa sijoitetaan keskitysjärjestelmään ja keskitysjär-jestelmää pyöritetään kohdistuspisteen ympäri, kunnes kartio-osan kuvaikkunaa varten tarkoitettu tukipinta on ainakin olennaisesti kohtisuorassa hiomalaitteella hiottuja pintoja vastaan. Jatkuvia fosforijuovia sisältävän kuvapinnan omaavassa kuvaputkessa saattaa riittää, että keskitysjärjestelmä tehdään kiertyväksi kohdistuspisteen sisältävän ja fosforijuovien suuntaisen akselin ympäri. Jos fosforialueet ovat kuusikulmaisia, keskitysjärjestelmä ripustetaan kardaanisesti määräämänsä kohdistuspisteen ympärille.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista, että laitteeseen kuuluu kartio-osan keskitysjärjestelmä, joka sijoittaa kartio-osan paikalleen kohdistuspisteeseen nähden, joka ainakin olennaisesti sijaitsee valmiin putken kartio-osaan sijoitettavan poikkeutuslaitteen aiheuttamassa poikkeutuskeskuksessa.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten avulla, joissa kuviot la, Ib, le, Id, le ja lf esittävät tunnettua värite-levisiokuvaputken valmistusmenetelmän koordinaattijärjestelmää, kuvio 2 esittää kuvioiden la-lf esittämän koordinaattijärjestelmän mukaisessa putkessa kulkevan elektronisuihkun säteiden kulkutietä sekä vinoksi hiottua kartion osaa, kuvio 3a on kaaviomainen etukuva ja kuvio 3b kaaviomainen sivukuva kuvapinnan tekemisestä kuvaikkunaan valotuspöydän avulla, kuvio 4 esittää merkkien hiomista kartio-osaan tämän keksinnön erään suoritusmuodon menetelmän mukaisesti, ja kuvio 5 esittää elektronisuihkun säteiden kulkutien tämän keksinnön mukaisesti valmistetussa kuvaputkessa.

Kuvio la esittää kaulan 1 kiinnittämistä kartio-osaan 2 siten, että kaulan 1 geometrinen akseli osuu kartion 2 geometrisen akselin jatkolle, jolloin syntyy kartio-osa 7, jolla on geometrinen akseli 6. Kuvio Ib esittää kuvaikkunaa varten tarkoitetun tukipinnan 5 63927 5 (kartion reuna 5) hiomista kohtisuoraksi kartio-osan 7 geometrista akselia 6 vastaan. Kuvio le liittyy kartio-osan 7 akselin 6 suuntaisen kohdistuspinnan 8 hiomiseen siten, että pinta 8 sijaitsee etäisyydellä k tasosta, joka kulkee akselin 6 kautta ja on kartio-osan suorakulmaisen pään yhden sivun suuntainen. Etäisyyden k määrää valotuspöytä, jolla kuvaikkunaan tehdään valokuvausmenetelmin kuvapinta. Tämä on esitetty kaaviomaisesti kuviossa Id. Tässä kuviossa ikkunaan 9 tehtyä fosforikerrosta valotetaan tehollisesta valolähteestä (valotuspiste 18) reikälevyn 10 kautta. Ikkuna 9 sijaitsee valotuspöydällä (ei esitetty) siten, että ikkunan kehällä olevat merkit ovat valotuspöydän kohdistustappien kohdalla. Yhtä näistä merkeistä on merkitty numerolla 11, ja merkitty etäisyys k' vastaa kuvion le etäisyyttä k. Tällä yleisesti tunnetulla tavalla kuvaikkunaan 9 tehdään kuvapinta, joka muodostuu kolmea eri väriä edustavista fosforialueista (punainen, vihreä ja sininen). Kuvapinta sijoittuu tällä tavoin oikealle paikalle akselin 12 suhteen, joka kulkee valotuspisteen 18 kautta, on kohtisuorassa ikkunaa 9 vastaan ja leikkaa kuvapinnan pisteessä M. Kun kuvapinta on tehty kuvaikkunaan 9, tämä asetetaan kartio-osan 7 päälle siten, että (kuvio le) ikkunan 9 akseli 12 osuus kartio-osan 7 akselin 6 jatkeelle. Ikkuna 9 ja kartio-osa 7 kiinnitetään tämän jatkeelle. Ikkuna 9 ja kartio-osa 7 kiinnitetään tämän jälkeen yhteen tiivistys-lasilla. Lopuksi (kuvio lf) kaulaan 1 asennetaan elektronitykki 13 siten, että sen pituusakseli 14 osuu kaulan 1, kartion 2 ja kuva-ikkunan 9 muodostaman yhdistelmän akselille 15.

Kuviossa Ib esitetty putken valmistusvaihe, eli siis kartion reunan 5 hiominen kohtisuoraksi akselia 6 vastaan, on käytännössä osoittautunut mahdottomaksi tai ainakin tuskin mahdolliseksi. Vinon kartioreunan 5 kuvaputken kuvaan aiheuttamaa virhettä kuvataan kuvion 2 avulla. Tässä oletetaan, että putken em. osien asennus on tapahtunut tietyillä toleransseilla, mutta kuvaikkunan tukipinta (kartion reuna) on hiottu kulman Ot verran vinoon akseliin 6 nähden. Tarkasteltavana on yksi kuvapinnan keskellä olevaan pisteeseen M osuvista kolmesta elektronisuihkusta, esimerkiksi elektronitykin 13 synnyttämä ja vihreille fosforialueille tarkoitettu elektroni-suihku. Matkallaan kuvapinnalle elektronisuihkut kulkevat korjaus-laitteen läpi, joka aiheuttaa niihin staattisia korjauksia. Näillä korjauksilla saadaan aikaan se, että elektronisuihkut kulkevat ku- 6 68927 vapinnan valotuspisteiden kautta (osuntakorjaus) ja konvergoivat kuvapinnan keskuksen suhteen yhdessä pisteessä (staattinen konver-gointi). Yksinkertaisuuden vuoksi tämän korjausvaikutuksen oletetaan kuviossa 2 keskittyvän tasoon 20, joka on kohtisuorassa piirustuksen tasoa vastaan. Tämän jälkeen elektronisuihkut kulkevat poik-keutuslaitteen 21 läpi, joka poikkeuttaa niitä. Tässäkin tapauksessa on yksinkertaisuuden vuoksi oletettu, että poikkeutusvaikutus keskittyy tasoon 22, joka on kohtisuorassa piirustuksen tasoa vastaan, ns. poikkeutustasoon, jossa ko. kolmen elektronisuihkun poik-keutuspisteet sijaitsevat. Poikkeutuskeskuksen yhdessä muodostavien poikkeutuspisteiden sijainnit vastaavat valotuspisteiden sijaintia kuvapinnan suhteen. Poikkeutuksen jälkeen elektronisuihkut kulkevat reikälevyn 10 läpi ja osuvat lopulta kuvaikkunaan 9 tehtyyn kuvapintaan 23. Kun ikkunan 9 tukipinta 24 on hiottu kohtisuoraksi akselia 6 vastaan, kuvio Ib, ( oc = 0°), tässä tarkasteltava elektronisuihku kulkee tietä A-B-D-C-M. Tykin 13 pituusakseli 14, poikkeu-tuslaitteen 21 pituusakseli ja kuvaikkunan 9 akseli 12 ovat itse asiassa samalla suoralla. Jos kuvaikkunan tukipinta 24 on hiottu kulman OC verran vinoksi, tarkasteltavan elektronisuihkun tulisi osua kuvapinnalle akselin 12 suhteen siten, että vältytään värin epäpuhtaudelta, eli se ei siis saisi osua vääränväriselle fosfori-alueelle. Tätä silmälläpitäen elektronisuihkun suuntaa tulisi muuttaa korjaustason 20 tasolla siten, että se kulkisi akselin 12 ja tason 22 leikkauspisteen kautta eli tietä A-B-E-F-M, jossa linja E-F-M osuu akselille 12 (kuvio Id). Tämä välttämätön korjaus aiheuttaa kuitenkin sen, että elektronisuihku tulee poikkeutuskenttään tietä B-E pitkin etäisyyden e verran epäkeskisesti ja kulmassa poikkeutuslaitteen 21 akselia vastaan. Tämä aiheuttaa konvergenssi-virheitä, eli ko. kolme elektronisuihkua eivät enää osu yhteen kuvapinnalla. Tällaiset virheet voidaan välttää tämän keksinnön mukaista menetelmää käyttämällä. Kuviot 3a ja 3b esittävät kuvapinnan tekemistä kuvaikkunaan 30. Kuvaikkuna on asetettu (kuvio 3a) valo-tuspöydälle (ei esitetty) kolmea tappia 31, 32 ja 33 vasten. Pisteiden 31, 32 ja 33 suhteen määräytyy piirustuksen tasoa vastaan kohtisuorassa oleva akseli, jolla valotuspiste P' sijaitsee. Kuviossa 3b tätä akselia on merkitty P'M'. Etäisyys pisteestä 31 pisteen P' kautta kulkevaan, piirustuksen tasoa vastaan kohtisuoraan ja ikkunan 30 lyhyen sivun suuntaiseen tasoon on 1. Etäisyys pis- 7 68927 teestä P' pisteiden 32 ja 33 ja piirustuksen tasoa vastaan kohtisuoraan tasoon on m. Selvyyden vuoksi prosessia kuvataan vihreiden fosforialueiden muodostamisen suhteen, joten piste P' on kuvapinnan vihreiden fosforialueiden valotuspiste. Itse asiassa tarvitaan vielä kaksi muuta valotuspistettä, toinen punaisille ja toinen sinisille fosforialueille. Nämä pisteet sijaitsevat hyvin lähellä pistettä P' ja muodostavat yhdessä sen kanssa putkeen myöhemmin sijoitettavan poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskusta vastaavan valo-tuskeskuksen. Laitetta selostetaan seuraavassa sellaisen kuvaputken suhteen, jossa fosforialueet ovat kuvaikkunan lyhyiden sivujen suuntaisia fosforijuovia. Nämä keksinnön selostamisessa käytetyt lähtökohdat eivät millään tavoin rajoita keksinnön sovellettavuutta.

Tätä keksintöä voidaan käyttää minkälaisella fosforialuekuviolla tahansa, ja selostuksessa tehdyt yksinkertaistukset eivät rajoita keksinnön periaatetta. Kuten kuviossa 3b on esitetty, kuvaikkunan fosforipintaa valotetaan reikälevyn 34 läpi pisteestä P’, joka sijaitsee etäisyydellä r valotuspöydän tukipinnasta 35. Kuvaikkunan oikeaan sijoittamiseen kartio-osalle riittää se, että piste P1 vastaa putken sitä pistettä, joka sijaitsee ainakin olennaisesti poikkeutuslaitteen akselin ympärillä olevassa poikkeutuskeskuksessa. Tämän aikaansaamiseksi putken kartio-osaan tehdään merkit ikkunan 30 paikalleen sijoittamista varten kuvion 4 esittämällä tavalla. Aikaisemmin oikeanpituiseksi hiottu kartio-osa 40 asetetaan keski-tyslaitteeseen 41, joka asettaa kartio-osan 40 paikalleen pisteeseen D' nähden, joka sijaitsee ainakin olennaisesti kartio-osaan myöhemmin sijoitettavan poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskuksessa. Yksinkertaisin tapa tämän aikaansaamiseksi on käyttää keskityslai-tetta, joka sen jälkeen, kun se on sijoitettu kartio-osaan, tarttuu tämän ulkopuoleen samoissa pisteissä kuin poikkeutuslaite. Keski-tyslaite 41 voi olla esimerkiksi poikkeutuslaitteen malli. Keski-tyslaite 41 tarttuu kartio-osan kaulaan 43 kolmessa pisteessä 42 ja kartio-osan kartioon 45 kolmessa pisteessä 44. Keskityslaitteen 41 akseli 46 vastaa myöhemmin asennettavan poikkeutuslaitteen akselia. Keskityslaite on lisäksi sijoitettu kehikkoon 47 siten, että sitä voidaan kiertää piirustuksen tasoa vastaan kohtisuoraan pisteen D' kautta kulkevan akselin ympäri. Pisteen D1 kautta kulkeva akseli on keskityslaitteeseen sijoitetun kartio-osan 40 suorakulmaisen pään lyhyiden sivujen suuntainen. Kuvaikkunan 30 tukipinta kartio-osassa 8 68927 40 painetaan sitten pintaa 48 vasten siten, että kartio-osa tulee vinoon asentoon vinoksi hiotun tukipinnan vuoksi (kuvio 4). Piirustuksessa tätä vinoutta on liioiteltu huomattavasti, jotta keksinnön vaikutus olisi helpommin nähtävissä. Tämän jälkeen hiotaan lyhyellä sivulla sijaitsevaan tappiin 49 kohdistuspinta 52 moottorin 51 käyttämällä hiomalaikalla 50. Laikan 50 hiontapinta 53 on kohtisuorassa pintaa 48 vastaan. Tapista 49 poistetaan niin paljon materiaalia, että hiottu kohdistuspinta 52 sijaitsee etäisyydellä 1 tasosta, joka kulkee pisteen D' kautta, on kohtisuorassa pintaa 48 vastaan ja samansuuntainen kuin kartio-osan 40 suorakulmaisen pään lyhyet sivut. Tämä etäisyys 1 vastaa kuvioiden 3a ja 3b etäisyyttä 1. Kartio-osan 40 pitkillä suorakulmaisilla sivuilla sijaitsevaan kahteen tappiin hiotaan vastaavalla tavalla kohdistuspinnat, joiden kautta kulkevat tasot sijaitsevat kuvion 3a etäisyyttä m vastaavalla etäisyydellä m pisteestä D'. Tässä käsitellyssä tapauksessa pitkillä sivuilla sijaitsevien tappien hiomisessa etäisyyden m suhteen käytetty tarkkuus voi olla paljon pienempi kuin etäisyyden 1 suhteen käytetty tarkkuus, koska kuvapinnan liikkuminen hieman fosfori juovien pituussuunnassa ei aiheuta värien epäpuhtautta elektroni-suihkun osumisen suhteen. Jos kuvaikkunan fosforialueet ovat kuusikulmaisessa kuviossa, kaikkien kuvaikkunan paikalleen sijoittamiseen tarkoitettujen tappien hiominen on suoritettava tarkasti.

Tässä tapauksessa keskityslaite 41 myös ripustetaan kardaanisesti kiertymään määrittämänsä pisteen D' ympäri. Kun tapit 49 on hiottu, kuvaikkuna 30 asetetaan kartio-osan 40 suorakulmaisen pään päälle. Tappien 49 hiotut pinnat, jotka sijainniltaan vastaavat niitä paikkoja, joissa kuvioiden 3a ja 3b tapit 31, 32 ja 33 painuvat kuva-ikkunaa vasten, suunnataan suuntauslaitteessa, ja kuvaikkunan tapit 31, 32 ja 33 määräävät ko. paikat. Tällä tavoin paikalleen sijoitettu kuvaikkuna 30 kiinnitetään alipaineen pitävästi kartio-osaan 40. Koska kartio-osa on hiottu määräpituiseksi siten, että kuvion 4 etäisyys D'F’ vastaa kuvion 3b etäisyyttä riP'F'), piste D' sijaitsee kartio-osaan 40 myöhemmin sijoitettavan poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskuksessa, ja pisteen D' etäisyys kuvaikkunasta 30 vastaa ainakin olennaisesti pisteen P' etäisyyttä kuvion 3b kuvaikkunasta 30, joten kuvaikkunan oikeaa sijoittamista kartio-osalle koskeva vaatimus on tyydytetty. Määrämittaan hiomista varten kartio-osa voidaan sijoittaa keskityslaitteeseen 41 paikan määräämistä varten 68927 ja hioa määrämittaan pisteen D' suhteen. Kaulaan 43 asennetaan lopuksi elektronitykki, jonka pituusakseli ainakin kuvion 2 tason 20 tasolla tuodaan akselille 46 eli poikkeutuslaitteen akselille.

Kuvio 5 esittää vertailun vuoksi kuviossa 2 tarkastellun elektronisuihkun kulkutietä. Taso 60 vastaa tasoa 20. Poikkeutuslai-te 61 vastaa poikkeutuslaitetta 21, ja poikkeutustaso 62 vastaa poikkeutustasoa 22. Oikeiden värien aikaansaamiseksi (kuvio 3b) pisteeseen M' suunnatun elektronisuihkun tulee lähestyä kuvapintaa pitkin linjaa P'M'. Kuvion 5 mukaan, jossa etäisyys 1 esiintyy jälleen, tämä tapahtuu pitkin linjaa D'M’, mikä on oikein, koska tämän keksinnön ansiosta tukipinnan 64 vinouskulmasta δ huolimatta piste D' on kuvaikkunaan nähden vastaavassa asemassa kuin piste P'. Pisteeseen M' osuvaksi tarkoitettu elektronisuihku kulkee tähän pisteeseen pitkin tietä A'-B'-D'-F'-M1. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan esiinny konvergenssivirheitä, koska elektronisuihku tulee poikkeu-tuskenttään pitkin tietä A'-B'-D', joka sijaitsee poikkeutuslaitteen akselilla.

Käyttämällä keskityslaitetta 41 (kuvio 4), joka tarttuu putkeen samoissa pisteissä kuin poikkeutuslaite, on poikkeutuslaitteen paikalleen sijoittaminen yksinkertaistettu helpoksi työvaiheeksi. Poikkeutuslaitteen liuottaminen putken kaulalla kartio-osaan asti aiheuttaa itse asiassa automaattisesti sen oikean sijoituksen putken pituusakselin suunnassa. Kartio-osaan voidaan tehdä kolme si-joitustappia, joihin sekä keskityslaite 41 että poikkeutuslaite tarttuvat. Yhtä näistä tapeista voidaan sitten käyttää poikkeutuslaitteen kiertymisasennon määräämiseen pituusakselinsa ympäri.

Claims (13)

1. Väritelevisiokuvaputken valmistusmenetelmä, jonka mukaan valmistetussa kuvaputkessa on olennaisesti suorakulmainen kuvaikku-na (30) sekä leveämmästä päästään olennaisesti suorakulmainen kartio-osa (40), jonka suorakulmaisella päällä on kaksi toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaa akselia ja tukipinta (64) kuvaikkunaa varten ja johon on tehty merkit (49), joiden suhteen kuvaikkuna asetetaan paikalleen kartio-osan tukipinnalle, tunnettu siitä, että merkit (49) tehdään siten, että ne kohdistetaan kartio-osan sisällä sijaitsevaan kohdistuspisteeseen (D'), jonka paikan määrää kartio-osan paikan merkkien tekemisen aikana määräävä keskitysjär-jestelmä (41) ja joka sijaitsee ainakin olennaisesti kartio-osaan myöhemmin sijoitettavan poikkeutuslaitteen poikkeutuskeskuksessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kuvaikkunan (30) paikalleen sijoittamista varten tarkoitettu merkki (49) tehdään ennaltamäärätylle etäisyydelle (1) keskitysjärjestelmän (41) määräämän kohdistuspisteen (D') sisältävästä tasosta, joka on olennaisesti kartio-osan (40) suorakulmaisen pään yhden sivun suuntainen ja kohtisuorassa kartio-osassa olevaa, kuvaikkunaa varten tarkoitettua tukipintaa (64) vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkit (49) ovat kohdistuspintoja (52).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kohdistuspinnat (52) ovat ainakin olennaisesti kartio-osan (40) suorakulmaisen pään sivujen suuntaiset.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kohdistuspinnat (52) hiotaan kartio-osaan (40) .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että keskitysjärjestelmä (41) on sijoitettu hiontalait-teeseen siten, että se pääsee pyörimään keskityslaitteen määräämän kohdistuspisteen (D1) ympäri, ja että kartio-osa (40) asetetaan keskitysjärjestelmään ja keskitysjärjestelmää kierretään kohdistuspisteen (D') ympäri, kunnes kartio-osassa (40) oleva, kuvaikkunaa (30) varten tarkoitettu tukipinta (48, 64) on ainakin olennaisesti kohtisuorassa hiontalaitteen määräämiä hiontapintoja (53) vastaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskitysjärjestelmä (41) on ripustettu kardaanisesti 11 68927 määräämänsä kohdistuspisteen (D1) ympärille.

8. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskitysjärjestelmä (41) määrää kartio-osan (40) sijainnin tämän ulkopinnalla olevissa pisteissä (44), jotka ainakin olennaisesti ovat samat kuin kartio-osaan myöhemmin sijoitettavan poikkeutuslaitteen kohdistuspisteet.

9. Laite merkkien (49) sovittamiseksi väritelevision kuvaputken kartio-osalle (40), joiden merkkien suhteen kuvaputken valmistuksessa putken kuvaikkuna (30) sijoitetaan kartio-osan (40) tukipinnalle (48, 64), tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kartio-osan (40) keskitysjärjestelmä (41), joka sijoittaa kartio-osan paikalleen kohdistuspisteeseen (D') nähden, joka ainakin olennaisesti sijaitsee valmiin putken kartio-osaan sijoitettavan poikkeutuslaitteen aiheuttamassa poikkeutuskeskuksessa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskitysjärjestelmä (41) sijoitetaan laitteeseen siten, että se pääsee kiertymään määräämänsä kohdistuspisteen (D') kautta kulkevan akselin ympäri.

10 68927

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskitysjärjestelmä (41) on ripustettu kar-daanisesti määräämänsä kohdistuspisteen (D*) ympärille.

12. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskitysjärjestelmä (41) tarttuu kartio-osaan (40) tämän ulkopinnalla sijaitsevissa pisteissä (44), jotka ainakin olennaisesti ovat samat kuin kartio-osaan myöhemmin sijoitettavan poikkeutuslaitteen kohdistuspisteet.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9, 10, 11 ja 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskityslaite on poikkeutuslaitteen malli. 12 68927