FI68123C - Foerfarande foer reducering av halt av katalysatorrester som ingaor i kristalliska olefin(sam)polymerer - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU 6 812 3 [B] (11) UTLÄGGNINGSSKR1FT 00 1 C (45) i;.:'· 1J :T :^5 " (51) Kv.ik.4/int.ci.4 F 26 B 3/08, C 08 F 6/08 SUOMI —FINLAND (2.1) Patenttihakemus — Patentanjökning 802055 (22) Hakemispäivä—Ansöknlngsdag 27.06.80 (Fi) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 2 7.06.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 03*01 .81

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 29.03.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' A (nokan utlagd cch utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 02.07-79 I taiia-lta]ien(IT) 24033 A/79 (?1) Montedison S.p.A., 31, Foro Buonaparte, Milano, I taiia-ltaiien(IT) (72) Giovanni Di Drusco, Milano, Roberto Rinaldi, Mantova, Gabriele Govoni, Renazzo (Ferrara), I taiia-ltaiien(IT) (7*0 Oy Koi s te r Ab (5^) Menetelmä kiteisiin olefiini(ko)polymeereihin sisältyvien katalyytti-jäämien pitoisuuden pienentämiseksi - Förfarande för reducering av hait av katalysatorrester som ingar i kristalliska oiefin(sam)polymerer

Keksinnön kohteena on erittäin tehokas menetelmä haloge-noituja yhdisteitä ja orgaanisia aineosia sisältävien katalyytti-jäämien pitoisuuden pienentämiseksi, jotka jäämät sisältyvät kiteisiin olefiinipolymeereihin ja -kopolymeereihin, jotka on valmistettu (ko)polymeroimalla olefiineja katalyyteillä, jotka on saatu antamalla organometallisen Al-yhdisteen reagoida Ti-yhdis-teen kanssa, jolloin Ti-yhdisteen kantimena on Mg-dihalogenidi, ja elektroneja luovuttava yhdiste on liitetty Ti-yhdisteeseen ja/tai Mg-yhdisteeseen ja mahdollisesti myös organometalliseen Ai-yhdisteeseen.

Kuten on tunnettua, liittyy pienpaine-polypropeenin ja suurtiheyspolyeteenin valmistusmenetelmiin yleensä viimeisenä vaiheena kuivausvaihe, jolla saatu polymeeri-jauhe puhdistetaan polymeerissä olevista haihtuvista aineista. Tällaisten aineiden 2 68123 läsnäolo polymeereissä, niiden valmistusprosessin lopussa, johtuu yhdestä tai useammasta seuraavista seikoista: - hajoavien hiilivetyväliaineiden käytöstä polymerointi-prosesseissa; - oligomeerien muodostumisesta polymerointiprosessissa; - katalyyttijärjestelmän apuaineiden käytöstä (esimerkiksi niiden stereospesifisyyden parantamiseksi); - salpaajien (killers) ja/tai apuaineiden käytöstä polymeerin mahdollisessa puhdistusvaiheessa katalyyttijäämistä.

Polyolefiini-jauheiden kuivaus suoritetaan tunnetuin menetelmin, joista tavallisimpia ovat pyörivien rurapukuivaimien ja leijupatjakuivaimien käyttö.

Kummassakin tapauksessa haihtuvien aineiden diffuusio po-lymeerirakeiden sisältä niiden pinnalle ja senjälkeinen haihtuminen ympäröivään kaasuympäristöön tapahtuu nopeasti ja tehokkaasti kuuman inertin kaasun (tavallisesti typen) käytön ansiosta ja yleensä kuivattavan jauheen kuivaimien sisäpintojen kautta saaman lämmön vaikutuksesta.

Kaasun mukana kulkevat höyryt poistetaan kuivaimesta poistettua kaasua sopivasti jäähdyttämällä; kaasu kuumennetaan uudelleen ja palautetaan kuivuriin.

Edellä kuvattua prosessia helpotetaan edeltävällä vaiheella (äkkikuivaus), jossa suurin osa haihtuvista aineista (joita hiilivetysuspensiossa tapahtuvissa prosesseissa voi olla 25-35 paino-% polymeeristä) haihdutetaan nopeasti adiabaattisesti käyttämällä inertin kuuman kaasun lämpösisältöä.

Edellä kuvatut kuivausprosessit ovat taloudelliselta ja tuotannolliselta kannalta täysin tyydyttäviä, kun on saatava polymeerejä, joiden haihtuvien aineiden pitoisuus on noin 300-500 ppm tai suurempi.

GB-patenttijulkaisusta 1 272 778 tunnetaan myös menetelmä polymeeri-jauheiden käsittelemiseksi höyryllä; tällä menetelmällä epäpuhtauksien määrä kuivatuissa jauheissa ei kuitenkaan vähene arvoihin, jotka olisivat pienempiä kuin 0,8 paino-%. Kuitenkin nykyinen polyolefiinien yhä laajempi käyttö ravinto- sekä lääke-ja terveydenhoitoaloilla edellyttää välttämättömästi, että on 3 68123 saatavissa polymeerejä, jotka sisältävät korkeintaan 50 ppm epäpuhtauksia. Tällaisiin pitoisuuksiin päästään tunnetuilla kuivaus-menetelmillä vain suurin käyttö- ja laitekustannuksin, koska pois-tojärjestelmä, joka perustuu höyryjen jäähdyttämiseen kuljetus-kaasulla, toimii näissä tapauksissa hyvin alhaisissa lämpötiloissa (esimerkiksi -40°C - 60°C:ssa).

Tällaisten tulosten saavuttamiseksi voidaan vaihtoehtoisesti käyttää lisäkuivauslaitetta, joka toimii inertillä kaasulla, joka on vapaa (tai käytännöllisesti vapaa) haihtuvista, polymeeristä poistettavista epäpuhtauksista. Tietenkin tämäkin vaihtoehto aiheuttaa laitteistoon jakäyttöön liittyviä huomattavia lisäkustannuksia.

DE-hakemusjulkaisussa 24 51 988 esitetään menetelmä jauhemaisen ja/tai rakeisen polymerointituotteen (PVC) jäämämono-meeripitoisuuden pienentämiseksi esikuumennettujen kaasujen (ilma) tai höyryjen avulla leijukerroksissa.

US-patenttijulkaisussa 3 122 528 esitetään menetelmä alhaisen kiehumispisteen omaavien jäämäaineiden, hiilivetyjäämien talteenottamiseksi polyolefiinista, joka on saatu hiilivety-lietteestä sellaisella määrällä erotuskaasua (höyry), joka riittää fluidisoimaan polymeerin erotuspinnalla.

US-patenttijulkaisussa 3 296 240 esitetään menetelmä liukoisten ataktisten ja pienen molekyylipainon omaavien polymeerien poistamiseksi polymerointireaktioseoksesta ja polymerointi-liuottimen talteenottamiseksi. Inertissä orgaanisessa laimer.ti-messa oleva polymerointituote sulatetaan nestemäisellä orgaanisella monohydroksiyhdisteellä (propanoli) katalyyttijäämien liuottamiseksi, suodatetaan katalyyttijäämien poistamiseksi, suihkutetaan erotusvyöhykkeeseen ei-liuottavan nesteen kanssa ja käsitellään sitten höyryllä liuottimen haihduttamiseksi.

US-patenttijulkaisussa 3 772 262 esitetään menetelmä kon-jugoitujen dieenimonomeerien polymeerien talteenottamiseksi orgaanisesta liuoksesta kahden erottimen, höyryn ja veden avulla.

US-patenttijulkaisussa 4 029 877 esitetään menetelmä parannetun ketjun omaavan polyolefiinin valmistamiseksi ilman katalyyttijäämien erottamista polymeroimalla olefiini suuren 4 68123 katalyyttisen aktiviteetin omaavan Ziegler-katalyytin (siirtymä-metalli kantimella, esim. Mg-kloridilla) läsnäollessa saattamalla polyolefiini kosketukseen heikosti reaktiivisen kaasun kanssa, joka muodostuu inertin kaasun, hapen ja vesihöyryn seoksesta.

US-patenttijulkaisun 4 029 877 mukaisessa menetelmässä on tarpeen käyttää happea sisältävää, heikosti reaktiivista kaasua katalyyttijäämien vähentämiseksi polymeereissä, jotka on valmistettu kantamilla olevilla katalyyteillä esillä olevan keksinnön tapaan.

Useimmat edellä mainituista viitejulkaisuista koskevat menetelmiä liuottimen talteenottamiseksi ja reagoimattomien mono-meerien talteenottamiseksi polymeeristä höyrverotuksella sen jälkeen kun polymerointiprosessissa käytettyjen katalyyttien jäämät on poistettu (ks. erityisesti US-patenttijulkaisut 3 296 249 ja 3 122 528).

Näissä mainituissa viitejulkaisuissa käytettyä höyryero-tusta ei ole tarkoitettu katalyyttijäämien poistoon vaan muiden tulosten aikaansaamiseksi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä erityisesti kiteisten olefiinipolymeerien ja -kopolymeerien sisältämien katalyyttijäämien pitoisuuksia voidaan tehokkaasti pienentää niin, että kyseiset polymeerit sisältävät käsittelyn jälkeen epäpuhtautena katalyyttijäämiä jopa vain alle 50 ppm. Lisäksi tämä edullinen lopputulos saavutetaan ilman edellämainittuja lisäkustannuksia. Tämän uuden menetelmän etuna on itseasiassa, että se toimii samalla tehokkuudella ja aina samoissa käyttöolosuhteissa haluttiinpa tuotteen lopulliseksi epäpuhtauspitoisuudeksi joko 100-150 ppm tai 50 ppm tai vähemmän.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että tulistettu höyry, jonka lämpötila on 105-140°C ja paine 0,1-10 o kg/cm , saatetaan virtaamaan jauhemuodossa olevan polymeerin yli höyryn ja polymeerin välisen painosuhteen ollessa 0,10-0,50 ja polymeeri pidetään sellaisessa lämpötilassa, että höyrykonden-saatio estyy.

Jos kuivattavassa jauheessa tapahtuisi joitakin muutoksia edellä mainituissa lämpötila-olosuhteissa, olisi mahdollista 68123 toimia myös alemmissa lämpötiloissa (esim. 40-100°C), edellyttäen, että paine suhteellisesti alennetaan höyryn lauhtumisen välttämiseksi.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti menetelmä käsittää polymeeri-jauheiden käsittelyn höyryllä lämpötilassa 105-130°C ja höyryn kondensoimisen, jolloin kondensoimis-lämpö käytetään uuden höyryn kehittämiseen tai käytettäväksi lämpölähteenä muualla.

Tuore höyry tarkoittaa höyryä, joka ei sisällä lainkaan ei-toivottuja haihtuvia aineita tai sisältää niitä vain rajoitettuja määriä, jollaiset eivät häiritse kuivausprosessia.

Polymeerien kuivaamisen lisäksi menetelmää voidaan käyttää muunluonteisten irtonaisten jauheiden kuivaamiseen, jotka säilyvät höyryssä muuttumattomina, kuten esimerkiksi orgaanisten ja epäorgaanisten pigmenttien kuivaamiseen.

Menetelmä ja sen soveltamiseen käytettävä laitteisto on esitetty kuvion 1 kaaviossa.

Kuivattavaa jauhetta syötetään kohdasta a jatkuvasti, edullisesti kuumissa olosuhteissa, metallisylinterin 1 yläosaan, joka sylinteri on sisäpuolisesta jaettu yhdeksi tai useammaksi osastoksi leijutuskennoilla A ja B.

Jauheen pinta kussakin yksittäisessä osastossa pidetään vakiona tunnetuin kuljetusmenetelmin, jotka kokoavat jauheen ylemmältä kennolta ja jatkuvasti purkavat sitä suoraan allaole-valle kennolle; samalla tavalla täysin kuivattu jauhe purkautuu sylinterin viimeiseltä kennolta sylinterin ulkopuolelle kohdasta b.

Kuivaussylinterin pohjalta johdetaan ylöspäin jatkuva virta ylikuumennettua höyryä C, jonka lämpötila edullisesti on 105-130°C, ja joka kulkiessaan eri leijukennojen läpi osuu kaikkiin kuivattaviin jauhekerroksiin pitäen ne leijutetussa tilassa.

Lämpö, joka tarvitaan lisäämään polymeerin lämpötila syöt-tölämpötilasta leijupatjalämpötilaan sekä myös haihtuvien aineiden latenttiin haihdutuslämpöön, tuodaan systeemiin sopivalla leijupatjaan upotetuilla lämmönvaihtimilla 8. Lisäksi, veden 68123 tiivistymisen estämiseksi myös sylinteriseiniä kuumennetaan vaipalla 2.

Höyryvirta, joka sisältää kuivattavasta jauheesta erotetut haihtuvat aineet, poistetaan jatkuvasti sylinterin yläpäästä; tällainen höyryvirta, senjälkeen kun se on virrannut mahdollisen jauhe-erottimen 3 läpi, puhalletaan ilmakehään d.

Kuviossa 2 esitetyn menetelmämuunnelman mukaisesti höyry-virta johdetaan erottimen 3 jälkeen lämmönvaihtimeen 5, jota syötetään demineraloidulla vedellä, senjälkeen kun se mahdollisesti on kulkenut lämpöpumpun 4 läpi. Lämmönvaihtimessa höyry tiivistyy käytännöllisesti katsoen kokonaan vedeksi, joka sisältää, liuenneessa tai liukenemattomassa muodossa, kuivattavasta jauheesta erottuneet haihtuvat aineet e, ja kaasut lasketaan pois kohdasta d, samalla kun suhteellisesti ekvivalentti määrä tuoretta höyryä f (esimerkiksi 110-115°C:ssa) regeneroidaan ja joka sen jälkeen taas on valmis johdettavaksi kuivurin pohjalle, vir-rattuaan mahdollisen ylikuumentimen 6 läpi.

Puhtaan höyryn käyttö tämän keksinnön menetelmässä tekee mahdolliseksi poistaa haihtuvat jäämäaineet mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti edullisesti, koska tällaisten aineiden pitoisuusgradientti jauheen ja kuivausväliaineen välillä (jossa, sisääntulossa pitoisuus on nolla) on aina suurin mahdollinen.

Tietenkin vaihtimesta 5 purkautuneesta nesteestä on sitten mahdollista ottaa talteen haihtuvat aineet tavanomaisin menetelmin.

Jos kuivattava jauhe sisältäisi suuria määriä haihtuvia aineita saattaisi olla suotavaa, mutta ei aivan välttämätöntä, saattaa tämä jauhe ensin esikuivauskäsittelyyn sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi äkkikuivaamalla.

Olosuhteet, joissa tämän keksinnön toteuttamiseen käytettävä laite toimii antaakseen hyvän tai tyydyttävän tuloksen, ovat moninaiset; kaikissa tapauksissa on edullista työskennellä, kuten jo edellä esitettiin, noin 115°C:sella höyryllä, jonka 2 paine on noin 1,3 kg/cm (abs) ja sellaisella nopeudella, että jauheen leijutus kuivurissa varmistetaan; esimerkiksi, monissa tapauksissa nopeudella 2-30 cm/s.

7 681 23

Jauheen tarvitsemat pidätysajat kuivurissa ovat yleensä 15-90 minuuttia.

Eräs muunnos edellä esitettyyn menetelmään on esitetty kuviossa 3.

Tällainen menetelmä tekee tarvittaessa mahdolliseksi poistaa kuivatusta jauheesta jäämäkosteus, joka edellä kuvatulla menetelmällä on noin 500-2000 ppm vettä.

Tämän muunnoksen (kuvio 3) mukaisesti jauhe viedään kuivauksen lopussa ja vielä lämpimänä pyörökennon h avulla pääte-patjaan 7, johon virtaa kohdasta g kuiVaa typpeä (tai muuta inert-tiä kaasua) leijutusväliaineeksi vesihöyryn poistamiseksi jauheesta.

Pidätysaika on muutamia minuutteja.

Pieni määrä kosteaa typpeä yhtyy sitten kuivurissa höyry-virtaan ja se erotetaan vaihtimessa 5 ja poistetaan ilmakehään.

Vaikkakin puhdas höyry on edullinen väliaine edellä kuvattuihin tarkoituksiin, on keksinnön mukaisessa menetelmässä mahdollista käyttää myös jollakin kaasulla, kuten typellä, ilmalla, hiilidoksidilla, vedyllä, metaanilla, metanolilla jne. laimennettua höyryä. Voidaan käyttää esimerkiksi typpeä, joka sisältää 1-10 % höyryä.

Erityisesti tätä menetelmää sovelletaan polyolefiini-jau-heiden käsittelemiseksi, jotka on valmistettu suursaantokatalyy-teillä, jotka käsittävät Ti-yhdisteen kantimenaan Mg-halogenideja.

Esimerkkejä tällaisista katalyyteistä on kuvattu GB-patent-tijulkaisuissa 1 387 890; 1 387 889 ja 1 387 888 ja BE-patentti-julkaisussa 848 527.

Näitä polymeerejä saadaan joko polymerointiprosesseilla inertin hiilivetyliuottimen läsnäollessa, joka voi itse olla mono-meeri, tai kaasufaasina.

Käsittely kohdistetaan edullisesti polymeeriin, joka ei sisällä huomattavia määriä (vähemmän kuin 2-3 paino-%) inerttiä hii-livetyliuotinta polymerointi-prosesissa. Kun on kyse polyolefii-neista, jotka on saatu katalyyteillä, jotka sisältävät elektroneja luovuttavia yhdisteitä, on havaittu, että käsittely herkästi vähentää näiden yhdisteiden pitoisuutta.

8 68123

Erityisesti tämä käsittely tekee mahdolliseksi vähentää polymeerissä läsnäolevien halogenoitujen yhdisteiden ja katalyyt-tijäämien pitoisuuden polymeerissä.

On korostettava, että höyryn käyttö joissakin tapauksissa helpottaa haihtuvien aineiden poistamista muodostamalla aseo-trooppeja kuivattavassa aineessa.

Tällä kuivausmenetelmällä saavutettavat tulokset ovat erinomaisia, koska ne tekevät mahdollisesti alentaa kuivattavan jauheen haihtuvien aineiden pitoisuuden jopa alle 1 ppm riippumatta alkupitoisuudesta.

Nämä hyvin alhaiset arvot voidaan saavuttaa ilman merkittävää lisäenergian kulutusta pelkästään lisäämällä sarjaan järjestettyjen leijutuskennojen määrää kuivurissa.

Keksinnön erään muunnoksen mukaisesti käytetään kuviossa 1 tai 2 kuvatuntyyppistä kuivuria, joka on varustettu sisäpuolisella sekoitusjärjestelmällä. Tämän järjestelyn ansiosta, joka tekee mahdolliseksi pitää kuivattava jauhe liikkeessä, on mahdollista merkittävästi vähentää höyrymäärää, joka on suoraan tarpeen kaikkien haihtuvien aineiden poistamiseksi, koska ei enää ole tarpeen suhteuttaa höyrymäärää leijutustilan ylläpitämiseksi .

Seuraava suoritusesimerkki annetaan valaisemaan tätä keksintöä.

Esimerkki

Polyproneeni-jauhetta, joka oli saatu äkkikuivauslait-teesta ja joka sisälsi noin 3 paino-% heksaania, syötettiin kuviossa 3 kaavamaisesti esitetyntyyppiseen kuivuriin.

Kuivuri oli tehty ruostumattomasta teräksestä AISI 316 L ja se käsitti kaksi patjaa, sijoitettuina päällekkäin, ja kumpikin oli varustettu leijutuslevyllä. Kuivuri oli täydellisesti varustettu vaipalla ja ylempään patjaan oli lisäksi lisätty lisälämmityspinta. Näiden kahden patjan tasot pidettiin muuttumattomina jauheen sopivalla ylivirtauksella. Säteittäisventtiili, joka sijaitsi alavirtaan ylijuoksusta salli purkautumisen alla-olevaan patjaan. Toinen säteittäinen venttiili purki alemman patjan ylijuoksusta jauhetta allaolevaan säiliöön, jossa pieni 9 68123 typen suihkutus poisti jauheen kanssa purkautuneen veden.

Kumpaankin patjaan sijoitettiin lämpötila-anturit. Kuivurin (vakio) läpimitta oli 500 mm. Patjojen ylijuoksukorkeus asetettiin 500 mm:ksi leijutuslevystä. Koeolosuhteissa syötettiin kuivurin vaippaan ja ylempään patjaan sijoitettuun sisäpintaan kuivaa kyllästettyä höyryä 0,7 kg/cm . Kondensaatti poistettiin sopivien loukkujen kautta.

Polypropeeni-jauhe tuli äkkikuivauslaitteesta (joka toimi suljetussa piirissä olevalla typellä) 65-70°C:ssa keskimääräisellä virtausnopeudella 100 kg/h. Keskimääräinen heksaanipitoi-suus oli 3-4 %. Jauhetta laskettiin sitten säteittäisventtiilin avulla ylemmän patjan yläpäähän. Höyryä, joka tuli kyllästetyn 2 höyryn lähteestä paineella 0,7 kg/cm abs., syötettiin sopivan virtaussäätimen avulla alemman patjan alapuolelle. Linjan sopiva eristäminen teki mahdollisesti syöttää höyryä patjaan 113-114°C:ssa, ts. ylikuumennetuissa olosuhteissa (vastaten alavirtauksen pai-nepudotuksia).

Pienet jauhemäärät, jotka poistuvat kuivurista kaasun mukana, koottiin keskipakoerottimella ja johdettiin kuivuriin. Keskipakoerottimesta virtaavat kaasut tiivistettiin.

Heksaani otettiin talteen dekantoimalla kondensaatti. Leijupatjaan syötettävä höyrymäärä riippui tarpeesta ylläpitää leijutila kuivurissa. Polypropeeni-jauheilla normaalituotannossa osoittautui riittäväksi, edellä kuvatuissa olosuhteissa, syöttää höyryä noin 50 kg/h. Tällaisissa olosuhteissa jauhe poistui lei-jupatjasta 108-110°C:n lämpötilassa. Näin käsitellyn jauheen toistetut analyysit antoivat heksaanipitoisuudeksi alle 20 ppm ja vesipitoisuudeksi alle 500 ppm.

Claims (6)

10 681 23

1. Menetelmä halogenoituja yhdisteitä ja orgaanisia aineosia sisältävien katalyyttijäämien pitoisuuden pienentämiseksi, jotka jäämät sisältyvät kiteisiin olefiinipolymeereihin ja -ko-polymeereihin, jotka on valmistettu (ko)polymeroimalla olefiine-ja katalyyteillä, jotka on saatu antamalla organometallisen Al-yhdisteen reagoida Ti-yhdisteen kanssa, jolloin Ti-yhdisteen kan-timena on Mg-dihalogenidi, ja elektroneja luovuttava yhdiste on liitetty Ti-yhdisteeseen ja/tai Mg-yhdisteeseen ja mahdollisesti myös organometalliseen Ai-yhdisteeseen, tunnettu siitä, että tulistettu höyry, jonka lämpötila on 105-140°C ja paine o 0,1-10 kg/cm , saatetaan virtaamaan jauhemuodossa olevan polymeerin yli höyryn ja polymeerin välisen painosuhteen ollessa 0,10-0,50 ja polymeeri pidetään sellaisessa lämpötilassa, että höyrykondensaatio estyy.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että jauheet viedään sylinteriin, joka käsittää yhden tai useamman leijutuskennon, jossa, ylläpitäen leijutusolo-suhteet, ne virtaavat vastavirtaan ylikuumennetun höyryn suhteen ja sylinteristä poistuva höyry tiivistetään jauheiden käsittelyyn käytetyn tuoreen höyryn regeneroimiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauheet viedään sylinteriin, joka on varustettu sekoittimella ja jossa ne virtaavat vastavirtaan ylikuumennetun höyryn suhteen, ja höyry tiivistetään sen poistuessa sylinteristä jauheen käsittelyyn käytetyn tuoreen höyryn regeneroimiseksi .

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävä jauhe on polyolefiini, joka on saatu yleensä katalyyttien avulla, jotka käsittävät ti-taaniyhdisteen magnesiumdihalogenidikantimella.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijutusväliaineena käytetään vesihöyryä sekoitettuna muiden kaasumaisten väliaineiden kanssa. U 68123

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukaisella menetelmällä käsitellyt polyolefiini-jauheet, tunnetut siitä, että niiden haihtuvien aineiden pitoisuus on pienempi kuin 5 ppm. 12 681 23