FI67253B - Foerfarande och anordning vid kylning av foerbraenningsmotor - Google Patents

Description

67253

Menetelmä ja jäähdytysjärjestelmä jäähdytettäessä polttomoottoria Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon 5 mukaista menetelmää sekä tämän menetelmän soveltamiseen käytettävää jäähdytysjärjestelmää.

Sylinteriputki- ja männänrengaskuluminen dieselmoottoreissa on tavallisesti suurimmaksi osaksi korroosiokulumis-ta. Tämä koskee erityisesti moottoreita, joilla on korkea 10 keskipaine. Korroosio riippuu pääasiassa polttoaineen rikkipitoisuudesta. Dieselmoottoreissa tapahtuu polttoaineen polttaminen aina suhteellisen suurella ilmaylimäärällä, mikä aiheuttaa sen, että rikkitrioksidin muodostuminen on suurempi suhteessa rikkidioksidin muodostumiseen. Savukaasuissa 15 olevan vesihöyryn kanssa muodostuu rikkihapokkeen ohella vahvempaa rikkihappoa. Korroosio yhdessä mekaanisen kulumisen kanssa aiheuttaa sen, että sylinteriputket ja männänren-kaat saavat liian lyhyen kestoajan ja muodostavat huomatta-r van taloudellisen rasituksen.

20 Siirryttäessä paksuöljystä alhaisemman rikkipitoisuu den omaavan dieselöljyyn pieneni kuluminen yleensä, mutta dieselöljyn rikkipitoisuus on viime aikoina eri syistä kasvanut ja siten dieselöljyn edut paksuöljyn suhteen ovat pienentyneet. Tunnetut tutkimukset osoittavat, että teräksen 25 korroosiolla savukaasussa, jonka SC^-pitoisuus on 0f01- 0,02 %, on hyvin selvä maksimi lämpötilassa, joka on noin 150°C, mutta tämän maksimin molemmilla puolilla on korroo-siominimi. Siten ovat lämpötilat heti yläpuolella 170-180°C ja lämpötilat heti alapuolella 110-120eC suotuisia 30 korroosion kannalta. Nämä mainitut lämpötilat vaihtelevat jonkin verran teräksen koostumuksen mukaan ja savukaasun S03-pitoisuuden mukaan, mutta yleisesti voidaan sanoa, että lämpötila-alue välillä 120-170°C sylinteriputkissa tai män-nänrenkaissa on selvästi epäsuotuisa korroosion kannalta.

35 Sylinteriputken lämpötila tai oikeammin sanottuna sylinteri-putken sisäsivun pintalämpötila on nykyisissä dieselmoottoreissa tavallisesti 170-180°C, kun moottori toimii täydellä teholla, ja on tällöin lämpötila-alueella, missä korroosio 2 67253 on suhteellisen alhainen ja lähellä minimiä. Korroosioongelma syntyy, kun moottori toimii osakuormituksella maksimitehostaan. Sylinteriputkien ja männänrenkaiden jäähdytys aiheuttaa silloin sen, että lämpötila näissä laskee korroosiolle edulliselle 5 lämpötila-alueelle. Dieselmoottorien tai yleensä polttomoottorien jäähdytys tapahtuu jäähdytysaineella, joka kierrätetään moottoreissa olevien kanavien ja tilojen läpi. Jäähdytysaine kulkee moottorin ulkopuolella jäähdyttimen läpi, jota jäähdytetään sopivalla tavalla. Jäähdytysyksikkö voi mahdollisesti muo-10 dostua veden sisäänotosta suurehkosta vesilähteestä, esim. merivedestä tai vastaavasta. Jäähdytysaineen lämpötilan säätämistä varten on ohivirtausjohto, joka toimii siten, että moottorin jäähdytyskanavista tuleva paluuaine johdetaan takaisin kolmitieventtiilin sopivalla säädöllä. Moottoriin sisääntuleva 15 jäähdytysaine muodostuu siten jäähdyttimestä tulevan jäähdytysaineen ja kolmitieventtiilin kautta ohikytketyn, moottorista palaavan jäähdytysaineen seoksesta. Tämän keksinnön tarkoitus on nyt eliminoida se, että sylinteriputkien ja männänrenkaiden pintalämpötila tietyissä käyttöolosuhteissa oli-20 si edellämainitulla, korroosiolle edullisella lämpötila- alueella. On siis huolehdittava siitä, että sylinteriputkien ja männänrenkaiden pintalämpötila on joko korroosion puolesta vaarallisen lämpötila-alueen yläpuolella tai sen alapuolella. Käytännössä on osoittautunut mahdottomaksi ylläpitää lämpötiloja 25 jommassa kummassa näistä lämpötila-alueista, jotka ovat mainitun korroosiolle edullisen alueen ylä- tai alapuolella. Tunmaamaista keksinnölle on nyt se, että sylinteriputkien ja männänrenkaiden pintalämpötila pidetään jäähdytystehon säädöllä tiettyyn osa-kuormitukseen asti ulottuvan moottorin kuormituksen aikana 30 S03-pitoisuudesta johtuvan vaarallisen korroosiohuipun alemman lämpötilarajän alapuolella ja että lisättäessä ulosottoa ja saavutettaessa mainittu osakuormitus jäähdytystehoa säädetään siten, että aikaansaadaan pintalämpötilan hyppäyksenomainen nousu arvoon, joka on mainitun vaarallisen korroosiohuipun ylemmän 35 lämpötilarajän yläpuolella, ja että pintalämpötila tämän jälkeen pidetään tämän arvon yläpuolella.

3 67253

Keksinnön mukaiselle jäähdytysjärjestelmälle on ominaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa.

Seuraavassa kuvataan keksintöä lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuskuvioihin.

5 Kuvio 1 esittää tällöin diagrammia sylinteriputkien ja männänrenkäiden pintalämpötiloista dieselmoottorin tehonoton funktiona. Lisäksi esitetään lähtevän jäähdytysveden ja tulevan jäähdytysveden lämpötilat tehonoton funktiona.

Kuvio 2 esittää selvyyden vuoksi kahta päällekkäin asetet-10 tua diagrammia, joista käy selville keksinnöllinen ajatus ja se, miten sylinteriputkien ja männänrenkaiden pintalämpötila kulkee tehonoton funktiona, minkä lisäksi on esitetty myös uloslähtevän jäähdytysveden lämpötila, sisääntulevan jäähdytysveden lämpötila ja kiertävän jäähdytysveden nopeus tehonoton funktiona.

15 Kuvio 3 esittää dieselmoottorin jäähdytyslaitteiston kyt- kinkaaviota sekä keksinnön mukaista säätötekniikkaa.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisella tavalla keksinnöllistä ajatusta, mutta toisessa suoritusmuodossa.

Tunnettu säätötekniikka dieselmoottorin jäähdytysvettä 20 varten antaa tulokseksi jäähdytystapahtuman, jota havainnollistetaan kuviossa 1. Tässä esimerkissä jäähdytystapahtumassa pidetään poislähtevä jäähdytysvesi vakiolämpötliassa, viiva Ai, minkä vuoksi sisääntuleva jäähdytysvesi ohikytkennän johdosta saa sitä korkeamman lämpötilan, mitä alhaisempi tehon-25 otto on, viiva Bl. Sylinteriputkien lämpötilaksi tulee täydellä tehonotolla noin 180°C, koska jäähdytys on sovitettu tätä varten. Jo 70 % osakuormalla laskee kuitenkin tämän esimerkin mukaan sylinteriputkien lämpötila edellä mainitulle, korroosiolta kiihdyttävälle lämpötila-alueelle T ja pysyy 30 siellä aina siihen asti, että tehonotto alittaa noin 20 %.

Käyrästä Cl käy selville, kuten on tunnettua, että sylinteri-putkien ja männänrenkaiden lämpötila vaihtelee tehonoton mukaan tähän mennessä käytetyissä, polttomoottoreita ja varsinkin dieselmoottoreita varten olevissa jäähdytyssys-35 teemeissä.

Kuviosta 2 käy selville keksinnöllinen ajatus. Siinä 4 67253 esitetään (viiva C2), että keksinnöllisen ajatuksen mukaan moottorin jäähdytystehoa säädetään siten, että sylinteriputkien lämpötila moottorin alhaisella kuormituksella pidetään vakiona ja suunnilleen arvossa 100°C, mutta että saavutettaessa 5 esim· 50 % tehonotto sylinteriputkien ja männänrenkalden pintalämpötilan annetaan hyppäyksenomaisesti ja nopeasti nousta suunnilleen arvoon 180°C, eli mainitun korroosiota kiihdyttävän lämpötila-alueen yläpuolelle. Tietenkin tämä koskee myös päinvastaista tilannetta, kun vähennetään tehon-10 ottoa dieselmoottorin täydestä tehonotosta moottorin sammuttamiseen. Käy siis selville, että ylläpidetään periaatteessa kaksi sylinteriputkien ja männänrenkaiden lämpötilaa ja tämä moottorin tehonotosta riippuen.

Jäähdytystapahtumaa tulee ohjata hyvin tarkasti seu-15 raavassa esitetyllä ohjausyksiköllä. Tämä ohjausyksikkö saa tätä tarkoitusta varten signaaleja tehonotosta sekä sisääntulevan ja uloslähtevän jäähdytysveden lämpötiloista. Näiden kolmen parametrin avulla säätää ohjausyksikkö jäähdytystapahtumaa siten, että kuviossa 2 esitetty tulos saa-20 vutetaan. Tulosta ei kuitenkaan voida saavuttaa perinteisellä tavalla, eli jäähdytyspiirin ohikytkennällä. Keksinnön yhden suositeltavan suoritusmuodon mukaan säädetään nyt jäähdytystä käyttäen avuksi moottorin läpi kulkevan jäähdytysveden nopeuden muutosta suhteessa tehonottoon moottorista. 25 Jäähdytysveden tai jäähdytysväliaineen muutoksella vaikutetaan nimittäin metallista veteen tapahtuvan lämmönsiirtymisen lämmönsiirtymislukuun, koska <* - f (He) - f ( &|2 ), jossa 30 Re « Reynolds 'in luku d a vesikanavan läpimitta v * veden nopeus ja ^ e veden viskositeetti.

Jäähdytysaineena on aikaisemmin mainittu ja tullaan 35 seuraavassa mainitsemaan vesi, mutta tietenkin muutkin nesteet ovat ajateltavissa. Veden nopeuden säätö voi tapahtua eri keinoin, kuten seuraavassa kuvataan.

Kuviossa 2 havainnollistetaan kaaviollisesti jäähdytys- 5 67253 tapahtumaa, kuten aikaisemmin on mainittu. Kuvion yläosassa esitetään viivojen A2 ja vastaavasti B2 avulla siten lämpö-tilakulku moottorista lähtevässä ja moottoriin tulevassa jäähdytysvedessä tehonoton funktiona. Vedennopeuden säädöllä 5 on selvästi merkitsevä vaikutus jäähdytystehoon.*Tulevan jäähdytysveden ohivirtauksen avulla tapahtuva säätö saa siksi lähinnä korjaavan luonteen. Moottoriin tulevan ja moottorista lähtevän jäähdytysveden lämpötilakulku, joka esitetään viivoilla A2 ja vastaavasti B2, on siksi ainoastaan esimerkki ja se 10 voi vaihdella voimakkaasti vesinopeuden ja eri moottorityyp-pien valinnasta riippuen. Jos tässä esitetyllä tavalla annetaan lähtevän jäähdytysveden lämpötilan seurata jatkuvaa läm-pötilakulkua (ks. viiva A2), niin tarvitsee sisääntulevan jäähdytysveden lämpötilaa ohjata esimerkiksi viivan B2 mukaan, 15 eli laskeva kulku lisääntyvällä tehonotolla, mutta varustettu hyppäyksenomaisella lisäyksellä kohdassa S samanaikaisesti vedennopeuden laskun kanssa. Viiva D kuviossa 2 kuvaa veden-nopeutta ja kuten näkyy, lisääntyy vedennopeus jatkuvasti lähtien suunnilleen 0,60 täydestä nopeudesta ja päätyen 0,90 20 täydestä nopeudesta tehonoton lisääntyessä ja tehonottoon asti, joka on 45 % läheisyydessä. Sen jälkeen lasketaan veden-nopeutta jyrkästi lisääntyvän tehonoton hyvin lyhyen ajanjakson aikana (kohdassa VS) siten, että vedennopeus laskee puoleen täydestä vedennopeudesta. Tästä seuraa, että jäähdytys-25 teho laskee voimakkaasti, mikä vastaa sylinteriputkien ja männänrenkaiden nopeasti nousevaa lämpötilaa. Kuvion 2 ylimmässä käyrässä C2 kuvataan, miten mainittujen osien pinta-lämpötila kohoaa melkein kohtisuoralla linjalla LL lämpötilasta 100°C lämpötilaan l80°C. Tästä kuormituspisteestä, eli 30 suunnilleen 45$ kuormituksesta, lisääntyy jäähdytystarve, lisääntyvän tehonoton myötä, minkä vuoksi kuvion 2 viivasta D näkyvällä tavalla vedennopeus saa lisääntyä osakuormituksen tästä pisteestä ja ylös täyteen tehonottoon saakka. Vedennopeus on siten se parametri, jolle annetaan suurimmat vaih-35 telut- moottorin jäähdytystapahtumaan vaikuttamiseksi. Voidaan olettaa, että vedennopeutta täydellä tehonotolla tapahtuvaa jäähdytystä varten merkitään kuviossa 2 arvolla 1,0'ja että veden- 6 67253 nopeutta voidaan säätää alaspäin tästä arvosta. Kuviosta 2 käy selville siis myös se, että sylinteriputkien ja männän-renkaiden pintalämpötilat ovat aikaisemmin mainitulla vaarallisella lämpötila-alueella vain hyvin lyhyen osakuormi-5 tusmuutoksen ajan. Tietenkin on myös huolehdittava siitä, että juuri sitä osakuormitusta, jolla hyppäyksenomainen lämpötilamuutos tapahtuu, ei oteta ulos moottorista pitkähköä aikaa, vaan se ohitetaan. On siten itsestään selvää, että sopivaksi pisteeksi hyppäyksenomaiselle lämpötilamuu-10 tokselle valitaan se osakuormituksen piste, joka sopii muuten moottorin käyttötapaan, eli osakuormitus, jota ei koskaan käytetä muuten kuin moottorin kulkiessa sen ohi käynnistyksestä käyttötehon ulosottoon ja takaisin.

Kuviossa 3 esitetään kaaviollisesti jäähdytysvesilait-15 teisto dieselmoottoria varten. Dieselmoottorissa 1 on siten lähtevä jäähdytysvesijohto 2, joka johtaa jäähdyttimeen 3. Jäähdyttimestä 3 johdetaan jäähdytysvesi moottorin jäähdytysvesi johto on. Numerolla 4 merkitään ohivirtausjohtoa, joka ohikytkee lähtevän jäähdytysvesijohdon 2 jäähdyttäjän 20 3 suhteen kolmitieventtiilin 5 avulla. Tämä muodostaa myös tunnetun tekniikan. Käyttölaite 8 ohjaa kolmitieventtiiliä 5 siten, että moottoriin tulevan jäähdytysveden lämpötila pidetään halutussa arvossa. Tunnetun tekniikan mukaan on käyttölaite 8 aikaisemmin saanut signaalin kolmitieventtii-25 Iin käyttämiseksi uloslähtevän jäähdytysveden lämpötilasta riippuen.

Kierrätyspumppu 9 huolehtii jäähdytysveden kierrättämisestä moottorin 1 läpi. Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa edellytetään, että kierrätyspumppu toimii vakio 30 teholla. Jäähdytysveden nopeuden ja siten jäähdytysveden jäähdytystehon säätämiseksi keksinnöllisen ajatuksen mukaisesti on kierrätyspumpun 9 jälkeen järjestetty kolmitie-venttiili 14, joka toisaalta syöttää jäähdytysvettä kierrätyspumpun avulla moottoriin, ja toisaalta palauttaa jääh-35 dytysvettä silmukassa 15 kierrätyspumpun tulopuolelle. Kolmitieventtiiliä 14 käytetään käyttölaitteella 13.

Kahden kolmitieventtiilin 5 ja 14 käyttämiseksi on järjestetty ohjausyksikkö 12. Tämän ohjausyksikön lähtö- 7 67253 signaalit kulkevat kuviossa 3 esitetyllä tavalla käyttölaitteeseen 8 ja vastaavasti käyttölaitteeseen 13. Tärkein tulosignaali ohjausyksikköön 12 tulee mittausanturista, joka siis ilmoittaa tulosignaaleina 3 ohjausyksikköön, mille kuormitukselle moottori on alttiina, eli millä tehonotolla moottoria ajetaan. Kuten aikaisemmin on selitetty kuvion 2 yhteydessä, niin tietyllä tehonotolla, noin 50 %t on vedennopeutta nopeasti laskettava. Lisäksi on sisään tulevan jäähdytysveden lämpötilaa laskettava. Mit-10 tausanturista 11 tuleva signaali ilmoittaa ohjausyksikölle 12, milloin tehonotto on nyt mainittu. Mittausanturi 6 on järjestetty moottorista ulostulevaan jäähdytysvesijohtoon ja samoin on mittausanturi 10 järjestetty moottoriin sisään-tulevaan johtoon ja näistä mittausantureista tulevat signaa-15 lit johdetaan ohjausyksikköön 12. Ohjausyksikkö 12 kokoaa mittausantureista 6, 10 ja 11 tulevat kolme tulo signaalia, siten, että aikaansaadaan kuvion 2 mukainen kulku. Siis noin 50 96 tehonotolla saavat sekä käyttöelin 8 että käyttö-elin 13 signaalit ohjausyksiköstä 12 ja kaksi kolmitievent-20 tiiliä 5 ja vastaavasti 14 käännetään siten, että jäähdytys-teho nopeasti pienenee. Tämä aiheuttaa siten sylinteriput-kien ja männänrenkaiden nopeasti korotetut lämpötilat. Ohjauslaite 8 säätää siten kolmitieventtiilin niin, että si-sääntulevan jäähdytysveden lämpötila laskee nopeasti tai 23 sen annetaan laskea, mutta pääasia on se, että kolmitie-venttiili 14 säädetään siten, että vedennopeus mainitulla tehonotolla laskee nopeasti, mikä aikaansaadaan säätämisellä siten, että kiertopumppaus tapahtuu kolmitieventtiilin 14 ja ohivirtaus johdon 15 avulla pumppua 9 käyttämällä.

30 Vedennopeus moottorin 1 läpi laskee siten.

Ohjausyksikkö 12 on rakennettu tunnetun tekniikan mukaan. Se sisältää siten kolme esivahvistinta, yhden jokaista mittausantureista 6, 10 ja 11 tulevaa signaali johtoa varten. Vahvistetut signaalit menevät sitten toimintageneraat-33 toriin, joka sisältää sopivan säätökulun matemaattisen mallin, esim. kuviossa 2 esitetyn. Toimintageneraattori muuttaa tämän mallin mukaisesti tulosignaalit ohjaussignaaleiksi kahden kolmitieventtiilin 5 ja 14 venttiiliasentoja varten.

8 67253

Ohjaussignaalit kulkevat päätevahvistimen läpi, joita on yksi jokaista venttiiliä varten, käyttövirran tuottamiseksi venttiilien käyttölaitteita 8 ja 13 varten. Jos venttiilit ovat pneumaattisesti käytetyt, niin vahvistetut oh-5 jaussignaalit menevät paineenmuuttimeen.

Moottorin tehonottoa voidaan mitata tunnettua tyyppiä olevalla tehonmittarilla, joka on sijoitettu moottorista lähtevälle akselille. Tehonmittari on sitten varustettu mittausanturilla 11, joka siten antaa signaalin, joka on 10 ulosoton tehon mitta. Moottorin tehonoton täysin käyttökelpoinen likiarvo voidaan myös saada tunnustelemalla polttoainepumppujen säätöasentoja. Lämpötilan mittausanturit ja käyttölaitteet venttiileitä varten, jotka ovat pneumaattisia tai sähköisiä, ovat yleisesti saatavilla olevia.

15 Keksinnöllisen ajatuksen mukaisen jäähdytysvesisystee- min ajateltavaa, mutta käytännössä huonompaa vaihtoehtoa kuvataan piirustuskuviossa 4, jossa käytetään samaa tapaus-kehitystä kuin kuviossa 3. Ainoa ero kuvion 3 mukaisen suoritusmuodon suhteen on se, että kolmitieventtiili 14 on 20 korvattu ohjattavalla kuristuselimellä 24. Lisäämällä tai vähentämällä kuristustehoa elimen 24 avulla lisätään tai vastaavasti vähennetään veden nopeutta moottorin jäähdytys-vesijohtojen läpi. Vielä eräs muu, mutta ei-esitetty ajateltava suoritusmuoto on se, että kierrätyspummpua käytetään 25 siten, että sen kapasiteetti on säädettävä. Tämä voi tapahtua sellaisen moottorin avulla, jolla on säädettävä kierrosluku. Jos kierrätyspumppu on esimerkiksi keskipakopumppu, niin vähennetään tai vastaavasti lisätään käyttömoot-torin kierroslukua, minkä johdosta pumpun pumppausteho muut-30 tuu jäähdytysveden halutun läpivirtausnopeuden mukaisesti.

Keksintöä on edellä kuvattu joillakin ajatelluilla suoritusmuodoilla. Erityisesti on huomattava, että edellä on siten valittu, että vedennopeutta ja siten sylinteriputkien ja männänrenkaiden pintalämpötilaa voidaan nopeasti muuttaa 35 valittavalla osakuormituksella, noin 50 % täydestä tehosta. Lisäksi on voimassa se, mitä johdanto-osassa on mainittu, että lämpötila-alue, jolla korroosiovaara on suuri, vaihte-lee jonkin verran materiaalin koostumuksen, eli sylinteri- 9 67253 putkissa ja männänrenkaissa olevan materiaalin koostumuksen mukaan ja myös savukaasujen SOj-pitoisuuden mukaan. Kuviossa 2 esitetyt lämpötilarajat 100°C ja 180°C sisäputkien (sylinteriputkien) pintalämpötilalle ovat siten esitetyt 5 esimerkkitarkoituksessa. Rajat voivat siten vaihdella materiaalin koostumuksesta ja savukaasujen S03-pitoisuudesta olevien tietojen mukaan.

»

Claims (12)

1. Menetelmä jäähdytettäessä polttomoottoria sylin-teriputkien ja männänrenkaiden korroosiokulumisen pienentä- 5 miseksi, tunnettu siitä, että sylinteriputkien ja männänrenkaiden pintalämpötila pidetään jäähdytystehon säädöllä tiettyyn osakuormitukseen asti ulottuvan moottorin kuormituksen aikana SO^-pitoisuudesta johtuvan vaarallisen korroosiohuipun alemman lämpötilarajan alapuolella ja että lisättäessä ulosottoa ja saavutettaessa mainittu osakuor-mitus jäähdytystehoa säädetään siten, että aikaansaadaan pintalämpötilan hyppäyksenomainen nousu arvoon, joka on mainitun vaarallisen korroosiohuipun ylemmän lämpötilarajan yläpuolella ja että pintalämpötila tämän jälkeen pidetään 15 tämän arvon yläpuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysainelämpötilaa ainakin ohjataan säätämällä jäähdytysaineen nopeutta moottorin läpi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n - 20. e t t u siitä, että jäähdytysaineen virtausnopeutta lisätään aina mainittuun ennalta määrättyyn osakuormitukseen asti tehonoton lisääntyessä ja että mainitulla ennaltamäärätyllä osakuormituksella virtausnopeutta lasketaan hyppäyksenomaisesta.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että että .sisääntulevan jäähdytysai-neen lämpötilaa muutetaan hyppäyksenomaisesta lähtevän jäähdy tysaineen ohivirtauskytkennällä ennaltamäärätyllä osakuor-mituksella. 30

5· Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että sisääntulevan jäähdytysaineen lämpötila muilla kuormatusalueilla sovitetaan jatkuvasti lisääntyvään tehonottoon.

6. Jäähdytysjärjestelmä jäähdytettäessä polttomootto- 35 ria sylinteriputkien ja männänrenkaiden korroosiokulumisen laskemiseksi, jolloin näiden pintalämpötilaa säädetään patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän mukaisesta, tunnettu siitä, että on ohjauselin (12), joka saa 11 67253 signaaleja moottorin tehonoton mittausanturista (11), joka ohjauselin mittausanturin (11) tulosignaalista riippuen on sovitettu antamaan lähtösignaali moottorin jäähdytysaine-johtoon järjestettyyn, virtausnopeutta säätävään elimeen 5 (14, 15).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jäähdytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjauselin (12) on sovitettu antamaan lähtösignaali käyttölaitteeseen (8), joka on kytketty kolmitieventtiiliin (5), joka säätää lähtevän 10 jäähdytysaineen ohivirtausta jäähdyttimen (3) suhteen.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen jäähdytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysainejohtoon on sovitettu mittausanturi (6) ja sisääntulevaan jäähdytysaine johtoon on sovitettu mittausanturi (10), jotka 15 mittausanturit on signaaliteitse kytketty ohjauselimeen (12).

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jäähdytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että virtausnopeutta säätävä elin käsittää vakiosäädettävän kierrätyspumpun (9), tämän jäl- 20 keen kytketyn kolmitieventtiilin (14), jossa on lähtevä johto moottoriin ja lähtevä johto (15) pumpun imupuolelle.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jäähdytysjärjestelmä, tunne ttu siitä, että virtausnopeutta säätävä elin käsittää jäähdytysvesijohtoon asennetun, säädettävällä kier- 25 rosluvulla varustetun kierrätyspumpun.

10 67253

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jäähdytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että virtausnopeutta säätävä elin käsittää moottorin jäähdytysvesipiirissä olevan säädettävän kuristuselimen.

12 67253 Pateritkrav: