FI63871C - Laogfrekvensljudgenerator - Google Patents

Description

t i R5F1 [B] (ii)KuULuTuSJULKAISU -, „ .

lJ UTLÄGG N I NGSSKRI FT OOO /1 C <4S> Ta nb ^ ^ ^ (51) Kv.ik.3/im.a.3 B 06 B 1/18, G 10 K 7/06 SUOMI—FINLAND d) P«t*nttlh»k«mu* — PatantanaAkning 792037 (22) H»k*ml»pUvt — An«5fcninpdag 27.06.79 * (23) Alkupllvt —GlltlghMadag 27.06.79

(41) Tullut julkiseksi — Blhrtt offsntlig OU .01. QO

Patentti- ja rekisterihallitus .... , ... ..

_ . . ' ^ , (+4) NlhttvWulpunon |t kuuLjulksIsian pvm. —

Patent· och registerstyrelsen Ansdksn uthgd och uti.skr<ft«n pubiicwad 31.05.83 (32)(33)(31) hr»*·**)t utuolkou*—Bogird prloritat 03.07.78

Ruotsi-Sverige(SE) 78O7I+73-9 (71) Mats Olsson Konsult AB, Björkrisvägen 15» S~l6l 39 Bromma, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Roland Sandström, Skellefteä, Mats Anders Olsson, Bromma, Ruotsi-Sverige(SE) (7^) Papula Rein Lahtela Oy (5^) Matalataajuusäänigeneraattori - Lägfrekvensljudgenerator i !

Keksinnön kohteena on matalataajuusäänigeneraattori äänen muodostamiseksi, jonka korkein taajuus on noin 50 Hz.

Keksinnön mukainen matalataajuusäänigeneraattori on tyypiltään sellainen, että se käsittää avoimen resonanssielimen ja syöttö-yksikön painekaasupulssien, tavallisesti paineilmapulssien johtamiseksi venttiilin avulla säädettynä resonanssielimeen.

On osoittautunut, että kattiloiden ja prosessilaitteiden noen-poiston yhteydessä käyttämällä ääntä voidaan saavuttaa huomattavasti parempia tuloksia käytettäessä voimakkaita pulsseja tai värähtelyä, jolla on tällainen alhainen taajuus, mutta tähän mennessä ei ole ollut saatavissa tarkoitukseen sopivaa laitetta, jota voitaisiin käyttää teollisesti.

Keksintö täyttää tämän tarpeen tuomalla esiin johdanto-osassa viitatun tyyppisen matalataajuusäänigeneraattorin voimakkaan matala-taajuisen äänen muodostamiseksi, jolla on patenttivaatimuksen 1 mukaiset tunnusmerkit.

2 63871

Keksintö perustuu täten siihen, että resonanssielimessä painekaa-supulsseja ohjaa kehitetyn äänen taajuus. Kyse on täten takaisinkytketystä järjestelmästä, jossa painekaasun synty saatetaan seuraamaan äänitaajuuden muutoksia.

Keksinnön havainnollistamiseksi sen sovellutuksia kuvataan seuraa-vassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää kaaviomaisesti sivulta katsottuna keksinnön mukaista äänigeneraattoria, kuva 2 esittää suuremmassa mittakaavassa itse syöttöyksikköä lepotilassa, kuvat 3 ja 4 esittävät kuvan 2 tapaan syöttöyksikköä eri käyttötiloissa, kuva 5 esittää yksityiskohtaisesti suuremmassa mittakaavassa syöttöyksikön sovellutuksen rakennetta, kuva 6 esittää aksiaalileikkauksena keksinnön mukaista matala-taajuusäänigeneraattoria hiukan muunnellussa sovellutuksessa, johon on liitetty painekaasusyöttö- ja säätöjärjestelmä, esitettyinä kaaviomaisesti, ja kuva 7 esittää osittain sivulta katsottuna osaa aksiaalileikkauk-sesta vielä eräästä keksinnön mukaisen matalataajuusääni-generaattorin muunnellusta sovellutuksesta.

Kuvissa 1-4 esitetyt äänigeneraattorit käsittävät putken 10, jolla on yksi ja sama halkaisija putken koko pituudelta ja joka on avoin toisesta päästä, meirkitty viitenumerolla 11, sekä suljettu toisesta päästä, merkitty viitenumerolla 12. Putki, johon kuuluu avoin ja suljettu pää, toimii resonanssielimenä siten, että siinä muodostuu seisovia ääniaaltoja. Näillä seisovilla ääniaalloilla, joilla on huippu resonanssiputken avoimessa päässä ja solmu sen suljetussa päässä, täytyy täyttää seuraava ehto 1 = λ(2η + 1)/4 (1) jossa 1 * resonanssiputken pituus, λ «= seisovan ääniaallon aallonpituus ja n * 0, 1, 2, 3 ...

3 63871

Se ääniaalto, jonka aallonpituus on neljäsosa resonanssiputken pituudesta (1 =λ/4, so. n = 0), on nimeltään perusääni, kun taas muita nimitetään ensimmäiseksi yliääneksi, toiseksi yliäänek-si jne. Esillä olevassa tapauksessa oletetaan, että resonanssi-putkella 10 on pituus, joka on yhtä paljon kuin neljäsosa siitä taajuudesta, joka muodostetaan generaattorissa.

Seisovat ääniaallot aiheuttavat vaihtelevan ilmanpaineen resonanssi-putkessa, jolloin ensimmäinen paineamplitudi syntyy resonanssiputken suljetussa päässä.

Äänen taajuuden ja aallonpituuden kesken vallitsee seuraava yhteys f - c/λ (2) jossa f = äänen taajuus, c = ääniaallon leviämisnopeus ja λ = aallonpituus.

Kun perusääni muodostetaan resonanssiputkessa, jolla on avoin ja suljettu pää, vallitsee kaavojen (1) ja (2) kesken yhteys f = c/41 (3)

Ilmassa lämpötilassa 20°C ääniaallon leviämisnopeus on 340 m/s. Esimerkiksi resonanssiputkessa, jonka pituus on 5 m, tulee perus-äänen taajuudeksi sovellettaessa yllä olevaa kaavaa (3) f = 340/4,5 josta saadaan taajuus f = 17 Hz. Ääni voidaan siten muodostaa 5 m pitkässä resonanssiputkessa johtamalla tämän lävitse ilma-pulsseja taajuudella 17 Hz. Jos lämpötila muuttuu resonanssi-putkessa, muuttuu myös ääniaallon leviämisnopeus taajuuden mukana seurauksena yllä olevasta kaavasta (3).

Suljettuun putkeen 12 on järjestetty syöttöyksikkö 13, joka säätelee painekaasun (käyttökaasun) syötön äänigeneraattoriin, ja tavallisesti on kyse paineilmasta, vaikkakin myös muut käyttökaa- 4 63871 sut voivat tulla kyseeseen, esim. inertit käyttökaasut.

Kuvien 1-4 mukaisessa sovellutuksessa syöttöyksikkö 13 koostuu kiinteästä osasta 14, joka on sylinterin muotoinen liittyen keskeisesti resonanssiputkeen 10, mutta jolla on pienempi halkaisija kuin viimeksi mainitulla. Kiinteään osaan on järjestetty ak-siaalisesti siirrettävästi liikkuva osa 15 putkiluistiri muodossa käsittäen säätöaukon 16. Kiinteään osaan 14 on järjestetty kaksi kammiota 17A ja 17B, jotka on liitetty puhaltimiin, kammio 17A imupuhaltimeen, jota on merkitty symbolisesti viitenumerolla 18A, ja kammio 17B painepuhaltimeen, jota on merkitty symbolisesti viitenumerolla 18B, niin, että kammioita voidaan pitää alipaineessa, vast, ylipaineessa. Kummassakin kammiossa on aukko 19A, vastaavasti 19B, jotta nämä aukot saataisiin yhteyteen putkiluistin 15 sisäpuolen kanssa tämän säätöaukon 16 kautta riippuen siitä, mikä aksiaaliliikeasema putkiluistilla 15 kullakin hetkellä on.

Putkiluisti on liitetty kalvoon 20, joka on kiinnitetty resonanssi-putkeen tämän suljettuun päähän ja on liikkuva painejousen 21 vaikutusta vastaan riippuen resonanssiputken suljetussa päässä olevasta paineesta, joka vaikuttaa yli kalvon 20. Tasapainoasemassa, joka on esitetty kuvassa 2, jolloin paine resonanssiputken suljetussa päässä on yhtä suuri kuin ympäristön paine, on putkiluistin 15 asema sellainen, että alipainekammio 17A on kokonaan resonanssi-putken 10 sulkema, koska yhteys aukon 19A lävitse säätöaukon 16 kautta on suljettu, kun taas ylipainekammio 17B sitävastoin on aukon 19B ja säätöaukon 16 kautta yhteydessä putkiluistin sisäosaan ja siten resonanssiputken sisäosaan pienen raon 22 kautta.

Ilma (tai muu kaasu) voi paineenalaisena siten kulkea läpi raon 22 ylipainekammiosta 17B putkiluistin 15 kautta resonanssiputken 10 sisään, ja ilman läpimennessä syöttöyksikön ja resonanssiputken kautta muodostuu matalataajuinen ääni ilmavirrassa olevan turbulenssin ja kitkan johdosta.

Täten muodostettu ääni vaikuttaa resonanssiputken 10 suljettuun päähän 12 vaihtelevalla paineella, ja muodostuvat painevaihtelut resonanssiputkessa saattavat kalvon 20 ja täten putkiluistin 15 s 63871 edestakaiseen aksiaaliliikkeeseen samalla taajuudella kuin perus-äänen taajuus, joka edellä esitetyn mukaisesti on riippuvainen siitä, kuinka pitkä resonanssiputken 10 pituus (1) on- Eräs ehto sille, että tämä liike muodostuu, on kuitenkin se, että syöttöyksikköön 13 liikkuvalla osalla on ominaistaajuus, joka on perusäänen taajuuden ja ensimmäisen ylätaajuuden välillä.

Kun äänipaineella resonanssiputken suljetussa päässä on korkein arvonsa (ylipaine), puristuu liikkuva putkiluisti 15 oikealle jousen 21 vaikutusta vastaan kuvassa 3 esitettyyn asemaan, jolloin yhteys ylipainekammion 17B ja resonanssiputken välillä avautuu edelleen seurauksena siitä, että paine resonanssiputken suljetussa päässä lisääntyy. Kun äänipaineella on alhaisin arvonsa (alipaine) putkiluisti 15 liikuuu sitävastoin vasemmalle kuvassa 4 esitettyyn asemaan siten, että yhteys resonanssiputken ja ylipainekammion 17B välillä sulkeutuu ja yhteys pysyy yllä resonanssiputken ja matalataajuuskammion 17A välillä seurauksena siitä, että paine resonanssiputken suljetussa päässä alenee edelleen.

Täten on ilmeistä, että äänigeneraattorin käynnistyessä, kun liikkuva osa syöttöyksikössä (kalvo 20 ja putkiluisti 15) ovat paikallaan tasapainoasemassa kuvan 2 mukaisesti ja puhaltimet 18A ja 18B juuri käynnistetään, muodostuu heikko matalataajuinen ääni resonanssiputkessa 10 ilmavirtauksen johdosta. Tämä ääni saa liikkuvan osan värähtelevään liikkeeseen, jolloin äänitaajuus resonanssiputkessa tulee voimakkaammaksi saavuttaakseen hetken päästä jatkuvuustilan, jolloin voimakas matalataajuinen ääni muodostuu äänigeneraattorissa.

Toiminta on periaatteessa samanlainen, vaikka alipainekammio 17A suljetaan. Rakenteellisessa kuvan 5 mukaisessa sovellutuksessa tilanne on tällainen· Kalvo 20 on tällöin jännitetty O-renkaita 23 vasta resonanssiputken 10 taaemmassa päässä olevan olakkeen 24 ja ruuvatun päätykannen 25 avulla kiinnitetyn hoikin 26 väliin. Tila 27 kalvon 20 takana on yhteydessä ilmakehään sylinterimuotoisten pää-tykannessa 25 olevien putkitiehyeiden 28 kautta. Nämä putkitiehyeet on peitetty sylinterin muotoisilla koteloilla 29, jolloin jokainen putkitiehyt tähän kuuluvan kotelon kanssa muodostaa labyrinttikäy-tävän 30, joka muodostaa vapaan yhteyden kammion 20 ja ympäröivän 6 63871 ilmakehän välillä samanaikaisesti kun lian pääsy kammioon estyy.

Päätykanteen 25 on kiinnitetty putki 31, jonka ulompi pää 32 on tarkoitettu liitettäväksi painepuhaltimeen 18B tai toiseen paine-kaasulähteeseen, kun taas sen resonanssiputkeen työntyvä osa muodostaa vapaasti ulostyöntyvän putkitiehyeen 33. Tämän putkitiehyeen päällä, joka on suljettu sisemmästä päästään ja johon on muodostettu poikittaisaukot 34, on keskeisesti kalvoon 20 kiinnitetty put-kiluisti 15 liikuteltavasta ohjattuna järjestettynä säätämään reunallaan 35 yhteyttä painekaasulähteen ja resonanssiputken 10 sisäpuolen välillä aukkojen 34 kautta, jotka vastaavat aukkoja 19B kuvissa 2-4. Tässä tapauksessa toiminta on sama kuin kuvien 1-4 yhteydessä kuvatussa sovellutuksessa, mutta seurauksena muodostuu kaasuvirtaus resonanssiputken lävitse, joilla tietyissä tapauksissa ei ole merkitystä ja joka toisissa tapauksissa saattaa olla toivottavaa. Jousi voi olla järjestetty kalvon 20 oikealle puolelle, vasten jousta 21, mutta luistin 15 palautus voi tapahtua myös ainoastaan kalvon oman jousivaikutuksen johdosta.

Jos äänigeneraattorin resonanssiputki 10 sijoitetaan tilaan, esim. kattilaan, jossa vallitsee yli- tai alipaine verrattuna ympäröivän ilmakehän paineeseen, muodostuu staattinen paine-ero kalvon 20 yli, jos kammio 27 on yhteydessä ympäröivään ilmakehään kuvassa 5 kuvatulla tavalla. Sitävastoin muuttuu kalvon tasapainoasema ja siten myös putkiluistin 15 tasapainoasema, ja tämän vuoksi korjaus täytyy tapahtua vastaavalla putkiluistin aseman muutoksella.

Kuvassa 6 esitetään sovellutus, jossa sellainen korjaus suoritetaan. Tässä ilma-aukot päätykannessa 25 putkitiehyeiden 28 ja käytävien 3Q kautta on jätetty pois ja kammio 27 on saatettu yhteyteen putken 36 kautta resonanssiputken 10 suuosan kanssa.

Tällöin kalvon 20 kummallakin puolen vallitsee aina sama staattinen paine. Putken 36 yhtyessä resonanssiputken 10 suuhun, jossa äänipaineella on solmu, ei aiheuteta äänipaineen muodostamaa painetta kammiossa 27 resonanssiputkessa, ja äänigeneraattori voi kuvan 6 mukaisesti senvuoksi vahingotta liittää tilaan, jossa on yli-tai alipaine.

7 62871

Kammion 27 ollessa kuvan 6 mukaisessa sovellutuksessa ilman mitään suoraa yhteyttä ympäröivään ilmakehään ja pidettäessä sitä suljettuna, muodostaa ilmamassa kammiossa 27 jousen kalvon 20 taakse, jolloin tämä jousivaikutus lisätään kalvon omaan jousivaikutukseen ja se vaikuttaa liikkuvan järjestelmän ominaistaajuuteen. On toivottavaa, että keksinnön mukaisessa äänigeneraattorissa käytetään ohutta kalvoa, mutta mitä ohuempi kalvo on, sitä alhaisemmaksi tulee jousivakio, ja jos kalvo tehdään aivan liian ohueksi, voi jousivakio tällöin tulla liian alhaiseksi kalvon massan suhteen, joka antaa liian alhaisen ominaistaajuuden. Sitäpaitsi on vaikeaa valmistaa ohuita kalvoja, joilla on yhtä suuri jousivakio joustossa toiseen, vastaavasti toiseen suuntaan. Ilmatyynyn ansiosta kuvan 6 mukaisessa sovellutuksessa voidaan käyttää kalvoa, jolla on alhaisempi jousivakio, joka aiheuttaa sen, että ilmatyynyllä on samat jousiominaisuudet huolimatta siitä, että liikkuuko kalvo ulospäin vai sisäänpäin, vaikka paksummalla kalvolla on erilaisia ominaisuuksia molemmissa suunnissa, tämä ei näinollen vaikuta enää jousivakioon systeemissä kokonaisuudessaan liian paljon, kuten ' ilmatyynyn puuttuessa, koska kalvon jousivaikutus muodostaa vain pienemmän osan kokonaisjousivaikutuksesta. Esimerkkinä voidaan mainita, että kalvo paksuudeltaan 1,5 mm eräässä kuvan 5 mukaisen äänigeneraattorin käytön sovellutuksessa omaa jousivakion noin 40000 N/m, kun taas ilmatyyny kammiossa 27 kuvan 6 mukaisessa sovellutuksessa, kammion tilavuuden ollessa 24 1, vaikuttaa kalvoon jousivoimalla, joka vastaa jousivakiota kalvossa noin 30000 N/m.

Jos kokonaisjousivakio on noin 40000 N/m, kalvo itsessään vaikuttaa vain suhteellisen vähäisessä määrin tähän jousivakioon.

Kuva 6 esittää vielä erästä yksityiskohtaa keksinnön mukaisessa äänigeneraattorissa, nimittäin pneumaattista pulsaattoria 38, joka on liitetty kammioon 27. Tarkoitus on, että äänigeneraattori, kun sitä käytetään esim. kattiloiden ja prosessilaitteiden nuohauk-seen, on käynnissä ajoittaisesti, ja voi sattua, että putkiluisti 15 tämän oltua paikoillaan ja kun tämä pitäisi panna liikkeeseen putkiliitännässä 33, on niin hidasliikkeinen tämän putkiliitännän päällä, erityisesti jos on kyse äänigeneraattorin käytöstä korroosiolle alttiissa ympäristössä, että heikko äänipaine, joka syntyy paineilmakäytävässä läpi poikittaisaukkojen 34 vapaiden rakojen 8 6 Γ ? 71 suuruudeltaan 1 mm, ei riitä voittamaan lepokitkaa liikkuvassa järjestelmässä ja käynnistämään kalvoliikettä. Pulsaattoria 38 voidaan silloin käyttää käynnistämään äänigeneraattori johtamalla paineilmaiskuja, joilla on suurinpiirtein sama taajuus kuin äänigeneraattorin perusäänellä, kammioon 27 ja antamalla näiden vaikuttaa kalvoon 20.

Kuvassa 6 näkyy tarkemmin kiertojärjestely keksinnön mukaisessa generaattorissa. Paineilma johdetaan sopivasta paineilmalähteestä kohdassa 39 osin putkijohtimeen 40 magneettiventtiilin 41 kautta ja osin putkijohtimeen 42 magneettiventtiilin 43 kautta, jolloin putkijohdin 40 johtaa äänigeneraattorin syöttöyksikköön ja on liitetty päähän 32, kun taas putkijohdin 42 johtaa pulsaattoriin 38. Magneettiventtiilin 41 yli on järjestetty kuristettu sivuyh-teys 44 myöhemmin selvitettävää tarkoitusta varten.

Ohjelmalaite 45 on liitetty sähköiseen verkkoon kohdassa 46, ja sähköiset liitännät tästä ohjelmalaitteesta on merkitty katkoviivoin. Kuvasta ilmenee, että ohjelmalaite on liitetty molempiin magneettiventtiileihin 41 ja 43 ohjaamaan paineilman syöttöä äänigeneraattoriin, vastaavasti pulsaattoriin. Kuten yllä on mainittu, käytetään äänigeneraattoria tavallisesti aika-ajoin, ja ohjelma-laitteen 45 avulla säädetään käyttöaika ja taukoaika, jolloin venttiili 41 pidetään auki käyttöajan aikana. Taukoaikana, kun venttiili 41 on suljettu, johdetaan pienempi ilmamäärä äänigeneraattoriin kiertojohdon 44 kautta, ja tämä supistettu ilmansyöttö tapahtuu putkiluistin 15 ja kalvon 20 jäähdyttämiseksi ja myös putkiluistin ja putkiliitännän 33 suojaamiseksi pölyltä. Sitäpaitsi tämä ilmansyöttö auttaa pitämään kalvo 20 kevyessä liikkeessä, jolloin äänigeneraattorin käynnistys helpottuu niin, että äänigeneraattori, joka lähtee yksinänsä käyntiin itsestään, käynnistyy välittömästi avattaessa venttiili 41 ilman, että mitään käyn-nistysapua annetaan pulsaattorin 38 avulla vaikka äänigeneraattoria käytettäsiin korroosiolle alttiissa ympäristössä, jossa on tarjolla vaara, että putkiluisti 15 tarttuu tai juuttuu kiinni, jos kalvo 20 on täysin paikallaan taukoaikojen aikana. Kalvon 20 liikkumisen kontrolloimiseksi äänigeneraattorin ollessa käynnissä venttiili 41 auki on kammioon 27 asennettu sondi 47 kalvon liikkeen tunnus-telemiseksi, ja jos tämä sondi ei tunnista mitään liikettä kalvossa, r. 7 Q 7 ·1 9 f ' syttyy optinen signaali 48. Tämän signaalin yhteyteen järjestetyn virrankatkaisimen 49 avulla voidaan pulsaattori 38 kytkeä päälle magneettiventtiilin 43 avautuessa niin, että äänigeneraattori saa tarpeellisen käynnistysavun.

Kuvan 7 mukaisessa sovellutuksessa auttaa putkijohdin 40 paineilman syöttöä ei ainoastaan itse äänigeneraattoriin vaan myös pulsaatto-riin 38, joka tässä sovellutuksessa yhdessä magneettiventtiilin 43 kanssa on liitetty kammioon 27. Putkijohto 40 on liitetty esijakajaan 50, jotta paineilma voidaan johtaa paitsi pulsaattoriin 38 magneettiventtiilin 43 kautta, myös säiliöön 51 magneettiventtiilin 52 kautta, jolloin sekä säiliö että magneettiventtiili on liitetty kammioon 27. Säiliöstä 51 on järjestetty yhteys 53 putkijohtimeen 33 äänigeneraattorin käydessä magneettiventtiili 52 on avoin ja päästää lävitseen sen paineilman, joka käyttää äänigeneraattoria, täten säiliön lävitse, jolloin paineilman värähtely tasoittuu niin, että putkijohdon 40 mitat voivat olla pienemmät kuin mitä ne olisivat, mikäli nämä olisi liitetty suoraan putkiliitäntään 33.

Säiliöön 51 voidaan johtaa paineilmaa esijakajasta 50 myös säädettävän kuristinventtiilin 54 kautta yhteydestä esijakajan 50 ja säiliön 51 välillä, joka on yhdensuuntainen magneettiventtiilin 52 kautta kulkevan yhteyden kanssa. Taukoaikoina, jolloin magneetti-venttiili 52 on suljettu, saadaan kalvo 20 ja putkijohto 15 liikkeeseen kuristetun ilmavirran kulkiessa säiliöön 51 ja tästä putkiliitäntään 33. Tämä järjestely korvaa siten kiertoyhteyden 44 kuvan 6 mukaisessa sovellutuksessa.

Kuvassa 7 on syöttöyksikkö erityisenä yksikkönä 10’ asennettu reso-nanssiputken 10 päälle, ja sama järjestely voi tulla kyseeseen kuvien 5 ja 6 sovellutuksissa.

Kuvatuissa sovellutuksissa putkiluisti 15 on liitetty puhtaasti mekaanisesti suoraan kalvoon 20, mutta on myös mahdollista järjestää yhteys kalvon ja putkiluistin välillä sähköisen, pneumaattisen tai hydraulisen siirron avulla näiden molempien elementtien kesken. Edelleen tässä kuvattu mekaaninen syöttöyksikkö kalvoineen voidaan korvata sähkömekaanisella yksiköllä, jolloin esim. mikrofoni on sijoitettu resonanssiputken taaempaan päähän tunnustelemaan seisovan aallon painevaihteluja ja magneettiventtiili, joka säätää 4 7 1 10 o .

paineilman syöttöä resonanssiputkeen (vastaaavasti tämän tyhjennystä) , ohjataan suoraan tai epäsuorasti tahdissa seisovan aallon painevaihtelujen kanssa sideläpisuotimen kautta.

Kuvatuissa sovellutuksissa tapahtuu putkiluistin 15 paluu yksinomaan kalvon 20 oman jousivaikutuksen johdosta tai tämän jousi-vaikutuksen ja kammion 27 jousivaikutuksen yhdistelmän johdosta, mutta voidaan ajatella myös mekaanisen jousen järjestämistä kalvon 20 oikealle puolelle vastaten jousta 21 kuvissa 2-4, kuten yllä todetaan.

Putki muodostaa yksinkertaisen ja halvan resonanssielimen, mutta se voidaan korvata muilla resonanssielimillä, esim. torvella tai Helmholtzresonaattorilla.

Claims (16)

11 6^871

1. Matalataajuusäänigeneraattori käsittäen äänilähteeksi järjestetyn avoimen resonanssielimen (10) seisovien kaasun kantamien ääniaaltojen muodostamiseksi, jotka aiheuttavat vaihtelevan kaasunpaineen resonanssielimessä, ja putkimaisella venttiilielimellä (15) varustetun syöttöyksikön moduloidun painekaasuvirran johtamiseksi resonanssielimeen venttiilisää-töisesti, tunnettu erotusseinämäksi resonanssielimeen (10) järjestetystä edestakaisin joustavasta putkimaisesta elimestä (20), joka on staattisen tasapainoasemansa osalta, jossa venttiilielin (15) on osin avoin, riippumaton sisäänjoh-detun painekaasun paineesta ja on" liitetty venttiilielimeen muodostamaan yhdessä tämän kanssa putkimainen yksikkö, jonka ominaistaajuus on korkeampi kuin taajuus resonanssielimen perusääntä varten, mutta matalampi kuin taajuus ensimmäistä ylä-ääntä varten, resonanssielimen äänipaineen takaisinkytkemi-seksi positiivisesti syöttöyksikön (13) venttiilielimeen vain yhdellä etukäteen määrätyllä resonanssielimen resonanssitaajuuk-sien taajuudella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rnatalataajuusäänigeneraatto-ri, tunnettu siitä, että edestakaisin joustava putkimainen elin käsittää kalvon (20) , joka on liitetty putkimaiseen venttiilielimeen (15).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että kalvo (20) on liitetty venttiilielimeen (15) mekaanisesti, sähköisesti, hydraulisesti tai pneumaattisesti. 1 Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että putkimainen venttiili-elin (15) muodostuu venttiililuistista, joka asemansa perusteella ei ole alttiina painekaasulle. 12 6 3 8 71

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että venttiililuisti (15) on hylsymäinen ja on ohjattu aksiaalisuunnassa siirtyvästi putkessa (33), joka työntyy resonanssielimeen (10) ja jossa on ainakin yksi aukko (34) painekaasun johtamiseksi sisään, jolloin tämä aukko on luistin ohjaama.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen matalataajuusääni-generaattori, tunnettu siitä, että venttiilielin (15) on järjestetty ylläpitämään kalvon (20) lepoasemassa pientä aukkoa (22) syöttöyksikössä siten järjestettynä, että johdettaessa painekaasu sisään resonanssielimessä (10) muodostuu ääni.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 2-6 mukainen matalataajuusääni-generaattori, tunnettu siitä, että resonanssielimessä (10) on kalvon (20) ja tämän taakse järjestetyn päätyseinämän (25) väliin rajoitettu kammio (27).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen matalataajuusääni-generaattori, tunnettu siitä, että resonanssielin (10) muodostuu resonanssiputkesta, joka on avoin toisesta päästään, kun taas syöttöyksikkö (13) ja takaisinkytkentälaite (20) sijaitsevat resonanssiputken toisessa päässä.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen matalataajuusääni-generaattori, tunnettu siitä, että resonanssielin koostuu Helmholzresonaattorista.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että kammio (27) on yhteydessä ympäröivän ilmakehän kanssa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että yhteys kammion (27) ja ulomman ilmakehän välillä on järjestetty yhden tai useamman ulkopuoleisen 13 ^ 7. a η λ tiehyen (28) kautta taaemmassa päätyseinämässä (25), joiden ulommat päät on peitetty koteloin (29), jotka yhdessä tiehyeiden kanssa muodostavat labyrinttitiehyeen (30).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että kammio (27) on yhteydessä putkiyh-teyden (36) kautta resonanssiputken (10) avoimeen päähän.

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että kammioon (27) on liitetty värähtelijä (38) painekaasuiskujen muodostamiseksi kammiossa taajuudella, joka on pääasiassa sama kuin äänigeneraattorin taajuus.

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että generaattoriin kuuluu sondi (47) kalvon (20) toimintatilan indikoimiseksi liikkeessä tai levossa.

15. Patenttivaatimuksen 2 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että generaattoriin kuuluu painekaasu-säiliö (51) syöttöyksikössä painekaasun johtamiseksi liikkuvaan venttiilielimeen (15) painekaasusäiliön kautta.

16. Patenttivaatimuksen 2 tai 15 mukainen matalataajuusäänigeneraattori, tunnettu siitä, että syöttöyksikköön kuuluu venttiililaite (41; 52) painekaasuvirran johtamiseksi resonanssielimeen (10) vaihtoehtoisesti suoraan tai kuristin-säiliön (44; 54) kautta. 14 63871