FI63793C

FI63793C - Alkalipressning av cellulosamassa

Info

Publication number: FI63793C
Application number: FI3043/73A
Authority: FI
Inventors: Norman Liebergott
Original assignee: Pulp Paper Res Inst
Priority date: 1972-09-29
Filing date: 1973-09-28
Publication date: 1983-08-10
Also published as: FI63793B; FR2201369B1; CA973661A; DE2347398A1; DE2347398B2; AR201116A1; JPS4971202A; NO141617C; US3874992A; JPS5214326B2; FR2201369A1; BR7307566D0; NO141617B; SE405488B

Description

kkäto»·! γβι /««vKuulutusjulkaisu JTf LBJ (") UTLAGGNINGSSKRIFT 00/9 3 c (45) 1X3 ^ v ^ (51) Kv.Hu/iBt.a."3 D 21 C 9/10 SUOMI—FINLAND (21) p»*«ittiK.k.ino*-p«t*n«i»ek»a«if 301+3/73 (22) HekemltpUvi — AmHknlnga4af 28.09.73 * * (23) Alkupilvt—Gllti(h«c«dt| 28.09.73 (41) Tullut lulklMktl — Hiivit off«ntllg 20 _ , (44) NihtlvUuIptnon |« kuuL|ullultian pvm. — on „1, «.

Patent- och rafittaratyralaan ' Anteiun uthfd och uti-skiirun pubUnnd ^9-04.03 (32)(33)(31) Pyydetty «tuoikMi-B^ini priority 29 - 09.72

Kanada(CA) 152905 (71) Pulp and Paper Research Institute of Canada, 570 St. John Boulevard,

Pointe Claire 720, Quebec, Kanada(CA) (72) Norman Liebergott, Laval, Quebec, Kanada(CA) .(7*0 Berggren Oy Ab (5^) Selluloosamassan alkalilla tapahtuva puristus -Alkalipressning av cellulosamassa f Tämän keksinnön tarkoituksena on parantaa esikäsitellyn paperin valmistukseen tarkoitetun selluloosan valmistusmenetelmää, esim. sen jälkeen kun sitä on käsitelty alkuainekloorilla tai hape-tusaineella, esim. kloorimonoksidilla, klooridioksidilla, hypokloriiteilla, kloriiteilla, peroksideilla, kloraateilla, bikromaateilla, typen oksideilla, permanganaateilla jne., ja jonka selluloosan sakeus on jopa 12 %, sekoittamalla selluloosa alkalin, esim. natriumhydrok-sidin, natriumkarbonaatin, kalsiumhydroksidin, ammoniakin jne. vesi-liuoksen kanssa, lämpötilassa 40-90°C.

Ligniininpoisto ja valkaisu ovat jatkoa keittomenetelmään, jossa ligniiniaines ja värillinen aine, jotka jäävät kemialliseen massaan, poistetaan selektiivisesti alentamalla selluloosakuidun arvoa mahdollisimman vähän. Tällöin on aikaisemmin ollut vaikeutena, että valkoisuusasteen saavuttamiseksi lujuuden säilyttäen, valkoisuusasteen pysyttämiseksi sekä valkaisun tekemiseksi taloudelliseksi, tällaisesta ligniininpoistosta hapettavalla valkaisulla syntyneet reaktiotuotteet olisi poistettava, niiden muodostuessa tällaisissa toimenpiteissä, alkalisella uuttamisella. Natriumhydroksidi on edullinen aine, mutta 2 63793 muitakin alkaleja (esim. ammoniakkia, natriumkarbonaattia, kalsium-hydroksidia jne.) on ehdotettu käytettäväksi ja käytettykin.

Alkalinen uuttaminen on erotettava emäspuhdistamisesta. Alkalinen uutto on menetelmä paperia varten valmistettavan selluloosan valmistuksessa. Emäspuhdistus on menetelmä dissolving-massan valmistuksessa. Paperiselluloosalle ominaista on lujuuden säilyminen, valkaisuasteen pysyvyys sekä valkaisun taloudellisuus. Dissolving-massojen ominaisuuksia ovat lisäksi suuri puhtausaste, esim. ne eivät sisällä oleellisesti lainkaan hemiselluloosaa, esim. pentosaaneja tai hartseja ja alfaselluloosapitoisuus on yli 91 %· Tämä saadaan aikaan tehostamalla tavallista alkalista uuttamista kahdessa sovellutuksessa, jotka tunnetaan kuumana emäspuhdistuk-sena ja kylmänä emäspuhdis-tuksena. Näitä menetelmiä selostetaan nyt viitaten piirroksiin, joissa:

Kuvio 1 on kaaviollinen juoksukuva tavanomaisesta tunnetusta alkaliuutosta, kun valmistetaan paperin valmistukseen tarkoitettua selluloosaa, kuvio 2 on kaaviollinen juoksukuva ennestään tunnetusta kuumasta emäspuhdistuksesta liukenevan selluloosan valmistamiseksi ja kuvio 3 on kaaviollinen juoksukuva ennestään tunnetusta kylmästä emäspuhdistuksesta liukenevaa selluloosaa valmistettaessa.

Kuviossa 1 esitetyssä tavanomaisessa alkaliuutossa toiminta-olosuhteet vaihtelevat, jolloin NaOH-määrä selluloosaa kohti on 0)5-3,0 % lämpötila 4o-70°C, aika 60-120 minuuttia sekä paperimassan sa-keus 3-16 %, jolloin suuria arvoja pidetään edullisina taloudelliselle höyryn ja tilan käytölle. Erityisesti kuviossa 1 puumassa kloorataan kloorauslaitteessa 10 ja pestään sekä sakeutetaan sakeutti-messa 11. Tällöin saadaan selluloosaa, jonka sakeus on jopa 12 %.

Sakeutettu selluloosa sekoitetaan sekoittimessa 12 höyryn, veden ja NaOH:n kanssa, jolloin NaOH:n määrä on noin 2-5 % selluloosasta laskettuna. Seoksen sakeus on noin 10 % ja lämpötila on yleensä alueella 60-70°C. Seos saatetaan kulkemaan reaktiotomiin 13, missä viipymisaika on noin 1-2 tuntia. Tämän ajan kuluttua selluloosa pestään pesutornissa 14 ja poistetaan kohdassa 15» kun NaOH on oleellisesti täysin käytetty.

Kuumassa emäspuhdistuksessa selluloosaan käytetty NaOH-määrä on välillä 0,5-2 %, selluloosan sakeus on yleensä 10-22 %, lämpötila on yleensä välillä 50-l45°C ja käsittelyaika on yleensä neljännestunnista 4 tuntiin. Kuviossa 2 selluloosa kloorataan kloorauslaitteessa 20 ja pestään ja sakeutetaan sakeuttimessa 21. Tällöin saadaan selluloosaa, jonka sakeus on jopa 12 %.

63793

Sakeutettu selluloosa sekoitetaan sekoittimessa 22 veden ja NaOH:n kanssa, joita on enintään 16 % selluloosan määrästä. Sakeus sekoittamisen aikana on 12-18 % ja lämpötila on 70-120°C tai vielä korkeampi. Seos viedään reaktiotorniin 23, missä viipymisaika on 1 tai 2 tuntia taikka enemmän.

Tuote puristetaan sitten puristimessa 26 sakeuteen 25-35 % sekä poistetaan kohdassa 27. Puristettu selluloosa sisältää vielä j äännös-NaOH:ta.

Kylmässä emäspuhdistuksessa toimintaolosuhteet yleensä perustuvat 6-8-prosenttisen natriumhydroksidiliuoksen käyttöön, kun sakeus on 3 %, ja aika on 30-60 minuuttia sekä lämpötila 30-40 C. Kuviossa 3 selluloosa kloorataan kloorauslaitteessa 30 ja pestään ja sakeutetaan sakaittimessa 31· Näin saadaan selluloosaa, jonka sakeus on jopa 12 %.

Sakeutettu selluloosa sekoitetaan sekoittimessa 32 veden ja NaOH:n kanssa, joita on 9-16 %, selluloosan sakeuden ollessa 50 %, ja lämpötila on ympäristön lämpötila. Seos johdetaan puhdistimeen, joka käsittää useita reaktiotorneja 33 ja puristimia 36, joten emäksisellä reaktiolla on monta vaihetta reaktiotornissa ja puristimessa. Kokonaispuhdistusaika on 1-2 tuntia. Puristettu selluloosa sisältää vielä jäännös-NaOH:ta.

Aikaisemmin ei siis oikeastaan ole pyritty ratkaisemaan kysymystä alkaliuuttovaiheen parantamiseksi, vaikkakin monet ehdotukset, joita on tehty nopeaksi valkaisuksi, perustuvat sellaiseen nopeaan valkaisuvaiheeseen, jossa otetaan mahdollisesti huomioon vähäinen jäl-kivalkaisun alkaliuuttovaihe valkaisu"asteena". (Tässä käytetty "aste” käsittää vaiheen, joka alkaa kemikaalin lisäyksellä selluloosaan ja reaktiolla sen kanssa ja päättyy selluloosan pesulla). Tällaisista on esimerkkejä seuraavissa: W.H. Rapson "Dynamic Bleaching", TAPPI, Voi. 49, No. 8^, pp. 324-344, 1966; A.W. Brinkley, Jr. et ai. USA-patentti No. 3 575 795, joka on julkaistu 20.4. 1971; Allan G. Jamieson kanadalainen patentti No. 881 406, julkaistu 21.9*1971; N. Liebergott ja F.H. Yorston "Experiments in Rapid High Density Bleaching", TAPPI Voi. 48, No. 1, pp. 20-24, 1965.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti ehdotetaan nopean ja perinpohjaisen esikäsitellyn paperin valmistukseen tarkoitetun selluloosan uuttamista alkalisella uuttomenetelmällä; sellaisen uuttoteknii-kan aikaansaamista, joka on ekologisesti kiinnostava vedensuojelu-vaikutuksen johdosta sekä sellaisen uuttotekniikan aikaansaamista, jolla uutettu selluloosa saadaan hyvin sakeana, niin että se on sopi- 4 63793 vaa hierrettäväksi ja käsiteltäväksi kaasumaisella reagensilla seuraavassa valkaisuvaiheessa.

Tämän keksinnön mukaan saadaan aikaan menetelmä paperin valmistukseen tarkoitetun selluloosan alkaliseksi uuttamiseksi, esim. käsittelyn jälkeen alkuainekloorilla tai hapettavilla aineilla, kuten kloorimonoksidilla, klooridioksidilla, hypokloriiteilla, klorii-teilla, peroksideilla, kloraateilla, bikromaateilla, typen oksideilla, permanganaateilla jne., ja sakeudessa aina 12 %, sekoittamalla massa alkalin, esim. natriumhydroksidin, natriumkarbonaatin, kalsiumhydroksidin, ammoniakin jne. vesiliuoksen kanssa lämpötilassa 40°C-90°C,jossa massa/alkali-seos muodostetaan sekoittamalla nopeasti massa alkalin kanssa, jonka väkevyys on 0,5-5 % massasta laskettuna ja menetelmälle on tunnusomaista se,että tällainen seos nopeasti puristetaan 18-40 %. Nopea puristusuutto suoritetaan edullisesti yhdessä puristusvaiheessa. Tällä keksinnöllä saatava todellinen käytännön tulos on alkalisen uuton tarvitseman ajan lyheneminen. Edellä selostetun mukaisesti alkaliseen uuttoon tarvittu aika on aikaisemmin ollut 50-120 minuuttia. Tämän keksinnön mukaisesti alkaliuutto, joka sisältää sekoitusajan, voidaah suorittaa 6 minuutissa.

Esikäsitelty selluloosa, esim. kloorattu ja pesty selluloosa, sekoitetaan nopeasti (jolloin sekoitus tapahtuu yleensä täydellisesti viidessä minuutissa) alkalin vesiliuoksen kanssa (yleensä natriumhydroksidin), jolloin NaOH-väkevyys on suhteessa selluloosan Kappa-lukuun seuraavan taulukon mukaisesti:

Selluloosa % NaOH:ta selluloosaa kohti kloorauksen tai hapetuskäsittelyn jälkeen

Lehtipuu-sulfaattiselluloosa

Kappa No 10-20 0,5 - 2

Havupuu-sulfaattiselluloosa

Kappa No 20-40 2 - 4

Bisulfiittimassa

Kappa No 30-50 3 - 5 kun sakeus on 4-12 % ja lämpötila 40-90°C. Sekoituslämpötila on edullisesti 60-80°C.

Tämä keksintö on erikoisen sopiva sellaisen valkaisumenetelmän parantamiseen, jossa hienonnettua paperinvalmistukseen tarkoitettua selluloosaa valkaistaan, ja valkaistu selluloosa pestään sitten vedellä sekä vielä sakeudessa 4-12 % sekoitetaan nopeasti, esim. siten, että sekoitus tapahtuu täydellisesti 5 minuutissa, natriumhydroksidin, natriumkarbonaatin, kalsiumhydroksidin, ammoniakin jne. kanssa, edullisesti kuitenkin natriumhydroksidin, jota on edullista käyttää aina kyllästysväkevyyteen asti, joka väkevyys on suhteellinen selluloosan Kappa-lukuun seuraavan taulukon mukaisesti: 5 63793

Selluloosa % NaOHrta selluloosaa kohti kloo rauksen tai hapetuskäsittelyn jälkeen

Lehtipuu-sulfaattiselluloosa

Kappa No 10-20 0,5 - 2

Havupuu-sulfaattiselluloosa

Kappa No 20-40 2 - 4

Bisulfiittimassa

Kappa No 30-50 3 - 5 lämpötilassa 40-90°C sekä edullisesti lämpötilassa 60-90°C. Tällöin on menetelmälle tunnusomaista se, että näin muodostettu tietynlainen selluloosa/alkaliseos nopeasti puristetaan, esim. siten, että puristus tapahtuu täydellisesti 1 minuutissa, sakeuteen 18-40 %, edullisesti sakeuteen 20-40 %.

Eräässä keksinnön tällaisessa sovellutuksessa valkaisu suoritetaan paperinvalmistukseen tarkoitetussa selluloosassa, joka on puristettu sakeuteen 30 % ja on hierretyssä muodossa kuituina ja kuitu kasaumina, jolloin valkaisuaineena on kloorikaasu. Eräässä toisessa keksinnön tällaisessa sovellutuksessa valkaisu suoritetaan paperin valmistukseen tarkoitetussa, selluloosassa, jonka sakeus on 3,5 % ja valkaisuaine on kloori veteen liuotettuna. Kolmannessa keksinnön sovellutuksessa valkaisu suoritetaan paperin valmistukseen tarkoitetussa selluloosassa, jonka sakeus on 12 % ja valkaisuaineena käytetään klooridioksidia.

Tätä keksintöä sovelletaan myös monivaihemenetelmissä, jolloin nopea puristusuuttovaihe suoritetaan kahden hapetusvaiheen välillä. Eräässä tämän keksinnön mukaisessa sovellutuksessa ei lainkaan tarvita vesipesuvaihetta puristusuuttovaiheen jälkeen. Ja vielä eräässä sovellutuksessa molempien vaiheiden hapetusaine on klooridioksidi.

Mukana olevissa piirroksissa kuvio 4 on kaaviomainen juoksu-kuva tämän keksinnön mukaisesta alkaliuutosta paperimassaa valmistettaessa .

Kuviossa 4 esitetyssä tämän keksinnön mukaisessa nopeassa puristusuutossa massa kloorataan kloorauslaitteessa 40 ja pestään vedellä sekä sakeutetaan sakeuttimessa 4l. Tällöin saadaan massaa, jonka sakeus on aina 12 $:iin asti.

Sakeutettu massa sekoitetaan sekoittimessa 42 höyryn ja 0,5-5-prosenttisen Na0H:n kanssa,jolloin määrä on laskettu massasta, ja sekoitus tapahtuu, kun sakeus on pienempi kuin 12 %, edullisesti 4-12 %. Lämpötila on välillä 40-90°C, edullisesti 60-80°C. Sekoi- 6 63793 tus tapahtuu yleensä täydellisesti noin 5 minuutissa, eikä pitempää reaktioaikaa tarvita. Sitten seos jokseenkin heti puristetaan nopeasti puristimessa 46 sakeuteen noin 18-40 %, edullisesti 20-40 %. Puristus tapahtuu yleensä täydellisesti noin 1 minuutissa. Selluloosa poistetaan kohdassa 45 ja vaatii vain vähän tai ei lainkaan vesipesua eikä siinä kuitenkaan ole jäännös-NaOH:ta.

Seuraavat esimerkit osoittavat tämän keksinnön mukaisella menetelmällä saatuja yllättäviä ja todella käytännöllisiä tuloksia ennestään tunnettuihin menetelmiin verrattuna. Ennen esimerkkejä selostetaan viittä esikäsittelymenetelmää.

Esikäsittelymenetelmä (I)

Valkaisematonta havupuu-sulfaattiselluloosaa, jonka Roe-kloo-ri oli No 5,6, Kappa No 38,1 ja 0,5 % CED-viskositeetti 24,2, puristettiin 30 %:n sakeuteen. Massa hienonnettiin kuiduiksi ja kuituka-saumiksi käyttäen US-patentissa n:o 3 630 828 selostettua laitetta. Sitten massaa käsiteltiin kloorikaasulla 1 minuutin ajan (4,5 % klooria uunikuivalle massalle), klooratun massan pK oli 1,0. Massa laimennettiin 16 %:n sakeuteen ionittomalla vedellä sekä puristettiin 30 %:n sakeuteen. Eräs tämän keksinnön mukaisessa nopeassa puristus-menetelmässä sopiva laite on hydraulinen puristin, mutta muunkin tyyppisiä laitteita, kuten esimerkiksi ruuvipuristinta tai teloja voidaan yhtä hyvin käyttää. Erään puristintyypin pääosat ovat pystyssä oleva sylinterikehys, jossa on poistettava rei’itetty pohja, tiiviisti sovitettu sisällä oleva mäntä sekä laitteet kuormien sovittamiseksi mäntään. Paineet, jotka ovat suuruusluokkaa 7 kg/cm ovat riittäviä.

10 gramman näytteitä valmistetusta selluloosasta käsiteltiin seuraa-valla tavalla.

Esikäsittelymenetelmä (II)

Valkaisematonta havupuuselluloosaa, jonka Roe-kloori-No oli 4,6, Kappa-No 26,3 ja 0,5 % CED-viskositeetti oli 24,6 cps, kloorattiin 3,5 %'n sakeudessa yhden tunnin ajan 25°C:ssa. Kloorinkulutus 011 5,1 % klooria uunikuivaa massaa kohti. Kloorauksen jälkeen massa pestiin runsaalla ionittomalla vedellä ja saatettiin 12 %:n sakeuteen Biichner-suppilolla, joka oli peitetty 100 mesh'in seulalla. Valmistetun massan näytteitä käsiteltiin seuraavalla tavalla. Esikäsittelymenetelmä (III)

Valkaisematonta sulfaatti-lehtipuuselluloosaa, jonka Roe-kloori-No oli 1,3, Kappa-No 13,7 ja 0,5 % CED-viskositeetti 20,2 cps, kloorattiin tavallisissa olosuhteissa, 3,5 %:n sakeudessa 45 minuutin ajan 20°C:ssa. Kloorinkulutus oli 3,0 %. Kloorauksen jälkeen massa 7 63793 pestiin runsaalla vesimäärällä käyttäen ionitonta vettä ja saatettiin se sakeuteen 12 % valuttamalla Buchner-suppilon läpi, joka oli päällystetty 100 mesh’in seulalla.

Esikäsittelymenetelmä (IV)

Valkaisematonta havupuusulfiittiselluloosaa, jonka Roe-kloori-No oli 7,6, Kappa-No 38 ja 0,5 ? CED-viskositeetti oli 28,2 cps, puristettiin 30 %:n sakeuteen. Massa hienonnettiin kuiduiksi ja kuitukasaumiksi US-patentissa 3 630 828 selostetulla laitteella. Massaa käsiteltiin sitten kloorikaasulla 1 minuutin ajan (5,2 % klooria uunikuivaa massaa kohti), klooratun selluloosan pH oli 0,9. Selluloosa laimennettiin sitten 1 %:n sakeuteen deionoidulla vedellä ja puristettiin 30 %:n sakeuteen.

Esikäsittelymenetelmä (V)

Etelä-USA:sta saatua sulfaattiselluloosaa, Roe-kloori-No 3,8, Kappa-No 21,1 ja CED-viskositeetti 17,0, kloorattiin, pestiin, uutettiin, käsiteltiin klooridioksidilla sekä pestiin niin, että val-kaisuaste näiden tavallisten käsittelymenetelmien jälkeen oli 82,4. Massa saatettiin sitten 12 %:n sakeuteen valuttamalla Biichner-suppi-lon läpi, jolla oli 100 mesh’in seula.

Esimerkki 1 - Klooratun massan puristusuutto useampia kertoja puristaen Esimerkki IA

Annos kloorattua pestyä massaa esikäsittelymenetelmästä (I) uutettiin laimealla natriumhydroksidilla (3,5 % Na0H:ta 10 %:n sakeuden omaavaa massaa kohti 1 tunnin aikana 60°C:ssa), ja pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n väkevyyteen. Pesuneste poistettiin massasta ja väri, BOD ja COD mitattiin kokeilla. Massasta tehtiin käsin koearkkeja ja mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa I.

Esimerkki IB

Erä käsiteltyä massaa esikäsittelymenetelmästä (I) sekoitettiin nopeasti (30 sekuntia) natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (3,5 % uunikuivasta massasta) 60°C:ssa. Saadun seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin heti 31 %-n sakeuteen, ja puristusneste poistettiin massasta, sekä mitattiin sen väri, BOD ja COD tarkoituksenmukaisilla kokeilla. Sitten massa pestiin ionittomalla vedellä 1 %:n väkevyyteen ja siitä valmistettiin käsin koearkkeja sekä mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Tulokset on esitetty taulukossa I.

63793 8

Esimerkki 1C

Erä esikäsittelymenetelmällä (I) käsiteltyä massaa sekoitettiin natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (3,5 % uunikuivasta massasta) 60°C:ssa. Seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin heti 30 %:n sakeuteen. Puristusneste sekoitettiin nopeasti uudelleen toisen kerran, niin että sakeus oli taas 10 %, ja massa puristettiin uudelleen heti 29 iin. Puristettu neste poistettiin massasta, ja väri, BOD ja COD määritettiin. Sitten massa pestiin ionittomaksi tehdyllä vedellä 1 %:n sakeudessa, ja siitä valmistettiin käsin koearkke-ja, joiden Kappa-luku ja CED-viskositeetti mitattiin-

Tulokset on esitetty taulukossa I.

Esimerkki ID

Erä esikäsittelymenetelmällä (I) käsiteltyä selluloosaa sekoitettiin nopeasti natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (3,5 % uunikuivasta massasta) 60°C:ssa. Seoksen sakeus oli 10 %. Sitten seos puristettiin äkkiä 30 %:n sakeuteen. Puristusneste sekoitettiin sitten puristuskakun kanssa, jolloin sakeus oli 10 %, ja se puristettiin uudelleen heti 30 $:iin. Neste sekoitettiin taas puristuskakun kanssa, niin että sakeus oli 10 %, ja sitten seos heti puristettiin sakeuteen 32 %. Puristusneste poistettiin massasta ja sen väri, BOD ja COD määritettiin kokeilla. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 #:n sakeudessa ja valmistettiin käsin koearkkeja, joiden Kappa-luku ja CED-viskositeetti mitattiin.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa I.

Esimerkki IE

Erä esikäsittelymenetelmällä (I) käsiteltyä kloorattua, pestyä selluloosaa uutettiin laimealla natriumhydroksidillä (3,5 % NaOH:ta massaa kohti, jonka sakeus oli 10 %, 1 tunnin ajan 80°C:ssa), ja pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa. Pesuneste poistettiin massasta ja sen väri, BOD ja COD määritettiin. Massasta valmistettiin sitten käsin koearkkeja ja mitattiin niiden Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa I.

Esimerkki 1F

Erä esikäsittelymenetelmällä (I) käsiteltyä selluloosaa sekoitettiin nopeasti (30 sekuntia) natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (3,5 % uunikuivasta massasta) 80¾:ssa Saadun seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin heti 20 %:n sakeuteen ja puristusliuos poistettiin massasta ja sen väri, BOD ja COD määritettiin. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa, ja siitä valmistettiin 9 63793 käsin koearkkeja, joiden Kappa-luku ja CED-viskositeetti mitattiin.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa I.

Esimerkki 1G

Erä esikäsittelymenetelmällä (I) käsiteltyä selluloosaa sekoitettiin nopeasti natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (3,5 % uuni-kuivasta massasta) 80°C:ssa. Seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin heti 20 %:n sakeuteen. Puristusneste sekoitettiin nopeasti uudelleen toiseen kertaan, niin että sakeus oli uudelleen 10 %, ja massa puristettiin uudelleen l8-prosenttiseksi. Puristusneste poistettiin massasta, sen väri, BOD ja COD määritettiin. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa, ja siitä valmistettiin käsin koe-arkkeja, joiden Kappa-luku ja CED-viskositeetti mitattiin.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa I.

Esimerkki 1H

Erä esikäsittelymenetelmällä (I) käsiteltyä selluloosaa sekoitettiin nopeasti natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (3,5 % uunikuivasta massasta) 80°C:ssa. Seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin sitten heti 20 %:n sakeuteen. Puristusneste sekoitettiin sitten puristuskakun kanssa, niin että sakeus oli 10 %, ja puristettiin heti uudelleen 20 $£:iin. Neste sekoitettiin uudelleen puristuskakun kanssa, niin että seoksen sakeus oli 10 %, ja sitten seos puristettiin heti 22 %:iin. Puristusneste poistettiin massasta ja sen väri, BOD ja COD määritettiin. Sitten massa pestiin ionittomaksi tehdyllä vedellä 1 %:n sakeudessa, ja siitä valmistettiin käsin koearkkeja, joiden Kappa-luku ja CED-viskositeetti mitattiin.

Tulokset on esitetty taulukossa I.

63793 10

Taulukko I

Lämpötilan ja puristusten lukumäärän vaikutus Kappa-lukuun.

Läntistä havupuusulfaattiselluloosaa, Roe-kloori-No 5,6,

Kappa-No 38,1, CED-viskositeetti (0,5 %) 24,2 cps, pento- saaneja 6,7 %, alfaselluloosaa 89,2 %

Esi- NaOH- Lämpö- Massa se- Sakeus pH Uutto- Massan ominaisuu- merkki % mas- tila koituksen uuton uuton aika det pesun jälkeen n:o sasta °C aikana jälkeen jäi- min. Kappa- 0,5 i % keen No CED-vis- kositee-ti cps IA 3,5 60 10 - 10,5 - 7,9 24,6 IB 3,5 60 10 31 10,9 0,75 7,9 25,0 1C 3,5 60 10 29 10,5 0,75 7,5 26,3 ID 3,5 60 10 32 10,1 0,75 7,5 25,7 IE 3,5 80 10 - 10,3 0,75 7,5 25,2 1P 3,5 80 10 20 10,6 0,75 7,2 24,1 1G 3,5 80 10 18 10,3 0,75 7,1 24,8 1H 3,5 80 10 22 10,0 0,75 6,3 24,3

Esi- Massan ominaisuu- Nesteen ominaisuudet 1 H?0 merkki det pesun jälkeen Pois- Väri COD BOD poistettu/ton n:o Pento- Alfasel- tettu APHA- ppm ppm selluloosaa saane- luloosaa tila- yksi-ja % % vuus köitä ml Mg/Pt/1 465 Mu IA 6,7 90,3 917 3,028 589 115 83ΟΟΟ IB 6,8 88,9 68 33,216 5870 1430 6210 1C 6,7 90,1 65 35,693 6325 1500 5940 ID 6,7 90,2 69 36,170 7388 1550 6300 IE 6,6 90,4 917 3,121 618 115 83ΟΟΟ 1P 6,7 89,2 51 33,248 6128 1500 4630 1G 6,7 89,9 45 43,211 6692 1550 4θ8θ 1H 6,7 90,2 55 48,327 8683 2050 5020 happaman klondikäsittelyn jälkeen.

Niin kuin taulukosta I nähdään, huomattavana etuna klooratun massan puristusuutossa näyttää olevan se, että nopea, edullisesti kerran tapahtuva uuttaminen (joka yleensä kestää vähemmän kuin yhden minuutin) voi alentaa Kappa-lukua klooratussa selluloosassa arvoon, joka on samanlainen kuin tavanomaisella käsittelyllä samaa alkali-määrää käytettäessä, samassa lämpötilassa, mutta paljon lyhyempänä aikana kuin tavanomainen 60 minuutin jakso, saatu. Esimerkeissä IB, 11 63793 1C ja ID saadut tulokset osoittavat, että kaksi tai kolme puristus-uuttoa ei paljon alenna Kappa-lukua siitä, joka on saatu ensimmäisen puristusuuton jälkeen, ja tämä tulos on yllättävä. On huomattava, että nesteen väriyksiköissä, COD-yksiköissä ja BOD-yksiköissä ilmaistu sisältö on suurempi puristusuutetulla selluloosalla; tämä tarkoittaa sitä, että pienempään vesimäärään joutuu suurempi määrä epäpuhtauksia, mikä lisää tällaisten epäpuhtauksien väkevyyttä, joten poisto- tai puhdistustoimenpide voi olla paljon yksinkertaisempi.

Esimerkki 2 - Sekoitussakeuden vaikutus klooratun selluloosan pu-ristusuuttoon

Seuraavat esimerkit on tarkoitettu osoittamaan Kappa-luvun pienenemisen vaikutusta klooratun ja pestyn selluloosan sekoittamiseen laimeiden natriumhydroksidiliuosten kanssa erilaisina sekoitus-sakeuksina (5 ja 10 %>), joka seos sen jälkeen heti puristetaan yksinkertaisella puristusvaiheella sakeuksiin 20-40 %.

Esimerkki 2A

Yksi osa kloorattua pestyä puristettua massaa esikäsittely-menetelmästä (I) sekoitettiin nopeasti (kaksi minuuttia) natriumhydrok-sidin vesiliuoksen kanssa (3,5 % uunikuivaa massaa kohti) 60°C:ssa. Saadun seoksen sakeus oli 5 %· Seos puristettiin heti 21 %:n sakeu-teen 0,39 minuutissa ja puristusneste erotettiin massasta. Massa pestiin sitten ionittomaksi tehdyllä vedellä 1 %:n sakeudessa ja valmistettiin siitä käsin koearkkeja, joiden Kappa-luku ja CED-visko-siteetti mitattiin.

Tulokset on esitetty taulukossa II.

Esimerkki 2B

Erä kloorattua pestyä puristettua selluloosaa esikäsittely-menetelmästä (I) sekoitettiin nopeasti (kaksi minuuttia) natrium-hydroksidin vesiliuoksen kanssa (3,5 % uunikuivasta massasta) 60°C:ssa. Seos puristettiin 31 %-n sakeuteen 0,52 minuutissa ja puristusneste poistettiin massasta. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa ja siitä valmistettiin käsin koearkkeja, joiden Kappa-luku ja CED-viskositeetti mitattiin.

Tulokset on esitetty taulukossa II.

Esimerkki 2C

Erä kloorattua pestyä puristettua massaa esikäsittelymene-telmästä (I) sekoitettiin nopeasti (kaksi minuuttia) natriumhydroksi-din vesiliuoksen kanssa (3,5 % uunikuivasta massasta) 60°C:ssa. Seos puristettiin heti 38 %:n väkevyyteen (puristusaika 1,15 minuuttia), ja puristusneste poistettiin selluloosasta. Tämä pestiin sitten ionit- 63793 tomalla vedellä 1 %:n sakeudessa ja valmistettiin käsin koearkkeja, joiden Kappa-luku ja CED-viskositeetti määrättiin.

Tulokset on esitetty taulukossa II.

Esimerkki 2D

Erä kloorattua pestyä puristettua selluloosaa esikäsittely-menetelmästä (I) sekoitettiin nopeasti (kaksi minuuttia) natriumhydrok-sidin vesiliuoksen kanssa (10 % uunikuivasta massasta) 60°C:ssa. Seos puristettiin heti 22 %:n sakeuteen (puristusaika 0,33 minuuttia) ja puristusneste poistettiin massasta. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %\n sakeudessa ja valmistettiin käsin koearkkeja, sekä määritettiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa II.

Esimerkki 2E

Erä kloorattua pestyä puristettua selluloosaa esikäsittely-menetelmästä (I) sekoitettiin nopeasti (kaksi minuuttia) natrium-hydroksidin vesiliuoksen kanssa (10 % massasta) 60°C:ssa. Seos puristettiin heti 30 %:n sakeuteen (puristusaika 0,^5 minuuttia), ja puristusneste poistettiin massasta. Massa pestiin sitten ionittomaksi tehdyllä vedellä 1 %:n sakeudessa, ja valmistettiin käsin koearkeiksi sekä mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa II.

Esimerkki 2F

Erä kloorattua pestyä puristettua selluloosaa esikäsittely-menetelmästä (I) sekoitettiin nopeasti (kaksi minuuttia) natrium-hydroksidin vesiliuoksen kanssa (10 % massasta) 60°C:ssa. Seos puristettiin heti 38 %:n sakeuteen (puristusaika 1,0 minuuttia), ja puristusneste poistettiin massasta. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa, sekä valmistettiin käsin koearkeiksi ja mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa II.

13 63793

Taulukko II

Sekoitus- ja puristussakeuden vaikutus alkalisen puristus-uuton aikana

Havupuusulfaattiselluloosa, Roe-kloori No 5,6, Kappa-No 38,1, 0,5 % CED-viskositeetti cps. 24,2; pentosaanit 6,7 %> alfaselluloosa 89,2 % *

Esi- NaOH Lämpö- Massan sakeus pH uutta- Uuttoaika merk- % mas- tila Sekoitta- Uuttami- misen jäi- min.

ki sasta °C misen ai- sen jäi- keen n: o kana keen 2A 3,5 60 5 21 11,2 0,39 2B 3,5 60 5 31 11,1 0,52 2C 3,5 60 5 38 10,8 1,0 2D 3,1 60 10 22 11,0 0,33 2E 3,5 60 10 30 10,9 0,45 2F 3,5 60 10 38 10,7 1,0

Esi- _Massan ominaisuudet_ __Pesun jälkeen_____ n:o Kappako 0,5 % CED- Pentosaanit Alfaselluloosa viskositeet- % % ti cp 2A 7,9 25,0 6,8 88,9 2B 7,7 24,7 6,8 88,7 2C 7,4 24,9 6,7 89,2 2D 8,2 24,8 6,8 89,6 2E 7,9 25,1 6,7 89,9 2F 7,4 24,9 6,7 89,9 ^happaman kloridikäsittelyn jälkeen.

Niin kuin taulukosta II nähdään Kappa-lukuun oli hyvin vähän vaikutusta sillä, että massan sakeus sekoittamisen aikana on alueella 5~10 % tai kun massan sakeus puristamisen jälkeen on alueella 21-38 %.

Esimerkki 3 - Tavanomaisen kloorauksen vaikutus klooratun massan puristusuuttoon

Seuraavalla esimerkillä on tarkoituksena osoittaa tämän keksinnön mukaisen menettelyn käyttöä massaan, joka on kloorattu tavallisella käsittelyllä vesiliuoksessa.

Esimerkki 3A

Erä kloorattua pestyä massaa esikäsittelymenetelmästä (II) uutettiin laimennetulla natriumhydroksidilla (2,0 % NaOH:ta uunikuivaa 63793 14 massaa kohti, jonka sakeus on 10 %, tunnin aikana 60°C:ssa), ja pestiin sitten ionittomaksi tehdyllä vedellä 1 #:ssa. Sitten massasta tehtiin käsin koearkkeja ja mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa III.

Esimerkki 3B

Erä käsiteltyä massaa esikäsittelymenetelmästä (II) sekoitettiin nopeasti (3 minuuttia) natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (2,0 % uunikuivasta massasta 60°C:ssa). Saadun seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin 30 %:n sakeuteen ja neste poistettiin massasta. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa, ja valmistettiin käsin koearkkeja sekä mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa III.

Esimerkki 3C

Erä käsiteltyä massaa esikäsittelymenetelmästä (II) sekoitettiin nopeasti (2 minuuttia) natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (2,0 % Na0H:ta uunikuivaa massaa kohti) 60°C:ssa. Seoksen sakeus 011 10 %. Seos puristettiin heti 30 %:n sakeuteen. Puristusneste sekoitettiin nopeasti uudelleen, niin että sakeus oli taas 10 %, ja massa puristettiin uudelleen 30-prosenttiseksi. Puristusneste poistettiin massasta. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1%:n sakeudessa, ja valmistettiin käsin koearkkeja sekä mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa III.

63793 15

Taulukko III

Idästä saatua havupuusulfaattimassaa, Roe-kloori-No 26,5, 0,5 % CED-viskositeetti 24,6 cp, tavanomainen klooraus, 5,1 % Cl uunikuivaa massaa kohti, pentosaaneja 9,9 %> alfaselluloosaa 87,5 % *

Esi- NaOH Lämpötila Massan sakeus_ pH uuton Uutto- merk- % uuni- °C Sekoituk- Uuton jälkeen aika ki kuivasta sen aikara jälkeen min.

n:o massasta 3A 2,0 60 10 - 11,3 3B 2,0 60 10 30 11,5 0,75 3C 2,0 60 10 30 11,3 0,75

Esi- _Massan ominaisuudet_ mpr’V- , · _ _ Pesun jälkeen_ nf0 Kappa-n:ö 0,5 % CED- Pentosaa- Alfaselluloosaa viskosi- neja % % teetti cp 3A 7,1 24,0 8,8 87,6 3B 7,1 24,2 8,9 87,2 3C 6,3 24,1 8,6 87,8 ^happaman kloridikäsittelyn jälkeen.

Niin kuin taulukosta III ilmenee, tavalliseen tapaan klooratun massan puristusuuton ilmeisenä etuna näyttää olevan se, että yksi ainoa tällainen puristusuutto voi alentaa klooratun massan Kappa-luvun arvoon, joka on sama, joka voidaan saada tavanomaisella käsittelyllä samalla alkalimäärällä, samassa lämpötilassa, mutta joka saavutetaan tässä paljon lyhemmässä ajassa kuin tavanomainen 60 minuutin jakso. Esimerkkien 3B ja 30 tulokset osoittavat, että kaksi pu-ristusuuttoa ei suurestikaan alentanut Kappa-lukua ensimmäisessä uutossa saadusta arvosta, ja tämä tulos on yllättävä.

Esimerkki 4 - Tavanomaisen kloorauksen vaikutus klooratun massan puristusuuttoon

Esimerkki 4A

Erä kloorattua pestyä massaa esikäsittelymenetelmästä (III) uutettiin laimealla natriumhydroksidilla (2,0 % NaOH:ta uunikuivaa massaa kohti 10 %:n sakeudessa, 1 tunnin aikana 60 C:ssa) ja pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa. Massasta tehtiin sitten käsin koearkkeja ja mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Tulokset on esitetty taulukossa IV.

63793 16

Esimerkki 4B

Erä kloorattua pestyä massaa esikäsittelymenetelmästä (III) sekoitettiin nopeasti (3 minuuttia) natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa, 2,0 % uunikuivaa massaa kohti, 60°C:ssa. Seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin heti 30 %:n sakeuteen ja puristusneste poistettiin massasta. Massa pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa, sekä valmistettiin käsin koearkkeja ja mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa IV.

Taulukko IV

Idästä saatua lehtipuu-sulfaattimassaa, Roe-kloori-No 1,3» Kappa-No 13,7, 0,5 % CED-viskositeetti 20,2 cp, tavanomainen klooraus 3»0 % Cl^ uunikuivaa massaa kohti, pentosaane-neja 22,3 %, alfaselluloosaa 86,9 % *

Esi- NaOH % Lämpö- Massan sakeus pH Uutto- merk- uunikui- tila Sekoituk- Uuton uuton aika ki vasta °C sen jälkeen jälkeen jälkeen min.

n:o massasta 4A 2,0 60 10 - 11,2 4b 2,0 60 10 30 11,3 0,50

Esi- Massan ominaisuudet pesun jälkeen merk- Kappa- 0,5 % CED- Pentosaanit Alfaselluloosa ki luku viskosi- % % n:o teetti cp 4a 4,8 18,6 21,7 86,8 4b 4,9 18,8 21,9 86,6 * ...

happaman klondikäsittelyn jälkeen.

Niin kuin taulukosta IV ilmenee, yksi ainoa tämän keksinnön mukainen puristusuutto on erittäin käyttökelpoinen tavanomaisesti klooratulle massalle.

Esimerkki 5 ~ Kaasukloorauksen vaikutus yksinkertaiseen puristus-uuttoon

Esimerkki 5A

Erä kloorattua pestyä puristettua massaa esikäsittelymenetelmästä (IV) uutettiin laimealla natriumkloridilla (2,5 % Na0H:ta uuni-kuivaa massaa kohti 10 %:n sakeudessa tunnin aikana 60°C:ssa) ja pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa. Sitten massasta tehtiin käsin koearkkeja ja mitattiin Kappa-luku ja CED-viskositeetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa V.

63793 17

Esimerkki 5B

Erä käsiteltyä massaa esikäsittelymenetelmästä (IV) sekoitettiin nopeasti (30 sekuntia) natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (2,5 % uunikuivaa massaa kohti) 60°C:ssa. Saadun seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin heti ja puristusneste poistettiin massasta. Sitten massa pestiin ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa ja valmistettiin käsin koearkeiksi sekä mitattiin Kappa-luku ja CED-viskosi-teetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa V.

Esimerkki 50

Erä käsiteltyä massaa esikäsittelymenetelmästä (IV) sekoitettiin nopeasti (30 sekuntia) natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (2,5 % uunikuivaa massaa kohti) 60°C:ssa. Seoksen sakeus oli 10 %.

Seos puristettiin heti 30 %:n sakeuteen. Puristusneste sekoitettiin nopeasti toisen kerran, niin että sakeus oli taas 10 %, ja massa puristettiin uudelleen heti 30 %:n sakeuteen,' ja puristusneste poistettiin massasta. Sitten massa pestiin ionittomalla vedellä ja valmistettiin käsin koearkeiksi, sekä mitattiin Kappa-luku ja CED-visko-siteetti.

Saadut tulokset on esitetty taulukossa V.

Taulukko V

Havupuu-sulfiittiselluloosaa, Roe-kloori-No 7,6, Kappa-No 38, 0,5 % CED viskositeetti 28,2 cp, kaasufaasiklooraus 5,2 % Cl^ uunikuivaa massaa kohti, pentosaaneja 7,1 %t alfaselluloosaa 86,8 % 1 . NaOH % Lämpö- Massan sakeus pH uuton Uuttoaika uunikui- tila Sekoittami- Uuton jälkeen min.

f1? vasta °C sen aikana jälkeen kl n'° massasta 5A 2,5 60 10 - 10,5 5B 2,5 60 10 30 10,9 0,75 5C 2,5 60 10 30 10,5 0,75

Esi- Massan ominaisuudet pesun jälkeen merk- Kappa-No 0,5 % CED-visko- Pentosaanit Alfaselluloosa ki n:o siteetti cp % % 5A 1,2 28,0 6,7 87,2 5B 1,5 28,1 ^ 7,0 86,9 5C 1,3 28,0 6,8 87,0 happaman kloridikäsittelyn jälkeen.

Niin kuin taulukosta V nähdään, tämän keksinnön mukainen yksinkertainen puristusuutto on erittäin käyttökelpoinen massalle, joka on kloorattu kaasulla.

63793 18

Esimerkki 6

Seuraavat esimerkit on tarkoitettu osoittamaan, että uutto tai neutralointi voidaan suorittaa alkalisella puristusuutolla, käyttäen pesua tai ilman pesua, noudattaen monivaiheista neutralointi-tai uuttomenetelmää, molempien hapetusvaiheiden välillä, hapetettaessa esim. klooridioksidilla, klooridioksidilla (DD) taikka hypokloriitilla, klooridioksidilla (HD), jolloin neutralointi tai uutto tavallisesti suoritetaan viimeisen hapetusvaiheen valkaisuasteen parantamiseksi. Esimerkki 6A

Erä puolivalkaistua selluloosaa esikäsittelymenetelmästä (V) uutettiin laimealla natriumhydroksidilla (1,0 % NaOH:ta uunikuivaa massaa kohti, sakeuden ollessa 10 %, 1 tunnin aikana 60°C:ssa), sekä pestiin sitten ionittomalla vedellä 1 %:n sakeudessa. Massa saatettiin sitten 12 %:n sakeuteen valuttamalla Bilchner-suppilon läpi, ja valkaistiin sitten 0,5-prosenttisella klooridioksidilla (uunikuivaa massaa kohti, 3 tunnissa, 70°C:ssa). Sitten massa pestiin ja siitä tehtiin käsin koearkkeja, ja saatu valkaisuaste oli 91*1 Elrepho-valkoisuusmittarilla mitattuna.

Esimerkki 6B

Erä puolivalkaistua massaa esikäsittelymenetelmästä (V) sekoitettiin nopeasti (2 minuuttia) natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (1,0 % uunikuivaa massaa kohti, 60°C:ssa). Saadun seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin heti 30 %:n sakeuteen ja puris-tusliuos poistettiin massasta. Ilman enempää puhdistusta massa sekoitettiin klooridioksidiliuoksen kanssa (0,5 % klooridioksidia uuni-kuivaa massaa kohti) sakeudessa 10 %} 3 tunnin ajan, 70°C:ssa. Sitten massa pestiin ja valmistettiin koearkeiksi vaikeusasteen määrittämiseksi. Vaikeusaste oli 90,8 Elrepho-valkoisuusmittarilla mitattuna. Esimerkki 6C

Erä puolivalkaistua selluloosaa esikäsittelymenetelmästä (V) sekoitettiin nopeasti natriumhydroksidin vesiliuoksen kanssa (1,0 % uunikuivaa massaa kohti) 60°C:ssa. Seoksen sakeus oli 10 %. Seos puristettiin sitten heti 30 %:n sakeuteen ja puristusneste poistettiin massasta. Sitten massa pestiin ionittomalla vedellä 1 %in sakeudessa ja saatettiin sitten sakeuteen 12 % juoksuttamalla Bilchner-suppilon läpi, jolla oli 100 mesh'n seula. Sitten massa sekoitettiin klooridioksidiliuoksen kanssa (0,5 % klooridioksidia uuni-kuivaa massaa kohti 10 %:n sakeudessa, 3 tunnin ajan, 70°C:ssa).

63793 19

Pesun jälkeen massasta tehtiin käsin koearkkeja ja valkoisuus mitattiin. Se oli 91,1 Elrepho-valkoisuusmittarilla.

Niin kuin edellä sanotusta nähdään, on selvää, että massan puristusuutto alkalilla kahden hapetusvaiheen välillä ei vaadi lisä-pesua keksinnön mukaisen puristusuuttokäsittelyn jälkeen.

Vaikkakin tämä keksintö on esitetty käyttäen esimerkeissä nat-riumhydroksidia alkalisena uuttoaineena,on mahdollista suorittaa alkalilla uutto myös kalsiumhyoroksidilla tai natriumbikarbonaatilla, jolloin parannus entisiin menetelmiin verrattuna, joissa käytetään näitä alkaleja, on sama.

Edellä olevia esimerkkejä voidaan suorittaa samanlaisin tuloksin korvaamalla selostuksissa mainittuja aineita ja toimintaolosuhteita erilaisilla esimerkeissä mainituilla aineilla ja olosuhteilla.

Claims

63793 20

1. Menetelmä esikäsitellyn paperin valmistukseen tarkoitetun selluloosan alkaliseksi uuttamiseksi, esim. käsittelyn jälkeen al-kuainekloorilla tai hapettavilla aineilla, kuten kloorimonoksidil-la, klooridioksidilla, hypokloriiteilla, kloriiteilla, peroksideil-la, kloraateilla, bikromaateilla, typen oksideilla, permanganaa-teilla jne., ja sakeudessa aina 12 %, sekoittamalla massa alkalin, esim. natriumhydroksidin, natriumkarbonaatin, kalsiumhydroksidin, ammoniakin jne. vesiliuoksen kanssa lämpötilassa 40°C-90°C,jossa massa/alkali-seos muodostetaan sekoittamalla nopeasti massa alkalin kanssa, jonka väkevyys on 0,5-5 % massasta laskettuna, tunnet-t u siitä, että tällainen seos nopeasti puristetaan sakeuteen 18-40 %.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e t - t u siitä, että massaa esikäsitellään siten, että hienonnetulle massalle suoritetaan yksi valkaisuvaihe ja, että valkaistu massa pestään vedellä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että alkali on NaOH ja että sen väkevyys on suhteessa massan Kappa-lukuun seuraavan taulukon mukaisesti: .Massa % NaOH:ta massasta kloorauksen tai hapetuskäsittelyn jälkeen Lehtipuu-sulfaattimassa Kappa-No 10-20 0,5 -2 Havupuu-suifaattimassa Kappa-No 20-40 2 -4 Bisulfiittimassa Kappa-No 30-50 3 ”5

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä» tun nettu siitä, että sekoitusvaihe tapahtuu olellisesti täydellisesti 5 minuutissa ja että nopea puristusuutto on ainoa uutto-vaihe, joka tapahtuu oleellisesti täydellisesti 1 minuutissa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massan sakeus sekoitusvaiheessa on 4-12 %.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että lämpötila sekoitusvaiheen aikana on 60-80°C. 63793 21