FI62392C - Faerdigbyggnadselement - Google Patents

Description

[•Ί5Ξ7] ΓΒι /«4\ KU ULUTUSJULKAISU ^9,Q0 4§Γα W (11) UTLÄGCNINGSSKRIFT 0Ζ0?2 5¾¾ c (45) Γζ. t,~n L Li nyij-.i.JLy 10 10 17 ^ (51) Kv.lk?/lr*t.CI.3 E 04 C 3/22 SUOMI—FINLAND pi) νμ«ιμ·ιμ-μμμιιιμμι 783222 (22) H»li#ml«pUvt—AnaMcntngfdag 23.10.78 ' * (23) AlkupUvi—Glhlghatsdaf 23.10.78 (41) Tulkit Julkbnfcil — Blhrtt ottamllf 26.0^.79 (44) Nlht»vik*lp«oon jt k(MiL|ulk*ltun pvm. — 0, nfl o0

Patent- och rcgistarttyralMn v 1 AmMcan iitla«d eeh «Ι.»ΚΓ*ι·η publlcrmd 31.0Ö. Ö2 (32)(33)(31) Pyrl*«y «tuoik«n-B«|M prtorittt 25.10.77

Ranska-Frankrike(FR) 773208U

(71) Centre d'fitudes et de Recherches de l'Industrie du Biton Manufacture,

Rue des Longs Reages, Boite Postale U2, 28230 Epernon, Ranska-Frankrike(FR) (72) Francis Dran, le Perray, Francis Dutruel, Hanches, Ranska-Frankrike(FR) (74) Oy Roister Ab (51+) Valmisrakenne-elementti — Färdigbyggnadselement

Keksinnön kohteena on valmisrakenne-elementti, jossa on lämpöeristävästä materiaalista valmistettu levy, joka on ainakin yhdestä pinnastaan kiinnitetty mekaanisesti uloke-syvennys-tyyppisellä liitoksella ainakin yhden rakennusmateriaalista valmistetun osaelementin kanssa.

Suurin ^osa tällaisista elementeistä valmistetaan yleensä työmaalla, jolloin joudutaan suorittamaan verhoustyöt, jäy-kisteiden sijoittaminen paikoilleen, betonivalu, verhous-materiaalien irroittaminen, eristystyöt yms.

Esimerkkinä tunnetun tekniikan tasosta voidaan mainita DE-kuulutusjulkaisu 1277536, jossa on esitetty valmisrakenne-elementti, joka käsittää useita elementtejä, jotka on sijoitettu päittäin laastikerroksen tai vahvistetun betonikerrok-sen kummallekin puolelle, jolloin em. kerroksessa on asennus-välineet elementtejä varten. Tällaisten yksiköiden huonona puolena on niiden suhteellisen suuri paino ja heikot lämmön-eristysominaisuudet. Jos valmistetaan tällaisia yksiköitä r 2 62392 niin joudutaan kuitenkin jokaisen päätypinnan yli tekemään laastiliitos. Em. seikasta johtuen tällaiset yksiköt eivät sovellu hyvin sellaisten rakennusosien valmistukseen, joiden lämmöneristys tulee olla jatkuva.

Keksintö koskee siis rakennuselementtien ja nimenomaan verhouselementtien valmistamista tilattuihin mittoihin tehtaalla, niin että ne voidaan asentaa paikoilleen ilman lisäkäsittelyä, jolloin työmaalla niihin kohdistuva työ jää mahdollisimman vähiin.

Tähän päästään taas sellaisilla keksinnön mukaisilla elementeillä, jotka on tunnettu siitä, että elementti muodostuu useasta päittäin peräkkäin olevasta samanlaisesta rakennusmateriaalia olevasta primääriyksikköelementistä, jotka kukin ainakin yhdeltä sivulta on mekaanisesti yhdistetty uloke-syven- nys-tyyppisellä liitpksella samaan lämpöeristävää materiaalia olevaan levyyn.

Muita keksinnön edullisia tunnusmerkkejä on esitetty patenttivaatimuksissa 2-9.

Keksinnön mukaisten rakennuselementtien eräänä etuna on, että ne vastaavat voimassa olevia, elementtien päällysteen säröilyä koskevia normeja. Näiden, rakennuksen erityiskohtein tarkoitettujen elementtien lämpöeristysominaisuudet vastaavat lisäksi ranskalaisessa patentissa n:o 2 341 714 selostettujen rakennuselementtien lämpöeristysominaisuuksia. Nimenomaan kokoelementit muodostaviin yksittäiselementtei-hin voidaan tehdä erilaisia osia, jolloin erityiskohtein ei pääse muodostumaan lämpösiltoja, joiden lämpötilagradi-entit aiheuttavat helposti pintasäröilyä.

Yksittäiselementit valmistetaan siis. ap. rakennusmateriaalista, ts. betonista, tiilistä, kivistä ym. Toiset yksittäiselementit, mikäli niitä käytetään, voidaan myös valmistaa ainakin osittain jostain em. materiaalista. Nämä vastaseinämät muodostavat toiset elementit voidaan luonnollisesti tehdä muustakin aineesta, esim. kipsipohjäisestä 3 62392 materiaalista. Lisäksi ne voivat olla monikerroselementte- jä.

Lämpöeristyslevy voi olla esim. "paisutettua" muovia, esim. polyuretaanivaahtoa. Fenolivaahtoa voidaan myös käyttää.

Muita keksinnön mukaiseen elementtiin liittyviä erikoispiirteitä ja etuja selostetaan lähemmin seuraavassa vain esimerkkinä esitettävässä rakenteessa viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on osaperspektiivi keksinnön mukaisesta oven tai ikkunan poikittaispalkin muodostavan elementin verhouksesta , kuvio 2 on samoin osaperspektiivi keksinnön mukaisesta kantavan pilarin muodostavan elementin verhouksesta, kuviot 3 ja 4 havainnollistavat keksinnön mukaisia elementtejä, jotka on tarkoitettu ikkunankehykseksi, ja kuvio 5 on osaperspektiivi keksinnön mukaisesta elementistä, joka on tarkoitettu ovi- tai ikkuna-aukon tukirakenteeksi.

Kuviossa 1 nähdään verhoukseen käytettävät yksittäis-elementit 10, jotka vastaavat U-profiilia. Ne on työnnetty päittäin, kiinni toisiinsa ja liitetty yhteen mekaanisesti lämpöeristyslevyllä 11, joka on esim. paisutettua eristysmateriaalia.

Levyn 11 sivupinnassa 11a, joka on vasten elementtejä 10, on ulokeosat 12 lohenpyrstörakenteena. Jokainen uloke 12 on upotettu uraan, joka on muodostettu järjestämällä peräkkäin urat 13, jotka on tehty levyn 11 vieressä olevien elementtien 10 sivujen 10a ulkopintoihin.

Vastaseinämän 15 yksittäiseleraentit, jotka ovat elementtien 10 kanssa samanpituisia 1 levyjä, on pantu päät vastakkain ja liitetty toisiinsa mekaanisesti levyllä 11 (pintaa 11a vastapäätä oleva pinta 11b). Tässä pinnassa 11b levyssä 11 on lohenpyrstöulokkeet 16. Ne on upotettu 4 62392 uraan, joka on muodostettu panemalla peräkkäin elementtien 15 pintojen 15a urat 17.

Aukot 14, jotka ulottuvat elementtien 10 koko pituudelle, on muodostettu po. elementtien niihin osiin, jotka eivät ole levyn 11 vieressä, ts. näiden pohjat 10b ja kyl-jet 10c.

Levyllä 11 toisiinsa liitetyt elementit 10 muodostavat varsinaisen rakennuselementin 18, joka voi olla esim. oven tai ikkunan poikittaispalkin verhous; osa 18 on pantu ensin paikalleen ja sen jälkeen on valettu betonia verhous-elementtien 10 sisäpuolelle. On selvää, että elementti 18 jää paikalleen betonin kovettumisen jälkeen, jolloin syntyy poikittaispalkki, jossa on yksi vastaseinämä ja yksi eristyslevy, joka on sijoitettu ilman lämpösiltoja po. vastaseinämän ja poikittaispalkin väliin.

Lisäksi on huomattava, että levyllä 11 muodostetun mekaanisen liitoksen on annettava elementille 18 riittävä mekaaninen lujuus niin että saadaan sellainen verhousrakenne, jonka avulla betoni voidaan valaa ilman vahvisteraken-netta. Lisäksi on käytettävä riittävän materiaalitiheyden omaavaa eristysmateriaalia, jolla on hyvät mekaaniset ominaisuudet. Esimerkkinä voidaan mainita polyuretaanivaahto.

Elementin 18 valmistaminen tapahtuu esimerkiksi seuraavalla tavalla: verhouselementit 10 pannaan päät vastakkain, samoin niin paljon vastaseinämäelementtejä 15, että elementistä 18 tulee riittävän pitkä. Po. elementit järjestetään kahteen yhdensuuntaiseen riviin, niin että niiden väliin jää määrätty tila. Elementit 10 ja 15 on sijoitettu siten, että niiden urilla varustetut pinnat ovat vastakkain. Po. tyhjässä tilassa tapahtuu sitten polyuretaanivaahdon paisuttaminen. Näin syntyy levy 11, jossa ulokkeet 12 ja 16.

5 62392 Tällä tavalla saadaan uloke- ja syvennystyyppinen (pontti) liitos levyn 11 ja elementtien 10 ja 15 väliin. On selvää, että tämäntyyppinen liitos pystytään saamaan aikaan ulokkeilla 12 ja 16 sekä syvennyksillä 13 ja 17 käyttämällä lohenpyrstön asemesta esim. T-pro-fiilia tai yleensä jotain ulokepintarakennetta; elementtien 10 ja 15 pinnat on asetettu vastakkain. Po. rakenteen on luonnollisesti oltava sellainen, että eristysmateriaalin paisuttamisen jälkeen saadaan tarvittava mekaaninen liitos.

Verhouselementti 10 ja vastaseinämäelementit 15 ovat esim. betonielementtejä, jotka on valettu jo ennestään tunnetuilla valu-laitteilla. Elementtien valmistukseen voidaan käyttää myös muita materiaaleja, esim. tiiliä tai sopivaa rakennuskiveä. Lisäksi on nimenomaan myös tulenkestävä kerros, esim. kipsikerros

Kuvioissa 2-5 nähdään vielä muita keksinnön mukaisen elementin rakennemuotoja. Näiden elementtien materiaali ja valmistustapa vastaavat edellä selostettua (elementti 18), joten niihin ei puututa sen lähemmin.

Kuviossa 2 on elementti 28, jossa on sarja yksittäiselement-tejä 20. Nämä ovat runkokappaleita 20, jotka on pantu peräkkäin ja liitetty toisiinsa mekaanisesti yhdeltä sivulta eristyslevyllä 21, jonka elementtejä 20 päin suuntautuvassa pinnassa 21a on yksi tai useampia ulokkeita 22, jotka on upotettu po. elementtien 20 syvennyksiin 23. Levyn 21 toisessa pinnassa 21b on ulokkeet 26,jotka on upotettu elementtien 25 syvennyksiin 27; päät vastakkain asetetut levyt muodostavat tällöin yhden vastaseinämän. Elementtien 20 niihin osiin, jotka eivät ole levyn 21 vieressä, on tehty aukot 24

Osista 20 muodostuu tällöin verhouselementtejä, jotka muodostavat toisiinsa liitettyinä runkopilarin valussa tarvittavan verhouksen. Tätä varten verhouksen sisäpuolelle voidaan panna raudat 29 elementtiä 28 valettaessa.

Kuvioissa 3 ja 4 nähdään osa 38, jossa on ensimmäiset yksit-täiselementit 30. Ne ovat runko-osia, jotka on pantu päät vastakkain ja liitetty toisiinsa mekaanisesti levyllä 31 elementteihin 30 nähden vastakkaiselta puolelta, jolloin on saatu vastaseinämä. Aukot 34 on muodostettu elementtien 30 niihin osiin, jotka eivät ole levyn 31 vieressä.

Osa 38 on oven- tai ikkunankehys, esim. sellainen osa, joka pannaan paikalleen pystysuoraan seinää 39 vasten. Seinä 39 c 62392 on tehty esim. tehdasvalmisteisista betonielementeistä, joissa on kantava ulkopuoli 41 ja sisäpuolella vastaseinämä 42, joiden välissä on eristysmateriaalielementti 43. Tällaisia elementtejä selostetaan lähemmin ranskalaisessa patenttihakemuksessa n:o 2 341 714.

Kun kehyselementti 38 on pantu paikalleen, betoni voidaan valaa osien 30 muodostaman verhouksen sisäpuolelle.

On huomattava, että pitkittäisura 44 voidaan tehdä elementtien 30 elementteihin 40 suuntautuvan sivun ulkopintaan. Po. elementtien kantavat osat 41 voivat lisäksi käsittää pitkittäisuran 45, joka on uraa 44 vastapäätä, jolloin yhdessä tämän kanssa muodostuu aukko 46, kun elementti 38 on lopullisesti paikallaan.

Elementti 38, siinä olevat aukot 34 (mahdollisesti myös aukko 46) vastaavat täysin em. rakennepäällysteen säröilyä koskevia normeja. Vaikka elementti 38 sijoitetaan johonkin tiettyyn kohtaan rakennusta, se (38) ei lämpöeristyksen kannalta poikkea elementeistä 40. Lämpösiltojen muodostumista ei siis tarvitse pelätä elementin 38 "täyttämässä" kohdassa. Tämä elementtiä 38 koskeva huomautus pätee luonnollisesti yhtä hyvin myös muihin keksinnön mukaan valmistettuihin ja rakennuksen erityiskohtiin sijoitettuihin elementteihin nähden.

Osassa 38 on tukiolakkeet saranoiden 47 kiinnittämistä varten. Levyn 31 ja vastaseinämän 35 koko on pienempi kuin osien 30 koko ikkunan vuorilaudan ja kehyksen 49 kiinnittämistä varten.

Kuvien 3 ja 4 havainnollistamat rakenteet poikkeavat toisistaan siinä, että kuva 3 esittää syvennyksessä olevaa ikkunan kehystä, kun taas kuvassa 4 on sisäpinnan tasalla oleva ikkuna.

Kuviossa 5 on vielä eräs keksinnön mukainen rakenneosa 58, ts. ikkunapenkki. Siinä on toistensa kaltaiset yksittäiseleäentit 50, joista on ne päittäin asettamalla saatu po. ikkunapenkki. Elementit 50 on liitetty toisiinsa eristyslevyllä 51, samoin ns. toiset yksittäiselementit 55, jotka muodostavat vastaseinämän. Jokaisessa elementissä 50 on pitkittäisaukot 54.

Kuten kuviosta 5 näkyy, levyn 51 alapää on paksumpi kuin sen yläpää, niin että sen muoto vastaa osan 58 muotoa.

Raudat 53, jotka on tarkoitettu upotettaviksi betoniin, on pantu pitkittäisuraan, joka on syntynyt, kun elementtien 50 yläpin- r 1 ”

Claims (11)

1. 7 .6239,2 taan tehdyt urien 52 päät on pantu vastakkain. Keksinnön mukaisista elementeistä voidaan luonnollisesti tehdä vielä muitakin rakennemuunnelmia, nimenomaan rakennuksen erityispisteisiin. Yksittäiselementtien pituus on kymmenestä sentistä joihinkin kymmeniin sentteihin, niin että yhdistämällä toisiinsa tietty määrä näitä elementtejä pystytään täyttämään suurin osa tehdasvalmisteisten elementtien pituutta koskevia tarpeita. Vielä on syytä muistaa, että eristyslevyjä voidaan sijoittaa yksittäiselementeis-tä koostuvan elementtirivin useille sivuille (esim. elementtirivit 10 ja 20). Edellä selostettuihin keksinnön mukaisiin rakenteisiin voidaan luonnollisesti tehdä myös muita muutoksia tai lisäyksiä tällöin kuitenkaan poikkeamatta oheisten patenttivaatimusten rajaamasta suo-japiiristä. Samoin, vaikka edellä onkin selostettu vain sellaista tapausta, jossa eristysmateriaalilevy on valmistettu paisuttamalla ao. kohtaan muovivaahtoa, yksittäiselementit voidaan liittää yhteen myös työntämällä niihin jo valmiiksi valettu levy.
2. 1. Valmisrakenne-elementti (18), jossa on lämpöeristävästä materiaalista valmistettu levy (11) , jojca on ainakin yhdestä pinnastaan kiinnitetty mekaanisesti uloke-syvennys-tyyppisellä liitoksella ainakin yhden rakennusmateriaalista valmistetun osaelementin (15) kanssa, tunnettu siitä, että elementti muodostuu useasta päittäin peräkkäin olevasta samanlaisesta rakennusmateriaalia olevasta primääriyksikköelementistä (10;20;30;50), jotka kukin ainakin yhdeltä sivulta on mekaanisesti yhdistetty uloke-syvennys-tyyppisellä liitoksella samaan lämpöeristävää materiaalia olevaan levyyn (11;21;31;51).
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valmisrakenne-elementti tunnettu siitä, että elementissä on lisäksi peräkkäin olevia samanlaisia sekundääriyksikköelementtejä (15;25;35;55), jotka on yhdestä sivustaan yhdistetty lämpöeristävää materiaalia olevaan levyyn (11;21;31;51), jolloin primääriyksikköelementit (10;20;30; 50. ja sekundääriyksikköelementit (15;25;35;55) ovat levyn (11;21; 31;51) vastakkaisilla puolilla. 8 62392
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valmisrakenne-element-ti, tunnettu siitä, että rakennusmateriaalia olevat primääri-yksikköelementit (10*20*30*50) ovat valmistetut esim. betonista, tiilestä tai rakennuskivistä.
5. 4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen valmisrakenne-elementti, tunnettu siitä, että sinänsä tunnetusti lämpöeristävää materiaalia oleva levy (11?21*31*51) on valmistettu paisutetusta muovista kuten esim. polyuretaanivaahdosta.
6. 5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen valmisrakenne-elementti, tunnettu siitä, että primäärielementit (10) ovat U-muotoi-sia, erityisesti ikkuna- ja ovenpieliä varten tarkoitettuja verhous-elementtejä X18) .
7. 6. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen valmisrakenne-elementti, tunnettu siitä, että primääriyksikköelementit (20*30) ovat kehyksenmuotoisia, erityisesti pilareita ja vastaavia varten tarkoitettuja verhouselementtejä (28).
8. 7. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen valmisrakenne-elementti, tunnettu siitä, että se on muodostettu kehyksenmuotoiseksi osaksi (38) oven tai ikkunan rakentamista varten.
9. 8. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen valmisrakenne-elementti, tunnettu siitä, että se on muodostettu osaksi (58) ikkunan tai muun aukon tukirakenteen rakentamista varten.
10. 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen valmisrakenne-elementti, tunnettu siitä, että primääriyksikkö-elementeissä (10*20*30*50) on sinänsä tunnetusti aukot (14*24*34* 54. niissä osissa, jotka eivät rajoitu eristysmateriaalilevyyn.
11. 1. Färdigbyggnadselement (18) med en skiva (11) av värme-isolerande material, som itminstone pä en av sinä ytor är mekaniskt medelst en fog av typen tapp-fördjupning fäst vid minst ett del-element (15) av byggnadsmaterial, kännetecknat därav, att elementet bestär av ett flertal ändemot-ände efter varandra liggande likadana primärenhetselement (10*20*30*50) av byggnadsmaterial, som vart och ett ätminstone p£ en slda är mekaniskt förbjudna med en fog av typen tapp-fördjupning med samma skiva (11*21*31*51) av värmeisolerande material.