FI61936C - Vaermeisolering och foerfarande foer tillverkning av denna - Google Patents

Description

Γβ] (11)KUULUTUSjULKAISU . 1 g , , ‘gffiSA LJ v’ UTLÄGGNINGSSKRIFT 0 1700 c Patentti myönnetty 11 10 1032

Patent .ueddelat (51) Κν.ΙΙκ Unt.O? E 04 B 1/76 SUOMI —FINLAND (21) P»**nttlh*k*mu»— PatanunsOknlng 7828Uii (22) Hak«mlsptivl — Ameknlngsdig 18.09 · ?θ (23) Alkuplivt—Glltlghatsdag 18.09.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offantllg 20.03.79

Patentti- ja rekisteri hallitus (44) Nlhavikilpinon „ kuuU,ulkll$un pvm._

Patent- och registerstyrelsen Ansakin utiigd och uttskriftin publicsrtd 30.06.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkau*—Bagird prlorltst 19.09.77 USA(US) 83^616 (71) Johns-Manville Corporation, Ken-Caryl Ranch, Denver, Colorado 80217, USA(US) (72) Willi am Henry Kielmeyer, Englewood, Colorado, USA(US) (7*0 Forssen & Salomaa Oy (5M Lämpöeriste ja sen valmistusmenetelmä - Värmeisolering och förfarande för tillverkning av denna Tämä keksintö kohdistuu kuohkeaan eristeeseen, joka muodostuu säännöllisen muotoisista ja kooltaan tasalaatuisista kappaleista liimattuja lasikuituja, jotka voidaan levittää puhaltamalla vaakasuuntaisille rakennuspinnoille.

Lasikuitupuhallusvillaeristeen tai irtonaisen eristeen käyttö on sinänsä tunnettua ja useat rakentajat pitävät sitä edullisena, koska se voidaan helposti ja nopeasti sovittaa uusiin ja vanhoihin rakennuksiin ja on kustannuksiltaan suhteellisen edullista ainesta.

Tavanomaiseen tapaan puhallusvilla valmistetaan liimatuista lasikuiduista, jotka murskataan tai jauhetaan pienikokoisiksi palasiksi vasaramyllyllä.

Eräs tunnettu menetelmä puhallusvillan valmistamiseksi on esitetty US-patentissa 3.584.796, jossa tiheydeltään noin 0,003-0,3 kg/litraa kohden liimattua lasikuituainesta syötetään syöttimeen, jossa sijaitsee pyörivä leikkuri, joka katkoo tämän aineksen pieniksi palasiksi. Katkottu aines poistetaan leikkuualueelta imua käyttäen lajittelevan seulan läpi. Näillä menetelmillä aikaansaadulle puhallusvillalle ovat ominaisia sen muodostavat 2 61936 kappaleet tai rakeet, jotka eivät ole kooltaan tai muodoltaan säännöllisiä, mikä johtaa epäsäännöllisten kappaleiden taipumukseen tarttua toisiinsa muodostaen siltoja asennetun kerroksen tietyillä alueilla, mikä aikaansaa liikaa tyhjää tilaa, ja paakkuuntua yhteen toisilla alueilla. Tämä epä-tasalaatuinen jakautuma aikaansaa epätasalaatuiset termiset ominaisuudet eli R arvot tämän eristekerroksen poikittaissuunnassa.

Keksinnön eräs tarkoitus on aikaansaada kuitumateriaalia oleva lämpöeriste, jolla on parannettu peittävyys painoyksikköä kohden tietyllä R arvolla.

Keksinnön eräs toinen tarkoitus on aikaansaada lämpöeriste, joka muodostuu kappaleista, jotka jakautuvat tasaisemmin siihen tilaan, johon eriste sijoitetaan, aikaansaaden kuohkean eristeen, joka on termisiltä ominaisuuksiltaan tasaisempi.

Hakemuksen kohteena on siten lämpöeriste, joka soveltuu käytettäväksi raken-nustiloissa puhaltamalla levitettynä ja jolle on keksinnön mukaan tunnusomaista, että se muodostuu joukosta pieniä, kooltaan tasalaatuisia liimatuista kuiduista muodostuvia palasia, joilla on pieni tiheys, jolloin näillä kuitukappaleilla on pääasiallisesti ottaen kuusitahoinen rakenne.

Keksintö kohdistuu lisäksi menetelmään patenttivaatimuksen 1 mukaisen lämpö-eristeen aikaansaamiseksi, jolle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 9.

Kuvio 1 on perspektiivikuvanio, joka kaavamaisesti havainnollistaa menetelmää tämän keksinnön toteuttamiseksi.

Kuvio 2 esittää leikkuriterärakennelmaa ja tukivalssia katsottuna kuvion 1 nuolten 2-2 suunnasta.

Kuvio 3 on perspektiivikuvanto välituotteena olevasta liimattujen lasikuitujen kuitupilarista ennen sen kerroksiin hajoamista.

Kuvio U on perspektiivikuvanto havainnollistaen kuvion 3 kuitupilarin kerroksiin hajoamista eristeen pieniksi kappaleiksi keksinnön mukaan.

Keksinnön mukaisen puhallusvillan valmistamiseksi suhteellisen löysää lasi-kuitumattoa tai -huopaa 11, jolla on alhainen tiheys ja joka on kyllästetty 61936 3 sopivalla sideaineella kuten melamiinilla tai fenooliformaldehyylihartsil-la, syötetään keräyskammiosta tai muusta syöttölähteestä ja se vedetään jatkuvana liikkeenä kuumennettujen ja vapaasti pyörivien valssien 14 parin välistä. Nämä kuumennetut valssit 14 osittain kovettavat eli lämpökäsitte-levät ja puristavat kasaan löysän kuituhuovan 11 ja aikaansaavat jonkin verran mittapysyvyyttä tähän kuitumassaan menetelmän tässä vaiheessa. Tämä huopa 11 viedään sitten kuumennettujen, toisistaan erilleen sijoitettujen levykkeiden 15 joukon läpi. Tämä huopa 11 joutuu liukuen tartuntaan levykkeiden 15 sileän sisäpinnan kanssa, jotka muotoilevat kuituhuovan haluttuun paksuuteen ja rakenteeseen ja kovettavat sideainetta huovan pinnalta riittävän paljon ylläpitämään tämän paksuuden ja rakenteen. Vaikkakin US-patentissa 3.538.030, Terry et ai. esitetyn kaltaisia levykerakennelmia pidetäänkin edullisena on ymmärrettävä, että rakennelmat 15 voidaan korvata muun tyyppisillä rakennelmilla. Sen jälkeen kun huopa poistuu levykkeistä 15, se kulkee päättymättömien läpivetävien kuljettimien 16 parin kautta tai muista läpikulkevista laitteistoista voiman aikaansaamiseksi ja kohdistamiseksi vetämään tätä huopaa kuumennettujen levykkeiden 15 lävitse. Huopa 11 tuodaan sitten uunikuljetimelle 22, joka kuljettaa huovan kovetus-uunin 21 läpi. Uunista 21 tullessaan hartsimainen sideaine on kovettunut. Menetelmän tässä vaiheessa kovetetun huovan tiheys on alueella 0,006-0,016 kg/1, mutta tiheyden rajat ovat edullisimmin välillä 0,006-0,010 kg/1. Sideaineen, edullisimmin fenoliformaldehyydiä, joka sisältää 20 % tai vähemmän ureaa, tulisi muodostaa väliltä 3,0-,50 % tämän huopamateriaalin painosta.

Tämän lisäksi 0,5-1 % painosta tulisi muodostua soveliaasta pölyä vastustavasta öljystä kuten öljystä TUFFLO-80, valmistaja Atlantic Richfield. Kuitujen läpimitat ovat väliltä 3,5-6,0 mikronia, edullisimmin alueella 4,0-4,5 mikronia.

Tämä muotoiltu ja kovetettu huopa 11, joka tulee ulos uunista 21 poistokul-jettimelle 29, pätkitään lohkoiksi 27, joilla on ennakolta määritelty pituus, pystysuunnassa edestakaisin kulkevan leikkuriterän 25 avulla. Poisto-kuljetin 29 toimii nopeudella, joka on riittävän paljon uunin kuljettimen 22 nopeutta suurempi välien muodostamiseksi eteenpäin siirtyvien lohkojen 27 välille.

Kuljettimen 29 loppupäässä on toisistaan erilleen sijoitetut kokoonpuristavat kuljettimet 37 ja 39. Näihin kuljettimiin sisältyy päättymättömät kul-jetinhihnat 41 ja 43, jotka on vedetty käyttövalssien 33 ja 34 sekä tyhjä- 4 61936 käyntivalssien 35 ja 36 päälle. Kuljetinhihnat 41 ja 43 kulkevat samalla nopeudella ylemmän kuljetinhihnan alemman osuuden ja alemman kuljetinhih-nan ylemmän osuuden liikkuessa samaan suuntaan kohden leikkurirakennelmaa 47. Kuljetinhihnojen 41 ja 43 nopeus on suurempi kuin kuljettimen 29 suoraviivainen nopeus. Kuljettimet 37 ja 39 on kukin varustettu tukilevyillä 44 ja 45, jotka tukevat kuljetinhihnojen 41 ja 45 vastakkaisia osuuksia. Kuten kuviosta 1 havaitaan kuljettimen hihnan 41 alempi osuus ja kuljettimen hihnan 43 ylempi osuus lähestyvät toisiaan näitten hihnojen 41 ja 43 liikkeen suunnassa kunkin lohkon 27 paksuuden pienentämiseksi. Kummankin kuljetus-hihnan viistouskulma on noin 5° vaakasuuntaan verrattuna, mikä on havaittu tyydyttäväksi, vaikkakin tämä kulma saattaa vaihdella.

Kuljettimen 37 ja 39 toisiaan lähestyvien päiden jälkeen sijaitsee leikkuri-terärakennelma 47, joka muodostuu joukosta toisistaan erilleen sijoitettuja levyteriä 49, jotka on asennettu pyörivästi käytetyiksi akselille 51, joka kulkee kuljettimien 37 ja 39 liikkeen suuntaan nähden poikittaissuunnassa.

Nämä terät on sijoitettu toisistaan erilleen yhtä suurin välimatkoin välikappaleiden 50 avulla. Välikappaleet 50 muodostavat terien 49 väliin joukon sylinterimäisiä pintoja 50a, joilla on yhtä suuri halkaisija. Leikkuriraken-nelman 47 alla on tukivalssi 48, jota pyöritetään vastakkaiseen suuntaan pyörivästi leikkuriteriin 49 nähden. Sylinterimäiset pinnat 50a on sijoitettu välimatkan päähän tukivalssin 48 pinnasta kunkin lohkon 27 pitämiseksi sen kokoonpuristetussa paksuudessa. Terän 49 kehänopeus on sama kuin tukivalssin 48 kehänopeus ja terien 49 leikkuureunat koskettavat tukivalssin 48 pyörivää pintaa.

Kuten on kuviossa 1 esitetty, on toisistaan erilleen sijoitetut syöttörul-lat 53 ja 54 sijoitettu leikkuriterien rakennelman 47 viereen ja niitä käytetään vastakkaisesti pyörittäen yhteensopivilla kehänopeuksilla. Kuljetinhihnat 41 ja 43, leikkuriterät 49 ja tukivalssi 48 sekä tukirullat 53 ja 54 toimivat keskenään yhteen sopivilla kehänopeuksilla. Kun lohkot 27 kulkevat leikkurien 47 läpi ne leikkautuvat liuskoiksi 30. Valssien 53 ja 54 raon vieressä on kiinteä leikkuupohja 55 ja tämän yläpuolella on ohjain-levy 56, jolla on sileä pinta vastapäätä leikkuupohjan 55 yläpintaa. Leikkuupohja 55 ja ohjainlevy 56 pitävät liuskat 30 niiden kokoonpuristetussa tilassa. Leikkuupohjan 55 vieressä on rakenteeltaan tavanomainen pyörivä leikkuri 57, joka muodostuu akselille 61 asennetusta kannatinosasta 60 ja jonka kehällä on toisistaan erillään olevissa pisteissä leikkuriterät 59.

61936 5 Näillä terillä 59 on paikallaan pysyvän leikkuupohjan 55 reunan kanssa yhteistoiminnassa olevat leikkuusärmät. Nämä pyörivät terät ja paikallaan-pysyvä pohja ovat yhdensuuntaisia akselin 61 kanssa.

Kovettu huopakappale 27 tuodaan poistokuljettimella 29 kokoonpuristavien kuljettimien 37 ja 39 laajenevaan päähän. Kuljetinhihnojen 41 ja 43 välinen pystysuuntainen väli on kuljettimien tässä päässä suurempi kuin lohkon 27 paksuus, jotta helpotettaisiin lohkon 27 sisääntuloa kokoonpuristavien kuljettimien 37 ja 39 tarttuvaan rakoon. Lohkoa 27 kuljetetaan kuljettimien 37 ja 39 toisiaan lähestyviä päitä kohden ja se puristuu asteittain kasaan kuljetinhihnojen 41 ja 43 vastakkaisten osien välissä. Tausta-levyt 44 ja 45 muodostavat tarvittavan kannatuksen kuljetinhihnoille tämän toiminnan aikana. Lohkoa 27 puristetaan kasaan oleellisessa määrin, esim.

20 cm paksu lohko puristetaan paksuudeltaan 12 mm paksuksi. Lohko 27 syötetään kokoonpuristetussa muodossaan vastakkain pyörivien leikkuriterien 49 ja tukivalssin 48 rakoon ja leikataan kokonaisuudessaan joukoksi .liuskoja 30 kunkin liuskan leveyden määräytyessä leikkuriterien 49 väleistä pituuden vastatessa lohkon 27 pituutta ja paksuuden ollessa vähintäin yhtä suuren kuin mitä on lohkon 27 kokoonpuristettu paksuus. Leikkuutoimenpiteen aikana sylinterimäiset pinnat 50a, jotka terien välikappaleet 50 muodostavat, ovat yhteistoiminnassa tukivalssin 48 kanssa pitäen lohkon 27 sen kokoonpuristetussa tilassa. Siirryttäessä edelleen kuviossa 1 oikealle kokoonpuriste-tut liuskat 30 joutuvat pyörivän leikkurin syöttörullille 53 ja 54, jotka syöttävät liuskat 30 vakionopeudella kiinteän pohjan 55 yli. Ohjainlevyn 56 alempi pinta koskettaa liukuen kokoonpuristettujen liuskojen 30 yläpintoja ja pitää ne kokoonpuristetussa tilassa. Eteenpäin siirtyvien liuskojen etummaiset osat joutuvat kosketukseen pyörivien terien 59 alaspäin liikkuvien leikkuusärmien kanssa, jotka jokaisella pyyhkäisyliään muodostavat pääasiallisesti ottaen pystysuuntaisen leikkauksen näitten liuskojen läpi näiden liuskojen pituussuuntaan nähden oleellisesti kohtisuorassa tasossa.

Leikkuuterien 59 kutakin iskua seuraavana hetkenä kokoonpuristettu kuitumateriaali joustaa takaisin oleellisesti täyteen paksuuteensa aikaansaaden joukon kuitumateriaalista valmistettuja pilareita 62, jolloin kuviossa 3 on havainnollistettu yksi pilari 62, jonka leveys vastaa leikkuriterien 49 välimatkaa, ja jonka pituus määräytyy materiaalin syöttönopeudesta ja pyörivän leikkurin 57 pyörimisnopeudesta ja jonka paksuus lähestyy lohkon 27 6 61 936 alkuperäistä paksuutta. Johtuen suhteellisen pienestä rakenteellisesta koossapysyvyydestä pilarin 62 ylemmän ja alemman pinnan 63 ja 64 suunnassa sekä epäjärjestyksestä, johon materiaali joutuu kulkiessaan leikkurin ja tämän jälkeen siirtosolan läpi, nämä pilarimaiset kappaleet alkavat hajota kerroksittain yleisesti ottaen kunkin pilarin 62 ylemmän ja alemman pinnan 63 ja 64 suuntaisissa tasoissa välittömästi poistuttuaan pyörivästä leikkurista. Tämä johtaa lukuisiin pieniin eristepalasiin 65, jotka muodostavat lopullisen tuotteen. Nämä palaset kuljetetaan sitten pneumaattisesti putkiston kautta syklooniin, missä ylimääräinen pöly poistetaan, ja sitten pussitusasemään lopullista pakkaamista varten.

Kuvio 3 havainnollistaa kuitupilarin kerroksittaista jakautumista yksittäisiksi puhalletun villan palasiksi 65, joilla on kuusitahoinen rakenne, jolloin kirjaimet A,B ja C edustavat palasen leveyttä, pituutta ja paksuutta. Määrätty suorakulmion muotoinen muoto pituuden ja leveyden tasossa, joka määräytyy asianomaisista leikkaus- ja halkaisuasetuksista, on ominainen kaikille palasille, mitkä on tuotettu edellä kuvatun tuotantomenetelmän tietyssä tuotantosarjassa. Tämän lisäksi nämä suorakaiteen muotoiset mitat muodostuvat yhdenmukaisiksi kaikille täten aikaansaaduille palasille. On edullista, että palasten pituus ja leveys pidetään alueella 6 mm - 25 mm. Lämpöominaisuuksien kannalta on kaikkein edullisinta, että palasten pituus sijaitsee alueella 6 mm - 15 mm ja niiden leveys alueella 9 mm - 20 mm.

Kolmas mitta, joka edustaa palasen paksuutta, on kaikkein vähiten säädettävissä oleva mitta ja se pyrkii yleensä vaihtelemaan alueella 0,8 mm - 6 mm riippuen tärinän ja iskujen määrästä, joka palasiin kohdistuu niiden kulkiessa leikkurin, siirtosolien, syklonin ja säkittäjän kautta.

Nämä uudet eristyspalaset levitetään sopivalla puhallinlaitteistolla pääasiallisesti ottaen vaakasuuntaisille pinnoille kuten ullakon lattioille kunnes on saavutettu ennalkolta määritelty paksuus, mikä vastaa haluttua lämpöeristeen määrää. Tämänkaltaisen säännöllisen ja kooltaan tasalaatuisen tuotteen ansiosta saadaan suurempi peitto kuin mitä tavanomaisilla kuohkeilla eristeillä voidaan saavuttaa tietyllä ainespainolla ja tietyllä R arvolla. Tämän lisäksi nämä uudet eristepalaset asettuvat tasaisesti jakautuneeksi kerrokseksi, jolla on eristetyllä pinnalla tasaisesti jakautuneet termiset ominaisuudet.

Claims (7)

61936 7

1. Lämpöeriste, joka soveltuu käytettäväksi rakennusaloissa puhaltamalla levitettynä, tunnettu siitä, että se muodostuu useista pienistä, kooltaan tasalaatuisista, liimatuista kuiduista muodostuvista palasista (65), joilla on pieni tiheys kuitukappaleiden (65) ollessa muodoltaan oleellisesti kuusitahoisia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämpöeriste, tunnettu siitä, että kuitukappaleiden (65) pituus ja leveys ovat likimäärin 6 mm - 25 mm sekä paksuus likimäärin 0,4 mm - 6 mm.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lämpöeriste, tunnettu siitä, että kuituiset kappaleet (65) ovat likimäärin 6 mm - 15 mm pituudeltaan, 9 mm - 20 mm leveydeltään sekä 0,8 mm - 6 mm paksuudeltaan.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 mukainen lämpöeriste, tunnettu siitä, että kyseiset kuidut ovat lasikuituja ja että mainitut kuituiset kappaleet sisältävät 1,0 % - 7,0 % painostaan lämpökovettuvaa hartsia.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-4 mukainen lämpöeriste, tunnettu siitä, että kyseiset kuidut ovat lasikuituja ja että mainitut kuituiset kappaleet sisältävät 3,0 % - 5,0 % painostaan lämpökovettuvaa hartsia.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen lämpöeriste, tunnettu siitä, että kuituiset kappaleet sisältävät noin 0,5 % - 1,0 % painostaan pölyä vastustavaa öljyä.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-6 mukainen lämpöeriste, tunnettu siitä, että kuitujen halkaisija on väliltä 3,5 - 6,0 mikronia. 1 Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen lämpöeristeen aikaansaamiseksi» joka soveltuu levitettäväksi rakennusten ontelotiloihin puhaltamalla, tunnettu siitä, että hartsilla liimatuista kuiduista muodostuvaa 61936 8 kerrosta (11), jolla on pieni tiheys, siirretään pitkin ennakolta määriteltyä kulkurataa, puristetaan (37,39) tätä kerrosta niin, että sen paksuutta pienennetään oleellisesti, siirretään tätä kokoonpuristettua kerrosta eteenpäin, viilletään (49) tämä kokoonpuristettu kerros osiin tämän kokoonpuristetun kerroksen etenemissuunnassa joukoksi liuskoja kokoonpuristettua ainetta näiden liuskojen ollessa leveydeltään yhtäläisiä, leikataan (57) nämä kokoonpuristetut liuskat poikki säännöllisin välein näitten leikkausten sijaitessa tasossa, joka on kohtisuorassa näitten liuskojen kokoonpuristettuihin pintoihin nähden niin, että aikaansaadaan joukko kuitupilareita (62), jotka ovat pituudeltaan, leveydeltään ja paksuudeltaan oleellisesti tasalaatuisia ja jaetaan kuitupilarit (62) kerroksiin oleellisesti sen leveys- ja pituusmittojen tasossa useiden pienempien palasien (65) aikaansaamiseksi, jotka ovat leveydeltään ja pituudeltaan tasalaatuisia. 61 936 9