FI61741C - Foerfarande foer riktning av raelsytan pao jaernvaegspaoret sat anordning foer dess utfoering - Google Patents

Description

Γ»3^1 ΓβΙ ««kuulutusjulkaisu ,ΛΠΑΛ lbj (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT O I /41 C (45J Patentti cyin-tty 10 09 1932 Patent meddelat V y ^ (51) Kv.ik?/iM.a.3 E 01 B 31/17 SUOMI —FINLAND (21) P***«ttlh«kumu·— PttMtameknlng 763356 (22) Htkemiipaivt —Ameknlngidag 23.11*76 (23) Alkuptlvt—Glltlghaudag 23.11.76 (41) Tullut (ulklMkal — BllvK offamllg 19. θδ. 77

Patentti·]» rekisteri hallitut (44) NlhUvUelpwon jt kuuLJullelauit pvm.—

Patent- och registerstyrelten Amekan utiagd och utl.ikriftan pubikond 31.09« 82 (32)(33)(31) atuelkaut—Bagtrd prloritat 18.02.76

Sveitsi-Schweiz(CH) 1961/76 (71) Speno International S.A., 22-2U Pare Chateau Banquet, Geneve,

Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Romolo Panetti, Geneve, Sveitsi-Schveiz(CH) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Menetelmä ratakiskon harjan pinnan radalla tapahtuvaksi oikaisemiseksi sekä laite menetelmän suorittamiseksi - Förfarande för riktning av räls-ytan pä. järnvägssp&ret samt anordning för dess utföring Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannossa kuvattu menetelmä ratakiskojen harjan radalla tapahtuvaksi oikaisemiseksi sekä patenttivaatimuksen 2 johdannossa kuvattu laite menetelmän suorittamiseksi.

On olemassa jo sen tyyppisiä tunnettuja menetelmiä, jossa tiettyä määrää oikaisutyökaluja kuljetetaan pitkin kiskon harjan pinnan keskiviivoja, jollon työkalut on sijoitettu siten vastaamaan kiskon leikkauksen tangentteja, että ne oikaisevat pinnan eliminoimalla epätasaisuudet, jotka ovat kiskon pinnalla joko luonnostaan tai liikkuvan kaluston aiheuttamien jännitysten seurauksena.

Nämä epätasaisuudet ovat pääasiallisesti ikäänkuin aaltomuodostu-mia, joiden laajuus ja aallonpituus vaihtelee niiden aiheut- 2 61741 tajasta riippuen samoinkuin niiden sijainnista kiskojen harjan ääriviivalla.

Tästä syystä on jokaisessa tapauksessa välttämätöntä säätää oikaisutyökalujen metallinpoistokyky suhteessa näiden muodostumien variaatioihin.

Tätä tarkoitusta varten yhden oikaisutyökalun tai työkaluryhmän metallin irroituskykyyn vaikuttavan ainakin yhden parametrin arvo saatetaan asetetun valvonta-arvon kontrollin alaiseksi mainittujen työkalujen leikkaussyvyyden sovittamiseksi pinnan varsinaiseen tilaan. Tällöin puristuspainetta, leikkausnopeutta, kaltevuus-kulmaa ja oikaistyökalujen siirtymisnopeutta kiskoja pitkin voidaan tehokkaasti valvoa.

Noihin eri parametreihin siirretyn valvonta-arvon asetus suoritetaan käsin, jolloin noudatellaan käyttäjien persoonallista arviointia ja mentelmän mukaisesti suoritetun hionnan laatu riippuu edelleen suuressa määrin käyttäjän kokemuksesta ja taidosta.

Tarvitsee kuitenkin suorittaa myös määrällisiä arvioita, jolloin käyttäjien pelkät laatuarviot eivät riitä ja tällöin on välttämätöntä valvoa suoritettu oikaisu mittaamalla oikaistujen kiskojen harjapinnalla yhä olevat epätasaisuudet. Nämä mittaukset suoritetaan tällä hetkellä itsenäisesti valvotuilla ajoneuvoilla, jotka rataa pitkin liikkuessaan piirtävät graafisen esityksen tai diagramman, joka osoittaa aaltomuodostumien laajuuden ja aallonpituuden kehityksen kulkusuunnassa. Tämän jälkeen diagrammaa tutkitaan jäljellä olevien muodostumien arvojen selville saamiseksi, jotta saataisiin aikaan tarvittava määrällinen vertailu ennalta määrättyjen hyväksyttyjen muodostuma-arvojen kanssa. Perustuen tämän vertailun tuloksiin käyttäjät lopulta päättävät sen, pitääkö samalle kiskonpätkälle suorittaa toinen oikaisu sekä uusien valvonta-arvojen asettamisesta toista leikkausta varten.

61741 Tällaisella menetelmällä saavutetaan tyydyttävä lopputulos, mutta menetelmä vie paljon aikaa, se vaatii useita säätöjä ja riippuu edelleen suuresti käyttäjien kokemuksesta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on suureksi osaksi välttää nämä haittapuolet suunnittelemalla loogisesti kiskon harjapinnan epätasaisuuksien oikaisutoiminnan valvonta mittaamalla näiden epätasaisuuksien ominaisuudet.

Tätä tarkoitusta varten keksintö on tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan ainakin yksi suuruusarvo, joka vastaa kiskon harjan tilaa ennen oikaisua, joka arvo voi olla esimerkiksi lyhyen aallonpituuden aaltomuodostuman keskiamplitudi (aj) ja/tai pitkän aallonpituuden aaltomuodostumien amplitudi (Αχ) ja/tai kiskon harjan profiilissa olevien vajavuuksien amplitudi (π^), jolloin menetelmään kuuluu lisäksi asetettavan valvonta-arvon määrittäminen mainitun työkalun halutun leikkaussyvyyden saamiseksi ja/tai sen sijoittamiseksi mainitun suuruuden mainitun arvon ja sen metallin-poistokykyä vastaavien tunnettujen arvojen funktiossa, ja jolloin menetelmään lisäksi kuuluu mainitun valvonta-arvon asettamisen säätäminen välillisesti tai välittömästi niiden tulosten mukaisesti, jotka saadaan sen kiskonpätkän päässä, joka vastaa ainakin sitä kiskon pituutta, jonka käytettyjen oikaisutyökalujen koko yksikkö kattaa.

Toimimalla tällä tavoin eli määrittämällä loogisesti asetettava valvonta-arvo tunnetuista ja mitatuista määrää koskevista tiedoista, jotka liittyvät oikaisulaitteen kykyyn ja eliminoitaviin pintaepä-tasaisuuksiin, vältetään yllä mainituista käsimenetelmistä seuraava epävarmuus. Tällöin on mahdollista säätää oikaisulaitteiden työ riittävän tarkasti heti oikaisutoiminnan alussa kohdattujen epätasaisuuksien mukaisesti, jolloin näistä epätasaisuuksista päästään eroon yhdellä ainoalla oikaisuoperaatiolla tai oikaisuoperaatioiden lukumäärä vähennetään ainakin pienimpään mahdolliseen silloin, kun epätasaisuudet ovat sellaiset, että pitää irrottaa enemmän materi- 4 61741 aalia kuin mitä käytetyn oikaisutyökaluyksikön kapasiteetti mahdollistaa. Tarvittaessa keksinnön mukaisella menetelmällä määritetyn valvonta-arvon asetus säädetään tai ei säädetä mitä suoritetun työn tuloksiin tulee.

Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa muodossa valvonta-arvon säätö suoritetaan välillisesti seuraavasti: Sen jälkeen kun on oikaistu sellainen kiskonpituus, joka vastaa oikaisuyksikön viemää pituutta, mitataan jäljellä olevien muodostumien laajuus, määritetään tämän mitatun arvon ja mainituille muodostumille sallittavan maksimi laajuusarvon välinen ero ja tämän eron arvo, joka merkitsee lopulta kokeellisesti määritettyä suhteellisuuskerrointa, lisätään ennen oikaisua mitattuun muodostuman suuruusarvoon.

Tällä tavoin suoritetaan myös valvonta-arvon säätö loogisesti, joka arvo liittyy mitattuihin ja tunnettuihin kvantitaviivisiin tietoihin, mikä mahdollistaa oikaisutoiminnan optimoinnin.

Lopuksi tämän oikaisumenetelmän puitteissa on edullista säätää oikaisulaitteiden etenemisnopeus pitkin kiskoja asettamalla tämän nopeuden valvonta-arvoksi se, joka on määritetty kiskojen sen alueen pinnan epätasaisuuksien mittauksessa, jolla alueella on havaittu suurimmat epätasaisuudet.

Keksinnön kohteena on lisäksi laite esitetyn menetelmän suorittamiseksi .

Tällaiseen laitteeseen kuuluu ainakin hioma-ajoneuvo, joka on varustettu ennalta määrätyllä määrällä työkaluja kiskojen harjan oikaisemiseksi, jotka työkalut on kytketty syöttö- ja valvontapiiriin, joka käsittää laitteen ainakin yhden parametrin arvon valvomiseksi, joka parametri riippuu mainitusta piiristä ja vaikuttaa ainakin yhden oikaisutyökalun metallinpoistokykyyn, kuten esimerkiksi sen puristuspaineeseen (P), sen leikkausnopeuteen (C), sen kaltevuuskulmaan (a) ja sen siirtymisnopeuteen kiskolla (v) valvonta-arvon mukaisesti, joka on ennalta asetettu mainitun työkalun halutun 5 61741 leikkaussyvyyden funktiona sekä laite valvonta-arvon asettamiseksi. Tämä laite on tunnettu siitä, että ainakin oikaisuajoneuvon etupäässä on laite lyhyen allonpituuden aaltomuodostumien keskiamplitudin (a^) mittaamiseksi ja/tai pitkän aallonpituuden aaltomuodostumien amplitudin (A^) mittaamiseksi ja/tai kiskojen harjan profiilissa olevien vajavuuksien amplitudin (Πχ) mittaamiseksi, jolloin kehitetään mainitun amplitudin arvoa edustava lähtösignaali, laite amplitudin mainitun arvon asettamiseksi, laite kysymyksessä olevan työkalun metallin-poistokykyä vastaavien tunnettujen arvojen asettamiseksi ja elementti valitun parametrin valvonta-arvon määrittämiseksi halutun leikkaussyvyyden saamiseksi ja/tai mainitun työkalun halutun aseman saamiseksi asetetun amplitudin arvon ja asetettujen metallinpoistokykyarvojen funktiona.

Etupäähän kiinnitetty mittauslaite voi olla joko osa oikaisuajoneuvoa tai itsenäinen mittausajoneuvo.

Elementti valvonta-arvon määrittämiseksi voi muodostua joko sarjasta etukäteen järjestettyjä graafisia esityksiä tai laskimesta, joka on integroitu oikaisutyökalujen valvontapiiriin riippuen työn halutusta automatioasteesta.

Keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuodot samoinkuin menetelmän eri muotojen suorittamisen mahdollistavat suoritusmuodot selviävät seuraavasta selityksestä ja oheisista piirustuksista, jotka viit-taavat erääseen esimerkin muodossa esitettyyn edulliseen suoritusmuotoon .

Kuvio 1 on yleiskuva laitteesta.

Kuvio 2 esittää osittaisen leikkauskuvan kuluneesta kiskosta.

Kuvio 3 on kaavio piiristä valvonta-arvon muodostamiseksi mittauksesta, joka on otettu etupäästä.

61741 6

Kuvio 4 on kaavio, joka esittää hiomalaitetta toiminnassa.

Kuvio 5 on kaavio piiristä säätöarvon määrittämiseksi takapäästä otetusta mittauksesta.

Kuvio 6 on kaavio piiristä puristuspaineen sekä hiomalaitteen asennon valvomiseksi.

Kuviossa 1 on esitetty oikaisuajoneuvo 1 kulkemassa rautatien kiskoilla 2, joilla se lepää kahden akselin 3 ja 4 avulla. Tämä ajoneuvo on omamoottorinen ja siten varustettu tehoyksiköllä, joka antaa myös oikaisutyökalujen käyttämiseen ja valvontaan tarvittavan energian.

Näissä työlaitteissa on lieriömäiset hioimet, niitä on kuusi kutakin kiskopätkää varten, ne ovat kulmittain sijoitettavissa kiskoon nähden poikittaistasoon ja ne on kiinnitetty ajoneuvon runkoon 5 liitettyihin hiontayksikköihin 6 ja 7 hydraulisilla nostureilla 8, 9, 10 ja 11. Toimiessaan nämä yksiköt lepäävät kiskolla rullissa 12, 13, 14 ja 15. Neljä näistä työkaluista, joiden viitenumerot ovat 16, 17, 18 ja 19, on suunnattu progressiivisesti seuraamaan kiskon harjan kulutus-pinnan profiilia ja kaksi, joiden viitenumerot ovat 20 ja 21, seuraamaan mäinitun harjan sisäpinnan profiilia.

Hioma-ajoneuvon etu- ja takapäähän on kiinnitetty laite kiskojen harjan laajuuden mittaamiseksi. Tämä mittauslaite käsittää tunnetulla tavalla sarjan tuntolaitteita, jotka on kiinnitetty vierekkäin kiskon harjan kulutuspinnan ja sisäpinnan ympäri, jolloin ensimmäinen on sijoitettu ulommaksi ja sitä esittää etupäässä viitenumero 22 ja taka-päässä viitenumero 22'. Näitä tuntoelimiä tukevat vastaavasti liuku-elimet 23 ja 23', jotka pysyvät kosketuksessa kiskon harjojen kulutus-pintaa ja sisäpintaa vasten.

Näiden liukuelinten painopinta on pituudeltaan sellainen, että se kohdistuu jatkuvasti ainakin kahteen peräkkäisen aaltomuodostuman huippuun.

Esimerkki näiden tuntoelinten järjestelystä on esitetty kuviossa 2, jossa on osittaisena leikkauksena esitetty kulunut kisko 2, jonka varsinainen muoto C2 esittää profiilin tärkeät vikamuodostumat verrattaessa sitä alkuperäiseen profiiliin C-^. Tämä järjestely on valittu 61 741 7 sellaiseksi, että tuntoelin pääsee tuntemaan kiskon harjan tilan kaikkein edustavimmat alueet ei ainoastaan pituussuunnassa tietojen keräämiseksi aaltomuodostumista, vaan myös poikittaissuunnassa tietojen saamiseksi profiilin vajavuuksista. Jälkimmäisessä tapauksessa profiilissa olevat vajavuudet määritetään tämän jälkeen vertaamalla niitä viiteprofiiliin C^, joka voi olla samanlainen kuin alkuperäinen profiili C1 tai keskimääräisesti kulunut profiili.

Kummankin tuntoelimen suhteelliset liikkeet liukuelimien liukupintojen määrittelemien olennaisesti pystysuorien ja vaakasuorien tasojen suhteen havaitaan vastaavasti tunnetun tyyppisellä mittaushavaitsi-mella 25 ja 25', joka kykenee antamaan lähtösignaalin, joka on suoraan verrannollinen mainittuihin suhteellisiin siirtymiin.

Kummankin näiden kahden mittauslaitteen tuntoyksikkö, liuku- ja ilmai-sinelin on yhdistetty hionta-ajoneuvoon teleskooppisella varrella 24 ja 24' vastaavasti mainitun ykskikön nostamiseksi katkosten, esimerkiksi liitoskohtien kohdalla ja yksikön rajoittamiseksi kuormitus-rajoihin sen nollakäyntiä varten.

Kuviossa 3 on esitetty kaaviokuvana kiskon 2 poikkileikkauskuvan yläpuolella kuviossa 1 jo esitetty tuntoelin 22 yhdessä neljän muun kiskon harjan tuntoelimen kanssa samoinkuin mittaushavaitsin 25, joka antaa sellaisen lähtösignaalin, joka on verrannollinen kunkin näiden tuntoelinten siirtymisiin.

Nämä mittaussignaalit ilmaisimesta 25 siirtyvät käsittelylaitteeseen 26, johon tunnetulla tavalla kuuluu integroivia vahvistimia ja suotimia, joita tarvitaan ottamaan vastaan mitattujen arvojen laajuutta vastaavat lähtösignaalit. Nämä arvot, jotka ovat lyhyen aallonpituuden a^ aaltomuodostumien keskilaajuus, pitkän aallonpituuden A^ aalto-muodostumien laajuus ja kiskon harjan profiilissa olevien vajavuuksien laajuus esitetään ilmaisinlaitteilla, joita vastaavasti esittävät viitenumerot 27, 28 ja 29 sopusoinnussa mainittujen arvojen kanssa. Nämä näyttölaitteet eivät ole olennaisia esitetyn piirin toiminnan kannalta ja ne toimivat tässä visuaalisina valvontaeliminä.

Arvojen a^, A1 ja Π·^ laajuutta tai amplitudia esittävät signaalit siirretään joko suoraan tai säätölaitteiden 30, 31 tai 32 kautta laskimeen 33, jolloin mainittujen säätölaitteiden varsinainen toiminta ; * 8 61741 selvitetään myöhemmin.

Käytettyjen hiomatyökalujen metallinpoistokykyä vastaavien tunnettujen arvojen näyttölaite 34 on kytketty laskimeen 33, joka mahdollistaa mainittujen arvojen muistamisen ja on myös hyödyllinen näiden visuaalisessa valvonnassa.

Mittauslaitteesta saatuja amplitudin a^, ja arvoja edustavilla tulosignaaleilla ja muistetuilla arvoilla järjestetään tämä laskin 33 laskemaan myös muistissa olevan laskemismenetelmän mukaisesti valvonta-arvoja edustavat lähtösignaalit, jotka valvonta-arvot valvovat hiomatyökaluja valvovia piirejä.

Nämä lähtösignaalit toimitetaan mainittujen valvontapiirien vastaaviin näyttölaitteisiin, joista viitenumerolla 35 merkitty vastaa puristus-paineen P arvoa, 36 leikkausnopeuden C arvoa, 37 hiomalaitteiden kaltevuuskulman a arvoa. Tämän työkalun moottori 39 pyörittää hioma-ovörää 40 kulmanopeudella, joka vastaa asetettua leikkausnopeutta C. Tämä työkalu on suunnattu kaltevuuskulman a mukaisesti.

Hiontatyökalujen eteenpäinkulkunopeuden valvonta-arvon V asetuslaite 41 on kytketty piiriin, joka valvoo hioma-ajoneuvon 1 eteenpäinkulku-nopeutta.

Nämä eri valvontapiirit, jotka tässä on esitetty yksinkertaisesti katkoviivakehyksellä, ovat tunnettua tyyppiä ja niihin kuuluu kutakin työkalua tai työkaluryhmää varten laitteita kiskoihin kohdistuvien puristuspaineiden valvomiseksi, leikkausnopeuden ja kaltevuuskulman valvomiseksi, jolloin laitteet toimivat mainittujen piirien ominaisuuksien variaatioiden välityksellä.

Kuvio 6 esittää kaaviota tällaisesta valvontapiiristä, joka käyttää hydraulista energiaa.

Kiskolla 2 on esitetty olevan samanlainen hiontalaite kuin kuviossa 1 esitetty hiontalaite 16, johon kuuluu hioin tai kivi 42, jota käyttää pyörivästi epätahtityyppiä oleva sähkömoottori 43, jolla on olennaisesti vakio pyörimisnopeus. Tämä moottori on!kiinnitetty koteloon 44, joka on kääntyvästi järjestetty tukielimen 46 kantaman akselin 45 ympäri. Tämä tuki 46 on yhdistetty hiontayksikön runkoon 9 61 741 47 kaksitoimisella, suspensiotyyppisellä hydraulisella nosturilla 48 ja nivelletyllä suunnikasjärjestelmällä 49, joka sallii hionta-laitteen pystyvärähtelyn muuttamatta sen työskentelykulmaa.

Hiontatyökalun kotelon 44 yläpää on liitetty tukeen 46 kaksitoimisella hydraulisella nosturilla 50.

Hydraulinen nosturi 48 on hyödyllinen hiontalaitteen puristuspaineen säätämisessä ja hydraulinen nosturi 50 sen kaltevuuskulman säätämisessä. Näitä kahta nosturia syöttää hydraulinen piiri, johon kuuluu vakio-kapasiteettinen hydraulinen pumppu 51, joka vetää nesteen säiliöstä 52 suotimen 53 läpi ja syöttää sen hydrauliseen akkumulaattoriin 55, joka on varustettu separaattorimännällä ja johon pääsee paineenalaista kaasua sulkuventtiilin 54 kautta. Painesäädin 56 on kytketty akkumu-laattorin syöttöpiiriin ja liitetty sähkömoottoriin 57, joka käyttää pumppua 51 sen käynnistämiseksi tai pysäyttämiseksi ennalta määrättyjen akkumulaattorin painerajojen puitteissa. Tämän piirin lähtöpaine säädetään paineensäätöventtiiIillä 58. Poistoventtiili 59 on varustettu palautuksella säiliöön siltä varalta, että tapahtuisi piirin ylikuormitus tai painesäätimen 56 toimintahäiriö.

Tämän peruspiirin ensimmäinen haara syöttää hiontalaitteen suspensio-nosturin 48 kahta kammiota. Tämän nosturin alakammiota syötetään välittömästi paineella P^, jota valvoo paineensäätöventtiili 58 ja yläkammiota syötetään paineella P£, jonka erottaa P^:stä toinen paineensäätöventtiili 60, joka on sijoitettu mainitun yläkammion syöttöputkeen.

Koska hiontatyökalun puristuspaine riippuu tässä paineiden P^ ja P2 välisestä erosta, jotka paineet vaikuttavat hydraulisen nosturin männän vastakkaisiin pintoihin, tämän puristuspaineen haluttu arvo P määritetään asettamalla paineensäätöventtiiliin 60 kohdistuvaa painetta P2 vastaava arvo.

Perushydraulipiirin toinen haara syöttää nosturin 50 kahta kammiota, joka nosturi toimii hiontatyökalun suuntaamiseksi. Tähän haaraan on järjestetty sähköisesti valvottu hydrauliventtiili 61 ohjaamaan pai-neenalainen neste jompaan kumpaan mainitun nosturin 50 kahdesta kammiosta, kunnes saavutetaan hiontalaitteen oikea kaltevuuskulma, joka kulma vastaa esitettyä neutraalia asentoa.

10 61 741 Tätä valvottua venttiiliä säätelee sähköpiiri, johon kuuluu synkro-emitteri 62, joka muodostaa hiontalaitteen halutun kaltevuuskulman a asetuslaitteen, synkrovastaanotin 62, jota käyttää sopivassa määrin hiontalaitteen kotelo 44 sopivan mekaanisen nivelen 64 avulla, joka nivel on kiinnitetty akseliin 45, suodin 65 ja vahvistin 66. Tässä valvontapiirissä synkrovastaanotin 63 kehittää lähtösignaalin, joka edustaa sen eron suuntaa ja suuruutta, joka vallitsee synkroeraitte-riin 62 asetetun työkalun halutun kulma-asennon ja synkrovastaanotti-meen 63 siirretyn mainitun työkalun varsinaisen asennon välillä.

Tämä suosittu ja vahvistettu signaali käyttää valvottua venttiiliä tarvittavaan suuntaan niin kauan, kun mainittu ero katoaa. Valvotulle venttiilin paluuväylään säiliöön on sijoitettu puristusläppä 67 rajoittamaan paineenalaisen nesteen liikkumisnopeutta tässä toisessa piirissä.

Tämä ensimmäinen piiri kuvion 1 mukaisten valvonta-arvojen määrittämiseksi, joka piiri voidaan säätää kiskon harjojen epätasaisuuskien amplitudin mittauksen funktiossa ennenkuin hionta suoritetaan tässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa piirillä etupäässä otetuista mittauksista määritettyjen valvonta-arvojen korjäämiseen tarkoitetulla piirillä kiskon harjojen epätasaisuuksien jäljellä olevan anplitudin suuruuden funktiona hionnan jälkeen.

Kuvio 5 esittää kaaviomaisesti tätä korjauspiiriä ja siinä on käytetty saunoja viitenumerolta osoittamaan takamit taus laitteen muodostavia elementtejä kuin kuviossa 3, mutta niihin on lisätty yläpilkku. Nämä elementit: tuntoelimet, ilmaisin, käsittelylaite ja asetuslaitteet omaavat samat tehtävät kuin kuvion 1 yhteydessä selvitetyt laitteet.

Takamittauslaitteesta saatavat lähtösignaalit, jotka edustavat hionta-ajoneuvon etupäässä mitattujen samojen arvojen jäljellä olevaa amplitudia (a.2' A2 ^2^' 3°^^etaan kukin viitenumeron 68 esittämään signaalin a2 vertailuelementtiin, viitenumeron 69 esittämään signaalin A2 vertailuelementtiin ja numeron 70 esittämään signaalin Π2 vertailu-elementtiin.

Kuhunkin näistä vertai luelementeistä on myös kytketty laite hyväksyttävissä olevien maksimiamplitudiarvojen ( aQ, ja Π^) valvomiseksi, jotka arvellaan tai arvioidaan hyväksyttäviksi hiotulle kisko-osalle: valvontalaitteet 71 arvoa aQ varten, 72 AQ varten ja 73 Π varten.

11 61741

Kukin vertailuelementti on järjestetty antamaan sähkösignaali, joka edustaa aikaisemmin mainittujen tuloarvojen välisen eron algebrallista arvoa.

Nämä eroarvoja edustavat lähtösignaalit: = a2 - aQ, = A2 - A

ja = H2 - Hq on kukin suunnattu asetuslaitteeseen, joka on liitetty etumittauslaitteen lähtöpiiriin vastaten samaa mitattua arvoa. Tätä tarkoitusta varten vertailuelementti 68 on liitetty asetuslaitteeseen 30, vertailuelementti 69 on liitetty asetuslaitteeseen 31 ja vertailu-elementti 70 on liitetty asetuslaitteeseen 32.

Asetuslaitteet on järjestetty antamaan lähtösignaalit, jotka edustavat yllä mainittujen tulosignaalien algebrallista yhteenlaskua (S , S ja S ), jotka tulosignaalit edustavat mitattujen epätasai-suuksien amplitudia ennen hiontaa ja eroarvoja mainittujen epätasaisuuksien jäljellä olevan amplitudin ja hyväksyttävän maksimiamplitudin välillä seuraavien kaavojen mukaisesti: S = a, + Δ , S_ = A-, + Δ.

J a 1 a A 1 A

ja S„ = Πχ + Δ„.

Lopuksi kuhunkin asetuslaitteen vertailuelementtiin yhdistävään piiriin on esitetty laite vastaavien suhteellisuuskerrointen Ka, ja Kjj asettamiseksi, jotka kertoimet on määritelty kokeellisesti. Tämä asetuslaite, 74 arvoa a varten, 75 arvoa A varten ja 76 arvoa Π varten, muodostaa lopullisen elimen siirretyn eroarvon hienosäätöä varten.

Laitteen tähän suoritusmuotoon voidaan tehdä muutoksia irtaantumatta keksinnön mukaisen menetelmän ytimestä. Erityisesti valvonta-arvojen määrittämiseen käytetty elementti, tässä laskin 33, voidaan vähemmän monimutkaisessa modifikaatiossa korvata kokeellisesti etukäteen asetetuilla kaavioilla, jotka antavat suhteet toisaalta hiontatyökalujen leikkaussyvyyden välillä , ja toisaalta käytettyjen työkalujen metallin-poistokykyyn liittyvien tunnettujen ominaisuuksien välillä.

Tässä tapauksessa operaattori saa valvonta-arvot P, C, V ja a, jotka kaavioilla vastaavat mitattuja ja näyttölaitteissa 27, 28 ja 29 esitettyjä arvoja, jotka lopullisesti säädetään asetuslaitteilla 30, 31 61741 12 ja 32, jotka tällöin myös käsittäisivät näyttölaitteen säädettyä arvoa varten.

Lopuksi keksintö ei rajoitu pyörivien työkalujen, esimerkiksi hioimien tai porien käyttöön, vaan sitä voidaan soveltaa aivan hyvin modifikaatioissa pyörimättömiinkin työkaluihin, esimerkiksi abraasiokappa-leet, kulutuskengät, sähköabraasiotyökalut, mikäli vain näiden materiaalin poistokyky riittää.

i

Claims (10)

13 61 741

1. Menetelmä rautatiekiskojen harjan pinnan radalla tapahtuvaksi oikaisemiseksi, jossa kuljetetaan ennalta määrättyä määrää mainitun harjan profiilin tangenttien mukaan suunnattuja oikaisulaitteita pitkin mainittua pintaa ja jossa ainakin yhden oikaisutyökalun me-tallinpoistokykyyn vaikuttavan ainakin yhden parametrin arvo, esimerkiksi sen puristuspaine (P), sen leikkausnopeus (C), sen kaltevuus-kulma (a) ja sen siirtymisnopeus kiskolla (V), on asetetun valvonta-arvon valvonnassa, joka arvo on ennalta asetettu mainitun työkalun halutun leikkaussyvyyden funktiona, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan ainakin yksi suuruusarvo, joka vastaa kiskon harjan tilaa ennen oikaisua, j>oka arvo voi olla esimerkiksi lyhyen aallonpituuden aaltomuodostuman keskiamplitudi (a^) ja/tai pitkän aallonpituuden aaltomuodostumien amplitudi (A^) ja/tai kiskon harjan profiilissa olevien vajavuuksien amplitudi (Π^)* jolloin menetelmään kuuluu lisäksi asetettavan valvonta-arvon määrittäminen mainitun työkalun halutun leikkaussyvyyden saamiseksi ja/tai sen sijoittamiseksi mainitun suuruuden mainitun arvon ja sen metallinpoistokykyä vastaavien tunnettujen arvojen funktiossa* ja jolloin menetelmään lisäksi kuuluu mainitun valvonta-arvon asettamisen säätäminen välillisesti tai välittömästi niiden tulosten mukaisesti, jotka saadaan sen kiskon-pätkän päässä, joka vastaa ainakin sitä kiskon pituutta, jonka käytettyjen oikaistyökalujen koko yksikkö kattaa.

2. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, johon laitteeseen kuuluu ainakin hioma-ajoneuvo, joka on varustettu ennalta määrätyllä määrällä työkaluja kiskojen harjan oikaisemiseksi, jotka työkalut on kytketty syöttö- ja valvontapiiriin, joka käsittää laitteen ainakin yhden parametrin arvon valvomiseksi, joka parametri riippuu mainitusta piiristä ja vaikuttaa ainakin yhden oikaisutyökalun metallinpoistokykyyn, kuten esimerkiksi sen puristuspaineeseen (P), sen leikkausnopeuteen (C), sen kaltevuuskulmaan (a) ja sen siirtymis-nopeuteen kiskolla (V) vaivonta-arvon mukaisesti, joka on ennalta asetettu mainitun työkalun halutun leikkaussyvyyden funktiona sekä laite valvonta-arvon asettamiseksi, tunnettu siitä, että ainakin oikaisuajoneuvon etupäässä on laite lyhyen aallonpituuden aaltomuodostumien keskiamplitudin (a^) mittaamiseksi ja/tai pitkän aallonpituuden aaltomuodostumien amplitudin (A^) mittaamiseksi ja/tai kiskojen harjan profiilissa olevien vajavuuksien amplitudin (Π^) mit- 14 61741 taamiseksi, jolloin kehitetään mainitun amplitudin arvoa edustava lähtösignaali, laite amplitudin mainitun arvon asettamiseksi, laite kysymyksessä olevan työkalun metallinpoistokykyä vastaavien tunnettujen arvojen asettamiseksi ja elementti valitun parametrin valvonta-arvon määrittämiseksi halutun leikkaussyvyyden saamiseksi ja/tai mainitun työkalun halutun aseman saamiseksi asetetun amplitudin arvon ja asetettujen metallinpoistokykyarvojen funktiona.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen oikaisumenetelmä, jossa valvonta-arvo halutun leikkaussyvyyden saavuttamiseksi ja/tai ainakin yhden oikaisutyökalun oikeaksi sijoittamiseksi säädetään välillisesti, tunnettu siitä, että käytettyjen työkalujen yksikön pituutta vastaavan kiskon pituuden oikaisemisen jälkeen mitataan suuruusarvo, joka on valittu edustamaan kiskon harjan tilaa, jolloin arvo on esimerkiksi lyhyen aallonpituuden aaltamuodostumien jäljellä oleva keskimääräinen amplitudi (a2) ja/tai pitkän aallonpituuden aaltomuo-dostumien jäljellä oleva amplitudi (A2) ja/tai harjan profiilissa olevien vajavuuksien jäännösamplitudi (JI„) ; lasketaan ero (Δ ja/tai * d Δα ja/tai Δ^), joka vallitsee jäännösamplitudin mitatun arvon ja . toisaalta hiottavan kiskonosan mainittujen muodostumien ja vajavuuksien hyväksyttävän maksimiamplitudin (a^ ja/tai A^ ja/tai Π^) välillä; lisätään tämän eron arvo lopulta yhdistettynä kokeellisesti määritettyyn suhteellisuuskertoimeen (Κ&, KA, Kjj) mainitun muodostuman ja/ tai vajavuuksien (a^ ja/tai A^ ja/tai Π^) amplitudiin.

4. Patenttivaatimuksen 1 ja 3 mukainen oikaisumenetelmä, jossa ainakin yhden oikaisutyökalun siirtymisnopeutta kiskoa pitkin valvotaan valvonta-arvolla, tunnettu siitä, että mainittu valvonta-arvo määritetään aaltomuodostumien ja/tai kiskojen harjan profiilissa olevien vajavuuksien amplitudin mittauksissa, jolloin otetaan huomioon suurimmat vajavuudet ja/tai muodostumat.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mittauslaite on kiinnitetty mittausajoneuvoon, joka on riippumaton oikaisuajoneuvosta.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi oikaisuajoneuvo on varustettu ainakin yhdellä mittauslaitteella. iii1' ' . 15 61 741

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että elementin ainakin yhden oikaisufcyökalun halutun leikkaussyvyyden ja/tai aseman saamiseksi valitun parametrin valvonta-arvon mittaamiseksi muodostaa kokeellisesti aikaansaadut kaaviot, jotka on muodostettu niiden suhteiden mukaan, jotka vallitsevat mainitun leikkaus-syvyyden ja/tai mainitun aseman sekä toisaalta käytettävän työkalun metallinpoistokykyä vastaavien tunnettujen ominaisuuksien välillä.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhden oikaisutyökalun halutun leikkaussyvyyden ja/tai aseman saamiseksi valitun parametrin valvonta-arvon määrittämiseksi on laskin, joka kehittää lähtösignaalin, joka vastaa mainittua valvonta-arvoa, jossa mainittu signaali lasketaan muistissa olevan laskupro-sessin mukaisesti sen laitteen lähtösignaalista, joka on tarkoitettu kiskojen harjan muodostumien (a.^ ja/tai A·^ ja/tai Π^) amplitudin mittaamiseksi ja niistä asetetuista arvoista, jotka vastaavat käytettävän oikaisutyökalun metallinpoistokykyä.

9. Patenttivaatimuksen 2 ja 4 mukainen laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu viimeisen oikaisuajoneuvon takapäähän kiinnitettynä mittauslaite, joka kehittää lähtösignaalin, joka edustaa lyhyen aallonpituuden aaltomuodostumien keskimääräistä jäännösamplitudia (a2> ja/tai pitkän aallonpituuden aaltomuodostumien jäännösamplitudia (A2) ja/tai kiskojen harjan profiilissa olevien vajavuuksien jäännösamplitudia (Π2), laite mainitun jäännösamplitudin arvon asettamiseksi, laite mainittujen muodostumien ja vajavuuksien hyväksyttävän amplitudin (aQ ja/tai AQ ja/tai nQ) arvon asettamiseksi, vertailuelementti, joka kehittää lähtösignaalin, joka vastaa sen eron algebrallista arvoa, joka ero vallitsee tämän jäännösamplitudiarvon ja mainitun hyväksyttävän araplitudiarvon (Aa ja/tai ΔΑ ja/tai Δ^) välillä, säätölaitteeseen kytketty vertailuelementti, joka säätölaite on liitetty ensimmäisen hionta-ajoneuvon etupäähän kiinnitetyn mittauslaitteen ulostuloon kiskojen harjan muodostumien amplitudin ja vajavuuksien arvon säätämiseksi ennen oikaisua (a^ .ja/tai A^ ja/tai Π^) lisäämällä mainittuun arvoon mainitun eron arvo (Sa = a·^ + ja/tai SA = A^ + Δα ja/tai sn = 1^ + Δn) .

10. Patenttivaatimuksen 2 ja 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vertailuelementin säätölaitteeseen kytkevään piiri- ?. y i M 16 61 741 kanavaan kytketty laite suhtellisuuskertoimen (Ka ja/tai KA ja/tai Kπ) asettamiseksi, joka kerroin määritetään kokeellisesti.