FI61218B - Pressvalsar foer avvattningsmaskiner - Google Patents

Description

ΓΖ’,^- Ι Γ1 .... KU ULUTUSJ ULKAISU /-19-10 M UTL Agg n i ngsskri ft o'izlb

Patent aeddelat ' (51) Kv.lk?/Int.CI.3 D 21 P 3/00 SUOMI—FINLAND W) Pttanttlhtkamu*— PuwicaiMttknlng 7Ö0 U66 (22) Htkcmltpitvl — Arudknlngtdig 13.02.78 * ' (23) AlkupUvl — Glltl|h«tsdtg 13.02.78 (41) Tullut Julkiseksi — Blivlt effwttllg ^5 Qg γβ

Patentti· ja rekisterihallitus .... . . , _ , . (44) Nlhtivlksiptnon ja kuuL|ulkalaun pvm. —

Patent· oeh registerstyreisen Antökan utlagd och uti.$kriftan pubikarad 26.02.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkaus — Baglrd pHorltat ^1* .02.77

Itävalta-Österrike(AT) A 953/77 Toteennäytetty-Styrkt (71) Maschinenfabrik Andritz Actiengesellschaft, Reichsstrasse 66, Graz, Itävalta-Österrike(AT) (72) Ernst Tutschuk, Graz, JohannSbaschnigg, Graz, Itävalta-Österrike(AT) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Puristusvalssit kuivauskoneita varten - Pressvalsar for avvattnings-maskiner

Keksintö tarkoittaa puristusvalsseja kuivauskoneita varten, erityisesti kaksoisnauhapuristimia varten, joiden yli, rinnakkain laakeroitujen valssien päällitse on johdettu ylempi päätön viira ja samallatavalla on johdettu niiden alapuolella rinnakkain laakeroitujen valssien yli alempi päätön viira, joiden viirojen väliin kuivattava liete tulee, minkä ohessa valssiryhmät ovat jatetut kiilaosaan, rekisteri-, etupuristus- ja pääpuristusosiin.

Puristusvalssien tehtävänä on johdattaa edellämainitussa kuivauskoneessa jo yksittäisissä valssien osissa esikuivattu paperimassa pääkuiva-ukseen. Tällaiset laitteet ovat kuten jo mainittiin, tunnettuja kaksoisnauhapuristimia. Itävaltalaisessa patenttijulkaisussa n:o 313 044 on esitetty tämän kaltainen laite, joka täyttää mainitut edellytykset. Tämäkin kone sisältää valssiryhmiä, jotka on jaettu kiilaosaan, rekisteri-, etupuristus- ja pääpuristusosiin.

Tällaisten koneiden hyötysuhde on tosin erittäin hyvä ja pieni koko on niille erityisen kuvaavaa. Jos tällaisen koneen kapasiteettia kuitenkin halutaan nostaa, on ensi sijassa ajateltava leveyden suurentamista, jotta selluloosaa syötettäessä olennaisesti suurempi 2 f 1 21 8 määrä joutuisi koneeseen. Sinänsä yksinkertaisella suurennusmene-telmällä on kuitenkin rajansa, koska sellaista konetta ei voida rakentaa miten leveäksi tahansa. Tätä eivät tosin rajoita vain suuret ulkomitat vaan ennen kaikkea yksittäisten puristusvalssien lujuus. Niin kauan kuin lietteen kosteusaste vielä on olennainen eikä pu’-ristuspaineen tarvitse olla kovin korkea, riittävät suhteellisen pienen halkaisijan käsittävät valssit. Pintapuristusta lisätään vä-hitelleen valssien kiila-asennon kautta kunnes liete poistuu märkä-ja rekisterialueelta. Sen vieressä olevalla etupuristusalueella puristuspaine nousee kuitenkin valssiparilta toiselle jatkuvan kui-vausasteen takia niin paljon, että jo näiden puristusvalssien lujuudessa voi esiintyä vakavia ongelmia. Sen tähden on ollut pakko valita valssien halkaisija jo hieman suuremmaksi kuin edellä kulkevan rekisteriosan valssi, jotta puristusvaatimuksista voitaisiin pitää kiinni. Tällöin on ensi sijassa ymmärrettävä, että suhteellisen leveässä koneessa valssit saattavat taipua niin paljon, että ainakaan viiran keskialueella ei enää voida pysyttää haluttua puristusta. Näiden puristusvalssien tukeminen niiden ylä- tai alapuolella sijaitsevilla tukirullilla tai sellaisilla tunnetuilla laitteilla olisi tosin mahdollista. Tämä toimenpide ei kuitenkaan ole toivottava joka tapauksessa, koska koneen ulkomitat suurenevat jälleen ja mikä olennaisinta, nämä tukivalssit tai -rullat saattavat joissakin tapauksissa vahingoittaa myös puristusvalssia niin että syntyvät naarmut voivat haitata viiroja. Suurin haitta perustuu kuitenkin siihen tosiasiaan, että ominaispuristus riippuu valssin halkaisijasta ja että sitä voidaan vielä lisätä vain halkaisijaa pienentämällä. Halkaisijan pienentäminen ei taas ole mahdollista lujuussyis-tä, koska valssit tietystä puristusrajasta lähtien taipuvat eivätkä enää saavuta toivottua kuivaustehoä.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada puristusvalsseja kuivauskoneita varten, erityisesti edellä selitetyn kaltaisia kaksoisnatihakonei-ta varten, jotka sallivat koneita olennaisesti levennettävän valssien taipumatta, eikä ainakaan viiran keskialueella voi esiintyä puris-tushäviöitä. Keksinnön mukaan tämä päämäärä tavoitetaan sillä, että puristusvalssit ovat etupuristusosassa muodostetut yli koneen leveyden ulottuvina monikappaleisiksi, ja viiran kulkusuunnassa katsottuna järjestetyt toistensa suhteen vuorottaisesti eteen ja taakse siirretyiksi, jolloin valssien päät ulottuvat limittäin lähimmän valssin alueelle.

3 61218

Puristusvalssien tällaisen rakenteen ansiosta on nyt mahdollista laajentaa koneen leveyttä niin paljon, että koneen tehoa voidaan nostaa olennaisesti. Etu muodostuu siitä, että viiran keskelläkin käytännöllisesti katsoen sama puristus vaikuttaa lietteeseen eikä valssien taipuminen ole enää mahdollista. Sitä paitsi yksirunkoisen valssin valmistaminen on olennaisesti halvempaa eikä varaosahuolto niin ollen aiheuta mitään vaikeuksia.

Keksintöä selitetään tarkemmin erään sovellutusesimerkin avulla.

Kuvio 1 esittää kaksoisnauhapuristinta.

Kuvio 2 esittää puristusvalsseja ylhäältä päin.

Kuvio 3 esittää puristusvalssien laakerointia leikattuna.

Kuviossa 1 esitetään erästä kuivauskonetta sivulta päin. Koneen runko käsittää telineen 1, jonka muodostavat kaksi poikittain koneen pitkittäisakseliin nähden järjestettyä ja suunnilleen hirsipuun muotoisiksi muodostettua kehyksen osaa, joiden pitkään sivuun ylempi kehys 2 ja myös alempi kehys 3 ovat kiinnitetyt pystysuorassa asennossa. Näihin kahteen kehyksen osaan 2, 3 ovat sitten yksittäiset valssit 8, 9, 11 laakeroidut. Ylempien valssien ympäri on sitten johdettu ylempi viira 4 ja samalla tavalla alempi viira 5 sen alla sijaitsevien valssien ympäri. Kone on jaettu yksittäisiin osiin ja sisäänmenossa, jossa massan syöttö viiralle tapahtuu, märkä- tai kiilaosa A alistaa lietteen esikuivaukseen ja valssien sijaan on mieluummin järjestetty imulaatikot 7. Tähän kiilaosaan A liittyen näin syntynyt materiaalirata 6 johdetaan rekisteriosaan B, joka käsittää joukon valssipareja ja sisältää vähitellen kapenevan pystysuoran akselivälin. Tässä rekisteriosassa esikuivattua paperimassaa työnnetään vielä pitemmälle ja johdetaan seuraavaan valssiosaan ja sitten C:llä merkittyyn etupuristusosaan, joka mieluummin on muodostettu nousevaksi. Tässä etupuristusosassa ovat nyt keksinnön mukaiset valssilaitteet, joita myöhemmin käsitellään tarkemmin. Lopuksi koneen loppupäähän on järjestetty pääpuristusosa D, joka kohdistaa suuren puristuksen kuivattavaan materiaaliin ja poistaa massarainasta siihen mahdollisesti jääneen kosteuden.

Kuten jo on mainittu, niin kiilaosan A muodostavat yksittäiset imu-laatikot 7, jotka imevät kosteuden viirojen 4 ja 5 lävitse ja johtavat sen sitten kokoomajohtoja pitkin pois. Rekisteriosaan B ovat 4 61218 rekisterivalssit 8 järjestetyt pareittain jolloin pystysuora akseli-väli valssiparista toiseen pienenee niin, että kuivattava massa muodostaa eräänlaisen kiilan. Etupuristusosa C on kehyksiin 2, 3 sijoitettu vahvoja kaksinkertaisen T-muotoisia kannattimia 10, jotka ulottuvat koneen kokonaisleveyden yli. Koska tässäkin on kysymyksessä ylä- ja alavalssilaitteista niin jokaiseen kehykseen täytyy olla kiinnitetty tällainen kannatin 10. Tähän kannattimeen on nyt viiran suunnassa katsottuna asennettu tukilaakerit 21, joihin puristusvals-sit 9 on laakeroitu. Puristusvalssit 9 eivät nyt muodostu yhdestä, koneen läpi sivulta toiselle kulkevasta valssista, vaan ne on muodostettu monikappaleisiksi, ja viiran poimuttumisen ehkäisemiseksi valssit ovat viiran kulkusuuntaan katsoen siirretyt toistensa suhteen jonkin verran eteen- tai taaksepäin, ts. järjestetyt limittäin. Näiden puristusvalssien halkaisija on pienempi kuin rekisteriosan B valssit 8, ominaispuristuksen suurentamiseksi.

Pääpuristusosan D muodostaa olennaisesti suurempi valssipari 11, jota kuitenkaan ei tarvitse tarkemmin käsitellä. Vivun 17 avulla säädetään pääpuristusvalssin 11 ylempää valssia puristuspalkeen 16 avulla tukipisteen 18 ympäri siten, että puristuspainetta voidaan vaihdella tarpeen mukaan. Samoin etupuristusosan C alapuolelle on sijoitettu samanlainen epäkeskovipuvarsi 14, tukipisteineen 19, joka taaskin puristuspalkeen 15 avulla voi muuttaa puristusvalssin 9 alaosaan kohdistuvaa puristuspainetta. Viirat 4 ja 5 ovat muodostetut päättömiksi viiroiksi ja kulkevat yksittäisiin osiin sijoitettujen valssien ylitse. Viirojen kiristämiseksi on vielä kiristyskiskot 12 ja ohjausrullat 13. Nuoli P ilmoittaa viiran kulkusuunnan.

Kuvio 2 esittää puristusvalssien 9 järjestelyä ylhäältä päin. Ne ovat kiinnitetyt yli koneen kokonaisleveyden ulottuvaan kannattimeen 10. Kuviossa on esimerkkinä esitetty vain kolme tällaista puristus-valssia 9, mutta on mahdollista suurentaa niiden lukumäärää aina koneen leveyden ja puristusvalssien 9 pituuden mukaan. Puristus-valssit 9 ovat tukilaakereilla 21 kiinnitetyt kannattimeen 10 siten, että yksi valssi on viiran kulkusuunnassa (nuoli P) katsottuna siirretty toisen suhteen taakse- tai eteenpäin. Tällöin on otettava huomioon ettei jonkin valssin pää välittömästi liity seuraavan valssin toiseen päähän vaan että päät 25 joutuvat tiettyyn limitykseen U. Tämä limitys U vastaa valssien halkaisijan puolta pituutta.

Tällä aikaansaadaan se, että valssien muuttumiskohdissa ei esiinny 5 61218 mitään epätasaisuutta kuivatuksessa. Sitä paitsi päissä 25 on vielä viistotus 22, joka on muodostettu kuperaksi. Tähän viistotukseen 22 on tavalliseen tapaan liitetty laakeritapit 23, jotka puolestaan lepäävät tukilaakerissa 21.

Kuvio 3 esittää leikkausta nuolen mukaan kuviossa 2 esitetystä pu-ristusvalssilaitteesta. Tässä voidaan sangen hyvin nähdä kummankin kaksinkertaisen T-muotoisen kannattimen 10 muotoilu ja järjestely, jossa tukilaakerit 21 liittyvät kannattimeen päin kääntyneeseen nauhaan. Tasauskappaleiden 24 avulla voidaan sitten tasoittaa mahdolliset asennusepätasaisuudet. Kannattimet 10 ovat tietenkin kiinni-tetut kehyksiin siten, että puristusvalssiparien etäisyyden hienosäätö voidaan suorittaa. Tässäkin on viiran kulkusuunta ilmoitettu nuolella P ja erityisesti on vielä viitattu poikkikouruihin 20. Ne ovat edullisesti järjestetyt veden poistoa varten kosteuden takaisin imeytymisen estämiseksi.

Puristusvalssien 9 tämän rakenteen kautta, joka ei muodostu vain yhdestä kappaleesta vaan on muodostettu monikappaleiseksi, aikaansaadaan se, että puristusvalssien 9 halkaisijaa ominaispuristuksen suurentamiseksi voidaan pienentää niin paljon ilman että esiintyy valssien taipumista. Jos nimittäin valssit valmistettaisiin yhdestä kappaleesta, niin seurauksena olisi epäämättömästi, että laakeri-kohdissa tapahtuisi suurempaa kuivausta, kun se taas viiran keskellä olisi vain riittämätöntä. Keksinnön mukaisilla puristusvalsseilla tämä on mahdotonta koska kannattimen 10 taipumista ei tapahdu sopivan mitoituksen takia, ja suhteellisen lyhyet puristusvalssit 9 kestävät kuormituksen murjoutumatta. Tämän rakenteen seurauksena voidaan valmistaa leveämpiä kuivauskoneita ja lisäksi ominaispuristus-painetta kuivattavaan massaan pystytään vielä nostamaan. Koneen hyötysuhdetta voidaan myös vielä parantaa yksinkertaisella tavalla.

Claims (4)

6 61218

1. Puristusvalssit kuivauskoneita varten, erityisesti kaksois-nauhapuristimia varten, joiden yli, rinnakkain laakeroitujen valssien päällitse on johdettu ylempi päätön viira ja samalla tavalla on johdettu niiden alapuolella rinnakkain laakeroitujen valssien yli alempi päätön viira, joiden viirojen väliin kuivattava liete tulee, minkä ohessa valssiryhmät ovat jaetut kiilaosaan, rekisteri-, etupuris-tus- ja pääpuristusosiin, tunnetut siitä, että puristusvalssit (9) etupuristusosassa (C) ovat muodostetut monikappaleisiksi, yli koneen osien ulottuviksi ja viiran kulkusuuntaan katsoen (nuoli P) vuorotellen ovat järjestetyt toistensa suhteen eteen tai taakse siirretyiksi, jolloin valssien (9) päät (25) ulottuvat limittäin seuraavan valssin alueelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset puristusvalssit, tunnetut siitä, että limitys (U) vastaa puolta valssin halkaisijan (valssi 9) pituudesta.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukaiset puristusvalssit, tunnetut siitä, että valssien (9) päät (25) ovat viistotut, viisto-tuksen (22) ollessa mieluimmin kupera.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukaiset puristusvalssit, tunnetut siitä, että jokaisen valssin (9) tukilaakeri (21) lepää yhteisellä, läpimenevällä kannattimella (10).