FI60581B - Malningsskiva - Google Patents

Description

ΠΓ35^Ί [Β] (11)KUULUTUSjULKAISU ^0581

lJ 1V UTLÄGGN I NGSSKRIFT

^iktent bo dde lat ^ ^ ^ (51) Kv.lk.3/lnt.ci.3 D 21 D 1/30 SUOMI — FINLAND (11) — P«*ntan$eknln* 701173 (22) Hakamiipllvl — Ansöknlngidag 28 0¾ J6 (23) Alkuptlvi — GlWiheud»* 28.01.76 (41) Tullut Julklsaksl — Blivlt offentllg ^ -

Patentti· ja rekisterihallitus (44) Nihtivlk.lp«to« j» kuul.|uik.i«.n pvm. -

Patent· och registerstyrelsen Aniökan utltfd och utl.ikrifttn publicerad 8l (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Baglrd prloritet ^ USA(US) 572970 (71) Beloit Corporation, Beloit, Wisconsin 53511, USA(US) (72) William J. Frair, Pittsfield, Mass., Robert Pecon Langdon, Savoy,

Mass., USA(US) (7*0 Munsterhielm Ky Kb (5I+) Jauhimen kiekko - Malningsskiva

Kiekkojauhimia käytetään paperiteollisuudessa paperimassan sel-luloosakuitujen muokkaamiseen toivottuun tilaan ennen massan luovuttamista paperikoneelle. Toimiessaan kiekkojauhimen yleensä katsotaan kohdistavan eräänlaisen hankausvaikutuksen massan yksityisiin kuituihin sillä tuloksella, että yksityisten, sikaarinmuotoisten kuitujen seinien uloimmat kerrokset halventuvat, mikä huomattavasti suurentaa kuidun pinta-alaa. Kiekkojauhimen toiminnan katsotaan myös yleisesti aiheuttavan nopeata ja taajaa massan yksityisten kuitujen taivutusta lyhyenä ajanjaksona, sillä tuloksella, että yksityisen kuidun muodostavien, useiden samankeskisten lamellien väliset sidokset murtuvat eli de-laminoituvat hallitussa, halutussa määrin. Nämä kiekkojauhimen eri vaikutukset saadaan toimeksi normaalissa toiminnassa ilman että yksityisten kuitujen pituus tai lujuus merkitsevästi pienenee.

Jauhimen kiekoissa on toimiva jauhatuspinta, jossa tavallisesti on joukko kohollaan olevia ripamaisia ulkonemia. Käytön aikana nämä ulkonemat ja jauhatuspinnan muutkin osat vähitellen hankautuvat pois, niin että kiekkojauhin on ajanjaksottain pysäytettävä ja sen kiekot korvattava uusilla.

2 60581

On monia erilaisia kiekkotyyppejä ja kiekkojen pintakuviotyyppejä, jotka ovat teollisuudessa tunnettuja. Eräs tyyppi on täydellinen, rengasmainen kiekko, joka on valettu yhtenä, munkkirinkilän muotoisena kappaleena. Tämän rengasmaisen, vaihdettavan kiekkotyypin käytöstä on eräitä etuja sikäli, että se on melko helppo asentaa ja suojaa roottoria ja tukielimiä kulumiselta, joka johtuisi siitä, että roottoria ja jauhimen liikkumattomia seiniä huuhteleva massa vaikuttaisi hartkaa-vasti virratessaan jauhimen sisemmältä läpimitalta ulommalle. Tällaisen täydellisen kiekkorenkaan pääasiallinen haittapuoli on sen kalleus.

Toinen jauhimen kiekkotyyppi käsittää useita erillisiä segmenttejä, jotka yhdessä muodostavat täydellisen renkaan. Segmenttikiekko-jen etuna on niiden käsittelyn helppous, mahdollisuus korvata uusilla vain ne segmentit jotka ovat kuluneet, ja ennenkaikkea se, että ne ovat paljon halvemmat valmistaa kuin täydelliset, yksikappaleiset rengaskiekot. Varjopuolina segmenttikiekoilla on se, että työstöaikaa kuluu enemmän vierettäisten segmenttien saattamiseksi toisiinsa sopiviksi renkaan muodostamista varten niin, että segmentit mahtuvat niihin tiloihin, jotka jauhimen sisäiset kiinnityspinnat määräävät.

Taloudellisuuden vuoksi on yleisenä käytäntönä työstää vain ne valettua segmenttityyppiä olevat kiekon pinnat, jotka koko koneen kunnollinen toiminta vaatii. Näin ollen segmentin sivusyrjät yleensä jätetään "valettuun" tilaansa ja valukoon vaihteluita varten jätetään varaa. Yleensä segmentit tämän johdosta jätetään sivusyrjiltään huomattavasti alikokoisiksi jotta ne varmasti mahtuisivat jauhimeen.

Näin ollen vierettäisten kiekkosegmenttien väleihin roottorilla tai liikkumattomilla kiinnitysseinillä jauhimen sisässä jää melko suurikokoisia välyksiä. Kun alikokoisia segmenttejä käytetään "valetussa" tilassa syrjiensä puolesta, hankaavat ainekset virtaavat segmenttien välisiä kanavia myöten aiheuttaen vakavia eroosio- ja huuhtoutumis-probleemoja jauhimen liikkumattomissa seinissä ja roottorissa. Kiinnityspinnat ovat joissakin tapauksissa tämän johdosta kuluneet siinä määrin, ja heikentyneet, että tuloksena on vakava turvallisuusprob-leema koneenkäyttäjän vahingoittumisen vaaran muodossa. Lisäksi eroosio aiheuttaa vaikeuksia kiekkosegmenttien paikalleen istuttamisessa niitä uusittaessa, ja siten lyhentää korvaussegmenttien samoin kuin jauhimen roottorin ja seinien kestoikää.

Ainoa nykyisin tunnettu ratkaisu edellämainittuun probleemaan on se, että kiekkosegmentit valetaan hiukan liian suuriksi ja työstetään sitten segmenttien sivusyrjä asennusta varten. Tämä on äärimmäisen kallista ja aikaa vievää.

3 60581

Keksinnön tarkoituksena on näin ollen saada aikaan kiekkoseg-mentrtejä, joilla pystytään olennaisesti minimoimaan eroosion haitalliset vaikutukset jauhimen kiinnityspintoihin. Edelleen tarkoituksena on saada aikaan segmenttejä, jotka on helppo asentaa. Lisäksi keksintö pyrkii siihen, että olemassaolevaa valimon mallikalustoa voidaan käyttää uudelleen, niin että edellämainitut probleemat saadaan voitetuksi lisäämättä valmistuskustannuksia.

Keksinnön mukaan nämä tarkoitukset saavutetaan sellumassan jauhimen kiekkosegmentillä, jota rajoittavat sisäinen ja ulkoinen kaaron-muotoinen syrjä ja kaksi näitä yhdistävää sivusyrjää. Nämä syrjät rajoittavat yhdessä kiekkosegmentin sisäpintaa ja sen ulkopintaa. Ainakin toisella näistä pinnoista on kohokuviona jauhatuspinta. Segmentin yhden nurkan muodostaa piste, jossa yksi sivusyrjä, yksi kehäsyrjä ja segmentin ulkopinta leikkaavat toisensa. Toisen kulman muodostaa piste, jossa sivusyrjä, ensimmäinen kehäsyrjä ja sisäpinta leikkaavat toisensa. Ensimmäinen ja toinen nurkka ovat toisiinsa nähden siirtyneinä jauhatuspintaan nähden kohtisuorassa suunnassa niin, että ensimmäinen nurkka ulottuu kauemmaksi kaaren suunnassa kuin toinen nurkka.

Segmentin toisessa syrjässä kolmannen nurkan muodostaa piste, jossa toinen sivusyrjä, ensimmäinen kehäsyrjä ja ulkopinta leikkaavat. toisensa. Neljännen nurkan muodostaa piste, jossa toinen sivusyrjä, ensimmäinen kehäsyrjä ja sisäpinta leikkaavat toisensa. Kolmas ja neljäs nurkka ovat toisiinsa nähden siirtyneinä jauhatuspintaan nähden kohtisuorassa suunnassa niin, että neljäs nurkka ulottuu kauemmaksi segmentistä kaaren suunnassa kuin kolmas nurkka.

Vierekkäiset segmentit on sijoitettu kiinnityspinnalle limittäin siten, että yhden segmentin ensimmäinen nurkka on lähellä viereisen segmentin toista nurkkaa ja mainitun yhden segmentin toinep nurkka on lähellä mainitun viereisen segmentin ensimmäistä nurkkaa.

Näin ollen segmenttien syrjät voidaan jättää "valettuun" tilaan ja silti varautua valuolosuhteiden aiheuttamiin melkoisiin koko-vaihteluihin. Syrjien ei enää tarvitse olla alikokoisia, koska syrjien siirtyneet osat ovat yhteistoiminnassa naapuri segmenttien syrjien siirtyneiden osien kanssa limittäisesti ja välyksin. Entisen tekniikan mukaiset naapurisegmenttien väliset suurehkot kanavat ovat vaihtuneet huomattavasti pienemmiksi, niin että on saatu pienempi, mutkitteleva kanava.

Nämä kiekkosegmenttien uudenlaiset ja entistä paremmat syrjä-rakenteet olennaisesti minimoivat eroosioprobleeman jauhimen sisäisillä ^ 60581 kiinnityspinnoilla. Lisäksi keksinnön mukaiset kiekkosegmentit ovat yhtä helpot asentaa kuin ennestään tunnetut kiekkosegmentit, niiden valmistusmenetelmä on aivan sama kun aikaisemmin käytetty, olemassaolevaa valimon mallikalustoa voidaan käyttää vain vähäisin muutoksin, ja kokonaisvalmistuskustannukset pysyvät samoina.

Kuvio 1 on yksinkertaistettu, osaksi leikattu pituuskuvanto jauhimesta, johon esillä oleva keksintö on sovelletettu.

Kuvio 2 on suurennettu kuvanto kuvion 1 mukaisen jauhimen roottorista, osa segmenteistä paikoilleen kiinnitettynä;

Kuvio 3 on viivalta III-III kuviosta 2 otettu kuvanto;

Kuvio on suurennettu yksityiskohtatasokuvanto, joka esittää keksinnön mukaista limittäisyyttä;

Kuvio 5 on perspektiivikuvanto, joka esittää keksinnön mukaista limittäisyyttä;

Kuvio 6 on kuvion k kaltainen tasokuvanto, mutta esittää keksinnön erästä toista sovellutusmuotoa;

Kuvio 7 on kuvion *+ kaltainen tasokuvanto, mutta esittää keksinnön kolmatta sovellutusmuotoa.

Piirustus, erityisesti sen kuvio 1 esittää jauhinta 10. Jauhin on sitä yleistä tyyppiä, jota käytetään paperin ja sen tapaisen valmistukseen käytettävän kuitulietteen jauhamiseen. Tämäntyyppistä kalustoa voidaan käyttää eräisiin muihinkin tarkoituksiin, esimerkiksi kemiallisessa ja elintarviketeollisuudessa.

Jauhin 10 käsittää jalustaosan 12 ja kotelon 13· Kotelon 13 sisään tai ulkopuolelle on kiinnitetty voimanlähde pyörittämään akselia 1*+. Akselin sisäpäässä 16 on säteen · suuntaan ulottuva roottori 18. Roottori on kiinnitetty lujasti akseliin Ib jollakin sopivalla tunnetulla tavalla ja pyörii tämän taukana. Roottori 18 sijaitsee kotelon 13 sisässä olevassa jauhatusontelossa 20. Jauhatusonteloa 20 rajoittavat akselin suunnassa kotelon 13 sisäiset rengasmaiset seinät 22 ja 23.

Seinille 22 ja 23 on rengasmuotoon kiinnitetty joukko jauha-tussegmenttejä 25. Nämä kaksi rengasmuotoa muodostavat jauhimen liikkumattomat jauhatuspinnat.

Roottorin 18 vastakkaisilla sivuilla on myös joukko jauhatus-segrnenttejä 27· Nämä jauhatussegmentit 27 yhdessä muodostavat pyörivien jauhatuspintojen segmenttirenkaat.

Jauhatussegmentit 25 ja 27 ovat välyksen päässä toisistaan ja muodostavat yhdessä jauhatusontelon 20 ensimmäisen osan 29 sekä toi- 5 60581 sen osan 30.

Kotelon 13 sisässä on massan sisääntulo-osa 32 virtausyhteydessä jauhatusontelon 20 kanssa. Ensimmäinen poistoaukko 3*+ sijaitsee säteen-suunnassa roottorin 18 yläpuolella ja toinen poistoaukko 36 sijaitsee akselin suunnassa roottorin 18 alavirran puolella.

Niin kuin näkyy, jauhin on kaksoiskiekkotyyppiä, koska jauha-tusvaiheita on kaksi, so ensimmäinen jauhatusvaihe ensimmäisessä osassa 29 ja toinen toisessa osassa 30· Huomattakoon kuitenkin, että muitakin jauhintyyppejä voidaan käyttää.

Niin kuin parhaiten näkyy kuviosta 2, roottorissa 18 on joukko kiinnitysreikiä 38. Roottorin ulkokehän ympärillä on laippa *+0, joka auttaa segmenttien 27 oikeaa asettumista roottorille. Joukko kanavia b2 on sovitettu renkaanmuotoiseen riviin roottorin 18 sisäosan ympärille. Roottoriin 18 voi olla kiinnitetty renkaanmuotoinen peitelaat-ta *+3 kanavien b2 sulkemiseksi. Kun roottoriin 18 on kiinitetty tämä peitelaatta, virtaus tuloaukosta 32 käy ontelon 20 ensi osan 29 läpi, roottorin 18 ulkoisen kehäsyrjän ympäri, ja jauhatusontelon toisen osan 30 läpi toiseen poistoaukkoon 36. Tätä sanotaan tavallisesti yk-sivirtäiseksi jauhatustieksi (merkitty katkoviivoilla kuvioon 1).

Vaihtoehtoisesti voidaan laatta ^3 poistaa, jolloin massa tulee sisään tuloaukosta 32 ja virtaa jauhatusontelon ensi osan 29 läpi, kanavien b2 läpi, jauhatusontelon toisen osan 30 läpi ja ulos ensimmäisestä poistoaukosta 3^- (virtaustie merkitty täysin viivoin kuvioon 1). Tätä sanotaan tavallisesti kahden putken kaksivirtaiseksi jauhatus-tieksi .

Jauhatussegmenttien jauhatuspinnoissa voidaan käyttää monia erilaisia kuvioita. Niinkuin kuviosta 2 parhaiten näkyy, eräässä kuviossa on joukko ulkonevia jauhatuspintoja >+5 useina yhdensuuntaisina, matkan päässä toisistaan olevina, eri pituisina harjoina. Kussakin yksityisessä segmentissä 27 tämä kuvio toistuu kolme kertaa.

Esillä olevan keksinnön mukaan jokaiseen jauhatussegmenttiin 25, 27 kuuluu sisäpuolinen, kaareva kehä syrjä b-7. Koska kaikki segmentit ovat olennaisesti samanlaiset, käytetyt viitenumerot koskevat kaikkia segmenttejä. Säteen suunnassa vastapäätä mainittua sisäpuolista syrjää *+7 on ulkopuolinen, kaareva kehäsyrjä *+8. Säteen suuntainen ensimmäinen sivusyrjä 50 yhdistää sisäpuolisen kehäsyrjän *+7 ja ulkopuolisen kehäsyrjän *f8. Toinen säteensuuntainen sivusyrjä 51? joka sijaitsee vastapäätä mainittua ensimmäistä sivusyrjää 50, yhdistää ulkopuolisen syrjän *+8 j a sisäpuolisen syrjän *+7. Jotkin sivusyrjät 6 60581 saattavat poiketa todellisesta säteen suunnasta pienen, jopa noin 20° kulman verran, mutta kaikkia näitä syrjiä sanotaan säteen suuntaisiksi.

Sisäsyrjä 1+7, ulkosyrjä b&, ensimmäinen sivusyrjä 50, ja toinen sivusyrjä 51 rajoittavat yhdessä sisäpintaa 53 ja ulkopintaa 5*+ (kuvio 3). Kohollaan olevat jauhatuspinnat *+5 on muodostettu jauhatusseg-menttien ulkopintaan 5b. Sisäpinta 53 on asennettu välittömään kosketukseen joko roottorin 18 tai rengasmaisten seinien 22 ja 23 kanssa. Tämä näkyy parhaiten kuvioista 2, 3 ja 5· Ensimmäisessä ja toisessa sivusyrjässä 50 ja 51 on kaikki ne seinäosat, jotka muodostavat niiden pääteosan, joka yhdistää sisäpuolisen ja ulkopuolisen kehäsyrjän *+7 ja *+8.

Toisessa sivusyrjässä 51 (kuviot k ja 5) on säteen suuntainen suora seinäosa 56, joka liittyy sisäpintaan 53· Toinen säteen suuntainen suora seinäosa 57 liittyy ulkopintaan 5b. Vino seinäosa 58, joka on olennaisesti suora ja säteen suuntainen, yhdistää nämä kaksi seinäosaa 56 ja 57. Segmentin 27 ensimmäiaen nurkan 60 muodostaa piste, jossa leikkaavat toisensa toisen sivusyrjän 51 seinäosa 56, sisäpinta 53 ja ulkopuolinen kehäsyrjä bS. Toisen nurkan 61 muodostaa piste, jossa leikkaavat toisensa toisen sivusyrjän 51 seinäosa 57, ulkopinta 51+ ja ulkopuolinen syrjä *+8. Ensimmäinen nurkka 60 on siirtyneenä toiseen nurkkaan 61 nähden jauhatuspintoihin b5 nähden kohtisuorassa suunnassa siten, että ensimmäinen nurkka 60 ulkonee kauemmaksi kuin toinen nurkka 61 kaaren suunnassa matkan A verran.

Segmentin 27 vastakkaisessa syrjässä on kolmas nurkka 63 (kuviot 3, ^ ja 5)· Kolmannen nurkan muodostaa piste, jossa leikkaavat toisensa ensimmäinen sivusyrjä 50, ulkopuolinen kehäsyrjä *+8 ja ulkopinta 5b. Neljännen nurkan muodostaa piste, jossa leikkaavat toisensa ensimmäinen sivusyrjä 50, ulkopuolinen kehäsyrjä *+8 ja sisäpinta 53· Kolmas nurkka 63 on siirtyneenä neljänteen nurkkaan 6b nähden jauhatuspintoihin i+5 nähden kohtisuorassa suunnassa siten, että kolmas nurkka ulottuu kauemmaksi segmentistä kaaren suunnassa kuin neljäs nurkka. Tämä siirtymä on yhtä suuri kuin sisimmäisen ja toisen nurkan 60 ja 61 välinen siirtymä A. Ulkonevat nurkat 60 ja 63, ja vastaavasti nurkat 61 ja 6^+ ovat diametraalisti vastapäätä toisiaan samassa segmentissä 27.

Niin kuin kuviosta 5 parhaiten näkyy, sisäpuolisessa kehäsyr-jässä b7 on ulkopuolisen kehäsyrjän *+8 ensimmäistä ja toista nurkkaa 60 ja 61 vastaavat nurkat 60 ja 67. Vastaavasti segmentin 27 vastakkaisessa sivusyrjässä on kolmatta ja neljättä nurkkaa 63 ja 6b vas- 7 60581 taavat nurkat 69 ja 70·

Vierettäiset, toisiinsa lomistuvat segmentit ovat olennaisesti samanlaiset, ja niissä on käytetty samoja numeroita kuin segmentissä 27· Kuviosta 2, 9- ja 5 selviää, että vierekkäiset segmentit on sijoitettu roottorille 18 ja/tai rengasmaisille seinille 22 ja 23 toisiinsa nähden limittäin, ja välyksin. Ulkopuolisen kehä syrjän 9-8 osalta nurkat 60 ja 69- ovat lähekkäin ja nurkat 61 ja 63 on lähekkäin. Vastaavasti sisäpuolisen kehäsyrjän 9-7 osalta nurkat 67 ja 60 ovat lähekkäin ja samoin nurkat 66 ja 70· Kuviosta 9- selviää, että vierekkäiset kaksi segmenttiä on sijoitettu sillä tavoin, että nurkka 60 on limittäin nurkkaan 63 nähden matkan B verran. Samalla tavoin suora seinä-osa 96 on limittäin viereisen segmentin vastaavaa seinäosaa 56 nähden matkan B verran. Samanlainen limittäisyys koskee sisäpuolisen kehäsyrjän 9-7 nurkkia. Nurkat ovat siirtyneinä toisiinsa nähden suuntaan, joka on kohtisuora segmentin ulkopinnalla 59- olevaan jauhatuspintaan 9-5 nähden.

Toinen sovellutusmuoto on esitetty kuviossa 6. Jauhatussegmen-tit ovat olennaisesti samanlaiset kuin edellä ensimmäisen sovellutus-muodon yhteydessä selitetyt jauhatussegmentit. Sivusyrjät 51' kuitenkin, suorien seinäosien 56, 57 ja vinon seinäosan 58 sijasta käsittävät vain yhden, olennaisesti suoran, vinon seinän 72. Niin kuin kuviosta näkyy, vierekkäisten jauhatussegmenttien 27' vastaavat ensimmäinen nurkka 60' ja neljäs nurkka 69-1 ovat lähekkäin ja samoin toinen nurkka 61' ja kolmas nurkka 63'. Nurkat 60' ja 61' ovat siirtyneinä toisiinsa nähden niin, että ensimmäinen nurkka 60' ulottuu kauemmaksi kaarisuunnassa kuin toinen nurkka 61'. Vastaavasti segmentin toisella pinnalla tai viereisessä segmentissä neljäs nurkka 69-' on siirtyneenä kolmanteen nurkkaan 63' nähden. Nurkka 63' ulottuu kauemmaksi kaaren suunnassa kuin neljäs nurkka 69-' . Vierettäiset segmentit on näin ollen sijoitettu joko roottorille 18 ja/tai rengasmaisille seinille 22 ja 23 siten, että ne ovat segmenttien 27' jauhatuspintoihin nähden kohtisuorassa suunnassa limittäin matkan C verran.

Kolmas sovellutusmuoto on esitetty kuviossa 7· Jauhatussegment it ovat olennaisesti samanlaiset kuin edellä on selitetty ensimmäisen so-vellutusmuodon yhteydessä, paitsi että sivusyrjien mitoissa ja limit-täisyyssiirtymässä on eroa.

Suora seinäosa 56" on viereisen segmentin vastaavan suoran seinäosan 57" vieressä, ja toinen suora seinäosa 57" on viereisen segmentin vastaavan suoran seinäosan 56" vieressä. Suorat seinäosat 56" ja 8 60581 57" ovat toisistaan matkan C päässä.

Suoria seinäosia 56" ja 57" yhdistää vino seinäosa 58"· Viereiset vinot seinäosat 58" ovat toisistaan matkan D päässä.

Niin kuin kuviosta näkyy D on suurempi kuin C, niin että segmenttien väliin muodostuu kanava D, jossa virtaavan massan nopeus on pienempi kuin kanavissa C. Tämän johdosta massa kuituainesta kerrostuu kanavaan D. Tietyn ajan kuluttua tämä kuituaines tukkii kanavan täysin ja antaa siten lisäsuojan massan kiinnityspintoihin aiheuttamaa eroosiota vastaan, mikä tekee tämän sovellutusmuodon tehokkaimmaksi kolmesta selitetystä sovellutusmuodosta.

Tyypillisiä mitta-alueita ovat esimerkiksi A = 9?5 - 13 mm; C =0 - 1,6 mm; ja D = 1,6 - 3>3 mm, joskin muitakin mittoja voidaan käyttää ja tietyissä tapauksissa D voi olla pienempi kuin C ja kuvion mukaiset kaksi C-mittaa voivat olla erilaiset.

Oheinen valokuva esittää jauhimessa käytössä ollutta roottoria. Siitä näkyy selvästi nykyisiin jauhatussegmentteihin liittyvä vakava probleema. Segmentit on jätetty valettuun tilaansa ja valun koon vaihteluita varten on jätetty melkoisesti varaa. Tästä seuraa, että segmenttien viereisten sivusyrjien väliin jää rnlys eli kanava. Massan kulkiessa kiekon keskiosalta sen kehää kohti ainesvirta aiheuttaa roottorin ja/tai jauhimen liikkumattomien rengasmaisten seinien eroosiota. Jatkuvan käytön jälkeen massan hankaavan luonteen johdosta jauhimen roottoriin tai seinäosiin erodoituu haitallisia uurteita. Tämä ilmenee niinä syvinä uurteina, jotka valokuvassa näkyvät sekä ulkopuolisen, kaarevan kehäsyrjän että viereisten segmenttien sivusyrjien välissä. On äärimmäisen vaikeata kiinnittää vaihtosegmenttejä kiinnitys-pintaan sen jälkeen kun eroosio on alkanut ja kiinnitettyjen segmenttien kestoikä on lyhyt. Lisäksi roottori ja liikkumattomat rengasmaiset seinät voivat eroosion johdosta olla vaarallisia.

Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan sarja jauhatus-segmenttejä, joka mahdollistaa sen, että syrjät voidaan jättää valettuun tilaan. Tällöin voidaan käyttää valuolosuhteiden johdosta kooltaan vaihtelevia segmenttejä. Lisäksi naapurisegmenttien syrjät ovat nyt limittäin eivätkä ole alikokoiset. Sen ansiosta, että vierettäi-set syrjät ovat limittäin, virtaus syrjien välisiä kanavia myöten saadaan minimoiduksi. Tämä vuorostaan suuresti pienentää jauhimen sisäisten kiinnityspintojen eroosiota. Olemassa olevaa väämokalustoa voidaan käyttää vain vähäisin modifikaatioin, niin että valmistuskustannukset suurenevat tuskin lainkaan.

9 60581

Alan ammattimiehille on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu esitettyihin sovellutusmuotoihin vaan että monenlaisia muutoksia voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön puitteista.

Claims (5)

10 60581

1. Levy- ja rengasmainen jauhinelementti käytettäväksi jau-himessa massamateriaalin jauhamiseksi, varsinkin paperinvalmistuksessa, ja käsittäen useita muotoiltuja segmenttejä sovitettuina rengasmaiseen muotoon tasaiselle asennusalustalle, jossa on työstetty edessä oleva työpinta ja työstämättömiä, pääasiassa säteettäisiä sivusyrjiä, jotka on sovitettu välimatkan päähän toisistaan ja jotka ovat siten mitoitettuja, että asennetussa asemassa säteettäinen kita rajoittuu vierekkäin olevien segmenttien sivusyrjien väliin, tunnettu siitä, että segmenttien (25,27) vastaavien sivusyrjien (50,51) osat (56,57 vast. 66,67) ovat kehän suuntaisesti siirtyneinä siten, että segmenttien asennuksen jälkeen nämä toisistaan erillään olevina limittävät toisiaan säteettäisten kitojen alueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauhinelementti, tunnettu siitä, että segmenttien (25,27) vastaavassa sivusyrjässä (50,51) on kaksi seinäosaa (56,57; 66,67), jotka ovat siirtyneinä erilleen toistensa suhteen ja jotka ovat yhdistetyt toisiinsa vinon seinäosan (58 vast. 68) välityksellä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jauhinelementti, tunnettu siitä, että yksi segmentin (25,27) suorista seinäosista (56) limittää vierekkäisen segmentin vastaavan suoran seinäosan (67). *+. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen jauhinelementti, tunnettu siitä, että vierekkäisten segmenttien sivusyrjien (50',51') väliin on muodostettu ainakin kaksi toistensa suhteen siirtynyttä kita-aluetta (D, E), joista toinen on toista suurempi.

1. Skiv- och ringformat raffinörelement för användning i en raffinör för raffinering av massamaterial, företrädesvis för pappers-framställning, och innefattande ett flertal formade segment, som an-ordnats i ett ringformat mönster pä. ett plant monteringsunderlag, som uppvisar en bearbetad främre arbetsyta och obearbetade, huvudsakligen radiella sidokanter, vilka anordnats pii avstand frän varandra, och som är sli dimensionerade att i monterat tillständ ett radiellt nyp avgränsas mellan sidokanterna pä. intill varandra liggande segment, kännetecknat därav, att partier (56,57 resp. 66,67) av respektive sidokant (50,5D p& segmenten (25,27) är förskjutna i periferiell riktning, sa att efter montering av segmenten, dessa frän varandra ätskilda överlappar varandra i omrädet för de radiella nypen.