FI59949C - Anordning foer framstaellning av pappersroer - Google Patents

Description

ESF7! [B] «dKWULUTUSJULKAISU γλλ,λ JBBTg 1J 1' utlAggningsskrift Oyy^y •§ä§ C (4¾ fat l 1 ^ y ^ (51) K*.lk.3/tnt.C1.3 B 31 D 3/02 SUOMI—FINLAND (21) P»t*fittlh«k*mu» — Ptt*nt»n*<Mcnlnf 7^3^90 (22) H«k«nl*pUv· —Ai*eicBli»|id«f 03.12.7^ ' ' (23) AilnipWv·—GHtighatad·! 03.12.76 (41) Tullut |u|klMksi — Blivlc off«mll| 0U.06.77 (44) Nihttvlksl panon ja kwiL)ulkalwn pvm. — 31.07.8l

Patent· OCh ragittaratyrvlMn Aiuöiun utlagd oeh utljki-MtOT puMlcarad (32)(33)(31) ««»oittou*—Bogird prloritot 03.12.75 O8.O3.76 Japani-Japan(JP) 50-ll»2906, 51-2U2U2 Toteennäytetty-Styrkt (71) Nippon Tensai Seito Kabushiki Kaisha, No. 6, 2^chöme, Kyobashi, Chuo-ku,

Tokyo, J apani-J apan (JP) (72) Kiyotaka Tanaka, Yokohama-Shi, Kanagava-ken, Isao Gentsu, Kamikava-gun, Hokkaido, Maooru Sunaga, Kamikava-gun, Hokkaido, Japani-Japan(JP) (7M Ruska & Co (51*) Laite paperiputkien valmistamiseksi - Anordning för framstalining av pappersrör Tämän keksinnön kohteena on laite paperiputkien valmistamiseksi asettamalla yksi- tai kaksikerroksisia nauhamaisia papereita tietyn leveyden verran limittäin toistensa suhteen ja levittämällä liisteriä papereille ja puristamalla paperit sen jälkeen yhteen kaistaleiksi, levittämällä liisteriä kaistaleen toiselle puolelle ja yhdistämällä samanlainen kaistale liisteröitynä siihen, jolloin muodostuu säiliö taimien kasvatusta varten.

Näihin saakka tunnetaan taimien kasvattamiseksi kahdenlaisia paperi-lieriöryhmiä, joista toisessa on yksinkertaiset väliseinät ja toisessa kaksoisväliseinät. Edellinen on tehty liisteröimällä pitkittäisiä paperinauhoja, kun taas jälkimmäisessä käytetään litistettyä putkea. Kuitenkin kummassakin tapauksessa paperinauhoja siirretään tietyn leveyden verran ja liisteröidään yhteen pinta pintaa vasten poikkileikkaukseltaan täysin sulkamaisen poikkileikkauksen omaavaksi kaistalekappaleeksi, joka liisteröinnin jälkeen leikataan tietyn pituisiksi kappaleiksi, nämä kappaleet laminoidaan ja puristussauma-taan yhteen, jolloin saadaan haluttu tuote. Tässä suhteessa viitataan esimerkkinä japanilaiseen hakemusjulkaisuun 30003/72, josta on tunnettu taimien kasvattamiseksi säiliöryhmä, jossa on kaksoisväliseinät ja joka valmistetaan menetelmällä, johon kuuluu peruspaperin 2 59949 leikkaus tietyn levyisiksi nauhoiksi, veteen liukenemattoman liisterin levitys nauhan yhteen sivureunaan ja liisteröiminen toiseen si-vureunaan litistetyksi putkeksi sekä vesiliukoisen liisterin levitys mainitun litistetyn putken yläpinnalle, minkä jälkeen putket limitetään puolelta leveydeltään leveyden siirtolaitteen avulla, jolloin ne liimautuvat poikkileikkaukseltaan puolittain sulkamaiseksi kappaleeksi. Tämän jälkeen nämä puolittain sulkamaiset kappaleet liiste-röidään yhteen pinta pintaa vasten, ja tietyn ajan kuluttua, jonka aikana saadun poikkileikkaukseltaan täysin sulkamaisen nauharyhmän ensimmäinen kiinnipysyminen on varmistettu, kaistalemainen nauharyh-mä leikataan tietyn pituisiksi kappaleiksi ja valmistetaan taimien kasvattamiseksi paperiputkiryhmä laitteella, jolla liisteröidään yhteen tietty lukumäärä leikattuja kappaleita. Kuitenkin valmistettaessa täysin sulkamainen kaistale on mahdotonta aikaansaada kunkin täysin sulkamaisen kaistaleen leveys litistetyn putken liisteröimis-kohta täysin samaksi. Tämä johtuu siitä, että käytetään paperia ja sen tähden esiintyy eroavaisuuksia odotusajoissa täysin sulkamaiseksi kaistaleeksi liisteröimisen jälkeen, mistä on seurauksena eroavaisuuksia kuivauksessa ja kutistumisessa, minkä johdosta saadaan huono tarkkuus kaistaleen pinta pintaa vasten liisteröimisessä. Niinpä kun kaistale leikataan tietyn pituisiksi kappaleiksi ja nämä liisteröidään yhteen, liisteröimiskohdat siirtyvät, jolloin kehitystä ei voida tehdä säännöllisesti ja seurauksena on muotoa muuttaneet täyttötilat.

Tämä aikaansaa huonontuneet tuotteet, ja johtuen valmistuskoneesta, joka vaatii odotusajan, ei voida aikaansaada täysin jatkuvatoimista laitetta.

Tämän keksinnön tekijät ovat suorittaneet tutkimuksia edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi ja tuloksena on valmistettu laite edellä mainitun tarkoituksen aikaansaamiseksi. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että laitteeseen kuuluu puristuslai-te kaistaleen muodostamiseksi liisteröidyistä nauhoista, ilmaisulai-te puristuslaitteesta tulevan kaistaleen oikeasta kulkuradasta poikkeavan poikkeaman ilmaisemiseksi, heilahduslaite kaistaleelle liisteriä levittävän liisterinlevityslaitteen liikuttamiseksi korjaavaan suuntaan ilmaisulaitteen poikkeamaa vastaavalla määrällä, laite kaistaleen leikkaamiseksi heilahduslaitteelta, ja laite leikattujen kappaleiden siirtämiseksi ja puristamiseksi yhteen. Laitteessa aikaan- 3 59949 saadaan puolittain sulkamaisia kaistaleita levittämällä liisteriä paperiputken litistettyihin nauhamaisiin osiin tai nauhamaisiin pe-ruspapereihin, limitetään ne puolen leveyden verran päällekkäin, ja, liisteröidään yksi puolittain sulkamainen kaistaleryhmä toiseen puolittain sulkamaiseen ryhmään pinta pintaa vasten. Tällöin saadaan täysin sulkamainen kaistalekappale (kuva IB). Sen jälkeen suoritetaan mainitun kaistaleen ensimmäinen liisteröiminen puristuslaitteella käyttäen päättömiä hihnoja. Ilmaisulaite ilmaisee täysin sulkamaisen kaistaleen kulkuaseman hyvin pienet poikkeamat, jotka johtuvat päättömien hihnojen mutkittelusta välittömästi puristus-laitteen jälkeisessä kohdassa. Heilahduslaite, joka seuraa mutkit-teluliikettä heilahduslaitteen ja liisterin levityslaitteen välillä, ratkaisee mutkittelun siirtäen liisterin levityslaitetta oikealle ja vasemmalle. Oikea liisteröinti täysin sulkamaisten kaistaleiden pintoihin saadaan järjestämällä liisterin poisjättölaite liisterin levityslaitteeseen ja selvittämällä kaistaleen kulkunopeus, jolloin aikaansaadaan liisteritön kohta tietyin oikein välein täysin sulkamaisen kaistaleen kulkunopeuden mukaisesti. Sen jälkeen leikataan tietyn pituisia kappaleita ja vastaanotetaan näitä tietty lukumäärä pyörivään sylinteriin, joka on kerrospuristusliitoslaitteena. Siinä on syvennetyt urat ja reiät, jotka ovat yhteydessä ilmareikien kanssa ja toimivat sekä imu- että puhallusilmareikinä vetäen puoleensa leikattuja paperikappaleita imun vaikutuksesta, pyörittäen niitä ja puhaltaen ne pois sijoittaen ne laminointipöydälle. Tämä on varustettu puristuselimillä, jotka on sovitettu liikkumaan edestakaisin mainittujen urien ja laminointipöydällä olevien kappaleiden pinnan välillä, ja reunan oikaisulaitteella, joka oikaisee laminointipöydällä olevien leikattujen kappaleiden sivut. Puristuselimet ja mainittu reunan oikaisulaite on yhdistetty vastakkain kulmavipumekanis-min välityksellä. i Tätä keksintöä havainnollistetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvat IA - 1C havainnollistavat menetelmiä tuotteiden valmistamiseksi tämän keksinnön mukaisella laitteella, kuva 2 esittää menetelmän kulkua ja koneiden järjestelyä, kuva 3A esittää yksityiskohtaa liisterin levityslaitteesta, kuva 3B esittää yksityiskohtaa liisterin levityslaitteen yläosasta, kuva 4 esittää yksityiskohtaisesti laitetta liisterin levittämiseksi täysin sulkamaisen kaistaleen toiselle pinnalle, jotka kaistaleet on liisteröity yhteen pinta pintaa vasten, , 59949 4 kuva 5 esittää mekanismia täysin sulkamaisen kaistaleen mutkitte-lun estämiseksi, kuvat 6A ja 6B esittävät yksityiskohtaisesti liisterin poisjättö-laitteen seurauslaitetta, joka seuraa täyssulkamaisen kaistaleen kulkunopeuden muutosta, kuva 7 esittää pulssin kehittävän seurauslaitteen virtapiirikaa-viota, kuva 8 esittää liisterin poisjätön ohjausvirtapiirin kaaviota, kuva 9 esittää sivulta nähtynä laitetta täysin sulkamaisen kaistaleen jatkuvasti leikkaamiseksi liisteröinnin jälkeen, kuva 10 esittää päältä nähtynä samaa kuin kuva 9, kuva 11 esittää leikattuja kappaleita oikaisevan vivun akselin piir-tämää kaarta,.

kuva 12 esittää yksityiskohtaisesti reunan oikaisulaitetta ja kuvat 13A ja 13B esittävät yksityiskohtia kiinteästä yhdyskappaleesta.

Piirustuksissa viitenumero 1 tarkoittaa koneen runkoa, 2a ja 2b nauhamaisia peruspapereita, jotka on aikaansaatu vetämällä rullattua peruspaperia (ei esitetty) suoraksi ja leikkaamalla se vetosuunnassa tiettyyn leveyteen, jolloin 2a on ylempää puolittain sulkamaista kaistaletta varten ja 2b alempaa puolittain sulkamaista kaistaletta varten. Peruspaperi on leikattu nauhoiksi piirustuksissa esittämättä jätetyllä laitteella tavalliseen tapaan ja'liisteriviiva 3 on levitetty alemman nauhan sivureunaa pitkin ja näinä nauhat on limitetty päällekkäin niiden puolen leveyden verran, jolloin muodostuu vastaavasti puolittain sulkamaiset kaistaleet.

Kuvassa 2 viitenumerot 4a ja 4c tarkoittavat ylempiä säätölaitteita ja viitenumerot 4.b sekä 4d alempia säätölaitteita, jotka on kiinnitetty koneen runkoon 1 ja sovitettu ohjaamaan nauhamaisia peruspapereita mainittuja puolisulkamaisia kaistaleita 2a ja 2b varten tiettyyn asemaan.

Viitenumero 5 tarkoittaa ohjausakselia, ja nauhamainen peruspaperi 2b alempaa puolittain sulkamaista kaistaletta varten saatetaan linjaan ylempää puolisulkamaista kaistaletta varten tarkoitetun.nauhamaisen peruspaperin 2a kanssa niiden molemmilla sivuilla. Nämä kaistaleet puristetaan yhteen puristuslaitteella 6 seuraavassa vaiheessa, jossa ne siirretään eteenpäin ja liisteröidään yhteen täysin sulka-maiseksi kaistaleeksi. Tällöin on yhdistämistä varten käytetyn liisterin ensimmäinen levitys valmis. Tässä puristuslaitteessa 6 on kan- 5 59949 natusrullat 7, joiden leveys on suurempi kuin täysin sulkamaisen kaistaleen 18 leveys ja jotka on sovitettu tietyin välein kaarevaksi sovitelmaksi koneen runkoon 1. Koneen runkoon on asennettu niveltyvästä vetopyörä 8a ja takimmainen hihnapyörä 9a laitteen 6 etu- ja takapäähän. Ensimmäinen päätön hihna 10a on jännitetty niiden välille kannatustelojen 7 välityksellä. Toinen päätön hihna 10b on jännitetty vastapäätä ensimmäistä päätöntä hihnaa 10a puristustelan 11, takimmaisen hihnapyörän 9b ja hihnapyörän 8b välityksellä, joka on asennettu vetopyörää 8a vastapäätä. Tällöin mainittu puristuste-la 11 on asennettu takimmaisen hihnapyörän 9a yläpintaa vasten ja mainittu takimmainen hihnapyörä 9¾ on asennettu puristustelan 11 viereen koneen runkoon 1 ensimmäistä päätöntä hihnaa 10a vastapäätä, jolloin kumpikin päätön hihna 10a, 10b pyörii samalla nopeudella puristuen vastakkain niin, että täysin sulkamainen kaistale 18 puris- « tuu niiden väliin.

Viitenumerot 12a, 12b, 13a ja 13b tarkoittavat ohjausrullia, viitenumerot l^a ja l4b kiristysrullia ja 15a sekä 15b kiristyksen säätölaitteita, joihin on yhdistetty öljypumppuun 39 johtavat öljyjohdot (ei esitetty) paineen säätöventtiilin välityksellä. Molempia hihnoja 10a, 10b jännitetään kiristysrullaohjäimien 14a’ ja l^b' avulla, jotka siirtävät kiristysrullia 14a, l^b tietyn jännityksen aikaansaamiseksi asetetun paineen’ mukaisesti, mistä on seurauksena, että täysin sulkamainen kaistale 18 siirtyy hihnojen 10a ja 10b välissä jatkuvasti tietyn aikajakson puristusolosuhteissa, jolloin saadaan kaistale, jossa ensimmäinen liisteröiminen on suoritettu.

Viitenumerolla 27 on merkitty heilahduslaitetta, joka on asennettu heilahtamaan koneen rungon 1 suhteen kehykseen 30 yhdessä liisterin levityslaitteen 19 ja liisteröimisen pöisjättölaitteen 50 kanssa.

Tämä rakenne on sellainen, että öljynpainesylinteri 31 on kiinnitetty koneen rungossa 1 olevaan kannattimeen 32-1 tapin 33-1 välityksellä. öljynpainesylinterin 31 männän varren 31b etumainen metallinen pääte-elin 31c on kiinnitetty rungon 30 toisella sivulla olevaan kannattimeen 32-2 tapin 33“2 välityksellä. Toisaalta sylinterin 31 pohja 31a on kiinnitetty koneen runkoon 1 kiinnitettyyn kannattimeen 32-1 tapin 33-1 välityksellä. Viitenumero 3^ tarkoittaa luistin vartta ja kehys 30 on kiinnitetty koneen rungon 1 molemmissa päissä oleviin laakereihin 35. Liukuvasti luistin varren päälle sovitetun liukulaakerin 37 alustaosa on kiinteästi sovitettu laakerin tukeen , 59949 6 36 ja liukulaakerin 37 pitämiseksi kiinnitettynä kehykseen 30. Niinpä jos männän varsi 31b liikkuu oikealle tai vasemmalle öljynpaine-sylinteriin 31 kohdistuvan öljyn paineen vaikutuksesta, kehys 30 liikkuu oikealle tai vasemmalle liukuvasti luistin varteen 34 sovitetun liukulaakerin 37 läpi, jolloin luistin varsi 34 toimii ohjaimena.

Viitenumero 20 tarkoittaa liisterin levityslevyä, 21 on välillä oleva liisterin siirtolevy, 22 on liisterin siirtotela, 23 on kaavin, 24 on liisteriämme ja 25 on liisteriä. Liisterin levityslevyn 20 pyörivä akseli 20a ja välillä olevan liisterin siirtolevyn 21 pyörivä akseli 21a on kannatettu kääntyvästä kehyksessä 30. Välillä olevan liisterin siirtolevyn 21 kehällä on reunakappale, joka on kiinnitetty akseliin 21a ja on kosketuksessa reunaosaltaan liisterin siirtotelan 22 kanssa. Liisterin siirtotela 22 on kosketuksessa kehyksen 30 kannattamassa liisteriammeessa 24 olevan liisterin 25 kanssa. Kaavin 23 on kosketuksessa liisterin siirtotelan 22 kanssa välittömästi liisterin sille siirtymisen jälkeen, millä säädetään liisterin määrää telan kehällä ja siten pidetään liisterimäärän siirto välillä olevalle liisterin siirtolevylle 21 muuttumattomana. Tässä tapauksessa, kuten on esitetty kuviossa 3B, liisterin siirto-levyn 20 ulkokehän 20' leveys on suurempi kuin välillä olevan liisterin siirtolevyn 21 ulkokehän'21' leveys ja siten kaistaleeseen 18 liisterillä 25, joka on siirretty liisterin levityslevyyh 20 Välillä olevan liisterin siirtolevyn 21 välityksellä sen jälkeen, kun sen määrä on tehty muuttumattomaksi kaapimella 23, levitetyn liisteri-viivan leveys ei koskaan tule suuremmaksi kuin liisterin levityslevyn 20 ulkokehän 20' leveys. Terävä kulma a on järjestetty liisterin levityslevyn-20 kehän pinnan 20’ toisesta kulmareunasta toiseen kulmareunaan, niin että liisterin levityksen aikana korkeamman osan kulmareuna muodostaa reunauksen ja puristaa kaistaleen 18 joustavaa puristustelaa vasten. Tällöin kaistaleeseen muodostuu uramainen viiva aikaansaaden tiivisteen, mistä on seurauksena, että liisteri 25 virtaa ainoastaan alemman osan kulmareunaa kohti, jolloin liisterin levitysviiva kaistaleeseen 18 tulee leveydeltään suunnilleen muuttumattomaksi ulottuen suoraviivaisesti korkeamman kulmareunan sivua pitkin.

Viitenumero 26 tarkoittaa kumitelaa, joka on sovitettu akselille 26a, joka on asennettu vapaasti koneen runkoon 1 kiinnitettyyn kannatti- 7 59949 meen 26b ja suoraan liiman levityspyörän 20 alapuolelle, jolloin hihnapyörä 26c on kiinnitetty akselin 26a toiseen päähän. Viitenumerolla 29 on merkitty kaksoisvalokennoa, joka käsittää kaksi kehykseen 30 kiinnitettyyn kannattimeen 28c sovitettua valokennoa 29» jotka ovat kaistaleen 18 toisella sivureunalla 3~5 mm:n välein vaakasuorassa suunnassa paperin poikittaiseen leveyteen nähden, jolloin kaistale 18 kulkee tavallisesti näiden kahden valokennon 29 keskikohdalla.

Viitenumero 28 tarkoittaa C-muotoista reunan ilmaisulaitetta, joka on sijoitettu kaksoisvalokennon 29 läheisyyteen ja sovitettu siten, että se sallii kaistaleen 18 toisen sivureunan kulkea sen C-muotoi-sen uran läpi. Se on varustettu ylemmällä ja alemmalla ilman puhal-lussuuttimella 28b ja 28a, jotka on kiinnitetty kannattimeen 28c ja sijoitettu vastaavan välin päähän liiman levityslevyn 20 ja kumite-lan 26 välisestä kosketusviivaata.

Niinpä kaistaleen 18 sivureuna on aina ilmaistu ja tuloksena oleva merkki siirretään ohjauksen aikaansaamiseksi öljynpainekiertomeka-nismiin, joka on esitetty kuvassa 5. Yksityiskohtaisemmin selitettynä viitenumero 38 tarkoittaa valvontaohjauslaitetta ja 39 on välittömästi moottoriin kytketty öljynpainepumppu. Viitenumero 40 tarkoittaa säätöventtiiliä, joka on sovitettu avautumaan ja päästämään paineöljyä, kun pumpun 39 syöttömän öljyn paine ylittää tietyn arvon, ja näin ylläpidetään muuttumatonta maksimipainetta. Viitenumero 4l tarkoittaa kuristusventtiiliä, 42 on sähkömagneettinen venttiili, 43 on öljynpaineservolaite, 48 on vastaanottosäiliö, 44 on ilmapumppu ja 45 on säätöventtiili. Viitenumero 46 tarkoittaa ku-ristusventtiiliä, joka on sovitettu avautumaan ja päästämään ilmaa, kun ilmapumpun 44 syöttämä ilman paine ylittää asetetun arvon, ja näin ylläpidetään muuttumatonta suurinta ilman painetta. Niinpä kun kuristusventtiili on säädetty, tietty ilmavirran määrä puhalletaan ulos reunan ilmaisulaitteen 28 alemmasta puhallussuuttimesta 28a ja se pääsee toisaalta korkeapainepuolen kalvokammioon, joka sijaitsee öljynpaineservolaitteessa 43. Toisaalta alempipaineinen ilmavirta tulee reunan ilmaisulaitteen 28 ylemmästä puhallussuuttimesta 28b, virtaa öljynpaineservolaitteen 43 sisältämästä korkeapaine-ilmaputkesta suuttimen tietyn aukon kautta vastakkain suuttimeen 28a nähden ja tulee matalapainepuolen kalvokammioon, jolloin kalvo voi tasapaino!ttua öljynpaineservolaitteessa 43 olevan jousen auttamana.

ö 59949

Tavallisesti kaistaleen 18 reuna sijaitsee reunan ilmaisulaitteen 28 ylemmän ja alemman puhallussuuttimen 28b ja 28a korkea- ja mata-lapaineisten ilmavirtojen välin keskikohdalla tasapainotilan ylläpitämiseksi. Kun kaistaleeseen 18 tulee pieni mutka (esimerkiksi kuvassa 3 mutka oikealle suunnassa, jossa ilmaistua ilmavirtaa pidätetään enemmän, ylempään puhallussuuttimeen 28b tuleva korkeapaineil-mavirta pienenee. Seurauksena alempipaineinen ilmavirta kohtaa vastaavasti vähemmän vastusta ja lähtee ylemmästä puhallussuuttimesta 28b, mistä on seurauksena hyvin pieni paineen lasku, jolloin tämä tuloksena oleva paineen muutos siirtää kalvoa matalapainepuolen kal-vokammion suuntaan. Tällöin paineöljyä virtaa öljynpainesylinteris-sä 31 vasemmalle öljynpaineservomekanismin 43 kautta. Männän varsi 31b liikkuu oikealle ja siirtää kehystä 30 oikealle. Siinä tapauksessa, että kaistale 18 liikkuu vasemmalle, tapahtuu vastakkainen toiminta. Kehys 30 ja reunan ilmaisulaite 28 liikkuvat oikealle ja vasemmalle yhtenä yksikkönä, jolloin kaistaleen 18 sivureunan asema sijaitsee aina reunan ilmaisulaitteen 28 keskellä. Jos liisterin levityslaite on asennettu kytkentään sen kanssa, se seuraa oikealle ja vasemmalle kaistaleen 18 poikkeamaa, mistä on seurauksena, että liisteröiminen tapahtuu aina tiettyyn kohtaan.

Viitenumero 50 tarkoittaa sähkömagneettista liisterin poisjättölai-tetta, johon kuuluu solenoidit 51 - 1,2, rautasydän 51a, varsi 52, vaste 52a ja tappi 53-1. Rautasydän 51a ja varsi 52 on yhdistetty tapilla 53-1. Varsi 52 on tavallisesti työnnetty eteenpäin jousen 54 välityksellä, jonka toinen pää on yhdistetty varteen 52 ja toinen pää kehykseen 30 kiinnitettyyn tukeen 56. Vaste 52a on osittain kiinnitetty kosketukseen tuen 56 kanssa. Viitenumero 55 tarkoittaa vartta, jonka yläpää on yhdistetty tapilla 53-2 ja jonka alaosa muodostaa laakeriosan ja on sovitettu kääntyvästi välillä olevan liisterin siirtolevyn 21 akselille 21a. Lisäksi varren 55 alapäähän on sovitettu vapaasti pyörivästi liisterin levityslevyn 20 akseli 20a, ja varsi 55 kääntyy akselin 21a ympäri kohottaen liisterin levitys-levyä 20 ylöspäin. Viitenumero 57 tarkoittaa lattajousta, ja kun sähkövirran syöttö solenoidiin 51 katkaistaan, tämä jousi estää rau-tasydämen 51a irtoamisen viivästymisen, joka aiheutuisi jäämämagne-tismista. Tämä jousi on tarpeeton siinä tapauksessa, että itse solenoidiin kuuluu tällainen jousi.

Liisterin poisjättölaitteen 50 toimintaa selitetään viitaten kuvaan 6 ja sitä seuraaviin kuviin. Viitenumero 6l (kuva 7) on kaavioni- 9 59949 nen esitys pulssin kehittävästä valvontalaitteesta, joka on asennettu kojelautaan. Viitenumero 62 tarkoittaa takogeneraattoria, jota pyöritetään väliakselin 76 välityksellä ja joka kehittää jännitteen, joka on verrannollinen väliakselin 76 pyörimisnopeuteen. Viitenumero 63 tarkoittaa muuntosuhteen asetuslaitetta, joka muuntaa tako-generaattorista 62 tulevan jännitteen jännitteeksi 0-10 V ja jossa on säädettävä venttiili R. Vertailuosassa V- suoritetaan vertailu potentiometrin 64 - 1,2 pyörimisen kehittämän jännitteen kanssa. Tuloksena olevaa poikkeamaa valvotaan integraalivaikutuksen aikaansaamiseksi, millä aikaansaadaan ohjaussignaali, joka vahvistetaan vahvistusosassa A tuloksen aikaansaamiseksi. Tämä syötetään ohjaus-moottoriin 65· Tällöin sen sisältämää servomoottoria pyöritetään vastakkaiseen suuntaan, niin että jättöakselia 65a pyöritetään vastakkaiseen suuntaan sen sisältämän hidastusmekanismin välityksellä, jolloin jättöakseliin 65a kiinnitetty varsi 65b siirtyy kulman verran ja varteen 65b asennetut valokennot OG1 - 2 ja 0G3 liikkuvat vastaavasti pyörimisnopeutta vastaavaan asemaan. Tällöin syntyy pulssi kiekon 66-1-3 lovetun uran 66a kohdalla.

Viitenumero 67 tarkoittaa jännitteen tunnustinta, jossa pyörimisnopeus, joka on alempi kuin alhaisella nopeusalueella oleva annettu pyörimisnopeus, ilmaisee takogeneraattorin 62 jännitteen ja saattaa sen toimimaan. Sähkö lähde? lähtönavasta ohjausmoottoriin 65 kytketään irti, niin ettei tapahdu valokennon OG aseman muutosta. Viitenumero 68 tarkoittaa metallikiinnitintä potentiometriä 64 varten ja se on kiinnitetty ohjausmoottorin 65 sivupintaan. Viitenumero 69 tarkoittaa kiekon akselia, 70 on ajastushihnapyörä, joka vastaanottaa tehon väliakselilta 76, ja 71 on laakeri, joka kannattaa vapaasti pyörivästi akselia 69 ja on asennettu koneen runkoon 1. Akselin 69 päihin on kiinnitetty kiekot 66-1 ja 66-3. Lovetun uran 66a suhteellinen asema on sellainen, että kiekko 66-2 on 90° eteenpäin kiekosta 66-1 ja kiekko 66-3 sijaitsee kohdassa, joka on vähän kiekon 66-1 takana.

Viitenumero. 72 tarkoittaa liisterin poisjättöohjauspiiriä (kuva 8) ja OGl-3 ovat valokennoja, DHD on numeerinen laskulaite, AND 1-2 on AND-elin, P.P on keinuelin, NOT on NOT-elin, NOR on NOR-elin, BY on binäärielin ja ANP on ANP-elin. Nämä elimet on kokoonpantu vastaavasti ei-kosketuselimistä ja valokennojen OGl-3 ulostulot aikaansaavat merkkien A, B ja C käyttötehot. Numeerinen laskulaite DHD vas- 59949 ίο taanottaa ulostulon B pulssisisääntulona sekä laskee ennalta asetet- ' tuun lukuun saakka (yhdessä kuljetettavien kappaleiden luku). Sen jälkeen tämä laskupiiri asetetaan uudelleen nollaan ja se alkaa jälkeen tulopulssien laskemisen. Toisaalta kun laskettaessa ulostulo on asetettu ja merkki E on annettu, jossa ulostulo on asetettu uudelleen pidättämisen alusta kolmannen sisääntulopulssin kohdalle ja käyttäen tätä asetussignaalia synkronoimissignaalina, A ja B annetaan AND l:een sisääntuloina, jolloin saadaan ulostulo P. Tämä annetaan keinuelimeen PP sisääntulona sekä aikaansaadaan itsepidätys ja jälempänä selitetty uudelleen asetus sekä ulostulo J. Tämä signaali vahvistetaan ANP-elimen välityksellä, jolloin saadaan tulokseksi vaihtovirtatyristorikytkimien 73-1-2 veräjämerkki ja 100 V:n vaihtovirtajännite syötetään solenoideihin 51-1-2, mikä vetää rauta-sydämen 51a. Menetelmä keinuelimen FP uudelleen asetuksen saavuttamiseksi on aikaansaada ulostulo G antamalla merkit E ja C AND 2-elimeen. Saadaan asetusulostulo H, ja D saadaan vastakkaisella merkillä C NOT-elimen välityksellä. H sekä D annetaan NOR-elimeen sisääntuloina, jolloin aikaansaadaan ulostulo I. Tämä syötetään mainitun keinuelimen FF uudelleen asetettuna sisääntulona, millä saadaan ulostulo.

Vaihtovirtatyristorikytkimet 73-1-2 kytkevät irti sähkölähteen, kun veräjäsignaali tulee OFP-elimeen, jolloin solenoidit 51-1-2 päästävät rautasydämet 51a.

Viitenumerot 7^-1-2 tarkoittavat sähkölähteitä, jolloin 7^-1 on ei-kosketuselintä varten ja 7^"2 on valokennoa varten. Koska solenoideilla 51-1-2 on vastaavasti muuttumattomat ajat, jotka tarvitaan vetämistä ja päästämistä varten, niin tapauksessa, jossa kaistaleen 18 kulkunopeus muuttuu, varsinkin kun se saa suuremman nopeuden, tapahtuu vetämisen ja päästämisen viivästys ja liisteröimisen poisjätön vaihe poikkeaa mainitun viivästyksen suuntaan, samalla kun liisterin poisjätön aika tulee lyhyeksi, mistä on seurauksena, ettei voida saavuttaa standardituotetta.

Niinpä nopeuden kasvaessa solenoidien 51-1-2 vetämisen ja päästämisen asento tehdään aikaisemmaksi ja solenoidien 51-1-2 toiminnan alkua, vastaten kaistaleen 18 kulkunopeutta, ohjataan liisterin poisjätön ajan vaiheen ja pituuden aikaansaamiseksi tietyllä venttiilillä. Myöskin alhaisella nopeusalueella, vieläpä jos on eroavaisuus 11 59949 solenoidien 51-1-2 vetämiseen ja päästämiseen vaadittavien aikojen välillä, liisterin poisjätön aikaa ohjataan levyn lovetun osan 20b välityksellä, joka on tehty liisterin levitys levyn 20 rengasmaiseen runkoon, millä ylläpidetään muuttumatonta levyn kierroslukua. Mutta kun se ylittää 200 kierr./min, koska liisterin poisjätön ajan pituus vaihtelee johtuen vetämiseen ja päästämiseen tarvittavien aikojen eroavaisuudesta, solenoidin sähkölähde on jaettu virtapiiriksi ON:n tekemiseksi ja virtapiiriksi OFF:n tekemiseksi ja pulssin kehittävä valvontalaite on järjestetty kumpaankin mainittuun virtapiiriin.

Viitenumero 75 (kuva 2) tarkoittaa käyttölaitetta, joka on sovitettu käyttämään puristuslaitetta 6, kumitelaa 26 ja liisterin levitys-laitetta 19 jne. väliakselin 76 välityksellä.

Viitenumero 77 (kuva *0 tarkoittaa ohjauslevyä, joka on asennettu puristuslaitteen ja liisterin levityslaitteen väliin. Kaistale 18, jota syötetään puristuslaitteesta 6, liikkuu liukuen ohjauslevyn 77 yläpinnalla kumitelan 26 kohdalle ja sen yläpintaan levitetään liisteriä liiman levitys levyn 20 välityksellä. Koska kaistale 18 on liisteröity ryhmä, joka on kokoonpantu useista nauhamaisista perus-papereista, kun sitä työnnetään eteenpäin toiselta sivulta tasoa pitkin ja toinen sivu. etenee vapaasti, se ei taivu kulkunsa tiellä tietyllä välillä, vaan etenee suorana. Kaistaleen 18 kulkiessa, vaikka sen yläpintaa koskettava liisterin levityslevy 20 liikkuu, siihen ei synny mitään mutkia, koska liisterin levityslevy 20 ja ku-mitela 26 pyörivät, ja sitä johdetaan varmistaen kaistaleen 18 vasteen olemassaolo ja liikuttamaan liisterin levityslaitetta 19 ainoastaan kulun aikana soleoidiventtiilin 42 välityksellä.

Viitenumero 78 tarkoittaa ohjauslevyä ja 79 on liisterin räiskymisen estolevy, joka on asennettu kehyksen 30 kannattamaan kannattimeen 79a. Ura 79b on tehty liisterin levityslevyn 20 kohdalle mainittujen levyjen 20 puhdistamiseksi.

Viitenumero 80 tarkoittaa vaiheen säätöyksikköä,8l on kaistaleen leikkauslaite ja 82 on pinkan liimauslaite (kuva 2). Vaiheen säätö-yksiköllä 80 on sellainen toiminta, että yhden leikatun pituuden sijoittamiseksi liisterin poisjättöosan keskelle vaiheen sallitaan muuttua hienosti, jolloin yksi leikattu pituus aikaansaadaan levyn kärkilovetun uran 20b välityksellä, joka on tehty liisterin levitys- 12 59949 laitteen 19 liisterin levityslevyyn 20, kun kaistale 18 leikataan tietyin välein leikkauslaitteella 8l.

Pinkan liimauslaite 82 kaistaleesta 18 leikattujen kappaleiden pin-kan liimaamiseksi on esitetty yksityiskohtaisesti kuvassa 9 ja sitä seuraavissa kuvissa. Viitenumerot 83a ja 83b tarkoittavat vetotelo-ja, joiden pinnassa on kohotettuja ja syvennettyjä osia ja ne ottavat välinsä kaistaleen 18 liisteröimättömiä kohtia ja vetävät kaistaletta tietyllä nopeudella. Viitenumerot 84 ja 84’ tarkoittavat ohjauslevyjä, jotka on asennettu leikkuulaitteen 8l eteen ja taakse. Kaistaletta 18 syötetään leikkuulaitteeseen 8l muuttumattomaan asemaan, jolloin etupäätä imetään rumpua 86 vasten ja kaistaleen 18 liisteröimättömät kohdat leikataan leikkuulaitteella 8l. Viitenumero 85 tarkoittaa siirtolaitetta, joka vastaanottaa leikkuulaitteella 81 leikatut kappaleet 18' ja imee ne varmasti sekä siirtää ne seuraavaan vaiheeseen. Siirtolaitteeseen kuuluu rumpu 86, rummun akseli 87, lautasjousi 88 ja kiinteä yhdyskappale 89, joka on kiinnitetty koneen runkoon 1 ja ympäröi akselia 87. Akseli 87 on vapaasti pyörivästi asennettu koneen runkoon 1. Rumpu 86 on sovitettu pyörivästi mainitulle akselille ja on aina työnnetty kiinteää yh-dyskappaletta' 89 kohti lautasjousen 88 välityksellä, niin että rumpu 86 ja rummun akseli 87 pyörivät liukukosketuksessa kiinteän yh-dyskappaleen 89 kanssa. Rumpu 86 on varustettu myös akselin 87 suuntaisilla ilmareifillä 86a, joiden toinen pää on suljettu ja toinen pää avautuu kiinteän yhdyskappaleen 89 kosketuspintaan. Reiät 86b, jotka haarautuvat kohtisuorasti ilmarei’istä 86a, avautuvat rummun 86 pintaan. Rummun pinnassa on syvennettyjä uria 86c, joilla on tietty leveys ja syvyys. Kehällinen välimatka reiästä 86b toiseen on yhtäsuuri kuin tai suurempi kuin leikatun kappaleen 18' pituus. Kun paperikappaleet 18' imetään rummun 86 pintaa vasten, ei tapahdu niiden limittymistä. Kiinteä yhdyskappale 89 on varustettu imuilmareiällä 89a ja puhallusilmareiällä 89b (kuvat 13A ja B). Kun rumpu 86 pyörii liukuvassa kosketuksessa yhdyskappaleen kanssa, pa-perikappale 18' on kosketuksessa rummun 86 kanssa ja siten sitä imetään tyhjöpumpun (ei esitetty) välityksellä, joka on kytketty osan 89e kanssa reikään 86b ilmareikien 86a, 89a ja 89c välityksellä.

Kun leikattu kappale 18’ kiertää laminointipöydän 112 tiettyyn vastakkaiseen asemaan, se tulee kosketukseen puhallusilmareiän 89b kanssa ja puhalletaan pois kompressoripumpun (ei esitetty) välityksellä, joka on kytketty osaan 89f reikien 89b, 86a ja 86b kautta, jolloin 13 59949 leikattu kappale 18’ siirtyy lamiriointipöydälle 112.

Puristuslaite 90 sijaitsee laminointipöytää 112 vastapäätä ja on sovitettu vastaanottamaan leikatut kappaleet 18' ja nostamaan ne pystyyn. Puristuslaitteessa 90 on kulmavivun akseli 93, jota kannattaa akseliin 95 kiinnitetty vipu 94'. Akseli 95 on vapaasti sovitettu koneen runkoon 1 ja akseli 93 on vapaasti sovitettu varteen 92, jota liikutetaan edestakaisin kämmen 91' välityksellä. Viitenumero 96 tarkoittaa puristuselintä, joka on kiinnitetty kulmavipuun 93 tyhjö-rummun 86 syvennettyjä uria 86c vastaavasti, niin että se sijaitsee suorassa kulmassa kämmen varteen 92 nähden. Kampiakselin 91 pyöriminen siirretään kämmen varren 92 välityksellä ja puristuselin liikkuu edestakaisin syvennetyssä urassa 86c kulmavivun akselin 93 liikkeen vaikutuksesta liikkuen suunnilleen yhdensuuntaisesti koskettamatta mainitun uran 86c pohjaa. Seurauksena laminointipöydällä 112 olevat leikatut kappaleet 18' tulevat puristumaan liimattuna yhteen puristuselimen 96 vaikutuksesta. Viitenumero 97 tarkoittaa, leikattujen kappaleiden 18’ reunan oikaisulaitetta, joka on sovitettu laminointipöytää 112 vasten kulmavivun akselin 93 kumpaankin päähän. Viitenumero 98 tarkoittaa kämmen akselia ja 99 vivun akselia, joka pyörii koneen runkoon 1 nähden. Viitenumero 100 tarkoittaa vipua, joka on vivun akselin 99 kummassakin päässä ja kiinnitetty kohti-suorasti mainittuun akseliin 99 nähden. Viitenumero 101 tarkoittaa kämmen vartta, jonka toinen pää on kääntyvästi sovitettu kämmen akselille 98 ja toinen pää on asennettu kääntyvästi vivun 100 toiseen sivuun tapin 100’ välityksellä. Viitenumerot 102 ja 102' tarkoittavat tangon metallipäätteitä ja 103 on tanko, 104 on nivel (kuva 12). Tangon metallipääte 102 on asennettu kääntyvästi vivun 100 yläpäähän ja tangon metallipääte 102' on yhdistetty nivelen 104 kanssa. Tangon 103 päissä on vastaavasti vasenkätinen ja oikeakätinen kierre, jolloin on mahdollista säätää vivun 100 ja nivelen 104 välistä välimatkaa kiertämällä sopivasti tangon metallipäätteitä 102 ja 102*. Viitenumero 105 tarkoittaa vaappuakselia, joka on pyörivästi kannatettu kämmen varren 94 ylemmässä laakerissa 94a ja välillä olevassa laakerissa 94b. Akselissa 105 on kiinteä elin 106, joka on sovitettu vapaasti pyörivästi niveleen 104. Elimeen 106 on kiinnitetty tappi 107, jonka molemmat päät ulkonevat siitä. Viitenumero 108 tarkoittaa jousta, jonka sisään vaappuakseli 105 on vapaasti sovitettu ja jonka toinen pää on yhdistetty tapin 107 ylemmän ulokkeen kanssa ja toinen pää on kiinnitetty kämmen varren 94 osaan, ja jolloin saadaan 14 59949 käyttövoima vaappuakselin 105 pyörittämiseksi myötäpäivään. Tässä tapauksessa reunan oikaisulaitteessa 97 vastakkaisella sivulla jousen 108 käyttövoima tehdään vastakkaiseksi. Tapin 107 toinen uloke nojaa nivelen 104 sivua vasten. Nivelen 104 toinen pää on kiinnitetty pultilla tangon päätekappaleessa 102' olevaan aksiaaliseen poraukseen ja tangon päätekappale 102' toimii laakerina, joka on pyö-rivästi yhdistetty nivelen 104 kanssa.

Tuloksena vaappuakselin 105 yläpäähän kiinnitetty metallielin 109 piirtää kaarta, jonka määrää kämmen akseli 91 ja akselin 105 pyörit-tämä kämmen akseli 98, jolloin toistuu liike a-*b-»-c-»-d, kuten on esitetty kuvassa 11.

Viitenumero 113 tarkoittaa vetopyörän akselia, jossa hihnaa koskettavassa osassa on kumiverhous. Viitenumero 113’ tarkoittaa, ruuvi-voimansiirtolaitetta, joka on kiinnitetty vetopyörän akselin 113 kummallekin sivulle ja on kosketuksessa ruuvivoimansiirtoelimen 114 kanssa, joka on kiinnitetty pyörivästi koneen runkoon 1 asennetulle pystysuoralle akselille 115. Pyöriminen siirtyy pystysuoraan akseliin 115 ja pyörittää laminoidun liimauskappaleen 110 sivukuljetin-hihnaa 116, joka on kosketuksessa akselin 115 päähän sovitetun veto-pyörän 117 kanssa. Sivukuljetinhihnaa 116 kannattaa vetopyörä 117, takimmainen hihnapyörä 118, ohjaushihnapyörä 119, laakerielin 120 ja pylväät 121, 121', ja se sijaitsee laminointipöydän 112 päällä. Näin leikatut kappaleet 18', joita työnnetään puristuselimellä 96, tulevat laminoiduksi kappaleeksi 110, jota kannatetaan molemmilla sivuilla kuljetinhihnojen 116 avulla. Puristusasteesta riippuen hihnoja 116 ja pohjakuljetinhihnoja 111 siirretään nuolen suuntaan.

Viitenumero 122 tarkoittaa yläpään syöttölaitetta, joka pyörii nuolen suuntaan voiman vaikutuksesta leikattujen kappaleiden 18’ syöttämiseksi, ja akseli 124 on pyörivästi kannatettu kannattimessa 125, joka on kiinnitetty koneen runkoon 1. Levyt 123, jotka on tehty sienimäisestä aineesta, on kiinnitetty akselille 124 vastaten puris-tuselimien 96 sijaintia. Näin leikattuja kappaleita 18’ työnnetään niiden alasivulla puristuselimien 96 välityksellä ja yläsivulla yläpään syöttölaitteen 122 välityksellä, millä ylläpidetään ylemmän ja alemman puristuksen tasapaino.

Viitenumero 126 tarkoittaa hihnapyörää, joka on sovitettu pyörivälle rummulle 87, ja 127 on hihnapyörä, joka on sovitettu akselille 59949

J-D

124. Viitenumero 128 tarkoittaa köyttä, joka on kosketuksessa hih-napyörien 126, 127 kanssa. Viitenumerot 129, 130 ja 131 tarkoittavat vaiheen säätöyksiköitä, jotka voivat helposti säätää asemaa, jossa pyörivä rumpu 86 imee leikattuja kappaleita 18', asemaa, jossa reunan ojennuslaite 97 oikaisee leikattujen kappaleiden 18’ siir-topoikkeaman sekä asemaa, jossa puristuslaite 90 työntää leikattujen kappaleiden 18' takaosaa niiden siirtämiseksi yhteen liisteröimistä varten. Viitenumero 132 tarkoittaa sakarakytkintä, joka on sovitettu vivun akselille 99· Hammaspyörä 134 on kiinnitetty mainitun kytkimen 132 ulompaan rengasmaiseen sivupintaan, jolloin mainittu hammaspyörä on lomituksessa hammaspyörän 135 kanssa, joka on kiinnitetty väliakselille 136, jonka toinen pää on pyörivästä sovitettu koneen runkoon 1. Viitenumero 133 tarkoittaa jarruhihnaa, joka on kierretty sakarakytkimen 132 kehän ympäri. Viitenumero 137 tarkoittaa ilman pysähtymistä toimivaa suunnanvaihtomekanismia R, joka on kiinnitetty väliakselille 136, ja 138 on ilman pysähdystä toimiva suunnanvaihtomekanismi S, joka on sovitettu vetopyörän akselille 113· Viitenumero 139 tarkoittaa kiilahihnaa, joka kulkee väliakselille 136 ja vetopyörän akselille 113 asennettujen hihnapyörien yli ja siirtää vivun akselin 99 heilahduksen pyörivää rumpua 86 kohti ja hammaspyörään 135 hammaspyörästä 134 sakarakytkimen 132 välityksellä. Tällöin väliakselin 136 jaksottainen pyöriminen pyörittää Berucomu-suunnanvaihtomekanismia S (kauppanimitys) jaksottaisesti kiilahihnan 139 välityksellä, jolloin vetopyörän akseli 113 pyörii.

Toisaalta vivun akselin 99 pyöriminen kämmen akselin 98 sivuun aikaansaa liukumisen johtuen sakarakytkimen 132 ja jarruhihnan 133 vaikutuksesta, niin että ei tapahdu vetopyörän akselin 113 pyörimistä. Sen tähden kun puristuslaite 90 ja molemmat reunan oikaisulait-teet 97 vaikuttavat leikattuihin kappaleisiin 18', pohjakuljetinhih-na ja sivukuljetinhihnat 116 pysähtyvät, jotta saadaan riittävä pu-ristusliisteröiminen. Kun mainittu puristuslaite 90 ja molemmat reunan oikaisulaitteet 97 eivät toimi, suoritetaan laminoidun ja liisteröidyn kappaleen 110 siirto.

Edellä mainitulla tavalla on aikaansaatu tuote, jossa on yksikerroksiset väliseinät, kuten on esitetty kuvassa le.

Tämä keksintö käsittää edellä selitetyn rakenteen, jossa tietyn levyistä rullattua peruspaperia puretaan jatkuvasti ja levitetään sii- 16 59949 hen liisteriä tietyin välein sen vetosuunnassa. Sen jälkeen se lei- , kataan tietyin välein liittyen liisterin levitykseen, taitetaan putkimaisiksi kappaleiksi tai nauhamaiset peruspaperit limitetään leveyssuunnassa leveyden siirtolaitteella, levitetään liisteriä tiettyihin kohtiin ja limitetään poikittaiselta leveydeltään päällekkäin annetulla tavalla. Vaihtoehtoisesti järjestetään useita laajan leveyden omaavia peruspapereita ja puretaan niitä jatkuvasti, levitetään niihin liisteriä tietyin välein ja saatetaan aseman säädön alaiseksi sopivilla säätölaitteilla 4, saatetaan puristuksen alaiseksi tietyn jakson ajaksi puristuslaitteella 6, jolloin saadaan täysin sulkamainen kaistale 18. Tähän kohdistetaan ensimmäinen liisteröimisvoima. Levitettäessä liisteriä mainittujen kaistaleiden 18 yläpinnalle liisterin levityslaite 19 voi suorittaa liisterin levityksen sellaisissa olosuhteissa, että mainitun kaistaleen 18 kul-kuaseman vähäinen poikkeaminen, joka johtuu puristuslaitteen 6 päättömien hihnojen vähäisestä mutkittelusta, ilmaistaan reunan ilmaisu-laitteella 28. Liisterin levityslaite 19 siirretään oikealle ja vasemmalle heilahduslaitteen 27 välityksellä valvontaohjauslaitteen 38 avulla kaistaleen 18 kulkuaseman seuraamiseksi. Tällä sallitaan liisterin levitys tiettyihin asemiin ja myöskin puristusliisteröinti voidaan tehdä puristamalla leikatun kappaleen 18' takasivuja, samalla kun oikaistaan sen reuna pinkan liisteröimislaitteella 79» johon kuuluu kulmavipumekanismi, mistä tuloksena voidaan parantaa tuotteen laatua. Myöskin liisterin poisjättölaite 50 liisterin levityksen poisjättämiseksi tietyin välein tuotteiden yhden yksikön tekemiseksi on sähkömagneettista tyyppiä ja toimii sellaisissa olosuhteissa, että kaistaleen kulkunopeus, nimittäin vetoakselin 76 pyörimisnopeus ilmaistaan takogeneraattorilla 62. Valokennojen 0G1-3 tiloja seurataan ohjausmoottorin 65 avulla pulssin kehittävän valvontalaitteen 6l välityksellä, joka saa signaalin mainitusta takogeneraattorista 62. Siten liisterin poisjättämiskohtien viivästyminen ja pituuden muutos, mikä johtuu solenoidin 51 vetämiseen ja päästämiseen tarvittavista vastaavista ajoista ja kaistaleen kulkunopeuden muutos voidaan estää ei-kosketusohjausvirtapiirin 72 yhdistelmällä. Myöskin liisterin poisjättämisen välimatkaa voidaan valinnaisesti muuttaa numeerisen laskulaitteen DHD asetusnumerolla. Näin tämän keksinnön sovellutusta voidaan käyttää monenlaisten tuotteiden valmistusmenetelmää varten. Tämän keksinnön mukaan liisterin levityslaite voidaan sijoittaa välittömästi puristuslaitteen jälkeen, mistä on tu-

Claims (2)

17 59949 loksena laitteen yksinkertaistuminen eikä tapahdu liisterin poistumista. Voidaan aikaansaada myöskin kestotoiminen kone johtuen odotusajan poistamisesta ja tuloksena on, että tulee mahdolliseksi valmistaa tuotteita .säästäen energiaa ja suurella nopeudella, mikä tekee valmistuslaitteen täydelliseksi.

1. Laite paperiputkien valmistamiseksi asettamalla yksi- tai kaksikerroksisia nauhamaisia papereita (2a, 2b) tietyn leveyden verran limittäin toistensa suhteen ja levittämällä liisteriä (3) papereille ja puristamalla paperit sen jälkeen yhteen kaistaleiksi (18), levittämällä liisteriä kaistaleen toiselle puolelle ja yhdistämällä samanlainen kaistale liisteröitynä siihen, jolloin muodostuu säiliö taimien kasvatusta varten, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu puristuslaite (6) kaistaleen (18) muodostamiseksi liis-teröidyistä nauhoista (2a, 2b), ilmaisulaite (28) puristuslaittees-ta (6) tulevan kaistaleen (18) oikeasta kulkuradasta poikkeavan poikkeaman ilmaisemiseksi, heilahduslaite (27) kaistaleelle (18) liisteriä levittävän liisterinlevityslaitteen (19) liikuttamiseksi korjaavaan suuntaan ilmaisulaitteen (28) poikkeamaa vastaavalla määrällä, laite kaistaleen (18) leikkaamiseksi heilahduslaitteelta (27), ja laite (82) leikattujen kappaleiden (18’) siirtämiseksi ja puristamiseksi yhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaistaleelle (18) liisteriä levittävä liisterinlevityslaite (19) on asennettu kehykseen (30), johon on sovitettu myös ilmaisu-laite (28) ja heilahduslaite (27), ja että ilmaisulaite (28) ja heilahduslaite (27) on yhdistetty toiminnallisesti toisiinsa.