FI58555C - Foerbaettrad foerraodsreservoar foer gas i vaetskeform vid mycket laog temperatur - Google Patents

Description

------- rRl KUULUTUSJULKAISU C Q C C C

(11) UTLÄOCNINOSSKIIIFT 5 O 5 D D

Q p ..., ».. i ,. · ,r r C\ l «"v,·, ^ ^ ^ ^ (St)KiJk.V«A3 P 17 C 3/02 SUOMI—FINLAND (21) —ι»κμ«ιμβι«ιβ| 2683/71 (23) H»kiwliplh>> — An>BkiitnfN«t lH.10.71 (23) Aflca*IM—GlMs«wtafec lH.10.71 (41) TWflvtlulkMcd—WMt20.0H.72 P»t«iCtt- Ja raklstarihaltltue /Xft ________________„ _ PManfroch refiftentyrtltaft ' ' AmMcu utind o* utMkrNten pubticand 31.10.60 (32)(33)(31) Pftd«*r «Mikin »n«H prteriti 19.10.70

Ranska-Frankrike(FR) 7037691 (71) Gaz de France, 23, rue Philibert Delorme, 75 Paris 17°,

Gaz-Transport, Π5» Boulevard Haussmann, 75 Paris 9°» Ranska-Frankrike(FR) (72) Lucien Louis Richard, Neuilly S/Seine, Auguste Prosper Alphonse Gilles,

Paris, Ranska-Frankrike(FR) (7Π) Oy Borenius & Co Ab (5Π) Parannettu varastosäiliö erittäin alhaisessa lämpötilassa olevaa nestey-tettyä kaasua varten - Förbättrad förrädsreservoar för gas i vätskeform vid mycket läg temperatur

Keksinnön pääasiallisena kohteena on varastosäiliö erittäin alhaisessa lämpötilassa olevaa nesteytettyä kaasua, esim. nesteytettyä luonnon-kaasua varten, joka säiliö voidaan kiinnittää maahan tai upottaa ja ankkuroida mannerperustan pohjaan, ja joka säiliö on sitä tyyppiä, jossa on ulkopuolinen kuori, joka on muodostettu pohjasta, vaipasta v.

ja kupolista, jotka on tehty esijännitetystä teräsbetonista tai jostain muusta sopivasta mekaanisesti kestävästä materiaalista, kuten teräksestä tai kevytmetallilejeeringistä, paksu lämmöneristyskerros, joka on muodostettu koteloista, jotka on tehty puusta, vanerista tai senkaltaisista, ja jotka on täytetty jollain eristysaineella, kuten paisutetulla vaahdolla, perliitillä, vuorivillalla tai senkaltaisella, jotka kotelot on sovitettu kiinteästi tai sijoitettu vierekkäin siten, että ne sisäpuolisesti peittävät suurimman osan pohjasta ja vaipasta, ja vähintään yksi tiivistyssulku, joka painautuu mainittuun lämmöneris-tyskerrokseen, johon se on kiinnitetty, joka tiivistyssulku on muodostettu alhaisessa lämpötilassa kestävän ja pienen lämpölaajenemiskertoi-men omaavan metallin ohuesta kalvosta, esim. invaria tai vastaavaa ainetta olevista nauhoista, joiden säiliön sisustaa kohti suunnatut laipat on reunoistaan hitsattu kiinni metallinauhoihin, jotka on kiinnitetty mainittuun lämmöneristyskerrokseen.

Alhaisessa lämpötilassa olevien nesteiden tai nesteytettyjen kaasujen 2 58555 kuljetusta ja varastointia varten on keksitty säiliöitä, joiden eristys-kerros muodostuu erilaisista vierekkäin tai päällekkäin olevista koteloista, levyistä, seinistä tai senkaltaisista kuten ilmenee esimerkiksi GB-patenttijulkaisuista 1.227.033 ja 1.145.785, FI-patenttijulkaisuista 35.828 ja 37.512 sekä US-patenttijulkaisusta 3.093.260.

Tämäntyyppisistä säiliöistä voitaisiin tässä yhteydessä erikoisesti mainita hakijan nimissä oleva ranskalainen patentti no. 1.546.524, joka koskee "Varastosäiliötä alhaisessa lämpötilassa nesteytettyä kaasua varten".

Keksintö esittää sangen tärkeitä parannuksia edellä mainittuun patenttiin, erikoisesti eristyskerroksen ja tiivistyssulun rakenteeseen nähden. Mainitussa patentissa on säiliön muodostamiseksi kehitetty ja sovellettu menetelmä, jota hakijat käyttävät yhdysrakenteisista säiliöistä koostuvien metaaninkuljetuslaiyojen valmistamiseksi.

Metaanin kuljetukseen käytettävien laivojen yhteydessä esiintyvät ongelmat eroavat kuitenkin huomattavasti niistä ongelmista, jotka liittyvät kiinteään varastosäiliöön. Tässä yhteydessä mainittakoon kaksi pääasiallista eroa.

Ensinnäkin on metaanin kuljetukseen tarkoitettu laiya altis aallokolle, ja säiliöiden on kestettävä suuria dynaamisia rasituksia, jotka johtuvat laivan ja säiliöissä olevan nesteytetyn luonnonkaasun liikkeistä, minkä lisäksi säiliöihin kohdistuu vääristymiä, jotka aiheutuvat laivan palkiston muodonmuutoksesta. Tämän seurauksena on eristyskerroksen ja tiivistyssulun jokainen elementti toisaalta hyvin kiinnitettävä runkoon, ja toisaalta sen on voitava vapaasti muuttaa muotoaan sangen laajoissa rajoissa.

Toiseksi nesteytetyn luonnonkaasun kuljetus meritse tapahtuu suhteellisen nopeasti, niin että voidaan sallia tämäntyyppisissä säiliöissä suhteellisen suuri haihtumisaste, erikoisesti sen ansiosta, että kuljetuksen aikana haihtuyaa kaasua voidaan käyttää polttoaineena laivan käyttövoiman kehittämiseksi.

Tämän keksinnön yhteydessä on puolestaan kysymys säiliöistä, joiden kapasiteetti on sangen suuri, jotka pystytetään kiinteään maahan tai 3 58555 mahdollisesti upotetaan mereen siten, että ne voidaan ankkuroida kon-tinentaalisokkelin pohjaan. Likimain ympyrälieriömäisen säiliön mitat voivat olla esim. seuraavat: halkaisija 50, 80, 100 tai jopa 120 metriä, ja korkeus 20...35 metriä. Tällaiset säiliöt rakennetaan hyvin suurien nesteytettyjen luonnonkaasumäärien varastoimiseksi hyvin pitkäksi aikaa, esim. useiksi kuukausiksi. Pienen kulutuksen aikoina voidaan täten liikatuotanto nesteyttää ja varastoida ja käyttää uudelleen tapahtuvan kaasuuntumisen jälkeen useita kuukausia myöhemmin.

Näissä olosuhteissa vaaditaan ensinnäkin, että kaasuuntumisaste on sangen pieni, joten esim. voidaan vaatia, että haihtuminen varastoimisen aikana ei ylitä arvoa 0,04% vuorokaudessa. Laskelmat ja kokemus osoittavat, että näissä olosuhteissa on käytettävä sangen paksuja lämmöneristyskerroksia ainakin säiliön vaipan peittämiseksi. Tässä yhteydessä soveltuvat erikoisesti mainitussa patentissa 1.546.524 selitetyt vierekkäin sovitetut ja vaippaan liitetyt eristyskotelot varsin huonosti. Tämä tekniikka johtaisi kannattamattoman korkeaan valmistushintaan, minkä lisäksi säiliöt olisivat sangen raskaita.

Koska toisaalta säiliöt on pystytettävä maahan, ei sisäpuoliseen vaippaan kohdistu mitään kestettäviä dynaamisia rasituksia, vaan ainoastaan varastoidun nesteytetyn kaasun staattisesta paineesta aiheutuva rasitus. Tämä rasitus suurenee säiliön pohjasta alkaen suunnassa ylöspäin. Näissä olosuhteissa on täysin hyödytöntä käyttää erittäin jäykkää ja erittäin kestävää, esim. edellä mainittujen vierekkäin sovitettujen koteloiden muodostamaa rakennetta. Taloudelliselta kannalta on lisäksi eduksi, että eristyskerroksella on säiliön pohjasta alkaen suunnassa ylöspäin pienenevä kokoonpuristumislujuus, jonka on joka kohdassa vastattava nesteytetyn kaasun suurinta staattista painetta.

Keksinnön ansiosta saadaan lyhyesti selitettynä uudet keinot, jotka erikoisen hyvin soveltuvat niiden erikoisongelmien ratkaisemiseksi, joita esiintyy nesteytetyn luonnonkaasun erittäin suurien määrien pitkäaikaiseen varastointiin tarkoitetun säiliön yhteydessä, joka säiliö rakennetaan maan päälle tai voidaan upottaa meren pohjaan mannerperus-taan.

Tätä yleistä tyyppiä oleva keksinnön mukainen säiliö tunnetaan erikoi- *4 58555 sesti siitä, että mainitut vierekkäin sovitetut pystykotelot on muodostettu: a) säteittäisistä levyistä, jotka mahdollisesti osittain on täytetty eristysaineella, jotka levyt on sovitettu reunoittain pystysuunnassa toistensa päälle likimain säiliön vaipan koko korkeuteen asti ja on kiinnitetty vaippaan pulttien ja helojen avulla, jotka ennalta on sovitettu pystyriveihin säiliön vaipan sisäpintaan, b) etupuolisista levyistä, jotka mahdollisesti on osittain täytetty eristysaineella, jotka levyt on sovitettu vierekkäin siten, että niiden väliin jää liikkumavara, jolloin nämä levyt painautuvat mainittujen säteittäislevyjen sisäpuolisiin päätyihin, joihin ne on lukittu lukituslaitteilla, kuten ruuveilla, jotka on kierretty mainittujen säteittäislevyjen kiinnityspultteihin, ja joiden kierteitetty varsi ul-konee säiliön sisustaa kohti mainituista säteittäisistä levyistä, jotka ruuvit painautuvat sopivasti vaneria tai vastaavaa ainetta oleviin lukituskieliin, jotka muodostavat saumojen peitteet, jotka sovit-tuvat kahden viereisen etulevyn viereisten reunojen päälle, joissa reunoissa sopivasti on huullokset, joihin nämä sauman peittävät kielet sovittuvat, jolloin mainittujen säteittäisten levyjen ja etulevyjen pituudet ovat likimain samat, ja esim. suuruusluokkaa 1,8...2 metriä helpon käsittelyn sallimiseksi.

Tällä tavoin saadaan rakenteen suuri yksinkertaistuminen ja taloudellisuus verrattuna edellä mainitussa patentissa 1.546.524- selitettyyn rakenteeseen, jossa käytetään päällekkäin sovitettuja koteloita. Tämä kevennetty rakenne antaa kuitenkin etulevyille vapauden ja mahdollisuuden liikkua toisiinsa nähden. Tämä on sangen tärkeätä, koska säiliön ulkopuolinen kestävä vaippa muuttaa muotoaan ulkopuolisten lämpötilanvaihtelujen seurauksena, jotka johtavat säiliön halkaisijan vaihteluihin. Eristyskerroksen alueella voi tällöin esiintyä useiden senttimetrien suuruisia siirtymiä. Nämä muodonmuutokset saadaan helposti tasoittumaan eri säteittäisten levyjen ja etulevyjen selitetyn vapaan asennuksen ansiosta, niin että nämä levyt voivat liikkua toisiaan pitkin ja toisiaan kohti.

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan painautuu säteittäisten levyjen mainittuihin kiinnitysheloihin toisella päällään puuta, lasikuitua tai vastaavaa materiaalia olevat vinotuet, jotka on kysymykseen 5 58555 tulevassa kohdassa sovitettu kulmaan, esim. likimain vaakasuoraan ja *+5° kulmaan säteittäissuuntaan nähden, kun taas mainittujen etulevyjen vaippaa kohti olevaan sisäpintaan on sovitettu tukianturat, joihin mainittujen vinotukien toiset päät sovittuvat, jolloin säätölaitteita käytetään jokaisen tukianturan säätämiseksi siihen liittyvään vinotukeen nähden, jolloin nämä vinotuet muodostavat mainittujen etulevyjen risti-jänteet, jotka estävät näiden etulevyjen kokoonpuristumisen säiliöissä olevan nesteytetyn kaasun paineen vaikutuksesta.

Tällä tavoin voivat kotelot, jotka muodostavat eristyskerroksen kantavan rakenteen, saavuttaa tarvittavan jäykkyyden varastoidun nesteytetyn kaasun aiheuttaman staattisen rasituksen kestämiseksi siinäkin tapauksessa, että tämän eristyskerroksen paksuus on sangen suuri, esim. yhden metrin suuruusluokkaa. Jokaisella korkeudella voidaan vinotuet, niiden lukumäärä ja niiden sijainti sovittaa siten, että saadaan syntymään nesteytetyn kaasun staattisen paineen edellyttämä lujuus. Asennustyö tulee sangen yksinkertaiseksi, koska ainoastaan on ensin sijoitettava paikalleen säteittäislevyt, esim. pitkin pystyriviä pohjasta alkaen säiliön yläpäähän asti, minkä jälkeen sijoitetaan paikalleen vinotuet ja etulevyt, jotka kiinnitetään säteittäislevyihin. Lopuksi säädetään vinotukien tukianturat siten, että ne hyvin toimivat näiden vinotukien ristijänteinä. Kun otetaan huomioon suuret asennustolerans-sit, jotka sallivat tällaisen kokoamisen, ja jokaisen levyn liikkumavaran toisiin levyihin nähden, voidaan kaikki elementit valmistaa ennalta tavanomaisena puusepäntyönä ilman pakkoa noudattaa tarkkoja valmis-tustoleransseja. Lämmöneristyskoteloiden asennuksen jälkeen voidaan tehdä yksinkertaisesti täyttämällä nämä kotelot esim. perliitillä, joka sopivasti täytetään ja sullotaan.

Keksintöä voidaan myös soveltaa siten, että muodostetaan sinänsä tunnettu liikunta-aalto säiliön pohjaan yhdistämään invaria olevat tiivistys-kalvot, jotka peittävät vastaavasti säiliön pohjan ja sivuseinämän, jolloin tämä aalto on kiinnitetty toisaalta säiliön sivuseinämää kohti sovitetun eristyksen kannattavaan pystyrakenteeseen ja toisaalta on kiinnitetty eristyskoteloihin, jotka voivat liikkua säteittäissuunnas-sa, jolloin ne on ankkuroitu säiliön pohjaan köysien tai senkaltaisten avulla. Tämä liikunta-aalto on sovitettu siten, että sen kovera puoli on suunnattu ylöspäin ja että se lepää kantavan eristyskerroksen varassa, joka sopivasti on joustavasti muotoaan muuttavaa ainetta. Tällöin ei ole vaaraa liikunta-aallon rikkoutumisesta nesteytetyn kaasun 6 58555 staattisen paineen vaikutuksesta, joten tämä aalto voidaan tehdä ohuesta, esim. invaria olevasta peltilevystä. Tämän aallon kiinnitys sisäreunastaan koteloihin, jotka voivat liukua säteittäisesti, sallii säiliön ponjan ja raipan eri suurten laajenemisten tasoittamisen, erikoisesti vaipan siirtyessä lämmönvaihtelujen vaikutuksesta, jotka aiheutuvat erikoisesti auringon säteilystä.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten perusteella, jotka esimerkkinä esittävät erästä rakennusmuotoa ja eräitä keksinnön mukaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena vaakaleikkauksena säiliön erästä neljännestä.

Kuvio 2 esittää kaaviollisena pystyieikkauksena säiliön puoliskon erästä osaa.

Kuvio 3 esit1ffi.ä suurennetussa mittakaavassa kuviossa 1 erikoisesti viivalla ympäröityä yksityisosaa III, ja tästä kuviosta nähdään, miten säiliön vaipan kanssa kosketuksessa oleva kantava eristyskerros on muodostettu.

Kuvio 4 esittää osiinsa hajoitettuna kuviona miten säteittäislevyt, etulevyt ja vinotuet on asennettu yhteistoimimaan siten, että muodostuu kantavan eristyskerroksen kotelot.

Kuvio 5 esittää kuvion 3 tason V-V kohdalta tehtyä leikkausta.

Kuvio 6 esittää pienennetyssä mittakaavassa kaaviollisesti ja tasoon levitettynä säteittäislevyjen sovitusta säiliön vaippaa vasten.

Kuvio 7 esittää kuvion 6 tason VII-VII kohdalta tehtyä leikkausta.

Kuvio 8 esittää kuvion 6 kaltaisena kuviona myöhempää pystytysvaihetta, jossa etulevyt on sijoitettu paikalleen.

Kuviot 9 ja 10 esittävät perspektiivikuvioina vinotuen päiden sovittamista vastaavasti etulevyn etuosaan ja säteittäislevyn tukianturaan.

7 58555

Kuvio 11 esittää kaaviollisesti päältä päin etulevyä.

Kuvio 12 esittää kuvion 11 levyä-sivulta katsottuna.

Kuvio 13 esittää säteittäislevyä levytasossa katsottuna..

Kuvio 14 esittää kaaviollisesti neljän etulevyn sijoittamista paikalleen, jotka levyt lepäävät kahden säteittäislevyn varassa, joiden paksuus on huomattavasti liioiteltu piirustuksen selvyyden vuoksi.

Kuvio 15 esittää suurennetussa mittakaavassa kuvion 3 viivalla ympäröityä yksityiskohtaa XV, ja tästä kuviosta 15 nähdään tiivistyskalvon asennus ja sen kiinnitys etulevyihin.

Kuvio 16 esittää pystyleikkauksena katon luona olevaa tiivistystä.

Kuvio 17 esittää pystyleikkauksena miten pystysuuntaisen tiivistys-sulun ja vaakasuoran tiivistyssulun välinen liitos tehdään yhdistämällä nämä sulut säiliön pohjassa liikunta-aallon avulla.

Kuvio 18 esittää kaaviollisesti päältä päin ja eräiden osien ollessa poistettuina kuvion 17 leikkauksena näyttämää liitosta, jolloin tässä kuviossa 18 on säiliön vaipan kaarevuus näytetty huomattavasti liioiteltuna selityksen havainnollistamiseksi.

Kuvio 19 esittää suurennetussa mittakaavassa tehtynä leikkauksena liitosvyöhykettä, joka on ympäröity viivalla XIX kuviossa 17.

Kuvio 20 esittää kuvion 3 kaltaisena kuviona pienennetyssä mittakaavassa erästä vaihtoehtoista ratkaisua, jossa käytetään kaksinkertaista tiivistyssulkua.

Kuvio 21 esittää suurennetussa mittakaavassa yksityiskohtaa, joka kuviossa 20 on ympäröity viivalla XXI. Tästä kuviosta 21 nähdään kaksinkertaisen tiivistyssulun asennus ja sen kiinnitys eristyskerroksen etulevyihin.

Kuvio 22 esittää kuvion 17 kaltaisena kuviona pienennetyssä mittakaavassa erästä vaihtoehtoista ratkaisua, jossa liikunta-aalto, joka on tehty säiliön pohjaan pystyn tiivistyskalvon ja vaakasuoran tiivistys- 8 58555 kalvon yhdistämiseksi toisiinsa, on jaettu kahdeksi puoliaalloksi.

Kuvio 23 esittää kuvion 16 kaltaisella tavalla, mutta pienennetyssä mittakaavassa katon luona olevaa tiivistystä siinä tapauksessa, että käytetään kaksinkertaista tiivistyssulkua.

Viitataan ensin kuvioihin 1 ja 2, jotka esittävät säiliötä 30 nestey-tetyn luonnonkaasun varastoimiseksi erittäin alhaisessa lämpötilassa suunnilleen ilmakehän paineessa keksinnön mukaisesti. Tämä säiliö on pääasiallisesti muodostettu jäykästä ulkopuolisesta vaipasta, jossa on raudoitettua betonia oleva pohja 31, joka lepää perustuksen 52 varassa, esijännitettyä raudoitettua betonia oleva vaippa 33 ja raudoitettua betonia oleva holvi 34, johon on ripustettu köysien 35 varaan, katto 36, jossa on palkit 37, joiden varassa lepää lämmöneris-tyskerros 38.

Pohjalle 31 on sovitettu vierekkäin jäykät kotelot 39, jotka on täytetty säiliön pohjan eristyskerroksen 40 muodostavalla perliitillä.

Nämä kotelot voivat esim. olla tyypiltään ja rakenteeltaan samankaltaisia, kuin joita käytetään edellä mainitussa patentissa 1.546.524 selitetyn säiliön sisäpuolisen eristyskerroksen muodostamiseksi.

Säiliön vaipan 33 sisäpuolisesti peittävä, sivulla sijaitseva eristys-kerros 41 on muodostettu vierekkäin sovitetuista koteloista 42, kuten seuraavassa nähdään, ja jotka erikoisesti on selitetty kuvion 3 perusteella. Tämän kerroksen 41 paksuus voi olla hyvin suuri, esim. yhden metrin suuruusluokkaa.

Säiliön sisäpuolinen tiivistyssulku on vastaavalla tavalla kuin on selitetty mainitussa patentissa 1.546.524 muodostettu ohuesta invar-peltiä olevasta päällysteestä, jonka paksuus on esim. 0,2 tai 0,3 mm. Säiliön pohjassa oleva tiivistyskalvo on muodostettu yhdensuuntaisista nauhoista 43, jotka on levitetty kuvion 1 näyttämällä tavalla eristys-kerroksen 40 päälle, ja joiden säiliön sisustaa kohti 90° kulmaan käännetyt laipat on reunoittain hitsattu lämmöneristyskerrokseen 40 kiinnitettyihin metallinauhoihin, kuten on mainittu patentissa 1.546,524. Säiliön sivuseinämän tiivistyskalvo on muodostettu samalla tavoin kuin pohjan kalvo vierekkäin sovitetuista invar-nauhoista 44, joiden säiliön sisustaa kohti 90° käännetyt laipiot on reunoittain hitsattu 9 58555 kiinni lämmöneristyskerrokseen 41 kiinnitettyihin metallinauhoihin, kuten selviää lähemmin seuraavassa ja erikoisesti kuvioiden 3 ja 15 selityksen yhteydessä.

Säiliön pohjan peittävä tiivistyskalvo 45 ja sivuseinämän peittävä tiivistyskalvo 46 on yhdistetty toisiinsa tiiviisti liikunta-aallolla, joka on sovitettu säiliön pohjaan, ja jonka rakenne selitetään seuraavassa lähemmin, erikoisesti kuvioiden 17...19 yhteydessä.

Katto on tiivistetty pehmeällä kalvolla, joka on tehty muovin ja metallin yhdistelmästä 48 tai senkaltaisesta, jonka paikoilleen sijoitus selitetään lähemmin kuvion 16 yhteydessä. Tämä pehmeä kalvo peittää betoniholvin 34 alle ripustetun kattorakennelman 36 pinnari.

Seuraavassa selitetään sivulla sijaitsevan eristykerroksen rakenne, jolloin erikoisesti viitataan kuvioihin 3...15.

Kuten erikoisesti nähdään kuviosta 3* on lämmöneristyskerros 41 muodostettu vierekkäin sovitetuista pystykoteloista 42. Jokaisessa kotelossa 42 on: a) säteittäislevyt 50, jotka näytetyssä esimerkissä on tehty kahdesta vanerilevystä 51, 52, jotka on koottu puuta olevien rimapalkkien varaan, joiden palkkien tyhjät sisätilat 56, 57 on täytetty jollain eristeellä, esim. vuorivillalla, b) etulevyt 60, jotka näytetyssä esimerkissä on tehty kahdesta vaneri-levystä 61, 62, jotka on tuettu puurimoilla, esim. kahdella päässä olevalla puurimalla 63, 65 ja neljällä välirimalla 64. Sisätilat 66 on sopivasti täytetty samalla tavoin kuin säteittäislevyjen yhteydessä lämmöneristeellä, kuten vuorivillalla tai senkaltaisella, c) vinotuet 70, jotka toimivat etulevyjen 60 risti jänteinä.

Kotelot 42 voidaan sijoittaa paikalleen ja koota seuraavalla tavalla: Ankkuroidaan ensin pultteja 80 pystyriveihin säiliön vaipan 33 betoniin. Siinä tapauksessa, että tämä vaippa on tehty metallista, sovitetaan pultit samalla tavoin ja kiinnitetään esim. hitsaamalla. Pystyviivat voidaan tarkasti piirtää laserin avulla. Pultit sovitetaan siten, että niiden avulla voidaan kiinnittää helat 81 (kuviot 3, 5 ja 10), ίο 58555 joiden avulla säteittäislevyt 50 voidaan kiinnittää säiliön vaippaan. Kun kaikki pultit 80 on tällä tavoin sijoitettu paikalleen sopivasti jakautuneina, kuten seuraavassa lähemmin selitetään, voidaan säteittäislevyt sovittaa pystysuunnassa päällekkäin pitkin pystyviivoja latomalla täten peräkkäin levyt 50a, 50b, 50c, 50d, 50e, jne. (kuvio 6). säiliön yläpäähän asti. Näiden levyjen korkeus on sopivasti suuruusluokkaa 1,8...2 metriä, niin että niitä voidaan helposti käsitellä. Käsittelyssä käytetään säiliöön sovitettua pystytornia. Kun täten on sovitettu paikalleen päittäin tällainen pystyrivi säteittäisiä levyjä, jatketaan seuraavalla pystyrivillä, toisin sanoen kiinnitetään levyt 50p, 50q, 50r, jne., ja täten jatketaan edelleen. Jokainen säteittäi-nen levy kiinnitetään heloihinsa 81 puuruuveilla 82, jotka kierretään helojen 81 aukkojen 83 läpi. Ruuvit 82 kiinnittyvät levyn 50 puusydä-meen 53. Tavallisesti hela 81 sovitetaan aluksi levyn 50 vastaavan reunan 58 päälle, minkä jälkeen helojen kiinnitysmutterit 84 kierretään pulteille 80.

Kun täten on valmistettu kaksi tai kolme säteittäisten levyjen toisiinsa liittyvää pystyriviä kuten kuviossa 6 on näytetty, sijoitetaan vino-tuet 70 vaakasuoraan helojen 81 laattojen 85 väliin (kuvio 10).

Tämän tukirakenteen päälle sijoitetaan nyt etulevyt 60 alhaalta alkaen, toisin sanoen asentamalla vuoron perään levyt 60a, 60b, 60c, 60d, jne. (kuvio 8).

Kuten selvemmin nähdään kuviosta 3, on kahden etulevyn 60 välissä huomattavan suuri välys 68, jonka tarkoitus selviää myöhemmin. Etulevyjen 60 asennuksen ja kiinnityksen mahdollistamiseksi on huullokset 69 (kuviot 3 ja 11) tehty levyjen 60 sivureunoihin siten, että sama sauman peittävä lukituskieli 86 voi painautua kahden viereisen etulevyn viereisen yhdensuuntaisen reunan säteittäistä levyä 50 vasten. Lukitus-kieli 86 kiinnitetään säteittäislevyn 50 reunaan 59 pulttien 87 avulla, jotka on sovitettu (kuviot 3, 4 ja 13) tukitankoon 55, joka muodostaa levyn 50 reunan 59. Kieli 86 lukitaan pultteihin 87 upotettujen muttereiden 88 avulla (kuvio 3). Kuten kuviosta 13 nähdään, voidaan levyjen 50 reunassa 59 käyttää esim. kolmea pulttia 87.

Kuten selvimmin näkyy kuvioista 3, 4, 9 ja 10, tukevat ristijänteinä toimivat vinotuet 70 toisella päällään laattojen 85 välissä olevien helojen 81 välityksellä säiliön vaippaan 33 ja toisella päällään 11 58555 metallianturoihin 90, jotka on kiinnitetty puuruuveilla palkkeihin 92, joihin etulevyt 60 painautuvat. Palkit 92 on puolestaan asennettu helojen 93 varaan (kuviot 3 ja 4), jotka kierteitettyjen tappien 94 ja mutterien 95 avulla kiinnitetään levyjen 50 reunaan 59. Palkit 92 kiinnitetään puuruuvien 96 avulla helojen 93 sivuilla oleviin tuki-siipiin 97. Kuviossa 8 on esitetty seitsemän palkkia 92, jotka täten on sovitettu ristijänteinä toimivien vinotukien 70 varaan valmiina vastaanottamaan etulevyt 60.

Jokaisessa anturassa 90 on säätöruuvi 98, joka voidaan kiertää kiertei-tetyssä reiässä 99, ja joka puristuu metallilaattaan 100, jonka varaan voidaan sopivasti sijoittaa jokainen vinotuki 70, jolle se toimii risti jänteenä, ja täten voidaan tasoittaa kaikki valmistustoleranssit.

Koteloiden 42 asennusjärjestys on täten seuraava: a) piirretään kiinnitysviiva ja sijoitetaan paikalleen pultit 80, h) asennetaan pystyriveihin viereiset säteittäiset levyt, joiden reunassa on helat 81, ja kiinnitetään nämä levyt panemalla mutterit 84 paikalleen, c) sijoitetaan vinotuet 70 paikalleen, d) sovitetaan palkit 92 vinotukien varaan, kiinnitetään ja säädetään risti jänteet, e) sijoitetaan paikalleen etulevyt 60 ja kiinnitetään ne kiertäen mutterit 88 pulteille 87, jotka menevät saumat peittävien lukituskie-lien 86 läpi.

Tällaisessa rakenteessa ovat huomattavan suuret muodonmuutokset mahdolliset eri etulevyjen liitossaumojen luona siten, että vaipan muodonmuutokset välittyvät eristyskerroksen tasolle vastaavien muodonmuutosten avulla, jotka eivät millään tavoin vahingoita eristyskerroksen 41 mekaanista lujuutta, jonka loppujen lopuksi tulee kestää säiliössä olevan nesteytetyn kaasun työntövoimat.

Koska nesteytetyn kaasun aiheuttama staattinen paine on verrannollinen sen korkeuteen säiliössä, lasketaan vinotukien lukumäärä, jakautuma ja lujuus siten, että säiliö joka kohdassa kestää siihen kohdistuvat maksi-mirasitukset. Niinpä on kuvioissa 6 ja 8 esitetty vinotukien sellainen jakautuma, jonka mukaan säiliön alaosassa kolme kahden vinotuen muodostamaa ryhmää on käytetty jokaista etulevyä kohden, kun taas keskiosassa 12 58555 on käytetty vain kaksi ryhmää, ja yläosassa on yksi ainoa ryhmä.

Etulevyjen ja säteittäislevyjen paikalleen sijoittamisen ja kokoamisen helpottamiseksi käytetään sopivasti eri päällekkäin sovittuvien säteittäislevyjen ja etulevyjen välissä rimoja tai senkaltaisia, jotka muodostavat tukia, jotka varmistavat levyjen pystysuuntaisen yhteenliittymisen samalla linjalla pystyreunojen luona, joissa on vastaavat urat tai reiät. Kuvioissa 11 ja 12 on täten näytetty rima, joka muodostaa lukitustapin 101, joka työntyy kahden päällekkäin sovitetun etulevyn uriin 102. Samalla tavoin on kuviossa 13 rima, joka toimii lukitustappina ja työntyy alapuolisen säteittäislevyn pystyreunaan 104 ja yläpuolisen säteittäislevyn pystyreunaan 105.

Seuraavassa selitetään tiivistyssulun asennus ja kiinnitys eristys-kerrokseen 41. Tätä\arten tehdään, kuten erikoisesti on esitetty kuvioissa 3 ja 15, etulevyjen ulkopintaan urat 106. Lähemmin selitettynä, kuten on näytetty kuviossa 15, on ura 106 muodostettu levyn 60 yläpuolisen vanerilevyn 61 kerrokseen, ja kuten kuviosta 11 nähdään, ulottuu tämä ura pitkin levyn koko pituutta. Tämä ura on muodostettu likimain suorakaiteenmuotoisesta leikkauksesta, joka on jyrsitty levyn tukipintaan 61 ja se on pidennetty toisella puolella levyn tukipinnan alla uralla 108. Tähän uraan 108 sovittuu profiilin 109 vaakasuora haara, joka profiili on tehty invaria tai jotain muuta alhaisen lämpötilan kestävää ja pienen lämpölaajenemiskertoimen omaavaa metallia olevasta T-muotoisesta kappaleesta. Tappi 110, joka muodostaa profiilin 109 lukitustyven, pysyttää lopuksi profiilin 109 urassaan 108. Profiilin 109 haara 109a ulkonee täten kohti säiliön sisustaa levyn 60 tukipinnan yläpuolelle. Tähän ulkonevaan osaan hitsataan sitten ^at-kuvan sauman avulla molempien viereisten säiliön sivulla sijaitsevan tiivistyskalvon muodostavien invarnauhojen 44 kulmaan käännetyt molemmat laipat.

Kuvion 3 näyttämässä suoritusesimerkissä on jokaisessa etulevyssä kaksi uraa 106, ja jokaista sauman peittävää kieltä 86 varten on vastaava yhdensuuntainen ura 107. Tiivistyskalvo 46 on täten saatu hyvin kiinnitetyksi tätä kalvoa kannattavaan eristyskerrokseen, mutta se pääsee vapaasti laajenemaan pystysuunnassa. Näiden vierekkäin sijaitsevien invar-nauhojen kaikkien koholle käännettyjen reunojen ansiosta varmistetaan yhdistelmän hyvä joustavuus, joten tämä yhdistelmä voi seurata eristyskerroksen kaikkia niitä muodonmuutoksia, jotka aiheutuvat 13 58555 etulevyjen liikkumisesta betonia olevan vaipan 33 eri suurten lämpölaajenemisten seurauksena.

Kuvioissa 3 ja 14 nähdään aukot 112, jotka on tehty etulevyjen ulkopuoliseen vanerikerrokseen 61. Nämä aukot on tehty siten, että tiivis-tyskalvon 46 rikkoutuessa nesteytetty kaasu, joka tulee kosketukseen lämpimän levyn 60 kanssa ja haihtuu tämän levyn sisätiloissa 66, pääsee poistumaan näiden aukkojen 112 kautta levyjen muotoa muuttamatta. Koska toisaalta levyt on asennettu päällekkäin ja kanavat 200 on tehty lukitusrimoihin 101 (kuvio 11), ovat kaikki saman pystyrivin etulevyt yhteydessä keskenään ja muodostavat hormin, joka päästää virtaamaan säiliön yläosaan sen kaasun, joka muodostuu tiivistyskalvon paikallisen murtuman seurauksena.

Seuraavassa viitataan kuvioon 16, joka kuvaa säiliön katon asennusta.

Viimeisten pystykoteloiden 42 päälle sijoitetaan sen jälkeen, kun jokaiseen pystykoteloon on täytetty, sullottu ja tärytetty perliittiä koko korkeudelta, vanerilevyt 120, jotka muodostavat eristyskerroksen kannen. Vaipan 33 ja levyjen 120 välinen tiiviys aikaansaadaan muovin ja metallin yhdistelmällä 121 tai vastaavalla, joka sovitetaan koko säiliön ympäri.

Samalla tiivistyskalvo 48, joka peittää säiliön kattorakennelman 36, kiinnittyy tiiviisti, kohdassa 122 levyihin 120. Levyjen 120 ja katto-rakennelman 36 palkkien 37 päälle on sovitettu lasivillalla, perliitil-lä tai jollain vastaavalla eristeellä 123 täytettyjä pusseja tai säkkejä, jotka muodostavat kattorakennelman hyvän lämpöeristyksen.

Seuraavassa selitetään erikoisesti kuvioiden 17...19 perusteella pystyn sivulla sijaitsevan tiivistyskalvon ja säiliön pohjalla olevan vaakasuoran tiivistyskalvon välinen liitos.

Säiliö konstruoidaan sinänsä tunnetulla tavalla siten, että vaippa 33 pääsee siirtymään säteittäisesti pohjan 31 varassa liukuliitoksen ansiosta, joka on muodostettu esim. teräslevyistä 131, 132, jotka liukuvat toisiaan pitkin, ja jotka on yhdistetty toisiinsa muotoaan muuttavalla liikunta-aallolla 133. Itse asiassa voi näet esiintyä vaipan 33 suhteellisen suuria säteittäisiä siirtymiä pohjan 31 varassa.

14 58555 Nämä siirtymät ovat sitäkin suuremmat, koska eäiliö on mitoiltaan hyvin suuri, ja nämä muodonmuutokset seuraavat sangen herkästi vuorokaudenajan mukaan vaihtelevää auringonsäteilyä.

Vaipan liikkuessa tällä tavoin pohjan varassa, mikä liike voi päivän määrättynä tuntina olla suuri eteläsuunnassa ja pieni pohjoissuunnassa on eristyskerroksen 41 seurattava vaippaa, koska se on kiinnitetty siihen, ja tämän kerroksen on muutettava muotoaan vastaavalla tavalla. Sama koskee tiivistyskalvoa 46. Tämän tuloksena esiintyy huomattavan suuria pystykalvon 46 alapään ja tiivistyskalvon 45 kehän välisiä siirtymiä, koska viimeksi mainittuun kalvoon ei kohdistu tällaisia muodonmuutoksia. Kalvojen 46 ja 45 välinen liitos on aikaansaatu muotoaan muuttavan liitoksen avulla, jona on liikunta-aalto 47.

Nykyään käytettyjen liikunta-aaltojen kupera puoli on tavallisesti suunnattu ylöspäin lämmönmenetysten pienentämiseksi. Tässä tapauksessa tätä rakennetta ei käytetä, koska säiliön sangen suurien mittojen takia liikunta-aalto olisi vaarassa murtua nesteytetyn kaasun staattisen paineen vaikutuksesta tai muuten se olisi tehtävä liian paksuksi. Tämän liikunta-aallon 47 kovera puoli on täten keksinnön mukaan suunnattu ylöspäin siten, että se jatkuvasti lepää vastaavalla tavalla muotoillun eristyskerroksen 134 päällä. Tämä eristyskerros voidaan tehdä esim. suhteellisen jäykistä kappaleista 135, 136, jotka ovat esim. paisutettua polyvinyylikloridia, joka tunnetaan tavaranimellään "Klegecell", ja suhteellisesti pehmeämmistä ja enemmän joustavista kappaleista 137, 138, jotka on tehty vuorivillasta, pehmeästä paisutetusta polyuretaanista tai jostain muusta sopivasta aineesta.

Aallon 47 toinen sivu (kuvio 17) on kiinnihitsatun pidennyksen 47a luona kiinnitetty ruuveilla 139’ säiliön kannatusrakenteessa kiinni oleviin kappaleisiin 191, kun taas tämä aallon 47 toinen sivu on, kuten selvimmin nähdään kuviosta 19, kiinnitetty ruuveilla 139 eristys-koteloihin 140, jotka voivat liukua säteittäisesti muiden eristyskote-loiden 141 päällä. Tätä varten kotelot 140 on ankkuroitu pohjaan kryogeenista terästä olevilla köysillä 142, jotka on sovitettu koteloiden 140 sivuihin, mikä estää koteloiden 140 nousemisen ylöspäin mutta päästää nämä kotelot vapaasti siirtymään säteittäissuunnassa. Koteloiden 140 alapinta toimii liukupintana, joka on kosketuksessa koteloiden 141 yläpinnan kanssa. Kotelot 140 ja 141 on täytetty jollain sopivalla lämmöneristeellä, esim. perliitillä tai vuorivillalla.

15 58555

Tiiviys vaakasuoraan kalvoon 45 nähden on aikaansaatu hitsaamalla tämän kalvon 45 kehäreuna liikunta-aallon 47 vaakasuoraan osaan 147 ruuvien 139 yläpuolella. Hitsaus on kaaviollisesti esitetty kuvion 19 kohdassa 144.

Tiiviys pystykalvoon 46 nähden on aikaansaatu hitsaamalla tämän kalvon alareuna liikunta-aallon 47 pystyosaan.

Liittäminen koteloihin 39» jotka muodostavat säiliön pohjalla 31 sijaitsevan eristyskerroksen, tehdään puuta tai vaneria olevien levyjen 145 avulla, jotka on leikattu tarpeen mukaan sopiviin mittoihin, ja jotka painautuvat toisella sivullaan koteloiden 39 reunaan ja toisella sivullaan koteloiden 140 yläpinnan tätä varten lovettuun reunaan 146. Tämä lovettu reuna 146 sallii myös koteloiden 140 säteittäisen siirtymisen. kokoamisen helpottamiseksi voidaan invarnauhat 43 katkaista ennen kuin ne saavuttavat liikunta-aallon 47 osan 147, ja liitosnauhat 148 voidaan leikata ja mitoittaa tarpeen mukaan.

Kuvioiden 17...19 kohdassa 150 on kaaviollisesti näytetty koukut, joiden avulla kotelot 140 voidaan köysien 142 välityksellä ankkuroida säiliön pohjaan.

Koteloiden 140, 141 ja koteloiden 39 välinen tila täytetään muotoaan enemmän tai vähemmän muuttavilla ja kokoonpuristuvilla eristyskappa-leilla 151, jotka tehdään esim. paisutetusta polyvinyylikloridista. Kappaleiden 151 ja. koteloiden 150 välinen liitos 152 voitaisiin tehdä käyttäen soluvaahdosta, vuorivillasta tai senkaltaisesta tehtyä tiivistettä. Kotelot 39 on sopivasti ankkuroitu köysillä 252 pohjaan, erikoisesti kehästään siten, että ne eivät pääse nousemaan ylöspäin, ja että ne kokoamisen aikana muodostavat hyvin tasaisen pinnan.

Liikunta-aallon 47 valmistuksen helpottamiseksi tehdään tämä aalto sopivasti vierekkäin sovitetuista likimain suoraviivaisista sektoreista, joiden vaakasuora projektio on hyvin paljon suorakaidetta muistuttava tasakylkinen trapetsi. Näiden eri sektoreiden hitsausviivat on kuviossa 18 merkitty numerolla 154.

Seuraavassa viitataan kuvioihin 20 ja 21, jotka kuvaavat erästä vaihtoehtoista rakennetta, jossa käytetään kaksinkertaista tiivistyskalvoa.

16 58555 Näissä kuvioissa on saraoja numeroita käytetty edellisissä kuvioissa esiintyvien samankaltaisten kappaleiden merkitsemiseksi. Niinpä kuviossa 20 nähdään kotelot 42, jotka muodostavat kantavan eristys-kerroksen, joka painautuu säiliön betonivaippaan 33. Kotelot on pääasiallisesti muodostettu säteittäisistä levyistä 50, joihin painautuvat etulevyt 60, jotka on tuettu vinotuilla 70. Eristyskerroksen 41 rakenne muistuttaa täten sitä, joka edellä selitettiin erikoisesti kuvion 3 perusteella.

Kuvioiden 20 ja 21 näyttämän vaihtoehtoisen rakenteen mukaan käytetään kahta tiivistyskalvoa 160 ja 161, jotka on sovitettu eristyskerrosta 41 vasten, jolloin niiden väliin on sovitettu lämmöneristyskerros 162, joka on mekaanisesti kestävä ja on tehty solulasista, esim. sellaisesta solulasista, joka tunnetaan tavaranimellään "vaahtolasi", tai paisutetusta polyvinyylikloridista tai poljruretaanivaaJidosta.

Tämän kuvion näyttämä konstruktio voi olla edullinen siinä suhteessa, että on olemassa toinen tiivistyssulku, jonka avulla voidaan toisaalta vähentää kestävän ulkopuolisen rungon valmistukseen käytettävän betonin kryogeenisten ominaisuuksien merkitystä (erikoisesti lisäesijännityksen suuruutta), ja toisaalta voidaan tämä runko muodostaa ei-kryo-geenisista aineista, kuten tavallisesta teräksestä, mutta silti pysyttää koko rakenneyhdistelmän suuri varmuusaste.

Kiinnitys suoritetaan, kuten kuviossa 21 on näytetty, varsin samankaltaisella tavalla kuin selitettiin kuvion 15 yhteydessä. Metalli-nauhojen 109 asemesta, jotka lukitaan uriin 108, jotka on tehty levyjen 60 vanerilevykerrokseen 61, käytetään nyt pitempiä nauhoja 163» jotka asennetaan vastaavalla tavalla. Kuvion 21 näyttämässä esimerkissä nauhan 163 poikkileikkaus on L-muotoinen, ja se on lukittu suorakaiteenmuotoisen listan 164 avulla. Voitaisiin yhtä hyvin käyttää poikkileikkaukseltaan T-muotoista nauhaa, kuten kuviossa 15, jolloin ainoastaan on pidettävä huoli siitä, että nauhan 163 haara 163a on riittävän pitkä, niin että siihen voidaan kiinnittää molemmat sulun muodostavat kalvot 160, 161, joiden välissä on eristyskerros 162.

Kalvot 160 ja 161 muodostetaan ilmeisesti samalla tavoin kuin kalvo 106 sijoittamalla vierekkäin invar-nauhoja 44, joiden 90° säiliön sisustaa kohti käännetyt reunat on hitsattu kiinni metallinauhan 163 osaan 163a, kuten kaaviollisesti on näytetty kohdassa 165. Kalvo 161 17 58555 on muodostettu vastaavalla tavalla sijoittamalla vierekkäin invar-nauhat 44*, joiden 90° kulmaan käännetyt reunat on hitsattu kuten kaaviollisesti on näytetty kohdassa 166, nauhan 163 osaan 163a.

Seuraavassa viitataan kuvioon 22, joka esittää liikunta-aallon erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, joka yhdistää säiliön vaipan peittävän pystyn tiivistyskalvon pohjan peittävään vaakasuoraan tiivistyskal-voon. Kuviossa 22 on samoja viitenumerolta käytetty kuvion 17 samankaltaisten osien merkitsemiseksi.

Kuvioiden 22 ja 21 esittämien suoritusmuotojen pääasiallinen ero on, että liikunta-aalto 170, joka yhdistää pystyn tiivistyskalvon 46 ja vaakasuoran tiivistyskalvon 45 toisiinsa, on jaettu kahteen puoliaal-toon, joiden koverot osat 171» 172 on käännetty ylöspäin. Toinen ero on siinä, että kuviossa 22 on liikunta-aalto kaksinkertainen, koska sillä tehdään säiliön kahden päällekkäin olevan pystykalvon 160, 161 ja kahden päällekkäin olevan vaakasuoran kalvon 173, 170 välinen liitos, jolloin tämä esimerkki vastaa sitä tapausta, jossa käytetään kahta päällekkäin olevaa tiivistyskalvoa, jotka on erotettu toisistaan eristyskerroksilla 162 ja 175.

Tiivistyssulun 46 säteittäiset siirtymät tiivistyssulkuun 45 nähden saadaan tasoitetuiksi samalla tavoin kuin kuviossa 17 molempien joustavasti muotoaan muuttavien puoliaaltojen 171» 172 avulla. Puoliaalto 171 on muodostettu kahdesta invaria olevasta puoliaallosta 176, 177, jotka on erotettu toisistaan eristyskerroksella 178, ja jotka toisella sivullaan on hitsattu vastaavasti kalvoihin 160 ja 161 ja kiinnitetty ruuveilla kantavaan eristysrakenteeseen. Toisessa päässään puoli-aalto 176 on kiinnitetty esim. puuta olevaan eristyskappaleeseen 179, ja kiinnitetty esim. samalla tavoin kuin puoliaalto 47 levyyn 140 (kuvio 19). Kappale 179 on kryogeenista terästä olevilla köysillä ankkuroitu säiliön pohjaan, ja se voi liukua ja siirtyä säteittäisesti pitkin levyn 141 pintaa 143. Puoliaalto 177 on samalla tavoin kiinnitetty puuta olevaan kappaleeseen 181, joka lepää kappaleen 179 päällä.

Samalla tavoin on puoliaalto 172 muodostettu kahdesta invarkourusta 182, l83, jotka on erotettu toisistaan eristeellä 184. Kourun 182 toinen sivu on kiinnitetty kappaleeseen 179 ja toinen sivu kappaleeseen 185, joka on kryogeenista terästä olevalla köydellä 186 ankkuroitu säiliön pohjaan siten, että kappale 185 pääsee liukumaan säteittä!- S8555 18 sesti laatikon 141 pinnalla 140. Yläpuolisen aallon 183 toinen sivu on kiinnitetty kappaleeseen 181 ja toinen sivu kappaleen 185 päällä lepäävään kappaleeseen 187. Muodonmuutokset ja siirtymät tapahtuvat vastaavalla tavalla kuin selitettiin kuvion 17 yhteydessä. Kohdassa 188 on esitetty eristysainetta, kuten vuorivillaa oleva täyte, joka täyttää koteloiden 39 ja viereisten koteloiden 141 samoin kuin kappaleiden 185 välisen tyhjän tilan.

Eri tiivistyssulut on aikaasaatu hitsaamalla ja peittämällä invar-levyillä, erikoisesti ruuvinpäiden päällä, niin että liikuntapuoli-aallot voidaan kiinnittää eri kappaleisiin. Niinpä on kohdissa 189 ja 190 näytetty invarlevyt, jotka on hitsattu kiinni kahden puoliaallon viereisiin osiin 176, 182 ja 177, 183.

Samalla tavoin kuin kuviossa 17 lepää etulevyjen 60 alapää puuta olevien kappaleiden 191 varassa, jotka kappaleet puolestaan on kiinnitetty jäykästi koteloihin 192, jotka on tukevastl.ankkuroitu pulteilla 193 pohjaan 31. Levyjen 60 kappaleisiin 191 painautuvassa alapäässä on liukupinta 194 niin, että eristyskerros 41 pääsee vapaasti liikkumaan, kun vaippa siirtyy säteittäisesti pohjan varassa.

Seuraavassa viitataan kuvioon 23, jossa on näytetty, miten tiivis liitos aikaansaadaan katon luona siinä tapauksessa, että käytetään kaksinkertaista tiivistyskalvoa 160, 161 säiliön sivulla olevan tiivis-tyskerroksen 46 muodostamiseksi. Huomataan täten, että molempien tii-vistyskalvojen yläpäät on yhdistetty toisiinsa hitsatuilla saumoilla.

Tämän sovituksen ansiosta voidaan säiliön tultua kokonaisuudessaan pystytetyksi suorittaa säiliön molempien kalvojen kokonaistiiviyttä esittävä koe johtamalla kalvojen väliin merkkikaasua määrätyn paineen alaisena ja mittaamalla tämän kaasun mahdolliset menetykset määrätyn ajan, esim. 24 tai 48 tunnin kuluttua. Ellei koe osoita mitään vuotoa, niin on saatu varmistetuksi molempien kalvojen täydellinen tiiviys.

Keksintö ei tietenkään millään tavoin rajoitu tässä havainnollistavassa mielessä selitettyihin rakenteisiin ja suoritusmuotoihin, vaan Keksinnön piiriin kuuluvat selitettyjen keinojen kaikki vastaavat tekniset ratkaisut samoin kuin niiden yhdistelmät, mikäli nämä on tehty keksinnön ajatuksen puitteissa ja ne lankeavat seuraavien patenttivaatimusten piiriin. Erikoisesti voidaan vinotuet 70 sopivasti valaa lasikuiduilla 19 58555 lujitetusta muovista, mikä keventää rakennetta ja tekee sen enemmän teollisuusmaiseksi. Samalla tavoin voidaan etu- ja/tai säteittäis-levyt lujittaa valetuilla lasikuituvahvisteisilla tukirakenteilla.

Claims (5)

1. 20 58555
2. 1. Varastosäiliö (30) erittäin alhaisessa lämpötilassa olevaa nestey-tettyä kaasua, esim. nesteytettyä luonnonkaasua varten, joka säiliö voidaan kiinnittää maahan tai upottaa ja ankkuroida mannerperustan pohjaan, ja joka säiliö on sitä tyyppiä, jossa on ulkopuolinen kuori, joka on muodostettu pohjasta (31), vaipasta (33) ja kupolista (34), jotka on tehty esijännitetystä teräsbetonista tai jostain muusta sopivasta mekaanisesti kestävästä materiaalista, kuten teräksestä tai kevytmetallilejeeringistä, paksu lämmöneristyskerros (41), joka on muodostettu koteloista (42), jotka on tehty puusta, vanerista tai senkaltaisista, ja jotka on täytetty jollain eristysaineella, kuten paisutetulla vaahdolla, perliitillä, vuorivillalla tai senkaltaisella, jotka kotelot (42) on sovitettu kiinteästi tai sijoitettu vierekkäin siten, että ne sisäpuolisesti peittävät suurimman osan pohjasta (31) ja vaipasta (33), ja vähintään yksi tiivistyssulku (45, 46), joka painautuu mainittuun lämmöneristyskerrokseen (41), johon se on kiinnitetty, joka tiivistyssulku (45, 46) on muodostettu alhaisessa lämpötilassa kestävän ja pienen lämpölaajenemiskertoimen omaavan metallin ohuesta kalvosta, esim. invaria tai vastaavaa ainetta olevista nauhoista (44), joiden säiliön (30) sisustaa kohti suunnatut laipat on reunoistaan hitsattu kiinni metallinauhoihin (109), jotka on kiinnitetty mainittuun lämmöneristyskerrokseen (41), tunnettu siitä, että mainitut vierekkäin sovitetut pystykotelot (42), on muodostettu: a) säteittäisistä levyistä (50), jotka mahdollisesti osittain on täytetty eristysaineella, jotka levyt (50) on sovitettu reunoittain pystysuunnassa toistensa päälle likimain säiliön (30) vaipan (33) koko korkeuteen asti ja on kiinnitetty vaippaan (33) pulttien (80) ja helojen (81) avulla, jotka ennalta on sovitettu pystyriveihin säiliön vaipan (33) sisäpintaan, b) etupuolisista levyistä (60), jotka mahdollisesti on osittain täytetty eristysaineella, jotka levyt (60) on sovitettu vierekkäin siten, että niiden väliin jää liikkumavara (68), jolloin nämä levyt (60) painautuvat mainittujen säteittäislevyjen (50) sisäpuolisiin päätyihin (59), joihin ne on lukittu lukituslaitteilla, kuten ruuveilla (88), jotka on kierretty mainittujen säteittäislevyjen (50) kiinnityspulttei- 21 58555 hin (87), ja joiden kierteitetty varsi ulkonee säiliön (30) sisustaa kohti mainituista säteittäisistä levyistä (50), jotka ruuvit (88) painautuvat sopivasti vaneria tai vastaavaa ainetta oleviin lukituskie-liin (86), jotka muodostavat saumojen peitteet, jotka sovittuvat kahden viereisen etulevyn (60) viereisten reunojen päälle, joissa reunoissa sopivasti on huullokset (69), joihin nämä saumanpeittävät kielet (86) sovittuvat, jolloin mainittujen säteittäisten levyjen (50) ja etu-levyjen (60) pituudet ovat likimain samat, ja esim. suuruusluokkaa 1,8...2 metriä helpon käsittelyn sallimiseksi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 muakinen säiliö, tunnettu siitä, että säteittäisten levyjen (50) mainittuihin kiinnitysheloihin (81) painautuvat toisella päällään vinotuet (70), jotka on kysymykseen tulevassa kohdassa sovitettu kulmaan, esim. likimain vaakasuoraan ja 45° kulmaan säteittäissuuntaan nähden, kun taas mainittujen etulevyjen (60) tai näitä tukevien palkkien (92) vaippaa (33) kohti olevaan sisäpintaan on sovitettu tukianturat (90), joihin mainittujen vinotukien (70) toiset päät sovittuvat, jolloin säätölaitteita (98, 99, 100) käytetään jokaisen tukianturan säätämiseksi siihen liittyvään vinotukeen nähden, ja nämä vinotuet (70) muodostavat sinänsä tunnetulla tavalla mainittujen etulevyjen (60) ristijänteet, jotka estävät näiden etulevyjen kokoonpuristumisen säiliössä (30) olevan nesteytetyn kaasun paineen vaikutuksesta .
4. 3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säiliö, tunnet-t u siitä, että rimat (101) tai vastaavat muodostavat tapit, jotka varmistavat levyjen (50, 60) pystysuuntaisen yhteenliittymisen ja näiden levyjen pystyreunojen suuntautumisen, joihin pystyreunoihin on tehty vastaavat urat.
5. 1. Behällare (30) för att upplagra gas i vätskeform vid mycket lag temperatur, säsom i vätskeform bringad naturgas, vilken behällare kan fästas pä marken eller nedsänkas och förankras vid kontinentalsockelns botten, och vilken behällare är av en typ som omfattar en yttre mot-ständskraftig stomme, som är bildad av en botten (31), en mantel (33) och en kupol (3“+) av förspänd armerad betong eller av nägot annat 58555 22 lämpligt mekaniskt hällfast material, säsom stäl eller en lättmetall-legering, ett tjockt värmeisolationslager (41), som bestär av kassuner (42) av trä, faner eller liknande, som är fyllda med ett isolerings-medel, sasom expanderat skum, perlit, bergsull eller liknande, vilka kassuner (42) är fast monterade eller anordnade sida vid sida och täcker internt den största delen av bottnen (31) och mäntein (33), och minst en täthetsspärr (45, 46), som stöder mot och är fästad vid nämnda värmeisolationslager (41), vilken täthetsspärr (45, 46) är bildad av en tunn folie av en metall, som är smidig vid lag temperatur, och som har en liten värmeutvidgningskoefficient, vilken spärr är bildad av band (44) av invar eller liknande, vilkas mot det inre av behällaren uppvikta flänsar är svetsade kant vid kant vid metallband (109) som är fästade vid nämnda värmeisolationslager (41),kännetecknad därav, att nämnda invid varandra anordnade vertikala kassuner (42) är bildade: a) av radiala skivor (50), som eyentuellt är partiellt fyllda med isoleringsmedel, vilka skivor (50) är anordnade kant vid kant vertikalt den ena ovanpä den andra väsentligen upp tili hela höjden av behälla-rens (30) mantel (33) och är fästade vid denna mantel (33) med bultar (80) och beslag (81), som pä förhand är anordnade i vertikala linjer pä den inre ytan av behällarens mantel (33), b) av frontskivor (60), som eventuellt delvis är fyllda med isoleringsmedel, vilka skivor (60) är anordnade sida vid sida sä, att mellan dem kvarblir ett spelrum (68), varvid de stöder mot de inre ändorna (59) av nämnda radiala skivor (50), vid vilka de är fästade med fastsätt-ningsmedel, sasom muttrar (88), som skruvats pä bultar (87) som är fästade vid nämnda radiala skivor (50), och vilkas gängade skaft skjuter ut mot det inre av behällaren (30) frän nämnda radiala skivor (50), vilka muttrar (88) lämpligen stöder mot lästungor (86) av faner eller liknande, som bildar fogarna täckande element, som stöder grensle över tvä närliggande kanter av tvä invid varandra liggande frontskivor (60), vilka lämpligen är försedda med urtag (69) för mottagning av nämnda fogen täckande element (86), varvid längden av nämnda radiala skivor (50) och nämnda frontskivor (60) är väsentligen densamma, och t.ex. av storleksordningen 1,8...2 meter, för att möjliggöra en lättare hanterbarhet.