FI57825B - Ett par i varandra ingripande rotorer - Google Patents

Description

ΓΓ-^—Ί KUULUTUSJULKAISU rnoor

VfiTg W <”> uTL&aoNiNOssKkirT 5782 5 ^ ^ (51) Ky.n3p*.a? P 04 C 18/16 SUOMI—FINLAND (2.1) **·«*»»***"“·—Ι·κ«ΗΜ·Μ»αη| 750556 (M) mumlipllv»-An»&fcnln|»d*g 26.02.75 ^^ (23) AHmpllvi—GIMslMtadag 26.02.75 (41) Tullut (ulklMlul — BIMt offmtllg 07.09.75

Patentti- ja rakistarihallftus (44) Niht*«ksip«Km ja kiniLjvikaiwn pvm. —

Patent- och ragittarstyralMn Aiwekmn utkgd oeh utUkrifteo pubttcurad 30.06.80 (32)(33)(31) PjnM««y utuellMW—a«gM prlortm 06.03. 7¾

Englanti-England(GB) 10070/71* (71) Svenska Rotor Maskiner AB, Nacka, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Lauritz Benedictus Schibbye, Saltsjö-Duvnäs, Ruotsi-Sverige(SE) % (7*0 Oy Kolster Ab (5^) Roottoripari, joka koostuu kahdesta yhteensopivasta roottorista -Ett par i varandra ingripande rotorer Tämä keksintö liittyy ruuviroottorikoneeseen ja tarkemmin määriteltynä yhteensopivien roottoreiden muotoon, joina roottoreina on nk. sisäkierteinen eli naarastyyppiä oleva roottori, jossa on ruuvimaisia harjoja, joiden välissä on uria, joiden pääosat sijaitsevat jakoympyrän sisällä ja joilla urilla on pääasiallisesti koverat sivut ja nk. ulkokierteinen eli koiras- tai urostyyppiä oleva roottori, jossa on ruuvimaisia harjoja, joiden välissä on uria, joiden pääosat sijaitsevat roottorin jakoympyrän ulkopuolella ja joilla urilla on kuperat pinnat.

„ US-patenttijulkaisun 2 622 7Ö7 kuvasta 16 on tunnettu roottorimuoto, jossa jokainen naarasroottorin harja on varustettu jakoympyrän ulkopuolella olevalla huipiillä, kun taas jokainen urosroottorin ura on varustettu vastaavalla jakoympyrän sisäpuolella olevalla syvennyksellä. Näiden huippujen ja syvennysten sivut muodostavat vastaavien harjojen ja urien täydellisistä sivuista pienet osat. Jokainen näistä pienistä sivuosista on muotoiltu siten, että se seuraa ympyränkaarta, jonka keskipiste on vastaavan jakoympyrän keskipiste. Urosroottorin ympyränkaaren 57625 säde on suurempi kuin naarasroottorin, koska halutaan varmistaa, että mitään kiin-nitarttumista ei tapahdu koneen käytön aikana. Tämä säteiden ero on suuruudeltaan 1-2 %. Näiden pienten sivuosien pienen ulottuvuuden johdosta, sekä niiden lähellä jakoympyrää olevan sijainnista johtuen, jossa sivuosien välinen luisto on pienimmillään, ovat pienestä säteiden eroavaisuudesta johtuvat vuodot mitättömiä. Tähän tunnettuun laitteeseen on edelleen naarasroottorin jakoympyrän sisäpuolelle muotoiltu suurempia sivuosia, jotka kaareutuvat jakoympyrän keskipisteen ympäri, jolloin niiden tangentit vastaavissa jakoympyrän leikkauspisteissä muodostavat n. 10° negatiivisen kulman roottorisäteen kanssa, kun roottorisäde on piirretty ko. leikkauspisteen kautta.

Ruuvikompressorit, joilla on tällaiset pintamuodot ovat toimineet tyydyttävästi, kun roottorit on yhdistetty synkronointivaihteen avulla. Vastaavasti ovat tällaiset muodot toimineet tyydyttävästi ruuvikompressoreissa, joissa on suora kosketus pintojen välillä, silloin kun urosroottori on yhdistetty voimanlähteeseen, huolimatta siitä, että momentinsiirtävä pinta jakoympyrän lähellä on pieni. Nämä pinnat on muotoiltu normaalisti, että saataisiin aikaan kosketus ainoastaan jako-ympyröiden lähellä, pienemmällä pintojen välisellä välyksellä kuin pintojen muut osat tavalla, joka on hyvin tunnettu ruuvipumppujen yhteydestä jo kolmekymmentäluvulta. Ruuvikompressoreissa, joissa on suora pintakosketus ja naarasroottori yhdistetty voimanlähteeseen, jota on ehdotettu esim. US-patenttijulkaisussa 3 307 777» on tämä tunnettu muototyyppi aiheuttanut tiettyjä vaikeuksia osittain siksi, että roottorien välillä täytyy siirtää suurempi momentti, osittain siksi, että pyörittävän naarasroottorin pintojen kosketuskohdat ovat jakoympyrän sisäpuolella, kun taas pyörivän urosroottorin kosketuskohdat ovat jakoympyrän ulkopuolella, josta johtuu, että kehänopeus kosketuskohdassa on alhaisempi pyörittävällä pinnalla kuin pyörivällä pinnalla, josta johtuen suhteellinen luistonopeus pintojen välillä on sellainen, että pintojen väliin ei muodostu kantavaa öljykerrosta.

Tunnetun muototyypin toinen epäkohta on, että pintojen välinen kulma urosroottorin urassa pitkin jakoympyrää tulee niin pieneksi, että roottorit tulevat monimutkaisiksi valmistaa ja melkein mahdottomaksi valmistaa tyydyttävällä tavalla käyttäen vierintäjyrsinmenetelmää.

Tämän keksinnön tavoitteena on suurentaa yhteensopivien roottoreiden sivupintojen momentinsiirtävää pintaa.

Keksinnön toinen tavoite on muotoilla roottorit siten, että ainakin osa momentinsiirtävistä pinnoista ovat siten asetetut suhteessa vastaavaan jakoympyrään, että pyörittävällä sivulla kosketuskohdassa on suurempi nopeus kuin pyörivällä.

57825

Kolmas tavoite keksinnöllä on muotoilla roottorit siten, että urosroottorin sivujen välistä kulmaa jakoympyrän kohdalla lisätään, jolloin ne voidaan edullisesti valmistaa vierintäjyrsinkoneessa.

Nämä tavoitteet saavutetaan siten, että keksinnön mukaisella laitteella on pääasiallisesti tunnusomaista, että roottorin akseleita vastaan kohtisuorassa tasossa kunkin naarasroottoriuran ainakin toisen sivun mainittu pienempi sivun osa ja koirasroottorin yhteistoiminnassa olevan harjsm sivun pienempi osa kumpikin esittävät segmentin, joka sijaitsee vastaavan jakoympyrän vieressä, jolloin mainitut segmentit seuraavat käyriä, jotka ovat toistensa verhokäyriä, ja että mainittu sivusegmentti ja siihen liittyvä suurempi sivunosa ainakin kullakin koirasroottorin harjalla yhteisessä jakoympyrän pisteessään omaavat eri kaarevuussäteet «τ' ja yhteisen tangentin, joka muodostaa alle 30° olevan kulman (/9) sellaisen säteit-täisen viivan kanssa, joka on vedetty mainitun yhteisen kosketuspisteen kautta.

Seuraavassa kuvataan keksinnön erästä, parhaana pidettyä toteutusesimerkkiä viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää pystysuoraa läpileikkauskuvantoa ruuvikompressorista pitkin kuvion 2 viivaa 1-1; kuvio 2 esittää poikkileikkauskuvantoa kuvion 1 kompressorista pitkin kuvion 1 viivaa 2-2; ja kuvio 3 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 2 yksityiskohtaa.

Kuvioissa 1 ja 3 näytetty ruuvikompressori käsittää kuoren 10, joka muodostaa työtilan 12 oleellisesti kahden toisensa leikkaavan, lieriömäisen porauksen muodossa, joiden akselit ovat yhdensuuntaiset. Kuoressa 10 on lisäksi pienpaine-kanava 1U ja suurpainekanava 16 juoksevalle työaineelle, jotka kanavat ovat yhteydessä työtilan 12 kanssa vastaavasti pienpaineaukon 18 ja suurpaineaukon 20 kautta.

Näytetyssä kompressorissa pienpaineaukko 18 sijaitsee kokonaisuudessaan työ-^ tilan 12 pienpainepuolen päätyseinämässä 22 ja ulottuu pääasiallisesti porausten akselit sisältävän tason toisella puolella. Näytetyn kompressorin suurpaineaukko 20 sijaitsee osaksi työtilan suurpainepuolen päätyseinämässä 2k ja osaksi sen lieriöseinämässä 26 ja se sijaitsee kokonaisuudessaan porausakseleiden läpi kulkevan tason sillä puolella, joka on vastapäätä pienpaineaukkoa.

[työtilassa 12 on kaksi yhdessä toimivaa roottoria, nimittäin ulkokiertei-nen roottori 28 ja sisäkierteinen roottori 30, joiden akselit osuvat yhteen porausakseleiden kanssa. Nämä roottorit on laakeroitu kuoressa 10 lieriömäisissä rulla-laakereissa 32 pienpainepuolen päätyseinämässä ja kuulalaskeripareissa 31»» joilla on olakkeet, suurpainepuolen päätyseinämässä 2k. Sisäkierteinen roottori 30 on lisäksi varustettu tynkäakselilla 36, joka ulkonee kuoren 10 ulkopuolelle.

11 57825

Ulkokierteisessä roottorissa 28 on neljä kierukkamaista, sileää pintaa 38 ja välissä olevat urat 1+0, joiden kulma on noin 300°. Sisäkierteisessä roottorissa 30 on kuusi kierukkamaista, sileää pintaa 1+2 ja välissä olevat urat 1+1+, joiden kulma on noin 200°. Sisäkierteisen roottorin sileät pinnat k2 on varustettu päillä 1*8, jotka ovat säteittäisesti sisäkierteisen roottorin 30 jakoympyrän 1*6 ulkopuolella ja ulkokierteisen roottorin urat 1*0 on varustettu vastaavilla juurilla 52, jotka ovat säteittäisesti ulkokierteisen roottorin 28 jakoympyrän 50 sisäpuolella.

työtilan 12 lieriön seinämässä 26 on useita öljynruiskutuskanavia 5^*» jotka johtavat leikkausviivaan kahden porauksen välillä, jotka muodostavat työtilan 12. Nämä kanavat 5l* muodostavat yhteyden öljyn varastokammion 58 ja työtilan 12 välillä. Öljyä syötetään tähän kammioon 58 paineöljyn lähteestä, jota ei näytetä, syöttöaukon 60 kautta paineen alaisena, joka on suurempi kuin paine, joka vallitsee työtilassa 12 kanavien 5*+ aukkojen kohdalla.

Sisäkierteisen roottorin jokaisessa urassa 1*1* on ensimmäinen sivu 62, joka on johtava sivu kompressorissa ja toinen takasivu 61*. Kumpikin sivu 62, 6k ulottuu uran 1+1* pisteestä, joka on säteittäisesti sisimpänä, ulos pisteeseen 68, 70, joka on vastaavasti läheisen sileän pinnan 1*2 huipulla 72, joka sijaitsee roottorin 30 jakoympyrän 1*6 ulkopuolella, joka ympyrä leikkaa sivut 62, 6U kohdissa 7I+ ja 76. Kummallakin sivulla 62, 61* on näin ollen pääosa 66-7I*, 66-76, joka on jakoympyrän 1*6 sisällä ja pienempi osa 7l+“68, 76-70, joka on jakoympyrän 1*6 ulkopuolella.

Johtavan sivun 62 pääosa 66-7!* koostuu kolmesta eri osasta. Ensimmäinen osa 66-78 on muotoiltu pyöreänä kaarena, joka ulottuu noin 10° kulmassa "et" ja jonka keskipiste 80 sijaitsee jakoympyrällä ja jonka säteen "r" pituus on noin 1+0 % roottorin 30 jakosäteestä. Toinen osa 78-82 on muotoiltu pyöreänä kaarena, jonka keskipiste 81* sijaitsee jakoympyrän 1+6 ulkopuolella suoran viivan 78-80 pidennyksellä, ja jonka säteen "R" pituus on noin 1*/3 säteen "r" pituudesta.

Kolmas osa 82-7I* noudattaa suoraa viivaa, joka pisteessä 82 muodostaa tangentin pyöreälle kaarelle, jonka säde on "R", ja joka jakoympyrän 1*6 pisteessä 71* muodostaa noin 20° kulman säteittäisen viivan kanssa, joka on vedetty roottorin 30 keskipisteestä 86.

Takasivun 6U pääosa 66-76 koostuu myös kolmesta eri osasta. Ensimmäinen osa 66-88 on johtavan sivun 62 ensimmäisen osan 66-78 peilikuva. Toisen osan 88-90 sisimmässä pisteessä 88 on tangentti, joka on sama kuin ensimmäisen osan 66-88. Osan uloin piste 90 sijaitsee ympyrällä, jonka halkaisija on jakosäde 86-80. Näiden kahden pisteen 88, 90 välillä osa noudattaa kaarta, joka on episyk-loidinen ja jota kuvataan jäljempänä. Kolmas osa 90-76 noudattaa suoraa säteit-täistä viivaa, joka on vedetty roottorin 30 keskipisteestä 86.

5 57825

Ulkokierteisen roottorin jokaisessa sileässä pinnassa on samalla tavalla johtava sivu 92 ja takasivu 9¾. Kumpikin sivu 92, 9¾ ulottuu huipusta 96 vastaavaan pisteeseen 98 ja 100, joka on läheisen uran U0 pohjaosalla 102, joka sijaitsee ulkokierteisen roottorin 28 jakoympyrän 50 sisällä, joka ympyrä leikkaa sivut 92, 9¾ vastaavasti pisteissä 10U ja 106, Kummassakin sivussa 92, 9¾ on täten pääosa 96-10¾. 96-106, joka on jakoympyrän 50 ulkopuolella ja pienempi osa 10U-98, 106-100, joka on jakoympyrän 50 sisäpuolella.

Johtavan sivun 92 pääosa 96-10¾ koostuu kolmesta eri osasta. Ensimmäinen osa 96-108 on muotoiltu pyöreänä kaarena, joka vastaa sisäkierteisen roottorin 30 johtosivun 62 ensimmäistä osaa 66-78. Toinen osa 108-112 kytkeytyy sisäkierteisen roottorin 30 johtosivun 62 toisen osan 78-82 kanssa. Kolmas 112-10¾ osa kytkeytyy liukuvasti sisäkierteisen roottorin johtosivun 62 kolmannen osan 82-7¾ kanssa ja jolla osalla on kierron aikana jokaisessa kosketuspisteessä yhteinen tangentti naarasroottorin kolmannen osan 82-7¾ kanssa. Urosroottorin kohdat 10¾ ja naarasroottorin kohta 7¾ sattuvat yhteen suoralla, joka yhdistää roottoreiden keskipisteet 86, 122, josta on seurauksena, että kulma ">β" on yhtä suuri kummassakin roottorissa.

Takasivun 9¾ pääosa 96-106 koostuu myös kolmesta eri osasta. Ensimmäinen osa 96-11^ on johtosivun 92 ensimmäisen osan 96-108 peilikuva. Tämän ensimmäisen osan pää 11¾ tuottaa lisäksi sisäkierteisen roottorin 30 takasivun 6¾ episykloi-disen, toisen osan 88-90. Toisen osan 11U—116 kehittää piste 90 sisäkierteisen roottorin 30 takasivussa 6¾. Kolmannen osan 116-106 kehittää sisäkierteisen roottorin 30 takasivun 6¾ kolmas osa 90-76.

Ulkokierteisen roottorin 28 johtavan sivun 92 pienemmän osan 104-98 muodostaa kaksi eri osaa. Ensimmäinen osa 10^118 noudattaa suoraa viivaa, joka muodostaa tangentin sivun 92 pääosan 96-10¾ kolmanteen osaan 112-10¾ nähden jako-^ ympyrän 50 pisteessä 10¾. Toisen osan 118-98 kehittää sisäkierteisen roottorin uran johtosivun 62 uloin piste 68. Sivuosien 1C^-118, 118-98 leikkauspiste 118 sijaitsee niin, että viiva 10^118 muodostaa tangentin kaarelle 118-98 mainitussa pisteessä 118.

Sisäkierteisen roottorin 30 johtosivun 62 pienempi osa 7^68 noudattaa käyrää, jonka kehittää ensimmäinen osa 10^*—118 ulkokierteisen roottorin 28 johto-sivun 92 pienemmässä osassa 10^98.

6 57825

Ulkokierteisen roottorin 26 takasivun 94 pienempi osa 106-100 koostuu kahdesta eri osasta. Ensimmäinenosa 106-120 noudattaa suoraa viivaa» jonka pidennys kulkee ulkokierteisen roottorin 28 keskipisteen 122 läpi. Täaä euora viiva 106-120 muodostaa tangentin takasivun 94 pääosan 96-106 kolmanteen osaan 116-106 nähden jakoympyrän 90 pisteessä 106. Toisen osan 120-100 kehittää sisäkierteisen roottorin uran takasivun 64 ulein piste 70. Sivuosien 106-120» 120-100 välinen leikkauspiste 120 sijaitsee niin» että viiva 106-120 muodostaa tangentin käyrälle 120-100 mainitussa pisteessä 120.

Sisäkierteisen roottorin 30 takasivun 64 pienempi osa 76-70 noudattaa käyrää» jonka tuottaa ensimmäinen osa 106-120 ulkokierteisen roottorin 28 taka-sivun 94 pienemmässä osassa 106-100.

Sisäkierteisen roottorin jokaisen sileän pinnan 42 huipussa 72 on tiivisty8nauha 124« joka parantaa tiivistystä kuoren lierlSselnämää vasten. Ulkokierteisen roottorin jokaisen uran 40 pohjaosassa 102 on lisäksi lovi 126» jonka sisään ja josta ulos sisäkierteisen roottorinyhdessä toimivan» sileän pinnan 42 tlivistyenauha 124 kulkee roottoreiden 30»28 pyöriessä.

Hoottoreiden edellä kuvatut profiilit liittyvät kaikki niiden teoreettiseen muotoon. Jotta kuitenkin varmistettaisiin sen koneen mekaaninen luotettavuus» jossa roottorit on asennettu» on oltava tietyt välykset roottoreiden välillänliden osissa» joiden ei tule koskettaa toisiaan suoraan. Näiden välysten saamiseksi on toista tai molempia roottoriprofiileja muunnettava hieman» niin että ne poikkeavat teoreettisesta muodostaan. Näiden poikkeamien muodot ja koot ovat erilaisia erityyppisissä koneissa» riippuen työskentelyolosuhteista» so. puristuksesta tai laajennuksesta» käytetyn kaasuntyyplstä, kaasun lämpötilasta» joka riippuu koneen jäähdytysjärjestelmästä» nm. nesteen ruiskutuksesta ja järjestelmästä» joka siirtää vääntöaomentin roottoreille» kuten erilliset tahdistushammaspyörät, jotka kytkevät roottorit yhteen» suora sivu-kosketus käyttävän» ulkokierteisen roottorin kanssa ja suora slvukosketus käyttävän» sisäkierteisen roottorin lmssa» sekä roottoreiden mitoista.

Piirustuksissa on poikkeaminen teoreettisista roottoriprofliloista sijoitettu kokonaan sisäkierteiseen roottoriin 30* Poikkeamisten muodon osittaa katkoviiva 128» joka on selvyyden vuoksi sijoitettu lllotellun kauaksi teoreettisesta sivuprofiilista. Piirustuksessa on poikkeamiset näytetty kompressorin kohdalla, jossa on suora slvukosketus ja käyttävä, sisäkierteinen roottori 30. Poikkeamisiin teoreettisesta muodosta verrattuna sivujen 62, 64 pääosien ensimmäisiin jatoisiin osiin 66-78, 66-88 ja 78-82, 88-90 sisältyy muuttumaton ensimmäinen koko mitattuna kohtisuoraetl sivuun 62, 64 nähden. Poikkeaminen suhteessa johtosivun 62 pääosan 66-74 kolmanteen osaan 82-74 pienenee jatkuvasti koosta, joka on pisteessä 82, ja se on yhtä suuri kuin tämä suhteessa viereiseen toiseen osaan 78-82, toiseen, pieninpään kokoon jakoympyrän 46 pisteessä 74. Poikkeaminen suhteessa pienempään sivuosaan 74-68 on kooltaan muut- 7 57825 tumaton Ja sama kuin toinen koko pisteessä 74» kun se mitataan kohtisuorasti sivuun nähden. Kolmas koko on poikkeamisilla suhteessa takasivun 64 pääosan 66-76 kolmanteen osaan 90-76 Ja suhteessa takasivun 64 pienempään osaan 76-70. Suhteessa huippuun 72» lukuunottamatta tiivistysnauhaa 124» on poikkeamisella pysyvä neljäs koko mitattuna kohtisuorasti huippuun 72 nähden, so. roottorin säteittäisessä suunnassa. Käytännön sovellutuksessa dlman kompressorissa, Jolla ilmalla on ilmakehän paine Ja lämpötila, Jossa painosuhde on noin 8:1, Joka on varustettu öljyruiskutuksella Jäähdytystä, tiivistystä Ja voitelua varten, Jossa on suora sivukosketus käyttävän, sisäklerteisen roottorin 30 kanssa. Ja Jossa roottorin läpimitta on noin 200 mm, on ensimmäisen, toisen, kolmannenja neljännen poikkeaman koko vastaavasti 0,06-0,10 mm, 0,02-0,03 un, nolla Ja - 0,06-0,10 mm. Kun on suora sivukosketuskäyttö Ja käyttävä, ulkokierteinen roottori, on toisen Ja kolmannen poikkeaman koot vaihdettava keskenään. Jos käyttö tapahtuu tahdlstushammaspyörien kautta, on toisella Ja kolmannella poikkeamalla oltava positiiviset arvot, Jotka ovat pienemmät kuin ensimmäisen poik -k eaman koko.

Kun kaikki välyksen aikaansaavat poikkeamat sijoitetaan vain toiseen roottoriin, mieluiten sisäkiertelseen, on toinen roottori muodoltaan samanlainen kaikissa eri toteutusmuodoissa. Tällä tavoin voidaan samaa leikkaus-työkalua käyttää toista roottoria varten riippumatta sovellutuksesta, Ja kun valmistusta muutetaan, on valmistettava vain yksi uusi leikkaustyökalu, mikä on tärkeää varsinkin taloudellisesti.

Kulman "β" arvo voi vaihdella alueella 0-30°. Mitä pienempi tämä kulma on sitä parempi on kosketus yhdessä toimivien sivujen 62, 92 kesken.Mltä suurempi tämä kulma toisaalta on sitä paremmatovat olosuhtet leikkaustyökalulle, varsinkin vierintäjyrsinkoneessa käytettynä, mikä merkitsee, että useampia rootto-reita voidaanleikäta samalla leikkaustyökalulla tätä teroittamatta. Hoottorei-den valmistus on ts. nopeampi ja halvempi. Kulman "β" piirustuksessa näytetty koko, noin 20°, vaikuttaa parhaalta, varsinkin kompressorin näytetyssä toteutusmuodossa, jossa on suora sivukosketus ja käyttävä, sisäkierteinen roottori .

Claims (13)

1. 57825 δ
2. 1. Roottoripari, joka koostuu kahdesta yhteensopivasta roottorista (28, 30), jotka on varustettu ruuvinmuotoisilla harjoilla (38, 1*2) ja välissä olevilla urilla (1+0, 1+1+) ja jotka ovat sovitetut kiertymään yhdensuuntaisten akselien ympäri ruuvi-roottorikoneen työtilassa (12), jolloin toinen roottori (30) on naarasroottorityyp-piä ja siten muotoiltu, että kussakin uran sivussa (62, 61+) on suurempi osa (66 -7*+, 66 - 76), joka sijaitsee roottorin (30) jakoympyrän (1*6) sisäpuolella ja pienempi osa (71* - 68, 76 - 70), joka sijaitsee sen ulkopuolella, jolloin mainittu pienempi sivunosa (7** - 68, 76 - 70) seuraa käyrää, joka lähestyy lähellä olevaa uraa'(1*1+) jakoympyrästä (1*6) ja ulospäin, ja toinen roottori (28) on urosroottori-tyyppiä ja siten muotoiltu, että kussakin harjan sivussa (92, 9*0 on suurempi osa (96 - lOlt, 96 - 106), joka sijaitsee roottorin (28) jakoympyrän (50) ulkopuolella, ja pienempi osa (10U - 98, 106 - 100) joka sijaitsee sen sisäpuolella, tunnet-t u siitä, että roottorin akseleita vastaan kohtisuorassa tasossa kunkin naaras-roottoriuran (1+1*) ainakin toisen sivun (62, 6U) mainittu pienempi sivunosa (7** - 68, 76 - 70) ja koirasroottorin yhteistoiminnassa olevan harjan sivun (92, 9*0 pienempi osa (10l+ - 98, 106 - IOO) kumpikin esittävät segmentin (7I* - 68, 10U - 118; 76 - 70, 106 - 120), joka sijaitsee vastaavan jakoympyrän (1*6, 50) vieressä, jolloin mainitut segmentit seuraavat käyriä, jotka ovat toistensa verhokäyriä, ja että mainittu sivu-segmentti (loi* - ll8, 106 - 120) ja siihen liittyvä suurempi sivunosa (96 - 10l+, 96 - 106) ainakin kullakin koirasroottorin harjalla (38) yhteisessä jakoympyrän (50) pisteessään (loU, 106) omaavat eri kaarevuussäteet ja yhteisen tangentin, joka muodostaa alle 30° olevan kulman (β) sellaisen säteittäisen viivan (122 - IOU, 122 - 106) kanssa, joka on vedetty mainitun yhteisen kosketuspisteen (IOU, 106) kautta.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että mainitut suuremmat ja pienemmät sivunosat (96 - 106, 106 - 100), joilla on yhteinen tangentti, muodostavat koirasroottoriharjan (38) takasivun (9*0» kun roottorit (28, 30) ovat sovitetut kompressoriin.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että mainittu yhteinen tangentti kulkee roottorin (28) keskipisteen (122) kautta. 1*. Patenttivaatimuksen 3 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että mainittu sivusegmentti (106 - 120) seuraa roottorin (28) keskipisteen (122) kautta kulkevaa suoraa viivaa.
5. 5· Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen roottoripari, tunnet-t u siitä, että mainitut suuremmat ja pienemmät sivunosat (66 - 76, 76 - 70), jotka muodostavat naarasroottoriurassa (1*1*) olevan takasivun (6k) roottorien (28, 30) ollessa sovitettuina kompressoriin omaavat yhteisessä jakoympyrän (1*6) pisteessään (76) eri kaarevuussäteet ja yhteisen tangentin. 9 57825
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että jakopympyrän (1*6) vieressä oleva naarasroottorisivun (61+) mainitun suuremman osan (66 - 76) yksi osa (90 - 76) seuraa suoraa viivaa.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että mainitun sivunosan (90 - 76) määrittelevä suora viiva kulkee naarasroottorin (30) keskipisteen (86) kautta.
8. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen roottoripari, tunnet-t u siitä, että mainitut suuremmat ja pienemmät sivunosat (66 - 71*, 71* - 68; 96 -10l*, 10l* - 98) edellä kulkevasta sivusta (62, 92) sekä naarasroottoriurassa (UU) että koirasroottoriharjalla (38) roottoreiden (28, 30) ollessa sovitettuina kompressoriin omaavat vastaavan jakoympyrän (U6, 50) yhteisessä pisteessään (71*, IOU) eri ' kaarevuussäteet ja yhteisen tangentin.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että kukin johtavan sivun (62, 92) mainittu tangentti muodostaa likimain 20° olevan kul- - man mainitusta kosketuspisteestä (7*+, 10M vastaavan roottorin (28, 30) keskipis teeseen (86, 122) vedetyn säteittäisen viivan kanssa.
10. 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että johtavan naarasroottorisivun (62) mainittu suurempi osa käsittää osan (82 - 7*0 joka sijaitsee jakoympyrän (U6) vieressä ja joka (82 - 71*) seuraa suoraa viivaa.
11. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen roottoripari, tunnet-t u siitä, että ainoastaan toisen roottorin (28, 30) sivut (92, 91*; 62, 61+) poikkeavat teoreettisesta roottoriprofiilista, kun taas toisen roottorin (28, 30) sivut (92, 91*; 62, 61+) seuraavat teoreettista profiilia niin läheisesti kuin valmistusto-leranssit sallivat.
12. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että mainitut poikkeamat ovat naarasroottoriin (30) sovitetut.
13. 13. Patenttivaatimuksen 11 ja 12 mukainen roottoripari, tunnettu siitä, että mainituilla poikkeamilla on minimi alueella, joka ulottuu lyhyen matkan kyseessä olevan roottorin (28, 30) jakoympyrän (50, 1*6) kummallakin puolella. 10 5 78 2 5