FI56988C - Pappermaskinsduk innefattande sammanvaevda varp- och inslagstraodar. - Google Patents

Description

ΓβΙ ««KUULUTUSJULKAISU rrfiCö (11) UTLÄCCNINOSSKRIFT 5 6 988 (45) ^ ’ (51) Kv.lk.'/Int.CI.* D 21 F 1/10

SUOMI-FINLAND (21) Pitunttlhakamus — Ptt«ntaiw6knlng 1615 / TO

(22) H»k«miip*lvl — Ansöknlnpdag 08.06.TO

**" ' (23) Alkupllvl—GHtlgh*ttd«| 08.06.70 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offmtllg 11.12.70

Patentti- ia rekisterihallitus .... ....., ...

„ * .... (44) Nlhtlvlkslptnon Js kuuUJulktlsun pvm.—

Patent-och registerstyrelsen ' ' Ansöksn Utltfd och utl.*kriftM publkurad 31.01.80 (32)(33)(31) Pyydetty «uolkuu* —Begird prlorltet 10.06.69 USA(US) 831899 (Tl) Huyck Corporation, Washington Street, Rensselaer, New York, USA(US) (72) Leonard Robert Lefkowitz, Latham, New York, USA(US) (7¾) Oy Heinänen Ab (5^) Paperikonekangas, joka käsittää yhteenkudottuja loimi- ja kudelankoja - Pappersmaskinsduk innefattande sammanvävda varp- och inslagsträdar Tämän keksinnön kohteena on paperikonekangas, joka käsittää yhteenkudottuja loimi- ja kudelankoja. Lisäksi keksintö kohdistuu menetelmään tällaisen kankaan valmistamiseksi.

Tyypillisessä fourdrinier-paperikoneessa annetaan veteen.lietetty-jen kuitujen, ns. massalietteen, virrata liikkuvalle fourdrinier-> viiralle tai kankaalle, joka on tavallisesti metallilangasta ja/tai synteettisestä aineesta kudottu hihna, jatkuvan paperiarkin tai pa-perinkaltaista ainetta olevan arkin muodostamiseksi. Paperilla tai paperin kaltaisella aineella tarkoitetaan tässä yhteydessä paperia, voimapaperia, pahvia, paperimassaa, asbestilevyä ja muita samankaltaisia levymäisiä tuotteita. Kun massaliete liikkuu fourdrinier-vii- -2- 5 6 98 8 ralla, huomattava osa sen vesimäärästä poistuu ja täten muodostuu jonkin verran itseään kannattava jatkuva raina. Tämä veden poistaminen tehostuu sellaisten sinänsä tunnettujen laitteiden kuten esim. vesisiipien, pöytävalssien ja/tai imulaatikkojen avulla.

Sen jälkeen kun tämä jonkin verran itseään kannattava raina on poistunut huopautustelan kohdalla viiralta siirretään se koneen puristinosaan, jossa veden poistamista jatketaan viemällä raina yhteistoiminnassa olevien puristustelojen muodostamien puristus-kohtien välistä, jolloin nämä puristustelat myöskin aikaansaavat rainan kokoonpuristumisen. Raina siirretään sitten koneen kuivaus-osaan, jossa sitä kuljetetaan lämmönsiirron aikaansaamiseksi kuumennettujen sylinterimäisten telojen ohi, jolloin vettä edelleen poistuu haihtumalla. Lopuksi tämä paperiraina viedään sarjan kalenteri telo ja välistä, jossa irralliset kuidun päät nakotetaan alas ja paperirainalle aikaansaadaan sileä pinta, minkä jälkeen raina kerätään sopivalle kelalle.

Esillä oleva keksintö kohdistuu erityisesti paperikonekankaaseen. Tällaisen kankaan on oltava (l) vettä läpäisevä niin,että suuria määriä vettä voidaan suodattaa sen lävitse sille johdetusta mas-salietteestä, mutta ei kuitenkaan niin avoin, että se päästäisi lävitseen suuria kuitumääriä ja täten haittaisi paperin valmistusta synnyttämällä arkin, jolla on huonot painatusominaisuudet, ja johtamalla korkeaan kuitutappioon ''valkean veden" muodossa, (2) joustava, jotta voitaisiin välttää sen ennenaikainen murtuminen väsymisen johdosta, (3) sileä ja tasalaatuinen, jotta voitaisiin estää merkkien taikka tarpeettomien paperinpinnan vikojen syntyminen, (4) mitoiltaan pysyvä, jotta voitaisiin estää "vanuminen" eli mittamuutokset, jotka saattavat muuttaa kankaan läpäisevyyttä ja sen seurauksena kuivauskykyä ja muita ominaisuuksia, samoin kuin kankaalla muodostetun paperin ominaisuuksia sen eri kohdissa, ja (5) vastustuskykyinen kulutusta ja korroosiota vastaan kosteissa toimintaolosuhteissa.

Paperikonekankaat ovat tavallisesti olleet kudottuja viirarakentei-ta, jotka on valmistettu sellaisista aineista kuten esim. fosfori-pronssista, pronssista, ruostumattomasta teräksestä, messingistä tai näiden soveliaista yhdistelmistä. Tällaiset viirat kudotaan tasaisina yksinkertaisen eli palttinakudontaisen, toimikaskudotun, satiinin-omaieen tai jonkin muun sopivan kudontakuvion mukaisesti. Viiran kutomisen jälkeen sen molemmat päät liitetään esim. hitsaamalla yhteen niin, että muodostuu päättymätön nauhan kaltainen rakenne. Viime- -3- 56988 .

aikaiset kehitystulokset ovat osoittaneet» että kudoksia, Jotka entistä paremmin soveltuvat käytettäväksi paperikonekankaana, voidaan kutoa käyttäen pelkästään tai osittain synteettisiä aineita. Ifylon, Joka on polyamidikuitua, on havaittu soveliaaksi. Muita esimerkkejä soveliaista aineista ovat polyesterit, esim. "Dacron", tai akryyli-set kuidut, esim. "Orion", "Dynel" Ja "Acrilan", tai kopolymeerit, esim. saraani. , Loimi- Ja kudelangat saattavat olla materiaaliltaan Ja/tai rakenteeltaan keskenään samanlaisia tai erilaisia Ja ne saattavat olla muodoltaan yksisäikeisiä tai monisäikeisiä lankoja, tai lankoja Jotka on koottu soveliaista säikeistä, Jotka puolestaan on muodostettu peruskuiduista. Tällaiset kankaat voidaan kutoa Iitteinä Ja ne voidaan tehdä päättymättömiksi esim. kutomalla käsin kankaan kaksi päätä yhteen tai ne voidaan kutoa päättymättömiksi kuten esim. se kangas, joka on esitetty US-patenttijulkaisussa no.

2 903 021.

Tähän mennessä kankaiden valmistajat ovat saattaneet synteettisistä aineista valmistamansa kankaat erikoiskäsittelyn tai -käsittelyiden alaisiksi kutomisen jälkeen, jotta voisivat saada aikaan tuotteen, jolla on halutut fysikaaliset ominaisuudet. Nämä käsittelyt ovat aikaa vieviä ja niihin sisältyy kalliiden laitteiden käyttöä. Kuvioissa 1-3 on esitetty esimerkkinä tunnettu paperikonekangas 2, joka on kudottu suoraksi ja jonka päät on tämän jälkeen liitetty yhteen. Tämän kankaan langoissa 4 on kiharoita, joita seuraavassa nimitetään "pystysuoriksi aalloiksi" ja jotka sijaitsevat tasossa, joka on kohtisuorassa kankaan paperia koskettavaan pintaan nähden. Nämä pystysuorat aallot ovat osaksi seurausta loimilankojen 4 kääntymisestä kudelankojen eli täyttölankojen 6 yli ja ali kankaan 2 kutomisen aikana. Kun kangas 2 sijoitetaan paperikoneeseen, loimilan-gat 4 sijaitsevat kankaan kulkusuunnassa, jota suuntaa tässä yhteydessä nimitetään koneen suunnaksi. Kun kangas 2 on käytössä ja alttiina koneen suuntaisille jännityksille (osoitettu kuviossa 2 nuolilla T-T), jotka saattavat olla niinkin suuria kuin 14,3 kg/cm kankaan leveyssuunnassa, on loimilangoilla 4 tämän johdosta taipumus suoristua suoraksi eli pystysuora kihartuma koneen suunnassa pyrkii pienenemään. Tämän lisäksi aikaansaa koneen suuntaisten lankojen suoristuminen aaltoilun vaihtumista eli samalla, kun pystysuora aaltoilu koneen suuntaisissa langoissa vähentyy, lisääntyy pystysuora aaltoilu koneen poikittaissuunnassa. Lopputuloksena tästä on se, että kangas käyttökelpoisen elinikänsä' aikana pitenee koneen suunnassa ja muuttuu kapeammaksi koneen poikittaissuunnassa siinä määrin, että se on lopulta poistettava paperikoneesta. Kankaan valmistajan on- -4- 5 ö 9 8 O .

gelma on kuitenkin se, että vaikka hän pystyisi oleellisesti alentamaan pystysuoraa aaltoilua koneen suunnan langoissa ja täten alentamaan kankaan taipumusta pidentyä koneen suunnassa paperinvalmistuksen aikana (a) tekemällä kangas alimittaiseksi eli lyhyemmäksi kuin se kangas, joka pituutensa puolesta sopisi hyvin paperinvalmistusko-neeseen, ja (b) ennen kankaan sijoittamista koneeseen venyttämällä sitä koneen suuntaan kunnes se saavuttaa halutun pituuden, on sen johdosta, että kangas on kudottu sileänä, kuitenkin tarpeen säilyttää pystysuora aaltoilu koneen suuntaisissa langoissa, sillä sen avulla voidaan estää kankaan rikkoutuminen saumakohdasta. Esimerkiksi US-patenttijulkaisu 3 238 594 esittää paperikonekankaan, joka on kudottu suorana ja jonka päät on tämän jälkeen liitetty yhteen liitoksen ollessa osittain riippuvainen pystysuorasta aaltoilusta koneen suuntaisissa langoissa. Tämän kankaan sauman murtumistaipumus on pienentynyt sen johdosta, että koneen suuntaiset langat ovat kytkeytyneet sauman alueella niihin lankoihin, jotka ovat oleellisesti ottaen kohtisuorassa koneen suuntaisiin lankoihin nähden ja joita seuraavassa nimitetään koneen poikittaissuuntaisiksi langoiksi. Tällainen toisiinsa kytkeytyminen on riippuvainen osaksi koneen suuntaisten lankojen pystysuorasta aaltoilusta. Kankaan valmistajat ovat ratkaisseet ongelman valmistaa kangasta, joka on kudottu suorana ja tämän jäTkeen yhdistetty, jolla on hyvä vastustuskyky venymistä vastaan ja jossa on silti riittävästi aaltoilua koneen suuntaisissa langoissa sauma- tai liitoskohdan murtumistaipumuksen pienentämiseksi saattamalla kangas erilaisten stabilisointikäsittelyjen kohteeksi.

Eräs esimerkki hartsikäsittelystä, joka soveltuu paperikonekankaille, on esitetty US-patentissä no. 3 032 441.

Ongelma on yritetty myös ratkaista kutomalla päättymätön paperikone-kangas synteettisestä aineesta. Koska kangas kudotaan päättymättömänä, siinä ei ole saumoja, ja tämän johdosta pystysuora aaltoilu koneen suuntaisissa langoissa voidaan oleellisesti ottaen eliminoida ; · niin, että paperikoneeseen asennetun kankaan piteneminen koneen suunnassa olennaisesti pienenee. Kuitenkin sellaisetkin kankaat, jotka on kudottu päättymättöminä, vaativat myös stabilisointikäsittelyn. Koska koneen suuntaisissa langoissa on hyvin vähän, jos lainkaan, pystysuoraa aaltoilua ja koska nämä langat ovat yhdensuuntaisia, on koneen poikittaissuuntaisilla langoilla, jotka kulkevat koneen suuntaisten lankojen yli ja ali tietyssä järjestyksessä kudontakuvion mukaisesti, taipumus liikkua tai liukua toinen toisiin a ja koneen suuntaisiin lankoihin nähden muuttaen täten kankaan suorakaiteen •5_ . 56988 muotoisten ruutujen mittoja. Tätä "vanumista" koneen poikittaissuuntaisissa langoissa voidaan huomattavasti alentaa saattamalla kangas stabilisointikäsittelyn, esim. edellämainitussa US-patenttijulkaisussa no. 3 Ο32 441 esitettyyn käsittelyyn.

Tämän keksinnön tarkoituksena on muodostaa pituus- ja poikittaissuuntaisista langoista muodostuva paperikonekangas, jossa edellä esitetyt, tunnettuihin kankaisiin liittyvät ongelmat on vältetty ja jossa mit-tapysyvyyden aikaansaaminen ei edellytä erityistä stabilisointikäsit-telyä. Keksintö on tunnettu sellaisesta yhdistelmästä, että langat ovat poikkileikkauksensa suhteen pääasiallisesti muotoaan muuttamattomia, että koneen pituussuuntaisten lankojen akselit sijaitsevat olennaisesti samassa tasossa sekä että kudontamalli on sellainen, että vierekkäisten, koneen pituussuuntaisten lankojen vastakkaisten kehäpintojen välinen keskimääräinen etäisyys koneen poikittaissuun-taan mitattuna on pienempi kuin koneen poikittaissuuntaisten lankojen halkaisija.

Keksinnön mukaiselle paperikonekankaalle on ominaista se, ettei se käytössä ollessaan mainittavasti veny koneen pituussuunnassa eikä myöskään kapene koneen poikittaissuunnassa. Keksinnöllä saavutetaan edelleen se etu, että koneen poikittaissuuntaiset langat eivät kangasta käytettäessä liiku toinen toistensa tai koneen pituussuuntaisten lankojen suhteen. Tämän "vanumattomuuden" ansiosta kankaan läpäisevyys ei olennaisesti muutu sen eliniän aikana ja kankaan mittojen pysyvyys ei millään tavoin riipu stabilisointikäsittelystä, kuten aikaisemmin on ollut laita.

Keksinnön mukaiseen paperikonekankaaseen liittyvä tekninen teho perustuu edellämainittujen kolmen olennaisen tunnusmerkin yllättävään synergietiseen yhteisvaikutukseen. Tämä ylittää ratkaisevasti sen, mikä olisi odotettavissa pelkästään sillä perusteella, miten kukin näistä tunnusmerkeistä erikseen vaikuttaa paperikonekankaan ominaisuuksiin. Keksinnön mukaisen paperikonekankaan ominaisuudet näyttävät seuraavan koneen pituussuuntaisissa langoissa esiintyvästä poikittaissuuntaisesta aaltoilusta, jota vääjäämättä esiintyy kankaassa, joka täyttää keksinnön olennaiset tunnusmerkit. Kun tällaista kangasta jännitetään koneen pituussuunnassa, estävät koneen poikittaissuuntaiset langat, jotka ovat keksinnön mukaisesti poikkileikkaukseltaan olennaisesti muotoaan muuttamattomia, koneen pituussuuntaisissa langoissa esiintyvän aaltoilun suoristumisen, jolloin venymistä ei pääse tapahtumaan. Mainitusta aaltoilusta seuraa edelleen -6- 56988 se, että kankaassa lankojen väleihin jäävät aukot ovat puolisuunnik-kaan muotoisia, minkä johdosta koneen pituus» ja poikittaissuuntaiset langat lukkiutuvat keskenään niin, etteivät viimeksimainitut pääse liukumaan toisiinsa nähden. Tällainen liukuminenhan edellyttäisi langan siirtymistä useissa kohdissa kohti puolisuunnikkaan muotoisen aukon kapeampaa päätä, mitä lankojen kokoonpuristumatto-muuden ja kankaaseen käytössä kohdistuvan pituussuuntaisen jännityksen johdosta ei ole mahdollista. Näitä seikkoja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää osaa paperikonekankaasta, johon on sovellettu aikaisemmin tunnettua tekniikkaa;

Kuvio 2 on leikkaus otettuna pitkin viivaa 2-2 kuviossa 1;

Kuvio 3 on leikkaus otettuna pitkin viivaa 3-3 kuviossa 1;

Kuvio 4 esittää osaa eräästä keksinnön mukaisesta paperikonekankaasta;

Kuvio 5 on leikkaus otettuna pitkin viivaa 5-5 kuviossa 4 ja

Kuvio 6 on leikkaus otettuna pitkin viivaa 6-6 kuviossa 4.

Kuvioissa 4, 5 ja 6 on esitetty keksinnön mukainen paperikonekangas, joka erityisen hyvin soveltuu keksinnön päämäärien toteuttamiseen. Kuvio 4 esittää yksikerroksista fourdrinier-kangasta 12, joka sisältää päättymättömäksi kudottuja lankoja niin että loimilangat 14 kulkevat koneen poikittaissuvultaan ja kudelangat 16 taas kulkevat koneen suuntaan. Sopiva materiaali näitä lankoja varten on 0,2 millin yksi-säikeinen synteettinen polyesteri. On huomattava, että paperikone-kangas 12 saattaa olla myös monikerroksinen kangas, kuten esim. sellainen, joka on esitetty US-patenttijulkaisussa no. 3 127 308, missä tapauksessa kukin kankaan kerroksista erikseen täyttää tämän keksinnön tunnusmerkit. Lisäksi on huomattava, että keksinnön puitteet eivät rajoitu edellämainittuihin polyesterin yksisäikeisiin lankoihin. Kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin esitetään voi mikä tahansa lanka, metallilanka tai säikeen kaltainen aines, josta seuraavassa käytetään nimitystä "lanka" ja jolla on tarvittavat fysikaaliset ominai- -7" · .56998 euudet käytettäväksi paperikonekankaan osana, tulla kysymykseen edellyttäen että tämä lanka on oleellisesti ottaen muotoaan muuttamaton. Silloin kun kyseessä on keksinnön mukainen kangas, joka valmistetaan kutistamalla koneen poikittaissuuntaiset langat, edellytetään, että langat säilyttävät kutistuksen yhteydessä alennetun pituutensa. Ilmaisulla "muotoaan muuttamaton" tarkoitetaan sitä, että valmiin kankaan ollessa käytössä lankojen poikkileikkauksen suuntainen mitta pysyy olennaisesti samana niiden voimien alaisena joka lankoihin kohdistuu kankaan jännittymisen johdosta. Kuten jäljempänä esitetään, takaa tämä ominaisuus sen, että koneen poikittaissuuntaisten lankojen halkaisija ei tule olemaan pienempi kuin mitä on keskimääräinen etäisyys mitattuna koneen poikittaissuuntaan vierekkäisten koneen .suuntaisten lankojen välillä. Muita tyyppejä yksisäikeisiä lankoja kuten esim. polyamideja voidaan myös käyttää. Useimmat käsittelemättömät monisäikeiset langat eivät sovellu tähän keksintöön, koska tällaiset langat ovat yleensä muodoltaan muuttuvia. Kuitenkin tietyissä tapauksissa monisäikeisiä lankoja voidaan saattaa olennaisesti muotoaan muuttamattomiksi joko ennen tai jälkeen kutomisen, esim. kyllästämällä langat hartsilla. Edelleen on huomattava, että ilmaisun "halkaisija" tarkoituksena ei ole rajoittaa keksintöä sellaisten lankojen käyttöön, joiden poikkileikkaus on pyöreä. Halkaisijalla tarkoitetaan tässä pyöreän tai muun muotoisen langan poikkileikkauksen painopisteen kautta kulkevan suoran viivan pituutta.

Kuvio 4 esittää kangasta 12, joka muodostuu neliniitisestä satiini-kudonnasta. Eräs sopiva kudos käsittää 33 kudelankaa/cm (koneen suuntaisia lankoja) ja 19 loimilankaa/cm (koneen poikittaissuuntaisia lankoja). Vaikka kuvio 4 esittää neliniitistä satiinikudosta, muunkin tyyppisisä kudoksia, esim. toimikaskudosta, voidaan käyttää. Kuvioista 5 ja 6 voidaan nähdä, että kutomalla päättymättömästi 0,2 mm:n yksisäikeisiä polyestallankoja neliniitiseen satiinikudokseen, johon sisältyy 19 loimi lankaa/cm ja 33 kudelankaa/cm, saadaan kangas 12, jossa koneen suuntaisten lankojen 16 akselit sijaitsevat olennaisesti samassa pitkittäissuuntaisessa tasossa, toisin sanoen pystysuora etäisyys vierekkäisten konesuuntaisten lankojen akseleiden välillä on pienempi kuin koneen poikittaissuuntaisten lankojen halkaisija. Tämän lisäksi aikaansaadaan kudos, jota seuraavassa nimitetään "tiuhaksi kudonnaksi". Koneen suuntaiset ja koneen poikittaissuuntaiset langat sijaitsevat tällöin siten, että joidenkin, sopi vimmin kaikkien, poikittaissuuntaisten lankojen 14 halkaisija on suurempi kuin vierekkäisten koneen suuntaisten lankojen 16 vastakkaisten kehäpintojen keskimääräinen etäisyys mitattuna koneen poi— -8- 56988 kittaissuuntaan. Räin tulee olemaan asianlaita, kun esim. 0,2 mm:n ykeisäikeisiä lankoja kudotaan päättymättömäksi neliniitiseksi sa-tiinikudokseksi, johon sisältyy 24,4 - 37,5 kudelankaa/cm.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, sisältyy koneen suuntaisiin lankoihin 16 mutkia, joista seuraavassa käytetään nimitystä "sivuttaiset mutkat" ja jotka aaltoilevat koneen poikittaissuuntaan kankaan pitkittäissuuntaisessa tasossa, ts. tarkasteltaessa kumpaa tahansa kankaan pintaa koneen suuntaiset langat 16 aaltoilevat vasemmalle ja oikealle. Tämä aaltoilu on sellaista, että vierekkäisten koneensuuntais-ten lankojen akselit ovat kauimpana toisistaan niissä kohdissa, jossa koneen poikittaissuuntainen lanka kulkee näiden välistä, esim. kohdissa, joissa koneen poikittaissuuntainen lanka 14 tulee ylös kankaan 12 alta kulkien vierekkäisten koneensuuntaisten lankojen 16 ja I6f välistä. Vastaavalla tavalla vierekkäisten koneen suuntaisten lankojen akselit sijaitsevat lähinnä toisiaan niissä kohdissa, joissa koneen poikittaissuuntainen lanka ei kulje niiden välistä. Kuviosta 4 voidaan havaita, että useat kankaan risteämiskohdis-ta ovat muodoltaan puolisuunnikkaan muotoisia seurauksena sivuttais-suuntaisesta mutkittelusta koneensuunt aisissa langoissa. Kuten jäljempänä tullaan yksityiskohtaisesti kuvaamaan ovat nämä sivuttaiset mutkat seurausta (1) olennaisesti muotoaan muuttamattomien lankojen käytöstä, (2) koneen suuntaisten lankojen 16 pitämisestä olennaisesti samassa pitkittäissuuntaisessa tasossa ja (3) yllä mainitusta tiuhasta kudonnasta.

On havaittu, että keksinnön mukaisilla peperikonekankailla saavutetaan odottamattomia tuloksia käytettäessä niitä paperikoneissa.

Niinpä kun kangas sijoitetaan paperikoneeseen ja saatetaan alttiiksi mainituille suurille koneen suuntaisille jännityksille, säilyy koneen suuntaisten lankojen sivuttaissuuntainen mutkittelu ennallaan, koneen suuntaisten lankojen piteneminen on häviävän pientä ja mut-kittelun vaihtuminen lankojen keskenpienenee oleellisesti. Vaikka ei olekaan tarkoitus sitoa keksintöä kankaan toiminnan teoreettisiin perusteisiin, on ilmeistä, että sivuttaissuuntaisen mutkittelun säilyminen koneen suuntaisissa langoissa 16 paperinvalmistusprosessin aikana johtuu ainakin kahdesta toisistaan osittain riippuvasta tekijästä. Koska kaikki koneen suuntaiset langat 16 sijaitsevat olennaisesti samassa tasossa, ilmenisi näiden lankojen pyrkimys suoristua kankaaseen kohdistetun koneen suuntaisen jännityksen (esitetty nuolilla T’-T’ kuviossa 4) johdosta koneen poikittaissuuntaisena liik- -9- 56988 keenä mainitussa tasossa. Tällainen pyrkimys liikkua sivusuunnassa aikaansaa konesuuntaisista langoista 16 vierekkäisiin koneen poikittaissuuntaisiin lankoihin 14 kohdistuvan voiman (jota esitetään nuolilla P-P.) Koska kuitenkin kaikki nämä langat ovat olennaisesti muotoaan muuttamattomia, kehittävät koneen poikittaissuuntaiset langat 14 vastustavan voiman, joka on suuruudeltaan yhtä suuri (jota esitetään nuolilla F*-F*) täten estäen sivuttaissuuntaisen mutkittelun häviämisen koneen suuntaisista langoista 16.

Toinen odottamaton tuloe on se, että koska sivuttaissuuntainen mut-kittelu säilyy koneen suuntaisissa langoissa 16, eivät koneen poikit-tiassuuntaiset langat 14 liiku toinen toisiinsa tai koneen suutaisiin lankoihin nähden. On oletettavaa, että tämä seuraa sivuttaissuuntaan mutkittelevien koneensuuntaisten lankojen 16 ja pystysuoraan suuntaan mutkittelevien koneen poikittaissuuntaisten lankojen 14 keskinäisestä lukkiutumisesta. Lisäksi koneen poikittaissuuntaisilla langoilla on taipumus vastustaa koneen suuntaista liikettä, koska kankaan aukot ovat puolisuunnikkaan muotoisia, ts. koneen poikittaissuuntaiset langat 14 eivät pyri liukumaan kohti kankaan aukkojen 18 kiilanmuotoisia päitä.

Tämän keksinnön avulla saavutettavan mittapysyvyyden erityisenä etuna on se, ettei kangasta tarvitse kudonnan jälkeen lämpöstabiloida hartsilla kyllästämällä tai käsitellä jollakin muulla tavalla, vaikka luonnollisesti tällainen käsittely voidaan suorittaa mikäli niin halutaan.

Keksinnön kohteena oleva menetelmä paperikonekankaan valmistamiseksi käsittää kankaan kutomisen muotoaan muttamattomista langoista sellaisella tavalla, että koneen suuntaiset langat sijaitsevat olennaisesti samassa tasossa, kuten on laita esim. silloin, kun kangas kudotaan päättymättömänä ja siten, että aikaansaadaan tiivis kudonta. Valittavan kudontamallin tulee olla sellainen, että koneen poikittaissuuntaiset langat eivät kulje ristiin kahden vierekkäisten koneen suuntaisen langan välistä sellaisessa kohdassa, jossa tällainen koneen poikittaissuuntainen lanka häiritsisi sivuttaissuuntaista mutkittelua koneensuuntaisissa langoissa. Esim. kuviossa 4 ei koneen poikittaissuuntaisen langan 14 tulisi kulkea koneensuuntaisten lankojen 16 välistä kohdassa A, koska tämä häiritsisi langan 16 sivuttaissuuntaista aaltoilua nuolen L mukaisesti. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kudontamallina voidaan käyttää mitä tahansa kudosta paitsi palttina kudosta. .

-1°- 56988

Kankaan tiuha kudonta voidaan aikaansaada kankaan kutomisen yhteydessä. Tällöin täytyy kudelankojen eli koneensuuntaisten lankojen lukumäärän tuumaa kohden kankaassa, joka kudotaan päättymättömäksi, olla sellainen, että välimatka vierekkäisten koneensuuntaisten lankojen välillä on pienempi kuin ainakin eräiden loimilankojen eli koneen poikittaissuuntaisten lankojen halkaisija. Alla oleva taulukko luetteloi neljä kangasesimerkkiä, joista kukin muodostuu 0,2 mm:n polyeste-riyksisäielangoista, jotka on kudottu päättymättömästi neliniitiseen satiinikudokseen lankojen lukumäärän ollessa sellainen, että on saatu aikaan tiivis kudonta.

Taulukko

Kankaan no. 1 2 3 4 loimilankoja/cm (koneen poikittaissuunta) 17,7 19,7 21,7 23,7 kudelanko ja/cm (koneen suunta) 31 29,1 26 25,2 keskimääräinen reikien mitta (mm) (koneen poi- kittaissuunta) 0,119 0,134 0,186 0,198

Alan asiantuntijalle on selvää, etteivät keksinnön erilaiset sovel-lutusmuodot rajoitu edellä esitettyihin esimerkkeihin vaan voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (8)

1. Paperikonekangas, joka käsittää yhteenkudottuja loimi- ja kude-lankoja, tunnettu sellaisesta yhdistelmästä, että langat (14, 16. ovat poikkileikkauksensa suhteen pääasiallisesti muotoaan muuttamattomia, että koneen pituussuuntaisten lankojen (16) akselit sijaitsevat olennaisesti samassa tasossa sekä että kudontamalli on sellainen, että vierekkäisten, koneen pituussuuntaisten lankojen (16) vastakkaisten kehäpintojen välinen keskimääräinen etäisyys koneen poiki ttaissuuntaan mitattuna on pienempi kuin koneen poikittaissuuntaisten lankojen (14) halkaisija.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että loimi- ja kudelangat (14,16) ovat synteettisiä yksikuitu-lankoja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että langat ovat olennaisesti yhtä tai useampaa synteettistä ainetta käsittäen polyamidit, polyesterit, akryylit tai niiden kopolymeerit.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että kangas on kudottu päättömäksi.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että langat (14,16) on kudottu nelinii-tisen satiinin kudontamalliin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että kangas käsittää synteettisiä, yksikuitutyyppiä olevia polyesterilankoja,joiden halkaisija on 0,2 mm, kudottuina päättömiksi neliniitisen satiinin kudontamalliin, jossa kudeluku on 24,4 -37,5 kudetta senttiä kohti.

7. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen paperikonekankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että paperikonekangas kudotaan poikkileikkauksensa suhteen muotoaan muuttamattomista langoista niin, että koneen pituussuuntaiset langat sijaitsevat olennaisesti samassa tasossa ja että vierekkäisten, koneen pituussuuntaisten lankojen vastakkaisten kehäpintojen välinen keskimääräinen etäisyys koneen poiki ttaissuuntaan mitattuna tulee pienemmäksi kuin koneen poikittaissuuntaisten lankojen halkaisija. -12- 56986

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paperikonekangas kudotaan päättömäksi.