FI56552C - Foerfarande foer framstaellning av staerkelse ur korn - Google Patents
Foerfarande foer framstaellning av staerkelse ur korn Download PDFInfo
- Publication number
- FI56552C FI56552C FI772260A FI772260A FI56552C FI 56552 C FI56552 C FI 56552C FI 772260 A FI772260 A FI 772260A FI 772260 A FI772260 A FI 772260A FI 56552 C FI56552 C FI 56552C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- starch
- fraction
- water
- barley
- grains
- Prior art date
Links
Landscapes
- Polysaccharides And Polysaccharide Derivatives (AREA)
Description
<g> SUOM I—FI N LAN D patenttijulkaisu—patentskrift 5 65 5 2 © Kv.lic/Int.CI.1 2 C 13 L 1/00 ^ @ Patenttihakemus — Patentansökning 772260 Χ © Hakemispäivä — Ansökningsdag 22.07.77 + @ Alkupäivä — Giltighetsdag 22.07.77 © Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 2j.01.70 @ Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—
Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31.10.79
Patentti- ja rekisterihallitus © Patentti myönnetty - Patent meddeiat 25.11.80
Patent- och registerstyrelsen
Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet (73) Suomen Nestesokeri Oy, 3l600 Jokioinen, Suomi-Finland(FI) (72) Timo Hakonen, Jokioinen, Antti Lehmussaari, Jokioinen,
Pentti Nevalainen, Jokioinen, Kalevi Visuri, Jokioinen,
Suomi-Finland(FI) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Menetelmä tärkkelyksen valmistamiseksi ohrasta - Förfarande för framställning av stärkelse ur korn
Teollisessa mittakaavassa valmistetaan nykyisin tärkkelystä ensisijaisesti maissista, tapiökasta, perunasta ja vehnästä. Rajoitetummassa mittakaavassa tärkkelystä tuotetaan myös hirssistä, riisistä, kassavasta, bataatista, sagopalmusta ja arrow-juuresta. Kirjallisuudesta löytyy lisäksi esimerkkejä menetelmistä valmistaa tärkkelystä rukiista ja ohrasta. (W.R. Aehnelt: Stärke, Stärkesirup, Stärkezucker, Verlag von Theodor Steinkopf, Dresden und Leipzig, 1951, s. 56-61). Edellämainitut ohraa koskevat menetelmät ovat jo hyvin vanhoja, , eivätkä ne nykyisin ole missään käytössä. ! Tärkkelyksen erottaminen ja peseminen sinänsä on ikimuistoisista ajoista tunnettu taito. Nykyisissä koneellisissa menetelmissä esiintyy olennaisesti samoja työvaiheita kuin vanhoissa käsityömenetelmissä. Kaikissa tunnetuissa tärkkelyksenvalmistusprosesseissa voidaan erottaa seuraavat yhteiset työvaiheet:
Raaka-aineen jauhaminen niin hienoksi, että tärkkelys irtoaa 2 muusta materiaalista.
2 S6552 2. Karkean kuitu- ym. aineksen erottaminen seulonnalla (seulonta voidaan suorittaa kuivana tai märkänä).
3. Tärkkelyksen erottaminen ja peseminen sen suureen sedimentaatio-nopeuteen perustuen vesilietteessä.
Kaikki tärkkelysprosesseja koskevat patentit ja uudistukset voidaan katsoa erilaisiksi mainittujen kolmen työvaiheen teknisiksi ja taloudellisiksi parannuksiksi tai erityisen edullisiksi sovellutuksiksi uuteen raaka-aineeseen.
Viljapohjaisten valtatärkkelyslajien maissin ja vehnän valmistusprosessit ovat kehittyneet melko mutkikkaiksi ja investointikustannuksiltaan kalliiksi. Maissin ja vehnän maantieteellisesti rajoittunut viljelyalue sekä tärkkelysalalla vallitseva kilpailu ovat synnyttäneet tarpeen valmistaa yksinkertaisemmin ja halvemmin menetelmin myös muusta viljaraaka-aineesta tärkkelystä. Samalla viljapohjäistä tärkkelys-teollisuutta voidaan levittää maantieteellisesti uusille alueille.
Tärkkelysteollisuuden alalla valmistusprosessit jaetaan yleensä kahteen luonteeltaan erilaiseen ryhmään:
Juuritärkkelysprosessit, kuten peruna ja tapiokaprosessit.
Viljatärkkelysprosessit, kuten maissi ja vehnäprosessit.
Juuritärkkelysprosesseissa raaka-aineet ovat luonnostaan vesipitoisia juureksia ja viljaprosesseissa taas kuivia viljakasvien siemeniä. Juuritärkkelysprosesseille on tunnusmerkillistä se, että kiintoaineksina esiintyy lähinnä tärkkelys ja kuituaines, jotka on helppo erottaa toisistaan seulonnalla. Proteiini esiintyy juureksissa pääasiassa vesiliukoisena ja on siten helppo pestä pois tärkkelyksestä. Viljan siemenissä proteiini on pääasiassa veteen liukenemattomassa muodossa. Kuituaines, joka on pääasiassa peräisin siemenen kuoresta ja alkiosta, voidaan poistaa seulomalla jauhettua viljaa joko kuivana tai vesiliukoisena. Proteiinia ja siemenen muita ei-kuitumaisia aineksia ei voida erottaa tärkkelyksestä kuivaseulonnalla. Siksi vilja-tärkkelyksiäkin valmistettaessa prosesseissa täytyy käyttää vettä.
Viljatärkkelysprosesseille onkin tunnusmerkillistä se, että proteiinin erottaminen tärkkelyksestä muodostaa huomattavan osan koko prosessista.
3 56552
Maissitärkkelysprosesseille on tunnusomaista, että alkiot, kuoret ja proteiinit erotetaan kukin erillisillä prosesseilla tärkkelyksestä. Vehnätärkkelysprosesseissa vehnä jauhetaan kuivana ja pääosa kuori-ja kuitumateriaalista ja alkioista poistetaan kuivaseulonnalla. Vehnän proteiini saatetaan taikinamaiseksi massaksi tai agglomqraateiksi, kuten Oy Vehnä Ab:n suomalaisessa patentissa 48520,ja pestään vapaaksi tärkkelyksestä. Vehnätärkkelysprosesseista saatavalla gluteenilla on erikseen käyttöarvoa.
Radleyn toimittamassa kokoomateoksessa (J.A. Radley, Starch Production Technology, Applied Science Publishers Ltd, London 1976) kuvaillaan uusimmat käytössä olevat tärkkelyksen valmistusprosessit; vilja-tärkkelysprosesseista maissi-, vehnä- ja riisitärkkelysprosessit. Uudesta ammattikirjallisuudesta ei löydy kuvauksia ohratärkkelyksen valmistuksesta. Vanhan saksalaisen patentin (Hoffmann's Stärkefabriken A.G. DRP. 740 844, päiväys 20.9.1942) mukaan ohra liotetaan, jauhetaan ja jauho pestään korkeassa pH:ssa alkalilipeän avulla. Lipeän tarkoituksena on liuottaa proteiini pois ennen tärkkelyksen erottamista muusta materiaalista. Nykyaikana tällainen menettely ei tule kyseeseen valtavan jätekuormitukeensa vuoksi.
Nyt on yllättäen havaittu, että Suomessa ja vastaavilla ilmasto-vyöhykkeillä on ohra erittäin edullinen tärkkelyksen raaka-aine, jos siihen sovelletaan nykyaikaisia prosessimenetelmiä uudella tavalla.
Uuden menetelmän tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.
Keksinnön mukaisessa ohratärkkelyksen valmistuksessa käytetään tärkke-lysteollisuudessa jo sinänsä tunnettuja laitekomponentteja oheisen kaavion mukaisena uutena yhdistelmänä. Kyseinen laiteyhdistelmä ja esitettävät prosessiolosuhteet soveltuvat edullisesti nimenomaan ohra-tärkkelyksen valmistukseen eivätkä ilmeisesti muiden tärkkelysten tuotantoon.
Ratkaisevana erona maissiin ja vehnään verrattuna voidaan pitää ohran kuoriaineksen huomattavan suurta osuutta jyvästä. Edelleen on tärkkelyksen osuus ohrajyvän endospermiosasta huomattavasti suurempi kuin vehnällä, mikä mahdollistaa tehokkaamman ja yksinkertaisemman prosessin.
Tähän saakka tunnetuissa sinänsä harvinaisissa ohratärkkelysprosesseissa ensimmäisenä vaiheena esiintyy aina viljamyllytekniikassa laajalti 4 56552 tunnettu tavanomainen jauhatus ja erottelu seulonnalla kuori-, ydinjauho- ym. jakeisiin. Jauhojakeista sopivin valitaan tärkkelyksen erotusprosessiin, jossa tyypillisin menettelytapa on yrittää soveltaa ohrajauhoon aiemmin vehnätärkkelyksen valmistuksessa tunnettuja menetelmiä. Vehnätärkkelyksen valmistamisessa tärkeää osaa esittää gluteenin, vehnän varastoproteiinin käsittely siten, että syntyy taikinamaisia suurempia tai pienempiä kasautumia, flokkeja, pallosia tms., jotka on helppoa erottaa seuloilla tärkkelyksestä. Ohran proteiinin vastaava käsittely ei yleensä onnistu yhtä selväpiirteisesti siitä huolimatta, että usein väitetään esimerkiksi patenttivaatimuksissa, että menetelmä soveltuu ohralle. Osoituksena aiemmin tunnettujen prosessien huonosta soveltuvuudesta käytäntöön voitaneen pitää sitä, että nykyisin ei tiettävästi missään ole tuotantomittakaavassa toimivia ohratärkkelystehtaita.
Nyt esitettävän keksinnön mukaisessa prosessissa ei synny erillistä epäpuhdasta B-tärkkelysjaetta, joka on tyypillinen ongelma tunnetuilla vehnätärkkelysprosesseilla ja vastaavilla ohraprosessisovellutuksilla. Tämä johtuu käsityksemme mukaan siitä, että keksinnön mukaisessa prosessissa ohra pehmitetään ennen jauhamista, jolloin tärkkelys-jyväset irtoavat myllyssä ehjinä ja hellävaraisemmin. Keksinnön mukaisessa prosessissa ei tarvita erillistä proteiinin eristyslinjaa, sillä proteiinit ja muut sivutuotteet poistuvat suurimmalta osaltaan seulontavaiheessa kuorien kera ja lopullisesti tärkkelyksen väkevöinti-ja pesuvaiheessa, jollainen aina muutoinkin täytyy sisällyttää tärkkelyksen valmistusprosesseihin.
Epäpuhtauksien poistumisen parantuminen seulontavaiheessa perustuu käsityksemme mukaan siihen, että kuidut, kuoret, alkiot ja solun-seinämät eivät jauhaudu esittämässämme märkäjauhatuksessa hienoksi tomuksi siten kuin suurelta osin käy kuivalle jyvälle suoritetussa jauhatuksessa ja seulonnassa. Kuivajauhatukseen perustuvassa prosessissa tosin syntyy säästöä kuivausenergian käytössä siksi, että osa kuorista ja epäpuhtauksista poistuu kuivana, mutta käsityksemme mukaan märkäjauhatukseen perustuvassa prosessisa saavutettava korkeampi kokonaissaanto arvokkaana tärkkelyksenä korvaa sivujakeiden kuivaus-kustannukset. Lisäksi prosessikokonaisuuden yksinkertaistuminen tuo säästöjä laitteiden käyttö- ja hankintakustannuksissa.
Nyt esitettävän keksinnön mukaisesti ohra jauhetaan kuorineen sopivalla tavalla liotettuna ja märkänä. Tästä kokojyvämurskeesta pääosa kuo- 56552 rista, alkioista, proteiinista ja muusta materiaalista erotetaan tärkkelysjakeesta seulonnalla. Tärkkelysjae puhdistetaan tavanomaisella vastavirtapesulla separaattoreita ja hydrosykloneja käyttäen. Menetelmän etuna on mm. se, että se on kokonaisuutena varsin yksinkertainen ja selväpiirteinen sekä verraten vähän energiaa kuluttava.
Tuotteina saadaan korkean rehuarvon omaava proteiinipitoinen kuorijae ja puhdas tärkkelysjae. Yllättävänä havaintona voidaan pitää sitä, että valtaosa sivutuotteista (20 - 24 % jyvän kuiva-aineesta laskettuna) eroaa tärkkelyksestä jo seulonnassa. Lisäksi tärkkelyksen puhdistuksen kannalta edullista on, että merkittävä osa (9 - 11 % jyvän kuiva-aineesta laskettuna) epäpuhtauksia poistuu liukoisina aineina veden mukana. Näiden helpoimmin erotettavien jakeiden määrä on yhteensä 30 - 35 % ohranjyvän kuiva-aineesta. Näin ollen separaattoreilla ja syklooneilla puhdistettava tärkkelysjae sisältää 3 - 8 % rehuksi poistettavaa proteiinipitoista materiaalia. Tyypillisesti tärkkelysjakeen puhtaus on n. 90 % tärkkelystä kuiva-aineesta, vaihteluväli 85 - 95 %, ennen separointia.
Keksintöä kuvataan lähemmin esimerkein. Esimerkkien runkona oleva oheisen kaavion mukainen prosessilaitteisto koottiin sinänsä tunnetuista kaupallisesti saatavissa olevista koneista, komponenteista ja laitteista perustuen laboratoriossa suoritettuihin yksittäisiä prosessin vaiheita koskeneisiin esikokeisiin. Prosessia kokonaisuudessaan ei voitu kokeilla laboratoriolaittein todenmukaisia tuloksia tuottavasti, joten esimerkkejä laboratoriokokeista ei esitetä. Eri esimerkeissä vaihdellaan vain saman kaavion laitekomponentteja, muutoin prosessin virtauskaavio pidetään samana.
Esimerkki 1:
Esimerkissä viitataan patenttivaatimusten yhteydessä esitettyyn prosessikaavioon. Johdetaan 11,8 tonnia kokojyväistä normaalia kauppa-ohraa 1 liotussäiliöön 2, joka on rakenteeltaan sinänsä tunnettu ja tavanomainen maissitärkkelyksen valmistuksessa. Säiliön muodolla ja rakenteella ei ole olennaista merkitystä ohraprosessin kannalta. Säiliöön lisätään lämmitettyä 55° vettä, joka sisältää 0,3 % rikkidioksidia (SO2) 22, kunnes jyvät ovat kokonaan peittyneet, esimerkkitapauksessa 12 tonnia. Veden määrä voi olla tarvittaessa suurempikin, tai sitä voidaan lisätä myöhemminkin liotuksen aikana. Rikkidioksidi 6 56552 23 listään veteen erillisessä sekoituslaitteessa 24, joka on sinänsä kemian teollisuudessa ja mm. maissitärkkelysteollisuudessa tunnettu. Laitteeseen 24 otetaan vesi 19 prosessin myöhemmistä vaiheista laitteesta 15 silloin, kun prosessi on jatkuvassa käynnissä. Esimerkkitapauksessa, jolloin prosessi käynnistettiin ensimmäistä kertaa, otettiin laitteeseen 24 puhdasta vettä. Jyviä liotettiin 20 tuntia, jonka aikana lämpötila pidettiin 40 - 55° välillä kierrättämällä liotusvettä pumpun avulla lämmönvaihtimen läpi. Lämmitys sinänsä voidaan järjestää muillakin tavoin tunnetuilla menetelmillä.
Liotusvesi 18 lasketaan karkeata seulaa käyttäen pois jyvien seasta ennen jauhamista. Seulan rakenteella ja sijoittelulla ei ole olennaista merkitystä prosessin kannalta, tarkoituksena on vain se, että jyvät eivät läpäise sitä. Liotusvesi 18, joka sisältää ohrasta liuenneita aineksia tyypillisesti 5 - 10 % ohran kuiva-aineista, johdetaan rehu-kuivuriin 25. Liotettu ohra 3 jauhetaan myllyllä 4 siten, että jyvien endospermi hajoaa 0,1 mm pienemmiksi hiukkasiksi, jolloin pääosa tärkkelyksestä vapautuu. Jauhamismenettely on toisaalta valittu siten, että kuoret ja muu endospermiä sitkeämpi aines jää pääosiltaan isommiksi lastuiksi, edullisimmin 3-4 mm pituisiksi kuiduiksi. Tällainen tulos saavutettiin käyttämällä myllyä, jossa jauhimina on kaksi kivitasokiekkoa, toinen kiinteä ja toinen pyörivä. Jauhettavat jyvät johdettiin kivien väliin prosessiveden 21 kera. Vettä käytetään niin paljon, että jauhetun lietteen kiintoainepitoisuus on 10 - 30 % välillä, tyypillisesti 1 paino-osa liotettuja jyviä ja 1 paino-osa vettä. Jauhinkivien etäisyys toisistaan säädetään prosessin aikana kokemusperäisesti siten, että saavutetaan haluttu jauhatustulos, jolloin vähintään 60 % jauhetusta kiintoaineesta läpäisee 0,15 mm koeseulan.
Liete 5 pumpataan seulasarjaan 6, jossa prosessiveden 20 avulla seulojen läpi menevä tärkkelys ja hienoaines 7 pestään prosessiveden 20 avulla eroon seulojen yli menevästä karkeasta aineksesta 17, joka johdetaan rehukuivuriin 25.
Seulalaitteisto on rakennettu siten, että 0,075 mm pienemmät hiukkaset menevät läpi tärkkelyspitoiseen jakeeseen 7. Tärkkelysjae 7 väkevöidään separaattorilla 8, josta poistuu raskas nopeasti sedi-mentoituva tärkkelyksen suhteen rikastunut jae 9 ja kevyt runsaasti proteiineja ja muita hitaasti sedimentoituvia hienoaineksia sisältävä jae 14, joka johdetaan laitteeseen 15. Laitteessa 15, joka esi- 56552 merkissä oli alfa-laval separaattori, väkevöidään jakeessa 14 olevat kiintoainekset ja johdetaan ne raskaana jakeena 16 rehukuivuriin 25. Kevyt jae 19 käytetään prosessivetenä aikaisemmissa vaiheissa, liotuksessa 24, jauhatuksessa 21, 4 ja seulonnassa 20, 6. Väkevöity tärkkelysjae 9 pestään hydrosyklonisarjassa, jota kaaviossa esitetään vain kahdella laitteella 10 ja 12 esimerkin yksinkertaistamiseksi. Ensimmäiseen pesuvaiheeseen 10 hydrosyklonien sisään johdetaan tärkke-lysjakeen 9 lisäksi toisesta pesuvaiheesta poistuva kevyt vähän kiintoaineisia, proteiineja ja kevyitä hienojakoisia epäpuhtauksia sisältävä jae 27. Kyseinen vesijae 27 laimentaa tärkkelysjaetta 9 ja suorittaa siten ensimmäisen pesun. Laitteen 10 sykloneissa tärkkelys väkevöityy keskipakoisvoiman ansiosta ja poistuu raskaana väkevöityneenä jakeena 11. Samalla laitteesta 10 poistuu kevyt jae 28, joka johdetaan laitteeseen 8, jossa sen väkevöintitehtävän lisäksi tapahtuu myös merkittävä osa tärkkelyksen puhdistumisesta.
Laitteesta 10 poistuva tärkkelysjae 11 johdetaan samanlaiseen laitteeseen 12, joka kaaviokuvassa esitetään viimeisenä pesuvaiheena. Viimeiseen pesulaitteeseen otetaan puhdasta vettä 26, joka laimentaa laitteeseen tulevan tärkkelysvirran 11 suorittaen viimeisen pesun. Viimeisestä pesulaitteesta poistuva vesijae 27 johdetaan edelliseen pesulaitteeseen ja siten prosessiin otettu vesi virtaa vaihe vaiheelta prosessin alkupäätä kohti. Prosessiin otettu vesi 26 päätyy sivu-jakeiden 16, 17, 18 mukana rehukuivuriin 25, jossa se haihdutetaan höyrynä ilmaan. Valmis tärkkelys poistuu pesulaitteesta 12 35 - 40 % kuvia-ainetta sisältävänä vesisuspensiona, jossa myös poistuu prosessista osa pesuvedestä. Esimerkin mukaisessa kokeessa oli todellisuudessa pesuvaiheita kahdeksan kappaletta, joista kaavion laitteiden 8 ja 12 välissä oli seitsemän kappaletta vaiheen 10 kanssa identtisiä laitteita, Dorr-Oliver tärkkelyssyklonipattereita.
Materiaalitase esimerkin 2 mukaisessa prosessissa:
Prosessiin otettiin ohraa 11,8 t, jossa oli vettä 1,8 t kuiva-ainetta 10,0 t otettiin pesuvettä 26 21,0 t vettä yhteensä 22,8 t 56552
Materjaalijakauma:
Liotusveteen 18 kuiva-ainetta 0,6 t vettä 6,0 t seulonnassa karkeaan jakeeseen 17 kuiva-ainetta 3,3 t vettä 6,7 t tärkkelyksen väkevöinnissä ja pesussa proteiinijakeeseen 16 kuiva-ainetta 1,4 t vettä 2,1 t valmiiseen tärkkelysjakeeseen 13 kuiva-ainetta 4,7 t vettä 8,0 t
Esimerkki 2:
Ohran liotus suoritettiin 55°C lämpötilassa 5 tunnin ajan. Muutoin meneteltiin kuten esimerkissä 1. Havaittiin, että jyvien jauhatus vaikeutui jonkin verran, muutoin prosessi sujui kuten esimerkissä 1. Jauhatuksen vaikeutumisesta johtuen tärkkelystä ei irronnut yhtä paljon kuin esimerkissä 1, mistä johtuen tärkkelyssaanto aleni 6 %.
Esimerkki 3:
Meneteltiin muutoin samalla tavalla kuin esimerkissä 1 paitsi, että liotusveden lämpötila prosessin alussa oli 40°C ja liotusaika 40 tuntia. Materiaalijakaumaksi saatiin 5 %:n tarkkuudella sama kuin esimerkissä 1.
Esimerkki 4:
Meneteltiin muutoin kuten esimerkissä 1, mutta jauhatus suoritettiin käyttäen teräksisillä hammasjauhimilla varustettua myllyä ja kivi-jauhimilla varustettua myllyä peräkkäin. Jauhatustulos oli hieman huonompi, mistä johtuen tärkkelyssaanto aleni noin 5 %.
Esimerkki 5:
Otettiin esimerkin 1 mukaisen prosessin ollessa käynnissä näyte seuloille syötettävästä jakeesta 5. Seulottiin se 0,1 mm ja 0,15 mm tasaseuloilla laboratoriossa. Havaittiin, että kiintoaineen jakauma läpimenevään ja ylimenevään oli 10 %:n tarkkuudella sama kuin itse prosessissa.
9 5G552 Tärkkelyksen määrä vaihteli eri seuloja käytettäessä suhteellisesti vähemmän kuin muun kiintoaineksen. Näin ollen seulan tiheys ja rakenne eivät ratkaisevasti vaikuta prosessin kulkuun.
Esimerkki 6:
Otettiin esimerkin 1 mukaisen prosessin ollessa käynnissä tärkkelyksen väkevöintiseparaattorilta 8 1000 litraa kevyttä jaetta 14 ja ajet tiin se alfa-laval -tyyppisen lietelingon läpi vastaten vaihetta 15 kaaviossa. Havaittiin, että lietelinko sopii erittäin hyvin proteiini-ja hienoainesjakeen väkevöintiin.
Esimerkki 7:
Otettiin esimerkin 1 mukaisen prosessin ollessa käynnissä seuloilta tulevaa tärkkelysjaetta 7 1000 litraa ja ajettiin se alfa-laval -tyyppisen lietelingon läpi. Havaittiin, että säätämällä tärkkelys-jakeen syöttönopeus kokemusperäisesti sopivaksi, saadaan aikaan edullisella tavalla väkevöity tärkkelysjae 9, joka voidaan pestä siten kuin esimerkissä 1. Tästä voidaan yleistää sellainen johtopäätös, että erilaiset tärkkelyksen sedimentointiin perustuvat menetelmät soveltuvat tähän vaiheeseen.
Claims (3)
1. Menetelmä tärkkelyksen valmistamiseksi ohrasta, tunnettu siitä, että kokonaiset ohranjyvät (1) liotetaan 40 - 55°C lämmitetyssä, korkeintaan 0,3 % rikkidioksidia sisältävässä vedessä (22) tavanomaisessa liotussäiliössä (2) 5-48 tunnin ajan, liotetut jyvät (3) jauhtetaan prosessivettä (21) väliaineena ja kuljetusaineena käyttäen myllyllä (4) siten, että kuoriosat jäävät suhteellisen ehjiksi ja jyvien endospermiosa hajoaa alle 0,1 mm kokoisiksi hiukkasiksi, jauhettu ohra (5) seulotaan vettä kuljetusaineena käyttäen seulalla tai seu-layhdistelmällä (6), tärkkelys erotetaan seulan läpi menneestä jakees-ta (7) sedimentaationopeuteen perustuvalla laitteella (8) esimerkiksi sinänsä tunnetulla tärkkelysseparaattorilla, raskas tärkkelysjae (9) pestään ja väkevöidään useilla toisiaan seuraavilla sedimentaation perustuvilla työvaheilla. (10, 12) sinänsä tunnetulla tavalla, kunnes saadaan riittävästi puhdistunut vähintään 98 % tärkkelystä kiintoaineksesta laskettuna sisältävä jae (13) ja lämpötila prosessin aikana on 40 - 55°C ja pH 4,0 - 7,0.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myllyssä (4) käytetään prosessivettä (21) tai sen puuttuessa puhdasta vettä sellainen määrä, että jauhetun materiaalin kuiva-ainepitoisuus on edullisimmin 10 - 25 %.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seuloja voidaan kytkeä sarjaan useita peräkkäin sinänsä tunnetulla tavalla siten, että seulayhdistelmästä kokonaisuutena poistuu yksi hienojakoinen tärkkelysrikas jae (7) ja yksi karkea kuoripi-toinen jae (17). 1 Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seulontavaiheesta tuleva tärkkelysrikas jae (7) johdetaan muuhun laitteeseen (8) esimerkiksi lietelinkoon, hydrosykloniin tai muuhun sellaiseen, jossa tärkkelys voidaan erottaa sen suureen sedimentaationopeuteen perustuen muista kevyemmistä kiintoaineksista.
Priority Applications (1)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI772260A FI56552C (fi) | 1977-07-22 | 1977-07-22 | Foerfarande foer framstaellning av staerkelse ur korn |
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI772260A FI56552C (fi) | 1977-07-22 | 1977-07-22 | Foerfarande foer framstaellning av staerkelse ur korn |
FI772260 | 1977-07-22 |
Publications (3)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI772260A FI772260A (fi) | 1979-01-23 |
FI56552B FI56552B (fi) | 1979-10-31 |
FI56552C true FI56552C (fi) | 1980-11-25 |
Family
ID=8510983
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI772260A FI56552C (fi) | 1977-07-22 | 1977-07-22 | Foerfarande foer framstaellning av staerkelse ur korn |
Country Status (1)
Country | Link |
---|---|
FI (1) | FI56552C (fi) |
Families Citing this family (1)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
NL8602850A (nl) | 1986-11-11 | 1988-06-01 | Dorr Oliver Inc | Werkwijze voor het bereiden van zetmeel uit graan. |
-
1977
- 1977-07-22 FI FI772260A patent/FI56552C/fi not_active IP Right Cessation
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
FI56552B (fi) | 1979-10-31 |
FI772260A (fi) | 1979-01-23 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
CA1117353A (en) | Combined dry-wet milling process for refining corn | |
US4171384A (en) | Combined dry-wet milling process for refining wheat | |
CA1117354A (en) | Wet milling process for refining whole wheat | |
FI85796B (fi) | Foerfarande foer framstaellning av en beta-glukananrikad spannmaolsfiber. | |
KR0145407B1 (ko) | 고-식이섬유소 함량을 가지는 옥수수섬유소 생성물의 생산방법 | |
US5183677A (en) | Beta-glucane enriched alimentary fiber | |
US4207118A (en) | Corn wet milling system and process for manufacturing starch | |
WO2002002644A1 (en) | A process for washing a starch slurry, using an aqueous solution with an acidic protease activity | |
CN102453099B (zh) | 一种玉米淀粉的制备方法 | |
CN102453098B (zh) | 一种玉米淀粉的制备方法 | |
Knight et al. | Wheat starch: production, modification, and uses | |
CN104672336A (zh) | 玉米淀粉生产工艺 | |
FI56552C (fi) | Foerfarande foer framstaellning av staerkelse ur korn | |
Lopes‐Filho et al. | Intermittent milling and dynamic steeping process for corn starch recovery | |
US4234614A (en) | Method of processing corn | |
CN102690360B (zh) | 一种玉米淀粉的制备方法 | |
EP0381872B1 (en) | Process for the fractionation of oats | |
US3756854A (en) | Process and plant for obtaining starch from crops | |
US2536430A (en) | Centrifugal separation of starch | |
Bergthaller | Starch world markets and isolation of starch | |
KR830000557B1 (ko) | 옥수수를 정제하는 방법 | |
KR830000558B1 (ko) | 소맥을 정제하는 습식제분방법 | |
US2380874A (en) | Root starch process | |
WO2004008865A1 (en) | Process for treating corn and millets | |
US334090A (en) | schuman |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
MM | Patent lapsed |
Owner name: HAEMEEN PERUNA OY |