FI126436B - Käyttäjän oikeuksien hallinta nosturin yhteydessä - Google Patents

Description

Käyttäjän oikeuksien hallinta nosturin yhteydessä

Keksinnön ala

Keksintö liittyy nosturien ohjaamiseen ja erityisesti hätäpysäytys-painikkeella varustettujen nosturien käyttäjän autentikointiin (tunnistamiseen) ja auktorisointiin (valtuuttamiseen).

Keksinnön tausta

Julkaisussa DE102009051819A1 esitetään järjestely, jossa nosturin käyttäjä kantaa ranteessaan RFID-tunnistinkorttia (transponderia) ja nosturin käyttölaitteessa on vastaavasti RFID-lukija. Julkaisun DE102009051819A1 tekniikassa nosturin ohjaimet eli käyttöliittymä on aktivoitu vain silloin, kun RFID-tunnistinkorttia on RFID-lukijan kantaman sisällä. Tämän kantaman sanotaan olevan 20 - 30 cm.

Julkaisu DE 102009051819 AI jättää kuitenkin avoimeksi joitakin kysymyksiä. Tuleeko esimerkiksi kullakin RFID-tunnistinkortin haltijalla olla yhtäläiset käyttöoikeudet? Jos kullakin RFID-tunnistinkortin haltijalla on yhtäläiset käyttöoikeudet, mitkä nämä oikeudet ovat: asetetaanko oikeudet kokeneimman vai vähiten kokeneen käyttäjän perusteella? Jos taas kullakin RFID-tunnistinkortin haltijalla on yksilölliset käyttöoikeudet, mitkä nämä oikeudet ovat ja miten ne asetetaan? Entä mitä tarkasti sanottuna tapahtuu, kun RFID-tunnistinkortin ja RFID-lukijan välinen etäisyys kasvaa suuremmaksi kuin mainittu 20 - 30 cm? Jos nosturin käyttäjä esimerkiksi laittaa kaksin käsin aurinkolasit silmilleen, pitääkö nosturi pysäyttää hätäpysäytyksellä vai pehmeästi?

Lisäksi on ratkaisematta se kysymys, miten julkaisussa DE 102009051819 AI esitetty RFID-tunnistinkorttiin ja RFID-lukijaan perustuva ratkaisu asennetaan jälkikäteen olemassa olevaan nosturiin ja/tai sen ohjauslaitteisiin.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten tuottaa ratkaisu ainakin yhteen yllä mainittuun ongelmaan. Keksinnön tavoite saavutetaan järjestelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Epäitsenäiset patenttivaatimukset sekä jäljempänä seuraava yksityiskohtainen selostus kuvioineen liittyvät keksinnön erityisiin suoritusmuotoihin.

Keksintö voidaan toteuttaa esimerkiksi järjestelmänä käyttäjän tunnistamista varten nosturin yhteydessä, johon nosturiin kuuluu ohjausjärjestelmä ja siitä etäälle sijoitettava ohjain. Järjestelmään kuuluu ohjaimen yhteyteen sijoitettava tunnisteenlukija käyttäjän tunnisteen lukemiseksi ensimmäistä langatonta yhteyttä käyttäen. Lisäksi järjestelmään kuuluu langattomat yhteysvälineet toisen langattoman yhteyden muodostamiseksi tunnisteenlukijan ja ohjausjärjestelmän välille. Langattomat yhteysvälineet on sovitettu lähettämään käyttäjän tunnisteen tai siitä johdetun tiedon ohjausjärjestelmälle. Langattomat yhteysvälineet on lisäksi sovitettu vastaanottamaan ohjausjärjestelmältä tiedon siitä, hyväksyykö ohjausjärjestelmä käyttäjän tunnisteen.

Keksinnön mukaisen järjestelmän etuna on mm. helppo jälkiasennus-mahdollisuus, koska tunnisteenlukija liittyy nosturin ohjausjärjestelmään. Tämä tapahtuu edullisesti langatonta yhteyttä käyttäen. Langattoman yhteyden ansiosta riittää, että tunnisteenlukija kiinnitetään mekaanisesti sopivaan paikkaan, esimerkiksi nosturin ohjaimen yhteyteen, mutta ylimääräisiä johtoja ei tarvitse kuljettaa nosturin ohjausjärjestelmälle.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää keksinnön erästä esimerkinomaista toteutusta;

Kuvio 2 esittää keksinnön erästä toista toteutusta, jossa nosturin ohjausjärjestelmällä on online-yhteys keskitetysti hallittavaan tietokantaan;

Kuvio 3 esittää keksinnön kolmatta toteutusta sellaista nosturia varten, jossa on älykäs anturointi esimerkiksi taakan painon määrittämistä varten;

Kuvio 4 esittää vuokaaviota, joka havainnollistaa keksinnön joitakin toteutuksia;

Kuvio 5 esittää ajastinta, jonka avulla käyttäjän hyväksytty tunnistaminen voidaan pitää määräajan voimassa, vaikkei käyttäjän tunniste olisikaan jatkuvasti tunnisteenlukijan lukuetäisyydellä; ja

Kuvio 6 esittää kaaviona tietorakennetta, joka kuvaa käyttäjäkohtaisia parametreja, jotka määrittävät käyttäjän oikeuksia.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää keksinnön erästä esimerkinomaista toteutusta nosturin 1-100 yhteydessä. Kuvioissa kaksiosaisen viitenumeron, esimerkiksi 1-100, ensimmäinen numero tarkoittaa kuviota, jonka yhteydessä viitenumeron osoit- tama elementti ensimmäisen kerran selostetaan. Mikäli viitenumeron loppuosat ovat samat eri kuvioissa, esimerkiksi 1-110 ja 2-110, tällä tarkoitetaan mahdollisuuksien mukaan lähinnä vastaavaa, mutta ei välttämättä identtistä elementtiä eri kuvioissa. Esimerkiksi viitenumerot 1-110 ja 2-110 osoittavat nosturin 1-100 ohjausyksikköä ("sähkökaappia”) vastaavasti kuvioissa 1 ja 2.

Viitaten edelleen kuvioon 1, viitenumero 1-200 osoittaa nosturin ohjainta, siis käyttöliittymän syöttövälinettä jonka kautta nosturin käyttäjä antaa komentoja nosturin ohjausjärjestelmälle. Viitenumero 1-300 osoittaa ohjaimen yhteydessä olevaa tai ohjaimen yhteyteen asennettavaa tunnisteenlukijaa, joka siis tyypillisessä mutta ei-rajoittavassa toteutuksessa on RFID-tunnisteen lukija. RFID-tunniste voidaan lukea RFID-sirulta 1-350, jota arkikielessä kutsutaan RF1D-kortiksi, vaikka sirun ulkoinen paketointi voi olla myös muunlainen. Viitenumero 1-360 osoittaa tunnisteenlukijan 1-300 ja tunnistesirun 1-350 välistä signalointiyhteyttä, joka siis tyypillisessä mutta ei-rajoittavassa toteutuksessa on RF 1D - s ignal o intiy htey s.

Olettaen, että tunnisteenlukija 1-300, siru 1-350 ja niiden välinen yhteys perustuvat RFID-tekniikkaan, kuvion 1 tähän asti selostetut elementit ovat tunnistettavissa julkaisusta DE102009051819A1. Kuten tämän patenttiselostuk-sen johdannossa on sanottu, julkaisu DE102009051819A1 jättää avoimiksi tiettyjä kysymyksiä, ja vastausten löytäminen näihin kysymyksiin on tämän keksinnön ja sen suoritusmuotojen tavoitteena.

Eräs avoin kysymys liittyy tunnisteenlukijan 1-300 jälkiasennukseen ohjaimen 1-200 yhteyteen. Julkaisussa DE102009051819A1 ilmeisesti oletetaan, että ohjain 1-200 ja tunnisteenlukija 1-300 valmistetaan integroituna kappaleena. Tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti tunnisteenlukija 1-300 toimitetaan ohjaimesta 1-200 erillisenä elementtinä, jolloin tunnisteenlukija 1-300 voidaan kiinnittää ohjaimeen 1-200 mekaanisesti esimerkiksi liimalla, tarralla, pannoilla, nippusiteillä, magneeteilla tms.

Tunnisteenlukijan 1-300 energiansyöttö voidaan toteuttaa esimerkiksi liittämällä tunnisteenlukija 1-300 ohjaimen 1-200 energiansyöttöön. Mikäli jälkiasennuksen yhteydessä ei haluta liittyä ohjaimen 1-200 energiansyöttöön, tunnisteenlukija 1-300 voi toimia paristolla, joka voidaan vaihtaa esimerkiksi vuosihuollon yhteydessä. Keksinnön mukaisen järjestelyn asentamista olemassa olevaan nosturiin voidaan helpottaa, mikäli tunnisteenlukija 1-300 liittyy nosturin 1-100 ohjausjärjestelmään 1-110 langattomasti. Viitenumero 1-260 osoittaa tällaista langatonta liityntää. Eräs sovelias langaton liityntätekniikka on ns. Zigbee (ks. www.zigbee.org ja IEEE 802.15]. Zigbee soveltuu hyvin mm. itsejärjestyvien verkkojen signalointiprotokollaksi. Lisäksi sen kantama ei ole niin rajoitettu kuin esimerkiksi Bluetoothin.

Tunnistesirun tai -kortin 1-350 ohjelmointi tapahtuu tässä esimerkissä ohjelmointilaitteella 1-450. Viitenumero 1-350’ tarkoittaa tunnistesirua 1-350 sen ollessa liitettynä ohjelmointilaitteeseen 1-450. Ohjelmointilaite toimii datan-prosessointilaitteen 1-400 alaisuudessa, ja tämä voi olla tavanomainen tietokone, esimerkiksi salkkutietokone, joka on yhteydessä tietokantaan 1-470 dataverkon, esimerkiksi internetin ja/tai solukkoverkon kautta. Eräs tyypillinen tietoelementti, joka tunnistesirulle 1-350 ohjelmoidaan, on kortin haltijan eli nosturin käyttäjän tunniste.

Tunnisteenlukija 1-300 lukee tunnistesirun tai -kortin 1-350 ja välittää siltä lukemansa tiedot nosturin ohjausjärjestelmälle 1-110. Nosturin ohjausjärjestelmä 1-110 voi tallentaa tietoa nosturin vastaanottamista komennoista ja nosturin suorittamista toiminnoista, jolloin kukin komento ja toiminto voidaan yhdistää nosturin sen hetkiseen käyttäjään.

Erään suoritusmuodon mukaisesti eri käyttäjillä voi olla erilaisia oikeuksia käyttää nosturia, ja nämä erilaiset oikeudet voidaan tallentaa tunnistesirulle 1-350 kortin haltijan tunnisteen lisäksi. Vaihtoehtoisesti tunnistesirulle 1-350 tallennetaan vain kortin haltijan tunniste ja nosturin ohjausjärjestelmä 1-110 voi noutaa käyttäjän oikeudet jostain tietokannasta, joka voi olla esimerkiksi nosturin sisäinen tietokanta [ei näytetty] tai keskitetty tietokanta 1-470. Tunnistesirulle 1-350 ja/tai tietokantaan voidaan lisäksi tallentaa viimeinen voimassaolopäivä. Käyttäjän yksilöllisiin oikeuksiin voi kuulua esimerkiksi voimassaoloaika, maksimi taakan paino ja/tai oikeus toimia nosturin toiminta-alueen rajoilla, oikeus käyttää erilaisia kuormauselimiä, puomia tms., oikeus ohjata nosturin kahta tai useampaa vaunua tandem- eli yhteisajossa esimerkiksi pitkien kappaleiden nostamiseen ja/tai oikeus kahden nosturin yhteisajoon, jne. Erään suoritusmuodon mukaisesti tunnisteenlukija 1-300 antaa positiivisen palautteen esimerkiksi ääni- ja/tai valomerkin muodossa, kun tunnistaminen ja mahdollinen oikeuksien nouto tietokannasta on suoritettu.

Tietokantaan 1-470 tai muuhun vastaavaan tietorakenteeseen voidaan tallentaa käyttäjän tunnisteen ja oikeuksien lisäksi muunkin tyyppisiä tietoja. Tietokannassa voi olla esimerkiksi "musta lista” eli sulkulista korteista, joiden käyttö halutaan kokonaan estää. Toisena esimerkkinä tietokannassa voi olla nosturien ja/tai muiden laitteiden ryhmiä siten, että käyttäjän oikeudet ovat samoja ryhmän kaikilla laitteilla. Kolmantena esimerkkinä tietokannassa voi olla tieto tunnisteen-lukijan 1-300 ja nosturin ohjausjärjestelmän 1-110 (tai sen hätäpysäytysjärjes-telmän] parittamisesta. Toisin sanoen tietyllä ohjelmointikortilla voidaan kertoa nosturin ohjaus- tai hätäpysäytysjärjestelmälle, mitä tunnisteenlukijaa sen tulee kuunnella. Näiden sijasta tai lisäksi tietokantaan voidaan tallentaa historiatietoa käytetyistä tunnisteista ja tietokannasta voidaan jälkikäteen lukea, kuka on kulloinkin vastannut nosturin käytöstä. Erään vaihtoehdon tai lisäpiirteen mukaan tietokannassa on lista niistä tunnisteista, joiden käyttö tulee merkitä historiatietoihin. Vielä erään vaihtoehdon tai lisäpiirteen mukaan tietokannassa on lista niistä tunnisteista, joiden käytöstä tulee antaa välitön ilmoitus nosturin ohjausjärjestelmän ulkopuolelle, esimerkiksi järjestelmävalvojan käytössä olevaan päätelaitteeseen. Edellisten sijasta tai lisäksi voidaan toteuttaa sellainen lisätoiminto, että tunnisteenlukija kirjoittaa merkin luetulle tunnistesirulle. Kun tunnistesiru luetaan ohjelmointiohjelman tunnisteenlukijassa, voidaan havaita, että tiedot on päivitetty haluttuihin laitteisiin.

Vaikka periaatteessa voidaan muodostaa ”yleisavaimia” eli tunnis-tesiruja, joiden käyttäjällä on tietokannan mukaisesti kaikki oikeudet, saattaa järjestelmien testauksen tai versionhallinnan yhteydessä syntyä tilanne, jossa nosturissa olisi tietty uusi tai lisätty toiminto, mutta tietokantaan ei vielä ole lisätty vastaavan toiminnan oikeutuksen osoittavaa kenttää. Tällaista tilannetta silmällä pitäen on edullista, mikäli järjestelmä tunnistaa tunnistesirulta tietyn informaatioelementin joka osoittaa rajoittamattomia käyttöoikeuksia esim. huoltomiehille.

Eräs tekniikka ohjelmoida käyttäjien yksilöllisiä oikeuksia perustuu siihen, että nosturin pääkäyttäjä, joka voi olla esimerkiksi huoltopäällikkö tai vastaava, ohjelmoi käyttäjien oikeuksia osoittavan kortin 1-370, ns. ohjelmointikor-tin, ja ohjelmoi tämän kortin avulla nosturin sopiviksi erilaisille käyttäjäryhmille. Yksittäisten käyttäjien oikeudet voidaan määritellä sijoittamalla käyttäjät yhteen tai useampaan käyttäjäryhmään. Erään toteutuksen mukaisesti pääkäyttäjä tekee ohjelmointikortin 1-370 ohjelmointilaitteen 1-450 avulla datanprosessointilait-teen 1-400 alaisuudessa. Nostolaitteista vastuullinen henkilö vie ohjelmointikor-tin sisältöineen lukijan 1-300 läheisyyteen, jotta ohjelmointiko rtin tiedot saadaan välitettyä yhteyksien 1-360 ja 1-260 kautta ohjausjärjestelmään 2-110, 3-110. Kuvion 1 tapauksessa tiedot voidaan välittää esimerkiksi tunnisteenlukijan 1-300 kautta ja kuvioiden 2 ja 3 tapauksessa esimerkiksi tietokannan 1-470 ja yhteyden 2-130 kautta. Tähän oikeuksien luontiin voi liittyä toiminto, jossa ohjausjärjestelmä 2-110, 3-110 tietojen vastaanoton jälkeen lähettää kuittauksen takaisin.

Kuittaus voidaan vastaavalla tavalla välittää takaisin joko yhteyksien 1-360 ja 1-260 kautta tai vaihtoehtoisesti yhteyden 2-130 kautta tietokantaan 1-470 sekä ohjelmointilaitteelle 1-450. Kun oikeuksien määrittely ohjausjärjestelmälle on suoritettu, kuittaustoiminto varmistaa tiedon säilymisen keskitetysti tietokannassa 1-470. Mikäli oikeuksien määrittely tehtäisiin ainoastaan nosturin käyttäjän kortin välityksellä, arkipäiväisessä nosturikäytössä ei välttämättä olisi täyttä varmuutta siitä, että kuittaus palautettaisiin käyttäjän toimesta, siis ilman nostolaitteista vastaavaa henkilöä, kuten huoltopäällikköä, ohjelmointilaitteelle 1-450, edelleen datanprosessointilaitteelle 1-400 ja tietokantaan 1-470 kuvion 1 tapauksessa. Sähkönsyöttö on järjestetty edullisesti tunnisteenlukijalle 1-300 ja/tai anturille 1-310 virtalähteellä 1-380, Virtalähde on edullisesti pienikokoinen, jolloin se voidaan sijoittaa esimerkiksi ohjaimen 1-200 yhteyteen. Liitäntä voidaan tehdä uusissa nostureissa niin, että syöttöjännite saadaan ohjaimen 1-200 sisältä. Ulkopuolelle kiinnittyvä pieni paristo tai akku on edullinen vaihtoehto jälkiasen-nettavissa nostureissa, koska silloin ei tarvitse avata itse ohjainta 1-200. Tämä antaa sen edun, että ohjaimen 1-200 varsin korkea kosteusluokitus voidaan säilyttää alkuperäisellä tasolla. Ulkopuoliseen kiinnitykseen voidaan käyttää esimerkiksi tarranauhaa, nippusidettä, muovi- tai metallipantaa jne. Kiinnitys voidaan tehdä esimerkiksi niin, että ohut kotelo kiinnitetään itse ohjaimeen 1-200, johon tunnisteenlukija 1-200, anturi 1-310 ja mahdollinen virtalähde 1-380 on sovitettavissa.

Eräs tunnetussa tekniikassa avoimeksi jäänyt kysymys on, kuinka kauan tunnistesirulta 1-350 luettu valtuutus on kerrallaan voimassa. Itse siruun liittyy voimassaoloaika, joka tyypillisesti lasketaan kuukausissa tai vuosissa. Mutta kun käyttäjä (sirun 1-350 haltija) on kerran tunnistettu, täytyykö sirun olla kat-kottomasti 20 - 30 cm:n etäisyydellä lukijasta, jotta nosturi yleensä toimisi, kuten tunnetussa tekniikassa? Keksinnön eräät suoritusmuodot ja toteutusdetaljit liittyvät tähän kysymykseen ja sen ratkaisuihin. Mikäli mainittu etäisyys on tunnetun tekniikan mukaisesti niin pieni kuin 20 - 30 cm, tämä käytännössä tarkoittaa että siru on kiinnitettävä käyttäjän ranteeseen, kuten julkaisun kuvioissa on esitetty. Tämä puolestaan tarkoittaa, että käyttäjä ei voi ainakaan helposti vaihtaa nosturin ohjaamiseen käyttämäänsä kättä kesken työpäivän, mikä voisi olla ergonomian kannalta tervetullutta.

Erään suoritusmuodon mukaisesti käyttäjän tunnistaminen tunnistesirulta 1-350 on voimassa tietyn määräajan kerrallaan, esimerkiksi muutamia minuutteja tai 10 - 15 minuuttia. Kun määräaika on kulumassa loppuun, tunnis-teenlukija 1-300 voi esimerkiksi muistuttaa äänimerkillä, että tunnistesirua 1-350 on käytettävä lukijan 1-300 läheisyydessä.

Erään vaihtoehtoisen tai täydentävän toteutuksen mukaan ohjaimen 1-200 yhteydessä, esimerkiksi tunnisteenlukijassa 1-300, on ohjaimen asentoa tai liikettä indikoiva anturi 1-310, esimerkiksi kiihtyvyys- tai kallistusanturi, jonka antosignaali ilmoittaa, että tunnisteenlukija ja ohjain ovat liikkeessä tai niiden asento muuttuu ainakin yhden akselin suhteen. Kiihtyvyys- tai kallistusanturia voidaan käyttää ilmaisemaan, ainakin kohtalaisella varmuudella, että nosturi on ollut keskeytyksettä saman käyttäjän hallinnassa. Esimerkiksi silloin, kun kiihtyvyys- tai kallistusanturin antosignaali vastaa liikettä, joka poikkeaa vapaaksi jätetyn ohjaimen 1-200 heilumisesta, voidaan päätellä että ohjain 1-200 on ollut käyttäjänsä aktiivisessa käytössä. Jokainen tällainen vapaasta heilumisesta poikkeava liike voi uudistaa käyttäjän tunnistamisen määräajan. Jos esimerkiksi tunnistaminen on voimassa 5 minuuttia kerrallaan ja viimeisin tunnistaminen on suoritettu klo 14:00, tunnistaminen vanhenisi 14:05. Mutta jos 14:03 havaitaan ohjaimella 1-200 liike, joka poikkeaa ohjaimen vapaasta heilumisesta, tunnistamisen voimassaoloa jatketaan aikaan 14:08 asti. Eräs yksinkertainen tapa todeta, vastaako ohjaimen 1-200 heiluminen vapaaksi jätetyn ohjaimen 1-200 heilumista, on sellainen, että anturi 1-310 on kallistusanturi. Kun kallistus ylittää tietyn kynnysarvon, voidaan päätellä anturin 1-310, ja samalla ohjaimen 1-200, olevan käyttäjänsä aktiivisessa käytössä. Erään vaihtoehtoisen toteutuksen mukaan anturi 1-310 on kiihtyvyysanturi. Mikäli ohjaimen 1-200 kiihtyvyys ylittää tietyn raja-arvon, joka voi olla esimerkiksi 2 - 10% tai 4 - 6% vapaan pudotuksen kiihtyvyydestä, voidaan samoin päätellä ohjaimen 1-200 olevan käyttäjänsä aktiivisessa käytössä. Vielä erään toteutuksen mukaan, mikäli kiihtyvyys- tai kallistusanturin antosig-naalin muoto poikkeaa riittävästi vaimenevasta siniaallosta, voidaan niin ikään päätellä ohjaimen 1-200 olevan käyttäjänsä aktiivisessa käytössä. Asentoanturiin perustuva käyttäjän aktiviteetin toteaminen edellyttää, että ohjaimella 1-200 on tietty perusasento, johon se palautuu automaattisesti ellei sitä käytetä. Johdon varaan ripustetun ohjaimen yhteydessä näin yleensä tapahtuu, mutta langatto-masti liitetyillä ohjaimilla tällaista perusasentoa ei välttämättä ole.

Mikäli toteutetaan edellä selostettu tekniikka, jossa ohjaimen liikkeen tai asennon muutoksen toteaminen aiheuttaa tunnistamisen voimassaolon jatkamisen, on edullista toteuttaa myös toiminto, jossa nosturin käyttäjä voi välittö mästi lopettaa suoritetun tunnistamisen voimassaolon poistuessaan nosturilta. Tällainen tunnistamisen lopettaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi painonapilla.

Kuvio 2 esittää keksinnön erästä toista toteutusta. Muotoa 1-xxx olevat viitenumerot osoittavat elementtejä, jotka on selostettu kuvion 1 yhteydessä eikä näiden elementtien yksityiskohtaista selostusta toisteta. Erona kuvion 1 esittämään toteutukseen nähden kuvion 2 toteutuksessa nosturin ohjain 2-110 käsittää etäyhteyden 2-120 tietokantaan 1-470 kommunikointia varten. Tässä esimerkinomaisessa toteutuksessa etäyhteyteen 2-120 kuuluu langaton yhteys 2-130 tietokantaan 1-470 tai tietokantapalvelimeen (ei näytetty erikseen). Lisäksi etäyhteyteen 2-120 kuuluu nosturin ohjausjärjestelmän sisäinen yhteys 2-140 tietokannan 1-470 kanssa kommunikoitujen tietojen siirtämiseksi nosturin ohjausjärjestelmän 2-110 sisällä. Erään suoritusmuodon mukaisesti tällaisiin tietokannan 1-470 kanssa kommunikoituihin tietoihin voi kuulua tietokannasta 1-470 luettavat yksilölliset oikeudet kullekin käyttäjälle, jolloin näitä yksilöllisiä oikeuksia ei tarvitse ohjelmoida kunkin käyttäjän tunnistesirulle 1-350. Vaihtoehtoisesti tai edellisen lisäksi nosturin ohjausjärjestelmä 2-110 voi lähettää tietokantaan 1-470 tietoa käyttäjästä ja nosturin käytöstä. Minimissään tämä voi tarkoittaa tietoa siitä, kuka käyttäjä on nosturia kulloinkin käyttänyt. Kattavampi toteutus sisältää nosturin koko käyttöhistorian mahdollisine taakanpainotietoineen, jolloin käyt-töhistoriaan sisältyy tieto siitä kuka nosturia on kulloinkin käyttänyt. Vielä erään vaihtoehtoisen tai täydentävän suoritusmuodon mukaisesti tunnisteenlukijaan 1-300 ja/tai tietokantaan liittyy etäohjattava sulkulista ja sulkulogiikka, joiden avulla esimerkiksi kadonnut tunnistekortti voidaan sulkea pois käytöstä.

Kuvio 3 esittää keksinnön erästä toista toteutusta. Muotoa 1-xxx ja 2-xxx olevat viitenumerot osoittavat elementtejä, jotka on selostettu vastaavasti kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä eikä näiden elementtien yksityiskohtaista selostusta toisteta. Erona kuvioiden 1 ja 2 esittämään toteutukseen nähden kuvion 3 toteutuksessa on tarkoitettu nosturiin, jossa on anturointi taakan painon määrittämiseksi. Kuvion 3 esimerkissä tällainen anturointi on sijoitettu nosturin nostolaitteiden (hoist) 3-150 yhteyteen ja anturointia osoitetaan yleisesti viitenumerolla 3-160. Koska nostolaitteet voivat siirtyä nosturin siltaa pitkin, on etäisyyksien muuttuessa edullista käyttää langatonta signalointia. Nosturin ohjain 3-110 käsittää etäyhteyden 2-120 kommunikointia varten tietokantaan 1-470. Viitenumero 3-165 osoittaa signalointiyhteyttä nosturin ohjaimen 3-110 ja anturoinnin 3-160 välillä. Signalointiyhteys voi tässäkin olla esimerkiksi Zigbee -standardin mukainen.

Kuvio 6 esittää kaaviona tietorakennetta 6-100, joka kuvaa käyttäjäkohtaisia parametreja, jotka määrittävät käyttäjän oikeuksia erikseen kullekin nosturille tai nosturiryhmälle. Tietorakenteessa 6-100 on käyttäjän tunnistetta ("ABC") kohti osoitettu usealle nosturille useita parametreja, joihin esimerkinomaisesti kuuluu taakan maksimipaino, maksimi ajonopeus sekä mahdollisuus useiden lisälaitteiden käyttöön. Tietorakenteen 6-100 parametrit voidaan saattaa nosturin ohjausjärjestelmän 1-110,2-110, 3-110, tietoon eri tavoin. Tällöin on edullista, mikäli päätöksen, siitä onko käyttäjän pyytämä toimenpide luvallinen eli käyttäjän oikeuksien puitteissa, tekee nosturin ohjausjärjestelmä 1-110, 2-110, 3-110 eikä käsiohjain 1-200 tai sen yhteyteen sijoitettu tunnisteenlukija 1-300. Lisäksi on edullista, että käyttäjän oikeuksia muutettaessa muutokset voidaan tehdä tekemättä muutoksia nosturin ohjausjärjestelmään 1-110,2-110, 3-110.

Eräs tekniikka, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 1 suoritusmuodossa, on tallentaa käyttäjän oikeuksia määrittävät parametrit tunnistesirulle 1-350 ohjelmointilaitteella 1-450 datanprosessointilaitteen 1-400 alaisuudessa. Parametrit voidaan lukea ohjausjärjestelmän 1-110 tietoon tunnisteenlukijalla 1-300 yhteyksien 1-360 ja 1-260 kautta.

Toinen tekniikka, joka soveltuu käytettäväksi kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodoissa, on tallentaa käyttäjän oikeuksia määrittävät parametrit tietokantaan 1-470, josta ohjausjärjestelmä 2-110, 3-110 noutaa ne yhteyden 2-130 kautta käyttäjän tunnisteen perusteella. Ohjausjärjestelmä 2-110, 3-110 saa käyttäjän tunnisteen tunniste enlukij alta 1-300 yhteyksien 1-360 ja 1-260 kautta.

Viitaten seuraavaksi kuviossa 4 esitettyyn vuokaavioon, kuvioissa 1 - 3 esitetyt suoritusmuodot voivat toimia esimerkiksi seuraavasti.

Vaiheessa 4-02 lukija 1-300 lukee käyttäjän tunnisteen sirulta 1-350 yhteyden 1-360 kautta. Vaiheessa 4-04 lukija 1-300 lähettää ja nosturin ohjausjärjestelmä 1-110, 2-110, 3-110 vastaanottaa tunnisteen yhteyden 1-360 kautta. Vaiheessa 4-06 nosturin ohjausjärjestelmä noutaa tunnisteen perusteella käyttäjän oikeudet tietokannasta 1-470 yhteyden 2-130 kautta. Vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi nosturin ohjausjärjestelmä voi saada käyttäjän oikeudet sirulta 1-350 tunnisteenlukijalla 1-300. Nosturin ohjausjärjestelmä voi lisäksi tallentaa tai väli-tallentaa (cache) käyttäjien oikeuksia paikallisesti. Vaiheessa 4-08 nosturin ohjausjärjestelmä tutkii, vastaako sirulta 1-350 luettu tunniste auktorisoitua käyttäjää. Mikäli tunniste ei vastaa auktorisoitua käyttäjää, käyttäjälle annetaan negatiivinen palaute (ääni- ja/tai valomerkki) vaiheessa 4-10. Mikäli tunniste vastaa auktorisoitua käyttäjää tietokannasta 1-470 luettujen tietojen perusteella, käyttäjälle annetaan positiivinen palaute vaiheessa 4-12. Tähän asti selostettu on yhteistä kuvioiden 1-3 esittämille suoritusmuodoille, paitsi että kuvion 1 suoritusmuodossa, jossa nosturin ohjausjärjestelmällä 1-110 ei ole online-yhteyttä tietokantaan 1-470, nosturin ohjain 1-110 joutuu arvioimaan käyttäjän auktorisoinnin paikallisesti. Tämän tehtävän yksinkertaistamiseksi voidaan esimerkiksi olettaa, että sirulla 1-350 on vain käyttäjän tunniste ja mahdollinen voimassaoloaika. Mikäli voimassaoloaika ei ole umpeutunut, ohjausjärjestelmän toteutuksessa voidaan olettaa että käyttäjä on oikeutettu käyttämään nosturia kaikin mahdollisin tavoin.

Erään valinnaisen piirteen mukaisesti ohjausjärjestelmä varmistaa vaiheessa 4-16, että suoritettu tunnistus on edelleen voimassa. Kuten aiemmin on esitetty, on mm. ergonomian vuoksi edullista, että sirutunnisteen ei tarvitse kat-kottomasti olla lukijan 1-300 lukuetäisyydellä, vaan suoritettu tunnistus voi olla voimassa tietyn aikamäärän kerrallaan, esimerkiksi muutamia minuutteja. Tällaisen prosessin erästä toteutusta selostetaan lähemmin kuvion 5 yhteydessä.

Kuvion 2 ja 3 suoritusmuodoissa nosturin ohjausjärjestelmä 2-110, 3-110 voi hyödyntää online-yhteyttä 2-130 tietokantaan 1-470, mikä tekee mahdolliseksi hallita käyttäjien oikeuksia keskitetysti, monipuolisesti ja/tai yksityiskohtaisesti. Niinpä nosturin ohjausjärjestelmä voi vaiheessa 4-14 vastaanottaa yksittäisen komennon ohjaimelta 1-200 ja vaiheessa 4-18 verrata komentoa tietokannasta 1-470 luettuihin käyttäjän oikeuksiin. Mikäli ohjaimelta 1-200 vastaanotettu komento ei ole käyttäjän oikeuksien puitteissa ohjausjärjestelmä antaa käyttäjälle negatiivisen palautteen vaiheessa 4-20. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin kun ohjausjärjestelmä toteaa anturoinnin 3-160 perusteella, että taakka on käyttäjän valtuutuksiin nähden liian painava tai käytössä on kuor-mauselin, jonka käyttöön nykyinen käyttäjä ei ole saanut koulutusta. Mikäli ohjaimelta 1-200 vastaanotettu komento on käyttäjän oikeuksien puitteissa, nosturin ohjausjärjestelmä suorittaa komennon vaiheessa 4-22.

Kuvio 5 havainnollistaa erästä toteutusta, jossa suoritettu tunnistus on voimassa tietyn aikamäärän kerrallaan ja tämä aikamäärä alkaa alusta kun nosturin ohjaimen yhteydessä oleva liiketunnistin osoittaa, että ohjain on ollut saman käyttäjän yhtäjaksoisessa käytössä. Kuvio 5 havainnollistaa tällaista toteutusta lohkokaavion muodossa, vaikka käytännön toteutus voi monessa tapauksessa olla ohjelmallinen.

Viitenumero 5-100 osoittaa ajastinta, jonka antosignaali osoittaa, että onnistuneesti suoritettu käyttäjän tunnistus on edelleen voimassa. Ajastin palaa perustilaan tietyn aikamäärän kuluttua, jolloin ajastimen antosignaali osoittaa, että tunnistus ei ole enää voimassa. Tämä aikamäärä voi olla esimerkiksi muutamia minuutteja. Ajastin 5-100 käynnistyy esimerkiksi kuvion 4 vaiheen 4-08 onnistuneesta suorituksesta ("kyllä"-haarasta). Ajastin voidaan palauttaa perustilaan, jolloin tunnistus ei ole enää voimassa, esimerkiksi lukijan 1-300 yhteyteen asennettavalla poistumispainikkeella, jolla käyttäjä voi ilmoittaa lopettavansa nosturin käytön. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi ilmoittaa nosturin ohjausjärjestelmälle lopettavansa nosturin käytön käyttämällä nosturin ohjaimessa 1-200 olevaa painiketta, esimerkiksi hätäpysäytyspainiketta, mikäli ohjaimessa 1-200 tällainen painike on. Ajastimen aikamäärä alkaa juosta uudelleen, mikäli käyttäjä ohjaa nosturia ohjaimen 1-200 painikkeilla tai muilla syöttöelimillä. Vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi ohjaimen 1-200 yhteyteen asennettu anturi, kuten kiihtyvyys- ja/tai kallistusanturi voi osoittaa ohjaimen olleen lähes katkottomasti saman käyttäjän hallinnassa. Nimittäin kun ohjain jätetään vapaasti heilumaan yhteysjohtonsa varaan, se asettuu heilumaan massasta ja johdon pituudesta ja jäykkyydestä johtuvalla tavalla, vaikkakin heiluminen ei välttämättä ole matemaattisesti yksinkertaista eikä aina tapahdu yhdessä tasossa. Tästä vapaasta heilumisesta merkittävästi poikkeava liike, esimerkiksi kiihtyvyyden normaalista poikkeava spektri tai suuri hetkellisarvo, tai tietyn raja-arvon ylittävä kallistus osoittaa, että ohjain on liikkunut käyttäjänsä käden mukana, ja jokainen tällainen liike käynnistää ajastimen aikamäärän juoksemisen uudelleen.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (11)

1. Järjestelmä käyttäjän tunnistamista ja oikeuksien hallintaa varten nosturin (1-100) yhteydessä, johon nosturiin kuuluu ohjausjärjestelmä (1-110, 2-110, 3-110) ja siitä etäälle sijoitettava ohjain (1-200), johon järjestelmään kuuluu: ohjaimen (1-200) yhteyteen sijoitettava tunnisteenlukija (1-300) käyttäjän tunnisteen (1-350) lukemiseksi ensimmäistä yhteyttä (1-360) käyttäen; - yhteysvälineet toisen yhteyden (1-260) muodostamiseksi tunnisteenluki-jan (1-300) ja ohjausjärjestelmän (1-110, 2-110, 3-110) välille; tunnettu siitä, että: ohjausjärjestelmä on sovitettu ylläpitämään useita käyttäjäkohtaisia parametreja, jotka määrittävät kulloisenkin käyttäjän oikeuksia; - yhteysvälineet on sovitettu lähettämään käyttäjän tunnisteen (1-350) tiedon ohjausjärjestelmälle (1-110, 2-110, 3-110); ohjausjärjestelmä (1-110, 2-110, 3-110) on sovitettu vertaamaan ohjaimen (1-200) kautta pyydettyjä toimenpiteitä mainittuihin useisiin käyttäjäkohtaisiin parametreihin, jotka määrittävät kulloisenkin käyttäjän oikeuksia, ja mahdollistamaan nosturin (1-100) käytön vain käyttäjän tunnisteeseen (1-350) liittyvien oikeuksien puitteissa; - missä käyttäjälle osoitettuihin oikeuksiin kuuluu yksi tai useampi seuraa-vista: yhden tai useamman lisälaitteen käyttöoikeus, oikeus ohjata nosturin vaunuja yhteisajossa ja/tai oikeus kahden nosturin yhteisajoon, suurin ajonopeus ja taakan painon yläraja.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tunnisteen ja tunnisteenlukijan välinen ensimmäinen yhteys (1-360) on langaton yhteys.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tunnisteenlukijan ja ohjausjärjestelmän välinen toinen yhteys (1-260) on langaton yhteys.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu pitämään voimassa käyttäjän tunnisteen hyväksymisen (4-08) ennalta määrätyn ajan silloinkin, kun käyttäjän tunniste (1-350) ei enää ole tunnisteenlukijan (1-300) lukuetäisyydellä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu aloittamaan ennalta määrätyn ajan kulumisen alusta vasteena ohjaimen (1-200) käyttämiselle.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään lisäksi kuuluu ohjaimen (1-200) mukana liikkuva liike- ja/tai asentotun-nistin (1-310) ja järjestelmä on sovitettu aloittamaan mainitun määräajan kulumisen alusta vasteena mainitun liike- ja/tai asentotunnistimen antosignaalille.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään lisäksi kuuluu käyttöliittymäelementti käyttäjän tunnisteen hyväksymisen välitöntä lopettamista varten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että käyttöliittymäelementti käyttäjän tunnisteen hyväksymisen välitöntä lopettamista varten on nosturin hätäpysäytyspainike.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausjärjestelmä on sovitettu vastaanottamaan mainitut käyttäjäkohtaiset parametrit, jotka määrittävät kulloisenkin käyttäjän oikeuksia, tunnisteenlukijalta (1-300).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että: - järjestelmään lisäksi kuuluu tietokanta (1-470), joka on sovitettu vastaanottamaan mainitut käyttäjäkohtaiset parametrit, jotka määrittävät kulloisenkin käyttäjän oikeuksia, ja ohjausjärjestelmä (1-110, 2-110, 3-110) on sovitettu noutamaan mainitut käyttäjäkohtaiset parametrit tietokannasta (1-470).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että oikeuksiin yhden tai useamman lisälaitteen käyttämiseksi kuuluu yhden tai useamman kuormauselimen käyttöoikeus ja/tai puomin käyttöoikeus. Patentkrav