FI126384B - Pneumaattinen rengas - Google Patents

Description

Pneumaattinen rengas

Tekniikan ala

Esillä oleva teknologia liittyy pneumaattiseen renkaaseen ja erityisesti pneumaattiseen renkaaseen, jonka kulutuspinnalle on muodostettu lamel-leja.

Tausta Jää- ja kuivan kelin ominaisuuksien parantamiseksi on edullista kasvattaa kulutuspinnan kuvioinnin maaosuuden reunan pituutta tai maaosuu-den jäykkyyttä. Kuitenkin, kun kulutuspinnan kuvioinnin maaosuuden reunan pituutta kasvatetaan, maaosuuden jäykkyys vähenee. Tämän vuoksi on vaikeaa saada sekä kasvatettua maaosuuden reunan pituutta että maaosuuden jäykkyyttä. Tähän mennessä on kehitetty monia tekniikoita kolmiulotteisten la-mellien muodostamiseksi kulutuspintaan sekä jää- että kuivan kelin ominaisuuksien saavuttamiseksi. Muodostettaessa kulutuspintaan kolmiulotteisia la-melleja, syntyy kuitenkin esimerkiksi kustannuksiin, valmistustekniikkaan ja vastaaviin liittyviä ongelmia. Seuraavassa esitetään tällaisiin ongelmiin liittyvien esimerkkien kannalta tekniikoita renkaiden eri ominaisuuksien vahvistamiseksi muodostamalla useita lamelleja kulutuspintaan.

Japanilaisessa patenttihakemusjulkaisussa H04-173407A, jota ei ole tutkittu, kuvataan pneumaattinen rengas, jonka kulutusosuudella on useita lohkoja. Näissä lohkoissa on ainakin yksi aaltomainen uurros, joka suuntautuu renkaan leveyssuunnassa, ja mainitun aaltomaisen uurroksen amplitudin keskipisteet yhdistävä linja on muodostettu, jotta renkaan kehän suunnassa saadaan vaihtelua. Tämän pneumaattisen renkaan ansiosta sivusuuntainen vastus kasvaa ja kaarto-ominaisuudet lumisilla ja jäisillä teillä vahvistuvat, kun renkaan kehän suuntaisen uurroskomponentin kerroin kasvaa. Lisäksi jarrutus-ja ajo-ominaisuudet lumisilla ja jäisillä teillä saattavat vahvistua suoraan ajettaessa, koska uurroksen kokonaispituus ja -tiheys on suurempi.

Japanilaisessa patenttihakemusjulkaisussa 2006-096283A, jota ei ole tutkittu, kuvataan pneumaattinen rengas, jossa on useita lohkoja, jotka muodostuvat useista keskenään risteävistä pääurista kulutuspinnassa. Lohkoihin muodostetaan ainakin yksi aallon muotoinen lamelli renkaan leveyssuunnassa. Lamellin mutkittelee syvyyssuunnassa ja renkaan kehän suunnassa; mutka on vastakkainen sisäsivulla ja ulkosivulla, kun rengas asennetaan ajo neuvoon, ja renkaan keskilinja on rajana sisäsivun ja ulkosivun välillä. Esitetään, että tällä pneumaattisella renkaalla jarrutus- ja ajo-ominaisuuksia sekä kaarreominaisuuksia saadaan vahvistettua jäällä ja lumessa.

Molemmissa japanilaisissa patenttihakemusjulkaisuissa H04-173407A ja 2006-096283A, joita ei ole tutkittu, pyritään vahvistamaan useita erilaisia renkaan ominaisuuksia muodostamalla lamelleja niiden kulutuspin-taan. Kuitenkin näissä tekniikoissa lamellien kokonaismuodossa on kärkiosuus tai pohjaosuus vain yhdessä paikassa tien kanssa kosketukseen tulevassa ku-lutuspinnassa, tai kokonaismuoto on yksi suora linja renkaan leveyssuunnassa. Näin ollen, koska lamellin muoto on suhteellisen yksinkertainen, on mahdollista, että sekä jääominaisuuksia että kuivaominaisuuksia ei pystytä riittävällä tavalla saavuttamaan.

Tekniikan tasosta tunnetaan myös julkaisussa JP 2007204007 esitetty pneumaattinen rengas.

Yhteenveto Tässä esitettävä tekniikka tarjoaa pneumaattisen renkaan, jolla voidaan saavuttaa sekä jääominaisuuksia että kuivaominaisuuksia.

Esillä oleva keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 mukaiseen pneumaattiseen renkaaseen. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat esitettyinä epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Esillä olevan tekniikan mukaiseen pneumaattiseen renkaaseen kuuluu useita lohkoja kulutusosuudessa, ja ainakin yhdessä lohkossa on lamelli. Lamelli on, kokonaisuudessaan, ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli, jossa on ainakin yksi kärkiosuus ja yksi pohjaosuus tiehen kosketuksessa olevassa kulutuspinnassa. Tässä pneumaattisessa renkaassa lamelli muodostetaan lohkoon. Lamelli on, kokonaisuudessaan, ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli, jossa on ainakin yksi kärkiosuus ja yksi pohjaosuus tiehen kosketuksessa olevassa kulutuspinnassa. Lisäksi ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli on yhdistelmä toissijaisen aaltomuodon mukaisia lamelleja, joiden aallonpituus on lyhyempi. Koordinaatistossa, jossa renkaan leveyssuunta ja renkaan kehän-mukainen suunta muodostavat Y-akselin ja, vastaavasti, X-akselin, lamellin kokonaismuodossa on jopa kaksi raja-arvoa ja lamellissa on mukana kaksi aaltoni uototyyppiä, jotka ovat erikokoisia. Tämä tarkoittaa, että lamelli on monitahoinen.

Koska lamelli on monitahoinen, lamellin aiheuttama suunta, jossa maaosuus painuu kokoon, hajautuu. Tämän seurauksena pystytään saamaan riittävä maaosuuden jäykkyys lamellin läheisyydessä. Lisäksi, koska lamellin muodon ansiosta maaosuuden reunan pituutta saadaan kasvatettua, pystytään riittävästi varmistamaan kuvioiden reunojen purentavaikutuksia. Täten tällä pneumaattisella renkaalla pystytään saavuttamaan sekä jää- että kuivan kelin omaisuudet. Tällä pneumaattisella renkaalla toteutuu edullisesti λ1>2χ(λ2) tai y1>y2, kun ensisijaisen lamellin aallonpituus ja amplitudi ovat λ1 ja, vastaavasti, y1 ja toissijaisen lamellin aallonpituus ja amplitudi ovat λ2 ja, vastaavasti, y2. Kun λ1>2*(λ2) toteutuu, ainakin kaksi toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituutta voidaan sisällyttää yhteen ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin yhteen aallonpituuteen renkaan leveyssuunnassa, ja lamellin pituutta ja tiheyttä saadaan kasvatettua. Lisäksi, kun y1>y2 toteutuu, ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi pystytään riittävästi varmistamaan verrattuna toisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudiin ja siten lamellin pituutta ja tiheyttä saadaan kasvatettua. Oikeilla ensisijaisen aaltomuodon ja toissijaisen aaltomuodon aallonpituuksilla ja voimakkuuksilla saadaan kasvatettua maaosuuden jäykkyyttä, koska maaosuuden kokoon painumisen suunta hajautuu lamellin läheisyydessä, ja kuvion reunojen purentaominaisuu-det saadaan riittävästi varmistettua, koska maaosuuden reunan pituus kasvaa. Näin on mahdollista saavuttaa sekä jää- että kuivan kelin ominaisuuksia.

Lisäksi tällä pneumaattisella renkaalla edullisesti ainakin yksi ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus ja ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi sekä ainakin yksi toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudia vaihtelee renkaan leveyssuunnassa. Vaihtelemalla asianmukaisesti tekijöitä, jotka määrittävät näiden lamellin muodot renkaan leveyssuunnassa, saadaan maaosuuden jäykkyyttä kasvatettua, koska maaosuuden kokoon painumisen suunta hajautuu lamellin läheisyydessä, ja kuvioiden reunojen purentavaikutuksia voidaan riittävästi saada varmistettua maaosuuden reunan pituuden kasvun ansiosta, erityisesti paikallisesti renkaan leveyssuunnassa. Tämän seurauksena tasapaino maaosuuden reunan pituuden ja lohkon jäykkyyden välillä voidaan saada mukautettua ja niin ollen saavutetaan sekä jää-ja kuivan kelin omaisuuksia.

Lisäksi tällä pneumaattisella renkaalla ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1 ei edullisesti ole alle 1,5 mm ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y2 ei edullisesti ole alle 0,8 mm. Kun ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1 konfiguroidaan arvoon, joka ei ole alle 1,5 mm ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y2 arvoon, joka ei ole alle 0,8 mm, erityisesti kuvion reunojen puren-tavaikutukset vahvistuvat, koska maaosuuden reunan pituus varmistetaan riittävästi. Näin ollen jää- ja kuivan kelin ominaisuuksia saadaan vahvistettua lisää.

Lisäksi tällä pneumaattisella renkaalla ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 ei edullisesti ole alle 1/3 sen lohkon leveydestä, johon ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli muodostetaan, ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ2 ei edullisesti ole alle 2.0 mm. Kun jokainen ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 konfiguroidaan arvoon, joka ei ole alle 1/3 lohkon leveydestä, ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ2 arvoon, joka ei ole alle 2.0 mm, erityisesti raja-arvojen väli tulee riittävästi varmistetuksi. Tämän seurauksena lamellia voidaan estää tulemasta liian tiheäksi renkaan leveyssuunnassa ja voidaan saavuttaa erinomainen irrotettavuus muotista. Tämän seurauksena tapauksissa, joissa aallonpituudet λ1 ja λ2 on asetettu edellä kuvatulla tavalla, voidaan saada pneumaattinen rengas, johon muodostuu erittäin tarkkoja lamelleja.

Lisäksi tässä pneumaattisessa renkaassa ainakin osa lamelleista on edullisesti kolmiulotteisia. Kun konfiguroidaan ainakin osa ensisijaisen aaltomuodon mukaisesta lamellista kolmiulotteiseksi erityisesti maaosuuden kokoon painumista lamellin läheisyydessä saadaan riittävästi vaimennettua ja tämän seurauksena saadaan lisää vahvistettua maaosuuden jäykkyyttä.

Esillä olevan tekniikan mukaisella pneumaattisella renkaalla saavutetaan sekä jää- että kuivan kelin ominaisuuksia.

Kuvioiden lyhyt selostus

Kuvio 1 on tasokuva, joka havainnollistaa esimerkkiä ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen pneumaattisen renkaan kulutusosuuden pääkom-ponenteista, kuvio 2 on selittävä piirustus, joka havainnollistaa aallonpituuksia ja voimakkuuksia kuviossa 1 kuvatun lamellin ensisijaiselle aaltomuodolle ja toissijaiselle aaltomuodolle, kuvio 3 on tasokuva, joka havainnollistaa esimerkkiä toisen suoritusmuodon mukaisen pneumaattisen renkaan kulutusosuuden pääkomponen-teista, kuvio 4 on selittävä piirustus, joka havainnollistaa aallonpituuksia ja amplitudeja kuviossa 3 kuvatun lamellin ensisijaiselle aaltomuodolle ja toissijaiselle aaltomuodolle, kuvio 5 on taulukko, jossa esitetään keksinnön mukaisten esimerkkien mukaisten pneumaattisten renkaiden ominaisuuksien testauksen tuloksia.

Yksityiskohtainen kuvaus

Eräs esillä olevan tekniikan mukainen suoritusmuoto kuvataan alla yksityiskohtaisesti piirustuksiin viitaten. Esillä olevaa tekniikkaa ei kuitenkaan ole rajoitettu tähän suoritusmuotoon. Suoritusmuodon komponentteihin kuuluu komponentteja, jotka alan ammattilainen osaa helposti korvata, ja komponentteja, jotka ovat olennaisesti samoja kuin suoritusmuodon komponentit. Lisäksi suoritusmuodossa kuvattuja useita muunneltuja esimerkkejä voidaan yhdistellä halutulla tavalla alan ammattilaiselle ilmeisissä puitteissa. Huomautettakoon, että seuraavassa kuvauksessa ”kehän suunta” tarkoittaa kehän mukaista suuntaa, jossa renkaan pyörimisakseli on keskiakseli. Lisäksi ”renkaan leveys-suunta” viittaa suuntaan, joka on samansuuntainen renkaan pyörimisakselin kanssa.

Ensimmäinen suoritusmuoto

Kuvio 1 on tasokuva, joka havainnollistaa esimerkkiä ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen pneumaattisen renkaan kulutusosuuden pääkom-ponenteista. Tässä piirustuksessa esitetyn pneumaattisen renkaan kulu-tusosuudessa on useita kehän suuntaisia uria 2, jotka suuntautuvat olennaisesti renkaan kehän mukaisessa suunnassa, ja useita sivusuuntaisia uria 3, jotka ovat yhteydessä kahteen niiden vierellä olevaan kehän suuntaiseen uraan 2. Näin kulutusosuuteen 1 muodostuu useita toisistaan erotettuja loh-komaaosuuksia 4.

Edellä kuvatulla tavalla muodostettuun lohkomaaosuuteen 4 on muodostettu lamellien ryhmä 5, joka suuntautuu olennaisesti renkaan leveys-suunnassa. Lamellien ryhmä 5 muodostuu kahdeksasta lamellista, jotka ovat peräkkäin renkaan kehän suuntaisessa suunnassa: 5a, 5b, 5c, 5d, 5e, 5f, 5g ja 5h. Näistä lamellit 5a-5h, lamellit 5a ja 5h, jotka ovat lähinnä lateraalisia uria 3, muodostuvat lohkomaaosuuteen 4 eivätkä ne ole yhteydessä kehän suuntai siin uriin 2, jotka ovat molemmilla ulkosivuilla lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyssuunnassa. Loput lamellit 5b-5g, jotka ovat suhteellisen etäällä lateraalisista urista 3, ovat sitä vastoin yhteydessä kuhunkin kehän suuntaiseen uraan 2, jotka sijaitsevat molemmilla ulkosivuilla lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyssuunnassa. Kun lohkomaaosassa 4 sivusuuntaisia uria 3 lähinnä olevat lamellit 5a ja 5h muodostetaan edellä kuvatulla tavalla, saadaan erityisen riittävästi varmistettua jäykkyys lohkomaaosuuksien 4 osilla, jotka ovat lähellä lateraalisia uria 3. Toisaalta, kun muita lamelleja 5b-5g järjestetään olemaan yhteydessä kehän suuntaisten urien 2 kanssa, saadaan erityisesti varmistettua lohkomaaosuuden 4 reunan pituus lamellien 5b-5g läheisyydessä.

Lisäksi, kuten kuviossa 1 havainnollistetaan, lamellien 5a-5d ja lamellien 5e-5h vastaavat muodot ovat olennaisesti keskenään symmetrisiä lohkomaaosuuden 4 renkaan kehän suuntaisen keskilinjan C suhteen. Erityisesti lamelli 5a ja lamelli 5h, lamelli 5b ja lamelli 5g, lamelli 5c ja lamelli 5f sekä la-melli 5d ja lamelli 5e ovat vastaavasti olennaisesti keskenään symmetrisiä renkaan kehän suuntaisen keskilinjan C suhteen. Kun lamellit konfiguroidaan muodoltaan olennaisesti symmetrisiksi, saadaan useita renkaan omaisuuksia olennaisesti tasavertaisesti käytettyä, niin silloin kun renkaan pyörimissuunta on eteenpäin kuin myös silloin kun pyörimissuunta on taaksepäin. ”Eteenpäin oleva suunta” tarkoittaa renkaan pyörimissuuntaa silloin, kun ajoneuvo, johon rengas on asennettu, kulkee eteenpäin, ja ”taaksepäin oleva suunta” tarkoittaa renkaan pyörimissuuntaa, kun ajoneuvo kulkee taaksepäin. Tällä konfiguraatiolla muodostuu esimerkkilamelli 5b kuviossa 1 havainnollistetusta lamelliryhmästä 5 alla kuvatulla tavalla. Huomautettakoon, että tästä eteenpäin koordinaatistossa, jossa renkaan leveyssuunta on Y-akseli ja renkaan kehän mukainen suunta on X-akseli, lamellin 5b muoto, joka ilmenee renkaan tietä koskettavassa pinnassa, on lamellin aaltomuoto. Lisäksi, mainitun aaltomuodon aallonpituus ja amplitudi ovat lamellin 5b aallonpituus ja amplitudi. Lisäksi lamellin 5b aaltomuotoon, joka ilmenee renkaan tiehen kosketuksessa olevalla pinnalla, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena, viitataan lamellin 5b ”ensisijaisena aaltomuotona” ja lamellin 5b aaltomuotoon, paikallisesti tarkasteltuna, viitataan lamellin 5b ”toissijaisena aaltomuotona”. Lisäksi lamellin 5b kärkiosuuteen ja pohjaosuuteen edellä kuvatussa koordinaatistossa viitataan lamellin 5b ”raja-arvoina” (enimmäisarvoja vähimmäisarvo).

Kuvio 2 on esimerkkipiirustus, joka havainnollista aallonpituuksia ja amplitudeja kuviossa 1 kuvatun lamellin ensisijaiselle aaltomuodolle ja toissi- jäiselle aaltomuodolle. Lamelli 5b on ensisijaisen aaltomuodon mukainen la-melli, jolla on ainakin kaksi (kolme kuviossa 2) raja-arvoa. Erityisesti lamelli 5b on ensisijainen aaltomuoto, joka suuntautuu renkaan leveyssuunnassa, ja sillä on kaksi enimmäisarvoa ja yksi vähimmäisarvo. Näin kuviossa 2 kuvatun la-mellin muoto voidaan saada sopivan monitahoiseksi ensisijaisen aaltomuodon mukaiseksi lamelliksi, jolla on vähintään kaksi raja-arvoa. Tämän vuoksi, riippumatta siitä, onko renkaan pyörimissuuntaa eteen- vai taaksepäin, saadaan toteutettua suuri jäykkyys siinä määrin, kun lohkomaaosuuden 4 muoto ei muutu. Huomautettakoon, että tässä suoritusmuodossa ”ainakin kaksi raja-arvoa” tarkoittaa, että ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli on myös olemassa ainakin kahden raja-arvon ulkopuolelle, renkaan leveyssuunnan molemmin puolin. Esimerkiksi kuviossa 2 havainnollistetussa esimerkissä tämä tarkoittaa, että renkaan leveyssuunnassa ulkopuolella kolmen raja-arvon kahden enimmäisarvon osalta ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli on olemassa myös ulospäin kahdesta enimmäisarvosta, renkaan leveyssuunnan molemmin puolin.

Lisäksi lamelli 5b on yhdistelmä toissijaisen aaltomuodon mukaisista lamelleista, joiden aallonpituus on lyhyempi kuin edellä kuvatun ensisijaisen aaltomuodon mukaisella lamellilla. Kuten kuviossa 2 on havainnollistettu, toissijaisen aaltomuodon mukainen lamelli määritellään olennaisesti M:n muotoisena yksikkönä, ja ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli muodostetaan useista näistä yksiköistä, jotka on liitetty jatkuvalla tavalla. Näin kuviossa 2 kuvatun lamellin muoto saadaan tehtyä sopivan monitahoiseksi yhdistämällä erikokoisten aaltomuotojen kaksi tyyppiä.

Oletetaan, että lamellin muoto tehdään monitahoiseksi edellä kuvatulla tavalla, lamellit 5b-5d konfiguroidaan edelleen alla kuvattavalla tavalla. Erityisesti lamellin 5b osalta, kun ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus ja amplitudi ovat λ1 ja, vastaavasti, y1, ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus ja amplitudi ovat λ2 ja, vastaavasti, y2, toteutuu λ1>2*(λ2) tai y1>y2. Tässä ilmaisu ”ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1” viittaa vaakasuuntaiseen etäisyyteen lamellin aaltomuodon vierekkäisten kärkien tai pohjien välillä. Kuviossa 2 havainnollistetussa esimerkissä ”ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1” viittaa kahden enimmäisarvon vaakasuuntaiseen etäisyyteen. Tässä ”ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1” viittaa mittaan, joka on 1/4 pystysuuntaises ta etäisyydestä lamellin aaltomuodon vierekkäisten kärjen ja pohjan välillä. Kuviossa 2 havainnollistetussa esimerkissä ”ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1” viittaa mittaan, joka on 1/4 pystysuuntaisesta etäisyydestä enimmäisarvoisen renkaan kehän suuntaisen keskipisteen ja vähimmäisarvoi-sen renkaan kehän suuntaisen keskipisteen välillä. Huomautettakoon, että kuviossa 2 havainnollistettu ensisijainen aaltomuoto on kuvitteellinen viiva (kiinteä viiva), joka liittää toisiinsa pohjaosuuksien keskipisteet renkaan kehän-suuntaisessa suunnassa.

Vastaavasti, ”toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ2” viittaa vaakasuuntaiseen etäisyyteen lamellin aaltomuodon vierekkäisten kärkien tai pohjien välillä, ja kuviossa 2 havainnollistetussa esimerkissä vaakasuuntaiseen etäisyyteen toissijaisen aaltomuodon kahden enimmäisarvon välillä. Lisäksi ”toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y2” viittaa mittaan, joka on 1/4 pystysuuntaisesta etäisyydestä lamellin aaltomuodon vierekkäisen kärjen ja pohjan välillä ja kuviossa 2 havainnollistetussa esimerkissä mittaan, joka on 1/4 pystysuuntaisesta mitasta enimmäisarvoisen renkaan kehän suuntaisen keskipisteen ja vähimmäisarvoisen renkaan kehän suuntaisen keskipisteen välillä, jotka ovat toissijaisessa aaltomuodossa. Huomautettakoon, että kuviossa 2 havainnollistettu toissijainen aaltomuoto on kuvitteellinen viiva (katkoviiva), joka liittää kärkiosuuksien ja pohjaosuuksien renkaan kehän suuntaiset keskipisteet.

Konfiguroimalla ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituuden λ1 ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituuden λ2 välinen suhde siten, että λ1^2χ(λ2), kahden toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin ainakin kaksi aallonpituutta voidaan sisällyttää ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin yhteen aallonpituuteen renkaan leveyssuunnassa. Tämän tuloksena lamellin pituutta saadaan kasvatettua ja lamellin tiheyttä loh-komaaosuudessa 4 saadaan kasvatettua. Huomautettakoon, että tapauksissa, joissa ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 ja/tai toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ2 vaihtelee renkaan leveyssuunnassa, ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituuden λ1 vähimmäisarvon λΐ,™ ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituuden λ2 enimmäisarvon X2max suhde konfiguroidaan siten, että λ1 min—2x(X2max) toteutuu.

Lisäksi konfiguroimalla ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1 ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudin y2 suh de siten, että y1>y2, ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1 saadaan riittävästi varmistettua verrattuna toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudiin y2. Tämän seurauksena lamellin pituutta saadaan kasvatettua ja lohkomaaosuuden 4 lamellin tiheyttä saadaan kasvatettua. Huomautettakoon, että tapauksissa, joissa ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1 ja/tai toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y2 vaihtelee renkaan leveyssuunnassa, ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudin y1 vähimmäisarvo y1min ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudin y2 enimmäisarvo y2max konfiguroidaan siten, että y1 min>y2max toteutuu.

Kun siis lamellin 5b muoto tehdään monitahoiseksi ja, lisäksi, ensisijaisen aaltomuodon aallonpituuden λ1 ja toissijaisen aaltomuodon aallonpituuden λ2 välinen suhde konfiguroidaan yhdessä ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudin y1 ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudin y2 välisen suhteen kanssa, lamellin pituus ja tiheys kasvaa ja, tämän seurauksena, maaosuuden kokoon painumisen suunta lamellin läheisyydessä hajautuu. Näin ollen saadaan riittävä jäykkyys mainitulle maaosuudelle. Lisäksi, koska kunkin aaltomuodon amplitudi ja aallonpituus konfiguroidaan edellä kuvatulla tavalla, maaosuuden reunan pituutta saadaan kasvatettua ja siten kuvioreunojen purentavaikutuksia saadaan riittävästi varmistettua.

Huomautettakoon, että edellä esitetty kuvaus liittyy lamelliin 5b, kuten kuviossa 1 on havainnollistettu, lamelli 5a on muodoltaan samanlainen kuin lamelli 5b, paitsi että lamellissa 5a ei ole renkaan leveyssuunnassa ulottuvia osuuksia molemmin puolin lamellin 5b renkaan leveyssuunnassa. Lisäksi lamellin 5c ja 5d muoto renkaan leveyssuunnassa on sama kuin lamellin 5b. Lisäksi lamelleilla 5e ja 5h on muotoja, jotka ovat symmetrisiä lamellien 5a-5d lohkomaaosuuden 4 renkaan kehänsuuntaisen suunnan keskilinjan C suhteen. Näin ollen, samoin kuin edellä kuvatussa lamellissa 5b, saadaan riittävä jäykkyys maaosuuden lamellien läheisyydessä lamellien 5a ja 5c-5h osalta, ja maaosuuden reunan pituutta saadaan kasvatettua.

Ensimmäisen suoritusmuodon mukaisessa pneumaattisessa renkaassa kukin lamelli 5a-5h kokonaisuudessaan on siis ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli, jolla tien kanssa kosketukseen tulevassa kulutuspinnas-sa on ainakin yksi kärkiosuus ja yksi pohjaosuus ja tämä ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli on myös yhdistelmä toissijaisen aaltomuodon mukaisesta lamellista, joilla on lyhyempi aaltomuoto. Lisäksi kun ensimmäisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus ja amplitudi ovat λ1 ja, vastaavasti, y1 ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus ja amplitudi ovat λ2 ja, vastaavasti, y2, ensimmäisen suoritusmuodon mukaisella pneumaattisella renkaalla toteutuu λ1>2χ(λ2) tai y1>y2. Näin ollen lohkomaaosuu-den 4 jäykkyyttä saadaan kasvatettua, koska lohkomaaosuuden 4 kokoon painumisen suunta hajautuu lamellien 5a-5h läheisyydessä ja kuvioreunojen pu-rentavaikutuksia saadaan varmistettua riittävästi lohkomaaosuuden 4 reunan pituuden kasvun johdosta. Täten pystytään saavuttamaan sekä jääominaisuu-det että kuivaominaisuudet. Tässä ”jääomaisuudet” viittaavat renkaan eri ominaisuuksiin jäällä, erityisesti ajo-ominaisuuksiin ja jarrutusominaisuuksiin kiiltävällä jääradalla (jäätyneillä tiepinnoilla). ”Kuivaominaisuudet” viittaavat renkaan eri ominaisuuksiin kuivilla tiepinnoilla, erityisesti ajo-ominaisuuksiin ja jarrutusominaisuuksiin kuivilla tiepinnoilla.

Ensimmäisen suoritusmuodon mukaisessa pneumaattisessa renkaassa kukin lamelli 5a-5h on edullisesti konfiguroitu siten, että ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1 ei ole alle 1,5 mm ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y2 ei ole alle 0,8 mm. Kun amplitudit y1 ja y2 konfiguroidaan tällä tavoin, maaosuuden reunan pituutta saadaan erityisen riittävästi varmistettua ja, tämän seurauksena, kuvioreunojen purenta-vaikutuksia saadaan vahvistettua. Näin saadaan edelleen vahvistettua jääomi-naisuuksia ja kuivaominaisuuksia.

Lisäksi ensimmäisen suoritusmuodon mukaisessa pneumaattisessa renkaassa kukin lamelli 5a-5h on edullisesti konfiguroitu siten, että ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 ei ole alle 1/3 sen lohkon leveydestä, jossa lamelli muodostetaan, ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ2 ei ole alle 2,0 mm. Tässä ”lohkon leveys” viittaa kulu-tusosuuteen 1 muodostetun lohkomaaosuuden 4 enimmäispituuteen renkaan leveyssuunnassa. Kuviossa 1 havainnollistetussa esimerkissä lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyden suunnan pituus on lohkon leveys. Kun aallonpituudet λ1 ja λ2 konfiguroidaan edellä kuvatulla tavalla sekä ensisijaisen aaltomuodon ja toissijaisen aaltomuodon mukaiselle lamellille, raja-arvojen välinen väli saadaan erityisen riittävästi varmistettua ja siten voidaan estää lamelleja tulemasta liian tiiviiksi renkaan leveyssuunnassa ja voidaan saavuttaa erinomainen irro-tettavuus muotista. Näin ollen tapauksissa, joissa aallonpituudet λ1 ja λ2 ase tetaan kuten edellä on kuvattu, lamellit voidaan muodostaa erittäin tarkasti pneumaattisen renkaan kulutusosuuteen 1.

Lisäksi ensimmäisen suoritusmuodon mukaisessa pneumaattisessa renkaassa kukin lamelli 5a-5h on edullisesti konfiguroitu siten, että ainakin osa lamellista on kolmiulotteinen. Tässä ”lamelli on kolmiulotteinen” tarkoittaa, että lamelli kaartuu, tai vastaavaa, lohkomaaosuuden 4 syvyyssuunnassa. Konfigu-roimalla lamelli 5a-5h siten, että ainakin osa lamellista on kolmiulotteinen, kuten edellä on kuvattu, saadaan erityisen riittävästi poistettua maaosuuden kokoon painuminen lamellin läheisyydessä. Tämän seurauksena maaosuuden jäykkyyttä saadaan kasvatettua lisääjä siten jääominaisuuksiaja kuivaominai-suuksia saadaan edelleen vahvistettua.

Lisäksi ensimmäisen suoritusmuodon mukaisessa pneumaattisessa renkaassa kunkin lamellin 5a-5h toissijainen aaltomuoto on kolmioaalto, mutta sitä ei ole rajoitettu siihen. Lamellin 5a-5h toissijainen aaltomuoto voi olla esimerkiksi siniaalto. Huomautettakoon, että kuten kuviossa 2 on havainnollistettu, tapauksissa, joissa lamellien 5a-5h toissijainen aaltomuoto on kolmiaalto, lamellissa on pisteitä, joten reunavaikutukset renkaan alkukäytössä vahvistuvat erityisesti.

Vastaavasti, kunkin lamelli 5a-5h ensisijainen aaltomuoto on siniaalto, mutta sitä ei ole rajoitettu siihen. Lamellien 5a-5h ensisijainen aaltomuoto voi olla esimerkiksi kolmioaalto. Huomautettakoon, että kuten kuviossa 2 on havainnollistettu, tapauksissa, joissa lamellien 5a-5h ensisijainen aaltomuoto on siniaalto, lamellin kulman muutokset enimmäisarvoilla ja vähimmäisarvoilla on vähittäistä ja lamellin korkeutta voidaan kasvattaa. Tämän seurauksena ir-rotettavuus muotista on erinomainen ja lamellit voidaan muodostaa erittäin tarkasti.

Toinen suoritusmuoto

Seuraavaksi kuvataan toinen edullinen suoritusmuoto, erillisenä ensimmäisen suoritusmuodon kuvauksesta. Toinen suoritusmuoto eroaa ensimmäisestä suoritusmuodosta siinä, että ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 ja/tai ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1, yhdessä toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituuden λ2 ja/tai toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudin y2 kanssa, on konfiguroitu vaihtelemaan renkaan leveyssuunnassa.

Kuvio 3 on tasokuva, joka havainnollistaa esimerkkiä toisen suoritusmuodon mukaisen pneumaattisen renkaan kulutusosuuden pääkomponen- teista. Tästä eteenpäin kuvataan kuviossa 3 havainnollistetun pneumaattisen renkaan ja kuviossa 1 havainnollistetun pneumaattisen renkaan välisiä eroja. Huomautettakoon, että kuviossa 3 komponentit, joilla on sama viitenumero kuin kuviossa 1, ovat identtisiä kuviossa 1 havainnollistettujen komponenttien kanssa.

Kuviossa 3 havainnollistetussa pneumaattisessa renkaassa muodostetaan lamelliryhmä 6, joka suuntautuu olennaisesti renkaan leveyssuunnassa lohkomaaosuuteen 4, joka muodostuu kulutusosuuteen 1. Lamelliryhmä 6 muodostuu kahdeksasta lamellista, jotka ovat peräkkäin renkaan kehän suuntaisessa suunnassa: 6a, 6b, 6c, 6d, 6e, 6f, 6g ja 6h. Lamellit 6a-6h, la-mellit 6a ja 6h, jotka ovat lähinnä sivusuuntaisia uria 3, muodostetaan lohkomaaosuuteen 4, eivätkä ne ole yhteydessä kehän suuntaisiin uriin 2, jotka sijaitsevat molemmilla ulkosivuilla lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyssuunnassa. Sitä vastoin, loput lamelleista 6b-6g, jotka ovat verrattain etäällä sivusuun-taisista urista 3, ovat yhteydessä kuhunkin kehänsuuntaiseen uraan 2, jotka sijaitsevat molemmilla ulkosivuilla lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyssuunnassa. Muodostamalla lamellit 6a ja 6h, jotka ovat lähinnä sivusuuntaisia uria 3, lohkomaaosuuteen 4 edellä kuvatulla tavalla, saadaan riittävästi varmistettua jäykkyys osuuksilla, jotka ovat lähellä lohkomaaosuuden 4 sivusuuntaisia uria 3. Toisaalta, konfiguroimalla muut lamellit 6b-6g olemaan yhteydessä kehän-suuntaisiin uriin 2, lohkomaaosuuden 4 reunan pituutta lamellien 6b-6g läheisyydessä saadaan riittävästi varmistettua.

Lisäksi lamellien 6a-6d aaltomuodot ovat erilaiset kuin lamellien 6e-6h aaltomuodot. Erityisesti, kuten kuviossa 3 on havainnollistettu, lamelleil-la 6a-6d on kärkimuoto keskustan läheisyydessä lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyssuunnassa ja lamelleilla 6e-6h on pohjamuoto keskustan läheisyydessä lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyssuunnassa. Lisäksi, renkaan leveyssuun-nan keskustan läheisyyden muotoa mukaillen, lamellien 6a-6d muodot ja lamellit 6e-6h on konfiguroitu siten, että niiden kärkimuodot ja pohjamuodot ovat olennaisesti käänteiset kehänsuuntaisiin uriin 2 asti, jotka ovat molemmin puolin lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyssuunnassa. Konfiguroimalla lamellit muodoltaan on olennaisesti käänteisiksi saadaan useita renkaan ominaisuuksia olennaisesti yhtä paljon käytettyä sekä silloin kun renkaan pyörimissuunta on eteenpäin että silloin kun pyörimissuunta on taaksepäin. Tällaisessa konfiguraatiossa kuviossa 3 havainnollistetun ryhmän 6 lamelli 6b muodostetaan seuraavassa kuvattavalla tavalla. Kuvio 4 on esi- merkkipiirustus, joka havainnollistaa aallonpituuksia ja amplitudeja kuviossa 3 kuvatun lamellin ensisijaiselle aaltomuodolle ja toissijaiselle aaltomuodolle. Lamelli 6b on ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli, jolla on ainakin kaksi (kuviossa 4 kolme) raja-arvoa. Lamelli 6b on erityisesti ensisijainen aaltomuoto, joka suuntautuu renkaan leveyssuunnassa, jolla on kaksi enimmäisarvoa ja yksi vähimmäisarvo. Siten kuviossa 4 esitetyn lamellin muoto saadaan sopivan monitahoiseksi ensisijaisen aaltomuodon mukaiseksi lamelliksi, jolla on ainakin kaksi raja-arvoa ja, riippumatta siitä, onko pyörimissuunta eteen- vai taaksepäin, toteutetaan suuri jäykkyys niin kauan kuin lohkomaaosuuden 4 muoto ei muutu.

Lisäksi lamelli 6b on myös yhdistelmä toissijaisen aaltomuodon mukaisesta lamellista, jonka aallonpituus on lyhyempi kuin edellä kuvatun ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus. Kuten kuviossa 4 on havainnollistettu, toissijaisen aaltomuodon mukainen lamelli määritetään W:n muotoisena yksikkönä ja ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli muodostetaan useista näistä yksiköistä liitettynä jatkuvalla tavalla. Näin kuviossa 4 havainnollistetun lamellin muoto on tehtävissä sopivan monitahoiseksi yhdistämällä erikokoisia kahden tyyppisiä aaltomuotoja.

Oletetaan, että lamellin muoto tehdään monitahoiseksi edellä kuvatulla tavalla, lamelli 6b konfiguroidaan edelleen seuraavassa kuvatulla tavalla. Erityisesti lamellin 6b osalta ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 ja/tai ensisijaisen aallonpituuden mukaisen lamellin amplitudi y1, yhdessä toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituuden λ2 ja/tai toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y2 konfiguroidaan vaihtelemaan renkaan leveyssuunnassa. Kuviossa 4 havainnollistetussa esimerkissä kukin aallonpituus λ1, amplitudi y1, aallonpituus X2 ja amplitudi y2 konfiguroidaan vaihtelemaan renkaan leveyssuunnassa. Tässä ”ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1” viittaa vaakasuuntaiseen etäisyyteen lamellin aaltomuodon vierekkäisten kärkien tai pohjien välillä ja kuviossa 4 havainnollistetussa esimerkissä se viittaa vaakasuuntaiseen etäisyyteen kahden enimmäisarvon välillä. Lisäksi ”ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1” viittaa mittaan, joka on 1/4 pystysuuntaisesta etäisyydestä vierekkäisen kärjen ja pohjan välillä lamellin aaltomuodon välillä ja kuviossa 4 havainnollistetussa esimerkissä viittaa mittaan, joka on 1/4 pystysuuntaisesta etäisyydestä enimmäisarvoisen renkaan kehän suuntaisen suunnan keskipisteen ja vähimmäisarvoisen renkaan kehän suuntaisen keskipisteen välillä. Huomautettakoon, että kuviossa 4 havainnollistettu ensisijainen aaltomuoto on kuvitteellinen kaareva viiva (yhtenäinen viiva), joka yhdistää pohjaosuuksien keskipisteet renkaan kehänsuuntaisessa suunnassa.

Vastaavasti, ”toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aaltopituus λ2” viittaa vaakasuuntaiseen etäisyyteen viereisten kärkien tai pohjien välillä lamellin aaltomuodossa ja kuviossa 4 havainnollistetussa esimerkissä viittaa vaakasuuntaiseen etäisyyteen kahden vähimmäisarvon välillä. Lisäksi ”toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y2” viittaa mittaan, joka on 1/4 pystysuuntaisesta etäisyydestä vierekkäisen kärjen ja pohjan välillä lamellin aaltomuodossa ja kuviossa 4 havainnollistetussa esimerkissä viittaa mittaan, joka on % pystysuuntaisesta etäisyydestä vähimmäisarvoisen keskipisteen renkaan kehän suunnassa ja enimmäisarvoisen renkaan kehän suuntaisen keskipisteen välillä. Huomautettakoon, että kuviossa 4 havainnollistettu toissijainen aaltomuoto on kuvitteellinen viiva (katkoviiva), joka yhdistää pohja-osuuksien keskipisteet renkaan kehän suunnassa.

Ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 ja/tai ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1, yhdessä toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituuden λ2 ja/tai toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudin y2 kanssa, konfiguroidaan vaihtelemaan renkaan leveyssuunnassa. Tämän seurauksena erityisesti lamellien pituutta voidaan kasvattaa paikallisesti ja lamellin tiiviyttä renkaan leveyssuunnassa voidaan kasvattaa paikallisesti. Tämän seurauksena tasapainoa maaosuuden reunan pituuden ja lohkon jäykkyyden välillä saadaan säädettyä.

Esimerkiksi, kuten kuviossa 4 on havainnollistettu, tapauksissa, joissa ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 on suurempi ja amplitudi y1 on pienempi lähellä ulkosivua renkaan leveyssuunnassa kuin lähellä renkaan leveyssuunnan keskustaa lohkomaaosuudessa 4, lamellien etäisyys lähellä ulkosivua renkaan leveyssuunnassa on suurempi. Tämän seurauksena jäykkyyttä ulkosivulla renkaan leveyssuunnassa ulkomaaosuudella 4 saadaan lisättyä. Lisäksi, kuten kuviossa 4 on havainnollistettu, tapauksissa, joissa toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ2 on suurempi ja amplitudi y2 on pienempi lähellä ulkosivua renkaan leveyssuunnassa kuin lähellä renkaan leveyssuunnan keskustaa lohkomaaosuudessa 4, lamellien väli lähellä ulkosivua renkaan leveyssuunnassa on suurempi. Tämän seurauksena jäykkyyttä ulkosivulla renkaan leveyssuunnassa lohkomaaosuudella 4 saa daan lisättyä. Edellä kuvatulla konfiguraatiolla, jossa lohkomaaosuudessa 4 on kuviossa 4 kuvattu lamelli, riittävä jäykkyys saadaan varmistettua ulkosivulla renkaan leveyssuunnassa ja, tämän seurauksena, kuivaominaisuuksia saadaan vahvistettua. Näin lamellin pituutta ja tiiviyttä saadaan kasvatettua ainakin jollain osuudella renkaan leveyssuunnassa tekemällä lamelli 6b muodoltaan monitahoiseksi ja, lisäksi, vaihtelemalla ensisijaisen aaltomuodon ja toissijaisen aaltomuodon amplitudia ja aallonpituutta etukäteen määrätyissä paikoissa renkaan leveyssuunnassa. Tämän seurauksena maaosuuden kokoon painumisen suunta lamellin läheisyydessä hajautuu etukäteen määrätylle alueelle ja siten on mahdollista saada riittävä jäykkyys maaosuuteen lamellin läheisyydessä. Lisäksi, koska kunkin aaltomuodon amplitudi ja aallonpituus konfiguroidaan edellä kuvatulla tavalla, maaosuuden reunan pituutta voidaan kasvattaa etukäteen määrätyllä alueella ja siten on mahdollista riittävästi varmistaa paikallisesti kuvioreunojen purentaominaisuudet. Tämän seurauksena on mahdollista säätää oikein maaosuuden reunan pituuden ja lohkon jäykkyyden välinen tasapaino.

Huomautettakoon, että edellä esitetty kuvaus liittyy lamelliin 6b, mutta kuten kuviossa 3 on havainnollistettu, lamellin 6a muoto on sama kuin lamellin 6b sillä erotuksella, että lamellissa 6a ei ole laajenemisominaisuuksia renkaan leveyssuunnassa molemmissa päissä lamellin 6b renkaan leveys-suunnassa. Lisäksi lamellien 6c ja 6d muoto renkaan leveyssuunnassa on sama kuin lamellin 6b. Lisäksi lamellien 6e-6d muodot on konfiguroitu siten, että niiden kärkien muodot ja pohjien muodot ovat olennaisesti käänteisiä suhteessa lamelleihin 6a-6d lohkomaaosuuden 4 renkaan leveyssuunnan läheisyydestä kehänsuuntaisiin uriin 2, jotka ovat molemmin puolin renkaan leveys-suunnassa lohkomaaosuutta 4. Näin on mahdollista saavuttaa riittävä maa-osuuksien jäykkyys lamellien läheisyydessä, vastaavasti kuin edellä kuvatuissa lamelleissa 6b, suhteessa lamelleihin 6a ja 6c ja myös 6c-6h, ja lohkomaaosuuden 4 reunan pituutta on mahdollista kasvattaa.

Toisen suoritusmuodon mukaisella pneumaattisella renkaalla kukin lamelleista 6a-6h on siis kokonaisuudessaan ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli, jolla on tien pintaan kosketuksessa tulevassa kulutuspinnassa ainakin yksi kärkiosuus ja yksi pohjaosuus, ja tämä ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli on myös yhdistelmä toissijaisen aaltomuodon mukaisista lamelleista, joilla on lyhyempi aallonpituus. Lisäksi toisen suoritusmuodon mu kaisella pneumaattisella renkaalla ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ1 ja/tai ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y1, yhdessä toissijaisen aaltomuodon mukaisten lamellien aallonpituuden λ2 ja/tai toissijaisen aaltomuodon mukaisten lamellien amplitudin y2 kanssa, konfiguroidaan vaihtelemaan renkaan leveyssuunnassa. Tämän seurauksena lamellin läsnäolon aiheuttama maaosuuden kokoon painumisen suunta saadaan hajautettua etukäteen määritetylle alueelle renkaan leveyssuunnassa ja siten maaosuuden jäykkyyttä saadaan paikallisesti lisättyä ja maaosuuden reunan pituutta saadaan kasvatettua etukäteen määrätyllä alueella renkaan leveys-suunnassa. Näin kuvioreunojen purentavaikutuksia saadaan paikallisesti riittävästi varmistettua. Tämän seurauksena tasapaino maaosuuden reunan pituuden ja lohkon jäykkyyden välillä saadaan säädettyä ja siten on mahdollista saavuttaa sekä jääominaisuuksia ja kuivaominaisuuksia.

Esimerkkejä

Suoritusmuotojen mukaisia pneumaattisia renkaita, perinteinen esimerkki ja vertailuesimerkit, valmistettiin ja arvioitiin. Huomautettakoon, että suoritusmuotojen mukaisesti valmistetut pneumaattiset renkaat ovat työ-esimerkkejä. Vertailuesimerkit eivät ole samoja kuin perinteinen esimerkki.

Pneumaattisia renkaita valmistettiin kullekin työesimerkille 1-3, perinteiselle esimerkille 1 ja vertailuesimerkeille 1 ja 2. Kunkin näiden renkaan koko oli yleinen koko 195/65R15. Renkaisiin tehtiin peruslohkokuviointi kauttaaltaan renkaan koko ympärykselle, ja kuhunkin lohkomaaosuuteen muodostettiin kuviossa 5 havainnollistettu lamelliryhmä. Huomautettakoon, että kussakin pneumaattisessa renkaassa ensisijaisen aaltomuodon raja-arvojen lukumäärä, aaltomuotojen lukumäärä, muunnelmien läsnäolo/poissaolo kussakin ensisijaisessa aaltomuodossa ja toissijaisessa aaltomuodossa ja y1/y2 ovat kuviossa 5 esitetyn mukaisia. Kuviossa 5 ensisijaisen aaltomuodon ja toissijaisen aaltomuodon osalta ”läsnä” viittaa tapaukseen, jossa kunkin aaltomuodon sekä aallonpituus että amplitudi on konfiguroitu vaihtelemaan, ja ”poissa” viittaa tapaukseen, jossa kunkin aaltomuodon aallonpituutta eikä voimakkuutta ei ole konfiguroitu vaihtelemaan.

Testirenkaat asennettiin vanteille, joiden vannekoko oli 15x6JJ ja ne täytettiin 230 kPa:n ilmanpaineeseen. Tämän jälkeen testirenkaat arvioitiin jääominaisuuksien (ajo-ominaisuudet jäällä ja jarrutusominaisuudet jäällä) mukaan ja kuivaominaisuuksien (kuivajarrutusominaisuudet) mukaan seuraavia testimenetelmiä käyttäen. Testiajoneuvona käytettiin 1,500 luokan yleistä henkilöautoa (Corolla Axio). Jääajo-ominaisuuksien osalta mitattiin siirtymäaika ajettaessa 0-30 metrin matka kiiltävällä jääradalla (jäinen tien pinta). Jarrutusominaisuuksia jäällä, pysähtymismatkaa jarrutettaessa alkunopeudesta 40 km/tunnissa jäisellä tien pinnalla mitattiin. Kuivaominaisuuksien osalta mitattiin pysähtymismatkaa jarrutettaessa alkunopeudesta 100 km/tunnissa kuivalla tien pinnalla.

Kullekin näistä ominaisuuksista laskettiin suhteelliset indeksiarvot, perinteisen esimerkin 1 mukaisen pneumaattisen renkaan saadessa arvon 100. Kunkin indeksin kohdalla suuremmat arvot ilmaisevat parempaa suoritusta. Näiden arvioiden tulokset on esitetty kuviossa 5.

Kuten kuviosta 5 selvästi käy ilmi, kaikki työesimerkkien 1-3 mukaiset pneumaattiset renkaat, jotka kuuluvat keksinnön piiriin, saavuttivat ylivertaisia tuloksia (jotka ylittivät 100) mitä tulee ajo-ominaisuuksiin jäällä ja kuiva-jarrutusominaisuuksiin. Lisäksi, työesimerkkiä 3 lukuun ottamatta, ylivertaisia tuloksia, jotka ylittävät 100, saatiin myös jääjarrutusominaisuuksille. Tämä johtuu siitä, että työesimerkkien 1-3 mukaisissa pneumaattisissa renkaissa lamelli oli kokonaisuudessaan ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli, jonka tien pintaan kosketuksessa tulevassa kulutuspinnassa on ainakin yksi kärkiosuus ja yksi pohjaosuus; ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli oli myös yhdistelmä toissijaisen aaltomuodon mukaisista lamelleista, joissa oli lyhyempi aaltopituus; ja lisäksi y1>y2 toteutuu.

Kun työesimerkkien 1-3 mukaisia pneumaattisia renkaita tarkastellaan yksitellen, ensisijaisen aaltomuodon ja toissijaisen aaltomuodon aallonpituus ja amplitudi konfiguroitiin vaihtelemaan etukäteen määrätyllä alueella renkaan leveyssuunnassa työesimerkin 2 mukaisessa pneumaattisessa renkaassa ja, tämän seurauksena, kuivajarrutusominaisuudet vahvistuivat verrattuna työesimerkin 1 mukaiseen pneumaattiseen renkaaseen. Lisäksi työesimerkissä 3 toissijaisen aaltomuodon aallonpituus ja amplitudi konfiguroitiin vaihtelemaan etukäteen määrätyllä alueella renkaan leveyssuunnassa, mutta ensisijaisella aaltomuodolla oli kaksi raja-arvoa ja, tämän seurauksena, ominaisuudet olivat yhtä hyvät tai huonommat kuin työesimerkeissä 1 ja 2, joissa ensisijaisella aaltomuodolla oli kolme raja-arvoa.

Sitä vastoin, vertailuesimerkkien 1 ja 2 mukaisilla pneumaattisilla renkailla, jotka olivat esillä olevan keksinnön ulkopuolella, ainakin yksi ominaisuuksista jääajo-ominaisuus, jarrutusominaisuus jäällä ja kuivajarrutusominai- suus arvioitiin samaksi kuin perinteisessä esimerkissä 1. Eräs syy siihen, miksi kaikkien arvioitujen ominaisuuksien osalta ei ollut saavutettavissa ylivertaisia vaikutuksia kaikille arvioiduille ominaisuuksille, oli se, että y1>y2 ei toteutunut vertailuesimerkissä 1, vaikka ensisijaisella aaltomuodolla oli kolme raja-arvoa, ja lisäksi ensisijaisen aaltomuodon aallonpituutta eikä voimakkuutta ollut konfi-guroitu vaihtelemaan etukäteen määrätyllä alueella renkaan leveyssuunnassa. Lisäksi vertailuesimerkissä 2 ylivertaisia vaikutuksia erityisesti jääajo-ominaisuuksien osalta ei ollut saavutettavissa, koska ensisijaisella aaltomuodolla oli yksi raja-arvo.

VIITENUMEROT 1 Kulutusosuus 2 Kehänsuuntainen ura 3 Sivusuuntainen ura 4 Lohkomaaosuus 5, 6 Lamelliryhmä 5a, 5b, 5c, 5d, 5e, 5f, 5g, 5h, 6a, 6b, 6c, 6d, 6e, 6f, 6g, 6h Lamellit C Renkaan kehän suunnan keskilinja lohkomaaosuudessa λ1 Ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus λ2 Toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin aallonpituus y1 Ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi y2 Toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin amplitudi

Claims (5)

1. Pneumaattinen rengas, joka käsittää useita lohkoja kulutusosuudella (1), ainakin yhteen lohkoista on toteutettu lamelli [5a - 5h; 6a - 6h], jolloin tien pintaan kosketukseen tulevassa kulutuspinnassa lamelli [5a - 5h; 6a - 6h] on kokonaisuudessaan ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli [5a -5h; 6a - 6h], jossa on ainakin yksi kärkiosuus ja yksi pohjaosuus ja ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli [5a - 5h; 6a - 6h] on myös yhdistelmä toissijaisen aaltomuodon mukaisista laulelleista [5a - 5h; 6a - 6h], joissa on lyhyempi aallonpituus, tunnettu siitä, että ainakin yhtä, ensimmäisen aaltomuodon mukaisen lamellin [5a - 5h; 6a - 6h) aallonpituutta λΐ ja ensimmäisen aaltomuodon mukaisen lamellin [5a - 5h; 6a - 6h) amplitudia yl, yhdessä ainakin yhden, toisen aaltomuodon mukaisen lamellin [5a - 5h; 6a - 6h) aallonpituutta λ2 ja toisen aaltomuodon mukaisen lamellin [5a - 5h; 6a - 6h) amplitudia y2 vaihdellaan renkaan leveyssuunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pneumaattinen rengas, jossa ensimmäisen aaltomuodon mukaisen lamellin [5a - 5h; 6a - 6h] aallonpituuden ja amplitudin olleessa λΐ ja, vastaavasti, yl ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin [5a - 5h; 6a - 6h] aallonpituuden ja amplitudin ollessa λ2 ja, vastaavasti, y2 toteutuu λ1>2χ(λ2] tai yl>y2.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pneumaattinen rengas, jossa ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin (5a - 5h; 6a - 6h) aallonpituus λΐ ei ole alle 1/3 sen lohkon leveydestä, johon ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli (5a - 5h; 6a - 6h) muodostetaan, ja toissijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin (5a - 5h; 6a - 6h) aallonpituus λ2 ei ole alle 2,0 mm.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pneumaattinen rengas, jossa ensisijaisen aaltomuodon mukaisen lamellin (5a - 5h; 6a - 6h) aallonpituus λΐ ei ole alle 1/3 sen lohkon leveydestä, johon ensisijaisen aaltomuodon mukainen lamelli (5a - 5h; 6a - 6h) muodostetaan, ja toisen aaltomuodon mukaisen lamellin (5a -5h; 6a - 6h) aallonpituus λ2 ei ole alle 2,0 mm.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 4 mukainen pneumaattinen rengas, jossa ainakin osa lamellista (5a - 5h; 6a - 6h) on kolmiulotteinen. Patentkrav