FI123798B - Energiansäästölasi ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Energiansäästölasi ja menetelmä sen valmistamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI123798B
FI123798B FI20070320A FI20070320A FI123798B FI 123798 B FI123798 B FI 123798B FI 20070320 A FI20070320 A FI 20070320A FI 20070320 A FI20070320 A FI 20070320A FI 123798 B FI123798 B FI 123798B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
glass
energy
layer
radiation
saving glass
Prior art date
Application number
FI20070320A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20070320A0 (fi
FI20070320A (fi
Inventor
Markku Rajala
Joe Pimenoff
Original Assignee
Beneq Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Beneq Oy filed Critical Beneq Oy
Publication of FI20070320A0 publication Critical patent/FI20070320A0/fi
Priority to FI20070320A priority Critical patent/FI123798B/fi
Priority to PCT/FI2008/050209 priority patent/WO2008129133A1/en
Priority to JP2010504770A priority patent/JP2010524836A/ja
Priority to CN2008800133311A priority patent/CN101679113B/zh
Priority to EA200901433A priority patent/EA016652B1/ru
Priority to EP08750452.8A priority patent/EP2150503A4/en
Priority to BRPI0809738-0A2A priority patent/BRPI0809738A2/pt
Priority to US12/597,068 priority patent/US20130183518A1/en
Publication of FI20070320A publication Critical patent/FI20070320A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI123798B publication Critical patent/FI123798B/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C17/00—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating
    • C03C17/22—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with other inorganic material
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C17/00—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating
    • C03C17/22—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with other inorganic material
    • C03C17/23—Oxides
    • C03C17/245—Oxides by deposition from the vapour phase
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C17/00—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating
    • C03C17/22—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with other inorganic material
    • C03C17/23—Oxides
    • C03C17/245—Oxides by deposition from the vapour phase
    • C03C17/2453—Coating containing SnO2
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C17/00—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating
    • C03C17/22—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with other inorganic material
    • C03C17/23—Oxides
    • C03C17/245—Oxides by deposition from the vapour phase
    • C03C17/2456—Coating containing TiO2
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C17/00—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating
    • C03C17/34—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with at least two coatings having different compositions
    • C03C17/3411—Surface treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by coating with at least two coatings having different compositions with at least two coatings of inorganic materials
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C21/00—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface
    • C03C21/007—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface in gaseous phase
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C21/00—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface
    • C03C21/008—Treatment of glass, not in the form of fibres or filaments, by diffusing ions or metals in the surface in solid phase, e.g. using pastes, powders
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C2217/00—Coatings on glass
    • C03C2217/20—Materials for coating a single layer on glass
    • C03C2217/21—Oxides
    • C03C2217/212—TiO2
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C2217/00—Coatings on glass
    • C03C2217/20—Materials for coating a single layer on glass
    • C03C2217/21—Oxides
    • C03C2217/216—ZnO
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C2217/00—Coatings on glass
    • C03C2217/20—Materials for coating a single layer on glass
    • C03C2217/21—Oxides
    • C03C2217/23—Mixtures
    • C03C2217/231—In2O3/SnO2
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C2217/00—Coatings on glass
    • C03C2217/70—Properties of coatings
    • C03C2217/75—Hydrophilic and oleophilic coatings
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C2217/00—Coatings on glass
    • C03C2217/90—Other aspects of coatings
    • C03C2217/94—Transparent conductive oxide layers [TCO] being part of a multilayer coating
    • C03C2217/944—Layers comprising zinc oxide
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C2217/00—Coatings on glass
    • C03C2217/90—Other aspects of coatings
    • C03C2217/94—Transparent conductive oxide layers [TCO] being part of a multilayer coating
    • C03C2217/948—Layers comprising indium tin oxide [ITO]
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C2218/00—Methods for coating glass
    • C03C2218/10—Deposition methods
    • C03C2218/15—Deposition methods from the vapour phase
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C03—GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03C—CHEMICAL COMPOSITION OF GLASSES, GLAZES OR VITREOUS ENAMELS; SURFACE TREATMENT OF GLASS; SURFACE TREATMENT OF FIBRES OR FILAMENTS MADE FROM GLASS, MINERALS OR SLAGS; JOINING GLASS TO GLASS OR OTHER MATERIALS
    • C03C2218/00—Methods for coating glass
    • C03C2218/30—Aspects of methods for coating glass not covered above
    • C03C2218/365—Coating different sides of a glass substrate
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T428/00—Stock material or miscellaneous articles
    • Y10T428/26—Web or sheet containing structurally defined element or component, the element or component having a specified physical dimension
    • Y10T428/263—Coating layer not in excess of 5 mils thick or equivalent
    • Y10T428/264—Up to 3 mils
    • Y10T428/265—1 mil or less

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Geochemistry & Mineralogy (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Surface Treatment Of Glass (AREA)
  • Laminated Bodies (AREA)

Description

Energiansäästölasi ia menetelmä sen valmistamiseksi Keksinnön ala
Esillä olevan keksinnön kohteena on energiansäästölasi ja menetelmä energiansäästölasin 5 valmistamiseksi. Keksinnön mukainen energiansäästölasi soveltuu energiakulutuksen vähentämiseen alueilla, joissa rakennusten jäähdytys (ilmastointi) aiheuttaa merkittävän energiankulutuksen sekä alueilla, joissa rakennuksissa käytetään sekä lämmitystä että jäähdytystä. Erityisesti keksinnön mukainen energiansäästölasi soveltuu käytettäväksi kohteissa, joissa ikkuna koostuu yksinkertaisesta lasiruudusta.
10
Keksinnön mukaiselle lasille on tyypillistä se, että lasilevyn ulkoilmaa vasten oleva pinta on pinnoitettu auringon säteilyenergiaa absorboivalla pinnoitteella ja lasilevyn sisätilaa vasten oleva pinta on mahdollisesti pinnoitettu matalaemissiviteettipinnoitteella. Erityisesti keksinnön mukaiselle energiansäästölasille on tyypillistä se, että ulkoilmaa vasten oleva pinnoite absorboi aurinkoenergiaa 15 selektiivisesti siten että absorptio on pienin näkyvän valon alueella.
Edelleen keksinnön kohteena on menetelmä energiansäästölasin valmistamiseksi. Tehokkaan energiansäästölasin aikaansaaminen edellyttää, että auringon energia absorboituu mahdollisimman ohueen kerrokseen lasin ulkoilmaa vasten olevalla pinnalla. Keksinnön mukaisella menetelmällä 20 tasolasiin tuotetaan sen valmistuksen tai prosessoinnin yhteydessä pinta, jossa auringon energiaa absorboivat aineet kasvatetaan lasin pinnalle nanokokoisina hiukkasina, joista hiukkasista kyseiset aineet liukenevat ja/tai diffundoituvat lasin pintakerrokseen. Edelleen keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan samassa prosessissa tuottaa lasin vastakkaiselle pinnalle matalaemissiviteettipinnoite.
co 25 δ ^ Tekniikan tason kuvaus co o $2 Kun auringon säteilyenergia kohtaa lasipinnan, osa säteilystä heijastuu, osa absorboituu lasiin ja osa g 30 läpäisee lasin. Tavalliselle ikkunalasille absorptio on vähäinen. Ikkunan läpäisevä auringon säteily
CL
absorboituu sisätilan pintoihin ja esineisiin, jotka lämpiävät ja luovuttavat lämpöä edelleen sisätilaan, o
Alueilla, joissa auringon säteilymäärä on suuri, tämä lämpö aiheuttaa huonetilan jäähdytystarpeen.
o ^ Rakennukset ovat suuria energian kuluttajia, esimerkiksi Pohjois-Amerikassa rakennusten lämmitys, oj jäähdytys ja valaistus kuluttaa 30%-40% kaikesta energiasta. Täten tekniset ratkaisut, jotka pienentävät 35 rakennusten jäähdytys-ja lämmitystarvetta ja ikkunat, jotka tuovat mahdollisimman paljon 2 luonnonvaloa rakennuksiin, ovat taloudellisesti hyvin merkittäviä. Auringon säteilyenergiasta vain noin puolet on näkyvällä aallonpituusalueella, joten ideaalisesti ultravioletti (uv)-ja (lähi-)infrapuna-alueen(IR) 5 suodatuksella saataisiin poistettua puolet auringon aiheuttamasta lämpökuormasta, vähentämättä silti näkyvän valon määrää.
Auringon säteilyä absorboituu huomattavasti enemmän lasiin, joka sisältää värimetallioksideja, kuten transitiometallien oksideja. Yleisimmät tällaiset lasit ovat harmaita, pronssinvärisiä, sinisiä, vihreitä tai 10 näiden värien yhdistelmiä. Harmaa lasi läpäisee likipitäen yhtä hyvin vihreää-ja infrapunasäteilyä, pronssiksi läpäisee vähemmän näkyvää valoa ja enemmän IR-säteilyä kuin harmaa lasi ja sininen ja vihreä lasi läpäisee enemmän näkyvää valoa ja vähemmän IR-valoa kuin harmaa lasi. Lasiin voidaan myös lisätä uv-säteilyä absorboivia aineita, kuten titaanidioksidia tai vanadiinipentoksidia, jotka absorboivat uv- säteilyä ilman, että ne juurikaan absorboisivat näkyvän aallonpituusalueen säteilyä.
15
Lasimassan värjääminen värimetallioksideilla ei kuitenkaan ole kovin hyvä tapa energialasien tuottamiseksi. Alueilla, joissa auringon säteilyenergiaa ei saada liiaksi (lämmitysvaltaiset ilmastot) lasien tulee olla mahdollisimman kirkkaita. Samoin ratkaisuissa, joissa ikkuna koostuu kahdesta tai useammasta lasista, ainoastaan ulommaisen lasin tulee olla auringonsäteilyä absorboivaa lasia. Mikäli koko lasimassa 20 värjätään, joudutaan tasolasin valmistuslinjan lasinsulatusuunin lasimassa säännöllisesti vaihtamaan kirkkaaseen/värilliseen massaan ja värin vaihto aiheuttaa tasolasin valmistukseen suuret kustannukset.
US patentissa 3,473,944 esitetään säteilyä heijastava materiaali, jossa lasilevy on pinnoitettu vastakkaisilta pinnoilta antimonioksidilla seostetulla tinaoksidilla siten että lasin ulkoilmaa vasten oleva pinta sisältää 25-25 35,5% antimonia ja lasin sisätilaa vasten oleva pinta sisältää 2,2-6,4% antimonia. Tällöin ikkunan sisäpinta heijastaa huonetilan lämpösäteilyä takaisin huonetilaan ja ikkunan ulkopinta absorboi auringonsäteilyä. Ulkopinnoite aiheuttaa lasille harmahtavan värin. Pinnoite tuotetaan lasin pinnalle kemiallisella co höyryfaasikasvatuksella (CVD).
O
CM
g 30 Kyseisen lasin ongelmana on, ettei riittävän paksua absorptiokerrosta pystytä tuottamaan tasolasin co tuotantonopeudella. Tasolasin tuotantoprosessissa lasinauha etenee 10-20 m/min nopeudella. CVD- χ prosessilla aikaansaatava kasvatusnopeus on tyypillisesti alle 100 nm/s, joten pinnoitusyksiköllä cc käytettävissä olevassa ajassa (1-2 s) ei saada aikaan absorption kannalta riittävän paksua kerrosta. Toinen kyseisen ratkaisun ongelma on, että paksuna absorptiokerroksena lasin näkyvän valon läpäisy pienenee co 35 merkittävästi.
US patentissa 3,652,256 esitetään laite kuuman lasinauhan pinnoittamiseksi lasin valmistusprosessin yhteydessä. Laitteella on mahdollista tuottaa lasin pintaan aurinkoenergiaa absorboiva pinnoite tai muulla
O
o
CM
3 tavoin muuttaa valon transmissiota lasin läpi. Laitteessa lasin pinnoitus perustuu spray-pyrolyysiin lasin pinnalle. Kyseisen laitteen ja menetelmän ongelma on se, että lasin pinnalle spray-pyrolyysimenetelmällä tuotettu metallioksidikerros liukenee ja diffundoituu varsin hitaasti lasiin. Patenttijulkaisussa todetaan värillisen kerroksen paksuudeksi noin 50 nm. Riittävän absorption/värin aikaansaaminen näin lyhyellä 5 matkalla edellyttää, että lasin pinnalla on erillinen antimonilla seostettu tinaoksidikerros, joka on vain osittain liuennut lasiin. Tämä aiheuttaa ongelmia pinnoitteen pitkän aikavälin kestolle, pesun kestolle ja vastaavalle mekaaniselle ja kemialliselle kulutukselle.
US patentissa 5,721,054 on esitetty pyrolyyttisellä pinnoituksella (korkealämpötila-CVD) toteutettu 10 lasirakenne, jossa lasiin tuotetaan auringonsäteilyä absorboiva kerros, joka sisältää kromia, kobolttia ja rautaa, sekä ei-absorboiva kerros, jonka avulla lasin ulkonäkö saadaan miellyttävämmäksi. Menetelmän mukaisesti absorboivan kerroksen paksuus on edullisimmin 40-75 nm.
Patentissa esitetyn menetelmän ongelmana on se, että kyseisille absorboiville materiaaleille ei esiinny 15 raaka-aineita, jotka sinällään toimisivat CVD-kasvatuksessa höytymäisinä raaka-aineina, joten raaka-aineet joudutaan tuomaan prosessiin patentissa kuvatulla korkealämpötilatekniikalla noin 600°C lämpötilassa, mikä aiheuttaa kalliin laiteratkaisun ja kalliit käyttökustannukset. Edelleen menetelmän ongelmana on se, että oksidit ovat pääasiallisesti erillisenä pinnoitteena lasin pinnalla. Tällöin materiaalin paksuuden tulee olla ohut, jotta oksidikerros ei häiritsevästi absorboi näkyvää valoa.
20 US patentissa 6,048,621 on esitetty energiaksi, jossa on päällekkäiset aurinkoenergian absorptio-ja matalaemissiviteettikerrokset. Rakenteen ongelmana on, että auringon säteilyenergia absorboituu lasipinnassa lähelle huonetilaa, jolloin lämpimästä lasista konvektiolla siirtyvä lämpö siirtyy pääosin huonetilaan, eikä rakenteen avulla saavuteta merkittävää jäähdytysenergian säästöä.
25
Kansainvälinen hakemusjulkaisu W02004035496A2 kuvaa mm. lasin ominaisuuksien muuttamista m nanorakenteella. Kyseinen julkaisu ei kuitenkaan opeta lasin käyttämistä energiansäästölasina millään
O
cm tavom.
CO
? Kansainvälinen hakemusjulkaisu W02007110482A2 kuvaa lasipinnan käsittelyä nanohiukkasilla, joiden
CO
>- 30 koheesioenergiaa on alennettu nanohiukkasten luonnin aikana tai sen jälkeen. Kyseinen julkaisu ei ir kuitenkaan kuvaa lämpösäteilyn absorptiota muokatussa lasissa, absorptiota aikaansaavien aineiden Q_ 0 pitoisuuksien muuttumista muokatun lasipinnan syvyyden suhteen, eikä muokatun lasin käyttöä
CM
co energiansäästölasina.
1^ § Lasiin absorboituva auringon säteilyenergia nostaa lasin lämpötilaa. Ympäristöään lämpimämpi lasi
CM
35 aiheuttaa ilman virtauksen lasipinnan vieritse siten, että ilma virtaa alhaalta ylöspäin. Lämpö siirtyy konvektiivisesti lasista virtaavaan ilmaan. Mikäli lasi absorboi kauttaaltaan säteilyenergiaa, lämpiää se 4 tasaisesti, ja lasin eri puolille konvektiivisesti siirtyvien lämpömäärien suhde riippuu ympäristölämpötilasta. Jos siis sisätila on koneellisesti jäähdytetty, siirtyy lasista enemmän lämpöä sisätilaan kuin (lämpimämpään) ulkotilaan, jolloin lasin aurinkoenergiaa absorboivasta vaikutuksesta menetetään (jäähdytystarvetta ajatellen) suuri osa. Edullisempaan ratkaisuun päästään, jos absorptio 5 tapahtuu lasin ulkopintaan, jolloin lämmönjohtumisesta lasin läpi aiheutuva lämmönsiirron vastus oleellisesti pienentää sisätilaan siirtyvää lämpökuormaa.
Lasin ulkopinnassa olevan absorptiokerroksen tulee olla erittäin kestävä ympäristövaikutuksia, kuten kemiallista ja mekaanista kulutusta vastaan. Absorptiokerros aiheuttaa lasiin lämpötilaeron, joten 10 absorptiokerroksen tulisi mieluiten olla sellainen, että absorptio gradientaalisesti pienenee lasin paksuuden funktiona, jolloin lasiin ei muodostu äkillisiä lämpötilaeroja. Tällaiset äkilliset erot aiheuttavat lasiin haitallisia j ännityksiä.
On siis olemassa tarve energiasäästölasille, jossa lasin ulkopinnassa olevan lasin koostumus on muokattu 15 siten, että lasin ulkopinta (ei erillinen pinnoite lasin pinnassa) absorboi auringonsäteilyä, mieluiten auringon uv- ja lähi-IR säteilyä lyhyellä matkalla lasin pintakerroksessa, ja että säteilyn absorptio vähenee säteilyn tunkeutuessa syvemmälle lasiin. Edelleen energiataloudellisuuden kannalta on joissain käyttökohteissa toivottavaa, että lasin vastakkainen pinta on pinnoitettu matalaemissiviteettipinnoitteella, ja prosessin taloudellisuuden kannalta on oleellista, että tällainen pinnoittaminen voidaan tehdä samassa 20 prosessissa kuin auringonsäteilyä absorboivan kerroksen tuottaminen. Matalaemissiviteettipinnan yhdistäminen auringonsäteilyä absorboivaan lasiin on tärkeää alueilla, joissa esiintyy sekä jäähdytys- että lämmitystarvetta. Tällaisilla alueilla esiintyy paljon yksilasisia ikkunoita, joiden korvaaminen kaksilasiratkaisuilla (erillinen absorptio-ja matalaemissiviteettilasi) on usein liian kallis ratkaisu. Edelleen on tarve siirtää lasin pintaan absorboituva energia mahdollisimman tehokkaasti pois lasista, jolloin lasin 25 pinta voidaan vielä erikseen tehdä hydrofiiliseksi niin, että mahdollinen pinnalle satava/suihkutettava vesi
jakautuu tehokkaasti lasin pinnalle ja pinnalta valuessaan poistaa lämmön lasin pinnalta. Prosessin CO
-T- taloudellisuuden kannalta on edullista, että hydrofiilinen pinnoite voidaan tehdä samassa prosessissa kuin o ^ muiden kerrosten tuottaminen.
oo o CO 30
Keksinnön yhteenveto x cc
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada energiansäästölasi, joka täyttää edellä esitetyt oj vaatimukset. Samalla keksintöön kuuluu menetelmä energiansäästölasin valmistamiseksi.
oo o o o 35 Vaatimusten mukainen energiansäästölasi saadaan aikaiseksi kasvattamalla tasolasin pinnalle sen valmistuksen tai prosessoinnin aikana nanomateriaalia, joka oleellisesti sisältää sellaisia metalleja tai niiden yhdisteitä, erityisesti metallioksideja, jotka lasiin liuetessaan saavat aikaan lasin muutoksen siten, 5 että lasi absorboi auringon säteilyä. Täten lasipinta muokkautuu erilaiseksi lasiksi, eikä lasin pinnalla ole oleellisesti pinnoitetta. Nanohiukkaset voivat samassa tai eri hiukkasissa sisältää useita erilaisia metalleja tai niiden yhdisteitä, jotka lasiin liuetessaan synnyttävät lasimateriaalia, joka absorboi auringonsäteilyä tietyllä aallonpituusalueella. Nanohiukkaset diffiindoituvat ja liukenevat lasiin siten, että lasin pinnalle 5 liukenee enemmän kyseistä metallia ja liuenneen metallin konsentraatio pienenee lasin syvyyssuunnassa. Täten energiansäästölasissa auringonsäteilyä absorboivan metallin konsentraatio pienenee lasin syvyyssuunnassa. Kaiken kaikkiaan auringonsäteilyä absorboivaa metallia on lasissa syvyydellä, joka voi vaihdella 0,1 mikrometristä 100 mikrometriin, riippuen lasin prosessointilämpötilastaja -ajasta.
10 Energiansäästölasin auringon säteilyä absorboivan pinnan vastakkaiselle pinnalle voidaan kasvattaa samassa prosessissa matalaemissiviteettipinnoite, tyypillisesti 200 - 900 nm paksu pinnoite, jonka materiaali on fluorilla seostettua tinaoksidia.
Energiansäästölasin auringon säteilyä absorboivan pinnan päälle voidaan kasvattaa pinnan hydrofiiliseksi 15 muuttava pinnoite, jollaisena toimii esimerkiksi ainakin osittain pinnan peittävä, nanopaksuinen (alle 100 nm) titaanidioksidipinnoite, mieluiten kidemuodoltaan anataasia oleva titaanidioksidipinnoite. Ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta kyseinen pinnoite muuttaa pinnan hydrofiiliseksi, jolloin pinnalle tuleva vesi leviää pinnalle tasaiseksi kerrokseksi. Tällöin lasissa oleva lämpö siirtyy tehokkaasti veteen. Titaanidioksidipinnoite toimii myös edullisesti auringon ultraviolettisäteilyä absorboivana materiaalina 20 ilman, että se merkittävästi absorboi näkyvää valoa.
Keksinnön mukaisia energiansäästölaseja voi siis olla neljää erilaista variaatiota: energiansäästölasi, jonka ulkoilmaa vasten oleva pinta koostuu gradientaalisesti muunnetusta lasin koostumuksesta siten, että auringon säteilyn absorptio on voimakkainta lasin pinnassa ja absorptio 25 vähenee asteittain peraslasin absorption suuruiseksi 0,1-100 mikrometrin matkalla; edellä kuvattu lasi, jonka auringon säteilyä absorboivan pinnan vastakkaisen pinta on päällystetty $2 matalaemissiviteettipinnoitteella, tyypillisesti sellaisella, joka on valmistettu samassa prosessissa o ^ kuin säteilyä absorboiva pinta; 00 cp - edellä kuvattu lasi, jonka auringon säteilyä absorboiva pinta on pinnoitettu siten, että pinta on 30 itsessään tai ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta muuttuu hydrofiiliseksi; ja x - energiansäästölasi, jonka ulkoilmaa vasten oleva pinta koostuu gradientaalisesti muunnetusta lasin o.
koostumuksesta siten, että auringon säteilyn absorptio on voimakkainta lasin pinnassa ja absorptio o vähenee asteittain peraslasin absorption suuruiseksi 0,1 - 100 mikrometrin matkalla, ja jonka ^ auringon säteilyä absorboiva pinta on pinnoitettu siten, että pinta on itsessään tai 35 ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta muuttuu hydrofiiliseksi.
Keksinnön mukainen energiansäästölasi voidaan edullisimmin tuottaa nesteliekkiruiskutusmenetelmällä tai 6 laserablaatiomenetelmällä, tai yhdistämällä nämä keskenään tai yhdistämällä molemmat tai jompikumpi kemialliseen kaasufaasikasvatukseen.
5 Piirustusten kuvaus
Kuva 1 esittää keksinnön mukaista energiansäästölasia.
Kuva 2 esittää lämmön siirtymistä keksinnön mukaisessa energiansäästölasissa.
Kuva 3 esittää auringonsäteilyä absorboivan metallin konsentraatiota lasin syvyyden funktiona 10 eräässä keksinnön mukaisessa energiansäästölasissa.
Kuva 4 esittää menetelmää keksinnön mukaisen energiansäästölasin valmistamiseksi.
Kuva 5 esittää menetelmää keksinnön mukaisen energiansäästölasin valmistamiseksi, johon lasiin liittyy matalaemissiviteettipinnoitus.
Kuva 6 esittää menetelmää keksinnön mukaisen energiansäästölasin valmistamiseksi, johon lasiin liittyy 15 lasin pinnan hydrofiiliseksi tekevä pinnoitus.
Keksintöä kuvataan seuraavassa tarkemmin piirustuksiin viitaten.
Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus
Keksinnön kohteena on energiansäästölasi, jossa lasin pintakerros on muokattu siten, että 20 säteilyenergiaa absorboivan aineen pitoisuus oleellisesti pienenee lasin pintakerroksessa 0,1 -100 mikrometrin matkalla. Lasikerros ei ole erillinen, lasin pinnassa oleva pinnoite, vaan lasin koostumusta muokkaamalla aikaansaatu kerros, jonka koostumus asteittain muuttuu siten että 0,1 -100 mikrometrin co q matkalla pintakerroksen koostumus muuttuu peruslasin koostumukseksi. Tällainen kerros absorboi
C\J
i auringonsäteilyä siten, että pinta absorboi eniten säteilyä ja absorptio vähenee asteittain, kun säteily 00 ? 25 tunkeutuu syvemmälle lasiin. Näin saadaan aikaan tilanne, jossa lasin pintakerros lämpenee eniten, jolloin co I- lämpö siirtyy lasin pintakerroksesta konvektiolla (ilmaan) tai johtumalla (veteen). Asteittainen x cc
CL
o
C\J
CO
O
N- o o
C\J
7 lämpeneminen tasoittaa lämpötilaeron pintakerroksen ja peruslasin välillä siten, ettei pinnan ja peruslasin välillä muodostu merkittävästi lämpötilaeron aiheuttamia jännityksiä.
Auringonsäteilyn absorptio saadaan aikaan seostamalla lasiin ainakin yhtä seuraavista alkuaineista: AI, Se, Ti, V, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, Ge, Sr, Zr, Nb, Mo, Te, Ag, Sn, Sb, Au, Pr, Nd, Pm, Sm, Eu, Gd, 5 Tb, Dy, Ho, Er, Tm, Yb, Lu, U.
Keksinnön mukainen energiansäästölasi voidaan toteuttaa valmistamalla ainakin yhden edellä mainitun metallin liukoisesta yhdisteestä liuos, syöttämällä liuos esimerkiksi suomalaisessa patentissa FI98832 mainitun nesteliekkiruiskutuslaitteiston läpi, jolloin nestemäisestä raaka-aineesta muodostuu mainitun 10 metallin nanohiukkasia tai metallin oksidin nanohiukkasia. Kyseiset hiukkaset ohjataan lasin pintaan, lasin pinnan ollessa yli 500°C lämpötilassa, jolloin hiukkaset diffimdoituvat ja/tai liukenevat lasiin siten että metallin konsentraatio on suurin lasin pinnassa ja vähenee asteittain syvemmällä lasissa. Metalli lukenee ja/tai difiundoituu tyypillisesti 0,1-100 mikrometrin syvyyteen saakka. Valmistusmenetelmä voidaan integroida lasin tuotantolinjaan (float-linjaan), jolloin energiansäästölasi saadaan tuotettua 15 tasolasin tuotantonopeudella. Valmistusmenetelmä voidaan myös integroida lasin prosessointilinjaan, jossa lasia kuumennetaan, kuten lasin karkaisu- tai taivutuslinjaan. Energiansäästölasin valmistus voidaan tehdä myös erillisessä off-line laitteistossa, jossa lasi erikseen kuumennetaan niin, että lasin pinnan muuttaminen edellä kuvatulla tavalla on mahdollista.
20 Keksinnön mukaisen energiansäästölasin auringonsäteilyä absorboivan pinnan vastakkainen pinta voidaan pinnoittaa johtavalla oksidipinnoitteella, esimerkiksi fluorilla seostetulla tinaoksidilla (Sn02:F) tai alumiinilla seostetulla sinkkioksidilla (ZnO:Al), jolloin lasin energiansäästöominaisuutta saadaan parannettua niin, että lämpösäteily sisätilasta ei pääse säteilemään ikkunasta ulos (matalaemissiviteetti-eli low-E -pinnoite). Tällainen lasirakenne on käyttökelpoinen alueilla, joissa rakennuksissa on sekä 25 j äähdytys- että lämmitystarvetta j a j oissa ikkunarakenne on yksilasinen.
co o Keksinnön mukaisen energiansäästölasin auringonsäteilyä absorboiva pinta voidaan edelleen kokonaan
CNJ
^ tai osittain pinnoittaa nanokokoisilla titaanidioksidihiukkasilla, jotka auringonvalon vaikutuksesta o 1 muuttavat lasin pinnan hydrofiiliseksi. Tällöin lasin pinnalle osuva vesi leviää tasaiseksi
CO
30 vesikerrokseksi lasin pinnalle ja valuu pintaa pitkin alaspäin, jolloin saadaan aikaan tehokas x g lämmönsiirto lasin pinnalta veteen.
o c\j § Keksintöä kuvataan seuraavassa tarkemmin esimerkeillä, o ° 35 8
Esimerkit
Kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukainen energiansäästöksi. Lasin ulkopinnalle kasvatetaan nanohiukkasten avulla materiaalikerros 104, josta materiaali 104 diffimdoituuja/tai liukenee lasiin 101 5 aikaansaaden 0,1-100 mikrometriä syvän alueen, jossa lasin metallioksidikonsentraatio gradientaalisesti pienenee syvemmälle lasiin kuljettaessa, kuten esimerkinomaisesti on esitetty kuvassa 1. Tämä gradientaalinen kerros aikaansaa auringon energian ainakin osittaisen absorboitumisen lasin pintakerrokseen. Lasin sisäpinnalle voidaan kasvattaa tai lasi voidaan ennen absorptiokerroksen kasvattamista pinnoittaa matalaemissiviteettisellä pinnoitteella 105, jollaisena voi toimia esimerkiksi 10 läpinäkyvästä johtavasta oksidista (engl. Transparent Conductive Oxide, TCO) valmistettu pinnoite.
Kuva 2 esittää energiansäästölasin käyttäytymistä. Auringosta tuleva energia 106 absorboituu ainakin osittain lasin pintakerrokseen 103 ja 104. Pintakerroksen materiaalit on edullisesti valittu siten, että säteilyn absorptio on suurempaa säteilyn ultravioletti(uv)-ja lähi-infrapuna(NTR)-alueella kuin näkyvän 15 valon alueella. Lasin pintaan absorboitunut energia saa aikaan lasin lämpenemisen lasin pintakerroksessa 107. Pinnan lämpeneminen aikaansaa konvektiivisen lämmönsiirtymän 109 lasista ilmaan. Tämä konvektiivinen lämmönsiirto on edullisesti vähintään samaa suuruusluokkaa kuin lasin läpi kulkeva konduktiivinen lämmönsiirto 108. Sisätilaan siirtyvä säteilyenergia 110 saa aikaan sisätilan lämpiämisen, jolloin sisätila säteilee lasiin päin lämpösäteilyä 111. Tämän lämpösäteilyn aallonpituus 20 on oleellisesti suurempi kuin säteilyenergian 110 aallonpituus, jolloin lasin sisäpinnassa oleva matalaemissiviteettipinnoite 105 saa aikaan lämpösäteilyn heijastumisen 112 takaisin sisätilaan.
Kuva 4 esittää menetelmää keksinnön mukaisen energiansäästölasin valmistamiseksi. Lasi 115 kulkee kuljetusrullien 116 päällä esimerkiksi lasinvalmistuslinjalla (float-linjalla) tai lasin prosessoinnissa, 25 kuten lasin karkaisussa. Liekkiruiskulla 117 synnytetään vety-happiliekki 118 syöttämällä ruiskuun 117 vetyä kanavasta 119 ja happea kanavasta 120. Edelleen kanavasta 121 johdetaan paineistuskaasua co säiliölle 122, jonka seurauksena säiliössä oleva metallinitraatin ja alkoholin seos 123 kulkee syöttökanavaa 124 pitkin ruiskulle 117. Vety-happiliekissä 118 metallinitraatti/alkoholiseos 123 reagoi co muodostaen pienhiukkasia 125. Hiukkasten 125 aerodynaaminen halkaisija voi vaihdella välillä 0,01 - 30 10 mikrometriä, ollen edullisesti alle 1 mikrometri ja edullisimmin alle 0,1 mikrometriä. Hiukkaset 125 ajautuvat lasin 115 pinnalle muodostaen kerroksen 104, josta hiukkasten materiaali edelleen ainakin cc osittain diflundoituu ja/tai liukenee lasiin 115 muodostaen gradientaalisen kerroksen 103, joka toimii ^ energiansäästölasin 101 säteilyenergiaa absorboivana kerroksena.
co o N- ° nn o 35
C\J
9
Kuva 5 esittää menetelmää keksinnön mukaisen energiansäästölasin valmistamiseksi, jonka lasin toiselle pinnalle valmistetaan samanaikaisesti matalaemissiviteettikerros. Lasi 115 kulkee kuljetusrullien 116 päällä esimerkiksi lasinvalmistuslinjalla (float-linjalla) tai lasin prosessoinnissa, kuten lasin karkaisussa. Liekkiruiskulla 117 synnytetään vety-happiliekki 118 syöttämällä ruiskuun 5 117 vetyä kanavasta 119 ja happea kanavasta 120. Edelleen kanavasta 121 johdetaan paineistuskaasua säiliölle 122, jonka seurauksena säiliössä oleva metallinitraatinja alkoholin seos 123 kulkee syöttökanavaa 124 pitkin ruiskulle 117. Vety-happiliekissä 118 metallinitraatti/alkoholiseos 123 reagoi muodostaen pienhiukkasia 125. Hiukkasten 125 aerodynaaminen halkaisija voi vaihdella välillä 0,01 -10 mikrometriä, ollen edullisesti alle 1 mikrometri ja edullisimmin alle 0,1 mikrometriä. Hiukkaset 10 125 ajautuvat lasin 115 pinnalle muodostaen kerroksen 104, josta hiukkasten materiaali edelleen ainakin osittain diffundoituu ja/tai liukenee lasiin 115 muodostaen gradientaalisen keitoksen 103, joka toimii energiansäästölasin 101 säteilyenergiaa absorboivana kerroksena. Edelleen toiseen, lasin 115 toisella puolella sijaitsevaan ruiskuun 117 johdetaan vetyä ja happea vety-happiliekin synnyttämiseksi ja ruiskuun johdetaan myös tinaa ja fluoria sisältävää yhdistettä, kuten monobutyylitinakloridin, 15 fluorivetyhapon, veden ja alkoholin seosta 127, joiden johdosta syntyvät pienhiukkaset 125 sisältävät fluorilla seostettua tinaoksidia, ja joiden avulla lasin 115 alapinnalle saadaan kasvatettua matalaemissiviteettipinnoite 128.
Kuva 6 esittää menetelmää keksinnön mukaisen energiansäästölasin valmistamiseksi, jonka lasin 20 pinnalle valmistetaan samassa prosessissa hydrofiilinen pinta. Lasi 115 kulkee kuljetusrullien 116 päällä esimerkiksi lasinvalmistuslinjalla (float-linjalla) tai lasin prosessoinnissa, kuten lasin karkaisussa. Liekkiruiskulla 117 synnytetään vety-happiliekki 118 syöttämällä ruiskuun 117 vetyä kanavasta 119 ja happea kanavasta 120. Edelleen kanavasta 121 johdetaan paineistuskaasua säiliölle 122, jonka seurauksena säiliössä oleva metallinitraatinja alkoholin seos 123 kulkee syöttökanavaa 124 25 pitkin ruiskulle 117. Vety-happiliekissä 118 metallinitraatti/alkoholiseos 123 reagoi muodostaen pienhiukkasia 125. Hiukkasten 125 aerodynaaminen halkaisija voi vaihdella välillä 0,01 - 10 $2 mikrometriä, ollen edullisesti alle 1 mikrometri ja edullisimmin alle 0,1 mikrometriä. Hiukkaset 125
O
Pd ajautuvat lasin 115 pinnalle muodostaen kerroksen 104, josta hiukkasten materiaali edelleen ainakin O osittain diffundoituu ja/tai liukenee lasiin 115 muodostaen gradientaalisen kerroksen 103, joka toimii 30 energiansäästölasin 101 säteilyenergiaa absorboivana kerroksena. Edelleen toiseen ruiskuun 117 x johdetaan vety-happiseoksen 120/121 lisäksi titaaniyhdistettä 130, jonka johdosta vety-happiliekissä Q_ 118 syntyvät pienhiukkaset sisältävät titaanidioksidia, jonka johdosta lasin pinnalle aikaansaadaan o titaanidioksidia sisältävä pinnoite 131, joka ultraviolettisäteilylle altistuessaan muodostaa o h» energiansäästölasin 101 pintaan hydrofiilisen pinnoitteen. Hydrofiilisen pinnoitteen ansiosta lasm pinta o c\j 10 levittää sille osuvan veden tasaiseksi vesikalvoksi, jolloin lasin pintaan absorboitunut lämpö saadaan tehokkaasti siirrettyä veteen.
Energiansäästölasin valmistamiseksi voi olla kuvissa esitetystä suoritusmuodoista poikkeavia 5 suoritusmuotoja. Muutenkin keksinnön esimerkinomaisten suoritusmuotojen rakennetta voi muutella tavalla, joka on keksinnön hengen mukainen. Näin ollen esimerkiksi ruiskujen määrä ja järjestys voi poiketa edellä mainituista suoritusmuodoista ja pienhiukkasten tuotantotapa voi liekkiruiskun sijasta olla esimerkiksi CVD-prosessi, laserablaatioprosessi, tai vastaava. Tämän vuoksi keksinnön esitettyjä suoritusmuotoja ei tule tulkita keksintöä rajoittavasti, vaan keksinnön suoritusmuodot voivat vapaasti 10 vaihdella jäljempänä patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnöllisten piirteiden puitteissa.
co δ c\j
CO
o
CO
X
cc
CL
o
C\J
CO
o 1^ o o
C\J

Claims (8)

1. Energiansäästölasi (101), joka käsittää ensimmäisen (107) ja toisen pinnan j a jossa lasin ensimmäinen pinta on muokattu siten, että ensimmäinen pinta käsittää säteilyenergiaa 5 absorboivaa ainetta, tunnettu siitä, että säteilyenergiaa absorboivan aineen pitoisuus oleellisesti pienenee edettäessä lasin ensimmäisestä pinnasta syvemmälle lasiin (103,104) siten, että absorboivaa ainetta esiintyy vähintään 0,1 mikrometrin ja korkeintaan 100 mikrometrin syvyydelle lasin ensimmäisestä pinnasta (107) mitattuna,
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen energiasäästölasi, tunnettu siitä, että säteilyn absorptio saadaan aikaan seostamalla lasin ensimmäisen pinnan (107) pintakerros (103,104) ainakin yhdellä seuraavista aineista tai aineen yhdisteellä: AI, Se, Ti, V, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, Ge, Sr, Zr, Nb, Mo, Te, Ag, Sn, Sb, Au, Pr, Nd, Pm, Sm, Eu, Gd, Tb, Dy, Ilo, Hr, Tm, Yb, Lu, U. 15
3, Patenttivaatimuksen 1 -2 mukainen energiansäästölasi, tunnettu siitä että lasin säteilyenergiaa absorboiva ensimmäinen pinta (107) on hydro tiilinen tai on ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta muuttuva hydrofuliseksi, 20
4, Jokin edellisten patenttivaatimusten mukainen energiansäästölasi, tunnettu siitä, että säteilyenergiaa absorboivan ensimmäisen pinnan (107) vastakkainen, toinen pinta on pinnoitettu matalaemissiviteettipinnoitteella (low-E -pinnoite). <
5. Menetelmä energiansäästölasin (101) valmistamiseksi, tunnettu siitä että lasin o 25 ensimmäiselle pinnalle (107) kasvatetaan pienhiukkasia, jotka sisältävät ainakin yhden co alkuaineen tai alkuaineen yhdisteen ja jotka hiukkaset diffundoituvat j a/ tai liukenevat lasin co ensimmäisen pinnan pintakerrokseen, jolloin hiukkasista liukeneva ainakin yksi alkuaine x muokkaa lasin ensimmäisen pinnan pintakerrosta siten, että ensimmäiseen pintaan CC muodostuu auringon säteilyenergiaa absorboiva kerros (103,104), jossa mainitun ainakin o OJ 30 yhden alkuaineen pitoisuus oleellisesti pienenee edettäessä lasin ensimmäisestä pinnasta o ^ syvemmälle lasiin siten, että kyseistä alkuainetta esiintyy vähintään 0,1 mikrometrin j a S korkeintaan 100 mikrometrin syvyydelle (103,104) lasin ensimmäisestä pinnasta mitattuna,
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pienhiukkasten kasvattaminen tehdään liekkiruiskutusmenetelmällä (118).
7. Patenttivaatimuksen 1-4 mukaisen energiansäästölasin (101) käyttö säteilyenergian 5 absorboimiseksi, tunnettu siitä, että lasi sijoitetaan järjestelyn sisä- ja ulkotilan väliin siten, että ensimmäinen pinta on ulkotilan puolella.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukaisen energiansäästölasin käyttö, tunnettu siitä, että järjestely on rakennus. ' f % CO δ CvJ CO cp co X X Q. o CvJ CO o 1^ o o CvJ
FI20070320A 2007-04-23 2007-04-23 Energiansäästölasi ja menetelmä sen valmistamiseksi FI123798B (fi)

Priority Applications (8)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20070320A FI123798B (fi) 2007-04-23 2007-04-23 Energiansäästölasi ja menetelmä sen valmistamiseksi
EA200901433A EA016652B1 (ru) 2007-04-23 2008-04-21 Энергосберегающее стекло и способ изготовления энергосберегающего стекла
JP2010504770A JP2010524836A (ja) 2007-04-23 2008-04-21 エネルギー節約ガラスおよびエネルギー節約ガラスを製造する方法
CN2008800133311A CN101679113B (zh) 2007-04-23 2008-04-21 节能玻璃和制造节能玻璃的方法
PCT/FI2008/050209 WO2008129133A1 (en) 2007-04-23 2008-04-21 Energy saving glass and a method for making energy saving glass
EP08750452.8A EP2150503A4 (en) 2007-04-23 2008-04-21 ENERGY SAVING GLASS AND METHOD FOR MANUFACTURING ENERGY SAVING GLASS
BRPI0809738-0A2A BRPI0809738A2 (pt) 2007-04-23 2008-04-21 Vidro poupador de energia e um método para a fabricação de vidro poupador de energia
US12/597,068 US20130183518A1 (en) 2007-04-23 2008-04-21 Energy saving glass and a method for making energy saving glass

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20070320 2007-04-23
FI20070320A FI123798B (fi) 2007-04-23 2007-04-23 Energiansäästölasi ja menetelmä sen valmistamiseksi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20070320A0 FI20070320A0 (fi) 2007-04-23
FI20070320A FI20070320A (fi) 2008-10-24
FI123798B true FI123798B (fi) 2013-10-31

Family

ID=38009858

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20070320A FI123798B (fi) 2007-04-23 2007-04-23 Energiansäästölasi ja menetelmä sen valmistamiseksi

Country Status (8)

Country Link
US (1) US20130183518A1 (fi)
EP (1) EP2150503A4 (fi)
JP (1) JP2010524836A (fi)
CN (1) CN101679113B (fi)
BR (1) BRPI0809738A2 (fi)
EA (1) EA016652B1 (fi)
FI (1) FI123798B (fi)
WO (1) WO2008129133A1 (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JP3618486B2 (ja) * 1996-09-11 2005-02-09 株式会社ナムコ シミュレータの操作入力装置及びこれを用いたシミュレータ
FI122879B (fi) * 2008-02-18 2012-08-15 Beneq Oy Menetelmä lasin pinnan muokkaamiseksi
FR2946335B1 (fr) 2009-06-05 2011-09-02 Saint Gobain Procede de depot de couche mince et produit obtenu.
DE102009035238A1 (de) 2009-07-29 2011-02-10 Behr Gmbh & Co. Kg Solarkollektor und Verfahren zur Herstellung einer lichtabsorbierenden Oberfläche
US10921495B2 (en) * 2017-12-29 2021-02-16 Vitro Flat Glass Llc Solar control coatings and methods of forming solar control coatings
CN108715518A (zh) * 2018-06-11 2018-10-30 郑州汉东科技有限公司 一种高均匀性、抗辐射光学玻璃及制造工艺

Family Cites Families (18)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4170460A (en) * 1975-01-27 1979-10-09 Ppg Industries, Inc. Method of making colored glass articles
CA1062969A (en) * 1975-01-27 1979-09-25 Harold E. Donley Coating glass
JPS6035708B2 (ja) * 1977-06-04 1985-08-16 ソニー株式会社 コ−ド信号読み取り装置
FR2670200B1 (fr) * 1990-12-06 1993-05-28 Saint Gobain Vitrage Int Procede de formation d'une couche semi-conductrice d'oxyde de zinc dope a l'aluminium sur du verre, vitrage ainsi obtenu.
JPH1179788A (ja) * 1997-08-29 1999-03-23 Central Glass Co Ltd 被膜形成ガラスおよびその製法
EP1013619A1 (fr) * 1998-12-22 2000-06-28 Glaverbel Substrat en verre coloré portant un revêtement
JP2001002449A (ja) * 1999-04-22 2001-01-09 Nippon Sheet Glass Co Ltd 低放射ガラスと該低放射ガラスを使用したガラス物品
FI114548B (fi) * 1999-10-19 2004-11-15 Liekki Oy Menetelmä materiaalin värjäämiseksi
US6896928B2 (en) * 2002-06-07 2005-05-24 Corning Incorporated Two-layer protective coating system for LCD glass
WO2004035496A2 (en) * 2002-07-19 2004-04-29 Ppg Industries Ohio, Inc. Article having nano-scaled structures and a process for making such article
EP1694827A1 (en) * 2003-12-08 2006-08-30 Cellartis AB Methods for clonal derivation of human blastocyst-derived stem cell lines
KR100682886B1 (ko) * 2003-12-18 2007-02-15 삼성전자주식회사 나노입자의 제조방법
CN100500603C (zh) * 2005-04-29 2009-06-17 西安陆通科技发展有限公司 玻璃表面纳米多层薄膜的制备方法
US7744955B2 (en) * 2005-08-02 2010-06-29 Guardian Industries Corp. Method of thermally tempering coated article with transparent conductive oxide (TCO) coating using flame(s) in tempering furnace adjacent TCO to burn off oxygen and product made using same
FI20060288A0 (fi) * 2006-03-27 2006-03-27 Abr Innova Oy Pinnoitusmenetelmä
US8158262B2 (en) * 2006-06-05 2012-04-17 Pilkington Group Limited Glass article having a zinc oxide coating and method for making same
DE102006029617A1 (de) * 2006-06-23 2007-12-27 Verein zur Förderung von Innovationen durch Forschung, Entwicklung und Technologietransfer e.V. (Verein INNOVENT e.V.) Verfahren zur Modifizierung der Oberflächeneigenschaften von Glas
FI20061014A0 (fi) * 2006-11-17 2006-11-17 Beneq Oy Diffuusiopinnoitusmenetelmä

Also Published As

Publication number Publication date
WO2008129133A1 (en) 2008-10-30
EA016652B1 (ru) 2012-06-29
CN101679113B (zh) 2013-05-08
CN101679113A (zh) 2010-03-24
JP2010524836A (ja) 2010-07-22
US20130183518A1 (en) 2013-07-18
EP2150503A1 (en) 2010-02-10
FI20070320A0 (fi) 2007-04-23
EA200901433A1 (ru) 2010-04-30
EP2150503A4 (en) 2014-04-09
BRPI0809738A2 (pt) 2014-10-14
FI20070320A (fi) 2008-10-24

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI123798B (fi) Energiansäästölasi ja menetelmä sen valmistamiseksi
Rezaei et al. A review of conventional, advanced, and smart glazing technologies and materials for improving indoor environment
Aburas et al. Thermochromic smart window technologies for building application: A review
Gorgolis et al. Solar energy materials for glazing technologies
CN102795790B (zh) 具有热致变色膜的后热处理的基板
Nair et al. Versatile solar control characteristics of chemically deposited PbS-CuxS thin film combinations
US20090104369A1 (en) Method for producing functional glass surfaces by changing the composition of the original surface
CN103539365B (zh) 一种反射性阳光控制低辐射镀膜玻璃及其制备方法
CN102603204B (zh) 光致变色玻璃
Nair et al. Solar control characteristics of chemically deposited lead sulfide coatings
Arbab et al. Glass in architecture
FI121669B (fi) Menetelmä ja laitteisto lasin pinnoittamiseksi
CN105084778A (zh) 一种绿色低辐射镀膜玻璃及其制备方法
Pi et al. Superhydrophobic and thermochromic VO2-Based composite coatings for energy-saving smart windows
Roy et al. Smart glazing thermal comfort improvement through near-infrared shielding paraffin incorporated SnO2-Al2O3 composite
Garcia et al. Optical properties of PbS CuxS and Bi2S3 CuxS thin films with reference to solar control and solar absorber applications
CN103396013A (zh) 离线高透净色低辐射可钢镀膜玻璃及其制造方法
CN101182128A (zh) 具有自洁净和低辐射功能的镀膜玻璃及其制备方法
CN112666769A (zh) 一种快速响应电致变色智能窗
CN215551557U (zh) 基于液晶基热致变色薄膜的可控式夹胶调光玻璃
CN209413123U (zh) 智能温控低辐射镀膜中空玻璃节能组件
CN202380633U (zh) 高透型双银低辐射镀膜玻璃
CN201109755Y (zh) 具有自洁净和低辐射功能的镀膜玻璃
RU112253U1 (ru) Оконный блок
CN205097625U (zh) 一种可调色低辐射节能玻璃

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 123798

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

MM Patent lapsed