FI121135B - Kaatolaitteisto puunrunkojen kaatamiseksi ja karsimiseksi ja karsintaterä - Google Patents

Description

KAATOLAITTEISTO PUUNRUNKOJEN KAATAMISEKSI JA KARSIMISEKSI JA KARSINTATERÄ

Keksinnön ala 5

Keksintö kohdistuu karsintaterälaitteistoon puunrunkojen karsimiseksi. Keksintö kohdistuu lisäksi kaatolaitteistoon puunrunkojen kaatamiseksi ja karsimiseksi.

10 Keksinnön taustaa

Puunrunkojen käsittelyyn käytetään kaatolaitteistoa, jonka tehtävänä on tarttua pystysuuntaisena kasvavaan puuhun, katkaista puu ja kaataa se. Tämän jälkeen kaatolaitteisto karsii puunrungon ja katkaisee sen määrämittaisiin 15 osiin. Kaatolaitteisto on kiinnitetty tavallisesti nivelien avulla metsäkoneen nosturin päähän. Työkoneena on erityisesti harvesteri, joka liikkuu maastossa pyörien tai telaketjujen avulla. Eräitä kaatolaitteistoja voidaan käyttää myös puunrungon lastaamiseen kuormakoneissa, jotka toimivat harvestereina, jolloin siinä on myös runkorakenteen suhteen kiertyvät kouraelimet 20 pareittain puunrungon eri puolilla. Kourana voivat toimia myös kouraelimet, jotka suorittavat karsinnan. Kaatolaitteisto käsittää tarvittavat toimilaitteet, tavallisesti hydraulisylinterit ja hydraulimoottorit, joiden avulla kaatolaitteiston asentoa ja sen eri toimintoja voidaan ohjata. Laitteistot kiinnitetään metsäkoneen nosturin päähän tavallisimmin pyörityslaitteiston välityksellä, jolloin lait-25 teiston kääntäminen pystysuoran kiertoakselin ympäri on mahdollista.

Kaatolaitteistossa, jota nimitetään myös harvesteripääksi tai kaatopääksi, on tavallisesti ainakin ylemmät kouraelimet, joita on tavallisesti kaksi ja jotka on kiinnitetty kiertyvästi kaatolaitteiston runkorakenteeseen. Kouraelimet sijoittu-30 vat tavallisesti puunrungon eri puolille. Kouraelimet käsittävät tyypillisesti myös karsintaterät oksien karsimiseksi samalla kun puunrunkoa kannatellaan ja syötetään laitteiston läpi. Kaatolaitteistossa voi olla myös toinen, alempi kouraelinpari tai yksittäinen kouraelin, jossa tarvittaessa on karsintaterä. Syöttöelimet käsittävät tavallisesti kaksi syöttörullaa tai vetopyörää, jotka pai-35 nautuvat puunrunkoa vasten ja vetävät sen kitkan avulla karsintaterien ohi ja kaatolaitteiston läpi. Syöttöelimet sijoittuvat tavallisesti puunrungon eri puo- 2 lille. Kaatolaitteistoon on sijoitettu myös katkaisulaitteet, kuten ketjusaha, jolla suoritetaan puun katkaisu kaatoa varten ja sahaaminen määrämittaisiin osiin.

Eräs harvesteripää on esitetty dokumentissa US 5785101. Eräs toinen har-5 vesteripää on esitetty dokumentissa US 6318425 B1. Eräs metsäkone, jonka nosturin päähän harvesteripää kiinnitetään on esitetty dokumentissa WO 03/096794 A1. Kaatolaitteistoon voidaan kerätä myös useita pienikokoisia puita, jolloin hyödynnetään keräilylaitteita, jotka on kiinnitetty kaatolaitteistoon ja jotka yhdessä kouraelimien kanssa tarttuvat puuhun. Eräs keräilylaite on 10 esitetty julkaisussa WO-01/10190-A1.

Kaatolaitteiston runkorakenteeseen on tavallisesti kiinnitetty myös karsinta-terä, joka karsii puunrungon oksia ja täydentää muiden karsintaterien toimintaa. Karsintaterä on tavallisesti sijoittuneena kaatolaitteiston runkoraken-15 teen otsapinnalle. Kyseisen karsintaterän avulla karsitaan se puunrungon sivu, johon kouraelimien karsintaterät eivät yllä. Karsintaterä voi olla joko kiinteästi paikoillaan tai liikkuva, jolloin karsintaterä pystyy seuraamaan puunrungon epätasaista muotoa. Eräitä esimerkkejä liikkuvista karsintateristä on dokumenteissa US 4194542 ja US 5732754.

20

Karsintaterään kohdistuu suuria voimia karsinnan aikana, jolloin rakenne on oltava kestävä ja luotettava, ja lisäksi karsintaterää liikuttava laitteisto on oltava tunteeton iskuille ja epäpuhtauksille. Useilla puulajeilla puunrungon alaosa on oksaton, joten karsintaterien käyttö ei olisi välttämätöntä. Usein on 25 tarpeen karsia vain puun latvaosa. Tämä lisäksi jalopuulajeilla, esim. tammi, pyökki ja pähkinäpuu, on mahdollista, että puunrungon muoto vaihtelee voimakkaasti. Ei ole suotavaa, että puunrungon mutkaisuuden tai muotojen takia karsintaterä kaivautuu puunrunkoon ja vahingoittaa puunrunkoa tarpeettomasti. Samaisessa puunrungossa on myös oksia, jotka on karsittava, joten 30 karsintaterän on oltava käytettävissä.

Tunnetun tekniikan mukaisesti käytössä on keinuva karsintaterä, jonka leik-kaava särmä on karsintaterän liikkeen ansiosta siirrettävissä normaalia etäämmälle puunrungosta. Karsintaterä on kiinnitetty nivelen avulla em. ot-35 sapinnalle ja otsapinnassa oleva aukon läpi kulkee toimilaitteena oleva sylinteri, jonka ensimmäinen pää on kiinnitetty karsintaterään ja joka siirtää karsintaterän eri asentoihin. Sylinteri on olennaisesti puunrungon suuntainen.

3

Nivelen kiertoakseli on poikittain suhteessa puunrungon pituussuuntaan. Selvää on, kyseinen toimilaitteen sijoittelu vaikeuttaa otsapinnan takana olevien muiden elimien ja toimilaitteiden sijoittelua. Terän lisääminen vanhaan laitteistoon on lähes mahdotonta. Huollon kannalta sylinterin toisen pään kiinni-5 tys voi olla hankalasti tavoitettavissa ja letkujen kiinnittäminen sylinteriin vaikeaa. Letkut myös vaativat tilaa eivätkä ne saa vahingoittua..

Keksinnön yhteenveto 10 Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitettyjä ongelmia.

Keksinnön mukainen karsintaterälaitteisto puunrunkojen karsimiseksi on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukainen kaatolaitteisto puun-15 runkojen kaatamiseksi ja karsimiseksi on esitetty patenttivaatimuksessa 4.

Keksinnön mukaisesti karsintaterä on siirrettävissä asentoon, jossa karsin-taterän leikkaava särmä ei ole puunrunkoa vasten vaan on etäämpänä puunrungosta. Asentoa voidaan kutsua väistöasennoksi, jolloin leikkaava särmä ei 20 helposti törmää puunrungon muotoihin. Karsintaterä on kiinnitetty keinuvasti kaatolaitteistoon ja karsintaterä kykenee palautumaan normaaliin asentoonsa silloin, kun se törmää oksaan, joka on katkaistava. Kyseinen oksa työntää karsintaterää, joten muuta ulkopuolista voimaa ei tarvita eikä myöskään kaatolaitteiston käyttäjän tarvitse ohjata karsintaterän asentoa.

25

Tarvittaessa karsintaterä on käyttäjän ohjaamana, tai jopa automaattisesti, siirrettävissä eri asentoihin toimilaitteen välityksellä. Normaalia asentoa voidaan käyttää jatkuvasti, esim. männyn, kuusen tai koivun karsinnan aikana. Karsintaterän väistöasentoa voidaan käyttää lähes kaikkien sopivien puula-30 jien prosessoinnin yhteydessä, erityisesti jos puunrungon alaosa on oksaton. Eräässä esimerkissä karsintaterä tukeutuu karsinnan aikana kaatolaitteiston runkorakenteeseen mutta ei toimilaitteeseen. Toimilaitteen tehtävänä on pelkästään karsintaterän siirtäminen eri asentoihin, jolloin toimilaite voi olla pienikokoinen ja sen generoima voima vähäinen.

Eräässä esimerkissä karsintaterän ja toimilaitteen muodostava kokonaisuus on saatu erityisen kompaktiksi ja samalla toimilaite on hyvin suojattuna ra- 35 4 kenteen sisällä. Rakenne on lisäksi ohut, joten kaatolaitteiston koko ei kasva tarpeettomasti. Rakenteen nivelien optimaalinen sijoittelu mahdollistaa sen, että toimilaite voi kokonaisuudessaan sijoittua kaatolaitteiston otsapinnan etupuolelle yhdessä karsintaterän kanssa. Karsintaterä ja toimilaite ovat hel-5 posti huollettavissa. Otsapinnan takana olevien muiden elimien ja toimilaitteiden sijoittelu on aikaisempaa helpompaa, erityisesti katkaisulaitteen, joka on tarkoitettu yläpuolista katkaisua varten.

Piirustuksien lyhyt selitys 10

Seuraavassa selityksessä havainnollistetaan keksintöä esimerkkien avulla ja samalla viitataan samalla oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvat 1a ja 1b esittävät sivulta katsottuna erästä kaatolaitteistoa, jossa kek-15 sinnön mukaista karsintaterää sovelletaan, kuvat 2a ja 2b esittävät sivulta katsottuna keksinnön mukaista karsintaterää eri asennoissa, 20 kuva 3 esittää edestä katsottuna kuvan 1a kaatolaitteistoa ja sen toimilaitetta, ja

Kuva 4 esittää edestä katsottuna kuvan 2a karsintaterää ja sen toimilaitetta.

25

Keksinnön tarkempi selitys

Kuvassa 1 on esitetty eräs kaatolaitteisto 1, joka on puunrunkojen katkaisua, kaatoa ja karsintaa varten ja jossa näkyvillä on runkorakenne tai runko 2, 30 joka sijoittuu käsiteltävää puunrunkoa vasten ja johon syöttöelimien 3 kiin-nitysvarret on kiinnitetty nivelien avulla. Kuvan 1a esimerkissä on kaksi syöt-töelintä 3 (ks. kuva 3), jotka ovat puunrungon vastakkaisilla puolilla, ja kukin syöttöelin 3 käsittää moottorin avulla pyöritettävän rullan. Puunrunkoa 13 kannatellaan ja painetaan runkoa 2 vasten syöttöelimillä 3. Puunrunko 13 35 liikkuu omassa pituussuunnassaan, joka on rungon 2 suuntainen. Kiinnitys-varsien välille on kytketty toimilaite, tavallisesti hydraulisylinteri, joka huolehtii 5 syöttöelimen 3 kiertoasennosta ja puristusvoimasta. Voidaan käyttää myös kahta sylinteriä, jotka on kytketty rungon ja kiinnitysvarsien välille.

Kaatolaitteisto 1 käsittää myös kaarevan kouraelimen 4, johon on yhdistetty 5 karsintaterä ja jonka kiertoakseli on oleellisesti puunrungon pituussuunnan suuntainen. Kouraelimen 4 parina puunrungon vastakkaisella puolella on myös kaareva kouraelin 4, johon myös on yhdistetty karsintaterä. Kouraeli-mien 4 avulla tartutaan puuhun, kannatellaan puunrunkoa ja karsitaan puunrunkoa kun puunrunkoa syötetään pituussuunnassa syöttöelimien 3 avulla 10 kaatolaitteiston 1 läpi. Puunrungon 13 yläpinnan karsimiseksi kaatolaitteis-tossa 1 on lisäksi kaareva karsintaterä 12, jota vasten puunrunko painautuu ja jota liikutetaan toimilaitteen 15 avulla (ks. kuva 2a tai kuva 4).

Kaatolaitteisto 1 on pystysuuntaisena silloin, kun tartutaan oleellisesti pys-15 tysuuntaisena olevaan puunrunkoon, jolloin kouraelimet 4 ja syöttöelimet 3 ovat avoimina ja puunrunko asettuu rungon 2 tukipintoja vasten. Kuvien 1 ja 3 mukaisessa vaakasuuntaisessa asennossa laitteisto 1 on silloin, kun puunrunko on katkaistu ja sitä karsitaan vaakasuuntaisena, jolloin kouraelimet 4 ja syöttöelimet 3 ovat suljettuina ja kannattelevat puunrunkoa 13. Kaatolaitteisto 20 1 käsittää lisäksi katkaisulaitteen 11 puunrungon katkaisemiseksi.

Katkaisulaitteella katkaistaan punrungon se osuus, joka on karsittuja roikkuu laitteistossa 1. Katkaisulaite 11 on tavallisimmin kääntyvällä sahalaipalla varustettu ketjusaha. Ketjusaha on sijoitettu sahalaatikkoon. Katkaisulaite 11 suorittaa myös puunrungon katkaisemisen määräpituisiksi osiksi kun sitä 25 kannatellaan vaakasuuntaisena. Esitetyssä esimerkissä kaatolaitteisto 1 käsittää lisäksi yläpuolisen katkaisulaitteen 22, jolla esimerkiksi puunrungon latvus voidaan katkaista ja irrottaa karsitusta punringosta. Katkaisulaite 22 on tavallisimmin kääntyvällä sahalaipalla varustettu ketjusaha, joka on sijoitettu koteloinnin sisälle. Katkaisulaite 22 sijoittuu ennen karsivia kouraelimiä 4, kun 30 tarkastellaan kulkusuuntaa X, ja karsintaterän 12 jälkeen.

Runko 2 on kuvion 1 asentoon verraten kierrettävissä noin 90° vaaka-asentoon nivelien 7 avulla vaakasuuntaisen kiertoakselin ympäri. Nivelet 7 kiinnittävät rungon 2 ripustusvarteen 6, joka on ripustettu liikkuvan työkoneen 35 nosturin päähän kiinnitys- ja pyörityselimien välityksellä, esim. pyörityslait-teen 9 ja kannakkeen 10 avulla. Rungon 2 asentoa suhteessa ripustusvar- 6 teen 6 ohjataan yhdellä tai usealla toimilaitteella 8, joka tässä esimerkissä on kiinnitetty rungon 2 ja ripustusvarren 6 välille.

Laitteisto 1 käsittää lisäksi alemman kouraelimen 5, johon voi olla yhdistet-5 tynä karsintaterä. Alemman kouraelimen 5 parina voi olla toinen vastaava kouraelin. Kouraelin 5 kannattelee puunrunkoa ja varmistaa puunrungon 13 asettumisen rungon 2 tukipintoja vasten.

Kouraelimen rakenne voi vaihdella. Ripustusvarren rakenne voi olla hyvinkin 10 vaihteleva, käsittäen esimerkiksi lyhyen ripustusvarren, joka kiinnittyy rungon yläpinnalle. Ripustusvarsi voi myös kiinnittyä rungon takapinnalle ja käsittää vain yhden varsirakenteen. Kuvassa 1 ripustusvarsi 6 on haarukkamallinen, ulottuen rungon 2 molemmille sivuille. Kaatolaitteiston toimilaitteita ohjataan sinänsä tunnetulla tavalla käyttäen paineista väliainetta ja tavallisesti hyd-15 raulisesti toimivia toimilaitteita, joita ohjataan sinänsä tunnetun venttiilioh-jauspiirin avulla. Tämän lisäksi kouraelimien ja syöttöelimien toimintatapa on sinänsä tunnettua jo vastaavan tyyppisistä laitteistoista.

Kuvissa 1a ja 2a karsintaterä 12 on normaaliasennossa Ajossa karsintaterä 20 12 liukuu puurunkoa 13 pitkin ja on valmiina katkaisemaan oksia. Karsintate- rässä 12 on pinta 12b (ks. kuva 2a), joka on olennaisesti yhdensuuntainen puurungon 13 kanssa, on asettuneena puunrunkoa 13 vasten ja seuraa puunrungon 13 muotoja. Leikkaava särmä 12a on pinnan 12b etureunassa, mutta voidaan myös järjestää niin, että leikkaava särmä 12a on jonkin verran 25 pintaa 12b ylempänä suhteessa puunrunkoon 13. Voidaan myös järjestää niin, että sekä pinta 12b että leikkaava särmä 12a ovat kuvan 1a asennossa ylempänä kuin ne rungon 2 tukipinnat, joita vasten puunrunko 13 painautuu. Kyseinen välimatka määrää leikkaavan särmän 12a ja puunrungon 13 välisen välyksen. Pinnan 12b etureunassa on leikkaava särmä 12a, joka katkai-30 see oksat. Leikkaava särmä 12a voi myös pureutua puunrungon 13 epätasaisuuksiin. Karsintaterä 12 on tukeutuneena rungossa 2 olevaa otsapintaa 2a vasten, joka vastaanottaa karsintaterään 12 kohdistuvan kuormituksen.

Kuvissa 1b ja 2b karsintaterä 12 on väistöasennossa B, jossa leikkaava 35 särmä 12a on välimatkan Y päässä puunrungosta 13. Kyseinen välimatka Y on nyt suurempi kuin normaaliasennossa A. Kyseinen välimatka Y säilytetään siten, että leikkaava särmä 12a on ylempänä kuin ne rungon 2 tukipin- 7 nat, joita vasten puunrunko 13 painautuu. Kyseinen välimatka Y on suurempi kuin edellä mainittu välys. Erään toisen esimerkin mukaisesti kyseinen välimatka Y säilytetään siten, että leikkaava särmä 12a on ylempänä kuin pinnan 12b se kohta, jota vasten puunrunko 13 tukeutuu. Tällöin puunrunko 13 tu-5 keutuu pinnan 12b takaosaa 12c tai takareunaa vasten, jos pinta 12b asettuu vinoon asentoon suhteessa puunrunkoon 13, kun karsintaterä 12 on väistö-asennossa B. Takaosassa 12c on sopivimmin viiste, pyöristys tai muu sopiva muoto, joka ottaa huomioon puun liikkeet tai tarvittaessa pitää myös takaosan riittävän etäällä puunrungosta, kun karsintaterä 12 on väistöasennossa.

10

Kuvien 1b ja 2b esimerkin mukaisesti karsintaterä 12 on kiertyneenä eteenpäin nivelen 19 avulla ja se ei tukeudu otsapintaa 2a vasten. Karsintaterä 12 on kääntynyt poispäin rungosta 2 ja on kohonneena suhteessa puunrunkoon 13, joka liikkuu vasemmalle pituussuunnassaan X. Karsintaterässä 12 on 15 nivel 19, jonka avulla karsintaterä 12 on kiinnitetty kiertyvästi runkoon 2. Rungossa 2 on elimet, esimerkiksi korvakkeet, joihin karsintaterä 12 kiinnittyy esim. nivelakselin välityksellä. Nivelen 19 kiertoakseli Z on poikittain suhteessa puunrungon pituussuuntaan X. Haarukan muotoisessa karsintaterässä 12 on kaksi yhdensuuntaista haaraa 12d ja 12e, joiden väliin toimilaite 20 15 sijoittuu. Nivel 19 sijoittuu em. haarojen päähän. Haarojen 12d, 12e väliin sijoittuvat myös toimilaitteen ensimmäinen nivel 17, joka kytkeytyy karsintate-rään 12, ja toimilaitteen toinen nivel 16, joka kytkeytyy runkoon 2. Toista niveltä 16 varten rungossa 2 on elimet, esim. korvakkeet, joihin toimilaite 15 kiertyvästi kiinnittyy esim. nivelakselin välityksellä. Ensimmäistä niveltä 17 25 varten karsintaterässä 12 on myös elimet, esim. korvakkeet, joihin toimilaite 15 kiertyvästi kiinnittyy esim. nivelakselin välityksellä. Nivelien 16, 17 kierto-akselit ovat poikittain suhteessa puunrungon pituussuuntaan X. Kuvissa 1a ja 2a karsintaterä 12, nivelet 16, 17 ja toimilaite 15 sijaitsevat kaikki samalla puolella suhteessa otsapintaan 2a, sopivimmin sen etupuolella tai edessä 30 verrattuna puunrungon normaaliin kulkusuuntaan.

Kun lisäksi laitteistossa 1 on katkaisulaite 22, niin toimilate 15 ei häiritse tai estä katkaisulaitteen sahalaipan liikettä, ja katkaisulaite 22 voidaan sijoittaa mahdollisimman lähelle karsintaterää 12, jotta saadan lyhyt, kompakti 35 rakenne.

8

Otsapinta 2a on tyypillisesti rakenne, joka on poikittain, yleensä olennaisen kohtisuorassa suhteessa puunrungon pituussuuntaan X. Kyseessä on tavallisesti levykappale, joka muodostaa osan kaatolaitteiston 1 rungosta 2. Otsa-pinta 2a voi olla tasopinta tai se käsittää myös porrasmaisia rakenteita ja 5 muita kiinnityselimiä sekä vahvikkeita. Kuvien esimerkissä otsapintana 2a on samalla katkaisulaitteen 22 koteloinnin etupinta, johon karsintaterä 12 on kiinnitetty.

Otsapinta 2a voi olla myös vino suhteessa pituussuuntaan X, jolloin kuvan 2b 10 asento vastaa lähes normaaliasentoa, mutta pinnan 12b ja leikkaavan särmän 12a käsittävä osa on kiinnitetty kuvaa 2a vastaavaan asentoon. Linjat C ja D eivät tällöin ole kohtisuorassa suhteessa pituussuuntaan X, mutta kompakti rakenne on silti saavutettavissa sijoittamalla nivelet kuvaan 2a vastaavalla tavalla.

15

Kuvassa 4 karsintaterä on esitetty ilman kantta 14 (ks. kuva 3) ja kehystä, jonka välityksellä kansi 14 kiinnittyy karsintaterään 12. Toimilaitteena 15 on sopivimmin sylinteri, joka on hydraulitoiminen ja käsittää liikkuvan männän, jonka pää kiinnitetään niveleen 16 tai 17. Sylinterin toinen pää kiinnitetään 20 vastakkaiseen niveleen 16 tai 17. Normaaliasennossa A sylinteri on lyhimmillään ja toisen nivelen 16 kiertoakseli on välimatkan päässä linjasta D (ks. kuvat 2a ja 2b), joka kulkee ensimmäisen nivelen 17 kiertoakselin ja nivelen 19 kiertoakselin kautta. Kyseinen linja D on lähes kohtisuorassa suhteessa pintaan 12b. Linja C kulkee ensimmäisen nivelen 17 kiertoakselin ja toisen 25 nivelen 16 kiertoakselin kautta. Linjojen C ja D välinen kulma auttaa sylinteriä generoimaan vääntömomentin, joka kääntää karsintaterän 12. Linjojen C ja D välinen kulmaero on sopivimmin noin 6°, ja se voi vaihdella välillä 4° - 8°, jolloin karsintaterästä 12 saadaan mahdollisimman kompakti. Toinen nivel 16 on sijoitettu lähelle niveltä 19, jolloin sylinterin pituus voidaan maksimoida. 30 Nivel 16 sijoittuu linjan D ja otsapinnan 2a väliin. Linjat C ja D ovat lähes yhdensuuntaisia, jotta rakenne olisi kompakti, samoin linjat C ja D ovat kohtisuoria tai olennaisen kohtisuoria suhteessa pituussuuntaan X.

Nivelet 16 ja 19 pysyvät paikoillaan karsintaterän 12 eri asennoissa. Kuvan 35 2b asennossa B sylinteri on pisimmillään ja karsintaterä 12 on kiertyneenä niin, että linjojen C ja D välinen kulmaero on sopivimmin noin 9°, ja se voi vaihdella välillä 7° -11°. Karsintaterän 12 liikettä rajoitetaan esimerkiksi terän 9 12 osalla 12f, joka asettuu otsapintaa 2a vasten. Myös väistöasennossa B nivel 16 ja toimilaite 15 pysyvät haarojen 12d, 12e välissä suojassa. Vähäi-selläkin karsintaterän 12 kiertoliikkeellä saadaan leikkaava särmä 12a riittävän välimatkan Y päähän puunrungosta 13. Välimatkalla Y tarkoitetaan leik-5 kaavan särmän 12a kohtisuoraa etäisyyttä suhteessa puunrunkoon 13. Väistöasennossa B leikkaava särmä 12a sijoittuu lähemmäs puunrunkoa 13 kuin nivel 19. Esitetyssä esimerkissä, joka on rakenteeltaan kompakti, nivel 16 sijoittuu nivelien 19 ja 17 väliin.

10 Leikkaava särmä 12a sijaitsee karsintaterän 12 vastakkaisessa päässä suhteessa niveleen 19. Leikkaava särmä 12a on muodoltaan on kaareva ja lisäksi kovera suhteessa puunrunkoon 13. Kuvien 2a ja 2b esimerkin mukaisesti karsintaterässä 12 on myös pinta 12b, joka normaaliasennossa A on olennaisen yhdensuuntainen puunrungon 13 ja sen pituussuunnan X kanssa. 15 Karsintaterä 12 on tyypillisesti levykappaleista hitsaamalla valmistettu kappale, johon on lisätty tarvittavissa määrin myös vahvistavia seinämärakenteita. Haarat 12d, 12e ovat myös levykappaleita. Haarojen 12d, 12e väliin on irrotettavasti kiinnitetty myös suojakansi 14, joka suojaa toimilaitetta 15 ja sen liitäntöjä (ks. kuva 3). Liitäntöjä on kaksi kappaletta ja niihin on kytketty sopi-20 vimmin letkut paineväliainetta ja toimilaitteen 15 ohjausta varten.

Toimilaite 15 liitetään kaatolaitteiston 1 paineväliainejärjestelmän painelin-jaan ja paluulinjaan yhden tai useamman ohjausventtiilin 21 välityksellä. Oh-jausventtiilillä 21 ja sen sähköisellä ohjauksella 20 hallitaan toimilaitteena 15 25 toimivan sylinterin eri asentoja. Esimerkiksi kaatolaitteiston 1 käyttäjä valitsee kytkimen avulla ja sähköisen ohjauksen 20 välityksellä ohjausventtiilin 21 tilan ja siten samalla myös asennon, johon karsintaterä 12 asettuu. Erään esimerkin mukaisesti kaatolaitteiston käyttäjä huolehtii karsintaterän 12 asennosta ilman automatiikkaa edellä esitettyjen ohjauselimien välityksellä.

30 Väistöasennossa B leikkaavan särmän 12a on mahdollista törmätä puunrungossa 13 olevaan oksaan. Oksa vaikuttaa toimilaitteeseen 15 sekä työntää karsintaterän 12 normaaliasentoon A. Oksan katkaisun aikana karsintaterä 12 tukeutuu runkoa 2 vasten ja toimilaitteen 15 generoimaa voimaa ei käy-35 tetä pitämään sitä väistöasennossa B oksan katkaisun aikana. Oksan katkaisun jälkeen karsintaterä 12 voidaan toimilaitteen 15 avulla pitää pysyvästi normaaliasennossa A, joten karsintaterän 12 toiminta voi jatkua normaalina.

10

Keksintöä ei ole rajoitettu vain edellä esitettyihin esimerkkeihin. Edellä esitetyssä selityksessä keksintöä on havainnollistettu eräiden esimerkkien avulla, mutta keksintöä voidaan soveltaa myös oheisten patenttivaatimuksien puit-5 teissä.

Claims (12)

1. Karsintaterälaitteisto puunrunkojen karsimiseksi, käsittäen ainakin: karsintaterän (12), jossa on leikkaava särmä (12a), joka karsii 5 puunrunkoa kun sitä syötetään pituussuunnassaan (X) karsinta- terän ohi, ensimmäisen nivelen (19), jonka avulla karsintaterä on kiinnitettävissä kiertyvästi kaatolaitteistoon (1) ja jolla on mainittuun pituussuuntaan nähden poikittainen kiertoakseli (Z); 10. sylinteritoimilaitteen (15), jonka avulla karsintaterä on siirrettä vissä ainakin kahteen eri asentoon (A, B); toisen nivelen (17), jonka avulla sylinteritoimilaite on kytketty kar-sintaterään; tunnettu siitä, että: 15. sylinteritoimilaite on asetettavissa lähes yhdensuuntaiseksi ensimmäisen nivelen (19) ja toisen nivelen (17) kautta kulkevan linjan (D) kanssa niin, että sylinteritoimilaite, ja siihen kuuluva kolmas nivel (16) kiinnitystä varten, sijoittuvat ensimmäisen ja toisen nivelen väliselle alueelle. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen karsintaterälaitteisto, tunnettu siitä, että karsintaterä käsittää kaksi haaraa (12d, 12e), joiden yhdessä päässä on mainittu ensimmäinen nivel (19) ja toisessa päässä on mainittu leikkaava särmä (12a), ja sylinteritoimilaite sijoittuu mainittujen haarojen väliin. 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen karsintaterälaitteisto, tunnettu siitä, että karsintaterälaitteisto käsittää ohjauselimet (20, 21), joiden avulla käyttäjä voi ohjata mainittua sylinteritoimilaitetta.

4. Kaatolaitteisto puunrunkojen kaatamiseksi ja karsimiseksi, käsittäen ai nakin: runkorakenteen (2), jota vasten puunrunko asettuu, kun puunrunkoa syötetään pituussuuntaisesti (X) kaatolaitteiston (1) läpi karsinnan aikana; 35. otsapinnan (2a), joka on runkorakenteessa ja poikittain suh teessa mainittuun pituussuuntaan; karsintaterän (12), joka on kiinnitettynä otsapinnalle ja jossa on leikkaava särmä (12a), joka karsii puunrunkoa kun sitä syötetään kaatolaitteiston läpi, ensimmäisen nivelen (19), jonka avulla karsintaterä on kiinnitetty 5 kiertyvästi otsapinnalle ja jolla on mainittuun pituussuuntaan nähden poikittainen kiertoakseli (Z), jolloin kyseinen leikkaava särmä on käännettävissä välimatkan (Y) päähän puunrungosta; sylinteritoimilaitteen (15), jonka avulla karsintaterä on siirrettävissä ainakin kahteen eri asentoon (A, B); 10. toisen nivelen (17), jonka avulla sylinteritoimilaite on kytketty kar- sintaterään; tunnettu siitä, että kaatolaitteisto käsittää lisäksi: kolmannen nivelen (16), jonka avulla sylinteritoimilaite on kytketty otsapintaan niin, että kaikki mainitut nivelet (16, 17, 19) si-15 joittuvat otsapinnan samalle puolelle.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kaatolaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen nivelen (19) ja toisen nivelen (17) kautta kulkeva linja (D) on kohtisuorassa tai lähes kohtisuorassa suhteessa mainittuun pituussuuntaan, ja 20 myös ensimmäisen nivelen (19) ja kolmannen nivelen (16) kautta kulkeva linja (C) on kohtisuorassa tai lähes kohtisuorassa suhteessa mainittuun pituussuuntaan, mutta mainitut linjat ovat kuitenkin erisuuntaisia karsintaterän eri asennoissa (A, B).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen kaatolaitteisto, tunnettu siitä, että mainittu sylinteritoimilaite on kohtisuorassa tai lähes kohtisuorassa suhteessa mainittuun pituussuuntaan.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen kaatolaitteisto, tunnettu siitä, 30 että kolmas nivel (16) sijoittuu ensimmäisen nivelen (19) ja toisen nivelen (17) kautta kulkevan linjan (D) ja otsapinnan (2a) väliin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen kaatolaitteisto, tunnettu siitä, että toinen nivel (17) sijoittuu ensimmäisen nivelen (19) ja leikkaavan särmän 35 (12a) väliselle alueelle.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen kaatolaitteisto, tunnettu siitä, että karsintaterä käsittää pinnan (12b), jota vasten puunrunko voi painautua ja jonka etureunassa mainittu leikkaava särmä (12a) on.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5-9 mukainen kaatolaitteisto, tunnettu siitä, että karsintaterä on tukeutuneena otsapintaa (2a) vasten, kun karsintaterä on ensimmäisessä asennossa (A) karsintaa varten, ja karsintaterä on kiertyneenä irti otsapinnasta (2a), kun karsintaterä on toisessa asennossa (B) ja leikkaava särmä on mainitun välimatkan päässä 10 puunrungosta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kaatolaitteisto, tunnettu siitä, että karsintaterä (12) pääsee palautumaan toisesta asennosta (B) ensimmäiseen asentoon (A) puunrungossa olevan oksan työntämänä. 15

12. Jonkin patenttivaatimuksen 5-11 mukainen kaatolaitteisto, tunnettu siitä, että kaatolaitteisto käsittää lisäksi katkaisulaitteiston (22) puunrungon katkaisua varten, jolloin mainittu otsapinta (2a) on mainitussa katkaisulaitteis-tossa. 20 Patentkrav;