FI120597B - Betonilaataston liikuntasaumajärjestelmä - Google Patents

Description

Beton j laataston liikuntasaumajärjesteimä

Keksinnön kohteena on betonilaataston riikuntasaumajärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen ja toisen betonifaatan väliin sovitettavan liikun-5 tasäumaraudoitteen, joka käsittää ainakin yhden paikallisen tai jatkuvan Vaarnan, joka on sovitettu siirtämään laatan tasoa vastaan kohtisuoria kuormia.

Uikuntasaumaraudöitteita käytetään pääasiassa maanvaraisten betonilaatastojen yhteydessä. Maanvaraiset beton iiaatastot ovat maan valo raan, esimerkiksi hiekka-alustan päälle rakennustyömaalla suoraan paikalleen valettuja betonilaatoista muodostettavia rakenteita.

Maanvaraisissa betontlaatäsoissa käytettävät laatat on edullista tehdä mahdollisimman ohuiksi, jolloin mm. betonin kulutus on mahdollisimman pieni.

15 Maanvaraisten betonilaatastojen laatat tukeutuvat maapohjaan.

Vaikka maapohja taatan alia tiivistetään hyvin, ei sen kantavuus ole tasaista.

Siksi myös ohuenkin maanvaraisen laatan tulee kyetä jakamaan esimerkiksi pistemäinen kuormitus laajemmalle alueelle, jottei paikallisia painumia synny laattaan. Tämän vuoksi maanvarainen laatta varustetaan yleensä sen pak-20 suuden puoliväliin asennettavalla teräsverkolla. Verkko tasaa myös laatan kutistumisesta aiheutuvia jännityksiä.

Yleensä on tarpeen kattaa suhteellisen suuria alueita maanvaraisten betonilaatastojen avulla. Betonin kutistumisen ja lämpöliikkeiden vuoksi suuret alueet on jaettava pienempiin osiin liikuntasaumoilia. Uikuntasauman j 25 on kyettävä sallimaan laataston viereisten laattojen vaakasuuntaiset kutis- j tumis- ja lämpöliikkeet toisiinsa nähden. Edellä mainituilla liikkeillä tarkoitetaan tässä sauman suuntaisia ja saumaa vastaan kohtisuorassa suunnassa ] olevia liikkeitä. Sen sijaan pystysuuntaisten, laatan tasoon nähden koh- \ tisuorien liikkeiden tulee olla estetty eli sauman on kyettävä välittämään pys- i

30 tysuoraa kuormitusta laataston laattojen välillä. I

Saumakohdat ovat laatastojen heikoimpia osia, koska laatta ei j pysty jakamaan reunalla olevaa kuormaa maapohjassa laajalle alueelle el! j paikallisia painumia saattaa syntyä. Toinen merkittävä seikka on laatan reunan lohkeaminen esimerkiksi pyöräkuorman alla. \ \ \ i

J

j 2

Saumassa olevien rakenteiden täytyy myös pysyä paikoillaan eii tarttuneena betoniin, vaikka ympärillä oleva betoni kuluisikm. Tämä tulee esiin etenkin pyöräkuormien kohdistuessa saumaan.

Ennen nykyisin markkinoilla olevia fiikuntasaumaraudoitteita käy-s tettiin esimerkiksi valetun suuren laatan sahausta pienempiin osiin valamisen jälkeen, Sabaaminen oli kuitenkin hidasta, kallista ja lisäksi sauman reunat murenivat.

Toisena esimerkkinä edellä mainituista vanhoista menettelytavoista voidaan mainita sahauksen jälkeen valuun painettavien kuimaterästen 10 käyttö. Tämän menettelytavan epäkohtana oli sen hitaus, korkeat kustannukset ja myös oikean ajoituksen määrittäminen ettei betoni ennätä kovettua liikaa, ts. oli vaikea tietää tarttuuko kulmateräs enää betoniin ja pysyykö se siinä kuormitustilanteissa.

Kolmantena esimerkkinä voidaan mainita tappivaarnojen eli beto-15 nivalun reunaan asennettavien tankojen käyttö. 'Tällaisten tankojen toisista päistä pyrittiin vähentämään tartuntaa esimerkiksi bitumoinnin avulla. Epäkohtana olivat kuitenkin hidas asennus muottiin, koska muottiin oli tehtävä reikiä. Ongelmana olivat myös korkeat kustannukset ja lisäksi asennuksen käytännön hankaluudet, jotka johtuivat mm. siltä, että tankojen oli oltava 20 keskenään tarkasti samansuuntaisia etteivät ne estä laatan kutistumisiiikkei-tä.

Edellä kuvattujen ratkaisuperiaatteiden ongelmien eliminoimiseksi alalla on kehitetty suuri määrä keskenään hyvin erilaisia iiikuntasauma-raudoitusratkaisuja. Esimerkkeinä edellä mainituista alalla tunnetuista liikun-· 25 tasaumaraudoitusratkaisuista voidaan mainita Fl-patenttijulkaisuissa 110631 ja 116154 sekä Fl-hyödyliisyysmalleissa 6759, 6124 ja 6036 esitetyt ratkaisut.

Edellä esitetyt liikuntasumaraudoiiusratkaisut siirtävät laatalta toiselle laatan pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa olevia voimia. Ratkaise) sut sallivat myös vaakasuuntaiset liikkeet laattojen välillä, iiikuntasaurnojen kuorman siirtokyky on toteutettu tekemällä vaarna laattojen korkeuden keskialueelle joko teräslevyllä tai muotoilemalla betoninen vaarna. Vaarna voi muodostua ainakin yhdestä paikallisesta levyvaarnasta kuten esimerkiksi Fl-patenttijulkaisun 110631 mukaisessa ratkaisussa tai betonista muodostetus-35 ta jatkuvasta vaarnasta kuten esimerkiksi Fl-patentti]uikaisun 116154 mukaisessa: ratkaisussa.

3

Vaarna jakaa betonilastan korkeussuunnassa eri osiin, jotka toimivat erillisinä eivätkä tue toisiaan kuormitustilanteessa. On huomattava, että vaikka teräsvaarna näyttää ohuelta, on sillä kuitenkin suurempi kuorman siirtokyky kuin vaarnan jakamilla betoniosilla. Heikoin kohta eli määräävä te-5 kijä kuorman siirtokyvyssä on betoniosa joko vaarnassa tai sen ylä- tai alapuolella.

Fl-hyödyllisyysmaliin 6036 mukaisesta ratkaisusta voidaan erikseen todeta, että ko. ratkaisussa on jatkuvan vaarnan lisäksi tapitus vaakasuunnassa, Tämä ei ehkäise betonin murtumista vaarna ylä- tai alapuolelta, τα Rystytapitus on tarkoitettu sauman paikoilleen asentamista varten eikä se myöskään ehkäise betonin murtumista vaarnan ylä- tai alapuolelta.

Edellä esitettyjen tunnettujen ratkaisujen kapasiteettia voidaan kasvattaa lisäraudoituksen avulla. Lisäraudoittaminen on kuitenkin työmaalla tehtävää käsityötä, joka on hidasta ja kallista. On myös vaara, että lisä-15 raudoitus asennetaan liian kauaksi vaarnasta, jolloin se ei toimi lainkaan tai toimii vain heikosti. Lisäraudoituksen käyttö saattaa myös vaatia paksumman laatan käyttämisen, mikä taas lisää paljon kustannuksia, siiiä betoni on kaiiista. lenkkiraudoitusta ei pystytä tekemään hyvin matalana ilman teräksen lujuuden menetystä, koska betoniteräksillä on melko suuret sallitut taivu-20 tussäteet.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan betonilaataston liikun-tasaumajärjestelmä, jonka avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat pystytään eliminoimaan. Tähän on päästy keksinnön mukaisen betonilaataston Jiikuntasaumajärjestelmän avulla. Keksinnön mukainen betonilaataston 25 liikuntasaumajärjesteimä on tunnettu siitä, että liikuntasaumaraudqitteeseen on sovitettu valmiiksi leikkausraudoite tai paikka ieikkausraudoitteen kiinnittämiseksi.

Keksinnön mukaisen betonilaataston iiikuntasaumajärjesteimän etuna on se, että keksinnön avulla saadaan ilman työmaalla asennettavaa 30 hankalaa lisäraudoitusta kasvatettua iiikuntasaumavaarnan ylä- ja alapuolisten betoniosien leikkauskapasiteettia. Keksinnön etuna on sen yksinkertaisuus, joka johtaa alhaisiin valmistuskustannuksiin. Säästöjä syntyy lisäksi siitä, että työmaalla tarvittavat työvaiheet muodostuvat olennaisen yksinkertaisiksi. Keksinnön etuna on myös se, että keksintöä voidaan soveltaa erifais-35 ten vaarnaratkaisujen kuten esimerkiksi työmaalla paikallisesti asennettujen 4 yksittäisten vaarnojen ja jatkuvien vaarnojen yhteydessä sekä kaikenlaisten liikuntasaumaraudoitteiden kanssa.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa tarkastelemaan: lähemmin oheisessa piirustuksessa esitettyjen sovellutusesimerkkien avulla, jolloin 5 kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen liikuntasaumajärjesteimän erästä sovellutusmuotoa sivulta nähtynä periaatekuvantona, kuvio 2 esittää kuvion 1 sovellutusmuotoa ylhäältä nähtynä peri-aatekuvantona, kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 mukaista soveilutusmuotoa per- 10 spektiivikuvantona, kuvio 4 on kuvion 1 nuolten A-A mukainen leikkauskuvanto, kuvio 5 esittää periaatteellisena sivulta nähtynä osakuvantona kuvioiden 1-4 mukaista sovellutusmuotoa asennettuna kahden betonilaatan yhteyteen, 15 kuvio 6 esittää kuvion 5 sovellutusta ylhäältä nähtynä kuvantona, kuviot 7 ja 8 esittävät keksinnön mukaisen liikuntasauman vaarnan erästä soveilutusmuotoa eri suunnista nähtyinä kuvantoina, kuviot a ja 10 esittävät kuvioiden 7 ja 8 mukaisen sovellutuksen osia, 20 kuviot 11 ja 12 esittävät keksinnön mukaisen liikuntasauman vaarna toista sovellutusmuotoa eri suunnista nähtyinä kuvantoina, kuviot 13 ja 14 esittävät kuvioiden 11 ja 12 mukaisen sovellutuksen osia, kuviot 15-19 esittävät keksinnön mukaisen liikuntasauman vaar- 25 nan erilaisia vaihtoehtoisfa ratkaisuja ylhäältä nähtyinä periaatteellisina kuvantoina, kuvio 20 esittää sauman suunnassa nähtynä kuvantona keksinnön mukaista betonilaataston iiikuntasaumajärjestelmää sovitettuna jatkuvan vaarnan yhteyteen, 30 kuvio 21 esittää kuvion 20 mukaista sovellutusta ylhäältä nähtynä kuvantona, kuvio 22 esittää sauman suunnassa nähtynä kuvantona keksinnön mukaisen iiikuntasaumajärjestelyn toista sovellutusmuotoa asennettuna kahden betonilaatan yhteyteen.

35 kuvio 23 esittää kuvion 22 sovellutusta ylhäältä nähtynä kuvanto na, 5 kuvio 24 esittää sauman suunnassa nähtynä kuvantona keksinnön mukaisen 1 i i k u n tasa u maj ärj este ly n kolmatta sovellutusmuotoa asennettuna kahden betonilaatan yhteyteen, kuvio 25 esittää kuvion 24 sovellutusta ylhäältä nähtynä kuvanto- 5 na, kuvio 26 esittää sauman suunnassa nähtynä kuvantona keksinnön mukaisen liikuntasaumajärjestelyn neljättä sovellutusmuotoa asennettuna kahden betonilaatan yhteyteen, kuvio 27 esittää kuvion 26 sovellutusta ylhäältä nähtynä kuvanto- 10 na, kuvio 28 esittää kuvioiden 25 ja 26 sovellutusta perspektiivikuvan- tona, kuvio 29 esittää sauman suunnassa nähtynä kuvantona keksinnön mukaisen liikuntasäumajärjestelyn viidettä sovellutusmuotoa asennettu-15 na kahden betonilaatan yhteyteen, kuvio 30 esittää kuvion 29 sovellutusta ylhäältä nähtynä kuvantona ja kuvio 31 esittää kuvioiden 29 ja 30 sovellutusta perspektiivikuvan- tona.

20 Kuvioissa 1 - 6 on esitetty keksinnön mukaisen betonilaataston liikuntasaumajärjestelniän eräs sovellutusmuotoa Kuvioissa 1 - 4 on esitetty järjestelmän perusosat sellaisenaan ja kuvioissa 5 ja 6 puolestaan tilanne, jossa kuvoiden 1-4 mukaista järjestelmä on sovitettu kahden betonilaatan yhteyteen.

25 Kuvioissa 1 - 6 on viitenumerolla 1 ja 2 esitetty betonilastat ja vii tenumerolla 3 levyosa, johon on kiinnitetty vaarna 4. Vaarna 4 muodostuu vaarnalevystä 5 ja kotelo-osasta 6.

Kuvioiden 1 - 6 sovelluksessa on viitenumeron 7 avulla lisäksi merkitty laatan yläreunaan sovitettava raudoitus, johon kuuluu myös vaa-ao kasuuntainen raudoitusosa 8.

Vaarnan 4 vaarnaievy 5 on kiinnitetty ensimmäiseen betonilaat-taan 1 niin, että sen toinen reuna uikonee betonilaatan 1 reunasta. Betoni-laatan 1 reunasta ulkonevan, sauman toiselle puolelle betonifaatiaan 2 ulottuvan osan tarttuminen betoniiaattaan 2 on estetty kotelo-osan 6 avulla. Ko-35 telo-osa 6 voidaan valmistaa esimerkiksi muovimateriaalista. Betonilaatan 1 puolella vaarnalevy 5 tarttuu betoniin. Betonilaattojen 1, 2 kutistuessa vaar- 6 nalevy liikkuu kotelo-osan 6 sisällä ja sallii sen jälkeen laatan liikkeet myös sauman pituussuunnassa. Vaarna on sovitettu paikalleen sauman kohdalle sovittamalla esimerkiksi kuvion 4 mukainen rakenne paikalleen muottiin ennen valua, Levyosa 3 ja raudoitus 7 toimii tällöin muotin reunana, jolloin va-5 lun jälkeen aikaansaadaan laattojen 1, 2 välinen sauma kuten kuviossa 5 on esitetty.

Vaarnojen ei kuitenkaan väittämättä tarvitse olla kiinni liikun-tasaumaraudoitteessa, vaan vaarnat voidaan asentaa myös yksittäin työmaalla, ts. keksintöä voidaan soveltaa myös niin, että työmaalla valetaan 10 ensiksi väin toinen laatta ja se muotitetaan vanerilla johon kotelo-osat kiinnitetään. valun kovetuttua vaneri otetaan pois ja kotelo-osat ovat kiinni valussa ja niihin voidaan asentaa vaarnat. Tämän jälkeen voidaan valaa toinen laatta jne.

Edellä mainittu vaarnarakenne mahdollistaa laattojen liikkumisen 15 laattojen vaakasuunnassa kuten aiemmin on esitetty.

Edellä esitetty vaarnarakenne ja sen toiminta liikuntasaumassa on alan ammattihenkilölle tavanomaista tekniikkaa, joten ko. seikkoja ei esitetä tarkemmin tässä yhteydessä. Tässä yhteydessä viitataan esimerkiksi Fl-patenttijulkaisuun 110631.

2Q Keksinnön olennaisen ajatuksen mukaisesti vaarnaan 4 on sovi tettu valmiiksi leikkausraudoite 9 tai paikka 10 leikkausraudoitteen kiinnittämiseksi. Kuten kuvioissa on esitetty leikkausraudoite voidaan sijoittaa sekä vaarnan 4 vaarnaievyyn 5 että kotelo-osaan 6.

Leikkausraudoitteiden lukumäärää ei ole mitenkään rajoitettu, 25: vaan leikkausraudoitteiden määrä voi vaihdella vapaasti tarpeen mukaan. i

Kuviossa 7 - 14 on esitetty esimerkkejä kuvioiden 1 - 6 soveilutusmuodon erilaisista mahdollisista variaatioista. Paikka 10 leikkausraudoitteen kiinnittämiseksi näkyy selvästi esimerkiksi kuvioissa 12 ja 14.

Keksintöä ei myöskään ole mitenkään rajoitettu vaarnan 4 vaarna-30 levyn 5 ja kotelo-osan 6 muotoon, vaan erilaiset muodot ovat mahdollisia.

Kuvioissa 15 - 19 on esitetty erilaisia mahdollisia variaatioita, Muutkin vaarnan muodot ovat luonnollisesti myös mahdollisia.

Kuvioiden 1 - 19 mukaisissa esimerkeissä leikkausraudoite 9 on muodostettu kaksipäisten tyssätappien avulla, Tyssätapit on kuvioiden esi-35 merkeissä kiinnitetty päidensä väliseltä alueelta vaarnaan 4 niin, että tys-säytappi ulottuu pystysuunnassa vaarna kummallekin puolelle. Tyssätappien 7 käytöllä saadaan etua hyvien vahvistusomiriaisuuksien lisäksi asennuksen helppoudessa.

Kuten edellä on esitetty, keksintöä ei oie mitenkään rajoitettu kuvioissa 1—19 esitettyihin paikallisiin vaarnoihin, vaan keksintöä voidaan so-5 valtaa myös jatkuvien vaarnojen yhteydessä. Kuvioissa 20 ja 21 on esitetty esimerkki keksinnön soveltamisesta jatkuvan vaarnan 4 yhteydessä. Tässä sovellutusmuodossa jatkuva vaarna 4 on muodostettu betonista käyttämällä hyväksi levyosaa 3, jolloin vaarna 4 muodostuu betonista ja levyosista 3a, 3b. Leikkausraudoite 9 on kiinnitetty levyoslin 3a, 3b. Levyosat 3a ja 3b ja 10 leikkausraudoite 9 on sovitettu paikoilleen muottiin ennen valua, jolloin valun jälkeen rakenteeseen muodostuu betonilaattojen 1, 2 välinen sauma, jolla on vaarnan 4 johdosta samanlaiset liikuntaominaisuudet vaakasuunnassa kuin edellä on esitetty kuvioiden 1 - 19 yhteydessä. Keksintöä voidaan soveltaa myös teräksestä muodostetun jatkuvan vaaman yhteydessä.

15 Keksintöä ei kuitenkaan ole mitenkään rajoitettu tyssätappeihin,

Vaan keksintöä voidaan soveltaa myös muidenkin leikkausraudoitteiden yhteydessä. Kuvioissa 22- 25 on esitetty esimerkkejä keksinnön toisenlaisista versioista.

Kuvioissa 22 ja 23 on esitetty keksinnön sovellutus, jossa leikka-20 usraudoitus 9 on muodostettu kehämäisten elementtien, ns. hakaraudoittel· den avulla. Tässä sovellutusmuodossa kehämäiset elementit on kiinnitetty pystysuorien osiensa päiden väliseltä alueelta vaarnaan 4.

Kuvioissa 24 ja 25 on esitetty keksinnön sovellutus, jossa leikkausraudoite 9 on muodostettu olennaisesti U-muotoisista elementeistä. Tässä 25 sovellutusmuodossa U-muotoiset elementit on kiinnitetty haaraosien yhdistävän osan päiden väliseltä alueelta vaarnaan 4.

Edellä esitetyissä sovellutusesimerkeissä leikkausraudoite tai paikka leikkausraudoitteen kiinnittämiseksi on sovitettu vaarnaan. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus, vaan leikkausraudoite tai paikka leikka-30 usraudoitteen kiinnittämiseksi voidaan sovittaa myös johonkin muuhun leikkausraudoitteen osaan kuin vaarnaan.

Kuvioissa 26 - 28 on esitetty keksinnön neljäs sovellutusmuoto. Kuvioissa 26 - 28 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin aiemmissa esimerkeissä. Kuvioiden 26 - 29 mukaisessa soveilutus-35 muodossa leikkausraudoitteet 9 on sovitettu tyssättyjen päidensä kohdalta vaakasuuntaisiin raudoitusosiin 8. Vaarna 4 on rakenteeltaan samanlainen 8 kuin edellisissä esimerkeissä on esitetty, Leikkausraudoitteet 9 ulottuvat vaarnan 4 molemmille puolille.

Kuvioissa 29 - 31 on esitetty keksinnön viides sovellutusmuoto.

Kuvioissa 29 - 31 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viltenumeroita 5 kuin edellisissä esimerkeissä. Kuvioiden 29 - 31 mukaisessa sovellutus-muodossa leikkausraudoitteet 9 on muodostettu olennaisesti U-muotoisjsta elementeistä, tässä sovellutusmuodossa U-muotoiset elementit on kiinnitetty pystysuorien osiensa väliseltä alueelta liikuntasaumaraudoitteen ohueen c-muotoiseen pystyosaan. Tämä c-muotoinen pystyosa on molemmilla puolilla 10 kuten kuvioissa on esitetty. Tässäkin sovellutusmuodQssa leikkausraudoitteet ulottuvat pystysuunnassa vaarnan molemmille puolille.

Edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä ei ole mitenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan toisenlaisetkin toteutukset ovat mahdollisia.

Keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin vapaasti.

15 Liikuntasaumaraudoitteen rakenne voi luonnollisesti' myös poiketa kuvioiden esittämistä esimerkeistä.

i

X

\ j |

Claims (11)

1, Betoniiaataston liikuntasaumajärlesteimä, joka käsittää ensimmäisen ja toisen betonilastan (1,2) väiiin sovitettavan Iiikuntasaumaraudoitteen, johon kuuluu ainakin yksi paikallinen tai jatkuva vaarna (4), joka on sovitettu slir- 5 tämään laatan tasoa vastaan kohtisuoria kuormia, tunnettu siitä, että liikun-tasaumaraudoitteeseen (4,7,8) on sovitettu valmiiksi Ieikkausraudoite (9) tai paikka (10) ieikkausraudoitteeri kiinnittämiseksi,

2, Patenttivaatimuksen 1 mukainen betoniiaataston liikuntasaumajär-jestelmä, tunnettu siitä, että ieikkausraudoite (9) tai paikka (10) leikkaus- 10 raudoitteen kiinnittämiseksi ori sovitettu vaarnaan (4)

3, Patenttivaatimuksen 1 mukainen betoniiaataston liikuntasaumajär-jesteimä, tunnettu siitä, että Ieikkausraudoite (9) tai paikka (10) ieikkaus-raudoitteen kiinnittämiseksi on sovitettu iiikuntasaumaraudoitteen johonkin muuhun osaan (7,8) kuin vaarnaan (4).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen betoniiaataston iiikuntasaumajär- jestelmä, t u n n e tt u siitä, että jokaisessa vaarnassa (4) on ainakin yksi elementti, joka on sovitettu muodostamaan lelkkausraudoitteen (9).

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen betoniiaataston iiikuntasau-majärjestelmä, tunnettu siitä, että Ieikkausraudoite (9) on muodostettu kak- 20 sipaisten tyssätappien avulla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen betoniiaataston liikuntasaumajär-jesteimä, tunti et t u siitä, että tyssatapit on kiinnitetty päidensä väliseltä alueelta vaarnaan (4) tai johonkin muuhun iiikuntasaumaraudoitteen osaan.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen betoniiaataston iiikuntasaumajär- 25 jestelmä, tunnettu siitä, että tyssatapit on kiinnitetty tyssätyn osan kohdalta johonkin Iiikuntasaumaraudoitteen osaan.

8. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen betoniiaataston liikuntasau-majärjestelmä, t u n n e 11 u siitä, että ieikkausraudoite (9) on muodostettu kehämäisten elementtien avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen betoniiaataston ilikuntasaumajär- jestelmä, tunnettu siitä, että kehämäiset elementit on kiinnitetty pystysuorien osiensa päiden väliseltä alueelta vaarnaan (4) tai johonkin muuhun liikun-tasaumaraudoitteen osaan.

10. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen betoniiaataston liikuntasau- 35 majärjesteimä, tunnettu siitä, että ieikkausraudoite (9) on muodostettu olennaisesti U-muotoisista elementeistä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen betonilaataston liikuntasauma-järjesteimä, tunne 11 u siitä, että U-muotoiset elementit on kiinnitetty tiaara-osien yhdistävän osan päiden väliseltä alueelta vaarnaan (4) tai johonkin muuhun liikuntasaumaraudoitteen osaan.