FI119637B - Menetelmä lasilevyjen taivuttamiseksi tarkoitettujen kuljetustelojen taivuttamiseksi ja menetelmää soveltava järjestely - Google Patents

Description

Menetelmä lasilevyjen taivuttamiseksi tarkoitettujen kuljetustelojen taivuttamiseksi ja menetelmää soveltava järjestely

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä lasilevyjen taivuttamiseksi 5 tarkoitettujen kuljetustelojen taivuttamiseksi, jossa menetelmässä kuljetinte-loja taivutetaan lasilevyn taivutuksen aikana kääntämällä vipuelimiä, joihin kuljetintelojen päät ovat laakeroitu.

Tämän lisäksi keksinnön kohteena on järjestely lasilevyjen taivuttamiseksi 10 tarkoitettujen kuljetustelojen taivuttamiseksi, johon järjestelyyn kuuluu kulje-tintelat, vipuelimet, joihin kuljetintelojen päät ovat laakeroitu, joita vipuelimiä kääntämällä kuljetintelat ovat taivutettavissa lasilevyn taivutuksen aikana.

Edellä esitetynlaiset kuljetustelat ovat ennestään tunnettuja esimerkiksi haki-15 jän patenttijulkaisusta FI 115768. Niiden taivutusmekanismi on esitetty oheisessa tekniikan tasoa esittävässä kuviossa 2. Kuviossa 2 esitetynlaiset taivu-tustelat 5'ja niiden yläpuolelle sijoitetut paininrullat 4' (voi olla korvattu myös yhdellä pitkällä telalla) ovat sijoitettu taivutusosastoon vaakasuuntaisesti. Tela/rullaparit ovat peräkkäin siten, että lasilevyt voidaan kuljettaa taivutus-20 osaston läpi rullaston ja telojen välissä. Samanaikaisesti teloja taivutetaan telojen päihin sovitettujen vipuelimien 6'ja 7' avulla, jolloin taivutuslämpöti-laan kuumennettu lasilevy taipuu kulkusuuntaansa nähden poikittaiseen suuntaan. Kuljetintelat ovat laakeroitu päistään vipuelimillä, joita kääntämällä kuljetintelat ovat käännettävissä. Vipuelimien kääntö on jäljestetty vipuelimi-25 en välille, telojen alapuolelle sovitetun työntötangon 13,15 avulla, johon liittyvän moottorikäyttöisen toimielimen 14 avulla tangon pituus voidaan muuttaa. Pituuden muutos aikaansaa vipuelimiin niitä kääntävän työntövoiman. Kääntö aikaansaa momentin, joka kääntää teloja samanaikaisesti molemmista päistä, jolloin lopputuloksena on taipunut tela.

Vaikka edellä esitetyllä järjestelyllä saadaan lasilevy taivutettua lasilevyn kulkusuuntaan ja kulkusuuntaan nähden poikittaiseen suuntaan, ovat työntö- 30 2 tangot tilaa vieviä. Tämän vuoksi telojen alapuolisten lasilevyn lämmityslait-teiden, kuten konvektiopuhaltimien tai säteilylämmittimien tai sitten lasilevyn jäähdytyslaitteiden sijoittaminen telojen alapuolelle on verrattain hankalaa tai vaatii ainakin erityisiä järjestelyjä.

5

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tai ainakin olennaisesti vähentää edellä mainittuja tekniikan tason haittakohtia.

Edellä mainitun keksinnön tarkoituksen saavuttamiseksi esillä olevan keksintö nön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että kunkin kuljetintelan vipuelimien kääntämiseksi kohdistetaan ainakin yhteen vipuelimeen sitä kääntävä voima aseman tunnistavalla sähkökäytöllä, ja että kohdistetaan ainakin toiseen vipuelimeen sitä kääntävä voima toisella sähkökäytöllä, jota ohjataan aseman tunnistavan sähkökäytön asematiedon perusteella.

15 Tämän lisäksi keksinnön mukaista menetelmää soveltavalle järjestelylle on tunnusomaista se, että kunkin kuljetintelan ainakin yhden vipuelimen yhteyteen on järjestetty aseman tunnistava sähkökäyttö, jolla kyseiseen vipuelimeen on kohdistettavissa sitä kääntävä voima, ja että toisen vipuelimen yh-20 teyteen on järjestetty toinen sähkökäyttö, jolla ainakin toiseen vipuelimeen on kohdistettavissa sitä kääntävä voima ja joka on ohjattavissa aseman tunnistavan sähkökäytön asematiedon perusteella.

Esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelyn etuna voidaan 25 mainita ainakin se, että sillä vältetään vipuelimien välinen mekaaninen yhteys (työntötanko), joka edellä esitetyn mukaisesti vaatii tilaa. Näin ollen keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelyllä saadaan aikaan rullien alapuolelle tekniikan tasoon verrattuna enemmän tilaa, joka mahdollistaa esimerkiksi lämmitys- tai jäähdytyslaitteiden (puhalluskotelot) monipuolisemman sijoitte-30 lun. Esimerkiksi lämmityslaitteet voidaan sijoittaa tarkemmin alarullien väliin, koska mekaanisia työntötankoja ei ole epäedullisesti edessä. Lisäksi kuljetus- 3 telojen alapuolinen järjestely saadaan tekniikan tasoon nähden pienempään tilaan.

Esillä olevan keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty oheisissa piirus-5 tuksissa, joissa:

Kuvio 1 esittää esimerkkiä keksinnön mukaista menetelmää soveltavasta järjestelystä, ja 10 Kuvio 2 esittää tekniikan tason mukaista järjestelyä.

Kuviossa 1 on siis esitetty esimerkki esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää soveltavasta järjestelystä kuljetintelojen taivuttamiseksi. Kuljetinteloja on merkitty viitenumerolla 5 ja niiden vastaavia yläpuolista telapareja on 15 merkitty viitenumerolla 4. Lasilevy (ei esitetty) on järjestetty kulkemaan tela-parien 4 ja 5 välistä. Telapareja on järjestetty edullisesti useita peräkkäin lasilevyä kuljettavan radan muodostamiseksi siten, että peräkkäiset telaparit muodostavat taivuttimen. Taivutin on järjestetty osaksi suurempaa lasinkäsit-telylaitetta kuten esimerkiksi patenttijulkaisussa FI 115768 on esitetty.

20

Mainittakoon, että taivuttimella voidaan taivuttaa lasilevyä poikittaissuuntaisen taivutuksen lisäksi myös kulkusuunnassa. Tämä piirre on esitetty hakijan omassa patenttijulkaisussa FI 115768, esimerkiksi kuvioissa 8 ja 9. Tätä piirrettä ei ole tarpeen selittää tässä yhteydessä lähemmin.

25

Telaparien 4,5 ensimmäinen pää on laakeroitu ensimmäisen laakerielementin 2 avulla. Toinen pää on laakeroitu toisen laakerielementin 3 avulla. Laake-rielementit 2 ja 3 ovat edullisesti moduulimaisia elementtejä, jotka mahdollistavat alapuolisen telan 4 ja yläpuolisen telan 5 ensimmäisen pään laakeroin-30 nin yhteiseen elementtiin 2 sekä toisen pään laakeroinnin yhteiseen elementtiin 3.

4

Kunkin telaparin 4, 5 laakerielementteihin 2 ja 3, toisin sanoen kuljetustelo-jen 4, 5 molempien päiden alueelle, on järjestetty vipuelimet 6 ja 7. Vipuelin 6 (7) on edullisesti pitkänomainen laakerielementistä 2 (3) alaspäin tai jyrkästi alaviistoon ulottuva vipumainen osa. Vipuelimen 6 yläpää on liitetty 5 edullisesti jäykästi laakerielementtiin 6. Vipuelin 7 on liitetty vastaavalla tavalla toiseen laakerielementtiin 3. Vipuelin 6 (vastaavasti vipuelin 7) puolestaan on liitetty alapäästään sähkökäytölle 8 (9).

Kuviossa 1 on esitetty suoritusmuoto, jossa ensimmäinen sähkökäyttö 8 on 10 kiinnitetty liikkumattomaksi. Sähkökäyttö 8 pyörittää tai liikuttaa pitkänomaista liike-elintä, kuten ruuvielintä 8a, joka on yhteydessä vipuelimen 6 alaosaan järjestetyn vastinkappaleen 8b sisäkierteeseen. pyörivä ruuvielin 8a voidaan luonnollisesti korvata esimerkiksi sähkökäytön 8 avulla pitkittäissuuntaan liikkuvalla tapilla tai karalla, joka on kiinnitetty vastinkappaleeseen 8a. Sähkö-15 käyttö 8 tunnistaa asemansa ja liikenopeutensa, ja näin ollen myös ruuvin kääntökulman ja -nopeuden tai karan siirtymän ja nopeiden pituussuunnassa. Tällainen asemansa tunnistava sähkökäyttö 8 voi olla esimerkiksi servo-moottori, joka on varustettu pulssianturilla. Tällaiset moottorit ovat alan ammattimiehelle sinänsä ennestään tunnettua tekniikkaa, joten moottorin tar-20 kempaa rakennetta ei ole tässä tarpeen selittää.

Ensimmäistä servomoottoria 8 ohjataan pääohjaimella 10. Pääohjain 10 on yhteydessä edullisesti koko lasinkäsittelylaitteen ohjausjärjestelmään. Ohjausjärjestelmästä saadaan yksittäiset ohjauskäskyt ohjaimelle 10, josta ne 25 puolestaan välitetään servomoottorille 8. Servomoottori 8 saa pääohjaimelta 10 sähköisen käskyn kääntyä tietyn kääntökulman verran. Moottorin 8 kääntyminen puolestaan kiertää ruuvia 8a tai vaihtoehtoisesti siirtää tappia. Tällöin vipuelimen 6 alaosa kääntyy kuviossa 1 esimerkiksi vasemmalle saaden aikaan laakerielementtiä 2 ja edelleen kuljetinteloja 4 ja 5 taivuttavan mo-30 mentin. Näin ollen kuljetintelojen 4, 5 taipuma ensimmäisessä päässä on verrannollinen sähkökäytön 8 kääntökulmaan.

5

Toinen vipuelin 7 on siis liitetty alapäästään toiseen sähkökäyttöön 9 vastaavalla tavalla kuin ensimmäinen vipuelin 6. Sähkökäytön 9 liike-elimet 9a ovat sijoitetut vaikuttamaan vipuelimeen edullisesti ensimmäisen sähkökäytön 8 liike-elimien suhteen vastakkaiseen suuntaan. Toinen sähkökäyttö 9 saa oh-5 jauksensa niin sanotulta orjaohjaimelta 11. Ohjausta varten ensimmäisen sähkökäytön 8 pulssianturilta syötetään servomoottorin 8 (ja niin myös liike-elimen 8a) asematieto sähköistä tiedonsiirtoväylää (ei esitetty) pitkin pääoh-jaimelle 10. Asematieto saadaan tässä siis ensimmäisen sähkökäytön 8 pulssianturilta. Pääohjaimelta 10 välitetään edellä mainittu asematieto sähköistä 10 tiedonsiirtoväylää 12 pitkin orjaohjaimelle 11, josta asema- ja nopeustieto välitetään toiselle sähkökäytölle 9. Sähköinen tiedonsiirtoväline 12 voi olla esimerkiksi kaapeli, jota pitkin sähköinen pulssijono 16 voidaan välittää. Pulssijonon 16 pulssien määrä määrää toisen sähkökäytön 9 aseman, joka on edullisesti sama kuin ensimmäisen sähkökäytön 8 asema. Pulssijonon 16 taa-15 juus määrää sähkökäytön 8 nopeuden, jolla sähkökäytön 8 asema ja täten myös vipuelimen asento muuttuu. Kaapeli 12 muodostaa siis niin sanotun sähköisen akselin sähkökäyttöjen 8 ja 9 välille, jolla mahdollistetaan kummankin sähkökäytön synkronoitu asemointi. Tällä järjestelyllä, jossa toinen sähkökäyttö 9 on järjestetty seuraamaan paikkasynkronoinnilla ensimmäisen 20 sähkökäytön 8 liikkeitä, varmistetaan se, että vipuelimet 6 ja 7 tulevat käännetyksi samalla tavalla. Tällöin telojen 4 ja 5 molempiin päihin kohdistuu vi-puelimien 6 ja 7 välityksellä samansuuruiset kääntömomentit.

Käytännössä vipuelimien 6 ja 7 välinen mekaaninen akseli on korvattu kaape-25 lilla pääohjaimen 10 ja orjaohjaimen 11 välillä. Kaapeli ja ohjauslaitteet sijaitsevat erillisessä ohjauskaapissa, jolloin mekaanisen välityksen tila voidaan käyttää vaikka lämmitys- tai jäähdytyslaitteille.

Esillä oleva keksintö ei rajoitu ainoastaan esitettyyn suoritusmuotoon vaan 30 sitä voidaan soveltaa monella tavalla esitettyjen patenttivaatimusten määrittämän suoja-alan piirissä.

Claims (9)

1. Menetelmä lasilevyjen taivuttamiseksi tarkoitettujen kuljetustelojen (4, 5) taivuttamiseksi pituussuunnassa, jossa menetelmässä kuljetinteloja (4, 5) 5 taivutetaan lasilevyn taivutuksen aikana kääntämällä vipuelimiä (6, 7), joihin kuljetintelojen (4, 5) päät ovat laakeroitu, tunnettu siitä, että kunkin kulje-tintelan (4, 5) vipuelimien (6, 7) kääntämiseksi kohdistetaan ainakin yhteen vipuelimeen (6) sitä kääntävä voima aseman tunnistavalla sähkökäytöllä (8), ja että kohdistetaan ainakin toiseen vipuelimeen (7) sitä kääntävä voima toi-10 sella sähkökäytöllä (9), jota ohjataan aseman tunnistavan sähkökäytön (8) asematiedon perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että varustetaan aseman tunnistava sähkökäyttö (8) pääohjaimella (10) ja toinen sähkö- 15 käyttö (9) orjaohjaimella (11), jolloin pääohjaimelta (10) syötetään tiedonsiirtoväylän (12) välityksellä asematieto orjaohjaimelle (11).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asematiedon perusteella toinen sähkökäyttö (9) ohjataan kohdistamaan toi- 20 seen vipuelimeen (7) voima, joka on aseman tunnistavalla sähkökäytöllä (8) aikaan saatuun voimaan nähden samansuuruinen.

4. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkökäytöt (8, 9) ovat servomoottoreita. 25

5. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuljetintelojen (4, 5) vipuelimiä käännetään toistensa suhteen vastakkaisiin suuntiin synkronoidusti. 30

6. Järjestely lasilevyjen taivuttamiseksi tarkoitettujen kuljetustelojen (4, 5) taivuttamiseksi pituussuunnassa, johon järjestelyyn kuuluu kuljetintelat (4, 5), vipuelimet (6, 7), joihin kuljetintelojen (4, 5) päät ovat laakeroitu, joita vipuelimiä (6, 7) kääntämällä kuljetintelat (4, 5) ovat taivutettavissa lasilevyn taivutuksen aikana, tunnettu siitä, että kunkin kuljetintelan (4, 5) ainakin yhden vipuelimen (6) yhteyteen on järjestetty aseman tunnistava sähkökäyttö (8), jolla kyseiseen vipuelimeen (6) on kohdistettavissa sitä kääntävä voi-5 ma, ja että toisen vipuelimen (7) yhteyteen on järjestetty toinen sähkökäyttö (9), jolla ainakin toiseen vipuelimeen (7) on kohdistettavissa sitä kääntävä voima ja joka on ohjattavissa aseman tunnistavan sähkökäytön (8) asema-tiedon perusteella.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että aseman tunnistava sähkökäyttö (8) on varustettu pääohjaimella (10) ja toinen sähkökäyttö on varustettu orjaohjaimella (11), ja että pääohjaimen (10) ja orjaoh-jaimen (11) välille on järjestetty tiedonsiirtoväylä (12), jonka välityksellä aseman tuntevan sähkökäytön (8) asematieto on syötettävissä pääohjaimelta 15 (10) orjaohjaimelle (11).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ase-matiedon perusteella toinen sähkökäyttö (9) on ohjattavissa aseman tunnistavalla sähkökäytöllä (8) aikaan saatuun voimaan nähden samansuuruisen, 20 mutta vastakkaissuuntaisen voiman kohdistamiseksi toiseen vipuelimeen (7).

9. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen 6-8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kuljetintelojen (4, 5) vipuelimet (6, 7) ovat käännettävissä toistensa suhteen vastakkaisiin suuntiin synkronoidusti.