FI118943B - Laitteisto ja menetelmä suorittaa koodaus ja nopeudensovitus CDMA-matkaviestinjärjestelmässä - Google Patents

Description

118943

Laitteisto ja menetelmä suorittaa koodaus ja nopeudensovitus CDMA-matkaviestinjärjestelmässä

Etuoikeus Tämä hakemus vaatii etuoikeutta hakemuksesta, joka on otsikoitu 5 ’’Apparatus and Method for Performing Coding and Rate Matching in a CDMA Mobile Communication System”, ja joka on jätetty Korean Patenttitoimistoon lokakuun 20. päivänä, 2001 ja saanut sarjanumeron 2001-64967.

Keksinnön tausta 1. Keksinnön ala 10 Esillä oleva keksintö liittyy yleisluonteisesti datalähetys/vastaanotto- laitteeseen ja menetelmään CDMA (koodijakomonipääsy) -matkaviestinjärjestelmässä ja erityisesti datalähetys/vastaanottolaitteeseen ja menetelmään, joka käyttää yhdistettyä kanavakoodausta ja nopeussovittamista.

2. Asiaan kuuluvan tekniikan kuvaus 15 Matkaviestinjärjestelmässä on itse asiassa mahdotonta vastaanot taa signaali, joka on lähetetty lähettimestä langattoman verkon kautta ilman vääristymiä ja häiriöitä. Täten monenlaisia tekniikoita vääristymän ja häiriön minimoimiseksi on ehdotettu ja virhekontrollikoodaustekniikka on tyypillinen „ ehdotetuista tekniikoista. Viimeisimmässä CDMA-matkaviestinjärjestelmässä • · ** 20 turbokoodeja ja konvolutionaalisia koodeja käytetään virhekontrollikoodaus- : *** tekniikalle. Laitetta virhekontrollikoodaustekniikalle kutsutaan yleensä ’’kanava- \v kooderiksi”.

*"" Kuvio 1 havainnollistaa tavallisen lähettimen rakenteen CDMA-mat- :\i kaviestinjärjestelmässä. Viitaten kuvioon 1 N datakuljetuslohkoa (N Tx), jotka 25 on lähetetty ylemmältä kerrokselta, aikaansaadaan täytebittilisääjän (tail bit in- • · · serter) 110 sisääntulona. Täytebittilisääjä 110 lisää täytebitit (tail bits) kuhunkin N datakuljetuslohkoon. Täytebittilisääjä 110, kun se hyödyntää konvolutionaali- • · l.'.' siä koodeja, on järjestetty edeltämään kanavakooderia 120. Täytebittilisääjä • · T 110, kun se hyödyntää turbokoodeja, voidaan kuitenkin sisällyttää kanavakoo- ** · • V 30 deriin 120. Nimittäin täytebittilisäämiselle muisti kanavakooderissa 120 aluste- taan aikapisteessä, jossa koodaus sisääntulodatayksikössä lopetetaan. Kana- :·*.·. vakooderi 120 sisältä ainakin yhden koodisuhteen koodatakseen N kuljetusloh- • · koa. Tyypillinen koodisuhde (k/n) on 1/2 tai 3/4. Koodisuhteessa k (k=1,3,...) 1 osoittaa kanavakooderiin 120 sovelletun sisääntulodatayksikön bittien luku- 2 118943 määrän ja n (n=2,4,...) osoittaa kanavakooderista 120 ulostulona annettujen bittien lukumäärän. Täten koodisuhteella 1/2 kanavakooderi 120 vastaanottaa esimerkiksi 100 bittiä ja antaa ulostulona 200 bittiä, ja koodisuhteella 3/4 kanavakooderi 120 vastaanottaa esimerkiksi 300 bittiä antaa ulostulona 400 bittiä.

5 Nimittäin koodisuhde edustaa sisääntulodatayksikön bittien lukumäärän suhdetta koodattujen ulostulobittien lukumäärään. Lisäksi kanavakooderi 120 tukee koodisuhteiden joukkoa lävistyksen (puncturing) ja toistamisen kautta, joka tavallisesti perustuu 1/3:n tai 1/5:n emokoodisuhteeseen. Emokoodisuhteen 1/3 kyseessä ollessa koodisuhteen 1/2 tukemiseksi kanavakooderi 120 kehitit) tää 300 bittiä 100 sisääntulobitille emokoodisuhteella 1/3 ja lävistää sitten 100 bittiä 300 bitistä. Kanavakooderi 120, jos se käyttää turbokoodeja, kehittää systemaattiset bitit ulostulona ja pariteettibitit, joilla on virhekorjauskyky systemaattisille biteille. Kuviossa 1 kanavakooderi 120 määrittää koodisuhteen käytettäväksi ohjaimen 160 ohjauksessa. Hiljattain 3GPP (kolmannen sukupolven 15 yhtiökumppanuusprojekti) (3rd generation partership project) ja 3GPP-2, jotka ovat määritelleet kolmannen sukupolven matkaviestinstandardin, ovat tutkineet HSDPA- (suurnopeusdatapakettipääsy) ja 1xEV-DV-standardeja suurnopeus-radiopakettidatan palvelemiseksi jaetun kanavan kautta. Adaptiivinen koodaus-ja modulointitekniikka on yksi ydintekniikoista, jotka on määritetty standardeille. 20 Tämä tekniikka vaihtaa adaptiivisesti koodisuhdetta ja modulointijärjestystä radiolinkin tilan mukaan. Tekniikassa ohjain määrittää sopivan koodisuhteen ka-navatilan mukaan siten, että kanavakooderi voi suorittaa koodauksen halutulla koodisuhteella. Tällainen linkkiadaptaatiotekniikka voidaan jakaa tehonsäätö- • tekniikkaan ja AMCS (adaptiivinen modulointi ja koodausmenetelmä) —tekniik-25 kaan. Tehonsäätötekniikkaa käytetään tavallisesti olemassa olevassa matka- • · . viestinjärjestelmässä, mutta AMCS:ia käytetään ainoastaan HSDPA-matka- *;./ viestinjärjestelmässä.

• m *···* UMTS (universaali matkateleviestintäjärjestelmä) (universal mobile telecommunications system) -standardissa (julkistaminen '99), jonka on hyväk- * · v.: 30 synyt 3GPP, kanavakooderista 120 ulostulona annetut koodatut bitit johdetaan • · · ϊ.,,ι nopeussovittimeen 130. Nopeussovitin 130 suorittaa nopeussovittamisen koo- :v. datuille biteille. Tavallisesti kanavakooderista 120 ulostulona annettujen koo- • · dattujen bittien lukumäärä ei ole identtinen lähetyksessä olevan kuljetusyk- "* sikön (TU) bittien kokonaislukumäärän kanssa. Nopeussovittaminen on koo- ·· · : 35 dattujen bittien lukumäärän sovittamisen operaatio bittien kokonaislukumää- rään, jotka tarvitaan lähetyksessä lävistyksen ja toistamisen koodatuille bi- 3 118943 teille kautta. Tämä nopeussovittaminen tuodaan ilmi yksityiskohtaisesti 3GPP:n hyväksymässä standardissa, joten lisäkuvausta ei tulla antamaan. On odotettua, että nopeussovittamista tullaan käyttämään jopa HSDPA-standar-dissa.

5 Koodatut bitit, lukumäärä, joita ohjataan nopeussovittimella 130, johdetaan limittimeen 140. Limitin 140 suorittaa limittämisen koodatuille biteille. Limittäminen suoritetaan lähekkäisten koodattujen (neighboring coded) bittien erottamiseksi niin kauaksi toisistaan kuin on mahdollista täten maksimoiden virhekorjauskyvyn, vaikka häviämistä esiintyy spesifisessä datassa datalähe-10 tyksen aikana yli radiokanavan. Esimerkiksi, kuten yllä on esitetty, koska kana-vakooderi 120 kehittää systemaattiset bitit ja pariteettibitit, lähekkäiset koodatut bitit sisältävät systemaattiset bitit ja niihin liittyvät pariteettibitit. Täten, kun systemaattiset bitit ja pariteettibitit samanaikaisesti hävitetään, kanavakooderin virhekorjauskyky vastaanottimessa voimakkaasti vähenee. Esimerkiksi tavalli-15 sessa radioympäristössä, johon vaikuttaa häipyminen, purskevirhe, joka osoittaa, että databitit spesifisessä positiossa samanaikaisesti hävitetään, esiintyy useasti. Limitin 140 suorittaa lähekkäisten koodattujen bittien erottamisen funktion niin kauaksi toisistaan kuin mahdollista minimoidakseen purskevir-heestä johtuvan datahäviön.

20 Limitetyt koodatut bitit johdetaan modulaattoriin 150. HSDPA-stan- dardissa limitetyt koodatut bitit moduloidaan yhdellä monista ennalta määrä- tyistä modulointitekniikoista kuten QPSK:lla (quadrature phase shift keying), ·*·.. 8PSK:lla (8-ary phase shift keying), 16QAM:llä (16-ary quadrature amplitude « modulation) ja 64QAM:llä (64-ary quadrature amplitude modulation) ennen kuin .].[· 25 lähetetään. Modulointitekniikoista korkean asteen modulointitekniikka voi lähet- * · . . tää enemmän informaatiota verrattuna matalan asteen modulointitekniikkaan.

φ · · *..* Jos kuitenkin oletetaan, että lähetin lähettää datan eri modulointitekniikoiden • · '··*' samalla tehotasolla, datahäviön todennäköisyys on suhteellisen korkea, kun käytetään korkean asteen modulointitekniikkaa verrattuna, kun käytetään ma- • * v.: 30 taian asteen modulointitekniikka. Täten on välttämätöntä valita optimaalinen • · · modulointitekniikka kanavaympäristön mukaan. Tätä ohjataan AMCS-ohjaimel- :·!·. la 160.

• ·

Kuvio 2 havainnollistaa kuviossa 1 esitetyn kanavakooderin 120 yk- • · sityiskohtaisen rakenteen. Kuten havainnollistettu kuviossa 2, kanavakooderi • * * : 35 120 sisältää kaksi asettajakooderia (constituent encoder) 212 ja 214 emokoo- disuhteella 1/M, limittimen 210 ja lävistäjän 216.

4 118943

Viitaten kuvioon 2 ensimmäinen asettajakooderi 212 vastaanottaa ennalta määrätyn lukumäärän sisääntulodatabittejä Xk ja antaa ulostulona koodatut bitit sen ulostuloporttiin Yk,i, jos ennalta määrätty emokoodisuhde on 1/3. Limitin 210 limittää sisääntulodatabitit Xk. Toinen asettajakooderi 214 koodaa 5 limitetyt databitit Xk, jotka on vastaanotettu limittimestä 210. Jos emokoodisuhde on 1/3, toinen asettajakooderi 214 antaa ulostulona koodatut bitit sen ulostuloporttiin Yk,(M+iy2- Systemaattiset bitit Xk tarkoittavat todellista lähetysdataa ja pariteettibitit Yk lisätään korjaamaan virhe, joka on syntynyt koodauksen aikana vastaanottlmessa. Kuviossa 2 ensimmäisen kooderin 212 ulostulot on edustettu, 10 Ykli, ..., Yk,(M-i)/2, ja toisen kooderin 214 ulostulot on edustettu, Yk,(M+i)/2.....

Yk,M-i· Nimittäin, kun emokoodisuhde suurennetaan 1/3, 1/5 ja 1/7, ensimmäisen ja toisen asettajakooderin 212 ja 214 ulostuloportit kasvavat lukumäärältään. Lävistäjää 216 ohjataan koodisuhteen mukaan, joka määritetään ohjaimella 160. Spesifisesti lävistäjä 216 lävistää selektiivisesti systemaattiset bitit 15 tai pariteettibitit ennalta määrätyn lävistyskaavan mukaan ja antaa ulostulona lävistetyt koodatut bitit Cn täten toteuttaen ennalta määrättyä koodisuhdetta ja modulointisuhdetta. Nimittäin lävistäjä 216 aikaansaadaan ennalta määrätyn lävistyskaavan kanssa ohjaimesta 160 koodisuhteen mukaan, ja se lävistää koodatut bitit, jotka on annettu ulostulona ensimmäisestä ja toisesta kooderista 20 212 ja 214.

Kuvio 3 havainnollistaa kuviossa 2 esitettyjen ensimmäisen ja toisen :*·.. kooderin 212 ja 214 yksityiskohtaisen rakenteen. Kuten havainnollistettu kuvios- ·**.. sa 3, ensimmäinen ja toinen kooderi 212 ja 214 kukin yleensä sisältävät siirto- * .·.·. rekisterien joukon.

25 Viitaten kuvioon 3 kooderi koodaa sisääntulobitin Xk systemaatti- • · .... seen bittiin Xk ja pariteettibittiin Yk, Kooderi voi kehittää eri pariteettibitin samal- le sisääntulobitille sen mukaan miten siirtorekisterit kytketään. Siirtorekisterei- • ·

***** den alkuarvot ovat kaikki nollia ja kooderin ulostulot emokoodisuhteella 1/M

(M=3,5,7,...) ovat Χι, Υι,ι, Yi,2, .... Yi,m-i, X2, Y2,1. Y2.2, ···, Y2,m-i, ···, Yk,i, \v 30 Yk,2.....Yk.M-1, jossa k edustaa sisääntulobittien kokonaislukumäärää. Kaikkien sisääntulobittien koodaamisen jälkeen kytkin kuviossa 3 kytketään siten, että :*!*. koodatut bitit syötetään takaisin siirtorekistereihin. Palautekoodattuja bittejä ]··. käytetään täytebitteinä. Täten kuviossa 3 havainnollistettu kooderi voi kehittää • · 3 täytebittiä. Kun kanavakooderi 120 muodostuu kahdesta kooderista 212 ja M · : V 35 214, kanavakooderi 120 kehittää yhteensä 6 täytebittiä. Kooderin kehittämien ··· täytebittien lukumäärä on identtinen siirtorekisterien lukumäärän kanssa, jotka 5 118943 käsittävät kooderin. Jos 3 täytebittiä johdetaan ensimmäiseen asettajakoode-riin 212, ensimmäinen asettajakooderi 212 koodaa vastaanotetut täytebitit ja sitten alustaa siirtorekisterit niiden alkuarvoihin nolliksi. 3 täytebittiä, jotka on kehitetty toisella asettajakooderilla 214, johdetaan toiseen asettajakooderiin 5 214 ja toinen asettajakooderi 214 koodaa vastaanotetut täytebitit ja sitten alustaa siirtorekisterit. Sillä välin täytebittejä, jotka on kehitetty asettajakoode-reillä ja koodattuja bittejä, jotka on kehitetty koodaamalla täytebitit, kutsutaan TT (trellis-pääte) (trellis termination) -biteiksi. Jos kaksi kooderia emokoodisuh-teella 1/M kukin sisältävät L siirtorekisteriä, (M+1)xL TT-bittiä kehitetään. TT-bitit 10 joutuvat lävistyksen tai toistamisen alaiseksi koodattujen bittien kanssa nope-ussovittimella 130.

Kuvio 4 havainnollistaa kuviossa 1 esitetyn nopeussovittimen 130 yksityiskohtaisen rakenteen. Kuten havainnollistettu kuviossa 4, nopeussovitin 130 jakautuu bittierottimeksi (tai demultiplekseriksi) 410, bittikokoojaksi (tai 15 multiplekseriksi) 450 ja nopeussovitinprosessoreiksi 420, 430 ja 440. Kuvio 5 havainnollistaa yleisen proseduurin nopeussovittamisen suorittamiseksi.

Viitaten kuvioihin 4 ja 5 sisääntulosignaali Cn kanavakooderista 120 tuotetaan nopeussovittimeen 130. Sisääntulosignaalille Cn nopeussovitin 130 määrittää onko lävistettävien ja toistettavien bittien lukumäärä AN positiivi-20 nen numero vai negatiivinen numero ja määrää suorittamaan toistamisen tai lävistyksen määritettyjen tuloksien mukaan (kuvion 5 vaihe 512). Nimittäin, jos j*\. AN on negatiivinen numero, nopeussovitin 130 lävistää niin monta bittiä kuin ·*·.. AN on Cn:stä. Muutoin, jos AN on positiivinen numero, nopeussovitin 130 tois- taa niin monta bittiä kuin AN on Cn:stä.

25 Esimerkiksi, jos AN on negatiivinen numero, Cn tuotetaan bittierotti- • · ... ; meen 410. Bittierotin 410 erottaa sisääntulobitit Cn M bitiksi So:sta SM-i:een. S0 edustaa kaikkia systemaattisia bittejä Xk sisääntulobiteistä Cn. Tässä S0 voi si- • · *·*·* sältää joitakin TT-bittejä. Si:stä Siteen edustavat vastaavasti Ykistä Yk,M-i:een.

Kukin Si:stä SM_i:een voi myös sisältää joitakin TT-bittejä. S-i:stä SM-i:een tuo- \v 30 tetaan niihin liittyviin nopeussovitinprosessoreihin 430 ja 440, jotka määrittävät • · · lävistettävät bitit lävistysmäärän ANj (i=1~N-1) mukaan. Määrittämisen proses- :·!·. si nopeussovitinprosessoreilla 430 ja 440, lävistetäänkö kukin Si:stä SM-i:een, ]···, suoritetaan kuvion 5 vaiheissa 514:stä 522:een. Useimmissa tapauksissa lä- • · *" vistys suoritetaan pariteettibiteille mieluummin kuin systemaattisille biteille. Tä- • · · : 35 ten, kuten havainnollistettu kuviossa 4, systemaattiset bitit So tuotetaan suoraan bittikokoojaan 450 ilman erillistä nopeussovittamista. Bittikokooja 450 lävistää 6 118943 bitit, jotka on määritetty lävistettäväksi koodatuista biteistä, jotka on tuotettu nopeussovitinprosessoreista 430 ja 440, ja antaa ulostulona ei-lävistetyt koodatut bitit systemaattisten bittien So kanssa, jotka on tuotettu bittierottimesta 410.

5 Jos ΔΝ on kuitenkin positiivinen numero, bittitoistaminen täytyy suo rittaa. Täten sisääntulobitit Cn johdetaan nopeussovltlnprosessoriin 420, jossa ne joutuvat bittitoistamisen alaiseksi. Nopeussovitinprosessoria 420 bittitoista-miseksi sovelletaan sekä systemaattisiin bitteihin että pariteettibitteihin ja tämä prosessi suoritetaan kuvion 5 vaiheissa 524:stä 534:ään.

10 Koodatut bitit gr, jotka on annettu ulostulona nopeussovitinprosesso- rista 420 ja bittikokoojasta 450 limitetään limittimellä 140 ja lopuksi moduloidaan modulaattorilla 150 ennen kuin lähetetään vastaanottimeen.

Kuvio 5 havainnollistaa yleisen proseduurin nopeussovittamisen suorittamiseksi. Parametrit, joita käytetään nopeussovittamisoperaation ku-15 vaamisessa viitaten kuvioihin 4 ja 5 sisältävät: e: alkuvirhe vallitsevan lävistyssuhteen ja halutun lävistyssuhteen välillä; emiiein alkuarvo; @minus.e>n alenema, 20 epius:e:n lisäys; m; vallitsevan bitin indeksi 5: arvo paitsi 0 ja 1 (bitti paitsi 0 ja 1 lävistetään bittikokoojalla 450); ja * D: nopeussovittamisalgoritmiin sovellettujen bittien kokonaislukumää- 25 rä • · .·, · Parametrit e^i, eminus ja epius määritetään lävistettävien tai toistettavien • ·· bittien lukumäärästä ΔΝ ja määrittämismenetelmä perustuu nopeussovittamis-*·** tekniikalle, jonka 3GPP-standardi on määritellyt. Alkulävistyspositio määritetään parametrilla β,ηί.

30 Viitaten kuvioon 5 vaiheessa 510 nopeussovitin 130 asettaa para- • · · metrin e alkuarvoon emi ja asettaa laskemisarvon m 1:een. Vaiheessa 512 no- peussovitin 130 vertaa lävistettävien tai toistettavien bittien lukumäärää ΔΝ ]···. 0:aan määrittääkseen, onko ΔΝ positiivinen numero vai negatiivinen numero.

• ·

Jos on määritetty vaiheessa 512, että ΔΝ on negatiivinen numero, nopeussovi- : 35 tin 130 suorittaa lävistysprosessin vaiheiden 514:stä 522:een kautta. Muutoin, ··· • · • · ··· 7 118943 jos on määritetty vaiheessa 512, että ΔΝ on positiivinen numero, nopeusso-vitin 130 suorittaa toistamisprosessin vaiheiden 524:stä 530:een kautta.

Ensimmäiseksi lävistysprosessi tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisesti. Vaiheessa 514 nopeussovitin 130 vertaa parametria m, joka osoittaa 5 tämänhetkisesti prosessoitavan bitin kertaluvun, sisääntulobittien (m = D) kokonaislukumäärään D määrittääkseen, onko nopeussovittaminen suoritettu kokonaan kaikille sisääntulobiteille. Jos vaiheessa 514 on määritetty, että nopeussovittaminen on kokonaan suoritettu kaikille sisääntulobiteille, nopeussovitin 130 lopettaa lävistysprosessin. Jos vaiheessa 514 on kuitenkin määritetty, että 10 nopeussovittamista ei ole kokonaan suoritettu kaikille sisääntulobiteille, nopeussovitin 130 etenee vaiheeseen 516. Vaiheessa 516 nopeussovitin 130 päivittää arvon e laskemalla erotuksen e-eminUS e:n ja dekrementtiarvon eminus välillä, jotka on tuotettu ylemmältä kerrokselta. e:n päivittämisen jälkeen nopeus-sovitin 130 määrittää vaiheessa 518, onko päivitetty arvo e vähemmän vai yhtä 15 suuri kuin ”0”. Jos vaiheessa 518 on määritetty, että päivitetty arvo e on vähemmän tai yhtä suuri kuin ”0”, nopeussovitin 130 etenee vaiheeseen 520, koska vastaava sisääntulobitti on lävistysbitti. Vaiheessa 520 nopeussovitin 130 asettaa δ:η arvoon paitsi 0:aan ja 1:een. d:n asettaminen arvoon paitsi 0:aan ja 1 :een on ekvivalenttia bitin määrittämiseen lävistettäväksi bittikokoo-20 jalla 450. Edelleen vaiheessa 520 nopeussovitin 130 päivittää e:n laskemalla e:n ja inkrementtiarvon epius summan e+epius, jotka on tuotettu ylemmältä ker-Γ·.. rokselta. Jos e on suurempi kuin ”0” vaiheessa 518 tai vaiheen 520 operaatio ·*·., on valmis, nopeussovitin 130 lisää, vaiheessa 522, m:ää 1:llä valitakseen seu- • raavan bitin ja palaa sitten vaiheeseen 514 toistaakseen lävistysprosessin.

25 Seuraavaksi toistamisprosessi tullaan kuvaamaan yksityiskohtaises- • · . ti. Vaiheessa 524 nopeussovitin 130 vertaa m:ää D:hen (m = D) määrittääk- I..* seen, onko nopeussovittaminen saatettu loppuun. Jos vaiheessa 524 on mää- * « ’*··* ritetty, että nopeussovittaminen on valmis, nopeussovitin 130 lopettaa toista misprosessin. Jos vaiheessa 524 on kuitenkin määritetty, että nopeussovitta- :.v 30 minen ei ole vielä valmis, nopeussovitin 130 etenee vaiheeseen 526. Vaihees- ♦ ·· sa 526 nopeussovitin 130 päivittää e:n laskemalla erotuksen e-eminus e:n ja :v. emjnus:n välillä. e:n päivittämisen jälkeen nopeussovitin 130 määrittää vaihees- ]··*. sa 528, onko päivitetty arvo e vähemmän vai yhtä suuri kuin ”0”. Jos vaiheessa • » "* 528 on määritetty, että päivitetty arvo e on vähemmän tai yhtä suuri kuin ”0”, ·· * : V 35 nopeussovitin 130 etenee vaiheeseen 530, koska vastaava sisääntulobitti on toistamisbitti. Vaiheessa 530 nopeussovitin 130 toistaa vastaavan sisääntulo- 118943 δ bitin Si,m. Edelleen vaiheessa 530 nopeussovitin 130 päivittää e:n laskemalla e:n ja epiu8:n summan e+epius ja palaa sitten vaiheeseen 528 ja vertaa uudestaan päivitettyä arvoa e ”0”:aan täten määrittääkseen, täytyykö toistaminen suorittaa uudelleen. Nimittäin nopeussovitin 130 toistaa vastaavan sisääntulo-5 bitin ennalta määrätyn monta kertaa vaiheiden 528 ja 530 kautta. Jos e on kuitenkin suurempi kuin ”0” vaiheessa 528, nopeussovitin 130 lisää, vaiheessa 532, m:ää 1 :llä valitakseen seuraavan bitin ja palaa sitten vaiheeseen 524 tois-taakseen toistamisprosessin.

Kuten yllä on kuvattu, lähettimessä tavalliselle CDMA-matkaviestin- 10 järjestelmälle kanavakooderi ja nopeussovitin on erikseen rakennettu. Tässä tapauksessa yksi lävistys suoritetaan lävistäjällä kanavakooderissa ja toinen lävistys suoritetaan uudelleen nopeussovittimella täten aiheuttaen lisäyksen laitteistomonimuotoisuudessa ja prosessointiajassa ja vähenemisen kanava-kooderin suorituskyvyssä.

15 Keksinnön yhteenveto Täten esillä olevan keksinnön tavoite on aikaansaada datalähetys/ vastaanottolaite ja menetelmä koko järjestelmäsuorituskyvyn parantamiseksi yhdistämällä lävistys/toistaminen kanavakoodaamiseksi lävistyksen/toistami-sen nopeussovittamiseksi kanssa.

20 Esillä olevan keksinnön toinen tavoite on aikaansaada datalähetys/ •\( vastaanottolaite ja menetelmä suorittamaan samanaikaisesti lävistys/toistami- nen kanavakoodaamiseksi ja lävistys/toistaminen nopeussovittamiseksi suorit- ] ·.·. tamalla yksi lävistys/toistamisoperaatio koodatuille biteille.

« · « [ I· Lisäksi esillä olevan keksinnön toinen tavoite on aikaansaada laite [ * 25 ja menetelmä yhdistämään lävistys/toistaminen kanavakoodaamiseksi lävistyk- • · · *; / sen/toistamisen nopeussovittamiseksi kanssa lisätäkseen kanavakooderin suorituskykyä ja yksinkertaistaakseen HARQ (hybridiautomaattinen uudelleen-lähetyspyyntö) (hybrid automatic retransmission request) -proseduuria.

• · ν.ί Esillä olevan keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaan on ai- :***: 30 kaansaatu lähetin käytettäväksi matkaviestinjärjestelmässä sisältäen kooderin ;.\t koodaamaan informaatiobittien virran, joka on vastaanotettu annetulle lähetys- *..* aikavälille emokoodisuhteella, ja kehittämään systemaattisten bittien virran ja • · *·;·* pariteettibittien virtojen joukon, ja prosessorin aikaansaamaan parametrien :**]: joukon nopeussovittamista varten nollatakseen (0) erotuksen, joka on määritet- :***: 35 ty vähentämällä kooderilla kehitettyjen systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaislukumäärä yli radiokanavan, annetulle lähetysaikavälille, lähetettävien 9 118943 bittien kokonaislukumäärästä. Lähetin käsittää nopeussovittimen, jos erotus on negatiivinen arvo, yhdenmukaisesti lävistämään yhtä suuren lukumäärän bittejä, jotka vastaavat pariteettibittien virtojen erotusta lävistämättä systemaattisten bittien virtaa, ja, jos erotus on positiivinen arvo, toistamaan yhtä suuren 5 lukumäärän bittejä, jotka vastaavat systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen erotusta sovittaakseen lähetettävien bittien lukumäärän.

Esillä olevan keksinnön toisen näkökohdan mukaan on aikaansaatu lähetysmenetelmä matkaviestinjärjestelmässä sisältäen kooderin koodaamaan informaatiobittien virran, joka on vastaanotettu annetulle lähetysaikavälille emo-10 koodisuhteella, ja kehittämään systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen joukon, ja prosessorin aikaansaamaan parametrien joukon nopeusso-vittamistä varten nollatakseen (0) erotuksen, joka on määritetty vähentämällä kooderilla kehitettyjen systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaislukumäärä yli radiokanavan, annetulle lähetysaikavälille, lähetettyjen bittien ko-15 konaislukumäärästä. Erotukseen perustuvan lävistyspyynnön vastaanottamisen aikana lähetin yhdenmukaisesti lävistää pariteettibittien virrat yhtä suurella lukumäärällä bittejä kussakin pariteettibittien virrassa lävistämättä systemaattisten bittien virtaa täten lävistäen niin monta bittiä kuin erotus on. Toistamis-pyynnön vastaanottamisen aikana prosessori muuttaa parametrit lähettääk-20 seen eri bitit edellisille lähetysbiteille. Lähetin toistaa tietyn lukumäärän bittejä systemaattisten bittien virrassa ja pariteettibittien virroissa lähes yhtä suu-rella lukumäärällä bittejä täten toistaen niin monta bittiä kuin erotus on.

• * • · \ " Piirustusten lyhyt kuvaus t · » I · · ^ \ Esillä olevan keksinnön yllä olevat ja muut tavoitteet, piirteet ja edut [ ] 25 tulevat tulemaan ilmeisimmiksi seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta f * · yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa: !...: kuvio 1 havainnollistaa tavallisen lähettimen rakenteen CDMA-mat- kaviestinjärjestelmässä; i.v kuvio 2 havainnollistaa kuviossa 1 esitetyn kanavakooderin yksityis- 30 kohtaisen rakenteen; • · :.\t kuvio 3 havainnollistaa kuviossa 2 esitettyjen koodereiden yksityis- • · kohtaisen rakenteen; • · **;·* kuvio 4 havainnollistaa kuviossa 1 esitetyn nopeussovittimen yksi- j*\: tyiskohtaisen rakenteen; :***: 35 kuvio 5 havainnollistaa yleisen proseduurin nopeussovittamisen ··· suorittamiseksi; 10 118943 kuvio 6 havainnollistaa lähettimen rakenteen esillä olevan keksinnön sovellusmuodon mukaisessa CDMA-matkaviestinjärjestelmässä; kuvio 7 havainnollistaa esillä olevan keksinnön sovellusmuodon mukaisen kanavakooderin ja nopeussovittimen yhdistetyn rakenteen; ja 5 kuvio 8 havainnollistaa proseduurin esillä olevan keksinnön sovel lusmuodon mukaisten kanavakoodauksen ja nopeussovittamisen yhdistetyksi suorittamiseksi.

Edullisen sovellusmuodon yksityiskohtainen kuvaus

Esillä olevan keksinnön edullinen sovellusmuoto tullaan kuvaamaan 10 tässä alla viitaten oheisiin piirustuksiin. Seuraavassa kuvauksessa hyvin tunnettuja funktioita tai rakenteita ei ole kuvattu yksityiskohtaisesti, koska ne tekisivät keksinnön hämäräksi tarpeettomalla yksityiskohtaisuudella.

Lähettimessä tavalliselle CDMA-matkaviestinjärjestelmälle kanava-kooderissa olevan lävistäjän tarkoitus on eri kuin nopeussovittimessa ole-15 van. Kun kanavakooderissa oleva lävistäjä suorittaa yhtä hyvin myös toistamisen kuin lävistyksen, lävistäjä on kuitenkin samanlainen käytössä kuin nopeus-sovitin. Täten esillä olevan keksinnön sovellusmuodossa on välttämätöntä käyttää kanavakooderissa olevaa lävistäjää ja nopeussovitinta yhdessä mieluummin kuin itsenäisesti. Lisäksi on välttämätöntä lisätä kanavakooderin suo-20 rituskykyä estämällä nopeussovittimella suoritettu toistaminen sen jälkeen, kun lävistys on suoritettu kanavakooderilla.

Kanavakooderi, jota sovelletaan pakettiviestintästandardiin (esim.

!·,·. HSDPA:han tai 1xEV-DEV:iin) viimeisimmässä CDMA-matkaviestinjärjestel- • · · mässä, on esittänyt AMCS-pohjaisen linkkiadaptaatiotekniikan. Täten kanava- • · , 25 kooderi kehittää pariteettibitit, lukumäärän, joka yleensä on suurempi (tai pie- nempi) kuin bittien lukumäärä, joka voidaan lähettää. Tämä tarkoitta, että emo- • · ···* koodisuhde ei ole identtinen koodisuhteen kanssa, jota todellisuudessa sovel letaan. Täten lävistäjä suorittaa lävistyksen tai toistamisen. Lisäksi, kun HARQ:ia • · \v (hybridiautomaattista uudelleenlähetyspyyntöä), tyypillinen suurnopeuspaketti- f 30 datalähetystekniikka, käytetään, lävistyskaavaa voidaan muuttaa uudelleenlä- ··*·. hetyksen aikana. HARQ on linkkiohjaustekniikka, jota käytetään, kun virhe • · esiintyy alunperin lähetetyssä pakettidatassa. Täten HARQ on tekniikka paket- *··♦* tidatan uudelleenlähettämiseksi, joka oli virheellinen sen alkuperäisessä lähe- :*·*: tyksessä, virheellisen pakettidatan korvaamiseksi. HARQ voidaan jakaa CC:ksi :***: 35 (chase combining), täydeksi kasvuredundanssiksi (full incremental redundan- ♦ *· cy) (FIR) ja osittaiseksi kasvuredundanssiksi (partial incremental redundancy) 11 118943 (PIR). CC on tekniikka saman paketin lähettämiseksi uudelleenlähetyksen aikana kuin, joka lähetettiin alkuperäisessä lähetyksessä, joten lävistyskaava, jota käytetään uudelleenlähetyksessä, on identtinen lävistyskaavan kanssa, jota käytetään alkuperäisessä lähetyksessä. FIR on tekniikka systemaattisten 5 bittien ja pariteettibittien lähettämiseksi spesifisessä suhteessa alkuperäisessä lähetyksessä ja paketin lähettämiseksi, joka muodostuu vain joistakin tai kaikista pariteettibiteistä, uudelleenlähetyksessä parantaakseen vastaanottimes-sa olevan kooderin koodausvahvistusta. PIR on tekniikka datapaketin, joka muodostuu systemaattisista biteistä ja aiemmin lähettämättömistä uusista pari-10 teettibiteistä, lähettämiseksi uudelleenlähetyksen aikana. PIR:llä on samanlainen vaikutus CC:hen yhdistämällä koodauksen aikana systemaattiset bitit alunperin lähetettyjen systemaattisten bittien kanssa ja samanlainen vaikutus FIR:iin koodaamalla pariteettibitit. Päinvastoin kuin CC:n, kasvuredundanssin (IR), joka muodostuu FIRistä ja PIR:stä, pitäisi muuttaa lävistyskaavaa uudelleenlähetyk-15 sen aikana. Täten HARQ pitäisi ottaa myös huomioon, jotta voidaan käyttää yhdessä kanavakooderissa olevaa lävistäjää ja nopeussovitinta. Niinpä esillä olevan keksinnön sovellusmuoto tulee aikaansaamaan menetelmän kanavakooderissa olevan lävistäjän ja nopeussovittimen yhdistetyksi käyttämiseksi ottaen huomioon HARQ:in. Vaikka esillä oleva keksintö tullaan kuvaamaan 20 viitaten esimerkkiin, jossa turbokooderia käytetään kuten kanavakooderia, keksintöä voidaan myös soveltaa tapaukseen, jossa konvolutionaalista koode-ria käytetään kuten kanavakooderia. Tässä tapauksessa systemaattiset bitit ja pariteettibitit kaikki palvelevat kuten pariteettibitit.

Ennen esillä olevan keksinnön sovellusmuodon kuvausta tullaan te- φ · * ,[.[· 25 kemään kuvaus esimerkillisistä lävistyskaavoista, jotka perustuvat koodisuh- ♦ m teille, joita käytetään AMCS:issa, ja kanavakoodaus- ja nopeussovittamispro-sesseista, jotka suoritetaan lävistyskaavoilla. Tässä tullaan olettamaan 1/3:n « * *···* emokoodisuhde, ja koodisuhteet, joita käytetään AMCS:issa, tulevat sisältä mään 1/4:n ja 1/2:n 1/4:n, 1/2:n ja 3/4:n joukossa. Koodisuhteet 1/2 ja 3/4 tar- • · \v 30 vitsevat lävistyksen, koska ne ovat suurempia kuin emokoodisuhde 1/3.

Koodisuhde 1/4 tarvitsee kuitenkin toistamisen, koska se on pienempi kuin :·!·, emokoodisuhde 1/3. Alla annetuissa lävistyskaavoissa "0" tarkoittaa vastaavan • · koodatun bitin lävistystä, "1" tarkoittaa vastaavan koodatun bitin lävistämättä "* jättämistä ja arvo, joka on suurempi kuin "1", tarkoittaa vastaavan koodatun • · · • V 35 bitin toistamista. Esimerkiksi "2" lävistyskaavassa tarkoittaa kahta koodatun bitin toistamista.

12 118943

Kaikkein ensimmäiseksi tullaan kuvaamaan esimerkilliset lävistys-kaavat, jotka perustuvat AMCS:issa käytettyihin koodisuhteisiin.

Ensimmäiseksi taulukko 1 havainnollistaa esimerkilliset lävistyskaa-vat alkuperäisen lähetyksen ja uudelleenlähetysten mukaan 1/3:n emokoodi-5 suhteelle ja 1/2:n koodisuhteelle.

Taulukko 1

Alkuperäinen lähetys ja uudelleenlähe- Lävistyskaavat tykset__

Alkuperäinen lähetys [X χΜ χΜλ Γ1 1 n.. n+,., rMA = ioi

__K n1» n+»j [o i qJ

cc [>1 χΜ n i n Άλ n+2)1 = 101 ^1+1,2 ^1,2, ® 1 PIR \xt Xk+i XM] [1 Ι Ο n,, n.,, +2.1 =oio __U.2 n+u n+2,J h o u FIR \xk ΧΜ χΜ·\ Γ0 0 01 n., n1.,, = «1 y y y i i i

• LJ1'2 1 k+2,2 J L L AJ

• —...............^ • · i 1" Kanavakooderi 1/3:n emokoodisuhteella koodaa 3 sisääntulobittiä 9 • · v,: koodattuun bittiin taulukossa 1 havainnollistetun lävistyskaavan mukaan ja lä- vistää sitten 3 bittiä 9 koodatusta bitistä täten antaen ulostulona 6 koodattua bit-10 tiä. Uudelleenlähetyksen aikana CC käyttää samaa lävistyskaavaa kuin, jota käytetään alkuperäisessä lähetyksessä, mutta PIR ja FIR käyttävät eri lävistys- ··· kaavaa kuin lävistysaavaa, jota käytetään alkuperäisessä lähetyksessä.

Toiseksi taulukko 2 havainnollistaa esimerkilliset lävistyskaavat ai- * · « s-'.' kuperäisen lähetyksen ja uudelleenlähetysten mukaan 1/3:n emokoodisuhteel- *:1 15 le ja 1/4:n koodisuhteelle.

• φ · • 1 · • · • · • · · • m • · • · · ·· · • · · • · • · t · • · • i • 1 ·

Taulukko 2 13 118943

Alkuperäinen lähetys ja uudelleenlähe- Lävistyskaavat tykset___________

Alkuperäinen lähetys %k Xm 1 2 1 n, n+n rw., = 112 |n.2 n+,2 >wj L2 i 0 cc Γχ* xt+21 p 2 n n., Yu„ >u. = ii2 _Ln.2 n+u L2 1 u PIR Xk X/t*2 12 1

n, ΥΜΛ Yw =211 _ [Yt.2 Ym* Y>. 2.2J [l i 2J

FIR IX JT**] [0 0 Oi n, YMi Y^ =222 VV K 2 2 2

\Jk,l *k* 1,2 Y*+2,2J ^ J

Kanavakooderi 1/3:n emokoodisuhteella koodaa 3 sisääntulobittiä 9 koodattuun bittiin taulukossa 2 havainnollistetun lävistyskaavan mukaan ja toistaa sitten 3 bittiä 9 koodatusta bitistä täten antaen ulostulona 12 koodattua bit- 5 tiä.

Seuraavaksi tullaan kuvaamaan kanavakoodaus- ja nopeussovitta- : *·· misprosessit, jotka suoritetaan lävistyskaavoilla. Nopeussovittaminen on • · • '·· tarpeellinen, kun kanavakoodauksella kehitettyjen koodattujen bittien lukumää- : Y: rä ei ole identtinen bittien, jotka voidaan lähettää, kokonaislukumäärän kanssa.

·:*· 10 Nimittäin sovittaakseen koodattujen bittien lukumäärä lähettämiskelpoisten bit- ·*·,· tien kokonaislukumäärään suoritetaan nopeussovittaminen koodattujen bittien • · .···. lävistämiseksi tai toistamiseksi.

» ·

Ensimmäiseksi taulukko 3 havainnollistaa esimerkit koodattujen bit-(V( tien kokonaislukumäärän antamisesta ulostulona, jotka voidaan lähettää kana- 15 vakoodauksen ja nopeussovittamisen kautta 1/3:n emokoodisuhteelle ja • · **;·' 1/2:n koodisuhteelle.

·* · * · • · • · • · · * · · ··* ·# · • · · • t t · »·· • · • · • f*

Sisääntulobitit Lävistys- Koodatut Ulostulot

Taulukko 3 14 118943 __ kaavat bitit_

Esimerkki nro 1 1-11 Γΐ I li 1 P -1 P 1 P 1 - P 1 P

(nopeussovittami- 1 0 1 nen) 0 1 0

Esimerkki nro 2 1-11 "l 1 f - 1 -1 P1 P

0 0 1 [O 1 Oj

Koodatuista biteistä tai ulostuloista taulukossa 3, 1 tai -1 edustaa systemaattisia bittejä ja P edustaa pariteettibittejä.

Taulukon 3 esimerkissä nro 1, jos lähettämiskelpoisten bittien koko-5 naislukumäärä on 5, kanavakooderi 1/3:n emokoodisuhteella koodaa 3 sisään-tulobittiä 9 koodattuun bittiin, kehittää 6 koodattua bittiä lävistämällä 3 bittiä 9 koodatusta bitistä lävistyskaavan mukaan ja lävistää sitten yhden 6 koodatusta bitistä nopeussovittamiseksi. Taulukon 3 esimerkki nro 1 esittää tavallisen menetelmän, jossa kanavakoodaus ja nopeussovittaminen ovat erillisiä. Taulukon 3 10 esimerkki nro 2 esittää kuitenkin ennen näkemättömän menetelmän, jossa kanavakoodaus ja nopeussovittaminen on yhdistetty esillä olevan keksinnön mukaisesti. Kuten havainnollistettu taulukon 3 esimerkissä nro 1, toinen koodat-tu bitti lävistetään 6 koodatusta bitistä nopeussovittamisella siten, että 5 koodattua bittiä annetaan ulostulona lähettämiskelpoisten koodattujen bittien :1·1; 15 kokonaislukumääränä. Taulukon 3 esimerkissä nro 2, joka vastaa esimerkkiä • · nro 1, on mahdollista antaa ulostulona 5 lähettämiskelpoista koodattua bittiä .·. : yhden lävistysprosessin kautta asettamalla ”0” (lävistystä) lävistyskaavaan • · · koodattujen bittien positioon, jotka on lävistetty esimerkin nro 1 nopeussovit-**** tamisella. Esimerkillä nro 1 saatu ulostulotulos on identtinen esimerkillä nro 20 2 saadun ulostulotuloksen kanssa.

• · *·1·1 Toiseksi taulukko 4 havainnollistaa esimerkit koodattujen bittien ko- ·«· konaislukumäärän antamisesta ulostulona, jotka ovat lähetyskelpoisia kanava-koodauksen ja nopeussovittamisen kautta 1/3:n emokoodisuhteelle ja 1/4:n * · .·2. koodisuhteelle.

• · ti1 * ·· · • · · • · * · · · • 1 • · 2 • · t

Sisään- Lävistyskaa- Koodatut bitit Ulostulot

Taulukko 4 15 118943 _tulobitit vat______

Esimerkki nro 3 1 -1 1 5 2 1 1 P P P -1 -1 P P 1 P P P 1 P P -1 -1 P 1 P P

(nopeussovit- 112 taminen) ___ .2 ^ 1.___

Esimerkki nro 4 1 -1 1 12 1 . 1PP-1-1P1PP

1 0 1 _ [l 1 lj___

Taulukon 4 esimerkki nro 3 esittää tavallisen menetelmän, jossa jos lähettämiskelpoisten bittien kokonaislukumäärä on 9, 3 bittiä lävistetään 12 koodatusta bitistä nopeussovittamiseksi. Taulukon 4 esimerkki nro 4 esittää 5 kuitenkin ennen näkemättömän menetelmän, jossa kanavakoodaus ja nopeus-sovittaminen on yhdistetty esillä olevan keksinnön sovellusmuodon mukaisesti. Spesifisesti, esimerkki nro 4 esittää iävistyskaavan ja koodatut bitit, jotka on kehitetty suorittamalla samanaikaisesti kanavakoodaus ja nopeussovittaminen Iävistyskaavan mukaan. Kuten havainnollistettu taulukon 4 esimerkissä nro 3, 10 neljännet, seitsemännet ja yhdennettoista koodatut bitit lävistetään 12 koodatusta bitistä nopeussovittamiseksi siten, että 9 koodattua bittiä annetaan ulostulona lähettämiskelpoisten bittien kokonaislukumääränä. Taulukon 4 esimer- kissä nro 4, joka vastaa esimerkkiä nro 3, on mahdollista antaa ulostulona 9 • ·· 1 ··, lähettämlskelpoista koodattua bittiä yhden lävistysprosessin kautta asettamalla • ·· 15 "0" (lävistystä) lävistyskaavaan koodattujen bittien positioihin, jotka on lävistetty ’2·.’ esimerkin nro 3 nopeussovittamisella. Esimerkillä nro 3 saatu ulostulotulos on identtinen esimerkillä nro 4 saadun ulostulotuloksen kanssa.

· · *· 1: Taulukosta 3 ja taulukosta 4 on huomattu, että kun ennalta määrätyt koodatut bitit lävistetään nopeussovittamiseksi, pariteettibitit lävistetään ensin 20 systemaattisten bittien sijasta.

: V: Kolmanneksi taulukko 5 havainnollistaa esimerkit koodattujen bittien kokonaislukumäärän antamisesta ulostulona, jotka ovat lähetyskelpoisia kana- ··· vakoodauksen ja nopeussovittamisen kautta 1/3:n emokoodisuhteelle ja 1/2:n • · · koodisuhteelle.

• · • · ♦ ·· ·· # » · · • · • · · # · • i 2 M» _Sisääntulobitit Lävistyskaavat Koodatut bitit Ulostulot_ 16 118943

Taulukko 5

Esimerkki nro 5 1 -1 1 1 1 1 1 P -1 P 1 P 1 P -1 -1 P 1 P

(nopeussovitta- * ® * minen)____ β 1 ___

Esimerkki nro 6 1 -1 1 12 1 . 1 p -1 -1 P1 P

1 0 1 [0 1 oj

Taulukon 5 esimerkissä nro 5, jos lähettämiskelpoisten bittien kokonaislukumäärä on 7, 1 bitti 6 bitistä toistetaan nopeussovittamiseksi. Taulukon 5 esimerkki nro 5 esittää lävistyskaavan tapaukselle, jossa kanavakoodaus 5 ja nopeussovittaminen ovat erillisiä tunnetun tekniikan mukaisesti, koodatuille biteille, jotka perustuvat lävistyskaavaan ja koodatuille biteille, jotka on kehitetty suorittamalla nopeussovittaminen koodatuille biteille. Taulukon 5 esimerkki nro 6 esittää lävistyskaavan tapaukselle, jossa kanavakoodaus ja nopeussovittaminen on yhdistetty esillä olevan keksinnön mukaisesti ja koodatut bitit, jotka 10 on kehitetty suorittamalla kanavakoodaus ja nopeussovittaminen lävistyskaavan mukaisesti. Kuten havainnollistettu taulukon 5 esimerkissä nro 5, yksi koodattu bitti 6 koodatusta bitistä toistetaan nopeussovittamiseksi siten, että 7 koodattua bittiä annetaan ulostulona lähettämiskelpoisten bittien kokonaisluku-määränä. Esimerkissä nro 5 kolmas koodattu bitti ”-1” 6 bitistä toistetaan ker- • ** :·. 15 ran (”2” taulukossa 5 edustaa toistamista kerran). Taulukon 5 esimerkissä nro • ·« 6, joka vastaa esimerkkiä nro 5, on mahdollista antaa ulostulona 7 lähettämis- kelpoista koodattua bittiä yhden lävistysprosessin kautta asettamalla Ί” (lävis- ) ] tystä) lävistyskaavaan koodatun bitin positioon, joka on toistettu esimerkin nro • · « 5 nopeussovittamisella. Esimerkillä nro 5 saatu ulostulotulos on identtinen esi-20 merkillä nro 6 saadun ulostulotuloksen kanssa.

Kuten voi olla ymmärretty edellisistä esimerkeistä, kanavakooderis-i V: sa olevan lävistäjän ja nopeussovittimen itsenäinen käyttö edellyttää lisätyn ja :***: tarpeettoman prosessin, eikä ole mahdollista suorittaa tehokasta lävistystä it- .Λ, senäisellä käytöllä.

25 Sillä välin resultanttilävistyskaava, joka on annettu taulukon 5 esi- • · *·;·* merkillä 6, esitetään • i · • · · t t • ··· • · · «*· 17 118943

Yhtälöllä (1) 'l 2 l! 1 O 1 .1 1 l

Yhtälöstä (1) on huomattu, että sisääntulobitti toisessa sarakkeessa ensimmäisessä rivissä toistetaan. Jotta saavutetaan tehokkaampi koodaus-5 vahvistus verrattuna yhtälön (1) lävistyskaavaan, on parempi lähettää pariteettibitti ilman systemaattisen bitin toistamista pariteettibitin lävistyksen sijasta ja sitten toistaa systemaattinen bitti. Lävistyskaava tälle on esitetty

Yhtälöllä (2) "1 1 f 1 1 1 1 1 1.

10 Edelliset esimerkit ovat esittäneet, että on mahdollista realisoida yh distetty lävistyskaava ennalta määrätyn bittien lukumäärän lävistyksen tai toistamisen per lävistyskaava esimerkkien kautta kanavakoodaus- ja nopeussovit-tamisprosesseissa. Kun kaikki lähetettävät koodatut bitit kuitenkin kehitetään käyttäen 9:n (3*3) lävistyskaavaa, lävistyskaava voidaan käyttää useita 15 kertoja. Muutoin hyvin suurta lävistyskaavaa, joka osoittaa kaikki koodatut bitit, ;·. täytyy käyttää. Keksinnön kuvaus tullaan tekemään tapaukselle, jossa taulu- • ·· kossa 3 esitetyn esimerkin nro 1 lävistyskaavaa käytetään. Jos sisääntulobitti-" en lukumäärä on 30, kanavakooderi 1/3:n emokoodisuhteella tulee kehittä- * · φ *·’·] mään 90 koodattua bittiä. Koska esimerkin nro 1 lävistyskaava edustaa yhtä 20 lävistysyksikköä per 9 bittiä, jos lävistyskaavaa sovelletaan 10 kertaa, 3 bittiä • :.*·· lävistetään joka kerta täten lävistäen 30 bitin kokonaismäärä. Tuloksena kehite- ·[”· tään 60 koodattua bittiä. Jos nopeussovittamista 4 bitin lävistämiseksi tarvi taan, ei ole mahdollista suorittaa nopeussovittamista lävistyksen yhdistetyn :*:*· käytön menetelmällä kanavakooderilla ja lävistystä nopeussovittimella. Muu- * · .···. 25 toin 90:n lävistyskaavayksikköä täytyy käyttää. Molemmat kahdesta tapauk- sesta tarvitsevat monimutkaisen prosessoinnin. Tästä syystä esillä olevan • * · : ·* keksinnön käyttöperiaate realisoidaan soveltamalla kutakin koodattua bittiä • · φ !...: nopeussovittamisalgoritmiin lävistyskaavan, joka perustuu lähetysbittien koko- φ ·*·*. naislukumäärään, sijasta.

• φ .*··, 30 Nyt tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisesti esillä olevan keksinnön edullinen sovellusmuoto viitaten oheisiin piirustuksiin.

18 118943

Kuvio 6 havainnollistaa lähettimen rakenteen esillä olevan keksinnön sovellusmuodon mukaisessa CDMA-matkaviestinjärjestelmässä. Viitaten kuvioon 6 N datakuljetuslohkoa, jotka on lähetetty ylemmältä kerrokselta fyysiseen kerrokseen, tuotetaan täytebittilisääjään 610. Täytebittilisääjä 610 lisää 5 täytebitit kuhunkin datakuljetusiohkoon. N täytebittilisättyä kuljetuslohkoa koodataan ensin kooderilla/nopeussovittimella 620 koodisuhteella. Koska koodatut bitit, jotka on koodattu koodisuhteella, eivät ole identtisiä lukumäärältään yli radiokanavan lähetettävien databittien kanssa, jotkut koodatuista biteistä joutuvat lävistyksen tai toistamisen alaiseksi nopeussovittamiseksi koodattujen bit- 10 tien lukumäärän sovittamiseksi yli radiokanavan lähetettyjen bittien lukumäärään.

Koodatut bitit, jotka on kehitetty nopeussovittamisella, limitetään li-mittimellä 630 ja limitetyt koodatut bitit moduloidaan modulaattorilla 640 ennalta määrätyssä modulointitekniikassa ennen kuin lähetetään.

15 Kuten havainnollistettu kuviossa 6, esillä olevan keksinnön sovellus- muodossa rakenne kanavakoodauksen suorittamiseksi ja rakenne nopeusso-vittamisen suorittamiseksi on yhdistetty yhdeksi rakenteeksi. Prosessori 650 kehittää parametrien (eminUs. @pius. ΔΝ) joukon nopeussovittamiseksi ja modu-lointiohjaussignaalin modulaattorille.

20 Kuvio 7 havainnollistaa rakenteen tavallisesti esiintyvälle kanava- koodaukselle ja nopeussovittamiselle lähettimessä esillä olevan keksinnön so-: *·· vellusmuodon mukaiselle CDMA-matkaviestinjärjestelmälle. Spesifisesti, kuvio {*·.. 7 havainnollistaa yhdistetyn rakenteen kanavakoodauksen suorittamiseksi koodisuhteella 1/M ja lävistyksen tai toistamisen suorittamiseksi käyttäen no- • · 25 peussovittamisalgoritmia.

.·. : Ennen esillä olevan keksinnön sovellusmuodon mukaista kuvion 7 ,··/ rakenteen kuvausta tässä käytetyt termit tullaan määrittelemään seuraavasti.

• * *** Termi "sisääntulobitit" viittaa bitteihin, jotka on vastaanotettu kana- . , vakoodaamiseksi, ja termi "sisääntulobittivirta" viittaa sisääntulobittien, jotka • · · *;]·* 30 peräkkäin johdetaan kooderiin, virtaan. Termi "koodatut bitit" tarkoittaa bittejä, jotka on annettu ulostulona kooderista, ja termi "koodattu bittivirta" tarkoittaa ·*·'· koodattujen bittien, jotka on peräkkäin annettu ulostulona kooderista, virtaa.

• * .···. Termi "systemaattiset bitit" tarkoittaa samoja bittejä kuin sisääntulobitit kooda tuista biteistä, ja termi "systemaattinen bittivirta" tarkoittaa systemaattisten bit-! ·* 35 tien, jotka on peräkkäin annettu ulostulona kooderista, virtaa. Termi "pariteetti-

»M

bitit” tarkoittaa pariteettibittejä systemaattisten bittien virhekorjaamiseksi vas- 19 118943 taanottimessa koodatuista biteistä, ja termi ’’pariteettibittisekvenssi” tarkoittaa pariteettibittien, jotka on peräkkäin annettu ulostulona kooderista, virtaa. Termi ”TT-bitit” tarkoittaa bittejä, jotka on annettu ulostulona kooderista vain nopeus-sovittamista varten, ja termi "TT-bittivirta” tarkoittaa TT-bittien, jotka on peräk-5 käin annettu ulostulona kooderista, virtaa. Termi ’’ensimmäiset TT-bitit” tarkoittaa TT-bittejä, jotka on annettu ulostulona ensimmäisestä kooderista, termi "toiset TT-bitit” tarkoittaa TT-bittejä, jotka on annettu ulostulona toisesta kooderista. Termi "ensimmäinen TT-bittivirta” tarkoittaa ensimmäisten TT-bittien, jotka on peräkkäin annettu ulostulona ensimmäisestä kooderista, virtaa, ja termi 10 ’’toinen TT-bittivirta” tarkoittaa toisten TT-bittien, jotka on peräkkäin annettu ulostulona toisesta kooderista, virtaa. Termi MTT-bittiryhmä" tarkoittaa kutakin ryhmää, jotka on saavutettu jakamalla TT-bitit ryhmien joukkoon, jotka liittyvät nopeussovittimien joukkoon nopeussovittamiseksi. Joissakin tapauksissa systemaattiset bitit ja pariteettibitit voivat sisältää täytebitit ja TT-bitit. AN tarkoittaa 15 nopeussovittimien joukolla lävistettävien tai toistettavien bittien kokonaislukumäärää. Nimittäin AN osoittaa erotuksen koodattujen bittien kokonaislukumäärän, jotka on koodattu emokoodisuhteella, ja lähetettävien bittien kokonaislukumäärän välillä. ANi tarkoittaa i:nnellä nopeussovittimella lävistettävien tai toistettavien bittien lukumäärää, jossa ”i”:tä käytetään osoittamaan yhtä no-20 peussovitinta nopeussovittimien joukosta tai erottamaan kullakin nopeussovittimella lävistettävien tai toistettavien bittien lukumäärä. AN0 tarkoittaa syste- • *·· maattiselle bittivirralle toistettavien bittien lukumäärää, ja ANUsta ANjihin tarkoittaa kullekin pariteettibittivirralle toistettavien bittien lukumäärää. Muilla :*·*. termeillä on merkitykset, jotka on määritelty yllä.

• · 25 Viitaten kuvioon 7 sisääntulobittivirta, joka muodostuu yksikkösi- .·. ; sääntulobiteistä Mk, johdetaan tavallisesti ensimmäiseen asettajakooderiin 702 • ·· 1··[ ja toiseen asettajakooderiin 703 limittimen 701 kautta. Ensimmäinen asettaja- *** kooderi 702 koodaa sisääntulobitit Mk annetulla koodisuhteella ja antaa ulostu lona ensimmäisen TT-bittivirran koodattujen bittivirtojen kanssa. Esimerkiksi, • · · *·*.* 30 jos emokoodisuhde on 1/M, koodatut bittivirrat, jotka on annettu ulostulona en- simmäisestä asettajakooderista 702, sisältävät yhden systemaattisen bittivirran !*.*; Xk ja (M-1 )/2 pariteettibittivirtaa Yki1:stä Yk,(M-ij/2:een.

• § .···. Toinen asettajakooderi 703 koodaa limitetyt sisääntulobitit Xk, jotka on tuotettu limittimestä 701 annetulla koodisuhteella, ja antaa ulostulona toisen ί V 35 TT-bittivirran koodattujen bittivirtojen kanssa. Esimerkiksi, jos emokoodisuhde

«M

on 1/M, koodatut bittivirrat, jotka on annettu ulostulona toisesta asettajakoode- 20 118943 rista 703, sisältävät yhden systemaattisen bittivirran Xk ja (M-1 )/2 pariteettibitti-virtaa Yk,(M+iy2:stä Yk,M-i:een. Yleensä ei ole annettu ulostulona Xk:ta. Täytebitit ensimmäisen asettajakooderin 702 muodostamiseksi ja täytebitit toisen asettajakooderin 703 muodostamiseksi kuitenkin annetaan ulostulona.

5 Jos emokoodisuhde on 1/3, koodatut bitit Xk, Yk.i ja Yk,2 annetaan periaatteessa ulostulona. Lisäksi on olemassa ensimmäiset täytebitit ensimmäisen asettajakooderin 702 muodostamiseksi, toiset täytebitit toisen asettajakooderin 703 muodostamiseksi, ensimmäiset TT-bitit, jotka on saavutettu koodaamalla ensimmäiset täytebitit ensimmäisellä asettajakooderilla 702, ja 10 toiset TT-bitit, jotka on saavutettu koodaamalla toiset täytebitit toisella asettajakooderilla 703. TT-bittivirta sisältää ensimmäiset ja toiset täytebitit ja ensimmäiset ja toiset TT-bitit. Ensimmäinen TT-bittivirta sisältää ensimmäiset täyte-bitit ja ensimmäiset TT-bitit ja toinen TT-bittivirta sisältää toiset täytebitit ja toiset TT-bitit. Tässä k on indeksi, joka osoittaa bittisignaalin kertalukua.

15 Sillä välin bittien kokonaislukumäärä, joka muodostaa ensimmäi sen TT-bittivirran ja toisen TT-bittivirran, jotka on annettu ulostulona ensimmäisestä asettajakooderista 702 ja toisesta asettajakooderista 703, on määritelty (M+1)xL:ksi, jos täytebittien lukumäärä L on määritetty. Tässä L tarkoittaa täytebittien lukumäärä, joka on kehitetty ensimmäisellä asettajakooderilla 702 ja 20 toisella asettajakooderilla 703.

Ensimmäinen TT-bittivirta ja toinen TT-bittivirta tuotetaan TT-bittija-kelijaan 716. Ensimmäisiä ja toisia TT-bittejä, nopeussovittamisen aikana koo-datuille bittivirroille, käytetään multipleksoitavaksi kunkin koodatun bittivirran koodattujen bittien kanssa. TT-bittien, jotka muodostavat ensimmäisen TT-bitti-25 virran ja toisen TT-bittivirran, määrittely ja funktio on jo kuvattu. TT-bittijakelija * · a.( . 716 jakelee ensimmäiset ja toiset TT-bitit, jotka muodostavat ensimmäiset ja *.,* toiset TT-bittivirrat, ensimmäisestä asettajakooderista 702 ja toisesta asettaja- • · *···* kooderista 703 TT-bittiryhmiin, lukumäärän, joka on identtinen koodattujen bit tivirtojen lukumäärän kanssa ensimmäisestä asettajakooderista 702 ja toisesta v.: 30 asettajakooderista 703. TT-bittijakelija 716 jakelee TT-bitit siten, että TT-bitti- ··· ryhmillä kullekin koodatulle bittivirralle pitäisi olla sama lukumäärä TT-bittejä.

sv. Kuviossa 7, kun ensimmäisen ja toisen asettajakooderin 702 ja 703 emokoodi- suhde on määritelty 1/M:ksi, TT-bittijakelija 716 jakelee TT-bitit, jotka muodos- "* tavat TT-bittivirrat M:ksi TT-bittiryhmäksi. M TT-bittiryhmää, jotka kukin muo- ·· «

; V 35 dostuvat ennalta määrätystä lukumäärästä TT-bittejä TT-bittijakelijalla 716, '•"s tuotetaan M-liitettyihin multipleksereihin (MUX) 704:stä 708:aan. Kuviossa 7 M

21 118943 TT-bittiryhmää on edustettu vastaavasti TT-bitit1:llä, TT-bitit^lla, TT-bitit^M-iy2:lla, TT-bitit(M+1)/2:lla.....ja TT-bitit^llä.

Sillä välin multipleksereiden 704:stä 708:ään lukumäärä, jotka vastaanottavat ensimmäisen asettajakooderin 702 ja toisen asettajakooderin 703 5 ulostuloja ja TT-bittejä TT-bittiryhmäyksikössä TT-bittijakelijasta 716, on identtinen koodattujen bittivirtojen lukumäärän kanssa, jotka on kehitetty emokoodi-suhteella. Esimerkiksi, jos emokoodisuhde on 1/3, kanavakooderin 620 täytyy sisältää 3 multiplekseriä, kun 3 koodattua bittivirtaa, jotka sisältävät systemaattisen bittivirran ja ensimmäisen asettajakooderin 702 ja toisen asettajakooderin 10 703 ulostulot, on kehitetty emokoodisuhteella. Nimittäin 3 multiplekseriä vastaa systemaattista bittivirtaa, ensimmäisen asettajakooderin 702 ulostuloa ja toisen asettajakooderin 703 ulostuloa vastaavasti. Kuviossa 7, kun ensimmäisen asettajakooderin 702 ja toisen asettajakooderin 703 emokoodisuhde on 1/M, kana-vakooderi 620 sisältää M multiplekseriä. Multiplekserit 704:stä 708:aan kukin 15 multipleksoivat niiden sisääntulokoodatut bitit TT-bittien kanssa TT-bittiryhmäyksikössä. Multipleksereistä 704:stä 708:aan, multiplekseri 704, joka vastaanottaa systemaattisen bittivirran, multipleksoi systemaattisen bittivirran TT-bittien kanssa vastaavassa TT-bittiryhmässä.

Koodatut bittivirrat, jotka on multipleksoitu TT-bittien kanssa, jotka 20 on annettu ulostulona multipleksereistä 704:stä 708:ään, johdetaan vastaaviin nopeussovittimiin (RM) 709:stä 713:ään. Nimittäin systemaattinen bittivirta, joka on multipleksoitu TT-bittien1 kanssa, jotka on annettu ulostulona multi-plekseristä 704, johdetaan nopeussovittimeen 709, ja pariteettibittivirta, joka on ·*·*. multipleksoitu TT-bittien2 kanssa, jotka on annettu ulostulona multiplekseristä • · 25 705, johdetaan nopeussovittimeen 710. Pariteettibittivirta, joka on multipleksoi- ,·. · tu TT-bittien(M'1)/2 kanssa, jotka on annettu ulostulona multiplekseristä 706, * ·♦ johdetaan nopeussovittimeen 711. Pariteettibittivirta, joka on multipleksoitu TT-**** bittien(M+1)/2 kanssa, jotka on annettu ulostulona multiplekseristä 707, johde taan nopeussovittimeen 712. Lopuksi pariteettibittivirta, joka on multipleksoitu 'Λ1 30 TT-bittienM‘1 kanssa, jotka on annettu ulostulona multiplekseristä 708, johde- ··· taan nopeussovittimeen 713.

t Täten nopeussovittimien 709:stä 713:ään lukumäärä täytyy olla ,···. identtinen multipleksereiden 704:stä 708:ään lukumäärän kanssa. Lisäksi no- * · peussovittimet 709:stä 713:ään tuotetaan ylemmältä tasolta lävistettävien tai : *.** 35 toistettavien sille osoitettujen bittien lukumäärien AN0:sta ANM-i:een kanssa.

«·· Lävistettävien tai toistettavien bittien lukumäärien ANo:sta ANM-i:een sum- 22 118943 ma, jotka on tuotettu nopeussovittimiin 709:stä 713:ään, on identtinen kanava-koodauksella tai nopeussovittamisella lävistettävien tai toistettavien bittien kokonaislukumäärän kanssa. Tämä ilmaistaan yhtälöllä (3) |W-1 ΔΛΤ = /=0 5

Nopeussovittimet 710:stä 713:ään määrittävät lävistettävät tai toistettavat bitit koodatuissa bittivirroissa multipleksereistä 705:stä 708:ään, jotka perustuvat toistettavien tai lävistettävien sille osoitettujen bittien lukumääriin. Sillä välin nopeussovitin 709 vastaanottaa systemaattisen bittivirran, joka on 10 multipleksoitu TT-bittien kanssa ensimmäisessä TT-bittiryhmässä, joka on annettu ulostulona multiplekseristä 704, ja määrittää systemaattisista biteistä toistettavat systemaattiset bitit, jotka muodostavat systemaattisen bittivirran. Nimittäin multiplekseri 709, joka käyttää systemaattisia bittejä inaktivoidaan lävistyksen aikana. Tämä voidaan ilmaista ÄN0=0:lla AN<0:lle. ΔΝ<0 tarkoittaa, että 15 lävistys koodatuille biteille on vaadittu. Tässä tapauksessa nopeussovitin 709 inaktivoidaan asettamalla systemaattisten bittien lukumäärä ΔΝο toistettavaksi H0":aan. Tässä toistettavat tai lävistettävät bitit koodatuista biteistä yhdessä koodatussa bittivirrassa voidaan määrittää prosessilla, joka on kuvattu yhdessä kuvion 5 kanssa. Toistettavien tai lävistettävien koodattujen bittien määrittä-**·.. 20 misen jälkeen nopeussovittimet 709:stä 713:ään tuottavat koodatut bittivirtansa bittikokoojaan tai multiplekseriin (MUX) 714.

Bittikokooja (tai MUX) 714 lävistää tai toistaa bitit, jotka on määritet- • * · ty lävistettäväksi tai toistettavaksi nopeussovittimella 709:stä 713:ään ja antaa . ! ulostulona niin monta bittiä kuin tarvittujen lähetysbittien lukumäärä on.

• · " 25 Lävistäjä tavallisessa kanavakooderissa 120 ja bittierotin 410 taval- • · '···' lisessa nopeussovittimessa 130 voidaan jättää pois, koska kuvion 7 kooderi/ nopeussovitin 620 sisältää multiplekserit 704:stä 708:ään, jotka liittyvät koodat- • · :.v tuihin bittivirtoihin ensimmäisestä asettajakooderista 702 ja toisesta asettaja- kooderista 703.

··· »I·, 30 Kuvio 8 havainnollistaa proseduurin tavallisesti esiintyvälle kanava- • * \.I koodaukselle ja nopeussovittamiselle lähettimessä esillä olevan keksinnön so- **:** vellusmuodon mukaiselle CDMA-matkaviestinjärjestelmälle. Kuvion 8 prose- • duuri on jaettu toimintaan alkuperäisen lähetyksen aikana ja toimintaan uudel- leenlähetyksen aikana.

23 118943

Kuviossa 8 käytetyt parametrit tullaan määrittelemään seuraavasti. Tilavakio k ilmaisee nopeussovittimien lukumäärän toistamisen tai lävistyksen suorittamiseksi nopeussovittimista, ja i on arvo, joka ilmaisee nopeussovittimen toistamisen tai lävistyksen suorittamiseksi. Parametrin i vaihteluväli määrite-5 tään sen mukaan, suoritetaanko toistaminen vai lävistys. Seuraavassa kuvauksessa nopeussovittimien kokonaislukumäärä tullaan edustamaan Millä.

Viitaten kuvioon 8 kooderi/nopeussovitin 620 määrittää vaiheessa 810, onko vallitseva lähetys uudelleenlähetys. Jos vaiheessa 810 on määritetty, että vallitseva lähetys on uudelleenlähetys, kooderi/nopeussovitin 620 suo-10 rittaa nopeussovittamisen vaiheiden 812:sta 820:aan kautta. Jos vaiheessa 810 on kuitenkin määritetty, että vallitseva lähetys on alkuperäinen lähetys, kooderi/nopeussovitin 620 suorittaa nopeussovittamisen vaiheiden 824:sta 842:aan kautta. Nopeussovittaminen tapahtuu kunkin yllä olevan prosessin jälkeen.

15 Ensimmäiseksi tullaan kuvaamaan toiminta alkuperäisen lähetyksen aikana. Vaiheessa 824 kooderi/nopeussovitin 620 laskee alkuperäisen lähetyksen aikana lävistettävien tai toistettavien bittien kokonaislukumäärän ΔΝ, joka perustuu lähetyskelpoisten bittien kokonaislukumäärään ja bittien kokonaislukumäärään, joka kehitetään, kun koodataan ennalta määrättyä sisääntu-20 lobittien lukumäärää K emokoodisuhteella. AN:n laskemisen jälkeen kooderi/nopeussovitin 620 määrittää vaiheessa 826, onko ΔΝ yhtä suuri kuin "0". Jos • *·· ΔΝ on yhtä suuri kuin "0", se tarkoittaa, että lähetyskelpoisten bittien lukumää- rä on identtinen koodattujen bittien lukumäärän kanssa, joten lävistys tai tois-taminen koodatuille biteille ei ole tarvittua. Täten, jos vaiheessa 826 on määri- • · 25 tetty, että ΔΝ on yhtä suuri kuin "0", kooderi/nopeussovitin 620 tuottaa koo- ,·. : datun bittivirran limittimeen 630 suorittamatta nopeussovittamista. Jos vai- • ·· heessa 826 on kuitenkin määritetty, että ΔΝ ei ole yhtä suuri kuin "0", koode- *’* ri/nopeussovitin 620 määrittää vaiheessa 828 onko ΔΝ suurempi vai pienempi . . kuin "0". Että ΔΝ on pienempi kuin "0" tarkoitta, että ΔΝ bittiä täytyy lävistää • · * *; 30 koodatuista biteistä. Sitä vastoin, että ΔΝ on suurempi kuin "0" tarkoittaa, että ΔΝ bittiä koodatuista biteistä täytyy toistaa. Täten, jos vaiheessa 828 on määri- "·*: tetty, että ΔΝ on suurempi kuin "0”, kooderi/nopeussovitin 620 etenee vaihee- • · .·**. seen 830 toistaakseen ΔΝ bittiä koodatuista biteistä. Jos vaiheessa 828 on „·* kuitenkin määritetty, että ΔΝ on pienempi kuin "0", kooderi/nopeussovitin 620 : ·* 35 etenee vaiheeseen 836 lävistääkseen ΔΝ bittiä koodatuista biteistä.

·»· • · • » ··· 24 118943

Vaiheessa 830 kooderi/nopeussovitin 620 asettaa k:n ja i:n vaihteluvälit siten, että toistettavien bittien lukumäärä ΔΝ; määrätään kullekin M:stä nopeussovittimesta esiintyvässä nopeussovittamisessa koodatuille biteille. Täten vaiheessa 830 kooderi/nopeussovitin 620 asettaa k:n nopeussovittimien 5 kokonaislukumäärään M siten, että toistettavien bittien lukumäärä voidaan määrätä kaikille nopeussovittimille ja asettaa myös i:n vaihteluvälin 0=i=M-1 :ksi, ts. {0,1,2.....M-1}. Vaiheessa 836, kun ei ole mahdollista asettaa lävistysbittien lu kumäärää nopeussovittimeen systemaattisten bittien käyttämiseksi, koode-rin/nopeussovittimen 620 täytyy asettaa k:n ja i:n vaihteluvälit siten, että lävis-10 tettävien bittien lukumäärä pitäisi määrätä nopeussovittimille paitsi nopeusso-vittimelle systemaattisten bittien käyttämiseksi. Täten vaiheessa 836 kooderi/nopeussovitin 620 asettaa k:n M-1:ksi ja asettaa i:n vaihteluvälin 1=i=M-1:ksi, ts. {1,2,...,M-1}. Lisäksi kooderi/nopeussovitin 620 asettaa lävistysbittien lukumäärän ΔΝ0, joka on tuotettu nopeussovittimeen systemaattisten bittien käyttä-15 miseksi, "0":ksi. Täten, kun suoritetaan vaihetta 830, kooderi/nopeussovitin 620 asettaa parametrit siten, että toistettavien bittien kokonaislukumäärä ΔΝ pitäisi jaella M bittiryhmään. Kun suoritetaan vaihetta 836, kooderi/nopeussovitin 620 asettaa parametrit kuitenkin siten, että lävistettävien bittien kokonaislukumäärä ΔΝ pitäisi jaella (M-1) bittiryhmään. Nimittäin toistamisen aikana kaikki 20 nopeussovittimet suorittavat toistamisoperaation. Lävistyksen aikana kaikki nopeussovittimet paitsi nopeussovitin systemaattisen bittivirran käyttämiseksi ·*·„ suorittavat kuitenkin lävistysoperaation.

k:n ja i:n vaihteluvälien asettamisen jälkeen toistamista ja lävistystä !·.·. varten vaiheiden 830 ja 836 kautta kooderi/nopeussovitin 620 suorittaa ΔΝ,:η • * · 25 määräämisen operaation. ΔΝί osoittaa vastaavalla nopeussovittimella lävistet- . . tävien tai toistettavien bittien lukumäärän. On olemassa useita menetelmiä lä- • * · **,/ vistettävien tai toistettavien bittien kokonaislukumäärän ΔΝ jakelemiseen no- • · *···* peussovittimiin. Tässä esillä oleva keksintö tulee aikaansaamaan 4 mahdollis ta menetelmää.

• * v 30 Ensimmäisessä menetelmässä ΔΝ on k:n monikerta ja kaikille koo- datuille biteille määrätään sama prioriteetti. Esimerkiksi oletetaan, että M=4, :v. ΔΝ-6 ja lävistys on suoritettu. Tässä tapauksessa k=3 ja 1<i<3. Täten ΔΝί, ts.

ΔΝί, ΔΝ2 ja ΔΝ3 kukin määrätään 2:ksi siten, että kukin nopeussovittimista ;·* paitsi nopeussovitin systemaattisen bittivirran käyttämiseksi lävistää 2 bittiä.

• V 35 Jos kuitenkin oletetaan, että M=3, ΔΝ=6 ja toistaminen on suoritettu, niin k=3 ··· • · • · ··· 25 118943 ja 0=i=2. Täten ANj, ts. AN0, AN-i ja ΔΝ2 kukin määrätään 2:ksi siten, että kukin nopeussovittimista toistaa 2 bittiä.

Toisessa menetelmässä AN on k:n monikerta ja koodatuille biteille määrätään eri prioriteetit. Esimerkiksi oletetaan, että M=4, AN=6 ja lävistys on 5 suoritettu. Tässä tapauksessa k=3 ja 1=i=3. Täten ANi määrätään 3:ksi, AN2 määrätään 2:ksi ja ΔΝ3 määrätään 1:ksi. Edelleen ANo, joka vastaa nopeusso-vitinta systemaattisen bittivirran käyttämiseksi määrätään 0:ksi. Jos kuitenkin oletetaan, että M=3, AN=6 ja toistaminen on suoritettu, niin k=3 ja 0si<2. Täten AN0 määrätään 3:ksi, ANi määrätään 2:ksi ja AN2 määrätään 1:ksi. 10 Nimittäin koodattujen bittien prioriteetti, jota käytetään vastaavilla nopeussovit-timilla, määrätään vastaavilla nopeusvaihtajilla lävistettävien tai toistettavien bittien eri lukumääriksi. Tässä, alkuperäisessä lähetyksessä, systemaattinen bittivirta on korkeampi prioriteetiltaan kuin pariteettibitit, ja uudelleenlähetyksessä aiemmin lähettämättömät pariteettibitit ovat korkeampia prioriteetiltaan 15 kuin systemaattinen bittivirta.

Kolmannessa menetelmässä AN ei ole k:n monikerta ja kaikille koodatuille biteille määrätään sama prioriteetti. Esimerkiksi oletetaan, että M=4, AN=5 ja lävistys on suoritettu. Tässä tapauksessa k=3 ja l£i£3. Täten ANi määrätään 2:ksi, AN2 määrätään 2:ksi ja ΔΝ3 määrätään 1:ksi. Edelleen ANo, joka 20 vastaa nopeussovitinta systemaattisen bittivirran käyttämiseksi määrätään 0:ksi. Jos kuitenkin oletetaan, että M=3, ΔΝ-5 ja toistaminen on suoritettu, niin ·*·., k=3 ja 0=1=2. Täten AN0 määrätään 2:ksi, ANi määrätään 2:ksi ja AN2 määrä- tään 1:ksi. Tässä menetelmässä bittien lukumäärät, jotka on määrätty nopeus-sovittimiin, jotka vastaavat tapausta, jossa AN ei ole k:n monikerta, säilytetään • · 25 mahdollisimman samanlaisina.

* ♦ , . Neljännessä menetelmässä AN ei ole k:n monikerta ja koodatuille • » · biteille määrätään eri prioriteetti. Esimerkiksi oletetaan, että M=4, AN=5 ja lä- * · *···* vistys on suoritettu. Tässä tapauksessa k=3 ja 1=i=3. Täten ANi määrätään 3:ksi, AN2 määrätään 1 :ksi ja AN3 määrätään 1 :ksi. Edelleen AN0, joka vastaa • · v.: 30 nopeussovitinta systemaattisen bittivirran käyttämiseksi määrätään 0:ksi.

Jos kuitenkin oletetaan, että M=3, AN=5 ja toistaminen on suoritettu, niin :v, k=3 ja 0=i=2. Täten ANo määrätään 3:ksi, ANi määrätään 1:ksi ja AN2 määrä- • · tään 1:ksi. Tässä menetelmässä systemaattiset bitit, joilla on korkeampi priori- *:*’ teetti kuin pariteettibiteillä, prosessoidaan ensin.

• * · • · · • · • · * · · • · • · 26 118943 Täten, jotta voidaan määrätä AN:ään ja k:hon perustuva AN,, käytetään yhtä neljästä menetelmästä. Vaikka tässä on havainnollistettu neljä menetelmää, muita menetelmiä voidaan kuvitella.

Yllä olevien menetelmien suorittamisen prosessi tullaan kuvaamaan 5 viitaten kuvioon 8. Vaiheessa 832 kooderi/nopeussovitin 620 määrittää, onko AN k:n monikerta. Tätä varten kooderi/nopeussovitin 620 suorittaa modulo AN -operaation k:lle. Jos modulo-operaation tulos on ”0”, kooderi/nopeussovitin 620 määrittää, että AN on k:n monikerta. Muutoin, jos modulo-operaation tulos on Ί”, kooderi/nopeussovitin 620 määrittää, että AN ei ole k:n 10 monikerta. Jos vaiheessa 832 on määritetty, että AN on k:n monikerta, kooderi/nopeussovitin 620 etenee vaiheeseen 834, jossa se määrää ANf.n ensimmäiselle tilalle. Ensimmäinen tila on tila ensimmäisen menetelmän ja toisen menetelmän soveltamiseksi. Täten vaiheessa 834 kooderi/nopeussovitin 620 voi määrätä AH:n ensimmäisessä menetelmässä ja toisessa menetelmässä. 15 Jos vaiheessa 832 on kuitenkin määritetty, että AN ei ole k:n monikerta, kooderi/nopeussovitin 620 etenee vaiheeseen 838, jossa se määrää ANj.n toiselle tilalle. Toinen tila on tila kolmannen menetelmän ja neljännen menetelmän soveltamiseksi. Täten vaiheessa 838 kooderi/nopeussovitin 620 voi määrätä ANjin kolmannessa menetelmässä ja neljännessä menetelmässä.

20 AN,:n määräämisen vaiheessa 834 tai 838 jälkeen kooderi/nopeus sovitin 620 määrittää vaiheessa 840 RM-parametrit määritetyn AN,:n mu-kaan. RM-parametrit sisältävät nopeussovittamisparametrit eini, em(nus. epius ja Di:n, jotka tarvitaan nopeussovittamisen suorittamiseksi kuviossa 5 esitetyllä t :y. algoritmilla. Parametri D·, osoittaa koodattujen bittien lukumäärän, jotka johde- 25 taan kuhunkin nopeussovittimeen. RM-parametrit määritetään riippuen ennalta • · . määrätystä emokoodisuhteesta, kanavakoodisuhteesta ja lähetysbittien luku- • · · määrästä. Parametri eini on parametri alkuperaisesti lävistettävän tai toistetta- • » *···' van bitin määrittämiseksi ja perustuu epiUs -arvoon ja eminus -arvoon, kooderi/no peussovitin 620 määrittää aikavälin, jossa se tulee lävistämään tai toistamaan :.v 30 koodatut bitit, joita on sovellettu nopeussovittimiin. Nimittäin, jos lävistettävien • * · tai toistettavien bittien lukumäärä on 4, kooderi/nopeussovitin 620 määrittää parametrit siten, että koodatut bitit, joita on sovellettu nopeussovittimiin, lävis- [··'. tetään tai toistetaan 4 bitin aikaväleissä. On edullista määrittää aikaväli niin • · T pitkäksi kuin mahdollista.

+ * m : V 35 RM-parametrien määrittämisen jälkeen vaiheessa 840 kooderi/no- ti· peussovitin 620 tallentaa määritetyt parametrit annettuun puskuriin vaihees- 27 118943 sa 842. Sen jälkeen kooderi/nopeussovitin 620 etenee vaiheeseen 822, jossa nopeussovittimet kukin lävistävät tai toistavat niin monta koodattua bittiä kuin määritetty lukumäärä on, joka perustuu määritettyihin parametreihin.

Seuraavaksi tullaan kuvaamaan operaatio uudelleenlähetyksen ai-5 kana. Vaiheessa 812 kooderi/nopeussovitin 620 lukee RM-parametrit, jotka on tallennettu puskuriin vaiheessa 842. RM-parametrit osoittavat parametrit, jotka on tallennettu alkuperäisessä lähetyksessä vaiheessa 842. RM-parametrien lukemisen jälkeen kooderi/nopeussovitin 620 määrittää vaiheessa 814, käyttääkö CC:tä HARQ:ina. Tavallisesti CC on HARQ samojen koodattujen bittien 10 lähettämiseksi kuin, jotka on lähetetty alkuperäisessä lähetyksessä, jopa uudelleenlähetyksen aikana. Täten, jos vaiheessa 814 on määritetty, että CC:tä käytetään HARQ:ina, kooderi/nopeussovitin 620 etenee vaiheeseen 822, jossa se suorittaa luetuille RM-parametreille perustuvan nopeussovittamisen. Jos CC el ole kuitenkaan tuettu, kooderi/nopeussovitin 620 jättää pois operaation vai-15 heessa 814 ja etenee vaiheeseen 816.

Jos vaiheessa 814 on kuitenkin määritetty, että CC:tä ei käytetä HARQ:ina, se tarkoittaa, että IR:ää ei käytetä HARQ:ina. Täten kooderi/nopeussovitin 620 etenee vaiheeseen 816, jossa se muuttaa parametrin eini, joka on määritetty alkuperäisessä lähetyksessä. Esimerkiksi IR:n tapauksessa, lä-20 hetetyt koodatut bitit muutetaan alkuperäisessä lähetyksessä ja kussakin uudelleenlähetyksessä. Syy emiin muuttamiseen on toistaa tai lävistää eri koo-datut bitit kussakin lähetyksessä muuttamalla alkuperäinen arvo alkuperäistä ·*·., lävistystä tai toistamista varten. Nimittäin, kun βιηι muutetaan, vaikka lävistettä- vien tai toistettavien bittien lukumäärä on vakio, lävistettävien tai toistettavien • · · 25 bittien positiot muuttuvat. Prosessori 650 muuttaa Θν -arvon, kun uudelleen- • t ... . lähetystä tarvitaan, hybridiautomaattisella uudelleenlähetyspyynnöllä (HARQ:il- • ♦ · la).

• · '···* emiin muuttamisen jälkeen kooderi/nopeussovitin 620 määrittää vai heessa 818, onko PIR:iä käytetty HARQ:ina. Tavallisesti PIR on HARQ syste- :.v 30 maattisten bittien käyttämiseksi alkuperäisesti lähetetyistä koodatuista biteistä • · · ja vain pariteettibittien muuttamiseksi uudelleenlähetyksen aikana. Tämän lop- puun ΔΝ0 täytyy säilyttää 0:na. Täten ANjitä ei muuteta. Tästä syystä kaikista ]···. pariteettibiteistä, jotka on kehitetty emokoodisuhteella, pariteettibitit, jotka eroa- • « "* vat alkuperäisessä lähetyksessä lähetetyistä pariteettibiteistä, lähetetään, kos- ·· * : V 35 ka muutettu emi on erilainen kuin eini, joka on säädetty alkuperäisen lähetyksen • · · aikana. Yllä olevan menetelmän kuvaamisessa lävistyskaavan kanssa yhtälö 28 1 1 8943 (4) esittää lävistyksen suorittamisen esimerkin positiossa, jota on tuotettu yhdellä bitillä erilaisen e^n mukaisesti.

Yhtälö (4) '1 1 li [T l f 0 11 —> 10 1 1 0 oj [0 1 0 5 Yhtälössä (4) vasemmanpuoleista lävistyskaavaa käytettiin edeltä vässä lähetyksessä ja oikeanpuoleista lävistyskaavaa tullaan käyttämään vallitsevassa uudelleenlähetyksessä. Verrattuna lävistyskaavaan, jota on käytetty edeltävässä lähetyksessä, lävistyskaavalla käytettäväksi vallitsevassa uudelleenlähetyksessä on sekuntirivi, jota on siirretty yhdellä oikealle. Lisäksi viimeis-10 tä riviä on myös siirretty yhdellä oikealle. Nimittäin ejnj:n muuttaminen on ekvivalenttia lävistyskaavan muuttamiseen kuten havainnollistettu yhtälössä (4).

Täten, jos vaiheessa 818 on määritetty, että PIR:iä käytetään HARQ.ina, kooderi/nopeussovitin 620 etenee vaiheeseen 822, jossa se suorittaa nopeussovittamisen, joka perustuu luettuihin RM-parametreihin ja muutet-15 tuun einiiiin. Jos vaiheessa 818 on kuitenkin määritetty, että PIR:iä ei käytetä HARQ:ina, kooderi/nopeussovitin 620 etenee vaiheeseen 820, koska se tarkoittaa, että FIR.iä käytetään HARQ:ina. FIR on HARQ ei systemaattisten bittien lähettämiseksi ja vain muutettujen pariteettibittien lähettämiseksi uudelleen-lähetyksen aikana. Täten vaiheessa 820, jotta estetään systemaattiset bitit jou-20 tumasta lähetetyiksi, kooderi/nopeussovitin 620 asettaa ΔΝ0:η systemaattisten ·'·*· bittien lukumääräksi. Nimittäin kaikki systemaattiset bitit lävistetään. Lisäksi, • · koska on mahdollista lähettää lisää pariteettibittejä, kooderi/nopeussovitin 620 .·. · määrää ΔΝμη paitsi ΔΝο:η käyttäen yhtä neljästä menetelmästä. ΔΝ,:η mää- • ♦· U/ räämisen jälkeen kooderi/nopeussovitin 620 määrittää parametrit, jotka pe- ***** 25 rustuvat määrättyyn ANjihin ja etenee sitten vaiheeseen 822 suorittaakseen nopeussovittamisen.

*·:·: Kuten yllä on kuvattu, esillä oleva keksintö yhdistää kanavakoodauk- ·«· sen nopeussovittamisen kanssa vähentääkseen lähettimen CDMA-matkavies- :*.*; tinjärjestelmälle laitteistomonimuotoisuutta täten edistäen vähentymistä kus- • * .···, 30 tannuksissa. Lisäksi on mahdollista suorittaa nopeasti kanavakoodaus ja no- • · peussovittaminen lähetysdatalle täten vähentäen dataprosessiviivettä lähettimes- • * * : .* sä.

·» • · • * • ·φ 118945 29

Kun keksintö on esitetty ja kuvattu viitaten sen tiettyyn edulliseen sovellusmuotoon, alan ammattimiehet tulevat ymmärtämään, että monenlaisia muutoksia muodossa ja yksityiskohdissa voidaan siinä tehdä poikkeamatta keksinnön hengestä ja soveltamisalasta kuten on määritelty oheisilla patentti-5 vaatimuksilla.

a* • a • a* • aa a a • aa • • a e * a • a · • 9 9 9 9 9 9 9 9 9 • «a • · a·· • * • * a·· • a • a a • aa a a a·· • a a a 999 a aa a a a a a a a a aa* a a a a aaa a aa a aaa a a a a aaa a a a a aaa

Claims (34)

1. Lähetin käytettäväksi matkaviestinjärjestelmässä sisältäen koode-rin (120, 212, 214, 620, 702, 703) koodaamaan informaatiobittien virran ja ke-5 liittämään systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen joukon, ja prosessorin aikaansaamaan parametrien joukon nopeussovittamista varten nollatakseen (0) erotuksen, joka on määritetty vähentämällä kooderilla (120, 212, 214, 620, 702, 703) kehitettyjen systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaislukumäärä yli radiokanavan, annetulle lähetysaikavälille, lähetettävien 10 bittien kokonaislukumäärästä, t u n n e 11 u siitä, että lähetin käsittää: nopeussovittimen (130), joka on kytketty kooderiin (120, 212, 214, 620, 702, 703) ja prosessoriin (420, 430, 440), jos erotus on negatiivinen arvo, yhdenmukaisesti lävistämään bitit, jotka vastaavat pariteettibittien virtojen erotusta lävistämättä systemaattisten bittien Virtaa, ja, jos erotus on positiivinen 15 arvo, yhdenmukaisesti toistamaan bitit, jotka vastaavat systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen erotusta; ja bittikokoojan nopeussovittimen (130) ulostulojen vastaanottamiseksi ja koodattujen bittien yhden virran ulosantamiseksi, jossa lähetin muuttaa ainakin yhden parametreista, kun lähetin lähettää uudelleen informaatiobitit.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että parametrit sisältävät ainakin ejnj:n, joka määrittää pariteettibittien virran ensim- • · ^ *' mäisen lävistysposition.

: 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et- • * v tä prosessori (420, 430, 440) muuttaa eini -arvon, kun lähetin uudelleenlähettää *:**: 25 informaatiobitit hybridiautomaattisella uudelleenlähetyspyynnöllä (HARQ:illa).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että • « ·**·; bittien lukumäärää, joka vastaa erotusta, muutetaan, kun FIR (täysi kasvure- • · · dundanssi) tai PIR (osittainen kasvuredundanssi) tai CC (case combining) pyy-detään MARQiille (hybridiautomaattiselle uudelleenlähetyspyynnölle). * · ·

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että **:** se käsittää lisäksi: ·· · • V täytebittijakelijan vastaanottamaan ensimmäisen täytebittivirran ja toisen täytebittivirran, jotka on kehitetty kooderista (120, 212, 214, 620, 702, »·*·, 703), ja yhdenmukaisesti jakelemaan ensimmäisen täytebittivirran ja toisen • » 35 täytebittivirran systemaattisten bittien virtaan ja pariteettibittien virtoihin. • · ··· 31 118943

6. Lähetin käytettäväksi matkaviestinjärjestelmässä sisältäen koode-rin (120, 212, 214, 620, 702, 703) koodaamaan informaatiobittien virran ja kehittämään systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen joukon, ja prosessorin (420, 430, 440) aikaansaamaan parametrien joukon nopeussovit- 5 tamista varten nollatakseen (0) erotuksen, joka on määritetty vähentämällä kooderilla (120, 212, 214, 620, 702, 703) kehitettyjen systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaislukumäärä yli radiokanavan, annetulle lähetysaikavälil-le, lähetettävien bittien kokonaislukumäärästä, tunnettu siitä, että se käsittää: 10 nopeussovittimen (130), joka on kytketty kooderiin (120, 212, 214, 620, 702, 703) ja prosessoriin (420, 430, 440), jos erotus on negatiivinen arvo, epäyhdenmukaisesti lävistämään bitit, jotka vastaavat pariteettibittien virtojen erotusta lävistämättä systemaattisten bittien virtaa, ja, jos erotus on positiivinen arvo, epäyhdenmukaisesti toistamaan bitit, jotka vastaavat systemaattisten 15 bittien virran ja pariteettibittien virtojen erotusta; ja bittikokoojan nopeussovittimen (130) ulostulojen vastaanottamiseksi ja koodattujen bittien yhden virran ulosantamiseksi, jossa lähetin muuttaa ainakin yhden parametreista, kun lähetin lähettää uudelleen informaatiobitit.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että 20 parametrit sisältävät ainakin e^n, joka määrittää pariteettibittien virran ensimmäisen lävistysposition.

·· : *·· 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että ·· i *·· prosessori (420, 430, 440) muuttaa eini -arvon, kun lähetin uudelleenlähettää : Y: informaatiobitit hybridiautomaattisella uudelleenlähetyspyynnöllä (HARQ:illa). *:··: 25

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että bittien lukumäärä, joka vastaa erotusta, muutetaan, kun FIR (täysi kasvure- • · .·*·. dundanssi) tai PIR (osittainen kasvuredundanssi) tai CC (chase combining) pyydetään HARQ:ille (hybridiautomaattiselle uudelleenlähetyspyynnölle).

. . 10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että ;!:* 30 se käsittää lisäksi: • · **;·* täytebittijakelijan vastaanottamaan ensimmäisen täytebittivirran ja :*·]: toisen täytebittivirran, jotka on kehitetty kooderista (120, 212, 214, 620, 702, 703), ja yhdenmukaisesti jakelemaan ensimmäisen täytebittivirran ja toisen ··· ./.t täytebittivirran systemaattisten bittien virtaan ja pariteettibittien virtoihin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et- • · ’···* tä bittien lukumäärä, joka vastaa erotusta, lävistetään epäyhdenmukaisesti 32 118943 pariteettibittien virtojen prioriteetin mukaan tai toistetaan epäyhdenmukaisesti systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen prioriteetin mukaan.

12. Lähetysmenetelmä matkaviestinjärjestelmässä sisältäen koode-rin (120, 212, 214, 620, 702, 703) koodaamaan informaatiobittien virran ja ke-5 hittämään systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen joukon, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet: jos systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaismäärä, jonka kooderi generoi, on enemmän kuin bittien kokonaismäärä, joka lähetetään radiokanavan yli annetulla lähetysjaksolla, lävistetään kukin pariteettibittien vir-10 roista melkein yhtä suurella bittien määrällä ilman että lävistetään systemaattisten bittien virtaa perustuen ainakin yhteen useista parametreista, lävistäen siten niin monta bittiä kuin on ero systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaismäärän ja radiokanavan yli lähetettävien bittien kokonaismäärän välillä; jos systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaismäärä, jonka 15 kooderi (120, 212, 214, 620, 702, 703) generoi, on vähemmän kuin bittien kokonaismäärä, joka lähetetään radiokanavan yli annetulla lähetysjaksolla, toistetaan systemaattisten bittien virta ja pariteettibittien virrat melkein yhtä suurella bittien määrällä perustuen ainakin yhteen useista parametreista, toistaen siten niin monta bittiä kuin on ero systemaattisten bittien ja pariteettibittien ko-20 konaismäärän ja radiokanavan yli lähetettävien bittien kokonaismäärän välillä; ja ·· : '·· kerätään bittejä lävistettyjen tai toistettujen virtojen vastaanottama ·· : *·· seksi ja annetaan ulos yksi koodattujen bittien virta, jossa ainakin yhtä useista parametreista muutetaan, kun tapahtuu informaatiobittien uudelleenlähetys. ·;··· 25

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lähetysmenetelmä, tun- n e 11 u siitä, että parametrit sisältävät ainakin βιηι:η, joka määrittää pariteetti- • · .···. bittien virran ensimmäisen lävistysposition.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen lähetysmenetelmä, tun- n e 11 u siitä, että ejni -arvo muutetaan, kun informaatiobitit uudelleenlähete- *;!;* 30 tään hybridiautomaattisella uudelleenlähetyspyynnöllä (HARQ:illa).

• · *···* 15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lähetysmenetelmä, tun- :*·]: n e 11 u siitä, että bitit, jotka vastaavat erotusta, muutetaan, kun FIR (täysi kas- ♦"*: vuredundanssi) tai PIR (osittainen kasvuredundanssi) tai CC (chase combining) ··· pyydetään HARQrille (hybridiautomaattiselle uudelleenlähetyspyynnölle). • · *

16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lähetysmenetelmä, tun- • · *···* n e 11 u siitä, että se käsittää lisäksi vaiheet: 33 118943 ensimmäisten täytebittien ja toisten täytebittien, jotka on kehitetty kooderista (120, 212, 214, 620, 702, 703), vastaanottaminen ja ensimmäisten täytebittien ja toisten täytebittien yhtäläinen jakeleminen systemaattisten bittien virtaan ja pariteettibittien virtoihin. 5

17. Lähetysmenetelmä matkaviestinjärjestelmässä sisältäen koode- rin (120, 212, 214, 620, 702, 703) koodaamaan informaatiobittien virran ja kehittämään systemaattisten bittien virran ja useita pariteettibittien virtoja, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet: jos systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaismäärä, jonka 10 kooderi generoi, on enemmän kuin bittien kokonaismäärä, joka lähetetään radiokanavan yli annetulla lähetysjaksolla, lävistetään pariteettibittien virrat ei-yhtäsuureiia bittien määrällä ilman että lävistetään systemaattisten bittien virtaa lävistäen siten niin monta bittiä kuin on ero systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaismäärän ja radiokanavan yli lähetettävien bittien koko-15 naismäärän välillä; jos systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaismäärä, jonka kooderi (120, 212, 214, 620, 702, 703) generoi, on vähemmän kuin bittien kokonaismäärä, joka lähetetään radiokanavan yli annetulla lähetysjaksolla, toistetaan systemaattisten bittien virta ja pariteettibittien virrat ei-yhtäsuurelia bitti-20 en määrällä toistaen siten niin monta bittiä kuin on ero systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaismäärän ja radiokanavan yli lähetettävien bittien ko- : *·· konaismäärän välillä; ja ·· * *·· kerätään bittejä lävistettyjen tai toistettujen virtojen vastaanottami- : V: seksi ja annetaan ulos yksi koodattujen bittien virta, jossa ainakin yhtä useista *:*·· 25 parametreista muutetaan, kun tapahtuu informaatiobittien uudelleenlähetys.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen lähetysmenetelmä, tun- • · .·*·. n e 11 u siitä, että bitit, jotka vastaavat erotusta, muutetaan, kun FIR (täysi kas- vuredundanssi) tai PIR (osittainen kasvuredundanssi) tai CC (chase combining) ,v. pyydetään HARQ:ille (hybridiautomaattiselle uudelleenlähetyspyynnölle). *;!f 30

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen lähetysmenetelmä, tun- • · *·;·* n e 11 u siitä, että se käsittää lisäksi vaiheet: ΓΛ ensimmäisten täytebittien ja toisten täytebittien, jotka on kehitetty :1: kooderista, vastaanottaminen ja ensimmäisten täytebittien ja toisten täytebitti- ··· en yhtäläinen jakeleminen systemaattisten bittien virtaan ja pariteettibittien vir-35 töihin. • · • · ··» 1 1 8943 34

20. Patenttivaatimuksen 17 mukainen lähetysmenetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi koodattujen bittien yhden virran ulosanta-misen vaiheen.

21. Patenttivaatimuksen 17 mukainen lähetysmenetelmä, tun-5 n e 11 u siitä, että bittien lukumäärä, joka vastaa erotusta, lävistetään asymmetrisesti pariteettibittien virtojen prioriteetin mukaan tai toistetaan asymmetrisesti systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen prioriteetin mukaan.

22. Lähetin käytettäväksi matkaviestinjärjestelmässä sisältäen koo-10 derin koodaamaan informaatiobittien virran ja kehittämään systemaattisten bittien virran ja pariteettibittien virtojen joukon koodattuina bitteinä, tunnet-t u siitä, että lähetin käsittää: prosessorin (420, 430, 440) määrittämään parametrien joukon no-peussovittamista varten nollatakseen (0) erotuksen, joka on määritetty vähen-15 tämällä kooderilla kehitettyjen systemaattisten bittien ja pariteettibittien kokonaislukumäärä yli radiokanavan, annetulle lähetysaikavälille, lähetettävien bittien kokonaislukumäärästä; nopeussovittimen (130), joka on kytketty kooderiin ja prosessoriin, jos erotus on negatiivinen arvo, lävistämään lähes yhtä suuren lukumäärän 20 bittejä, jotka vastaavat kunkin pariteettibittien virtojen erotusta lävistämättä systemaattisten bittien virtaa, joka perustuu parametreihin; ja ·· : '*· bittikeräimen nopeussovittimen ulostulojen vastaanottamiseksi ja f*·· koodattujen bittien yhden virran antamiseksi ulos, jossa lähetin muuttaa aina- :Y: kin yhden useista parametreista, kun lähetin lähettää uudelleen informaatiobi- •rt 2= m.

.·.: 23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et- * ·· .*··] tä parametrit sisältävät ainakin ejni:n, joka määrittää pariteettibittien virran en- • · simmäisen lävistysposition.

. . 24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että • · ♦ ‘l/m‘ 30 prosessori (420, 430, 440) muuttaa ejnj -arvon, kun lähetin uudelleenlähettää *···* informaatiobitit hybridiautomaattisella uudelleenlähetyspyynnöllä (HARQ:illa).

:*·*: 25. Menetelmä datasiirtoa varten matkaviestinjärjestelmässä, mene- • · .*·*. telmän käsittäessä vaiheet: ♦ · « «· · • · · * * • · 1 9 · • · ··· 35 118943 koodataan tulobittivirta koodatun bittivirran generoimiseksi, jossa koodattu bittivirta käsittää ainakin yhden systemaattisesta bittivirrasta, ensimmäisestä pariteettibittivirrasta ja toisesta pariteettibittivirrasta; erotetaan koodattu bittivirta systemaattiseksi bittivirraksi, ensimmäi-5 seksi pariteettibittivirraksi ja toiseksi pariteettibittivirraksi ja syötetään vastaavaan nopeussovitusfunktioon systemaattinen bittivirta, ensimmäinen pariteetti-bittivirta ja toinen pariteetti bitti vi rta; tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää: nopeussovitetaan systemaattinen bittivirta, ensimmäinen pariteetti-10 bittivirta ja toinen pariteettibittivirta nopeussovitusparametrien mukaisesti; ja kerätään nopeussovitettujen systemaattisten bittien ja nopeussovi-tettujen ensimmäisten ja toisten pariteettibittien bittejä datapaketin generoimiseksi, jossa ainakin yhtä parametria nopeussovitetuista parametreista 15 muutetaan riippuen redundanssiparametrista.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että redundanssiparametri käsittää ainakin informaatiota, joka indikoi prioriteetin systemaattisten bittien ja pariteettibittien välillä.

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu sii-20 tä, että mainittu ainakin yksi parametri on alkuvirhemuuttuja eini.

28. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu sii- » : *·· tä, että alkulähetyksessä systemaattisilla biteillä on korkeampi prioriteetti kuin ·· • *·· pariteettibiteillä. : V:

29. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu sii- *:*·· 25 tä, että uudelleenlähetyksessä aiemmin ei-lähetetyillä pariteettibiteillä on kor- keampi prioriteetti kuin systemaattisilla biteillä. * · .·*·, 30. Lähetin datan siirtoa varten matkaviestinjärjestelmässä, joka lä hetin käsittää: . prosessorin useiden parametrien määrittämiseksi kooderin tulobitti- *;[;* 30 virran koodaamiseksi koodatun bittivirran generoimiseksi, jossa koodattu bitti- • · *·;·* virta käsittää ainakin systemaattisen bittivirran, ensimmäisen pariteettibittivirran :*·]: ja toisen pariteettibittivirran; tunnettu siitä, että se edelleen käsittää: :***: nopeussovittimen systemaattisen bittivirran, ensimmäisen pariteetti- • ft · bittivirran ja toisen pariteettibittivirran erikseen vastaanottamiseksi kunkin no-• · · * 35 peussovitusfunktioissa ja systemaattisen bittivirran ja ensimmäisen pariteetti- • · • · • ft· 36 118943 bittivirran ja toisen pariteettibittivirran suhteen sovittamiseksi nopeussovituspa-rametrien mukaisesti; ja bittikeräimen nopeussovitettujen systemaattisten bittien ja nopeus-sovitettujen ensimmäisten ja toisten pariteettibittien bittien keräämiseksi data-5 paketin generoimiseksi, jossa prosessori muuttaa ainakin yhtä parametria nopeussovitetuis-ta parametreista riippuen redundanssiparametrista.

30 118943

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että redundanssiparametri käsittää ainakin informaatiota, joka indikoi prioriteetin 10 systemaattisten bittien ja pariteettibittien välillä.

32. Patenttivaatimuksen 30 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että mainittu ainakin yksi parametri on alkuvirhemuuttuja e,ni.

33. Patenttivaatimuksen 31 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että prosessori priorisoi alkulähetyksessä systemaattisten bittien pariteettibittejä 15 korkeampaa prioriteettia.

34. Patenttivaatimuksen 31 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että prosessori priorisoi uudelleenlähetyksessä aiemmin ei-lähetettyjen pariteettibittien systemaattisia bittejä korkeampaa prioriteettia. • · • ·· ·· • · • ♦· • · • * # • * · • · • · • · • ♦ · • ·· • · • φ • · ··· • · ♦ ♦ · • « · • « ··· • · • · ··· ·· · • · ♦ • · • · ··» • · • · • ·· • M · I * « « * • · ·· • · • · ··· 37 1 1 8943