FI118273B - Menetelmä lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi 1 1 8273

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi kun lasilevyä taivutetaan reunamuotilla, jossa menetelmässä järjestetään 5 reunamuotin suhteen liikkumaton tai asemaltaan määrätty referenssitaso ja taivu-tuspussikkuutta mitataan lasilevyn mittauspisteestä ja mittaustieto on kytketty ohjaamaan taivutusprosessin etenemistä, erityisesti lasilevyn lämmittämistä tai taivu-tusprosessin keskeyttämistä.

10 Tällainen menetelmä lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi tunnetaan suomalaisesta patenttihakemuksesta FI-912871. Siinä taivutuspussikkuutta seurataan mittalaitteella, jolla kohdistetaan lasersäde lasilevyn pintaan ja CCD kameralla seurataan lasin ja lasersäteen kohtaamispaikan etäisyyttä vertailutasosta. Tämä järjestely vaatii suuren tilan ja asettaa rajoituksia mittauskohdan valinnalle. Lasersäteelle 15 tarvittava heijastuskulma edellyttää kaksi reikää uunin kattoon kutakin mittauspistettä varten ja heijastuskulman takia tarkkuus ei ole riittävä.

Patenttihakemuksesta WO 02/23124 tunnetaan menetelmä, jossa viivakameralla seurataan lasista heijastuneen valonsäteen heijastuskulmaa. Heijastuskulmaan vai-20 kutta suuresti mahdollinen lasin pintavirhe ja lasin paikallinen kaarevuusvirhe, jolloin heijastuskulma antaa väärän mittaustuloksen. Tässä menetelmässä voidaan mitata • · · : myös heijastuspisteen etäisyys kamerasta käyttämällä toista valonlähdettä ja koi- * * • *·· miomittausperiaatetta.

• · • * · • * · • · : 25 Tämän lisäksi tunnetaan monia eri menetelmiä, esimerkiksi julkaisuista FI 850120 ja ..*·* FI 98757, joissa kaareutuneelta tai kaareutuvalta lasilevyltä heijastuneita valonsätei- tä tarkkaillaan eri tavoin viiva- tai matriisikameralla tai -kameroilla. Näissä menetelmissä on vastaavanlaisia ongelmia kuin julkaisussa WO 02/23124 esitetyssä mene- : telmässä.

···· :***: 30 ·*· . |*. Esillä olevan keksinnön kohteena on poistaa tai olennaisesti vähentää edellä mainit- • · · .*·’. tuja haittakohtia.

• · • · · • · • · · ***** Edellä mainitun tarkoituksen saavuttamiseksi esillä olevan keksinnön mukaiselle me- « · · • · ***** 35 netelmälle on tunnusomaista se, että mitataan etäisyysmittarilla, jossa on laserpuls- 2 118273 sien lähetin ja vastaanotin, referenssitason ja etäisyysmittarin välinen etäisyys määrittämällä laserpulssin kulkuaika lähettimeltä vastaanottimelle, mitataan etäisyysmit-tarilla lasilevyn mittauspisteen ja etäisyysmittarin välinen etäisyys määrittämällä laserpulssin kulkuaika lähettimeltä vastaanottimelle, ja määritetään lasilevyn taivu-5 tuspussikkuus vertaamalla referenssitason ja etäisyysmittarin välistä etäisyyttä lasilevyn mittauspisteen ja etäisyysmittarin väliseen etäisyyteen.

Esillä olevan keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

10

Seuraavaksi keksintöä havainnollistetaan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joista:

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista laitetta sivulta, ja 15

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista laitetta päältä.

Kuvioissa 1 ja 2 on siis esitetty eräs suoritusmuoto keksinnön mukaista menetelmää soveltavasta laitteesta. Siinä on esitetty osa lasilevyn 6 taivuttamiseen tarkoitetusta 20 uunista 1. Uuniin 1 kuuluu seinämien la rajaama pitkänomainen tila, joka on jaettu välilattian Ib tai vastaavan avulla kahteen päällekkäiseen pitkänomaiseen tilaan.

• * · • ·' Näistä ylempi tila on jaettu muottivaunujen 3 pystyseinillä peräkkäisiin esilämmitys- • * *· osastoihin 2, joita seuraa varsinainen lasilevyn 6 taivutusosasto 2a, jossa keksinnön • · :.**i mukaista menetelmää lasilevyn 6 taivutuspussikkuuden mittaamiseksi varsinaisesti • · i 25 sovelletaan. Lasilevyä lämmitetään yleensä lämmitysosastoihin 2 ja varsinaiseen taivutusosastoon 2a sijoitetuilla vastuksilla 9. Taivutusosaston jälkeiseen uunin * · · osaan kuuluu yleensä hissiosasto (ei esitetty), jonka kautta taivutettu lasilevy 6 viedään alempaan tilaan. Alempi tila on jaettu muottivaunujen 3 pystyseinillä peräkkäi-:.· · siin jäähdytysosastoihin 8, joissa lasilevyn hallittu jäähdytys suoritetaan.

Ml : : 30 M· . .·. Lasilevyä 6 kuljetetaan sinänsä ennestään tunnetulla tavalla uuniin 1 muodostetulla • * · .···. kuljetusradalla osastosta toiseen muottivaunussa 3. Lasilevy 6 on asetettu muotti- * * * vaunuun 3 kiinnitettyyn reunamuottiin 4. Yläpuolisen kuljetusradan kulkusuuntaa on * · * merkitty viitenumerolla Dl ja alapuolisen kuljetusradan kulkusuuntaa on merkitty • * *···* 35 viitenumerolla D2. Menetelmässä lasia 6 esilämmitetään osastoissa 2 reunamuotin 4 3 118273 päällä. Reunamuotilla 4 taivutettaessa lasia 6 ei tueta ollenkaan lasin keskialueelta, vaan ainoastaan reunoilta. Muottivaunun 3 ja siten myös lasilevyn 6 edetessä esi-lämmitysosastolta 2 taivutusosastolle, voi lasilevy 6 olla keskialueelta jo jonkin verran taipunut. Varsinainen taivutus eli halutun pussikkuuden muodostaminen lasile-5 vylle 6 muodostetaan taivutusosastossa 2a.

Edellä mainitun pussikkuuden mittaamiseksi esilämmitysosaston 2 ja taivutusosas-ton 2a välille, osastojen 2 ja 2a ulkopuolelle, edullisesti uunin 1 katolle on sijoitettu ensimmäinen etäisyysmittari tai -anturi 7, joka muodostaa radan Dl etenemissuun-10 nassa lasilevyn 6 ensimmäisen mittauskohdan. Tämän lisäksi taivutusosaston 2a katolle, edullisesti lasilevyn 6 keskialueen yläpuolelle (lasilevyn ollessa paikoitettu taivutusosastossa 2a paikoilleen), on sijoitettu toinen etäisyysmittari tai -anturi 70, joka on rakenteeltaan ja toiminnaltaan edullisesti samanlainen kuin osastojen välille sijoitettu etäisyysmittari 7. Toinen etäisyysmittari 70 muodostaa toisen mittauskoh-15 dan. Tähän menetelmää soveltavaan mittariin 7 ja 70 kuuluu lähetin ja vastaanotin.

Lähetin lähettää lasilevyn 6 keskikohtaan sen pintaan halutuin väliajoin lyhyen laser-pulssin 7a, joka heijastuu lasilevyn 6 pinnalta vastaanottimelle. Matka voidaan määrittää laser-pulssin 7a kulkuajasta lähettimeltä vastaanottimelle. Mittarit 7 ja 70 mit-taavat tämän kulkuajan.

20

Tarkan mittatuloksen saamiseksi tarvitaan lasilevyn 6 yhteyteen referenssitaso, jo- • * * ·* hon lasilevyn 6 keskeltä mitattua tulosta voidaan verrata. Tätä varten reunamuottiin * · • " 4 tai muottivaunuun 3, edullisesti reunamuotin 4 keskisymmetria-akselille tehdään • · • · * *· " merkit 5a ja 5b tai tunnistuslaatat. Merkit ovat sijoitetut etenemissuunnassa Dl vau- : 25 nun etuosaan ja takaosaan siten, että lasilevy 6 jää etenemissuunnassaan niiden * väliin.

• · · ... • · * · *··

Kun vaunua 3 kuljetetaan esilämmitysosastosta 2 taivutusosastoon 2a suoritetaan • * · ensimmäinen mittaus. Ensimmäisessä mittauksessa mitataan etäisyysmittarilla 7 • · * 30 referenssitason 5a ja etäisyysmittarin 7 välinen etäisyys. Tällöin on edullista, että . merkkiin 5a kuuluu heijastava pinta, josta laser-pulssi heijastuu takaisin etäisyysmit- * · · .

.···. tarille 7. Näin ollen saadaan ensimmäinen kiinteä referenssitaso toiselle mittaukselle.

• · • · ·

Seuraavaksi toisessa mittauksessa mitataan etäisyysmittarilla 7 lasilevyn 6 mittaus- • · · pisteen ja etäisyysmittarin 7 välinen etäisyys. Lasilevyn 6 pussikkuus määritetään *···* 35 vertailemalla ainakin näitä kahta mittaustulosta keskenään. Lasilevyn 6 pinnalla 6b lasilevyn 6 etenemissuunnassa voi olla useitakin peräkkäisiä mittauspisteitä tai mit taus voi olla lähes jatkuva, jolloin saadaan lähes viivamainen pussikkuusprofiili.

4 118273

Edelleen muottivaunun 3 siirtyessä radallaan Dl ohittaa myös taaempi merkki 5b 5 kyseisen mittauskohdan, jolloin saadaan toinen referenssitaso. Tällä tavoin saadaan helposti muottikohtaiset referenssitiedot kahdesta kohtaa (kahden referenssitason mittaamisella voidaan määritellä referenssitaso tarkemmin kuin yhden referenssitason mittauksella) ja tieto mahdollisesta esilämmityksen aikaansaamasta pussikkuu-desta. Näitä tietoja voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi määritettäessä tai säädettä-10 essä taivutusosaston 2a vastusten 9 on/off-kuviota tai tekoja etukäteen kyseisen lasilevyn 6 taivutusta varten. Mittaustietoja voidaan käyttää hyväksi myös esilämmi- ^ tysosastojen 2 lämmityksen säädössä seuraavia lasilevyjä varten.

Varsinainen pussikkuuden mittaus, toisin sanoen paikoitetun lasilevyn 6 keskipisteen 15 (mittauspisteen) etäisyyden ja etäisyyden muutoksen mittaus, suoritetaan toisella etäisyyden mittarilla 70 taivutuksen aikana, kuten kuviossa 1 on esitetty. Myös toinen mittari 70 tarvitsee oikean mittaustuloksen varmistamiseksi referenssitason, jonka se saa mittaamalla taivutusosastoon 2a siirtyvän muotin 4 mukana liikkuvan merkin 5a etäisyyden. Mittauspisteestä saatua mittaustulosta verrataan toisen mitta-20 rin 70 mittaamaan referenssitasoon. Vertailu voidaan suorittaa tämän lisäksi tai sijasta ensimmäisen mittarin 7 mittaamiin referenssitasoihin. Merkin 5b osalta vain • 1 1 • · · ·1 ·1 ensimmäisen mittarin 7 antama mittaustulos on käytettävissä. Edelleen on mahdol- • • · ·1 ** lista suorittaa pussikkuuden mittaus ja prosessinohjaus taivutuksen aikana ilman *· 1: ensimmäisen mittarin 7 suorittamaa ensimmäistä mittausta. Mittaustulosta tai - • · : 25 tuloksia seuraamalla voidaan lämmitysprosessia (vastuksia) ohjata halutun pussik- ...V kuuden aikaansaamiseksi. Kun haluttu pussikkuus on saavutettu, voidaan taivutus- • « « ·...· prosessi lopettaa ja kuljettaa lasilevy 6 radallaan Dl jatkokäsittelyä varten.

* · ·.:* · Mittareita 7, 70 voi olla yksi, kaksi tai useampia. Keksinnön toteuttamiseksi tarvitaan • · ♦ 30 ainakin taivutusosastossa oleva mittari 70. Referenssitasoja 5a, 5b voi olla myös ; yksi, kaksi tai useampia kutakin taivutusmuottia kohti. Kunkin referenssitason 5a, 5b • 1 * .2. tulee olla liikkumaton tai asemaltaan määrätty muottiin 4 nähden.

* · · • 4 • · 1 *·1 • 1 ··· • · 1 · 2

Claims (5)

118273

1. Menetelmä lasilevyn (6) taivutuspussikkuuden mittaamiseksi kun lasilevyä (6) taivutetaan reunamuotilla (4), jossa menetelmässä järjestetään reunamuotin (4) 5 suhteen liikkumaton tai asemaltaan määrätty referenssitaso (5a, 5b) ja taivutuspus-sikkuutta mitataan lasilevyn mittauspisteestä ja mittaustieto on kytketty ohjaamaan taivutusprosessin etenemistä, erityisesti lasilevyn (6) lämmittämistä tai taivutuspro-sessin keskeyttämistä, tunnettu siitä, että mitataan etäisyysmittarilla (7, 70), jossa on laserpulssien lähetin ja vastaanotin, referenssitason (5a, 5b) ja etäisyysmittarin 10 (7, 70) välinen etäisyys määrittämällä laserpulssin (7a) kulkuaika lähettimeltä vas- taanottimelle, mitataan etäisyysmittarilla (7, 70) lasilevyn (6) mittauspisteen ja etäisyysmittarin (7, 70) välinen etäisyys määrittämällä laserpulssin (7a) kulkuaika lähettimeltä vastaanottimelle, ja määritetään lasilevyn (6) taivutuspussikkuus vertaamalla referenssitason (5a, 5b) ja etäisyysmittarin (7, 70) välistä etäisyyttä lasilevyn (6) 15 mittauspisteen ja etäisyysmittarin (7, 70) väliseen etäisyyteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan ensimmäisellä etäisyysmittarilla (7) esitaipuneen lasilevyn (6) taivutuspussikkuutta ennen lopullista taivutusta ja mitataan toisella etäisyysmittarilla (70) lasilevyn (6) 20 taivutuspussikkuutta lopullisen taivutuksen aikana. » • * *

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan • · *. " lasilevyn (6) taivutuspussikkuutta lasilevyn (6) etenemissuunnassa useasta peräk- * · * // käisestä mittauspisteestä. • * · • · * *".· 25 • · * "" 4. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimusten 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnet- • · "** tu siitä, että lasilevy (6) on lasilevyn (6) etenemissuunnassa kahden referenssitason . . (5a, 5b) välissä. • * · • · » **· * ' * · · * · • · *Γ 30 5. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimusten 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnet- tu siitä, että referenssitaso (5a, 5b) ja/tai mittauspiste ovat olennaisesti reuna- • ♦ · muotin (4) keskisymmetria-akselilla. • « • * ··· • · * « · * · 1 . t' Patentkrav 118273 .I. Förfarande för mätning av en glasskivas (6) böjhängning dä glasskivan (6) böjs med en kantform (4), i vilket förfarande anordnas en i förhällande tili kantformen 5 (4) orörlig eller beträffande positionen bestämd referensnivä (5a, 5b) och böjhäng- ningen mäts frän glasskivans mätpunkt och mätdata är kopplade att styra böjnings-processens framskridande, särskilt glasskivans (6) uppvärmning eller avbrytning av böjningsprocessen, kännetecknat därav, att med en avständsmätare (7, 70), som uppvisar en sändare och en mottagare för en laserpuls, mäts avständet mellan refe-10 rensnivän (5a, 5b) och avständsmätaren (7, 70) genom att bestämma laserpulsens (7a) löptid frän sändaren tili mottagaren, med avständsmätaren (7, 70) mäts av- s ständet mellan glasskivans (6) mätpunkt och avständsmätaren (7, 70) genom att bestämma löptiden för laserpulsen (7a) frän sändaren tili mottagaren, och glasskivans (6) böjhängning bestäms genom att jämföra avständet mellan referensnivän 15 (5a, 5b) och avständsmätaren (7, 70) med avständet mellan glasskivans (6) mät punkt och avständsmätaren (7, 70).

2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat därav, att med en första avständsmätare (7) mäts böjhängningen för en förböjd glasskiva (6) före den slutliga 20 böjningen och med en andra avständsmätare (70) glasskivans (6) böjhängning under den slutliga böjningen. ·1 1 » · * 1

* · • · : " 3. Förfarande enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat därav, att glasskivans • 1 1 1 *. 1i (6) böjhängning i glasskivans (6) löpriktning mäts i flera efter varandra följande * · :» : 25 mätpunkter. ·♦· ···· • « ♦ *··.1

4. Förfarande enligt nägot av förutnämnda patentkrav 1-3, kännetecknat därav, att glasskivan (6) är anordnad mellan i glasskivans (6) löpriktning tvä referensniväer • 1 : (5a, 5b). ♦ · 1 30 it\[:

5. Förfarande enligt nägot av förutnämnda patentkrav 1 - 4, kännetecknat därav, att referensnivän (5a, 5b) och/eller mätpunkten är väsentligen belägna pä kantfor- .·!1. mens (4) mittsymmetriaxel. • 1 * 1 * · · 1 «