FI117354B - Menetelmä reunamuotilla taivutettavan lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi - Google Patents

Description

117354

Menetelmä reunamuotiila taivutettavan lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi

Keksinnön kohteena on Menetelmä lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaami-5 seksi, kun lasilevyä taivutetaan reunamuotiila.

Erityisesti keksinnön kohteena on menetelmä taivutusuunin sisällä olevalla reunamuotiila olevan lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi.

10 Reunamuottimenetelmällä taivutetaan erityisesti autojen tuulilaseja mutta menetelmä soveltuu myös muiden lasien valmistamiseen. Menetelmässä lasia lämmitetään reunamuotin päällä. Kun lasi ennen taivutusta asetetaan reu-namuotin päälle, niin levymäinen lasi koskettaa muottirainaa tyypillisesti ainoastaan 4-6 pisteessä mutta taipuessaan lasi laskeutuu koskettamaan reu-15 namuottia koko ulkokehältään. Reunamuotiila taivutettaessa lasia ei tueta ollenkaan lasin keskialueelta, vaan ainoastaan reunoilta. Kohdistamalla lämmitysenergia sopivasti saadaan lasi taipumaan halutulle pussille. Muotti voi olla myös saranoitu ja vastapainoin varustettu jolloin jyrkästi taivutettujen muotojen tekeminen on helpompaa. Pussikkuus vaikuttaa lasin toimimiseen * * 20 käytännössä (esim. vääristymät, tuulilasinpyyhkimien toiminta. Pussikkuus *.I vaikuttaa myös lasin korkeusmittaan koska lasi ei merkittävästi veny, vaan * * lähinnä ainoastaan taipuu). Nykyisellään pussikkuutta ei millään laitteella • 1 « « Y mitata taivutuksen aikana, lopputarkastuksessa kylläkin. On merkittävä etu * * [·'·. jos pussikkuus saadaan mitattua taivutuksen aikana ja taivutusta voidaan * * 25 ohjata tai se voidaan keskeyttää pussikkuuden kehittymisen myötä.

• · · • · · * ♦ !··*. Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä, jolla tämä etu saavute- * \ taan. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnöllä oheisissa patenttivaatimuksissa • * * "il;* esitettyjen tunnusmerkkien perusteella.

30 • · • « ♦ • ·· • · ··· ♦ · • I ··· 2 117354

Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan viittaamalla ohasiin piirustuksiin, joissa

Kuva 1 esittää lasia reunamuotilla, joka on lasia ja muottia kuljettavan 5 muottjvaunun päällä,

Kuva 2 esittää kuvan 1 pisteiden A-A kautta kulkevassa pystytasossa otettua leikkausta lasista reunamuotiHa. Poikkileikkaus on keskeltä muottia ja kuvaan on piirretty vain muottiraina ja lasi siinä tilanteesit) sa, kun lasi ei ole vielä taipunut pussille, mutta koskettaa jo muotti- rainaa,

Kuva 3 esittää samaa kuin kuva 2, mutta muottiin on lisätty kiinteät merkit ("tuntosarvet") helpottamaan kuvausta, ja 15

Kuva 4 esittää muotilla olevaa lasia pussille taipuneena.

Kun tässä selostuksessa puhutaan lasilevystä, voidaan yhtä hyvin tarkoittaa kahden päällekkäisen lasilevyn muodostamaa lasilevyparia, jonka lasilevyt • '* 20 taivutetaan yhtä aikaa.

• · » • · i • · .

«»« • «

Taivutuspussikkuuden mittausmenetelmä suoritetaan seuraavasti.

• · · ♦ · · ··· I ·· · • « · • ' · 1. Sijoitetaan matriisikamera johonkin 3D-pisteeseen (esim. kuva 1 katsojan 25 paikalle) siten että kuvaan merkityt pisteet A ja lasiin pisteiden A välille : V, muodostuva taivutuspussi näkyvät Huomioidaan kuvaan 1 merkitty pää-

]··!. koordinaatisto X-Y-Z

• ·

»M

* · « 2. Muotin 1 pisteiden A näkyvyyttä kameralla voidaan parantaa lisäämällä * · 30 muottiin kiinteät merkit 2 ("tuntosarvet"), eli esim. paksusta rautalangas- * · V·: ta tehdyt maalatut tapit, jotka taivutetaan lasin alueen ulkopuolelle siten • * • · * 3 117354 että niiden korkeusasema on tiedetty (korkeusaseman ei tarvitse olla sama kuin lasin yläpinnan, koska silloin tapit heittäisivät lasin asettamista muotille). Kts. Kuva 3.

5 3. Tehdään seuraavat perusolettamukset - Ajatellaan apukoordinaatisto jossa X-akseli kulkee pisteiden A kautta ja Y-koordinaatin suunta pysyy samana (Z suunta voi hieman muuttua pystysuorasta, mutta ei käytännössä vaikuta merkitsevästi laskentaan). Ajatellaan apukoordinaatiston origo pisteiden A väliseen keskipistee- 10 seen.

- Nyt lasin keskikohdan pussikkuus on lineaarisesti verrannollinen lasin keskipisteen ja apukoordinaatiston origon väliseen etäisyyteen (jos tuntosarvet oli tehty hieman alemmas kuin lasin yläpinta, niin se pitää ottaa huomioon).

15 4. Lasin yläpinta on kameralle erittäin vaikea nähdä, ja ilman apulaitteita on lähes mahdotonta erottaa esim. tuota mainittua lasin keskipistettä. Keskipiste voidaan tehdä näkyväksi esim.

... - sijoittamalla piimaa-pulverista tehty pieni kiinteä kasa lasin keskipistee- t · *:*:* 20 seen yläpinnalle tai lasilevyjen väliin. Tämä kasa ei vaikuta lasin taipu- • * * M* miseen eikä jätä lasiin jälkeä (piimaata käytetään yleisesti lasien taivu- * · tuksessa päällekkäin lasien välissä erottamassa lasit toisistaan jotta ne »· · j.‘V eivät taivutuksessa sula toisiinsa kiinni), mutta kasa näkyy kameralle * * ]···. erittäin hyvin. Kysymykseen voi tulla myös pieni nokare kiinteässä muo- * · 25 dossa, esim. kuituhuopana olevaa ainetta, jota käytetään kuuman lasin : v. kosketuspinnoissa. Lisäaine voi olla myös pisteinä tai pisaroina.

• · !···. - Laittamalla lasien väliin tai lasin yläpinnalle runsaasti piimaata tasaiseksi * » \ kerrokseksi, ja kohdistamalla uunin katon läpi lasersäde lasin keskipis- * * · lii teeseen jolloin piste taas näkyy kameralle erittäin hyvin.

V 30 « · • « · ♦ · * • · »· · • · · • · · 4 117354 5. Lasin taipuessa lasin merkitty keskipiste liikkuu ainoastaan vertikaalisuun-taan, se ei siirry X- tai Y-suunnassa normaalisti mihinkään, joten kun tiedämme kameran sijainnin, niin lasin pussikkuuden mittaaminen mat-riisikameran kuvaa tulkitsemalla onnistuu yksiselitteisesti.

5

Kuvaamiseen voidaan käyttää tavallista matriisikameraa esim. 4096 x 4096 tai 8192 x 8192 resoluutiolla. Kamera voidaan sijoittaa mihin tahansa pisteeseen josta sillä on hyvä näkyvyys pisteisiin A ja taivutuspussikkuuden rataan (erottelukyky Z-suuntaan). Edullista on sijoittaa kamera apukoordinaatiston 10 Y-akselille vertikaalisuunnassa sen verran lasia korkeammalle että lasin taipunut ulkoreuna ei haittaa näkyvyyttä mainittuihin pisteisiin.

Mikäli halutaan seurata viivalla A-A muiden pisteiden taipumista kuin pelkkää keskipussikkuutta, niin se onnistuu merkitsemällä kyseiset pisteet lasille sa-15 maila tavoin kuin lasin keskipiste. Kameraa lukevan ohjelman tulee tietää pisteiden sijainti A-A suunnassa.

Jos muotin geometria tiedetään, pisteitä voidaan sijoittaa myös muualle kuin linjalle A-A, mutta tällöin pitää tietää muottigeometriasta jotain. Lisäämällä 20 muottiin referenssipisteitä ("tuntosarvia"), seurantaan voidaan ottaa lisäpis- * 1 2 3 1 I..' teitä näiden referenssipisteiden välisiltä janoilta yhä tuntematta muottigeo- • 1 metriaa.

• · » • · » • M « • « · • · [··’. Käytännössä kamera voidaan sijoittaa uunin ulkopuolelle uunin seinään (pää- * 1 25 ty- tai sivuseinään) tai kattoon tehdyn ikkunan taakse.

•« · • · · « · .···. Jos uunissa on peräkkäisiä osastoja, kuten yleensä on, voisi osastojen välissä \ olla enemmän tilaa kameralle.

• · · • · » *11 « · « · · · 2 • «· • 1 • « · • 1 3 5 117354

Tarvittaessa voidaan viivakameralla kuvata myös liikkuvassa vaunussa olevaa lasia, synkronoimalla kuvaus liikkeeseen ja muodostamalla normaalia kuvaa vastaava kuva, jonka perusteella prosessia ohjataan.

» « • 1 ··· • » • · 1 * · ♦ ··· • « • « • · « « · • · · ··· · ·· I • · · • · • · ♦ « * · · ·· · * m m « · « « **Φ§ι • 1 • · · • · · • · 1 * ♦ « · ««1 • · » · « • «1 • · m · • · · ·

Claims (5)

117354

1. Menetelmä lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi, kun lasilevyä taivutetaan reunamuotilla (1), jossa menetelmässä taivutuspussikkuutta mi- 5 tataan matriisikameralla ja mittaustieto on kytketty ohjaamaan taivutuspro-sessin etenemistä, erityisesti lasin lämmittämistä tai taivutusprosessin keskeyttämistä, tunnettu siitä, että lasin pinnalle tai lasilevyjen väliin tehdään keinotekoisesti kameralla havaittava piste tai pisteitä ja kamera suunnataan suoraan kohti lasia pisteen tai pisteiden havaitsemiseksi. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä taivutusuunin sisällä olevalla reunamuotilla olevan lasilevyn tai kahden päällekkäisen lasilevyn taivutuspussikkuuden mittaamiseksi, tunnettu siitä, että reunamuottiin (1) tehdään erilliset kameramittausta helpottavat, taivutusprosessiin vaikuttamattomat kiin- 15 teät merkit (2).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä taivutusuunin sisällä olevalla reunamuotilla olevan lasilevyn tai kahden päällekkäisen lasilevyn tai-vutuspussikkuuden mittaamiseksi, tunnettu siitä, että lasin pinnalla oleva • « . v. 20 piste tai pisteitä tehdään kameralle näkyväksi sijoittamalla lasilevyn pinnalle • * tai lasilevyjen väliin taivutusprosessia häiritsemätöntä materiaalia yksittäisenä • · * : j*: kasana, nokareena, pisteenä tai pisarana. ·· ♦ • φ · * · • · • * *

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä taivutusuunin sisällä 25 olevalla reunamuotilla olevan lasilevyn tai kahden päällekkäisen lasilevyn tai- • · • ♦ t :f* : vutuspussikkuuden mittaamiseksi, tunnettu siitä, että lasin pinnalla oleva • * piste tehdään kameralle näkyväksi sijoittamalla lasilevyn pinnalle tai lasilevy- « * : jen väliin taivutusprosessia häiritsemätöntä materiaalia laajana alueena ja * * '·;·* kohdistamalla tähän alueeseen valonsäde tai -säteitä. 30 • · * · · • 9· • · 117354

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kamera on sijoitettu lasin yläpuolelle akselille, jonka suunta on olennaisesti poikittainen merkkien (2) väliseen janaan nähden. M· • « • « Ψ 9 « • ♦ 1 • fr · » » • · 9 • » * » «M • · • · · • t » • ·« t • i a • 4 · • ♦ Φ·· • ♦ • i ll| • · 1 « · f *M 1 • a » • » • · • a a • · • · a • a a aa· « • Il a 1 • a Ml a • a f i « aa» «•f 9 9 • · · • ·· Φ · δ 117354 ! Patentkrav