FI117325B - Hydraulisesti säädettävä kartiomurskain sekä murskaimen aksiaalilaakeriyhdistelmä - Google Patents

Description

117325 HYDRAULISESTI SÄÄDETTÄVÄ KARTIOMURSKAIN SEKÄ MURSKAIMEN AKSIAALILAAKERIYHDISTELMÄ

Keksinnön tausta 5

Keksintö liittyy kartiomurskaimiin. Tarkemmin keksintö koskee kartiomurskaimen hydraulista asetuksensäätöjäij estelyä sekä asetuksensäätöjäijestelyssä käytettäväksi soveltuvaa murskaimen aksiaalilaakeriyhdistelmää.

10 Patenttikiij allisuus samoin kuin alan ammattimiehet tuntevat useita erilaisia murskaimia, joissa kiven tai vastaavien kovien materiaalien murskaus tapahtuu kahden oleellisesti katkaistun ympyräkartion muotoisen murskausterän väliin rajoittuvassa murskauskammiossa. Tällaista murskainta kutsutaan kartiomurskaimeksi.

15

Murskatun lopputuotteen laadun kannalta on oleellista, että murskauskammion muoto ei oleellisesti muutu murskaustapahtuman aikana. Tuotetun murskeen raekoon kannalta oleellinen on ns. murskaimen asetus eli murskaimen ; et murskausterien välinen etäisyys murskaimen työkierron aikana. Murskausterien **i a 20 kuluessa murskaimen asetus kuitenkin muuttuu. Muutoksen kompensoimiseksi a a a a , .·. murskaimissa on jo pitkään ollut erilaisia asetuksensäätöratkaisuja.

···* ..,.: Patenttikiq allisuus samoin kuin alan ammattimiehet tuntevat useita tällaisia .:. ratkaisuj a. Monet niistä ovat hydraulikäyttöisiä.

···· * · • * aa · 25 Suomalaisesta patenttihakemuksesta FI-200405S5 (Nieminen et ai.) ilmenee : : *: hydraulisesti säädettävä kartiomurskain, jossa hydraulisen säätöjäijestelyn mäntä- :***: sylinteripari on sijoitettu murskaimen runkoon liikkumattomaksi kiinnitetyn .pääakselin yläpään ja pääakselin yläpään ympärille runkoon nähden liikkuvaksi ·**'. asennetun murskauspään väliin jäävään tilaan. Näin on saavutettu ulkomitoiltaan ··· .L 30 pienikokoinen murskain joutumatta tinkimään murskauskammion koosta ja sitä * » * l..' kautta murskaimen kapasiteetista.

• · 2 117325

Julkaisusta tunnetaan kaksi erilaista hydraulista säätöratkaisua, joista toisessa säätömäntä on mäntä-sylinteri-parin alempi osapuoli ja toisessa säätömäntä on mäntä-sylinteri-parin ylempi osapuoli.

5 Samassa patenttijulkaisussa murskaimen asetuksen säätämisessä tarvittava paineväliaine tuodaan hydraulisen asetuksensäätösylinterin paineväliainetilaan j oustavalla letkulla murskaimen pääakselin sisällä kulkevassa voiteluainekanavassa. Julkaisun esittämän keksinnön eräässä suoritusmuodossa letku on kiinnitetty yläpäästään säätömännän alapään ulokkeeseen, joka ulottuu läpi murskaimen 10 aksiaalilaakeriyhdistelmän jajoka uloke samoin kuin itse mäntä sisältää kanavan paineväliaineen johtamiseen läpi männän säätösylinterin paineväliainetilaan. Julkaisun esittämän keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa letku on kiinnitetty yläpäästään säätösylinterin alapään ulokkeeseen, joka ulottuu läpi murskaimen aksiaalilaakeriyhdistelmän ja joka uloke samoin kuin itse sylinterin 15 pohja sisältää kanavan paineväliaineen johtamiseen säätösylinteriin männän alapuoliseen paineväliainetilaan.

Murskaimen hydraulisen asetuksensäätöjärjestelyn hydraulisylinteri-mäntä- . . yhdistelmä 12,13 voidaan luonnollisesti murskaimen hydraulisen ohjauspiirin (ei • · ♦ "V 20 esitetty) avulla järjestää toimivaksi myös varolaitteena tilanteissa, joissa • · · • · * l ^ murskaimen murskauskammioon joutuu erehdyksessä syötemateriaalin joukossa » « t jotain murskautumatonta materiaalia, esimeikiksi lujaa metallia. Tällaisissa » * e:. tilanteissa voidaan hydraulisen ohjauspiirin avulla järjestää hydraulisylinteri-mäntä- .···. yhdistelmä 12,13 toimimaan siten, ettämurskautumattoman materiaalin joutuessa • « ·· · 25 murskauskammioon ja hydraulisen ohjausjärjestelmän havaitessa epänormaalin .:. hydraulipaineen nousun asetuksensäätöjärjestelyn paineväliainetilassa,

K M I

.·*· j paineväliainetta päästetään pois asetuksensäätöjäqestelystä järjestelmän paineen » · · : laskemiseksi ja murskaimen asetuksen suurentamiseksi siten, että murskautumaton

I M

materiaali pääsee poistumaan murskauskammiosta vaurioittamatta murskainta.

• « * 30 Tällainen toiminto on sinänsä tunnettu tekniikan tason mukaisista murskaimista, joissa on asetuksensäätöjärjestelynä hydraulisylinteri-mäntä-yhdistelmä.

• 9 · 9 9 9 • 9 i 3 117325

Mainitun suomalaisen patenttihakemuksen FI-20040585 mukaisissa säätöpaineväliaineen johtamisratkaisuissa on eräitä heikkouksia. Rakenne vaatii käytettävältä paineväliaineletkulta paljon. Sen tulee kestää monenlaisia rasituksia: taivutusta, vääntöä, pulssimaisia paineenvaihteluita sekä näiden yhdessä ja erikseen 5 aiheuttamaa väsyttävää kuormitusta. Ratkaisuista muodostuu näin epäluotettavasti toimivia. Mikäli letkun materiaalin valinnalla pyritään eliminoimaan edellä luetellut ongelmat, ratkaisusta muodostuu myös kallis.

Ratkaisun heikkoutena on myös se, että aksiaalilaakeriyhdistelmän alempaan 10 laakeriin tulee tehdä melko suuri keskireikä säätömännän tai säätösylinterin alapään ulokkeelle, joka kulkee läpi aksiaalilaakeriyhdistelmän säätömännän tai säätösylinterin ulokkeen liikkeen sallimiseksi murskaimen käydessä. Mainitun patenttihakemuksen mukaisissa ratkaisuissahan säätömäntä- tai säätösylinteri alapään ulokkeineen on aksiaalilaakeriyhdistelmän alempaan laakeriin nähden 15 sivusuunnassa liikkuva elin. Suuri keskireikä tarkoittaa sitä, että aksiaalilaakeriyhdistelmän laakeripintojen kantopinta-alajää niiden kokonaispinta* alaan nähden verraten pieneksi, jolloin murskaimen kyky ottaa vastaan vertikaalisia murskausvoimia jää pieneksi. Tämä tarkoittaa käytännössä murskaimen : #.e kapasiteetin heikkenemistä.

• · i

• M ft AA

·· · 20 • « « * * . ,·, Suuren keskireiän vaikutuksen kompensointi taas edellyttää • · * « »· ....: aksiaalilaakeriyhdistelmän laakeripintojen ulkohalkaisijoiden kasvattamista, jolloin .:. myös itse murskaimen ulkomitat kasvavat. Tämä ei ole toivottavaa.

··· • * 25 Keksinnön lvhvt selostus • · · * » · • · e : : Tunnetun tekniikan ongelmien ratkaisemiseksi on nyt keksitty patenttivaatimuksen ....: 1 mukainen hydraulisesti säädettävä kartiomurskain sekä patenttivaatimuksen 7 . · · \ mukainen murskaimen aksiaalinen aksiaalilaakeriyhdistelmä.

• · · 30 • · · • # · *.. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa murskaimen asetuksen säätämisessä tarvittava • t paineväliaine tuodaan säätösylinterin paineväliainetilaan kuuluvaan, murskaimen 4 117325 pääakselin yläpäähän asennetusta alemmasta aksiaalilaakerista alkavaan paineväliainekanavaan murskaimen pääakselin sisällä kulkevassa voiteluainekanavassa kulkevan jäykän putken tai letkun välityksellä. Näin kyseinen putki tai letku ei joudu liikkeeseen ja sen aiheuttamaan kulutukseen murskaimen 5 käytön aikana.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan käyttää yksinkertaisempia ratkaisuja paineväliaineen tuomiseksi paineväliainetilaan kuin esitetyssä tunnetun tekniikan mukaisessa ratkaisussa. Keksinnön mukainen ratkaisu on näin kestävämpi, 10 luotettavampi ja halvempi kuin mainitussa suomalaisessa patenttihakemuksessa esitetty tekniikan tason mukainen ratkaisu.

Keksinnön mukaisessa murskaimessa on mahdollista tehdä aksiaalilaakeriyhdistelmän laakeripintojen paineväliaineen läpivientikanavista 15 pienemmät kuin aiemmin tunnetuksi tullessa tekniikassa. Tämä mahdollistaa aksiaalilaakeriyhdistelmän suuremman kantokyvyn ja siten suuremman murskaimen kapasiteetin.

; Lisäksi keksinnön mukainen murskain on myös helpompi koota ja purkaa kuin 4 * * ;· V 20 tunnettu, tekniikan tason mukainen murskain.

4 4 t » • 4*4 4 4 4 4 4 4 .,..: Täsmällisemmin keksinnön mukaiselle murskaimelle on tunnusomaista se, mitä on 4 4 esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, sekä keksinnön mukaiselle #44* aksiaalilaakeriyhdistelmälle se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 7 4 4· 25 tunnusmerkkiosassa.

• 44 4 4 44*4

Kuvioiden lvhvt selostus

4*4 - J

* * · 4 4 * 4 4 4 4 4 ....: Keksintöä kuvataan seuraavassa viitaten oheisiin kuvioihin, joissa: 30 4 4 • 4 e·"· · kuvio 1 esittää erään tekniikan tason mukaisen kartiomurskaimen 4 4 4 halkileikkauskuvantona, 5 117325 • kuvio 2 esittää erään toisen tekniikan tason mukaisen kartiomurskaimen halkileikkauskuvantona, • kuvio 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen kartiomurskaimen halkileikkauskuvantona, 5 · kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen kartiomurskaimen yksityiskohtaa suurennoksena, • kuvio 5 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisen kartiomurskaimen halkileikkauskuvantona, • kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaisen kartiomurskaimen yksityiskohtaa 10 suurennoksena, • kuviot 7 ja 8 esittävät keksinnön eräiden edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtia.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 15

Kuvioiden 1-6 mukaisten murskainten pääosat ovat: • alarunko 1, IA: · ylärunko 2, : 20 · pääakseli 3, t » · 9 *.2.1 · murskauspää eli tukikartio 4, • ulompi murskausterä 5, • · · **·; · sisempi murskausterä 6, • 1 • 1 • murskauskammio 7, j 25 · epäkeskoakseli 8, • 1 ♦ ··· · . · 1 ·. · epäkeskoakselin hammaspyörä 9, • · • » · • . · ulompi radiaalilaakeriholkki 10, » · φ...β · sisempi radiaalilaakeriholkki 11, säätösylinteri 12, 9 9 ' . 30 · säätömäntä 13, • · • suojaholkki 14, 6 117325 • voiteluainekanavisto 15, • paineväliaineen syöttöletku 16, • ylempi aksiaalilaakeri 17, • alempi aksiaalilaakeri 18, 5 · paineväliainetila 19, • pölytiivistys 20, • säätömännän paineväliainekanava 21, • säätösylinterin paineväliainekanava 22, • paineväliaineen syöttöjohto 31, 10 · epäkeskoakselin voiteluainekanava 41, • aksiaalilaakeriyhdistelmän tiivisterengas 42, • säätömännän tiivisterengas 43, • liitin 44, • paineväliainekanava 45, 15 · voiteluainetila 46, • säätösylinterin tiivisterengas 61, • tiivisterenkaan ura 71, • tiivisterenkaan tiivistysosa 81, • · • · · ••Il · tiivisterenkaan jousto-osa 82.

»· · e · · : ·* 20 * · * *···* Kuvioissa 1,2,3 ja 5 murskaimen asetus on merkitty s-kiijaimella.

• · «*« ’Xl Kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen tekniikan tason mukaisten murskaimen runko .f · • * muodostuu kahdesta pääyksiköstä: alarungosta 1 sekä ylärungosta 2. Ylärunkoon β·β 25 kiinnitetty ulompi murskausterä 5 ja murskauspään eli tukikartion 4 välityksellä a [··*, pääakselille 3 kiinnitetty sisempi murskausterä 6 muodostavat murskauskammion « i • 1 ^ / e 7, j ahon murskattava materiaali syötetään murskaimen yläpuolelta.

» • 99 9 9 9 9 9 . Murskaimen pääakseli 3 on kiinnitetty liikkumattomasti murskaimen alarunkoon.

··» *·*·* 30 Pääakselille on pyöritettävästi asennettu epäkeskoakseli 8 jota käyttölaite (ei • · · « · · i *ί esitetty) ja voimansiirto (esityksen yksinkertaistamisen vuoksi ei myöskään esitetty) 117325 7 pyörittävät hammaspyörän 9 välityksellä. Epäkeskoakselin 8 sisäreiän keskiakseli on epäkeskoakselin ulkopinnan keskiakseliin nähden vinossa tai yhdensuuntaisesti eriakselinen. Murskaimen käydessä ja epäkeskoakselin pyöriessä murskaimen pääakselin 3 keskiakselin ympäri, pääakselin 3 ympärillä, epäkeskoakselille 5 p yöritettäv asti asennettu murskauspää 4 joutuu vaakatasossa o ski Ilo ivaan tai kiertävään liikkeeseen suhteessa murskaimen runkoon 1 ja pääakseliin 3.

Täsmällisemmin ottaen epäkeskoakselin 8 sisäreiän vinoudella tarkoitetaan tässä sitä, että epäkeskoakselin sisäreiän keskiakseli on kallellaan suhteessa 10 epäkeskoakselin ulkopinnan keskiakseliin.

Murskaimen pääakselin 3 ja epäkeskoakselin 8 sekä epäkeskoakselin ja murskauspään 4 välissä käytetään tavallisesti laakeriholkkeja 10,11. Murskauspäähän 4 kohdistuvat vaakatason suuntaiset murskausvoimat välittyvät 15 murskaimen runkoon 1 murskaimen pääakselin 3, epäkeskoakselin 8 ja näiden välissä mahdollisesti käytettävien laakeriholkkien 10,11 välityksellä.

Murskaimen murskauspään 4 ja pääakselin 3 rajoittamaan tilaan on muodostettu tila . . # murskaimen hydraulisen asetuksensäätö- ja varoj äg estelyn hydraulisylinteri-mäntä- * # · •IV 20 yhdistelmälle 12,13. Murskauksen murskauspäähän kohdistamat pystysuorat • » # ,1, murskausvoimat välittyvät murskauspäästä 4 murskaimen runkoon 1 säätösylinterin • « · «*« 12 ja säätömännän 13 sekä niiden väliin jäävässä paineväliainetilassa 19 olevan m · paineväliaineen sekä murskaimen aksiaalilaakeriyhdistelmän 17,18 välityksellä.

·«·* .***. Aksiäalilaakeriyhdistelmä koostuu tavallisesti kahdesta toisiinsa nähden liukuvasti 25 asetellusta ylemmästä aksiaalilaakerista 17 ja alemmasta aksiaalilaakerista 18, ·$· joiden välinen kosketuspinta muodostaa aksiaalilaakeriyhdistelmän liuku- eli • * · * kantopinnan.

. B

• m • « « • ft* * · ...·: Murskaimen asetus s on säädettävissä pienemmäksi pumppaamalla hydraulisen 30 asetuksensäätö-ja varojägestelyn hydraulisylinteri-mäntä-yhdistelmän 12,13 * » y'. paineväliainetilaan 19 paineväliainetta. Vastaavasti murskaimen asetus s on * *# säädettävissä suuremmaksi päästämällä paineväliainetilasta 19 paineväliainetta / 117325 8 pois. Painelähteenä toimii parhaiten yleisesti tunnettu yhdistetty murskaimen paineistus- ja voitelulaite (ei esitetty).

Säätösylinterille 12 ja männälle 13 murskauspäähän muodostetun tilan pinnalla 5 voidaan käyttää suojahoUdda 14 suojaamaan murskauspäätä kulumiselta.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisten tekniikan tasoa edustavien murskaimien oleellinen keskinäinen ero on se, miten säätösylinteri 12 ja säätömäntä 13 on aseteltu toisiinsa nähden. Kuvion 1 mukaisessa murskaimessa säätömäntä 13 lepää murskaimen 10 pääakselin päällä aksiaalilaakeriyhdistelmän 17,18 varassa. Kuvion 2 mukaisessa murskaimessa säätösylinteri 12 lepää murskaimen pääakselin päällä aksiaalilaakeriyhdistelmän varassa.

Kuvion 1 mukaisessa murskaimessa säätömäntään 13 on muodostettu 15 paineväliainekanava 21, jonka läpi paineväliaine johdetaan murskaimen hydraulisen asetuksensäätö- ja varojäijestelyn hydraulisylinteri-mäntä-yhdistelmän 12,13 paineväliainetilaan 19. Säätömännän paineväliainekanava muodostaa männän 13 alapäähän putkimaisen ulokkeen, joka kulkee läpi . a«' aksiaalilaakeriyhdistelmän ylemmän j a alemman aksiaalilaakerin 17,18 j a liittyy • · ♦ *·* V 20 alapäästään voiteluainekanaviston 15 sisällä kulkevaan paineväliaineen • · Λ « , .·. syöttö letkuun 16. Koska säätömäntä liikkuu murskattaessa yhdessä murskauspään 4

• · A

kanssa sivusuunnassa suhteessa runkoon, alemman aksiaalilaakerin 18 keskireikä • · ... on jouduttu tekemään niin suureksi, että se sallii männän 13 alapään putkimaisen ulokkeen liikkeen. Ratkaisun heikkoutena on se, että aksiaalilaakeriyhdistelmän 17, 25 18 laakeripintojen kantopinta-ala jää niiden kokonaispinta-alaan nähden verraten *;* pieneksi, jolloin murskaimen kyky ottaa vastaan vertikaalisia murskausvoimia jää pieneksi. Tämä tarkoittaa käytännössä murskaimen kapasiteetin heikkenemistä.

· j Suuren keskireiän vaikutuksen kompensointi taas edellyttää * * ....: aksiaalilaakeriyhdistelmän laakeripintojen ulkohalkaisijoiden kasvattamista, jolloin .1. 30 myös itse murskaimen ulkomitat kasvavat. Tämä ei ole toivottavaa.

♦ ·* • « • · « ♦ ·« / 9 117325

Edelleen, koska säätömäntä liikkuu murskattaessa sivusuunnassa yhdessä murskauspään 4 kanssa, paineväliaineen syöttöjohtona täytyy käyttää joustavaa letkua 16. Rakenne vaatii käytettävältä paineväliaineletkulta paljon. Sen tulee kestää monenlaisia rasituksia: taivutusta, vääntöä, pulssimaisia paineenvaihteluita 5 sekä näiden yhdessä ja erikseen aiheuttamaa väsyttävää kuormitusta. Ratkaisuista muodostuu näin epäluotettavia. Mikäli letkun muotoilun, rakenteen ja materiaalin valinnalla pyritään eliminoimaan edellä luetellut ongelmat, ratkaisusta muodostuu myös kallis.

10 Kuvion 2 mukaisessa murskaimessa paineväliaineen tuonti murskaimen hydraulisen asetuksensäätö-ja varojäqestelyn hydraulisylinteri-mäntä-yhdistelmän 12, 13 painevaliainetilaan 19 läpi aksiaalilaakeriyhdistelmän ylemmän ja alemman aksiaalilaakerin 17,18 on toteutettu lähes samalla tavoin kuin kuvion 1 mukaisessa murskaimessa. Erona on ainoastaan, että kuvion 2 mukaisessa murskaimessa 15 paineväliainekanava 22 on muodostettu säätösylinteriin 12. Tässä tapauksessa säätösylinterin paineväliainekanava muodostaa sylinterin 12 alapäähän putkimaisen ulokkeen joka kulkee läpi aksiaalilaakeriyhdistelmän ylemmän ja alemman aksiaalilaakerin 17,18 liittyäkseen alapäästään voiteluainekanaviston 15 sisällä . . kulkevaan paineväliaineen syöttöletkuun 16. Kuvion 2 mukaisessa murskaimessa SS ! "V 20 säätösylinteri 12 liikkuu murskattaessa yhdessä murskauspään 4 kanssa ί * · * 1' sivusuunnassa suhteessa murskaimen runkoon, joten tässäkin tapauksessa alemman • · · '\*m· aksiaalilaakerin 18 keskireikä on jouduttu tekemään suureksi, jolloin se sallii sylinterin 12 alapään putkimaisen ulokkeen liikkeen. Paineväliaineen syöttöletkulle .·*·. 16 ratkaisu asettaa samat vaatimukset kuin kuvion 1 mukainen ratkaisu.

• · • ·* 25 ·»· Kuvio 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen kartiomurskaimen m ·* » :***: halkileikkauskuvantona ja kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen kartiomurskaimen *** .·* : kohtaa A suurennoksena. Kuvioissa 3 ja 4 esitetyn keksinnön suoritusmuodon • ti ....: oleellinen ero kuviossa 1 esitettyyn lähimpään tunnettuun tekniikan tasoon nähden • # 30 on tavassa, jolla paineväliaineen tuonti murskaimen hydraulisen asetuksensäätö- ja • · » * Γ*. varojäqestelyn hydraulisylinteri-mäntä-yhdistelmän 12,13 paineväliainetilaan 19

• M

läpi aksiaalilaakeriyhdistelmän 17,18 on toteutettu. Säätömännän 13 / 10 1 1 7325 paineväliainekanava 21 ei muodosta männän alapäähän putkimaista uloketta. Paineväliaineen syöttöj ohto 31 ei kytkeydy yläpäästään säätömäntään vaan aksiaalilaakeriyhdistehnän 17,18 alempaan aksiaalilaakeriin IB. Säätömäntään 13 ja aksiaalilaakeriyhdistelmään 17,18 on muodostettu paineväliainekanava 45 5 Saijana yksinkertaisia, toisiinsa avautuvia aukkoja siten, että mäntään 13 tai kumpaankaan aksiaalilaakeriin 17,18 ei ole muodostettu ulokkeita, jotka ulottuisivat yhdestä osasta läpi toisen. Näin keksinnön mukaisen ratkaisun paineväliainetilan muodostavat hydraulisylinteri-mäntä-yhdistelmän paineväliainetilan 19 lisäksi aksiaalilaakereissa 17 ja 18 olevat aukot eli 10 paineväliainekanavat 45.

Paineväliainekanava 45 on erotettu voiteluainetilasta 46 aksiaalilaakeriyhdistehnän tiivisterenkaalla 42, joka pitää korkeapaineisen paineväliaineen kanavan sisällä siten, että paineväliainetta ei pääse merkittävästi purkautumaan 15 paineväliainekanavasta voiteluainetilaan 46 ja että murskaimen säätöpaine paineväliainetilassa 19 ei pääse laskemaan j a murskaimen asetus vastaavasti suurenemaan. Tiivisterengas 42 estää myös paineväliainetta ja voiteluainetta sekoittumasta merkittävästi toisiinsa, vaikka parhaiten keksintö toteutetaankin siten, * . että paineväliaine ja voiteluaine ovat samoja aineita, jolloin vähäisellä ! * ! «V 20 paineväliaineen purkautumisella paineväliainekanavasta 45 voiteluaineillaan 46 ei • * X ole merkitystä.

ti* ··«

• I

.** Kuvioiden 3 ja 4 mukaisessa keksinnön suoritusmuodossa paineväliainekanava 45 ···· .···. on lisäksi eristetty voiteluainetilasta 46 säätömännän tiivisterenkaalla 43, joka estää • · » 25 paineväliaineen purkautumisen paineväliainekanavasta säätömännän 13 ja ylemmän .·· aksiaalilaakerin 17 välistä.

*··· M* • t • * • m # X : Voiteluainekanaviston 15 - mukaanlukien murskauspään 4 sisään jäävä • ·· m · ψ voiteluainetila 46 - tehtävänä on johtaa voiteluainetta murskaimen liukupinnoille, • · 30 joita on ainakin pääakselin 3 ja epäkeskoakselin 8 välissä, epäkeskoakselin ja * 5 ***. murskauspään 4 välissä, säätömännän 13 ja pääakselin 3 välissä, näihin • * « mahdollisesti liittyvien laakerielimien 10,11,17,18 pinnoilla, / 117325 π pölytiivistysjärjestelyn 20 pinnoilla sekä epäkeskoakselin hammaspyörän 9 ja voimansiirron (ei esitetty) pinnoilla. Voiteluainekanavistoon 15 kuuluvat lisäksi alempaan aksiaalilaakeriin 18 muodostetut reiät (ei esitetty), jotka sallivat voiteluaineen tunkeutumisen aksiaalilaakeriyhdistelmän 17,18 liukupinnoille, sekä 5 epäkeskoakselin voiteluainekanava 41, joka sallii voiteluaineen pääsyn voiteluainetilasta 46 epäkeskoakselin hammaspyörälle 9, murskaimen voimansiirrolle ja pölytiivistykselle 20.

Alan ammattimiehelle itsestään selvää on, että keksintö ei rajoitu millään tavalla 10 johonkin tiettyyn aksiaalilaakeriyhdistelmän laakerielimien 17,18 tai tiivisterenkaiden 42,43 lukumäärään. Keksintö voidaan toteuttaa myös esimerkiksi siten, että säätömäntä 13 ja ylempi aksiaalilaakeri 17 muodostuvat yhdestä ja samasta osasta, jolloin tiivistettä 43 ei tarvita. Itsestään selvää on myös, että päällekkäisten laakerielimien 17,18 lukumäärän lisääntyessä tiivisteitä tarvitaan 15 vähintään yhtä monta kuin on laakerielimien välisiä liukupintoja. Edelleen itsestään selvää on, että laakeripintojen välille voidaan asetella myös kaksi tai useampia halkaisijaltaan erikokoisia sisäkkäisiä tiivisterenkaita.

* . Koska säätömännässä ei ole uloketta joka ulottuisi läpi aksiaalilaakeriyhdistelmän * I # * * * 20 17,18 liukupinnan, voidaan aksiaalilaakeriyhdistelmään muodostetun ] paineväliainekanavan aukot mitoittaa pienemmiksi kuin tunnetuissa tekniikan tason • · * mukaisissa murskaimissa. Näin saavutetaan pienemmällä laakerielimien • f kokonaishalkaisijalla suurempi laakerielimien kantopinta kuin tekniikan tason ···· ,**·. mukaisissa murskaimissa. Paineväliainekanavan 45 aukkojen mitoituksessa on 25 oleellista huomioida epäkeskoakselin 8 epäkeskeisyyden aiheuttaman murskaimen . ·. iskuliikkeen pituus eli laakerielimien 17,18 maksimisiirtymä toisiinsa nähden sivusuunnassa. Aukot tulee mitoittaa siten, että pameväliainekanava 45 pysyy »it ; avoimena kaikissa tilanteissa siten, että kanavan aukot pääsevät avautumaan toinen • » * toisiinsa.

• * .:. 30 • » *

Iskuliikkeen pituus on huomioitava myös paineväliainekanavaan hittyvien tiivisterenkaiden 42,43 mitoituksessa. Oleellista on, että tiivisterenkaat asettuvat / 117325 12 kaikissa käyttöolosuhteissa laakeripintojen väliin» eivätkä esimerkiksi paineväliainekanavan aukkojen kohdalle tai yhden laakerielimen 17,18 laakeripinnan ulkopuolelle.

5 Paineväliaineen syöttöjohdon 31 ja alemman aksiaalilaakeiiin 18 välinen liitos voidaan toteuttaa irrotettavasti liittimellä 44. Koska alempi aksiaalilaakeri ei oleellisesti liiku säätömännän 13 mukana murskaimen runkoon 1 ja siten paineväliaineen syöttöjohtoon 31 nähden murskaimen käydessä, kohdistuu paineväliaineen syöttöjohtoon huomattavasti pienempiä rasituksia kuin tunnetuissa, 10 tekniikan tason mukaisissa murskaimissa. Kuvioiden 3 ja 4 mukaisessa keksinnön suoritusmuodosssa paineväliaineen syöttöjohdon rakenne, muotoiluja materiaali voidaan valita huomattavasti vapaammin kuin tekniikan tason mukaisissa murskaimissa. Syöttöjohtona voidaan käyttää esimerkiksi yksinkertaista kaupallisesti saatavana olevaa metallista tai muovista putkea tai tavanomaista 15 hydrauliikkaletkua tai erilaisista kerrostetuista materiaaleista tai komposiittirakenteista koottuja johtoja.

Edullisesti murskaimen ylempi aksiaalilaakeri 17 ja säätömäntä 13 ovat , . irrotettavasti kiinnitetyt murskaimen murskauspäähän 4 siten, että murskainta » · » • · · "V 20 koottaessa j a murskainta purettaessa kaikki kolme mainittua osaa voidaan nostaa « · 9 * » * ^ murskaimeen/murskaimesta yhtenä kokonaisuutena.

* 1 · • * t;t Kuvio 5 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisen • .

,1··, kartiomurskaimen halkileikkauskuvantona ja kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaisen * « • » * 25 kartiomurskaimen kohtaa B suurennoksena.

1« * i*t| :***: Kuvioissa 5 ja 6 esitetyn keksinnön suoritusmuodon oleellinen ero kuvioissa 3 ja 4 • φ1 : esitettyyn suoritusmuotoon nähden on se, miten säätösylinteri 12 ja säätömäntä 13 • 1· on aseteltu toisiinsa nähden. Kuvioiden 3 ja 4 mukaisessa murskaimessa • 1 „;. 30 säätömäntä 13 lepää murskaimen pääakselin päällä aksiaalilaakeriyhdistelmän * 1 • · ·. varassa. Kuvioiden 5 ja 6 mukaisessa murskaimessa säätösylinteri 12 lepää « # · « ·· / 1 murskaimen pääakselin päällä aksiaalilaakeriyhdistelmän varassa.

,3 1 1 7325

Kuvioissa 5 ja 6 esitetyn keksinnön suoritusmuodon oleellinen ero kuviossa 2 esitettyyn lähimpään tunnettuun tekniikan tasoon nähden on tavassa, jolla paineväliaineen tuonti murskaimen hydraulisen asetuksensäätö-ja varojäijestelyn 5 hydraulisylinteri-mäntä-yhdistelmän 12,13 paineväliainetilaan 19 läpi aksiaalilaakeriyhdistelmän 17,18 on toteutettu. Säätösylinterin 12 paineväliainekanava 22 ei muodosta sylinterin alapäähän putkimaista uloketta. Paineväliaineen syöttöjohto 31 ei kytkeydy yläpäästään säätösylinteriin vaan aksiaalilaakeriyhdistelmän 17,18 alempaan aksiaalilaakeriin 18. Säätösylinteriin 12 10 ja aksiaalilaakeriyhdistelmään 17,18 on muodostettu paineväliainekanava 45 sarjana yksinkertaisia, toisiinsa avautuvia aukkoja siten, että sylinteriin 12 tai kumpaankaan aksiaalilaakeriin 17,18 ei ole muodostettu ulokkeita, jotka ulottuisivat yhdestä osasta läpi toisen. Näin keksinnön mukaisen ratkaisun paineväliainetilan muodostavat hydraulisylinteri-mäntä-yhdistelmän 15 paineväliainetilan 19 lisäksi aksiaalilaakereissa 17 ja 18 olevat aukot eli paineväliainekanavat 45.

Paineväliainekanava 45 on erotettu voiteluainetilasta 46 aksiaalilaakeriyhdistelmän , . tiivisterenkaalla 42, joka pitää korkeapaineisen paineväliaineen kanavan sisällä * · · 4 4 4 "V 20 siten, että paineväliainetta ei pääse merkittävästi purkautumaan B 4 4 • 4 ‘ « paineväliainekanavasta voiteluaineillaan 46 ja että murskaimen säätöpaine • · · I". paineväliainetilassa 19 ei pääse laskemaan ja murskaimen asetus vastaavasti B 4 , j e suurenemaan. Tiivisterengas 42 estää myös paineväliainetta ja voiteluainetta *444 ,···, sekoittumasta merkittävästi toisiinsa, vaikka parhaiten keksintö toteutetaankin siten, • 4 44 4 25 että paineväliaine ja voiteluaine ovat samoja aineita, jolloin vähäisellä •:. paineväliaineen purkautumisella paineväliainekanavasta 45 voiteluaineillaan 46 ei 4444 .···· ole merkitystä.

414 4 4 4 414 #4 44

Kuvioiden 5 ja 6 mukaisessa keksinnön suoritusmuodossa paineväliainekanava 45 4 4 β·β 30 on lisäksi eristetty voiteluainetilasta 46 säätösylinterin tiivisterenkaalla 61, joka 4 4 estää paineväliaineen purkautumisen paineväliainekanavasta säätösylinterin 12 ja 4 4 4 4 44 1 ylemmän aksiaalilaakerin 17 välistä.

117325 14

Voiteluainekanaviston 15 - mukaanlukien murskauspään 4 sisään jäävä voiteluaineilla 46 - tehtävänä on johtaa voiteluainetta murskaimen liukupinnoille» joita on ainakin pääakselin 3 ja epäkeskoakselin 8 välissä» epäkeskoakselin ja 5 murskauspään 4 välissä, säatösylinterin 12 ja pääakselin 3 välissä, näihin mahdollisesti liittyvien laakerielimien 10,11,17,18 pinnoilla, pölytiivistysjäijestelyn 20 pinnoilla sekä epäkeskoakselin hammaspyörän 9 ja voimansiirron (ei esitetty) pinnoilla. Voiteluainekanavistoon 15 kuuluvat lisäksi alempaan aksiaalilaakeriin 18 muodostetut reiät (ei esitetty), jotka sallivat 10 voiteluaineen tunkeutumisen aksiaalilaakeriyhdistelmän 17,18 liukupinnoille, sekä epäkeskoakselin voiteluainekanava 41, joka sallii voiteluaineen pääsyn voiteluainetilasta 46 epäkeskoakselin hammaspyörälle 9, murskaimen voimansiirrolle ja pölytiivistykselle 20.

15 Alan ammattimiehelle itsestään selvää on, että keksintö ei rajoitu millään tavalla johonkin tiettyyn aksiaalilaakeriyhdistelmän laakerielimien 17,18 tai tiivisterenkaiden 42,61 lukumäärään. Keksintö voidaan toteuttaa myös esimerkiksi siten, että säatösylinteri 12 ja ylempi aksiaalilaakeri 17 muodostuvat yhdestä ja . . samasta osasta, jolloin tiivistettä 61 ei tarvita. Itsestään selvää on myös, että • · t !!1.’ 20 laakerielimien 17,18 lukumäärän lisääntyessä tiivisteitä tarvitaan vähintään yhtä • « ’ ^ monta kuin on laakerielimien välisiä liukupintoja. Edelleen itsestään selvää on, että * 1 1 laakeripintojen välille voidaan asetella myös kaksi tai useampia halkaisijaltaan m · .;. erikokoisia sisäkkäisiä tiivisterenkaita.

···· »t» • » • 9 • 9 9 25 Koska säätösylinterissä ei ole uloketta joka ulottuisi läpi aksiaalilaakeriyhdistelmän .: > 17,18 liukupinnan, voidaan aksiaalilaakeriyhdistelmään muodostetun • · 9 9 paineväliainekanavan aukot mitoittaa pienemmiksi kuin tunnetuissa tekniikan tason 9 99 · mukaisissa murskaimissa. Näin saavutetaan pienemmällä laakerielimien 9 99 .!..: kokonaishalkaisijalla suurempi laakerielimien kantopinta kuin tekniikan tason f 1 30 mukaisissa murskaimissa. Paineväliainekanavan 45 aukkojen mitoituksessa on 9 9 9 9. t " 1. oleellista huomioida epäkeskoakselin 8 epäkeskeisyyden aiheuttaman murskaimen 9 9 9 9 99 / 1 iskuliikkeen pituus eli laakerielimien 17,18 maksimisiirtymä toisiinsa nähden 15 1 1 7325 sivusuunnassa. Aukot tulee mitoittaa siten, että paineväliainekanava 45 pysyy avoimena kaikissa tilanteissa siten, että kanavan aukot pääsevät avautumaan toinen toisiinsa.

5 Iskuliikkeen pituus on huomioitava myös paineväliainekanavaan liittyvien tiivisterenkaiden 42,61 mitoituksessa. Oleellista on, että tiivisterenkaat asettuvat kaikissa käyttöolosuhteissa laakeripintojen väliin, eivätkä esimerkiksi paineväliainekanavan aukkojen kohdalle tai yhden laakerielimen 17,18 laakeripinnan ulkopuolelle.

10

Paineväliaineen syöttöjohdon 31 ja alemman aksiaalilaakeriin 18 välinen liitos voidaan toteuttaa irrotettavasti liittimellä 44. Koska alempi aksiaalilaakeri ei oleellisesti liiku säätösylinterin 12 mukana murskaimen runkoon 1 ja siten paineväliaineen syöttöjohtoon 31 nähden murskaimen käydessä, kohdistuu 15 paineväliaineen syöttöj ohtoon huomattavasti pienempiä rasituksia kuin tunnetuissa, tekniikan tason mukaisissa murskaimissa. Kuvioiden 5 ja 6 mukaisessa keksinnön suoritusmuodossa paineväliaineen syöttöjohdon muotoilu, rakenne ja materiaali voidaan valita huomattavasti vapaammin kuin tekniikan tason mukaisissa . . murskaimissa. Syöttöjohtona voidaan käyttää esimerkiksi yksinkertaista * « * "V 20 kaupallisesti saatavana olevaa metallista tai muovista putkea tai tavanomaista • * « * · * ; hydrauliikkaletkua tai erilaisista kerrostetuista materiaaleista tai » « · • * # ***. komposiittirakenteista koottuja johtoja.

* * « ·«· ’··, Edullisesti murskaimen ylempi aksiaalilaakeri 17 sekä säätösylinteri 12 ja * · 25 säätömäntä 13 ovat irrotettavasti kiinnitetyt murskaimen murskauspäähän 4 siten, että murskainta koottaessa ja murskainta purettaessa kaikki neljä mainittua osaa .***· voidaan nostaa murskaimeen/murskaimesta yhtenä kokonaisuutena.

··» • # • · ♦ « ·« * J Keksinnön toimivuuden kannalta on oleellista, että tiivisterenkaiden 42,43, 61 ^ 30 rakenne, muoto ja materiaali on valittu oikealla tavalla. Tiivisterenkaiden tulee • · säilyttää tiivistyskykynsä erittäin vaativissa olosuhteissa. Tiivisteeseen kohdistuu * * * * murskaimen hydraulisen asetuksensäätö-ja varojäijestelyn paineväliaineen paine, / 16 117325 joka on murskauksen aikana tavallisesti 7-15 MPa, ylikuormitustilanteissa hetkellisesti jopa 40 MPa. Jotta tiivisterenkaan tiivistyskyky paineväliaineen painetta vastaan olisi hyvä, tulee tiivisterenkaan ja sen vastinpintojen välisen puristusvoiman olla sovellutukseen sopiva. Alan ammattimiehelle on itsestään 5 selvää, että tiivistemateriaali 42 ja sen vastinpinnan 17,18 materiaali tulee valita siten, että ne eivät kohtuuttomasti kuluta toisiaan. Lähtökohtana on, että laakeripinnan 17,18 tulee kulua tiivisterenkaan 42 kohdalla yhtä paljon kuin kohdassa, j ossa siihen ei vastaa tiivisterengas 42, vaan toinen laakeripinta 17,18.

10 Paineväliaineen lämpötila nousee murskauksen aikana tavallisesti 330-370 Kelvin-asteeseen. Murskaimen ylikuormitustilanteessa lämpötila aksiaalilaakeriyhdistelmässä 17,18 ja siten myös tiivisterenkaissa 42,43,61 saattaa hetkellisesti ja paikallisesti nousta paljon korkeammallekin, jopa 470 Kelvin-asteeseen. Vastaavasti talviolosuhteissa seisovan murskaimen lämpötila saattaa 15 laskea hyvin matalalle, esimerkiksi 240 Kelvin-asteeseen. Tämä aiheuttaa sen, että tiivisterenkaiden 42,43, 61 kulumiskestävyys-, kitka-ja kimmoisuusominaisuuksien tulee säilyä mahdollisimman tasaisina tiivisterenkaiden lämpötilan muuttuessa.

* · * · · ... . 20 Tiivisterenkaan materiaalin tai materiaalien tulee luonnollisesti myös soveltua « f · • · | ! kemiallisten ominaisuuksiensa puolesta käytettäväksi kussakin sovellutuksessa • · · tarkoituksenmukaisen paineväliaineen ja voiteluaineen kanssa. Lisäksi • 1 tiivistemateriaalilta vaaditaan matala kitkakerroin sen toimiessa yhdessä .···. liukupintansa kanssa. Edelleen, tiivistemateriaalin ja sen liukupinnan välillä ei saa • » 25 merkittävästi esiintyä alan ammattimiesten yleisesti nimellä ”stick-slip-ilmiönä” tuntemaa ilmiötä.

• 1·

♦ I

• »4 . Aksiaalilaakeripari 17,18 muodostuu kahdesta kovuudeltaan erilaisesta metallista.

* ··

Tavallisesti parin toinen laakerielin on terästä ja toinen pronssia. Tämä tulee • · • 30 huomioida tiivisterenkaan materiaalia valittaessa.

! · · • · • #♦ i · • « · • «· • « 117325 17

Tiivisterenkaan materiaali voidaan valita edellä esitettyjen vaatimusten perusteella esimerkiksi kaupallisesti saatavissa olevista tiivistemateriaaleista. Erityisen hyvin tiivisteen materiaaliksi soveltuvat polymeerimateriaalit, erityisesti tiivistekäyttöön suunnitellut kestomuovit.

5

Kuvio 7 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen tiivisterenkaan 42 rakenneratkaisun. Tiivisterengas 42 asettuu laakerielimeen 18 muodostettuun uraan 71. Edullisesti tiivisterenkaan poikkileikkaus on muotoiltu siten, että asettuessaan uraansa 71 se puristuu voimakkaasti uran pohjan ja sitä vastapäätä 10 olevan aksiaalilaakerin 17 laakeripinnan väliin. Esimerkkinä tällaisesta tiivisteen 42 poikkileikkauksen muodosta on kuviossa 7 esitetty oleellisesti V-kirjaimen muotoinen tiivisteen poikkileikkaus. V-kujaimen pohjan kärki puristuu voimakkaasti uran 71 pohjaan ja V-kirjaimen yläosan sakaroiden huiput puristuvat voimakkaasti vasten tiivisterenkaan vastinpintaa.

15

Kuvio 8 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen tiivisterenkaan 42 rakenneratkaisun. Tiivisterengas 42 koostuu ainakin kahdesta ominaisuuksiltaan erilaisesta osasta, tiivistysrenkaan tiivistysosasta 81 ja tiivistysrenkaan jousto-osasta . , 82, jotka ovat erilaista materiaalia tai rakennetta. Jousto-osan 82 tarkoituksena on # j * “ V 20 varmistaa tiivistysrenkaan 42 ja sen vastinpinnan optimaalinen puristusvoima ja ! · * ! siten paras mahdollinen tiivistyskykyjakulumiskestävyys eli elinikä. Tiivistysosan • * » 81 tarkoituksena on varmistaa tiivistysrenkaan 42 ja sen vastinpinnan paras • ♦ t;e mahdollinen kulumiskestävyys ja siten paras mahdollinen tiivistyskyky.

+ ··· • · · • * ι«· 25 Jousto-osan 82 joustavuus voi perustua paitsi jousto-osan materiaalin ominaisuuksiin, myös sen mekaanisesti joustavaan rakenteeseen. Jousto-osa 82 voi t·#* •""·; näin ollen olla esimerkiksi tarkoitukseen sopivaa kumia. Vaihtoehtoisesti j outo-osa ··· / : 82 voi olla myös lujaa metallia, jolla kuitenkin on mekaanisesti joustava rakenne.

• ·« * ♦ ♦ ♦ · 30 Alan ammattimiehelle itsestään selvää on, että keksintö ei rajoitu millään tavalla ♦ · johonkin tiettyyn tiivisterenkaan 42,43,61 ja sen uran 71 sijoitteluun.

* # · ‘ * Tiivisterenkaan ura voidaan muodostaa mihin tahansa paineväliainekanavan 45 / 18 117325 muodostavaan elimeen 12,13,17,18 tai sen vastinpintaan. Samoin tiivisterengas 42,43,61 voidaan asettaa mihin tahansa paineväliainekanavan muodostavaan elimeen 12,13,17,18 muodostettuun tiivisterenkaan uraan siten, että tiivisterengas ja sen vastinpinta muodostavat yhdessä tiivistepintaparin.

5

Keksinnön oleellisten piirteiden korostamiseksi kuvioista 1,2,3 ja 5 pois jätetty voimansiirto voi olla tavanomaista alan ammattimiehelle yleisesti tunnettua tyyppiä. Tällaisia voimansiirtoratkaisuja on esitetty esimerkiksi suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 20031509.

10

Keksintö ei rajoitu mihinkään tiettyyn paineväliaineeseen tai voiteluaineeseen.

Parhaiten paineväliaine ja voiteluaine ovat yhtä ja samaa ainetta, esimerkiksi tunnettuja kaupallisesti saatavilla olevia hydrauliöljyjä.

15 Alan ammattimiehelle itsestään selvää on, että keksintö soveltuu parhaiten kiven tai muiden kovien mineraalimateriaalien, kuten malmien ja soran murskaamiseen, mutta se ei rajoitu näihin. Itsestään selvää myös on, että keksinnön mukaista kartiomurskainta voi käyttää myös monenlaisen muun syötemateriaalin . , murskaamiseen, kuten kierrätettävien rakennusjätteiden, esimerkiksi tiilen, betonin • # » • · · " V 20 ja asfaltin murskaamiseen, hiilen tai lasin murskaamiseen, ynnä muiden kovien, • « ’ ^ fysikaalisilta ominaisuuksiltaan samankaltaisten materiaalien kuin • 1 1 mineraalimateriaalien murskaamiseen.

• · . 1 »1«1 . 1 1 1. Alan ammattimiehelle itsestään selvää on, että keksintö voidaan toteuttaa myös ***** 25 siten, että murskaimen säätämisessä tarvittava paineväliaine ja murskaimen ··· voitelussa tarvittava voiteluaine vaihtavat johdekanavia keskenään. Keksintö on ·1·· mahdollista toteuttaa myös siten, että murskaimen pääakseliin on muodostettu ,·] : paineväliainekanava, jonka sisään asettuu erillinen letku tai putki, jota pitkin *· 1· johdetaan murskaimen voitelussa tarvittava voiteluaine.

* ♦ • 30 *«# * 1 * 1 *»» ( * » « • »» * · 19 117325

Edelleen alan ammattilaiselle itsestään selvää on, että kuvion 5 mukaisessa suoritusmuodossa säätömäntä 13 voidaan muodostaa itse murskauspäähän 4 siten, että erillistä säätömäntää ei tarvita.

i · • m 4 « · # *«· 4 I· « Φ · » ♦ 1 • 4 4 4 • · » » »4 4 • 1 • 4 44 4 •

• «M

*«# • 4 ' 4 4 444.·· • »i *444 # 44 · • 1 • « • 4 4 » 4 · 444 • 1 # * · 4 «44 4 · 4 4 4·· f 4 4 4 4 4 14 4 4

Claims (10)

117325

1. Hydraulisesti säädettävä kartiomurskain, joka käsittää - rungon (1,2), 5. alaosastaan runkoon nähden liikkumattomaksi asennetun pääakselin (3), - pääakselin keskiakselin ympäri pääakselin ympärillä pyöritettäväksi liitetyn epäkeskoakselin (8), - epäkeskoakselille pyöritettäväksi asennetun murskauspään (4), - murskauspäahän asennetun sisemmän murskausterän (6), 10. runkoon asennetun ulomman murskausterän (5), - ulomman ja sisemmän murskausterän väliin muodostuvan murskauskammion (7) syötemateriaalin murskaamiseksi, ja - murskauspään ja pääakselin yläpinnan väliin muodostuvaan tilaan asennetun murskaimen hydraulisen säätöjäijestelyn säätösylinteri-mäntä- 15 yhdistelmän (12,13) murskauspään pystysuuntaisen aseman määrittämiseksi pääakseliin nähden, tunnettu siitä, että murskaimen hydraulisen säätöjäijestelyn paineväliaine tuodaan paineväliainetilaan, jonka muodostavat säätö sylinteri-mäntä- yhdi s te lmän lisäksi : vähintään yksi laakerielin (17,18) ja vähintään yksi tiivisterengas (42,43, 61). * · 4 4 .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen murskain, tunnettu siitä, että laakerielimiä on ····· ainakin kaksi (17,18) 4 ··· «Ml

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, tunnettu siitä, että alemman «·· 25 aksiaalilaakerin (18) ja ylemmän aksiaalilaakerin (17) toisiaan vasten olevien pintojen väliin on asetettu ainakin yksi tiivisterengas (42). ♦ · 4 4 4 4 4 4 44 •

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen murskain, tunnettu siitä, että 4 4 ; *'* *: ylemmän aksiaalilaakerin (17) j a säätömännän (13) toisiaan vasten olevien pintoj en • 44 30 väliin on asetettu ainakin yksi tiivisterengas (43). 4 4 4 4 4 4 4 4 4 • Il 4 4 2ΐ Π 7325

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen murskain, tunnettu siitä, että ylemmän aksiaalilaakerin (17) ja säätösylinterin (12) toisiaan vasten olevien pintojen väliin on asetettu ainakin yksi tiivisterengas (61).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 -5 mukainen murskain, tunnettu siitä, että hydraulipaineväliaine sekä voiteluaine ovat samaa ainetta,

7. Hydraulisesti säädettävän kartiomurskaimen aksiaalinen aksiaalilaakeriyhdistelmä, joka aksiaalilaakeriyhdistelmä käsittää ylemmän 10 aksiaalilaakerin (17) ja alemman aksiaalilaakerin (18) sekä ainakin yhden aukon paineväliaineen johtamiseksi läpi aksiaalilaakeriyhdistelmän, tunnettu siitä, että alemman aksiaalilaakerin ja ylemmän aksiaalilaakerin toisiaan vasten olevien pintojen väliin on asetettu ainakin yksi tiivisterengas (42) paineväliainetilan muodostamiseksi. 15

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen aksiaalilaakeriyhdistelmä, tunnettu siitä, että ylemmän aksiaalilaakerin (17) sekä sen yläpintaa vasten olevan pinnan (12,13) väliin on asetettu ainakin yksi tiivisterengas (43, 61). • · • · · ;;· * 20

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen aksiaalilaakeriyhdistelmä, tunnettu siitä, Ϊ * ! * l että tiivisterengas (43,61) on ainakin osittain upotettu ainakin toiseen vastakkain ♦ I * * ’ \ olevista pinnoista. * * • · · *!*I

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen aksiaalilaakeriyhdistelmä, tunnettu siitä, että • * 25 tiivisterengas (43) on varustettu jousto-osalla (82). « * i · I » · *•1 • « • * • · • · « * « « • · • · · • * • · • · · » « « · ft «· ♦ » 117325