FI116665B - Laite tukin keskittämiseksi - Google Patents

Description

116665

Laite tukin keskittämiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy laitteeseen tarkkuuden parantamiseksi tukin sorvauskeskiviivan määrittämisessä, kun tukkia 5 leikataan pyörittämällä (so. sorvataan), sekä vanerisorvin te-räpöydän pitämiseksi optimaalisessa asennossa, mikä sallii sorvauksen aloittamisen tukin halkaisijan mukaan, kun tukin sorvauskeskiviiva on määritetty, ja lisäksi menetelmiin ja laitteeseen jo keskitetyn tukin syöttämiseksi vanerisorvin 10 akselin istukkaan.

Tunnetussa tekniikassa tukkien sorvaamiseksi vanerisorvin avulla tukin kummankin pään sorvauskeskiviivaa pitää kohdallaan akselin istukka, joka voi liikkua vapaasti edestakaisin tukin kumpaankin päätypintaan, ja teräpöytää syötetään akselin 15 pyörimisen mukaan vanerin perusarkin tuottamiseksi (jota seu-raavassa kutsutaan perusarkiksi). Tukin keskittämisvaihe pitää suorittaa ennen perusarkin muodostavaa sorvausvaihetta. Tukki, jonka sorvauskeskiviiva on jo määritetty, syötetään istukan kohdalle vaneri sorvissa.

',· 20 Mitä tulee tätä lajia olevaan prosessiin tukkien keskittämi- s » ; seksi, esillä olevan keksinnön patentinhakija on jättänyt JP- ; :: 295804/85 joulukuun 26. päivänä 1985, otsikkona "A Method and

Apparatus for Centering Logs", jonka keksinnön avulla voidaan .:·. lyhentää tukin asetusaikaa erityisesti vanerisorvin keskittä- 25 misessä. Edellä kuvatun keksinnön rakenne käsittää kaksi is-; tukkaa, jotka on sovitettu vasemmalle ja oikealle puolelle * * t vaakasuorassa suunnassa liikkuviksi. Istukoiden päähän on * · *;· asennettu kiinnityskynnet, ja kiertyrniskulma-anturit on asen- • nettu kummankin istukan peruspinnan läheisyyteen.

30 Toisaalta liikkuvaa kappaletta tuetaan, jotta se pystyy kulke-maan vaakasuoran palkin ohjaamana koneen rungon yläosassa. Liikkuvaan kappaleeseen kiinnitetään siirtokynnet, ja niille on mahdollista edestakainen ja ylös/alas-liike vastaavasti x-akselin asettelulaitteen tai y-akselin asettelulaitteen avul- 116665 2 la, joiden muoto on sellainen, että ne on riippuvat liikkuvan kappaleen kummallakin puolella. Lisäksi käytetään useita kään-tövarsia, jotka on sijoitettu vapaasti tukin pituussuunnassa. Kukin kääntövarsi on asennettu siten, että se pystyy käänty-5 mään, ja siirtymän määrän ilmaiseva ilmaisin on kiinnitetty sen alapäähän. Kierrettäessä tukkia virtuaalisen keskipisteen ympäri karkealla tarkkuudella edellä kuvattujen kiin-nityskynsien avulla sorvauskeskiviivan koordinaatit lasketaan kiertymiskulma-anturien ja siirtymän määrän ilmaisevien ilmai-10 simien antamista tiedoista. Tulokseksi saatavien koordinaattien mukaan asettelun määrä poikittaissuunnassa ja alaspäin olevassa suunnassa syötetään vastaavasti x-akselin asettelu-laitteelle ja y-akselin asettelulaitteelle.

Tätä lajia olevassa prosessissa tukin keskittämiseksi aivan 15 ensimmäiseksi on määritetty sorvauskeskiviiva poikkileikkausten ääriviivojen tiedoista, joilla ääriviivojen keskipisteet ovat virtuaalisella keskiakselilla ja jotka ovat sitä vastaan kohtisuorassa, kolmen poikkileikkauksen suhteen, ts. lähellä tukin kumpaakin päätä olevan ja tukin keskellä olevan poikki-20 leikkauksen suhteen, tai viiden poikkileikkauksen suhteen, : " joihin pitemmän tukin tapauksessa kuuluu mainittujen kolmen ’,:.' lisäksi kaksi muuta.

> » · ; Toiseksi sorvauskeskiviivan aseman sekä X-suunnan että Y-suun- nan asettelumäärä, jotka määrät saadaan tukinkeskityslaitetta \,i 25 käyttäen, lähetetään siirtokynsille, jotka on sijoitettu tukin ' keskityslaitteen ja istukan kohdan välille vanerisorvissa.

Siirrettäessä näiden siirtokynsien kiinnipitämä tukki istukan :·· · kohdalle kukin asettelu suoritetaan sanotun asettelumäärän mukaan. Samanaikaisesti vanerisorvin teräpöydän paikkaa syöt-j’>jt 3 0 töakselilla säädetään maksimisäteen suhteen tukin sorvauskes- kiviivaan nähden, joka on määritetty kustakin tiedosta, ja • tällöin teräpöydän terän ja tukin välinen isku voidaan vält- tää, ja teräpöytä voi odottaa siinä asemassa, jossa tukkia voidaan leikata välittömästi, kun tukki on kiinnitetty akselin 35 istukkaan.

116665 3

Kuten JP-patenttijulkaisussa 54003-1983 pohjimmiltaan on paljastettu, menetelmä teräpöydän aseman säätämiseksi on sellainen, että tukin suurin halkaisija ja teräpöydän asema kumpikin ilmaistaan ja teräpöydän siirtymisen määrää säädetään saatujen 5 tietojen mukaan, ja täten tukki asetetaan akselin istukkaan siinä tilassa, että teräpöytä pidetään odottamassa ennalta määrätyssä asemassa.

Akselin istukkaan asetetun tukin suurin halkaisija määritetään kolmesta poikkileikkauksesta, jotka on sovitettu tukin pi-10 tuussuunnassa, ts. tukin kummankin pään lähellä olevista poikkileikkauksista, tai viidestä poikkileikkauksesta, joihin lisäksi kuuluu kaksi poikkileikkausta mainittujen kolmen ohella pitemmän tukin tapauksessa. Oksien katkaisumerkkien tai kuperien osien kuten poikkileikkausten välisten rosojen läsnä 15 ollessa näistä tiedoista saatu maksimisäde tulee kuitenkin arvioiduksi liian pieneksi. Siksi kuperien osien suurin sallittu määrä, joka on olemassa kunkin tiedoista lasketun poikkileikkauksen välillä, otetaan alustavasti huomioon ja lisätään edellä kuvatulla menetelmällä saatuun maksimisäteeseen 20 teräpöydän odotusaseman määrittämiseksi syöttöakselilla. Siten " voidaan välttää tukin ja teräpöydän välinen törmäys, kun tukki on asetettu akselin istukaan, ja tukki on valmis leikattavaksi : *·· välittömästi.

• * »

Kolmanneksi sorvauskeskiviivan sekä X-suuntaisen että Y-suun- * · \>! 25 täiset asettelumäärät, jotka saadaan tukinkeskityslaitetta käyttäen, lähetetään siirtokynsille, jotka sijaitsevat tukin-keskityslaitteen ja istukan kohdan välillä vanerisorvissa.

: Siirrettäessä siirtokynsien kiinnipitämä tukki akselin istukan kohdalle suoritetaan vastaavat asettelut sanotuilla määrillä, •’•ti 3 0 ja siten voidaan säästää tukin keskittämiseen ja asettamiseen . ··. tarvittavaa aikaa.

ti’:· Ensimmäisessä edellä kuvatussa tekniikassa käsiteltävillä tukeilla on kuitenkin jonkin verran käyryyttä ja kieroutta tukin pituussuunnassa, oksien leikkausmerkkejä, rosojen kupe-35 ria osia ja lisäksi koveria osia kuten solmujen koloja ja koukkujen poistamisesta aiheutuneita jälkiä. Mikäli tällaisia 116665 4 on olemassa huomattavassa määrin kussakin tilassa suhteessa tukin keskittämiseksi tarvittaviin tietoihin, niin keskittämisen tarkkuus alenee huomattavasti.

Toisessa tekniikassa odotetaan tiettyä vaikutusastetta siinä 5 tapauksessa, että tukin poikkileikkauksessa kussakin tilassa oleva kupera osa ei ylitä suurinta sallittavaa määrää edellä mainitussa kokoonpanossa. Siinä tapauksessa, että kupera osa ylittää suurimman sallitun määrän, tällainen kovera osa voi törmätä yhteen teräpöydän kanssa, kun tukki asetetaan akselin 10 istukkaan, mikä aiheuttaa teräpöydän murtumisen. Päinvastaisessa tapauksessa, ts. kun mitään koveraa osaa ei ole tukin poikkileikkausten kussakin välissä, niin juuri lisätty suurimman sallitun määrän osa muodostuu akselin istukkaan asetetun tukin ja teräpöydän terän väliseksi ylimääräiseksi väliksi.

15 Siksi teräpöytää on syötettävä tyhjäkäynnillä, kunnes teräpöy-tä saavuttaa aseman, jossa tukin sorvaus alkaa. Tänä aikana ei perusarkin leikkausta tapahdu, joten tuotantotehokkuus saattaa alentua.

Kolmannessa tekniikassa tiettyä vaikutusastetta voidaan odot- ’·. 20 taa vain siinä tapauksessa, että tukinkeskityslaitteen ja va- ; : : nerisorvin istukan välinen vaakasuora väli on sellainen avoin ; väli, että edellä kuvatussa rakenteessa mitään kiinnityskap- • paletta kullakin laitteella ei ole tässä tilassa. Siinä ta- • * * « ,*·,*, pauksessa, että tähän tilaan on sijoitettu joitakin kiinnitys- • · 25 kappaleita, sanotut kiinnityskappaleet muodostuisivat esteiksi tukille sekä siirtokynsille, jotka kulkevat koneen rungon ylä-, . osassa johteena olevan vaakasuoran palkin varassa. Esimerkiksi ;;/ joissakin tapauksissa työnnettäessä teräpöydän terää sor- ’···’ vattavaa tukkia vasten, tukirullayksikkö, joka vastaanottaa 3 0 teräpaineen, on asennettu terän vastakkaiselle puolelle tuk- kiin nähden estämään tukin muodon muuttuminen teräpaineen ·, johdosta. Tämä tukirullayksikkö asetetaan tavallisesti tukin- keskityslaitteen ja vanerisorvin istukan välille siten, että ’···* tämä tulee esteeksi tukin siirtämiselle.

35 Tämän keksinnön ensimmäisenä tavoitteena on suurentaa tukin keskittämisen tarkkuutta ja aikaansaada sellainen keskitystek- 116665 5 niikka, jossa laskenta keskitystä varten suoritetaan tehokkaasti .

Tämän keksinnön toisena tavoitteena on aikaansaada sellainen tekniikka, joka aloittaa tukin sorvauksen välittömästi vält-5 täen teräpöydässä olevan terän törmäämisen tukkia vasten ja antamatta ylimääräistä etäisyyttä terän ja tukin välille ennen tukin sorvauksen alkamista, kun teräpöytä pidetään valmius-asennossa .

Tämän keksinnön kolmantena tavoitteena on aikaansaada sellai-10 nen tekniikka, joka tekee mahdolliseksi syöttää tukki, jonka keskitysprosessi on suoritettu, vanerisorvin istukkaan välttäen yhteentörmäykset sen kiinnittimien kanssa myöskin sellaisten kiinnittimien kuten tukirullien jne. ollessa tukin-keskityslaitteen ja vanerisorvin välillä olevassa tilassa.

15 Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle laitteelle tunnusomaista, että se käsittää: kaksi kiinnityskynttä, jotka on asetettu pyöriviksi sen kulku- ,, tien kummallekin puolelle, jolla tukkeja kuljetetaan, ja jotka ' " kiinnittävät tukin sen tilapäisen keskiviivan kummassakin * * *' 2 0 päässä; * » * : laite tukin pyörittämiseksi tilapäisen keskiviivan ympäri kyn- :v. sien avulla, jolloin ilmaistaan tukin ääriviiva; V * useita ääriviivan ilmaisuelementtejä, jotka vastaavat tukin ulkopintaa siten, että niiden ilmaisualueet ovat vierekkäin ja ·,; · 25 melko lähekkäin tukin koko pituudella, ja jotka ilmaisevat poikkileikkausten ääriviivat vastaavilla ilmaisualueilla tukin pyörimisen mukaan; sekä » » * v • tl laskentaelimen, joka määrittää tukin kummankin pään lähellä olevien kahden poikkileikkauksen tai kolmen poikkileikkauksen, ,*··( 30 joihin kuuluu kahden poikkileikkauksen lisäksi myös tukin kes- > · kellä sijaitseva kolmas poikkileikkaus, ääriviivojen sisään piirretyt suurimmat ympyrät, ja ennustaa suurimman suoran ympyräsylinterin suunnan tukin pituussuunnan suhteen suurim- 116665 6 pien sisäänpiirrettyjen ympyröiden geometrisesta sovitelmasta sekä määrittää sen suurimman suoran ympyräsylinterin keskiviivan, joka sijaitsee kaikkien niiden poikkileikkausten sisäpuolella, jotka on saatu vastaavilla ilmaisualueilla, ennuste-5 tun suunnan mukaan, jolloin määritetty keskiviiva valitaan otaksutuksi keskiviivaksi.

Suurimman suoran ympyräsylinterin keskiviivan määrittämiseksi, paitsi tapausta, jossa kaikista sanotuista ilmaisualueista saatujen poikkileikkausten ääriviivojen tiedot käsitellään 10 samanaikaisesti, jolloin saadaan välittömästi määritetyksi niiden sisään piirretty suoraa ympyräsylinteri, tämä keksintö käsittää periaatteessa, jossa käytetään tilapäisesti suurinta suoraa ympyräsylinteriä. Toisin sanoen saadaan välittömästi määritetyksi virtuaalinen suurin suora ympyräsylinteri, joka 15 on asetettu kummankin pään lähellä olevien kahden poikkileikkauksen, tai kolmen poikkileikkauksen, joihin lisäksi kuuluu sanotun tukin keskikohdalla oleva poikkileikkaus, sisään piirrettyjen suurimpien ympyröiden sisäpuolelle. Sen jälkeen arvioidaan, menevätkö muiden sanottujen kahden tai kolmen 20 poikkileikkauksen välillä olevien poikkileikkausten ääriviivat • ** sanotun virtuaalisen suurimman suoran ympyräsylinterin sisä- puolelle. Jos ne menevät sanotun virtuaalisen sylinterin sisä-; · puolelle, niin määritetään uusi suora ympyräsylinteri siten, ·,; · että sisäpuolella olemista ei esiinny, ja mikäli ne eivät me- i 25 ne, sanottu virtuaalinen ympyräsylinteri valitaan otaksutuksi suurimmaksi suoraksi ympyräsylinteriksi .

Edellä mainitun keksinnön mukaan kaikissa tapauksissa poikki- ··· ; leikkausten ääriviivat ilmaistaan suurella perusjoukolla pi- • tuussuunnassa useiden ilmaisuelementtien avulla, jotka on so- 30 vitettu lähekkäin tukin koko pituudelle. Näistä poikkileik- .*··. kausten ääriviivoista kummankin pään lähellä olevien kahden •f poikkileikkauksen tai kolmen poikkileikkauksen, joihin lisäksi ·*·· kuuluu sanotun tukin keskikohdalla oleva poikkileikkaus, » · ääriviivoja, jotka ovat vaikuttavia tukin muodon ennustami-35 seksi, käytetään suurimman suoran ympyräsylinterin suunnan ennustamiseksi, kun taas kaikkien poikkileikkausten ääriviivo- 116665 7 jen tietoja käytetään suurimman suoran ympyräsylinterin keskiviivan määrittämiseksi. Käytettäessä vastaavien poikkileikkausten tietoja asianmukaisesti tukin keskitys saadaan suoritetuksi tehokkaasti ja tarkasti.

5 Tällaisina useina ääriviivan ilmaisevina elementteinä tukin vastaavien poikkileikkausten ääriviivojen saamiseksi konstruktio käsittää useita kääntövarsia, jotka on sovitettu tukin pituussuunnassa siten, että vastaavat varret koskettavat tukin ulkopintaa. Tässä tapauksessa, lyhyemmän pituuden omaavan 10 tukin käsittelemiseksi, yksi tai useampi sanottujen kääntö-varsien rivin päässä (päissä) sijaitseva erityinen kääntövarsi on asennettu tukin pituussuunnassa liikkuvaksi, ja mielivaltainen kääntövarsi sanottua kääntövartta (sanottuja kääntövarsia) lukuunottamatta vedetään ulos vierekkäin asetettujen 15 kääntövarsien rivistä, ja sanottu erityinen kääntövarsi (sanotut erityiset kääntövarret) siirretään keskikohdan lähellä olevaan asemaan. Paitsi tällaisia kosketustyyppisiä ilmaisimia, sanottuina useina ääriviivanilmaisimina voidaan käyttää ei-kosketustyyppisiä ilmaisimia, jotka käyttävät etenevän ,, 2 0 aallon heijastumista tukin ulkopinnasta tai pysähtymistä tukin • ’’ ulkopintaan, kuten lasersädettä, sähkömagneettista aaltoa ja i * ultraääniaaltoa jne.

Poikkileikkausten ääriviivojen ilmaisemiseksi, kun siirtymä saadaan ajan funktiona, tiedot aika-siirtymä-funktiona voidaan 25 saada tukin pyörimisestä, kun pyöriminen on saavuttanut tasaisen nopeuden useiden kierrosten jälkeen. Toisaalta siinä , tapauksessa, että tiedot saadaan pyörittämällä tukkia vain “; · yhden kierroksen verran, käytetään mieluimmin kiertymiskulman 1 i ’··* ilmaisinta siirtymätietojen saamiseksi kiertymiskulman funk- ; 3 0 tiona tukin poikkileikkausten ääriviivojen suhteen, koska pyö- rimisen kulmanopeus muuttuu vastaavien positiivisten ja nega-*_ tiivisten kulmakiihtyvyyksien johdosta vastaavasti pyörittämi- sen alussa ja lopussa. Vaikka tässä tapauksessa tarvitaan

< I I

kiertymiskulman ilmaisinta, niin poikkileikkausten ääriviivo-35 jen ilmaisu voidaan suorittaa nopeasti mahdollisimman pienellä määrällä kierroksia.

116665 8

Toisen tavoitteen ratkaisemiseksi tässä keksinnössä tukkia pyöritetään virtuaalisen keskiviivan ympäri, vastaavat poikkileikkausten ääriviivat ilmaistaan ilmaisualueilla, jotka on sijoitettu vierekkäin ja melko lähekkäin tukin koko pituu-5 delle, ja sorvauskeskiviiva määritetään sen yhden tai useamman poikkileikkauksen ääriviivojen tiedoista. Sen jälkeen kun tukin suurin pyörimissäde sanotun sorvauskeskiviivan suhteen on määritetty kaikkien poikkileikkausten ääriviivojen tietojen perusteella, vanerisorvin teräpöytä pidetään suurinta pyöri-10 missädettä vastaavassa optimaalisessa valmiusasemassa. Tästä syystä määritetään tukin suurin pyörimissäde ilman että tukilla esiintyisi mitään ilmaisematonta aluetta sen pituussuunnassa, ja määrityksen tulos takaisinkytketään teräpöydän val-miusasemaan ja siten ratkaistaan sellaiset ongelmat kuten va-15 nerisorvin sorvauskeskiasemaan (kuten akselin istukkaan) syö tetyn tukin ja teräpöydän terän yhteentörmäys, tai ennen sorvauksen alkua esiintyvä joutoaika, joka aiheutuu liian suuresta terän ja tukin välisestä etäisyydestä.

Tämä keksintö käsittää kolmannen tavoitteen ratkaisemiseksi 20 johdepalkkielimet, kuten vinopalkkielimet, tai pidennettävissä • " tai lyhennettävissä olevat heilurielimet ja niin edelleen, * tukin syöttämiseksi sen törmäämättä kiinnityskappaleisiin, : * kuten tukin keskityslaitteen ja vanerisorvin sorvauskeski- * viivan aseman välissä olevaan tukirullalaitteeseen. Johdepalk- : * ; 25 kielimien, kuten vinopalkkielimien, tapauksessa tukin kulje- tusrata on muodostettu sellaiseksi, että vältetään törmäys sanottujen keskikohdalla sijaitsevien kiinnityskappaleiden : ,·. kanssa. Toisaalta heilurielimet on asennettu siten, että f i t » ? > i ,···, kääntymisrata ei koskaan törmää sanottuihin kiinnityskappalei- * ’’ 30 siin. Erityisesti siinä tapauksessa, että käytetään piteneviä : ·* ja lyheneviä heilurielimiä, tällaisten törmäysten väittämien on vielä helpompaa heilurielimien pitenemisen ja lyhenemisen ansiosta. Sekä johde-elimien että heilurielimien tapauksessa

t · Ϊ I

,··, elimet on asennettu pareittain siten, että ne ovat vastakkain i » 35 tukin suhteen sen pituussuunnassa, ja vastaaviin elimiin on asennettu toisistaan riippumatta liikuteltavat siirtokynnet, jolloin nämä kynnet voidaan sijoittaa mielivaltaisiin kohtiin 116665 9 sen mukaan, mitä tukin sorvauskeskiviivan asettamiseksi vaaditaan.

Tästä syystä, verrattaessa integroitujen porttityyppisten johde-elimien tai heilurielimien tapaukseen, elimien käyttämi-5 seksi tarvitaan vain pieni voima, ja mekanismin kokoa voidaan pienentää. Lisäksi sorvauskeskiviivan asettelu voidaan suorittaa tarkemmin kuin siinä tapauksessa, jolloin kummatkin elimet on integroitu, koska kummallakin puolella olevien siirtokyn-sien asemat voidaan asetella toisistaan riippumatta.

10 Oheisissa piirustuksissa: kuvio 1 on kaaviollinen esitys, joka selittää tämän keksinnön parhaana pidetyn suoritusmuodon liikettä kokonaisuutena; kuvio 2 on tämän keksinnön erään suoritusmuodon päältäpäin 15 katsottu kuvanto; kuvio 3 on kuvion 2 sivukuvanto; kuvio 4 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa A on * ’* suurennettuna; t - < > kuvio 5 on kuvion 4 etukuvanto; • « · > · ; 20 kuvio 6 on kuvion 1 osittainen päältäpäin katsottu kuvanto, • * · ·' ·’ jossa osa B on suurennettuna; ; » » > » · • i · kuvio 7 on kuvion 6 etukuvanto; * * * ’·' * kuvio 8 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa C on « * * t · ’···’ suurennettuna; * i * \,. 25 kuvio 9 on kuvion 8 pääosan suurennettu osittainen sivuku- '; * vanto; ,···, kuvio 10 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa D on suurennettuna; 116665 10 kuvio 11 on toimintaa kuvion 1 osan läheisyydessä selittävä kuvio; kuvio 12 on kuvion 1 yläosan D päältäpäin katsottu kuvanto; kuvio 13 on virtuaalisen keskipisteen laskentamenetelmää se-5 littävä kuvio; kuvio 14 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa E on suurennettuna; kuvio 15 on kuvion 1 osittainen päältäpäin katsottu kuvanto, jossa osa F on suurennettuna; 10 kuvio 16 on kuvion 15 suurennettu sivukuvanto; kuvio 17 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa G on suurennettuna; kuvio 18 on kuvion 17 sivukuvanto; kuvio 19 on tämän keksinnön erään suoritusmuodon ohjaus- 15 järjestelmää esittävä lohkokaavio; * * · kuvio 20 on suurimman sisäänpiirretyn ympyrän laskennan peri-aatetta selittävä esimerkki; ; kuvio 21 on tukin virtuaalisen keskiviivan ja sorvauskeski- JV. viivan välistä geometrista suhdetta käsitteellisesti 20 selittävä kuvio; » ♦ » kuvio 22 on kuvion 21 kuvanto eri kulmasta katsottuna; • t * » » kuvio 23 on kuviota 21 vastaavia koordinaatteja käsitteel- • i t lisesti selittävä kuvio; kuvio 24 on ei-koskettavaa tyyppiä olevien ääriviivan ilmai- 25 suelementtien sovitelman esimerkkiä selittävä kuvio; : kuvio 25 on heijastavaa järjestelmää käyttävän ääriviivan il maisun esimerkkiä selittävä kuvio; 116665 11 kuvio 26 on lähettävää järjestelmää käyttävän ääriviivan ilmaisu järjestelmän esimerkkiä selittävä kuvio; kuvio 27 on erään toisen suoritusmuodon sivukuvanto; kuvio 28 on kuvion 27 päältäpäin katsottu tasokuvanto; 5 kuvio 29 on kuvion 27 etukuvanto; kuvio 30 on erästä muuta toisenlaista suoritusmuotoa selittävä kuvio.

Useat tämän keksinnön suoritusmuodot on seuraavassa selitetty piirustuksiin viitaten.

10 Kuten kuviossa 1 on esitetty, välikuljetin 3 on kytketty tukkia 1 kuljettavan tukinkuljettimen 2 päähän, ja ensimmäinen vastaanottokehys 4 ja toinen vastaanottokehys 5 on asennettu vierekkäin sanotun välikuljettimen 3 pään lähelle. Ensimmäisellä vastaanottokehyksellä 4 on pystysuora takapää, ja sen 15 yläpinnalla on alaspäin oleva kaltevuus kuljetussuunnassa. Toisen vastaanottokehyksen 5 yläpinnalla on ylöspäin oleva kaltevuus kuljetussuunnassa ja se on varustettu tukinilmaisi-mella 5A kuten lähestymiskytkimellä, rajakytkimellä, kielire-leellä jne. (kuvio 2 ja kuvio 4), joka on asennettu joustavas-; " 20 ti jousen avulla, jota ei ole esitetty kuvioissa. Ensimmäinen : vastaanottokehys 4 ja toinen vastaanottokehys 5 muodostavat * keskenään parin, ja kaksi tällaista paria on asetettu tietylle etäisyydelle. Kuten kuviossa 5 on esitetty, vetopyörä 7 on hammastankojen 6 välissä, jotka on asennettu vastaavien vas- * 25 taanottokehysten 4 ja 5 pinnalle, jotka ovat vastakkain kum- massakin parissa, joten yhteinen moottori 8 siirtää ensimmäistä vastaanottokehystä 4 ja toista vastaanottokehystä 5 edes-: ” takaisin ylös ja alas keskenään vastakkaisissa suunnissa.

*. Kuten kuviossa 1 on esitetty, tukin halkaisijan ilmaisimet 9, *;;; 30 jotka muodostuvat valokennoista tai lähestymiskytkimistä jne., '···’ on sovitettu tukin lähetysasennon sivulle, ja ne ratkaisevat, onko edellisestä vaiheesta siirretty tukki sopiva seuraavaan vaiheeseen, nimittäin keskitysvaiheeseen, tukin halkaisijan 116665 12 perusteella, minkä avulla tukinkuljettimen 2 ja välikuljet-timen 3 käyntiä ja pysäytystä ohjataan.

Kuten kuviossa 7 on esitetty, johteet 10, kuten liukukiskot, suora rata jne. (jollaisia seuraavassa kutsutaan yleisesti 5 'johteiksi'), on asetettu siten, että ne ovat tukinlähetysase-man lähellä. Siirtopöytä 12, jolle neljään nurkkaan on asennettu suorat kappaleet 11, on asennettu vastaaville johteille 10 liikkumaan sellaisessa suunnassa, joka menee kohtisuorasti tukin 1 siirtosuunnan poikki, ja kaksi jakelukuljetinta 13 on 10 asennettu siirtopöydän 12 kummankin sivun päähän. Kierteitetty syöttöakseli 23D, joka on kytketty moottoriin 23 ketjupyörien 23A ja 23B ja voimansiirtoketjun 23C välityksellä kuviossa 6, on ruuvattu kiinni siirtopöytään 12, ja moottori 23 liikuttaa siirtopöytää vasemmalle tai oikealle.

15 Siirtopöydän kummallekin sivulle sovitettuihin tukikehyksiin 14 on asennettu liukukappaleet 17, jotka on varustettu etu-päässään olevilla kosketinelimillä 16, johteen 15 läpi tukin 1 kuljetussuunnassa liikkuviksi. Tukikehykseen 14 asennetun sylinterin 18 (kuvio 6) männänvarren pää on kytketty kumpaankin 20 sanottuun liukukappaleeseen 17. Yhdystangon 20 (kuvio 7) ala-; pää, joka on kytketty toiseen liukukiskoon 17, on lisäksi kyt- ketty toista liukukappaletta 17 varten olevan yhdystangon 20 > · · ; ,·, keskikohdassa yhdystankoon 21, jolloin mainitut kaksi koske- ].*.* tinelintä 16 liikkuvat toisiaan kohti tai toisistaan poispäin * * 25 siirtosuunnassa.

Kuten kuviossa 6 on esitetty, sylinterit 22, jotka ilmaisevat : sanottujen kosketuselimien 16 kosketuksen tukin päätypintojen * * * · kanssa, on asennettu vastaavien kosketuselimien 16 taakse, ja • i » ,,· kuhunkin sylinteriin 18 on asennettu kooderi, jota kuvioissa • ’’ 30 ei ole esitetty ja joka muodostaa sille tukin pituuden mit- taus toiminnon. Lisäksi sanottujen kahden jakelukulj ettimen 13 ·;· etupään läheisyyteen on asennettu kaksi tukin pään ilmaisinta 24, jotka ilmaisevat tukin 1 päätyosat. Siirrettäessä tukin 1 asemaa sen pituussuunnassa kumpikin tukin pään ilmaisin 24 35 pyörii normaaliin tai vastakkaiseen suuntaan, jolloin liuku-kappale 12 liukuu tukin 1 siirtosuunnan suhteen kohtisuorassa 116665 13 suunnassa, kunnes tukin pään ilmaisimet 24 ilmaisevat tukin 1 kummankin päätyosan. Sanotuilla kosketuselimillä 16 varustetut vastaavat liukukappaleet 17 antavat sanotulle moottorille 23 käynti- tai pysäytyssignaalit ilmaistessaan tukin 1 päätypin-5 nan tukin 1 ja liukukappaleen 12 viemiseksi keskiasemaan.

Jakelukuljettimien 13 pääteasemien välittömään läheisyyteen, kuten kuviossa 8 on esitetty, on asennettu kaksi kaltevaa kehystä 25, joiden yläosat ovat kaarevat, ja kummankin kehyksen 25 alkupäähän ja loppupäähän sijoitettujen ketjuhammaspyörien 10 26 välille on asennettu kummankin kehyksen muotoa seuraavat ketjut 27. Toisin sanoen, kuten kuviossa 9 on esitetty, ohjausrullat 29 on kytketty vastaaviin ohjauskiskoihin 30, jotka on sijoitettu kehyksen 25 ulkoreunaan, kun taas sanotut ohjausrullat 29 on asennettu siten, että ne ulottuvat vapaa-15 muotoisista yhdysosista 28, jotka muodostavat ketjun 27, joten ketju 27 kiertää niitä pitkin. Ketjuun 27 on asennettu mielivaltaiselle etäisyydelle useita sakaroita 31 (kuvio 8), joiden avulla on muodostettu koukkukuljetin 32. Koukkukuljettimen 32 kaltevuus muuttuu sen yläosassa asteittain, kuten kuviossa 3 20 on esitetty, sen loppuosa sijaitsee vanerisorvin istukan 68 : “ yläpuolella, ja se on asennettu koneen rungon alkupäähän halutun pituisena.

; Kaksi pystysuoraa syöttöakselia 34 (kuvio 10), jotka ovat !!'.* kierteitetyt, on tuettu mielivaltaisella matkalla sanotun ko- 25 neen rungon 33 alkupäähän, ja kumpaankin pystysuoraan johtee- seen 35 on asennettu tukielin 36, kun taas kumpikin sanottu pystysuora syöttöakseli 34 on ruuvattu siihen, jolloin sen M alapäähän kytketty moottori 37 liikuttaa tukielintä 36 ylös- ja alaspäin. Kaksi V-muotoista siirrintä 39 on asennettu 30 liikkumaan asennosta Dl tukin virtuaaliseksi keskittämiseksi todelliseen keskityskohtaan D2 vaakasuoria johteita 3 8 käyt-täen, kuten kuviossa 2 on esitetty, ja siirrinpari 39 kannat-taa koukkukuljettimelta 32 syötettyä tukkia. Siirtimet 39 on ruuvattu vastaaviin vaakasuoriin kierteitettyihin akseleihin 35 40, jotka on asennettu tukielimien 36 varaan, jolloin sanottu ja siirtimiä 39 liikutetaan vaakasuunnassa vaakasuoran syöttö- 116665 14 moottorin 41 avulla, joka on kytketty sanottujen vaakasuorien syöttöakselien 40 toiseen päähän.

Kuten kuviossa 11 on kaavamaisesti esitetty, sanotun koukku-kuljettimen 32 loppuosan lähelle on asennettu jousi 3 IA ja 5 ilmaisin 31B, joka ilmaisee tukin alapinnan, missä ilmaisin 31B on liikuteltavissa ylöspäin ja alaspäin nestepaineen tms. avulla määrätyllä matkalla ja koskettaa tukin 1 alapintaa. Asema, jossa tukin 1 nosto aloitetaan, määritetään alemmalla ilmaisimella K, joka ilmaisee ilmaisimen 31B (joka ilmaisee 10 tukin alapinnan). Lisäksi niiden päälle on asennettu useita pareja ylempänä olevia ilmaisimia Li, L2..., joista kukin sijaitsee eri korkeudella ja jotka muodostavat eri mittauskohtia eri tasoilla tukin 1 halkaisijan mukaan. Nämä ylemmät ilmaisimet Li, L2... ovat esimerkiksi valosähköistä tyyppiä ja käsit-15 tävät keskenään vastakkain olevat valonlähettimet 42 ja valon-vastaanottimet 43, missä tukin 1 yläpinta varjostaa valon-lähettimen 42 lähettämää valoa, jolloin saadaan yläpinnan il-maisusignaali. Kukin vaionlähettimen 42 ja valonvastaanottimen 43 muodostama pari on asennettu siten, että se ei haittaa 20 tukin kuljetusta, kuten kuviossa 12 on esitetty.

: : : Kuten kuviossa 13 on esitetty, alemman ilmaisimen K suorit- j\t tämän tukin 1 alapinnan ilmaisemisen (ilmaisin 31B) jälkeen tukin 1 halkaisija, dl tai d2, lasketaan sen korkeuden Y1 tai Y2 mukaan, jolle tukki 1 on nostettu, kunnes ylempi ilmaisin 25 LI tai L2 ilmaisee tukin yläpinnan. Korkeudet Hl ja H3 ovat vakiot siten, että dl d2 voidaan määrittää vähentämällä niistä , , Y1 tai Y2, jolloin saadaan määritetyksi virtuaalinen keski- » » · *·* · viiva 01 tai 02. Sen jälkeen siirtimet 39 nostavat tukkia 1, ‘kunnes sanottu virtuaalinen keskiviiva yhtyy kiinnityskynsien 30 51 keskiviivaan (051) , kuten jäljempänä on mainittu.

Edellä mainitussa suoritusmuodossa tukin 1 yläpinta ilmaistaan valosähköistä tyyppiä olevilla ilmaisimilla ilman kosketusta. Ilmaisimet voidaan kuitenkin korvata mekaanisilla kosketus-tyyppisillä ilmaisimilla, joita siirretään alaspäin tukin 1 35 noston mukaan. Tässä tapauksessa virtuaalinen keskiviiva mää- 116665 15 ritetään sen matkan mukaan, jonka verran tukkia 1 on nostettava, kunnes se koskettaa tukin yläpintaa.

Kuviossa 2 sanotun vaakasuoran syöttöakselin 40 päähän on asennettu tukinkeskityslaite, jolloin tukin 1 sorvauskeskivii-5 va määritetään niiden poikkileikkausten ääriviivojen mukaan, jotka on ilmaistu useissa kohdissa tukin pituussuunnassa pyörittämällä tukkia 1 virtuaalisen keskiviivan ympäri yhden kierroksen verran. Toisin sanoen, kuten kuviossa 14 on esitetty, alustoille 45 on asetettu kaksi ohjainta 44, jotka on 10 sovitettu tukin 1 oikealle ja vasemmalle puolelle tukin pituussuunnassa, kun taas kumpikin alusta 45 on ruuvattu vaakasuoraan, kierteitettyyn syöttöakseliin 46. Alustaa 45 siirretään tukin 1 pituussuunnassa moottorin 47 avulla, joka on kytketty sanotun vaakasuoran, kierteitetyn syöttöakselin 46 15 toiseen päähän.

Sanotuille kahdelle, vasemmalla ja oikealla puolella olevalle alustalle on asennettu keskenään vastakkain kaksi sylinteriä 48 tukin 1 kiinnipitämistä varten, ja niiden männänvarsien päät on kytketty istukoiden 50 vastaavaan takapäähän, jotka 20 istukat on tuettu vastaavien alustojen 45 keskikohdan tienoil-; la. Sanotun istukan 50 kumpaankin päähän on asennettu kiinni- ;·. tyskynsi 51, joka tunkeutuu tukin 1 päätypintaan. Ketjupyörä : 54, jota käyttää kummallekin alustalle 45 asennettu moottori 52 ketjun 53 välityksellä, on sijoitettu liikkuvaksi akselin » · 25 suunnassa pyörimissuunnan mukaan. Toisaalta istukkaan 50 sitä • ’ vastapäätä olevalle toiselle sivulle on asennettu hammasväli- tys 55 akselin suunnassa liikkuvaksi pyörimissuunnan mukaan.

I Tämä hammasvälitys 55 liittyy epäsuorasti alustalle 45 asenne- tun pyörivän kooderin 56 vetopyörään 57 yhteistoiminnassa ole-30 van hammaspyörän 55A välityksellä, jolloin muodostuu kierty-, miskulman ilmaisin tukin 1 kiertyrniskulman ilmaisemiseksi.

Tämä kiertyrniskulman ilmaisin muodostaa tukin 1 ääriviivan-ilmaisimen, joka toimii yhdessä jäljempänä mainitun siirtymän-,· ilmaisimen kanssa.

35 Kuten kuviossa 15 on esitetty, vaakasuoralle palkille 58 on asennettu useita kosketustyyppisiä ilmaisuelementtejä 59, 116665 16 missä kunkin ilmaisimen 59 pituus on mielivaltainen ja missä kukin niistä on sovitettu siten, että ne peittävät ilmaisu-alueet sijoitettuna vierekkäin ja melko lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa (kuviossa esitetyssä suoritusmuodossa ilmaisi-5 mien lukumäärä on 13) . Lisäksi sanottujen ilmaisuelementtien 59 siirtymien mittausta varten on asennettu sama määrä siirty-mänilmaisimia kuin mikä sanottujen ilmaisuelementtien 59 lukumäärä on. Toisin sanoen useita kaäntövarsia (tässä suoritusmuodossa kolmetoista kääntövartta) 61 on asennettu siten, 10 että ne pystyvät kääntymään alaosassaan olevan kiertymiskeski-pisteen ympäri vaakasuorassa palkissa 58 olevien tappien 61A (kuvio 16) varassa, ja sanotut ilmaisimet on asennettu niiden vastaaviin päihin. Kutakin kääntövartta nostavat sylinterit 62 on asennettu tappien avulla kahden pitimen 60 väliin vaaka-15 suoran palkin 58 etupuolelle, kun taas niiden männänvarsien 63 päät on kytketty tappien avulla vastaaviin kääntövarsiin 61.

Sylinterit 62 kannattavat osaa kääntövarsien painosta, jolloin vastaavien kääntövarsien ilmaisuelementit 59 koskettavat tukin 1 ulkopintaa kääntövarsien jäljellä olevan painon vaikutuk-20 sesta, ja samalla ilmaistaan kääntövarsien 61 aiheuttama sa-; ’· nottujen ilmaisuelementtien 59 siirtymä niihin rakennettujen lineaaristen kooderien 62A avulla. Kukin sylinteri 62 toimii : ·. nostimena, joka nostaa kutakin kääntövartta asemasta Ha, tukin : 1 ääriviivan ilmaisemiseksi, yläraja-asemaan He, ja käsittää • 1. 25 väliosan 62B, joka pitää kunkin sanotun kääntövarren 61 mieli- . ·. valtaisessa asemassa Hb, jolloin sanottu kääntövarsi 61 saa daan olemaan valmiusasennossa tukin 1 halkaisijan mukaisessa • ._ optimikohdassa.

i - > » : ,· Kuviossa 15 esitetyssä suoritusmuodossa saadaan pituussuun- ; 30 nassa 13 poikkileikkauksen ääriviivat. Kolmen poikkileikkauk- ·_ sen, ts. ilmaisuelementtien 59 avulla saatujen tukin 1 kumman- V kin pään lähellä olevien poikkileikkausten A, A ja tukin 1 keskellä olevan poikkileikkauksen ääriviivojen mukaan löyde-tään mahdollisimman suuren suoran ympyräsylinterin suunta tu-35 kin 1 pituussuunnassa. Sorvauskeskiviiva saadaan suurimman suoran ympyräsylinterin keskiviivana sanotun suunnan suhteen 116665 17 kaikista 13 poikkileikkauksesta saatujen tietojen mukaan. Yksityiskohdat on selitetty jäljempänä.

Vaikka tukin poikkileikkausten ääriviivat ilmaisevien ilmaisu-elementtien 59 lukumäärä on esimerkiksi 13, niin ilmaisussa 5 käytettävien ilmaisuelementtien 59 lukumäärää voidaan pienentää, jos tukin 1 pituus on lyhyt, siten että ilmaisuelementtien 59 leveyksien summa asetetaan likimäärin samaksi kuin tukin 1 pituus. Esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa tukkien pituudet luokitellaan kolmella tasolla, ilmaisimien 10 lukumäärä voidaan valita 13:ksi, ll:ksi tai 9:ksi tukin 1 vastaavien pituuksien mukaan. Koska tukin 1 päätyosia käytetään osina sorvauskeskiviivan määrittämiseksi, vastaavia kahta kääntövartta 61 ja vastaavia sylintereitä 62 (kuvio 16) kummallakin päätyosalla, kaikkiaan neljää kääntövartta, ei ole 15 asennettu paikallaan pysyviksi, vaan tukin 1 pituussuunnassa liikkuviksi. Toisin sanoen vaakasuoralle palkille 58 on asennettu varsien johteet 64 ja sanottuihin varsien johteisiin 64 on asennettu liukukiinnittimet 65. Lisäksi vaakasuoraan palkkiin 58 varsien 61 liukusiirtoa varten asennettujen sylinte-20 rien 66 männänvarret on kytketty liukukiinnittimiin 65.

Kääntövarret 61, lukuunottamatta tukin 1 päiden lähellä si-jaitsevia kääntövarsia, ovat taaksepäin vinossa kuten haarukka ; ·( ja ulottuvat tukin 1 ulkopintaa kohti. Kaikkia 13 kääntövartta I 61 ja ilmaisuelementtiä 59 käytetään tukin ollessa pitkä.

25 Toisaalta tukin ollessa lyhyt kääntövarret 61 ilmaisuelement- teineen 59 keskikohdan lähellä olevaa lukuunottamatta, vedetään irti tukin 1 ulkopinnasta, ja sen jälkeen tukin 1 pään ! lähellä olevat kääntövarret 61 siirretään lähellä keskikohtaa : olevaan asemaan. Siirron määrää voidaan asetella portaittain 30 esimerkiksi suurentamalla irtivedettävien kääntövarsien 61 ,' , lukumäärää. 1

Keskitetyn tukin 1 siirtämiseksi keskitysasemasta vanerisorvin ; istukkaan 68 kuviossa 1 kaksi vinopalkkia 69 on asennettu vastakkaisille puolille suhteessa tukin 1 kuljetusrataan, ja 35 jäljempänä mainitun siirtomekanismin avulla liikkuviksi otsa-suunnassa. Lisäksi vastaaviin vinopalkkeihin 69 on asennettu 116665 18 siirtokynnet 70 kaltevassa suunnassa edestakaisin liikkuvan mekanismin avulla edestakaisin liikuteltaviksi, ja vinopalkke-ja 69 siirretään ylöspäin ja alaspäin nostomekanismin avulla.

Vanerisorvin istukan 68 taakse on asennettu tukirullalaite T, 5 joka muodostaa voiman teräpöydän R terästä S tukin 1 pyörimisen johdosta aiheutuneen voiman kumoamiseksi. Vinopalkit 69 muodostavat alaspäin viettävän radan tukin 1 kuljettamiseksi ilman että tukki törmää sanottuun tukirullalaitteeseen T.

Edellä mainittu siirtomekanismi käsittää suoran johteen 71, 10 joka on asennettu sanottuun koneen runkoon 33 tukin 1 kulje-tussuunnan kanssa risteävässä suunnassa kuten kuviossa 18 on esitetty, sekä sanottuun suoraan johteeseen 71 asennetun tukikehyksen 73 ja suoran kappaleen 72. Tukikehys 73 on ruuvattu koneen runkoon 33 asennettuun kierteitettyyn syöttöakseliin 74 15 ja on siirrettävissä syöttöakselia 74 pyörittävän moottorin 75 avulla. Lisäksi tukikehyksen 73 vaakasuoraan johteeseen 76 on asennettu siirtoelin 78, ja tukikehykseen 73 kiinnitetyn vino-palkin 69 sylinterin 79 männänvarsi 80 on kytketty siirto-elimeen 78, jolloin siirtoelin 78 on siirrettävissä tukikehyk-20 sen 73 suhteen.

Siirtoelimen 78 etuosaan on muodostettu kaksi kohtisuoraa joh- ’ , detta 81 (kuvio 17) määrätylle etäisyydelle tukin 1 kulje- * · ; ’ tussuunnassa, ja vastaavat sanotut vinopalkit 69, jotka ulot- • » *' ' tuvat tukin keskitysasemasta vanerisorvin istukan 68 läheisyy- ‘ ’ 25 teen, on asennettu johteisiin 81. Vinopalkki 69 on ruuvattu pystysuoraan, kierteitettyyn syöttöakseliin 82, jota siirto- J elin 78 kannattaa ja jota sanotun akselin 82 toiseen päähän Γ *; kytketty moottori 83 siirtää edestakaisin ylös- ja alaspäin.

.. Lisäksi siirtoelimeen 78 kiinnitetyn sylinterin 84 männänvarsi 30 85 on kytketty vinopalkkiin 69. Sanottu sylinteri 84 kohdistaa vinopalkkiin 69 ja kuljetettavaan tukkiin 1 aina ylöspäin vai-kuttavan voiman portaittaisella tai ei-portaittaisella paineella, jolloin sanotun pystysuoran syöttöakselin 82 ja moottorin 83 käsittävää mekanismia käytetään pienellä voimalla 35 tarvitsematta käyttää niiden painon suuruista voimaa.

116665 19

Nostomekanismin pystysuoraan syöttöakseliin 82 on kytketty Y-suunnan mittauslaite 83A, joka käsittää esimerkiksi pääasiallisesti pulssigeneraattorin, joka muuntaa pystysuoraa syöttö-akselia 82 käyttävän servomoottorin 83 kierrokset pulssisig-5 naaleiksi. Y-akselin suuntainen matka mitataan pulssisignaa-lien lukumäärän perusteella. Tämän ohella on käytettävissä muuntyyppisiä Y-suunnan mittauslaitteita. Sopivia ovat esimerkiksi magneettinen asteikko, joka määrittää matkan Y-akselilla suoraan. Siinä tapauksessa, että moottorin 83 asemesta voimanit) lähteenä käytetään hydraulista sylinterimekanismia, voidaan käyttää pyörivää kooderia, joka mittaa männänvarren ulos työntymisen tai sisään vetäytymisen muuntamalla sen kiertymiskul-maksi.

Sanottu siirtokynsi 70 on asennettu suoran kappaleen 88 läpi 15 vinopalkkiin 69 muodostetun vino-ohjaimen 87 varaan ja ruuvattu viistossa olevaan kierteitettyyn syöttöakseliin 86, joka on asennettu viistossa olevaan suuntaan. Kynttä 70 siirretään viistossa suunnassa edestakaisin viiston syöttöakselin 86 toiseen päähän kytketyn moottorin 89 avulla. Vinopalkkiin 69 20 kiinnitetyn sylinterin 90 männänvarsi 91 on kytketty siirto-kynteen 70 ketjun 92 välityksellä. Sanottu sylinteri 90 koh-' distaa siirtokynteen 70 aina ylöspäin vaikuttavan voiman, ja ; - kynsi 70 pitää tukkia 1 kiinni portaittaisella tai ei-portait- | täisellä paineella, jolloin edestakaisin liikkuvaa mekanismia : ; 25 voidaan käyttää pienellä voimalla tarvitsematta käyttää niiden i ; painon suurista voimaa.

Sanotun edestakaisin liikkuvan mekanismin vinoon syöttöak-; seliin 86 on kytketty X-etäisyyden mittauslaite 70A, joka ’ ’ käsittää esimerkiksi pyörivän kooderin jne., siirtokynnen 70 30 siirtymän matkan mittaamiseksi. Vaikka tukinkeskityslaitetta käyttäen saadut tiedot sorvauskeskipisteen asettelemiseksi on esitetty matkoina X- ja Y-akseleilla suorakulmaisessa koordinaatti järjestelmässä, niin tulokseksi saadut tiedot siirtokynnen 70 asettelemiseksi on esitetty matkoina pystysuoralla ja 35 vinolla syöttöakselilla 82 ja 86, jolloin näitä tietoja ei ole ilmaistu suorakulmaisina koordinaatteina. Siksi tiedot siirto- 116665 20 kynnen 70 asettelemiseksi pitää muuntaa ei-suorakulmaisen koordinaattijärjestelmän tiedoiksi, jolloin X'- ja Y'-akselit on asetettu vinolle ja pystysuoralle syöttöakselille 86 ja 82 vastaavasti. Tässä suoritusmuodossa, selityksen helpottanusek-5 si, vinoa syöttöakselia on pidettävä X-akselia vastaavana.

Seuraavassa on selitetty edellä mainittujen suoritusmuotojen toiminta.

Kuviossa 1 tukki 1, josta kuori on jo kuorittu pois, kuljetetaan tukinkuljettimella 2 ja lähetetään jakelukuljettimelle 13 10 välikuljettimen 3 kautta. Sen jälkeen vetopyörää 7 pyöritetään normaalissa suunnassa moottorin 8 käyttämänä kuviossa 5, jolloin siihen kytkettyjä vastaavia hammastankoja ohjataan liikkumaan ylöspäin ja alaspäin. Toisin sanoen kuviossa 1 ensimmäinen vastaanottokehys 4 lasketaan kuljetusradan tason 15 alapuolelle, kun taas toinen vastaanottokehys 5, joka on kulje tus suunnassa ylöspäin kalteva, nostetaan kuljetusradan tason yläpuolelle, jolloin kumpikin niistä on valmiina vastaanottamaan tukin. Kun tukinilmaisin 5A (kuvio 4) ilmaisee tukin 1 alapinnan saapumisen välikuljettimen 3 päähän sekä sen etupin-; · 20 nan ja toisen vastaanottokehyksen 4 välisen kosketuksen, niin ensimmäinen vastaanottokehys 4 vastaanottaa tukin kuljetusra-dan alapuolella olevalla tasolla, ja tukin 1 massakeskipiste j siirtyy, jolloin välikuljettimen 3 pää pysäyttää tukin 1 ala- I ' t osan ja toisen vastaanottokehyksen 5 (kuvio 3) ylöspäin oleva i , / ;·, 25 luiska pysäyttää tukin 1 etupinnan.

Tämän jälkeen vetopyörää 7 (kuvio 5) pyöritetään vastakkaiseen ;, · · suuntaan ensimmäisen ja toisen vastaanottokehyksen yläosien : *; saattamiseksi samalla tasolle. Tässä tilassa tukin halkaisijan ;> ilmaisin 9 ilmaisee tukin 1 halkaisijan. Jos halkaisija ylit- 30 tää ylimmän sallitun rajan tai on paljon alle alimman sallitun t t 'rajan, niin tukki 1 hylätään eikä sitä syötetä keskitettä-. väksi. Siinä tapauksessa että tukki on rajojen sisällä, jake- : lukuljettimen 13 asema asetellaan tukin 1 pituussuunnassa tu kin 1 vastaanottamiseksi, ja tukki pysäytetään ensimmäisen ja 35 toisen vastaanottokehysparin 4,5 kohdalla.

116665 21

Toisin sanoen, jos kumpikin siirtopöydän 12 kumpaankin päähän asennettu tukin pään ilmaisin 24 ilmaisee tukin 1 kummankin päätyosan samanaikaisesti, niin tukki 1 on sellaisessa asennossa, jossa se sallitaan toimitettavaksi tukin pään ilmaisi-5 mien 24 välissä sijaitsevalle jakelukuljetinparille 13. Toisaalta jos joko tukkia 1 tai siirtopöytää 12 siirretään oikealle tai vasemmalle kuljetussuuntaan nähden, niin toinen kahdesta tukin pään ilmaisimesta ei ilmaise tukkia 1. Tässä tapauksessa moottoria 23 (kuvio 6) käytetään siirtämään siir-10 topöytää 12, kunnes kummatkin tukin pään ilmaisimet 24 ilmaisevat tukin 1 kummatkin päätyosat samanaikaisesti, jolloin tukki 1 tulee juuri siirtopöydän 12 eteen.

Vetopyörän 7 (kuvio 7) tämän jälkeen edelleen pyöriessä vastakkaiseen suuntaan ensimmäinen vastaanottokehys 4 nousee kul-15 jetusradan tason yläpuolelle, ja toinen vastaanottokehys laskeutuu kuljetusradan tason alapuolelle, jolloin tukki 1 luovutetaan jakelukuljettimelle 13. Kun useita tukkeja 1 on jäljellä tukinkuljettimella 2, koska tukkien 1 syöttö ylittää seu-raavan sorvausvaiheen kapasiteetin, niin ensimmäinen vastaan-20 ottokehys 4 pysäyttää tukin 1 syöttämisen pystysuoran taka-päänsä avulla.

i , Jakelukuljettimelle luovutettua tukkia 1 kuljetetaan sitten . eteenpäin jakelukuljettimen 13 kiertosuunnan mukaan. Kuljetuk- » . sen aikana suoritetaan operaatio, jossa tukki 1 keskitetään 25 kuljetusradan keskelle. Toisin sanoen, kun sylinteriä 18 < t (kuviot 6, 7) ohjataan ja toinen tukikehys 14 etenee kuljetettavana olevan tukin 1 pituussuunnassa, niin myös toinen : tukikehys 14 etenee saman matkan yhdystangon 21 takia. Siinä tapauksessa että kuljetettavaa tukkia 1 siirretään oikealle ; 30 jakelukuljettimen 13 keskiviivan suhteen, oikealla puolella ; oleva kosketuselin 16 koskettaa tukin 1 oikeanpuoleista pääty- osaa ennen vasemmalla puolella olevaa, kun kosketuselinpari etenee valmiusasemastaan saman matkan. Kun sylinteri 22 ilmai-' see kosketuksen ja antaa signaalin moottorin 23 käynnistämi- 35 seksi, niin siirtopöytää 12 siirretään vasemmalle tukin 1 suunnassa. Tänä aikana, kun oikealla puolella oleva koske- 116665 22 tuselin 16 koskettaa tukin oikeanpuoleista päätyosaa, niin sitä seuraava sylinteri 18 lähestyy kumpaakin 1lukukappaletta 17. Kun vastakkaisella puolella oleva kosketuselin 16 koskettaa tukin 1 vasenta päätä ja kun sylinteri 22 ilmaisee koske-5 tuselimen 16 kosketuksen, niin moottorille 23 lähetetään pysäytyssignaali, jolloin siirtopöydän 12 liike pysähtyy. Tukki 1 siis sijoitetaan tukinkuljetusradan keskelle, ja samanaikaisesti mitataan tukin 1 pituus sylinterin 18 pitenemismää-rän mukaan (kummankin 1lukukappaleen 17 etenemän matkan mu-10 kaan).

Tällä tavoin tukin 1 asento asetellaan pituussuunnassa jakelu-kuljettimella 3 kuljettamisen aikana kuviossa 1, ja se saavuttaa hakakuljettimen 32 alkupään. Tukkia 1 kuljetetaan oikealla ja vasemmalla olevan hakaparin 31 avulla ylöspäin olevaa 15 luiskaa pitkin ja se lähetetään paikkaan, jossa määritetään sen virtuaalinen keskiviiva. Paikassa, jossa virtuaalinen keskiviiva määritetään, ilmaisin 31B (joka ilmaisee tukin alapinnan) työnnetään alaspäin kuljetusradan tasolle johtuen kosketuksesta tukin 1 alapinnan kanssa, ja hakakuljetin 32 pysähtyy 20 siihen.

* I Seuraavaksi kun kannatinelimiä 36, jotka pitävät siirrinparia 39 alkupäässä, nostetaan, niin tukki 1 sijoitetaan hakakuljet-timen 32 loppupäähän ja siirretään siirrinparille 39. Tällöin ilmaisin 3 IB nousee jonkin matkaa ja ilmaistaan alemmalla 25 ilmaisimella K. Tästä hetkestä lähtien aletaan laskea siirti-mien 39 nostoinatkaa vastaava määrä pulsseja. Tämän jälkeen, vaikka tukin 1 alapinta on erossa ilmaisimesta 31B, tukin 1 nostomatkaa integroidaan, kunnes minkä tahansa ylempien ilmaisimien LI, L2... valonlähetin 42 ja valonvastaanotin 43 ilmai-30 sevat tukin 1 yläpinnan, joista ilmaisimista kukin sijaitsee eri korkeudella.

Tänä aikana määritetään luokka, johon tukin 1 halkaisija kuuluu. Halkaisija luokitellaan esimerkiksi kahteen tai kolmeen luokkaan, ts. suuri, keskisuuri ja pieni ja niin edelleen, 35 ylempien ilmaisimien Li, L2... lukumäärästä riippuen. Kuten kuvion 13 vasemmanpuoleisessa osassa esimerkiksi on esitetty, 116665 23 tukin 1 halkaisija saadaan vähentämällä integroitu nostomatka Y1 ylemmän ilmaisimen LI ja alemman ilmaisimen K välisestä matkasta Hl, ts. se on Hl - Y1. Siirrintä nostetaan matkan Y2 verran, joka on tukin 1 säteen rl ja ylemmän ilmaisimen Li 5 paikasta kiinnityskynnen 51 keskikohtaan 051 olevan matkan erotus, ts. se on rl - H2. Kuvion 13 oikeanpuoleisessa osassa ylempi ilmaisin L2 ilmaisee tukin 1 yläpinnan. Tukin 1 säde saadaan yhtälöstä r2 = (H3 - Y3)/2, ja siirtimen 39 lisänos-tomatka määritetään yhtälöstä r2 - H4 = Y4.

10 Joka tapauksessa tukin 1 virtuaalisen keskiviivan ollessa 01 tai 02 vaakasuora syöttöakseli 40 siirtää siirrinparia 39 määrätyn matkan eteenpäin pitkin vaakasuoraa johdetta 38, kuten kuviossa 10 on esitetty, ja saattaa tukin 1 virtuaalisen keskiviivaosan suoralle viivalle, joka yhdistää kuviossa 14 15 vasemmalla ja oikealla olevien kahden kiinnityskynnen 51 kaksi keskikohtaa. Tänä aikana ilmaisuelementit 59, joiden ilmaisu-alueet on sijoitettu vierekkäin ja melko lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa, ja kääntövarret 61 ovat valmiina ylempien ilmaisimien Li, L2 jne. ilmaiseman tukin 1 halkaisijan mukai-20 sessa asemassa.

Toisaalta kiinnityskynsiä 51 kannattavat runko-osat 45 ovat valmiina aseteltavaksi asemaansa vaakasuoran, kierteitetyn syöttöakselin 46 ja moottorin 47 avulla siirrettyjen tukkien 1 pituuksien mukaan, ja tukkia 1 pidetään kiinni kahdella kiin-1 25 nityskynnellä 51, joita käytetään kahden sylinterin 48 avulla kiinnipidon aikaansaamiseksi. Kiinnityksen jälkeen siirtimet 39 kuviossa 10 laskeutuvat moottorin 37 käyttäminä ja vetäyty-; *. vät edelleen kuvion alaosassa vasemmalla sijaitsevaan valmius- asemaan moottorin 41 käyttäminä odottaen siten seuraavaa 30 tukkia.

Tämän ajan kuluessa kääntövarsien 61 vastaavat ilmaisuelemen-tit 59 (kuvio 16) tulevat kosketukseen tukin 1 ulkopinnan . kanssa, ja kiinnityskynnet 51 kiertyvät tukin 1 ulkopinnan mukana yhden kierroksen verran moottorin 52 (kuvio 14) käyttä-35 minä. Niiden kiertyrniskulma ja ilmaisuelementtien 59 absoluuttinen siirtymä suhteessa tukin 1 kummankin päätypinnan virtu- 116665 24 aalista keskipistettä yhdistävän viivan suhteen ilmaistaan synkronisesti pyörivällä kooderilla 56, jota käytetään kierty-miskulman ilmaisimena, sekä lineaarisella kooderilla 62A (kuvio 16), jota vastaavasti käytetään siirtymänilmaisimena.

5 Tästä syystä kiertyrniskulman ilmaisimen ilmaisevaa mielivaltaista kulmaa ja siirtymänilmaisimen ilmaisemaa siirtymää vastaava sähköinen signaali otetaan synkronisesti ulos. Esimerkiksi 13 poikkileikkauksen ääriviivat ilmaistaan pistejoukkona, jossa kukin piste vastaa kiertyrniskulman pientä lisäystä.

10 Seuraavaksi sen käyttöjärjestelmä on selitetty kuvion 19 lohkokaaviota käyttäen. Edellä mainitulla tavalla saadut 13 poikkileikkauksen ääriviivojen tiedot tallennetaan muistiin 101 tai 102. Kaikkein ensimmäiseksi kolmen poikkileikkauksen, ts. tukin 1 kummankin pään A, A (kuvion suoritusmuodossa 15 ilmaisin 59 sisäpuolella lähellä ulommaista) lähellä ja tukin 1 keskikohdalla olevien poikkileikkausten, vastaavat suurimmat sisäänpiirretyt ympyrät saadaan niiden tiedoista laskinta 100 käyttäen. Esimerkiksi äärellisten elementtien menetelmän mukaisen esitysmuodon mukaan ensin muodostetaan neliömatriisi, 20 joka sisältää virtuaalisen keskipisteen O, seuraavaksi määri-tetään vastaavat lyhimmät etäisyydet useilla matriisin pisteillä ja lopuksi matriisilla määritetään optimipiste sanot-*. tujen lyhimpien etäisyyksien mukaan. Seuraavassa vaiheessa -t muodostetaan uudelleen toinen neliömatriisi, joka on keski- i ! 25 tetty sanottuun edellisellä matriisilla saatuun optimipis- teeseen, ja optimipiste määritetään samalla tavalla. Matriisin koko siis pienenee toistettaessa tämä menettely, jolloin en-• naita määrätyssä pienimmässä matriisissa jäljellä oleva lopul- linen piste valitaan suurimman sisäänpiirretyn ympyrän keski-30 pisteeksi.

Sen jälkeen kun vastaavat suurimmat sisäänpiirretyt ympyrät on ;· määritetty kolmelle poikkileikkaukselle, ts. tukin 1 kummankin pään lähellä ja sen keskikohdalla oleville poikkileikkauksille, suurimman mahdollisen suoran ympyräsylinterin suunta 35 pituussuunnassa ennustetaan näiden kolmen suurimman sisäänpiirretyn ympyrän geometrisen sovitelman mukaan. Kuten kuvios- 116665 25 sa 21 on periaatteellisesti ja liioitellusti esitetty, virtuaalinen keskiviiva 0 asetetaan tietyllä tarkkuudella siten, että sillä yleensä on mielivaltainen kiertokulma todellisen sorvauskeskiviivan suhteen. Vaikka suurimman suoran ympyräsy-5 linterin koko kierretyn virtuaalisen keskiviivan suunnan kanssa yhdensuuntaisessa suunnassa on suhteellisen pieni, niin huomattavan koon omaava sylinteri voidaan löytää kuvion 21 suunnassa a. Siksi ongelmana on löytää optimisuunta kuviossa 22 esitetyssä X-Y-Z-avaruudessa, jossa Z-akseli on asetettu 10 virtuaaliselle keskiakselille O, näiden ympyröiden keskipisteiden sovitelman mukaan, siten että kolmella poikkileikkauksella, ts. R:llä oikealla, C:llä keskellä ja L:llä vasemmalla on suurin yhteinen alue (limittymisalue) X-Y-projektiossa. Käsitteellisesti tämä vastaa kuviossa 23 esitetyn uuden X'-Y'-15 Z'-avaruuden muodostamista, missä suunta a yhtyy Z1-akseliin, koordinaattijärjestelmän muunnoksella, kuten kierrolla tai siirrolla. Tällaisena suuntana a voidaan käyttää esimerkiksi suoraa, jolla etäisyyksien sanottujen suurimpien sisäänpiir-rettyjen ympyröiden L, C ja R keskipisteistä summa on pienin. 20 Tällainen suora voidaan määrittää pienimmän neliösumman menetelmällä.

.· Kuten kuviossa 23 on periaatteellisesti esitetty, 13 poikki leikkauksen kaikki ääriviivat ovat limittäin X'-Y'-projek-: tiossa tässä uudessa X'-Y*-Z'-avaruudessa, saadaan niiden 25 sisään asetettu suurin suora ympyräsylinteri M, ja sen keski-viiva valitaan odotetuksi sorvauskeskiviivaksi. Lopuksi keskiviivan leikkauspisteet tukin kummankin päätypinnan kanssa ovat kuviossa 21 esitetyt vasen sorvauskeskipiste GL ja oikea sorvauskeskipiste GR. Vaikka nämä pisteet ovat X-Y-projektios- i 30 sa olevat pisteet X-Y-Z-avaruudessa ennen muunnosta, niin nämä pisteet on selityksen helpottamiseksi esitetty kaksiulottei-: sinä pisteinä GL (xl, yl) , GR (x2, y2) kaksiulotteisessa X-Y- tasossa origon ollessa virtuaalisella keskiviivalla O.

.· Näiden suurimpien sisäänpiirrettyjen ympyröiden laskenta, suu- 35 rimman suoran ympyräsylinterin suunnan määritys ja suurimman suoran ympyräsylinterin laskenta suoritetaan kuvion 19 laski- 116665 26 mella 100. Laskin 100 voi käsittää tietokoneen keskusyksikön (CPU, central processing unit) jne. Sanotut muistit 101, 102 voivat myös käsittää tietokoneen muistilaitteita. Tulokseksi saatavat sorvauskeskiviivan koordinaatit annetaan sitten viis-5 toelimien 69 nostomekanismin moottorille 83 ja siirtokynsille 70 sekä annetaan myös edestakaisin liikkuvan mekanismin moottorille 89.

Kuvion 18 siirtokynsien 70 valmiusasema määrätään edeltäkäsin tukin 1 pituuden mukaan, kynnet 70 työnnetään tukin 1 kumman-10 kin päätypinnan yläosaan vinopalkkien 69 sylinterien 79 ohjaamana, ja sen jälkeen kiinnityskynnet 51 menevät pois kummankin päätypinnan keskiosasta. Kummankin siirtokynnen 70 asettelu X-ja Y-akselilla tukkiin 1 liittyvälle sorvauskeskiviivalle voidaan suorittaa seuraavassa mainitun prosessin avulla joko en-15 nen tukin luovuttamista kiinnityskynsien ja kynsien väliin tai sen jälkeen.

Toisin sanoen sorvauskeskiviivan ja virtuaalisen keskiviivan koordinaattien välinen poikkeama X- ja Y-akselilla määritetään tukin 1 kummallekin päätypinnalle. X-akselin suuntainen 20 poikkeama annetaan vasemmalla ja oikealla olevien edestakaisin ·. kulkevien mekanismien kummallekin moottorille 89, kun taas vinot syöttöakselit 86 siirtävät siirtokynsiä 70 eteenpäin johdetta 87 pitkin. Kooderin 70A sekventiaalisesti ilmaisemat siirtymismäärät takaisinkytketään laskimelle 100, jolloin 25 määrän asettelu on tarkasti säädetty.

Kuviossa 17 vinon syöttöakselin 86 suora perussuunta ja pysty-suoran syöttöakselin 82 perussuunta esitetään positiivisena » suuntana. Kun kummankin vinopalkin 69 siirtokynnen 70 valmius-asema, ts. alkukohta, asetetaan vähän ennen vinon syöttöakse-30 Iin 86 alkupäätä (yläpäätä), toisin sanoen kun kumpikin vino-palkki 69 on valmiusasemassa, missä sorvauskeskiviivan ja vir-tuaalisen keskiviivan välinen negatiivinen poikkeama X-akse-lilla on otettu huomioon, niin pidetään parhaana, että kumpaakin siirtokynttä 70 siirretään eteenpäin määrätty matka 35 syöttöakselia 86 pitkin sen jälkeen kun kummankin kynnen 70 asema on yksilöllisesti aseteltu moottorin 89 avulla positii- 1 16665 27 viseen tai negatiiviseen suuntaan origosta matkan, joka vastaa poikkeamaa X-akselilla keskitetyn tukin päätypinnalla. Toisaalta kun kummankin vinopalkin 69 kynnen 70 valmiusasema asetetaan vinon syöttöakselin 86 alkupäähän (yläpäähän), niin 5 kumpaakin kynttä 70 siirretään eteenpäin matka, josta on vähennetty tai johon on lisätty poikkeamaa vastaava matka.

Kun kummankin vinopalkin 69 siirtokynnen 70 valmiusasema, ts. alkuasema, asetellaan kohtaan, joka on vähän pystysuoran syöttöakselin 82 alkupäätä (yläpäätä) alempana, toisin sanoen 10 kun kumpikin vinopalkki 69 sijaitsee valmiusasemassa, jossa sorvauskeskiviivan ja virtuaalisen keskiviivan välinen negatiivinen poikkeama Y-akselilla on otettu huomioon, niin pidetään parhaana, että kumpaakin siirtokynttä 70 siirretään eteenpäin määrätty matka syöttöakselia 86 pitkin sen jälkeen 15 kun kummankin kynnen 70 asema on moottorin 83 avulla toisistaan riippumatta asetettu alkukohdasta positiivisessa tai negatiivisessa suunnassa sellaisen matkan verran, joka vastaa poikkeamaa Y-suunnassa keskitettävän tukin päätypinnalla. Toisaalta kun kummankin vinopalkin 69 kynnen 70 valmiusasema 20 on asetettu pystysuoran syöttöakselin 82 yläpäässä, kumpaakin '* kynttä 70 siirretään eteenpäin sellainen matka, josta on !,* vähennetty tai johon on lisätty poikkeamaa vastaava matka.

*, Seuraavaksi kummankin poikkeaman asettelu on selitetty yksi- t tyiskohtaisesti edellä esitetyn menetelmän mukaan. Koordinaat-25 tijärjestelmän origo asetetaan virtuaaliselle keskiviivalle O, ja sorvauskeskiviivan koordinaatit tukin vasemmalla ja oikealla päätypinnalla asetetaan koordinaateiksi (GRX, -GRY) ja : : (-GLX, GLY) vastaavasti. Tässä tapauksessa oikeanpuoleista , * siirtokynttä 70 vedetään origosta matkan (GRX) taaksepäin 30 vinossa olevalla syöttöakselilla 86 kun taas vasemmanpuoleista siirtokynttä 70 siirretään matkan (GLX) eteenpäin vinossa olevalla syöttöakselilla 86. Tämän jälkeen kumpaakin kynttä 70 siirretään eteenpäin määrätyn matkan verran. Toisaalta oikeanpuoleista vinopalkkia 69 vedetään origosta taaksepäin 35 matkan (GRY) verran pystysuoralla syöttöakselilla 82, kun taas vasemmanpuoleista vinopalkkia 69 siirretään origosta matkan 116665 28 (GLY) verran eteenpäin pystysuoralla syöttöakselilla 82. Sen jälkeen kumpaakin vinopalkkia 69 siirretään eteenpäin määrätyn matkan verran. Tällöin tukille 1 määritetty sorvauskeskiviiva yhtyy vanerisorvin istukan keskiviivaan 68.

5 Viimeksi mainitussa menetelmässä, samoilla koordinaattiasetuk-silla, koordinaattia (GRX) vastaava matka vähennetään oikeanpuoleisen kynnen 70 määrätystä eteenpäinsiirtomatkasta, kun taas koordinaattia (GLX) vastaava matka vähennetään vasemmanpuoleisen kynnen 70 määrätystä eteenpäinsiirtomatkasta. Las-10 kennan jälkeen kumpaakin kynttä 70 siirretään lasketun matkan verran eteenpäin. Toisaalta koordinaattia (GRY) vastaava matka vähennetään oikeanpuoleisen vinopalkin 69 määrätystä eteenpäinsiirtomatkasta, kun taas koordinaattia (GLY) vastaava matka vähennetään vasemmanpuoleisen vinopalkin määrätystä eteen-15 päinsiirtomatkasta. Laskennan jälkeen kumpaakin vinopalkkia siirretään lasketun matkan verran eteenpäin, jolloin tukin 1 sorvauskeskiviiva yhtyy vanerisorvin istukan 68 keskiviivaan.

Tästä syystä, kun sorvauskeskiviivan koordinaatit ovat (0, 0), ts. yhtyvät virtuaaliseen keskiviivaan O, poikkeamat vasemman-20 ja oikeanpuoleisen kynnen 70 vastaavista alkukohdista ovat nollia, ja kummankin vinon syöttöakselin 86 siirtomatkaksi tulee määrätty matka. Lisäksi poikkeamat vasemman- ja oikean-·, puoleisen vinopalkin 69 vastaavista alkukohdista ovat nollia, ja kummankin syöttöakselin 82 siirtomatkaksi tulee määrätty 25 matka.

Toisaalta vanerisorvin teräpöytä R siirretään optimiasemaan ' keskittämisen aikana saatujen tietojen mukaan ohjattuna. Sen ohjausjärjestelmä on selitetty sanottua kuvion 19 lohkokaaviota käyttäen. Suurimman säteen ilmaisin 104, joka ilmaisee 30 suurimman (pyörimis)säteen, ts. määritetyn sorvauskeskiviivan ja poikkileikkauksen ääriviivalla kauimmaisena olevan pisteen ;· välisen etäisyyden, 13 poikkileikkauksesta saatujen tietojen mukaan. Laskentatulos saadaan teräpöydän R laskimesta 103 ja lähetetään moottorille U, joka siirtää teräpöytää R syöttö-35 akselilla W, ja teräpöydän R asema syötetään takaisin sano- 116665 29 tulle teräpöydän R laskimelle teräpöydän aseman ilmaisevan ilmaisimen V mukaan.

Tästä syystä, sinä aikana kun siirtokynnet 70 siirtävät tukkia 1 vinopalkkien 69 varassa sorvauskeskiviivalta vanerisorvin 5 istukkaan 68, vanerisorvin teräpöytä R siirtyy syöttöakselilla W laskentatuloksen mukaan keskityksen jälkeen tullen siten valmiusasemaan, jossa tukin 1 suurimmassa pyörimissäteessä otetaan huomioon pieni vapaa väli siten, että asianomaista tukkia 1 voidaan välittömästi sorvata.

10 Tässä suoritusmuodossa suurimman suoran ympyräsylinterin suunta tukilla 1 saadaan kummassakin päässä ja keskiosassa olevia ilmaisuelementtejä 59 vastaavien 3 poikkileikkauksen tietojen mukaan, jotka ilmaisuelementit valitaan useiden ilmaisuele-menttien 59 joukosta, jotka on asetettu vierekkäin ja melko 15 lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa. Kun tukin pituus on suhteellisen lyhyt tai kun tukilla ei ole merkittävää kieroutta tai käyryyttä, sallitaan vain kahden poikkileikkauksen käyttäminen kolmen poikkileikkauksen asemesta.

Tässä suoritusmuodossa ääriviivanilmaisimina käytetään useita ·_ 20 kosketustyyppisiä ilmaisuelementtejä, jotka käyttävät kääntö- varsia, mutta niiden asemesta voidaan käyttää myös ei-koske- , tustyyppisiä ääriviivanilmaisimia 105, jotka on sijoitettu ‘ vierekkäin ja melko lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa, kuten » kuviossa 24 on esitetty. Nämä ei-kosketustyyppiset ilmaisimet * 25 ovat esimerkiksi sellaisia, jotka käyttävät etenevän aallon heijastumista tukin ulkopinnasta (kuvio 25) , kuten lasersä-teen, sähkömagneettisen aallon (kuten infrapunasäteilyn tai : valosähköisistä kennoista saatavan valon), tai ultraääniaallon jne. heijastumista. Toisaalta eräs suoritusmuoto voidaan 30 konstruoida myös käyttäen sellaista tyyppiä, missä useat valonsäteet, jotka on korkeussuunnassa kohdistettu, tai valo-nauha, jolla on korkeussuunnassa tietty leveyshajonta, proji-sioidaan tukin ulkopintaa kohti, ja vastakkaisella puolella olevaan valonvastaanottimeen 105B saapuvan valon, jonka kulkua 35 tukin 1 ulkopinta ei ole estänyt, määrä mitataan tukin 1 poikkileikkausten ääriviivojen määrittämiseksi.

116665 30

Vinopalkkien 69 asemesta voidaan käyttää kahta heilurivartta 110, esimerkiksi sellaisia kuin kuvioissa 27 - 29 on esitetty. Kuten kuviossa 27 on esitetty, näitä heilurivarsia 110 käytetään tukin 1 siirtämiseksi, mitä varten vanerisorvin istukalle 5 68 on määritetty sorvauskeskiviiva keskitysasemassa P. Ne on asennettu keskenään vastakkain tukin 1 pituussuuntaan nähden siten, että ne voivat kääntyä toisistaan riippumatta ja siirtyä toisiaan kohti ja toisistaan poispäin. Heilurivarsia 110 käännetään määrättyjen kulmien verran vastaavien kääntömoot-10 torien 113 avulla kuviossa 28, kun taas vastaavat sylinterit 114 siirtävät niitä toisiaan kohti ja toisistaan poispäin vastaavia johteita 115 pitkin.

Kuten kuviossa 27 on esitetty, kumpikin heilurivarsi 110 käsittää pääosan 110A, joka kääntyy yläosassaan olevan ripustus-15 akselin ympäri, sekä pitenevän-lyhenevän osan 110B, joka on kytketty sen pituussuunnassa liikkuvaksi. Pitenevä-lyhenevä osa 110B on ruuvattu kierteitetylle syöttöakselille 116. Kun osaa 110B pidentävä tai lyhentävä moottori 117 pyörittää syöttöakselia normaaliin tai vastakkaiseen suuntaan, niin osa 20 110B siirtyy pääosan 110A suhteen, jolloin heilurivarren 110 kokonaispituus pitenee tai lyhenee. Lisäksi siirtokynsi 118 on kiinnitetty kumpaankin pitenevään-lyhenevään osaan 110B, ja kummankin kynnen 118 asemakoordinaatit määritetään napakoordi-| naattijärjestelmän mukaan heilurivarren 110 kääntyrniskulman Θ : 25 perusasemasta sekä heilurivarren 110 pituuden r, so. pitene vän- lyhenevän osan 110B siirtymismatkan pääosan 110A suhteen avulla.

Tukinkuljettimen 120 kuljettamaa tukkia 1 kuljetetaan edelleen hakakuljettimella 121, tukki pysäytetään siirtimen 122 yläpuo-* 30 lella, ja tukki viedään sitten sorvausasemaan P siirtimellä 122 nostamalla. Tukkia 1 pidetään virtuaalisella keskiviivalla kahden edellä mainitun kaltaisen kiinnityskynnen avulla ja kierretään melkein yhden kierroksen verran, jolloin määritetään tukin 1 sorvauskeskiviiva. Tämä menettely on sama kun 35 edellä mainitulla suoritusmuodolla, joten tässä ei ole esitetty yksityiskohtia. Tässä keskittämismenettelyssä käytetään 116665 31 kosketus- tai ei-kosketustyyppisiä ääriviivanilmaisimia, jollaisia on esitetty kuviossa 15 tai kuviossa 24, vaikkakaan kuvioissa 27 - 29 näitä ääriviivanilmaisimia monimutkaisuuden välttämiseksi ei ole esitetty.

5 Tukkia 1, jonka sorvauskeskiviiva on määritetty, pidetään kummankin päätypinnan yläosassa kahden heilurivarren 110 vastaavien siirtokynsien 118 avulla. Kuten kuviossa 27 on esitetty, sanotut kaksi heilurivartta 110 kääntyvät vane-risorvin istukkaa 68 kohti kannattaen samalla tukkia 1. Tänä 10 aikana, jotta tukin 1 ja tukirullalaitteen T, joka sijaitsee vastakkaisella puolella teräpöydän R kiinnipitämään sorvin-terään S nähden, törmääminen toisiinsa vältetään, heilurivarsi 110 vetäytyy tällöin takaisin (nostettaessa osaa 110B). Sen jälkeen kun tukki 1 on kulkenut tukirullalaitteen T yli, 15 heilurivarsi 110 pitenee (osan 110B laskiessa alas), ja tukki 1 asetetaan vanerisorvin istukkaan 68.

Virtuaalisen keskiviivan ja sorvauskeskiviivan välinen poikkeama pitää asetella heilurivarren 110 kynsillä 118. Asettelu voidaan suorittaa ennen kuin heilurivarsi 10 pitää tukkia 1 20 sorvausasennossa tai sinä aikana, kun tukkia 1 siirretään ; : kiinnityksen jälkeen. Joka tapauksessa sanottu poikkeama

muunnetaan napakoordinaateiksi, joita edustavat heilurivarren 110 kään tyrni skulma Θ ja sen varren pituus r (osan 110B

. siirtymä matka), ja vastaavien heilurivarsien 110 ja kynsien » 25 118 asento asetellaan toisistaan riippumatta moottoreilla 113 ja 117 siten, että poikkeamat kumoutuvat. Tämän suoritusmuodon t , muu sisältö on sama kuin edellä esitetyssä mainitun, joten ’ tässä ei ole puututtu yksityiskohtiin.

Kuten kuviossa 30 on esitetty, kun tukkia 1 pyöritetään vir-30 tuaalisen keskiviivan O ympäri sorvauskeskiviivan määrittämiseksi, niin ilmaisimet 126, kuten valosähköisiä kennoja, lasersäteitä, sähkömagneettisia aaltoja tai ultraääniaaltoja käyttävät, ilmaisevat suurimman pyörimissäteen ja ovat keskenään vastakkain tukin 1 pituusakseliin nähden. Tukin 1 suurin 35 pyörimissäde määritetään esimerkiksi siten, että useita valonsäteitä, jotka on kohdistettu korkeussuunnassa, tai valonauha, 116665 32 jolla on tietty leveyshajonta korkeussuunnassa, projisioidaan valoprojektorista 126A tukin ulkopintaa kohti, ja sen valon määrä, joka saapuu vastakkaisella puolella olevaan valon-vastaanottimeen 126B tukin 1 ulkopinnan varjostamatta, mita-5 taan tukin 1 poikkileikkausten ääriviivojen määrittämiseksi. Tulokseksi saatava suurin pyörimissäde takaisinkytketään sanotun teräpöydän R valmiusasemaan. Tässä tapauksessa poikkileikkausten useiden ääriviivojen saamiseksi pidetään parhaana, että ääriviivanilmaisimet sovitetaan vierekkäin ja melko 10 lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa tai määrätylle etäisyydelle sopivalla tavalla.

Edellä esitetyt suoritusmuodot ovat ainoastaan useita esimerkkejä, joten selitys ei rajoita tätä keksintöä näihin suoritusmuotoihin.

15 « »

Claims (5)

116665 33 Patentt ivaatimukset

1. Laite tukin keskittämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää: kaksi kiinnityskynttä, jotka on asetettu pyöriviksi sen kulku-5 tien kummallekin puolelle, jolla tukkeja kuljetetaan, ja jotka kiinnittävät tukin sen tilapäisen keskiviivan kummassakin päässä; laite tukin pyörittämiseksi tilapäisen keskiviivan ympäri kynsien avulla, jolloin ilmaistaan tukin ääriviiva; 10 useita ääriviivan ilmaisuelementtejä, jotka vastaavat tukin ulkopintaa siten, että niiden ilmaisualueet ovat vierekkäin ja melko lähekkäin tukin koko pituudella, ja jotka ilmaisevat poikkileikkausten ääriviivat vastaavilla ilmaisualueilla tukin pyörimisen mukaan; sekä 15 laskentaelimen, joka määrittää tukin kummankin pään lähellä olevien kahden poikkileikkauksen tai kolmen poikkileikkauksen, joihin kuuluu kahden poikkileikkauksen lisäksi myös tukin kes-• kellä sijaitseva kolmas poikkileikkaus, ääriviivojen sisään ; piirretyt suurimmat ympyrät, ja ennustaa suurimman suoran ym- 20 pyräsylinterin suunnan tukin pituussuunnan suhteen suurimpien sisäänpiirrettyjen ympyröiden geometrisesta sovitelmasta sekä V, määrittää sen suurimman suoran ympyräsylinterin keskiviivan, joka sijaitsee kaikkien niiden poikkileikkausten sisäpuolella, jotka on saatu vastaavilla ilmaisualueilla, ennustetun suunnan 25 mukaan, jolloin määritetty keskiviiva valitaan otaksutuksi ' : keskiviivaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite tukin keskittämiseksi, tunnettu siitä, että ääriviivanilmaisimet käsittävät laitteet, jotka ilmaisevat tukin kiertyrniskulman ja ilmaisevat 30 tukin ääriviivan tukin tilapäisen keskiviivan ja ääriviivan välisen etäisyyden sekä kiertyrniskulman mukaan. 116665 34

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite tukin keskittämiseksi, tunnettu siitä, että useat ääriviivanilmaisimet käsittävät : useita kääntövarsia, jotka on asennettu siten, että ne pysty-5 vät kääntymään ja ulottumaan tukin ulkopintaa kohti; useita kosketustyyppisiä ilmaisuelementtejä, jotka on asennettu kääntövarsien vastaaviin päihin, jolloin kunkin elementin pituus on mielivaltainen tukin pituussuunnassa ja kukin elementti koskettaa tukin ulkopintaa ja useat elementit on si-10 joitettu vierekkäin ja melko lähekkäin tukin pituussuunnassa; sekä siirtymänilmaisimet, jotka on asennettu kutakin kääntövartta vastaaviksi ja jotka ilmaisevat elementtien siirtymän, joka vaihtelee tukin poikkileikkausten ääriviivojen mukaan tukin 15 pyöriessä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tukin keskittämiseksi, tunnettu siitä, että kääntövarsien leveyksien summa tukin pituussuunnassa siinä osassa, jossa kääntövarret ovat kääntyvästi tuetut, on pienem-20 pi kuin varsien vastaaviin päihin asennettujen ilmaisuele-menttien leveyksien summa; * yhden tai useamman erityisen kääntövarren kääntyvä(t) osa(t) i 1 kääntövarsien rivin päässä (päissä) on asennettu keskiakselm suunnassa liikkuvaksi (liikkuviksi); ja että 25 minkä tahansa kääntövarren ilmaisuelementit erityistä kääntövartta (erityisiä kääntövarsia) lukuunottamatta on vedetty ulos vierekkäin asetettujen ilmaisuelementtien rivistä, ja että erityinen kääntövarsi (erityiset kääntövarret) on siirretty lähellä keskikohtaa olevaan asemaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite tukin keskit tämiseksi, tunnettu siitä, että useat ääriviivan ilmaisevat elimet ovat ei-kosketustyyppisiä ja käyttävät etenevän aallon, 116665 35 kuten lasersäteen, sähkömagneettisen aallon ja ultraääniaallon jne. heijastumista tukin ulkopinnasta tai pysähtymistä tukin ulkopintaan.