FI116091B - Menetelmä liukulaakeripaineen mittaamiseksi kiinteävaippaisessa taipumakompensoidussa telassa - Google Patents

Description

116091

Menetelmä liukulaakeripaineen mittaamiseksi kiinteävaippaisessa taipumakompensoi-dussa telassa Förfarande för att mätä glidlagertrycket i en mot böjning kompenserad vals med fast mantel 5

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty menetelmä liukulaakeripaineen mittaamiseksi kiinteävaippaisessa taipumakompensoidussa telassa.

10 Paperi- ja kartonkikoneissa käytetään yleisesti taipumakompensoituja (TK) teloja, jotka muodostuvat stationaarisesta kannatinrakenteesta ja sen ympärille pyörivästi jäljestetystä putkimaisesta vaipasta, joka on päistään laakeroitu kannatimakenteeseen päätylaakereilla. Vaipan ja kannatinrakenteen väliin on lisäksi järjestetty vaipan sisäpintaan radiaalisuun-nassa vaikuttavat ja kannatimakenteeseen tukeutuvat hydraulisesti kuormitetut kuorin i-15 tuselementit, joilla vaipan profiilia voidaan säätää akselisuunnassa. Vaipan profiilin säätöön käytettävä kuormituselementtirivi sijaitsee nippitasossa ja näillä kuormitusele-menteillä kompensoidaan TK telan tai vastatelan vaipan taipumaa siten, että nippitasossa lainaan vaikuttava voima on sama vaipan koko akselisuunnan yli. Profiloinnin tehostamiseksi voidaan TK telassa lisäksi käyttää nippiin nähden kannatinrakenteen vastakkaisella 20 puolella niin sanottuja vastavyöhykkeen muodostavia kuormituselementtejä. Vasta-vyöhykkeen kuormituselementit voidaan sijoittaa yhteen riviin, jolloin rivi on nippitasossa tai kahteen riviin, jolloin rivit sijaitsevat symmetrisesti nippitason molemmin puolin.

• ·' Vastavyöhykkeen kuormituselimillä voidaan myös kuormittaa vaippaa halutulla voimalla.

• ’ ’ jolloin vaipan muoto profiloituu halutun kaltaiseksi.

25 TK telat voidaan jakaa liikkuvavaippaisiin ja kiinteävaippaisiin teloihin. Liikkuvavaippai-silla TK teloilla tarkoitetaan tässä teloja, joissa päätylaakereita voidaan siirtää radiaali-suunnassa, eli normaalisti nippitasossa kannatinrakenteen suhteen, jolloin myös vaippa ... siirtyy päätylaakereiden mukana nippitasossa. Päätylaakereiden siirto hoidetaan normaa- t 30 listi siten, että päätylaakereiden ja kannatinrakenteen väliin on järjestetty nippitasossa vaikuttavat painetilat. Johtamalla paineväliainetta näihin painetiloihin voidaan päätylaake- reita siirtää nippitasossa. Tällä päätylaakereiden siirrolla kannatinrakenteen suhteen voidaan hoitaa nipin avaus ja sulku sekä TK telan osakuormitus ja kevennys vastatelaa vasten.

2 116091

Kiinteävaippaisilla TK teloilla tarkoitetaan teloja, joissa vaippa ei ainakaan mainittavassa määrin siirry radiaalisuunnassa kannatinrakenteen suhteen. Kiinteävaippaisilla TK teloilla nipin avaus ja sulku sekä TK telan kuormitus ja kevennys vastatelaa vasten hoidetaan TK 5 telan kannatinrakenteeseen tukeutuvilla hydraulisesti kuormitetuilla kuormitusvarsilla. Kiinteävaippaisissa teloissa voidaan päätylaakereina käyttää mekaanisia vierintälaakereita tai hydraulisia liukulaakereita. Vierintälaakereilla varustetussa kiinteävaippaisessa telassa päätylaakerit on lukittu radiaalisuunnassa kannatinrakenteeseen ja vaippa on lukittu radiaalisuunnassa päätylaakereihin. Hydraulisilla liukulaakereilla varustetussa kiinteävaip-10 paisessa telassa vaippa voi laakeroimiin luonteesta johtuen hieman liikkua radiaalisuunnassa.

Liikkuvavaippaisissa ja kiinteävaippaisissa teloissa voidaan vaipan ja kannatinrakenteen välisinä päätylaakereina käyttää vierintälaakereita tai liukulaakereita.

15

Nyt esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa hydraulisilla liukulaakereilla varustetuissa kiinteävaippaisissa TK teloissa, jonka liukulaakerointi on toteutettu oleellisesti iskutto-masti.

20 Fl-patentissa 76870 (Kleinewefers GmbH) on esitetty eräs kiinteävaippainen TK tela. ·,·, jossa vaippa on päädyistään laakeroitu kannatinrakenteeseen vierintälaakereilla. Vierintä- ;·. laakereiden alueelle on jäljestetty ilmaisimet, joiden mittausarvot ilmaisevat päätylaakeri- en kuormituksen nippitasossa. Säätölaitteella säädetään kuormitusvyöhykkeen kuormitus-f'; kenkiin ja vastavyöhykkeen kuormituskenkiin syötettäviä paineita käytössä mitatuista 25 ja/tai etukäteen määrätyistä parametreistä riippuen sekä ilmaisimien mittausarvoista : riippuen siten, että päätylaakereiden kuormitus on nippitasossa likipitäen nolla.

_· Vierintälaakereiden alueelle järjestettyjen ilmaisimien avulla tapahtuvan suoran laakeri- :iit: voiman mittauksen sijaan voidaan vierintälaakereihin kohdistuvat voimat määrittää myös ·· 30 epäsuorasti. Tämä voidaan tehdä mittaamalla vastatelan kannatinrakenteen tukipisteisiin kohdistuvat voimat, TK telan kannatinrakenteen tukipisteisiin kohdistuvat voimat ja t t : kuormitusvälineiden TK telan vaippaan kohdistamat voimat. Näiden voimien perusteella 3 116091 lasketaan TK telan vierintälaakereihin kohdistuvat voimat. Niissä kuormituspisteissä, joissa voimat tuotetaan hydraulisilla kuormitusvälineillä, mitataan hydraulisten kuormi-tusvälineiden paineet ja lasketaan niiden ja hydraulisten kuormitusvälineiden mäntien painekammioiden pinta-alojen perusteella hydraulisiin kuormitusvälineisiin kohdistuvat 5 voimat. Laskelmissa otetaan lisäksi huomioon tukipisteissä vaikuttavat massat ja eri kohdissa vaikuttavat kitkatekijät. Tällaisella menetelmällä laskettu laakerivoima on luonnollisesti epätarkka.

Hakijan FI-patentissa 79177 on esitetty eräs vierintälaakereilla varustettu liikkuvavaip-10 painen taipumakompensoitu tela. Vaippa on tässä laakeroitu molemmista päistään kanna-tinrakenteeseen vierintälaakereilla, jotka on sovitettu rengasosien päälle. Rengasosien ja kannatinrakenteen väliin on sovitettu hydrauliset kuormituselimet. Kuormituselimillä voidaan vaippaa siirtää kannatinrakenteen suhteen nipin avaamiseksi ja sulkemiseksi. Kuormituselimillä voidaan vaippaa myös kuormittaa vastatelaa vasten.

15

Liikkuvavaippaisissa TK teloissa, joissa vierintälaakereihin perustuvien päätylaakereiden siirto tapahtuu laakereiden ja kannatinrakenteen välisiin painetiloihin tuotavalla hyd-rauliikkaväliaineella, voidaan kyseisiin painetiloihin johdettavan paineväliaineen painetta mitata. Määrätty nippiprofiili edellyttää tietyn suuruisen laakerivoiman käyttöä, jolloin sitä 20 vastaava paine pyritään pitämään laakerin alla. Laakerivoima määräytyy painetilojen . laakereihin vaikuttavien pinta-alojen perusteella.

: : : Keksinnön mukaisen menetelmän pääasialliset tunnuspiirteet on esitetty patenttivaatimuk- • · sen 1 tunnusmerkkiosassa.

:ϋ: 25 • ,.· Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan aina riittävän tarkka tieto kiinteävaippaisen liukulaakeroidun TK telan liukulaakereihin vaikuttavista paineista, joiden perusteella voidaan laskea liukulaakereihin vaikuttavat voimat.

. .. 3Q JK telan liukulaakerointi käsittää nippitasossa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat päälaake-: rielementit ja nippitasoon nähden poikittaissuuntaan vaikuttavat sivulaakerielementit.

Välittömästi nippiin suuntautuvan ensimmäisen päälaakerielementin, eli ohjaavan päälaa- , » · t 4 116091 kerilementin alle on sovitettu ensimmäinen säätöventtiili, joka päälaakerielementteihin kohdistuvan kuormituksen perusteella jakaa paineväliainetta päälaakerielementtien kesken. Siihen päälaakerielementtiin, johon kulloisellakin hetkellä kohdistuu suurempi kuormitus syötetään suurempi virtaus ja paine ja vastakkaiseen päälaakerielementtiin 5 syötetään vastaavasti pienempi virtaus ja paine. Sivulaakerielementtien ohjaus tapahtuu vastaavalla tavalla toisen säätöventtiilin avulla. Säätöventtiilien tulee sijaita välittömästi ohjaavan laakerielementin alla, jotta niiden vaste ulkoiseen kuormitukseen saadaan mahdollisimman lyhyeksi.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön sovellusesimerkkeihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviollinen pitkittäisleikkaus liukulaakereilla varustetun kiin-15 teävaippaisen taipumakompensoidun telan toisesta päädystä keskiakselin yläpuolelta.

Kuviossa 2 on esitetty kaaviollinen poikkileikkaus kuviossa 1 esitetyn telan päädystä hydraulisen liukulaakerin kohdalta.

20 Kuviossa 3 on esitetty kaaviollisena poikkileikkauksena liukulaakereiden paineiden .' *": mittaukseen liittyvä mittausputkien järjestely.

: ; : Kuviossa 4 on esitetty kaaviollisena pitkittäisleikkauksena liukulaakereiden paineiden : : mittaukseen liittyvä mittausputkien järjestely.

25

Kuviossa 1 on esitetty kaaviollinen pitkittäisleikkaus liukulaakereilla 13 varustetun

kiinteävaippaisen taipumakompensoidun telan 10 toisesta päädystä keskiakselin X-X

‘ yläpuolelta. Tela 10 käsittää stationaarisen kannatinrakenteen 11 ja sen ympäri pyörivän * ·.' vaipan 12. Vaippa 12 on tuettu päädyistään kannatinrakenteeseen 11 hydraulisten liuku- » 30 laakereiden 13 välityksellä. Hydraulisten liukulaakereiden 13 välillä vaippa 12 on lisäksi nippitasossa tuettu kannatinrakenteeseen 11 hydraulisten kuormitusvälineiden 14 välityk-; ‘ · t · seilä. Telan pääty on suljettu päätykappaleella 15, joka on tuettu akselisuunnassa kannatin- , , » t *

» I

5 116091 rakenteeseen 11 tukielimellä 16. Akselisuuntainen tuenta voidaan toteuttaa myös pelkästään telan toiseen päähän, jolloin telan päätykappaleen 15 molemmin puolin akselisuun-nassa on tukielimet 16. Kullekin kuormitusvälineelle 14 johtaa tässä oma paineväliaineen syöttökanava 20, jolloin kukin kuormitusväline 14 on säädettävissä yksilöllisesti. Kuor-5 mitusvälineet 14 voidaan myös jakaa ryhmiin siten, että yksi painevälianeen syöttökanava 20 jakautuu telan sisällä usealle kuormitusvälineelle 14, jolloin kukin ryhmä muodostaa yhden säätövyöhykkeen. Ryhmä voi ääritapauksessa myös olla koko nipin mittainen, jolloin telassa on vain yksi vyöhyke ja yksi syöttökanava 20. Kuormitusvälineille 14 johtavien paineväliainekanavien 20 säätöventtiilit voivat sijaita telan ulkopuolella olevassa 10 erillisessä säätöventtiiliyksikössä (ei esitetty kuvioissa) tai ne on voitu kiinnittää telan akselin päätyosaan. Liukulaakereihin 13 johtavassa paineväliaineen syöttökanavassa 21 säätöventtiili 22 sen sijaan sijaitsee liukulaakereiden 13 välittömässä läheisyydessä.

Kuviossa 2 esitetty hydraulinen pääty laakeri muodostuu pääkuornritussuunnassa, eli 15 nippitason A-A suunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavista päälaakerielementeistä 13a, 13b sekä nippitasoon A-A nähden poikittaissuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavista sivulaakerielementeistä 13c, 13d. Päälaakerielementeillä 13a, 13b säädetään vaipan 12 asemaa nippitasossa A-A. Sivulaakerielementeillä 13c, 13d vaippa 12 pidetään nippitasoon A-A nähden poikkisuunnassa oikeassa asemassaan. Päälaakerielementeillä 13a, 20 13b ja sivulaakerielementeillä 13c, 13d vaimennetaan myös värähtelyjä nippitason A-A

( suunnassa ja vastaavasti poikkisuunnassa. Nippitasossa A-A nipin suuntaan vaikuttava ensimmäinen päälaakerielementti 13a on niin sanottu ohjaava laakerielementti ja vastak-kaiseen suuntaan vaikuttava toinen päälaakerielementti 13b on niin sanottu orjalaake-: : rielementti. Poikittaissuuntaan vaikuttava ensimmäinen sivulaakerielementti 13c on : 25 vastaavalla tavalla ohjaava laakerielementti ja vastakkaiseen suuntaan vaikuttava toinen : ,,: sivulaakerielementti 13d on orjalaakerielementti.

' Paineväliaineen syöttö laakerielementteihin 13a, 13b, 13c, 13d tapahtuu siten, että ensim- mäisellä syöttölinjalla 21a syötetään paineväliainetta ensimmäiseen säätö venttiiliin 22a, Ί’ 30 joka sijaitsee välittömästi ensimmäisen päälaakerielementin 13a alla. Tämä ensimmäinen : /· säätöventtiili 22a jakaa puolestaan paineväliainetta ensimmäiseen päälaakerielementtiin : 13a ja vastakkaiseen toiseen päälaakerielementtiin 13b. Paineväliainetta syötetään lisäksi 6 116091 toisella syöttölinjalla 21b välittömästi ensimmäisen sivulaakerielementin 13c alla olevaan toiseen säätöventtiiliin 22b, joka jakaa paineväliainetta ensimmäiseen sivulaakerielement-tiin 13c ja vastakkaiseen toiseen sivulaakerielementtiin 13d. Säätöventtiilit 22a, 22b jakavat paineväliainetta siten, että telaan kohdistuvasta ulkoisesta kuormituksesta riippu-5 matta vastakkaissuuntaisten laakerielementtien 13a, 13b; 13c 13d välille syntyy voimatasapaino, jolloin vaippa 12 pysyy halutussa asemassa laakeripesään nähden.

Kun telaan kohdistuu esim. nipin suunnassa ensimmäiseen päälaakerielementtiin 13a kuormitus, ensimmäinen säätöventtiili 22a nostaa ensimmäiseen päälaakerielementtiin 13a 10 menevän paineväliaineen painetta ja virtausta ja vähentää vastaavasti toiseen päälaakerielementtiin 13b menevän paineväliaineen painetta ja virtausta, jolloin vaippa 12 pysyy laakeripesään nähden paikallaan.

Kuvioissa 3 ja 4 esitetyssä jäijestelyssä näkyy telan toisesta päädystä telan sisään kannatin-15 rakenteeseen 11 muodostetussa kanavassa 31 johdettu mittauskanavista 30. Mittauskanavista käsittää tässä yhdeksän mittauskanavaa 30, jotka kukin on telan sisällä kytketty mitattavaan kohteeseen. Kussakin telan päädyssä olevassa liukulaakerissa on neljä laake-ripainetta, joista halutaan mittaustieto ja lisäksi käytetään yksi mittauskanava esim. telan sisällä vallitsevan paineen mittaamiseen. Kukin mittauskanava on telan sisällä kytketty 20 laakerielementin 13a, 13b, 13c, 13d ja laakerielementtiin liittyvän säätöventtiilin 22a, 22b V. väliseen paineillaan, jolloin mittauskanavalla voidaan koko ajan mitata laakerielementin ·*·,. männän alla olevassa painekammiossa vaikuttavaa painetta. Kuviossa 2 näkyy ensimmäi- seen päälaakerielementtiin 13a liittyvä mittauspiste Ml, toiseen päälaakerielementtiin 13b : liittyvä mittauspiste M2, ensimmäiseen sivulaakerielementtiin 13c liittyvä mittauspiste M3 t » · ϊ ί 25 ja toiseen sivulaakerielementtiin 13d liittyvä mittauspiste M4.

♦ · · » *

Mittauskanavista tuodaan ulos telasta telan päätyyn kiinnitetyn laipparakenteen 40 kautta.

',,. · Mittauskanavat on kiinnitetty tiivistetysti laipparakenteeseen 40 ja laipparakenne on ‘.. ,* kiinnitetty tiivistetysti telan kannatinrakenteeseen, jotta telan sisällä mahdollisesti vallitse- ;· 30 va ylipaine ja paineväliaine ei pääse purkautumaan ulos. Telan ulkopuolella mittauskana- i « vat 30 voidaan liittää sopivaan alustaan kiinnitettyihin mittausliittimiin. Mittausliittimen 7 116091 toiseen päähän voidaan puolestaan liittää mittausantureille johtavat kanavat (ei esitetty kuvioissa).

Mittauskanavista 30 voi muodostua yksittäisistä mittauskanavista, jotka on sovitettu 5 kulkemaan kannatinrakenteen Ilja vaipan 12 välisessä tilassa tai kannatinrakenteeseen 11 muodostetussa tilassa. Mittauskanavat tai joitakin osuuksia niistä voidaan myös toteuttaa kannatinrakenteeseen 11 tehtävinä porauksina.

Keksinnön mukaisella mittausjärjestelyllä voidaan mitata telan kummassakin päässä 10 olevien liukulaakereiden kunkin liukulaakerielementin paine, jonka perusteella voidaan laskea kyseiseen laakerielementtiin vaikuttava voima. Laakeri voimia voidaan käyttää nippiin vaikuttavien voimien säätämiseen halutulle tasolle. Tällä tavoin saadaan nippipro-fiilin oikeellisuus ja säädettävyys samalle tasolle kuin se on liikkuvavaippaisissa liukulaa-keroidussa teloissa.

15

Mitattuja laakerivoimia voidaan käyttää hyväksi myös vikadiagnostiikassa. Kun liukulaa-kereihin kohdistuvat voimat lisäksi lasketaan perinteiseen tapaan epäsuorasti nippiin vaikuttavista muista voimista, meillä on käytettävissä suoraan mitattu laakerivoima ja epäsuorasti laskettu laakerivoima. Tällöin voidaan suorittaa laskennassa käytettävien 20 parametrien kalibrointi siten, että epäsuorasti lasketut laakerivoimat vastaavat suoraan mitattuja laakerivoimia.

• * *

Jos suoraan mitattuja epäsuorasti laskettu kalibroitu laakerivoima tämän jälkeen muuttu-: : vat ajan funktiona toistensa suhteen, voidaan tästä päätellä, että jossakin nippiin vaikutta- f ^ 25 vassa venttiilissä tai anturissa on vikaa tai kalibrointitarvetta.

Jos taas esim. kalanteroidun lainan paksuusprofuli alkaa huonontua nopeasti ilman, että ',,,· laakerivoima muuttuu, on vika ilmeisesti tulevan lainan paksuusprofiilissa, eli ennen kalanteria.

30 L,,: Laakerivoiman mittauksen perusteella voidaan arvioida myös telojen kuntoa. TK telan : pyörimisnopeuteen tahdistavat laakeripaineen vaihtelut ovat ilmeinen merkki TK telassa $ 116091 tai vastatelassa olevasta viasta, epäpyöreydestä, banaanimaisuudesta, vioittumassa olevasta pinnoitteesta tai esim. telan pintaan kerääntyneestä liasta. Painemittausta ja paineen värähtelyä voidaan käyttää muun mittaustiedon ohella esim. ennaltaehkäisemään vakavampaa telavauriota tai esim. pinnoitteen irtoamista. Tilanteessa, jossa laakerivoiman 5 mittaus indikoi vauriota voidaan nippi avata vakavampien vaurioiden välttämiseksi.

Kuvioissa esitetyissä suoritusmuodoissa nippitasossa A-A on yksi päälaakerielementti 13a, 13b kumpaankin suuntaan, mutta kukin päälaakerielementti 13a, 13b voi luonnollisesti muodostua esim. kahdesta osalaakerielementistä. Osalaakerielementit sijaitsevat 10 tällöin symmetrisesti nippitason A-A molemmin puolin.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

I * * * > k 5 » i

Claims (8)

116091

1. Menetelmä liukulaakeripaineen mittaamiseksi kiinteävaippaisessa taipumakompensoi-dussa telassa (10), joka tela (10) käsittää stationaarisen kannatinrakenteen (11) ja sen 5 ympärille pyörivästä liukulaakereiden (13) avulla sovitetun vaipan (12), joka vaippa (12) on lisäksi tuettu kannatinrakenteeseen (11) hydraulisilla kuormitusvälineillä (14), joilla vaipan (12) akselisuuntainen (X-X) profiili on säädettävissä, tunnettu siitä, että mitataan ainakin liukulaakereiden (13) nippitasossa (A-A) vastakkaisiin suuntiin vaikuttavissa päälaakerielementeissä (13a, 13b) vaikuttavaa painetta johtamalla päälaakerielementteihin 10 (13a, 13b) liittyvän säätöventtiilin (22a) ja kunkin päälaakerielementin (13a, 13b) välisestä painetilasta painetieto mittauskanavien (30) välityksellä telan (10) ulkopuolelle, jossa painetieto johdetaan paineanturiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan myös liuku-15 laakereiden (13) nippitasoon (A-A) nähden poikittaistasossa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavissa sivulaakerielementeissä (13c, 13d) vaikuttavaa painetta johtamalla sivulaake-rielementteihin (13c, 13d) liittyvän säätöventtiilin (22b) ja kunkin sivulaakerielementin (13c, 13d) välisestä painetilasta painetieto mittauskanavien (30) välityksellä telan (10) ulkopuolelle, jossa painetieto johdetaan paineanturiin. 20

,' ·': 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasketaan pai- * I : neanturin mittaaman painearvon ja kyseisen laakerielementin (13a, 13b, 13c, 13d)mäntä- : :: elimeen vaikuttavan painekammion pinta-alan perusteella kyseiseen laakeri elementti in # * » '.J (13a, 13b, 13c, 13d) vaikuttava voima. :25

*,,,· 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitatuista painear- voista laskettujen laakerivoimien perusteella säädetään nippiin vaikuttavat kuormitukset i * halutulle tasolle. t » ,30 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan

5. I ·,,,· taipumakompensoidun telan kannatinrakenteen tukipisteisiin, vastatelan tukipisteisiin, ja > » ίο 116091 taipumakompensoidun telan kuormitusvälineisiin kohdistuvat voimat ja lasketaan niiden perusteella epäsuorasti liukulaakereihin vaikuttavat voimat.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että verrataan epäsuorasti 5 laskettuja laakerivoimia painemittausten perusteella laskettuihin laakerivoimiin ja suoritetaan laskennassa käytettävien parametrien kalibrointi siten, että epäsuorasti lasketut laakerivoimat vastaavat painemittausten perusteella laskettuja laakerivoimia.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että suoritetaan epäsuorasti 10 laskettujen kalibroitujen laakerivoimien ja painemittausten perusteella laskettujen laakeri- voimien vertausta ajan funktiona, jolloin mainittujen laakerivoimien muutokset toistensa suhteen indikoivat, että jossakin nippiin vaikuttavassa venttiilissä tai anturissa on vikaa tai kalibrointitarvetta.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että laakeripaineiden mittausta käytetään nipin muodostavien telojen kunnon arviointiin, jolloin taipumakompensoidun telan pyörimisnopeuteen tahdistuvat laakeripaineen vaihtelut ovat merkki taipumakompensoidussa telassa tai vastatelassa olevasta viasta, epäpyöreydestä. ba-naanimaisuudesta. vioittumassa olevasta pinnoitteesta tai esim. telan pintaan keräänty-20 neestä liasta. • * · t · 116091