FI115522B - Metallikarbonaatin valmistusmenetelmä - Google Patents

Metallikarbonaatin valmistusmenetelmä Download PDF

Info

Publication number
FI115522B
FI115522B FI20012552A FI20012552A FI115522B FI 115522 B FI115522 B FI 115522B FI 20012552 A FI20012552 A FI 20012552A FI 20012552 A FI20012552 A FI 20012552A FI 115522 B FI115522 B FI 115522B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
metal
precipitation
carbonate
reactor
solution
Prior art date
Application number
FI20012552A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20012552A (fi
FI20012552A0 (fi
Inventor
Mika Martikainen
Kauko Karpale
Original Assignee
Omg Finland Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Omg Finland Oy filed Critical Omg Finland Oy
Priority to FI20012552A priority Critical patent/FI115522B/fi
Publication of FI20012552A0 publication Critical patent/FI20012552A0/fi
Publication of FI20012552A publication Critical patent/FI20012552A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI115522B publication Critical patent/FI115522B/fi

Links

Landscapes

  • Inorganic Compounds Of Heavy Metals (AREA)

Description

115522
Metallikarbonaatin valmistusmenetelmä
Keksintö koskee menetelmää puhtaan, oleellisesti alkalivapaan metallikarbonaatin tai metalliseoskarbonaatin valmistamiseksi ja sen käyttöä edelleen metallioksidien 5 tai seosmetallioksidien sekä metalli tai seosmetallipulvereiden valmistukseen.
Metallikarbonaatteja voidaan käyttää esimerkiksi metallipinnoituksessa, katalyytti-materiaaleissa, väriaineena, paristokemikaaleissa jne. Lisäksi metallikarbonaatteja voidaan käyttää oksidien ja metallipulverien valmistukseen. Metallikarbonaattien käyttöä em. kohteissa rajoittaa riittävän puhtaan, erityisesti alkalivapaan, metalli-10 karbonaatin saatavuus.
Perinteisissä metallikarbonaattien valmistusmenetelmissä käytetään saostumisen aikaan saamiseksi yleisesti natriumkarbonaattia. Natriumkarbonaatista aiheutuu kuitenkin tuotteeseen epäpuhtautena natriumia, joka jää osittain saostuneena tuotteen rakenteeseen. Vastaavasti metallikarbonaatin rakenteeseen voi jäädä epäpuhtautena 15 mikä tahansa muu saostumisen aikaansaamiseksi käytetty alkalimetalli. Samoin perinteisessä saostuksessa metallisuolaliuoksen (esim. NiS04-liuos) anioniosa jää helposti epäpuhtautena metallikarbonaatin rakenteeseen ns. emäksisenä suolana. Edellä mainitut epäpuhtaudet rajoittavat saostetun metallikarbonaatin käyttöä kohteissa, *. : joissa vaaditaan tuotteelta suurta puhtautta. Perinteistä saostusta voidaan kuvata • · : . . 20 seuraavalla reaktiokaavalla.
• · » : NiS04 + Na2C03 +H20 -> NiC03-(Na,Ni)S04-Ni(0H)2-H20 (1)
Metallikarbonaattia käytetään myös metallioksidin valmistamiseen. Metallioksidia ,··, voidaan valmistaa kalsinoimalla eli lämpökäsittelemällä metallikarbonaattia joko hapettavassa tai inertissä kaasuatmosfäärissä. Riippuen metallista tuloksena on iner-. 25 tissä atmosfäärissä metallimonoksideja (esim. kobolttikarbonaatista kobolttimonok- sidi, CoO), ja hapettavassa atmosfäärissä metallioksideja (esim. kobolttikarbonaa-; · tista kobolttioksidi Co304). Metallioksidin lämpökäsittelyyn voidaan käyttää mitä :’ ! tahansa tunnettuja menetelmiä esim. rumpukalsinointi, lämpökäsittely lautasuunissa ·; · · jne. Lämpökäsittelyn parametreillä, kuten esimerkiksi lämpötila ja aika, voidaan 30 tunnetusti vaikuttaa syntyvän metallioksidin ominaisuuksiin.
j Metallikarbonaattia, tai metallikarbonaatista valmistettua metallioksidia, voidaan edelleen käyttää metallipulverien valmistukseen. Edellä mainittujen yhdisteiden pelkistäminen metalliseksi voidaan tehdä esim. H2-atmosfäärissä kuivapelkistämällä 115522 2 korotetussa lämpötilassa. Pelkistysolosuhteilla, esimerkiksi pelkistyslämpötila ja -aika, voidaan tunnetusti vaikuttaa pelkistetyn metallipulverin ominaisuuksiin, kuten partikkelikoko, pinta-ala, jne.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan edullisilla tuotantokustan-5 nuksilla mahdollisimman puhdasta, oleellisesti alkalivapaata metallikarbonaattia, jota voidaan käyttää ilman erillistä puhdistusta vaativien kemikaalien ja metallipul-verien valmistuksessa. Tämä on saatu aikaan siten, kuin on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.
Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetaan erityisesti nikkelikarbonaattia, 10 kobolttikarbonaattia, kuparikarbonaattia tai mangaanikarbonaattia tai näiden seosta, mutta menetelmää voidaan käyttää myös muiden metallikarbonaattien valmistukseen. Keksinnön mukaisessa menetelmässä metallikarbonaattisuolan saostus tapahtuu ammoniakin vesiliuoksen ja hiilidioksidin avulla huoneenlämpötilassa. Saostus voidaan suorittaa normaalissa paineessa, mutta myös korotettua painetta voidaan 15 käyttää, edullisesti noin 5-10 barn painetta. Alkalista liuosta, kuten esimerkiksi natriumkarbonaattiliuosta, saostumisen aikaansaamiseen ei tarvita, ei myöskään kemikaalikustannuksilta kalliimpaa ammoniumkarbonaattia. Metallikarbonaatin saostus metallisuolaliuoksesta ammoniakin ja hiilidioksidin avulla voidaan tehdä joko panostoimisena tai jatkuvana saostuksena. Metallin tai metallien seoksen suolaliuos, . . 20 josta saostus suoritetaan, voi olla joko sulfaatin, nitraatin, kloridin tai näiden seok- sen muodossa, edullisesti kloridin muodossa. Metallisuolaliuoksen tai metallien • * · ;·· · seoksen suolaliuoksen konsentraatio on 10-210 g/1, edullisesti 30 - 100 g/1, koko- · naismetallipitoisuuden suhteen laskettuna. Keksinnön mukaista saostusta voidaan •. ’': kuvata seuraavalla reaktiokaavalla, jossa metallisuolana käytetään sulfaattia.
• · « » » * · .···. 25 NiS04 + 2NH4OH + C02 -> N1CO3 + (NH4)2S04 + H20 (2)
Panossaostuksessa laimeaa ammoniakin vesiliuosta ja metallisuolan tai metallisuo- · laseoksen vesiliuosta pumpataan reaktoriin siten, että Nf^OHdlä pidetään saostuk- ‘,,, · sen pH vakiona ja pH alueella, jolla metallikarbonaatin saostuminen on mahdollista.
, ·. : Saostuksessa käytetään saostumis-pH:ta, joka säädetään ammoniakin vesiliuoksella, I 30 jonka väkevyys on 10 - 225 g NH3/1, edullisesti 30 - 90 g NH3/1. Saostuksessa käytetty pH-alue on 6,0 - 9,0, edullisesti 7,3 - 8,3. Saostus suoritetaan lämpötila- • alueella 10 - 70 °C, edullisesti huoneenlämpötilassa.
» »
Samalla liuokseen johdetaan C02-kaasua hienojakoisesti liuokseen dispergoituna. Hiilidioksidi saa aikaa metallikarbonaattisuolan saostumisen. Kun reaktorissa on 115522
J
haluttu tilavuus liuosta, kemikaalipumput pysäytetään ja hiilidioksidin puhallusta reaktoriin jatketaan kunnes karbonointireaktio on mennyt loppuun. Tämän jälkeen saostunut metallisuolaliete suodatetaan, pestään vedellä ja kuivataan.
Jatkuvatoimisessa saostuksessa käytetään vähintään kahta peräkkäistä reaktoria, 5 joista ensimmäisen ylivuoto on ohjattu seuraavaan reaktoriin. Saostaminen voidaan tehdä millä tahansa seuraavista menetelmistä: A) Ensimmäiseen reaktoriin johdetaan laimeaa ammoniakin vesiliuosta ja metal-lisuolan tai metallisuolaseoksen vesiliuosta. Ammoniakkiliuoksella pidetään ensimmäisen reaktorin pH vakiona. Sekä ensimmäiseen että toiseen reaktoriin disper- 10 goidaan CCVkaasua metallikarbonaatin saostamiseksi. Jälkimmäisen reaktorin ylivuodosta saostunut liete ohjataan suodatukseen ja pesuun, mitä sitten seuraa kuivaus.
B) Mikäli halutaan voidaan pH:ta säätää myös jälkimmäisessä reaktorissa, tällöin ensimmäisen reaktorin pH valitaan siten, että se on saostumisen kannalta pH-alueen 15 alapäässä ja jälkimmäisen reaktorin pH vastaavasti nostetaan NHjOH-liuoksella siten, että se on saostumisen kannalta pH-alueen yläpäässä. Sekä ensimmäiseen että toiseen reaktoriin dispergoidaan CCVkaasua karbonaatin saostamiseksi. Jälkimmäisen reaktorin ylivuodosta saostunut liete ohjataan suodatukseen ja pesuun, mitä sitten seuraa kuivaus.
• · : . . 20 C) Lisäksi saostus voidaan tehdä jatkuvana myös siten, että ensimmäisen reaktorin ’ pH nostetaan ammoniakkiliuoksella yli saostumiseen vaadittavan pH. Näin *;* ! menetellen metalli jää kokonaan tai osittain liuokseen ammoniakkikompleksiin ‘ ; sitoutuneena ensimmäisessä reaktorissa. Jälkimmäiseen reaktoriin pumpataan ’ ‘ metallisuolaliuosta siten, että reaktorin pH laskee metallikarbonaatin saostumiseen ‘ ’ 25 vaadittavalle tasolle. Sekä ensimmäiseen että toiseen reaktoriin dispergoidaan CO2 - kaasua karbonaatin saostamiseksi. Jälkimmäisen reaktorin ylivuodosta saostunut ’: ‘ : liete ohjataan suodatukseen ja pesuun, mitä sitten seuraa kuivaus.
/ Taloudellisesti suositeltavin tapa on suorittaa saostus menetelmän A mukaisesti.
;*·· Seuraavassa keksintöä kuvataan esimerkkien avulla. Vertailuesimerkit 1 ja 2 sekä ' . 30 esimerkit 1-11 kuvaavat panossaostamista, vertailuesimerkki 3 ja esimerkit 12 - ’ ’ 15 kuvaavat jatkuvatoimista saostusta. Esimerkki 16 kuvaa vertailuesimerkin 3 ja • ” esimerkin 14 mukaisesti valmistettujen nikkelikarbonaattien kalsinointia nikkeliok sidiksi, NiO. Esimerkki 17 kuvaa esimerkin 14 kuivatun näytteen pelkistämistä metalliseksi nikkelimetallipulveriksi. Vertailuesimerkki 4 kuvaa kobolttikarbonaatin 115522 4 saostusta kobolttikloridiliuoksesta tunnetulla menetelmällä. Esimerkit 18-20 kuvaavat saostusta jatkuvatoimisesti kahdella reaktorilla. Esimerkissä 21 esimerkin 4 ja 18 mukaisesti valmistettuja kobolttikarbonaatteja kalsinoitiin hapettavassa atmosfäärissä (ilmassa) tunnetulla menetelmällä eri lämpötiloissa kobolttioksidiksi, 5 C03O4. Esimerkit 22 - 24 kuvaavat nikkelikobolttiseoskarbonaattisaostusta. Esi merkissä 25 esimerkkien 22, 23 ja 24 kuivatut näytteet pelkistettiin tunnetulla menetelmällä metallipulveriksi. Esimerkki 26 kuvaa kobolttimangaaniseoskarbonaatti-saostusta. Esimerkki 27 kuvaa kuparikarbonaattisaostusta. Esimerkeissä 28 ja 29 saostus suoritettiin korotetussa paineessa.
10 Vertailuesimerkki 1
Vertailunäyte valmistettiin yleisesti tunnetulla saostusmenetelmällä käyttäen alkali-sena liuoksena natriumkarbonaattia. Reaktoriin, jonka pohjalle oli panostettu ylimäärin natriumkarbonaatin vesiliuosta, pumpattiin vakionopeudella esilämmitettyä NiS04-vesiliuosta (metallikonsentraatio 90 gNi/1). Lämpötila pidettiin koko reakti-15 on ajan korotettuna. Saostuksen loputtua reaktorista otettiin näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Ni. Tässä kokeessa suodoksessa ei ollut Ni vaan kaikki Ni oli saostunut.
Vertailuesimerkki 2 ·. : Reaktoriin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 15 gNltyl) ja : , . 20 NiS04-vesiliuosta väkevyys 90 gNi/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Re- L ‘ ‘ aktorin pH pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 7,6. Reaktoriin ei syötetty T ! CXVkaasua. Kun reaktorissa oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt. Re- * ; aktorista otettiin näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton * ‘ Ni. Saostuksessa ei syntynyt sakkaa.
t t 25 Esimerkki 1 ‘ ’ Reaktoriin johdettiin väkevää ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 225 g NH3/I) ja I » ·; ‘ NiS04-vesiliuosta väkevyys 90 g Ni/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa.
: : Reaktorin pH pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 8,3. Reaktoriin syötettiin •: · koko saostuksen ajan C02-kaasua. Kun reaktorissa oli haluttu täyttöaste, lopetettiin 30 kemikaalisyötöt, hiilidioksididispergointia jatkettiin vielä tunnin ajan, jotta karbo-I nointi menisi mahdollisimman pitkälle. Dispergoinnin loputtua reaktorista otettiin : näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Ni. Tässä kokeessa sakkaa ei muodostunut eli kaikki Ni oli edelleen liuoksessa (jäännös 90 gNi/1).
Esimerkki 2 115522 5
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 1, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am-moniakkiliuoksella, pH 8,0. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli -vielä 35 g/1 nikkeliä.
5 Esimerkki 3
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 1, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am-moniakkiliuoksella, pH 7,6. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 26 gNi/1.
Esimerkki 4 10 Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 1, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am-moniakkiliuoksella, pH 7,3. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 26 gNi/1.
Esimerkki 5
Reaktoriin johdettiin väkevää ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 225 g NH3/1) ja 15 NiS04-vesiliuosta (väkevyys 90 g Ni/1). Reaktori lämmitettiin 70 °C:een, ja tämä lämpötila pidettiin koko saostusreaktion ajan. Reaktorin pH pidettiin vakiona am-.' : moniakkiliuoksella, pH 7,3. Reaktoriin syötettiin koko saostuksen ajan C02-kaasua.
: . . Kun reaktorissa oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt, hiilidioksididis- • ’ pergointia jatkettiin vielä tunnin ajan, jotta karbonointi menisi mahdollisimman pit- * i20 källe. Dispergoinnin loputtua reaktorista otettiin näyte, joka suodatettiin ja suodok- ; sesta analysoitiin saostumaton Ni. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli : 50 gNi/1.
Esimerkki 6
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 5, mutta reaktori lämmitettiin 60 °C:een, ja •; ' 25 tämä lämpötila pidettiin koko saostusreaktion ajan. Reaktorin pH pidettiin vakiona : ammoniakkiliuoksella, pH 7,3. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli ·:·: 21 gNi/1.
Esimerkki 7
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 5, mutta reaktori lämmitettiin 50 °C:een, ja 30 tämä lämpötila pidettiin koko saostusreaktion ajan. Reaktorin pH pidettiin vakiona 115522 6 ammoniakkiliuoksella, pH 7,3. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 18 g Ni/1.
Esimerkki 8
Reaktoriin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 15 g NH3/1) ja 5 NiS04-vesiliuosta väkevyys 90 g Ni/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Reaktorin pH pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 8,3. Reaktoriin syötettiin koko saostuksen ajan CCVkaasua. Kun reaktorissa oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt, hiilidioksididispergointia jatkettiin vielä tunnin ajan, jotta karbo-nointi menisi mahdollisimman pitkälle. Dispergoinnin loputtua reaktorista otettiin 10 näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Ni. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 4 gNi/1·
Esimerkki 9
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 8, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 8,0. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 3 g 15 Ni/1.
Esimerkki 10
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 8, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am-·.’ · moniakkiliuoksella, pH 7,6. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 2 g !.i i Ni/1.
’!* 1 20 Esimerkki 11 • * * : Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 8, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am- ; moniakkiliuoksella, pH 7,3. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 3 g
Ni/1.
Taulukkoon 1 on koottu esimerkinomaisesti lähtöliuoksen (NiS04) ja saostumatto-
• I
·;' 25 man nikkelin suhteesta laskettu saanti NiCC^-suolalle. Kuten taulukosta nähdään, perinteisellä tavalla saostettaessa nikkelikarbonaattiin jää suurempi määrä saostuk-·:··; sesta peräisin olevia epäpuhtauksia (vertailuesimerkki 1). Laimealla ammoniakin * . vesiliuoksella saavutetaan selvästi parempi saanti kaikilla esitetyillä vakio-pH ar- . | voilla, kuin käytettäessä väkevää ammoniakin vesiliuosta. Ilman hiilidioksididis- • 30 pergointia ei saostu nikkelikarbonaattia, kuten voidaan nähdä vertailuesimerkin 2 tuloksesta.
Taulukko 1 115522 7
NiCC^-saanti eri saostuksen vakio-pH arvoilla, eri saostuslämpötiloissa ja eriväke-vyisillä ammoniakki vesiliuoksilla. Taulukossa on myös esitetty joittenkin epäpuhtauksien analyysit hyvin pestystä ja kuivatusta sakasta analysoituna.
Vakio Saostus- CO2- NH»OH NiC03-saanti Cl S Na K
pH saos- lämpötila disper- liuoksen arvioituna sa- [g/t] [%] [g/t] [g/t] tuksessa [;C] gointi väkevTvs ostumatto- ____[g NH3/I] masta Ni [%]_____
Vertailuesi- - ei 100 <10 0,05 7800 <10 merkki 1_____ _
Vertailuesi- 7,6 20 ei 15 0 ....
merkki 2__________
Esimerkki 1__8^3__20__kyllä__225__0__-__-
Esimerkki 2 8,0__20 kyllä 225__61__<10 0,007 <10 <10
Esimerkki 3 7,6 20 kyllä 225__71__<10 0,013 <10 <10
Esimerkki 4 7,3__20 kyllä 225__72__<10 0,04 <10 <10
Esimerkki 5__7^3__70__kyllä__225__45__<10 1,56 [ <10 <10
Esimerkki 6 7,3 60 kyllä 225__77__<10 1,19 j <10 <10
Esimerkki 7__713__50__kyllä__225__50__<10 0,49 I <10 <10
Esimerkki 8__8i3__20__kyllä__^__98__<10 0,05 I <10 <10
Esimerkki 9__^0__20__kyllä__15__98__<10 0,05 | <10 <10
Esimerkki 10 7,6__20__kyllä__15__97__<10 0,12 j <10 <10
Esimerkki 11 7,3__20__kyllä__15__95__<10__j <10 <10 5
Vertailuesimerkki 3 *· · Nikkelikarbonaatin saostus nikkelikloridiliuoksesta suoritettiin tunnetulla menetel- : · ·' : mällä korotetussa lämpötilassa käyttämällä saostuskemikaalina natriumkarbonaattia.
; Ensimmäiseen reaktoriin johdettiin N a2CC>3-vesi liuosta ja NiCl2-vesiliuosta (väke- •,' 10 vyys 90 g Ni/1). Ensimmäisen reaktorin ylivuoto ohjattiin seuraa vaan reaktoriin, jo- :*·: ka toimi viivereaktorina. Jälkimmäisen reaktorin ylivuodosta saostunut liete ohjat- : ‘ : tiin suodatukseen ja pesuun. Tämän jälkeen pesty tuote kuivattiin. Suodoksesta otet tiin näyte ja siitä analysoitiin saostumaton Ni. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen ., : liuoksessa ei ollut nikkeliä.
15 Esimerkki 12 * » ' ! Saostus suoritettiin jatkuvatoimisesti kahdella reaktorilla. Ensimmäiseen reaktoriin , ' johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/1) ja NiCl2-vesi-
' ’: liuosta väkevyys 90 g Ni/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Reaktorin pH
pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 8,3. Ensimmäisen reaktorin ylivuoto 20 ohjattiin seuraavaan reaktoriin, joka toimi viivereaktorina. Molempiin reaktoreihin dispergoitiin koko saostuksen ajan C02-kaasua. Jälkimmäisen reaktorin ylivuodosta 115522 8 saostunut liete ohjattiin suodatukseen ja pesuun. Tämän jälkeen pesty tuote kuivattiin. Suodoksesta otettiin näyte ja siitä analysoitiin saostumaton Ni. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 10 g Ni/1.
Esimerkki 13 5 Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 12, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am-moniakkiliuoksella, pH 8,0. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 5 g Ni/1.
Esimerkki 14
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 12, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am-10 moniakkiliuoksella, pH 7,6. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 2 g Ni/1.
Esimerkki 15
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 12, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am-moniakkiliuoksella, pH 7,3. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 3 g 15 Ni/1.
Taulukosta 2 voidaan nähdä että jatkuvatoimisella saostuksella käyttämällä kahta . : peräkkäistä reaktoria, voidaan saostaa kemiallisesti puhtaampaa nikkelikarbonaattia.
'· Taulukko 2
Esimerkkejä jatkuvatoimisesta metallikarbonaattisaostuksesta. NiC03-saanti eri sa-: 20 ostuksen vakio-pH arvoilla. Taulukossa on myös esitetty joittenkin epäpuhtauksien .··. analyysit hyvin pestystä ja kuivatusta sakasta analysoituna.
Vakio Saostus- CO;-dis- NHjOH NiCOj-saanti Cl S Na K
* : pH saos- lämpötila pergointi liuoksen arvioituna sa- [g/t] [g/t] [g/t] [g/t] • tuksessa [°C] väkevyys ostumattomas- _____[g NH3/II ta Ni f%l_____ ! Vertailuesi- ei 100 280 <10 470 <10 '·*" merkki 3__________ * _ Esimerkki 12__8^3__20__kyllä__60__89__<10 <10 <10 <10 ‘I’*.· Esimerkki 13__^0__20__kyllä__60__94__<10 <10 <10 <10 .·, ; Esimerkki 14__Tfi__20__kyllä__60__98__<10 <10 <10 <10 • “ Esimerkki 15 7,3__20__kyllä__60__97__<10 <10 <10 <10
Esimerkki 16 115522 9
Vertailuesimerkin 3 ja esimerkin 14 mukaisesti valmistettuja nikkelikarbonaatteja kalsinoitiin inertissä atmosfäärissä (typpi) tunnetulla menetelmällä eri lämpötiloissa. Molemmissa tapauksissa tuotteen todettiin olevan nikkelioksidia, NiO. Taulukkoon 5 3 on koottu joitakin NiO-näytteiden tuloksia. Esimerkkien 14A ja 14B mukaisesti valmistetun nikkelioksidin puhtaus on riittävä vaativiin elektroniikka- ja katalyytti-sovellutuksiin. Tuotteen fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten pinta-ala, voidaan tunnetusti vaikuttaa kalsinointiparametreilla.
Taulukko 3 10 Esimerkkejä nikkelioksidien analyyseistä
Kaasu Kalsinointi Pinta-ala Ni-% Cl S Na K
[°C1 (BET) [g/t] [g/t] [g/t] [g/t] ____fnc/gl_____
Vertailuesimerkki 3A typpi__300__210 72,5 400 <10 730 <10
Esimerkki 14 A__typpi__300__220 73,2 <10 <10 <10 <10
Vertailuesimerkki 3B typpi__400__76 76.3 440 <10 700 <10
Esimerkki 14B typpi 400 68 76,6 <10 <10 <10 <10 ·. : Esimerkki 17 i Esimerkin 14 kuivattu näyte pelkistettiin tunnetulla menetelmällä ns. lautasuunissa i 15 tfy-atmosfäärissä 250 - 400 °C metalliseksi pulveriksi. Näytteet analysoitiin ja pel-| kistetyt näytteet todettiin hiili- ja happianalyysin mukaan puhtaiksi nikkelimetalli- pulvereiksi. Kuvat metallipulvereista on esitetty ohessa. Esimerkin 14C SEM-kuva : Ni-metallipulverista on esitetty kuvassa 1. Esimerkin 14D SEM-kuva Ni-metalli- pulverista on esitetty kuvassa 2. Esimerkin 14E SEM-kuva Ni-metallipulverista on ....: 20 esitetty kuvassa 3.
Kuvista voidaan havaita, että keksinnön mukaisesta NiC03:sta pelkistetty pulveri on tasalaatuista ja hyvin hienojakoista soveltuen erilaisiin käyttökohteisiin. Metalli-.;: pulverin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa tunnetusti pelkistysolosuhteilla.
Taulukko 4
Esimerkkejä nikkelimetallipulvereiden analyyseistä 115522 ιο
Pelkistys- Pelkistys- Pinta-ala 0-% C-% Cl S Na K
kaasu lämpötila (BET) [g/t] [g/t] [g/t] [g/tj ___1°C1 [m2/gl_______
Esimerkki 14C H2__250__3,1 0,33 0,01 <10 <10 <10 <10
Esimerkki 14D H2__300__2,5 0,33 0,01 <10 <10 <10 <10
Esimerkki 14E H2 400 1,2 0,15 <0,01 <10 <10 <10 <10~ 5 Vertailuesimerkki 4
Kobolttikarbonaatin saostus kobolttikloridiliuoksesta suoritettiin tunnetulla menetelmällä korotetussa lämpötilassa käyttämällä saostuskemikaalina natriumkarbonaattia. Ensimmäiseen reaktoriin johdettiin Na2C03-vesiliuosta ja CoCl2-vesiliuosta (väkevyys 90 g Co/1). Ensimmäisen reaktorin ylivuoto ohjattiin seuraavaan reakto-10 riin, joka toimi viivereaktorina. Jälkimmäisen reaktorin ylivuodosta saostunut liete ohjattiin suodatukseen ja pesuun. Tämän jälkeen pesty tuote kuivattiin. Suodoksesta otettiin näyte ja siitä analysoitiin saostumaton Co. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa ei ollut kobolttia.
*. : Esimerkki 18 • , , 15 Saostus suoritettiin jatkuvatoimisesti kahdella reaktorilla. Ensimmäiseen reaktoriin | johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/1) ja CoCl2-vesi-
’ ! liuosta väkevyys 90 g Co/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Reaktorin pH
pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 8,0. Ensimmäisen reaktorin ylivuoto '· ‘ ohjattiin seuraavaan reaktoriin, joka toimi viivereaktorina. Molempiin reaktoreihin 20 dispergoitiin koko saostuksen ajan C02-kaasua. Jälkimmäisen reaktorin ylivuodosta > ” : saostunut liete ohjattiin suodatukseen ja pesuun. Tämän jälkeen pesty tuote kuivat- '.,.: tiin. Suodoksesta otettiin näyte ja siitä analysoitiin saostumaton Co. Tässä kokeessa ; saostuksen jälkeen liuoksessa oli 0,2 g Co/1.
• · ‘ : Esimerkki 19 , , 25 Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 18, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am- ’· moniakkiliuoksella, pH 7,8. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 0,5 g
Co/1.
Esimerkki 20 115522 11
Saostus suoritettiin kuten esimerkissä 18, mutta reaktorin pH pidettiin vakiona am-moniakkiliuoksella, pH 7,6. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 0,7 g Co/1.
5 Taulukko 5
Esimerkkejä jatkuvatoimisesta kobolttikarbonaattisaostuksesta. CoC03-saanti eri saostuksen vakio-pH arvoilla. Taulukossa on myös esitetty joittenkin epäpuhtauksien analyysit hyvin pestystä ja kuivatusta sakasta analysoituna.
Vakio Saostus- CO;- ΝΗ,ΟΗ CoC03- TÖ S T~Na K~ pH saos- lämpötila disper- liuoksen saanti arvioi- [g/t] [g/t] [g/t] [g/t] tuksessa [°C] gointi väkevyys tuna saostu- [g NH3/1] mattomasta ______Co [%|__;___
Vertailuesi- - - ei - 100 2400 <10 1000 <10 merkki 4_______!__
Esimerkki 18 8,0__20 kyllä 60 100 <10 j <10 <10 <10
Esimerkki 19 7,8__20__kyllä__60__100 <10 j <K)~ <10 <10
Esimerkki 20 7.6__20__ky llä__60__99__<10 j <10 <10 <10 10 ; Esimerkki 21 · · : Esimerkin 4 ja 18 mukaisesti valmistettuja kobolttikarbonaatteja kalsinoitiin hapet- ·' · : tavassa atmosfäärissä (ilmassa) tunnetulla menetelmällä eri lämpötiloissa. Molem- ·. : missä tapauksissa tuotteen todettiin olevan kobolttioksidia, C03O4. Taulukkoon 6 on "· ' 15 koottu joitakin CosCfyn näytteiden tuloksia. Esimerkkien 18A, 18Bja 18C mukai- : : sesti valmistetun kobolttioksidin puhtaus on riittävä vaativiin elektroniikka-, paris- toteollisuus- (esim. LiCo02:n valmistaminen) ja katalyyttisovellutuksiin. Tuotteen . , I fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten pinta-ala, voidaan tunnetusti vaikuttaa kalsinoin- . * ’ *. tiparametreilla.
Esimerkkejä kobolttioksidien analyyseistä
Taulukko 6 115522 12
Kaasu Kahinointi Pinta-ala Co- Cl S Na K
ra (BED % [g/t] [g/t] [g/t] [g/t] ____fnr/gl________
Vertailuesimerkki 4A ilma__300__88__70,2 2900 <10 j 1300 <10
Esimerkki 18A__ilma 300__103 71,3 <10 <10 I <10 <10
Vertailuesimerkki 4B ilma__500__Π__73.1 2900 <10 | 1350 <10
Esimerkki 18B__ilma 500__15 73,4 <10 <10 i <10 <10
Vertailuesimerkki 4C ilma__800__23)__73,0 2700 <10 | 1050 <10
Esimerkki 18C__ilma__800__1,3 73,2 <10 <10 j <10 <10 5 Esimerkki 22
Reaktoriin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/1) sekä NiCl2:nja CoCl2:n seosta (1:1), jossa kokonaismetallikonsentraatio oli 90 g/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Reaktorin pH pidettiin vakiona ammoniakki-liuoksella, pH 7,5. Reaktoriin dispergoitiin koko saostuksen ajan C02-kaasua. Kun 10 reaktorissa oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt, hiilidioksididispergointia jatkettiin vielä tunnin ajan, jotta karbonointi menisi mahdollisimman pitkälle. Dispergoinnin loputtua reaktorista otettiin näyte, joka : suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Ni sekä Co. Tässä kokeessa :. I : saostuksen jälkeen liuoksessa oli 1 g Ni/1 ja 0,4 g Co/1.
, : 15 Esimerkki 23 : ; Reaktoriin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/1) ja ,·' NiCl2:n ja CoCl2:n seosta (1:4), jossa kokonaismetallikonsentraatio oli 90 g/1. Reak tio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Reaktorin pH pidettiin vakiona ammoniakki-*: : liuoksella, pH 7,5. Reaktoriin dispergoitiin koko saostuksen ajan C02 -kaasua. Kun ·" ; 20 reaktorissa oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt, hiilidioksididisper- ,· . gointia jatkettiin vielä tunnin ajan, jotta karbonointi menisi mahdollisimman pitkäl- • * · ’ · ; le. Dispergoinnin loputtua reaktorista otettiin näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Ni sekä Co. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa : -: oli 0,5 g Ni/1 ja 0,9 g Co/1.
’ »
Esimerkki 24 115522 13
Reaktoriin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/1) ja NiCl2:n ja CoCl2:n seosta (4:1), jossa kokonaismetallikonsentraatio oli 90 g/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Reaktorin pH pidettiin vakiona ammoniakki-5 liuoksella, pH 7,5. Reaktoriin dispergoitiin koko saostuksen ajan C02-kaasua. Kun reaktorissa oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt. Hiilidioksididisper-gointia jatkettiin vielä tunnin ajan, jotta karbonointi menisi mahdollisimman pitkälle. Dispergoinnin loputtua reaktorista otettiin näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Ni sekä Co. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa 10 oli 1,5 g Ni/1 ja 0,2 g Co/1.
Taulukko 7
Esimerkkejä nikkelikobolttiseoskarbonaattisaostuksesta. NiCoC03-saanti eri Ni:Co-suhteilla saostettaessa. Taulukossa on myös esitetty joittenkin epäpuhtauksien analyysit hyvin pestystä ja kuivatusta sakasta analysoituna.
15
Vakio Saostus- CO;- NH4OH NiCoCOj- Ni Co Cl S Na K PH lämpö- disper- liuoksen saanti arvioi- [g/t] [g/t| [g/t] (g/tj j saostuk- tila gointi väkevyys tuna saostu- j sessa [°C] [g NHj/l| mattomasta .______Ni/Co:sta |%1_______; '· Esimerkki 22 7,5 20__kyllä 60__98__24,8 26,0 <10 <10 <10 <10 i . Esimerkki 23 7,5__20__kyllä 60__98__9,1 43,3 <10 <10 <10 <10 ; ; ; Esimerkki 24 7,5__20__kyllä 60__98__37,3 10,2 <10 <10 <10 <10 j j Esimerkki 25
Esimerkkien 22, 23 ja 24 kuivatut näytteet pelkistettiin tunnetulla menetelmällä ns. lautasuunissa H2-atmosfäärissä 400 °C:ssa. Näytteet analysoitiin ja pelkistetyt näyt-•: · : 20 teet todettiin hiili- ja happianalyysin mukaan puhtaiksi metallipulvereiksi. Kuvat " ; metallipulvereista on esitetty liitteessä 1. Esimerkin 22A SEM-kuva NiCo-metalli- ,· . seospulverista on esitetty kuvassa 4. Esimerkin 23A SEM-kuva NiCo-metalliseos- '· ; pulverista on esitetty kuvassa 5. Esimerkin 24A SEM-kuva NiCo-metalliseospulve- rista on esitetty kuvassa 6. Kuvista voidaan havaita, että keksinnön mukaisesta : ·: 25 NiCoC03-seoskarbonaatista pelkistetty pulveri on erittäin tasalaatuista ja hyvin hie- nojakoista soveltuen erilaisiin käyttökohteisiin. Seosmetallipulverin ominaisuuksia voidaan muuttaa tunnetusti vaihtelemalla pelkistysolosuhteita.
Esimerkkejä nikkelikobolttiseosmetallipulvereiden analyyseistä
Taulukko 8 115522 14
Pelkistys- Pelkistys- 0-% C-% Cl S Na K
kaasu lämpötila [g/t] [g/t] [g/t] [g/t] __m_____1
Esimerkki 22A H2__400 0.13 0,024 <10 <10 <10 <10
Esimerkki 23A H2__400 0.16 0,024 <10 <10 <10" <10
Esimerkki 24A H2 400 0.12 0,026 <10 <10 | <10 <10 5 Esimerkki 26
Reaktoriin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/1) ja MnChm ja CoC^n seosta (moolisuhde 1:10), jossa kokonaismetallikonsentraatio oli 90 g/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Reaktorin pH pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 7,8. Reaktoriin dispergoitiin koko saostuksen ajan 10 CCVkaasua. Kun reaktorissa oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt. Hii-lidioksididispergointia jatkettiin vielä tunnin ajan, jotta karbonointi menisi mahdollisimman pitkälle. Dispergoinnin loputtua reaktorista otettiin näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Co ja Mn. Tässä kokeessa saostuksen , , jälkeen liuoksessa oli 0,85 gMn/1 ja 5,6 gCo/1. Sakan analyysien perusteella tuote : 15 oli Co0.91Mn0.09CO;.
: Esimerkki 27 ; Reaktoriin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/1) ja
CuS04-vesiliuosta, jossa kokonaismetallikonsentraatio oli 60 g/1. Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Reaktorin pH pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 20 7,3. Reaktoriin dispergoitiin koko saostuksen ajan C02-kaasua. Kun reaktorissa oli ": : haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt. Hiilidioksididispergointia jatkettiin ‘ : vielä tunnin ajan, jotta karbonointi menisi mahdollisimman pitkälle. Dispergoinnin ,·! ; loputtua reaktorista otettiin näyte, joka suodatettiin ja kuivattiin. Analyysien mu- ‘ J kaan kuivattu sakka oli rakenteeltaan CuCC^n ja Cu(OH)2:n seos.
. : 25 Esimerkki 28 * < ·
Autoklaaviin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/1) ja
NiSCVvesiliuosta (väkevyys 90 g Ni/1). Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Autoklaavin pH pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 8,0. Kun autoklaavissa 115522 15 oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt, ja autoklaavi suljettiin. Autoklaavin paine nostettiin 7 bar:iin (hiilidioksidi). Autoklaavi pidettiin paineistettuna sekoituksen alaisena 1 h. Tämän jälkeen autoklaavista otettiin näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Ni. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liu-5 oksessa oli 11,5 g Ni/1.
Esimerkki 29
Autoklaaviin johdettiin laimeaa ammoniakin vesiliuosta (väkevyys 60 g NH3/I) ja NiCl2-vesiliuosta (väkevyys 90 g Ni/1). Reaktio suoritettiin huoneenlämpötilassa. Autoklaavin pH pidettiin vakiona ammoniakkiliuoksella, pH 8,0. Kun autoklaavissa 10 oli haluttu täyttöaste, lopetettiin kemikaalisyötöt ja autoklaavi suljettiin. Autoklaavin paine nostettiin 7 bardin (hiilidioksidi). Autoklaavi pidettiin paineistettuna sekoituksen alaisena 1 h. Tämän jälkeen autoklaavista otettiin näyte, joka suodatettiin ja suodoksesta analysoitiin saostumaton Ni. Tässä kokeessa saostuksen jälkeen liuoksessa oli 7,5 g Ni l.
15 Edellä on esitetty eräitä keksinnön sovelluksia. Keksintöä luonnollisesti ei rajoiteta edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan keksinnön mukaista periaatetta voidaan muunnella patenttivaatimusten suoja-alan puitteissa.
» * « 1 I ( ' · »

Claims (9)

115522
1. Menetelmä oleellisesti alkalivapaan hienojakoisen metallikarbonaatin, joka metallikarbonaatti on nikkelikarbonaatti, kobolttikarbonaatti, kuparikarbonaatti tai mangaanikarbonaatti tai näiden seos, valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kyseisen 5 metallin tai metallien seoksen vesipitoisesta suolaliuoksesta saostetaan metallikarbonaatti tai metalliseoskarbonaatti lisäämällä seokseen huoneenlämpötilassa ja normaalipaineessa laimeaa ammoniakin vesiliuosta ja hiilidioksidia.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallikarbonaatin saostus tapahtuu joko jatkuvatoimisena tai panostoimisena saostuksena.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saostuksessa saostumis-pH:ta säädetään ammoniakin vesiliuoksella, jonka väkevyys on 10 -225 gNH3/l, edullisesti 30 - 90 gNH3/l.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saostuksessa käytetty pH-alue on 6,0 - 9,0, edullisesti 7,3 - 8,3.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallikar bonaatin tai metalliseoskarbonaatin saostus tapahtuu hiilidioksididispergoinnin avulla.
: 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallisuola- liuoksen tai metallien seoksen suolaliuoksen konsentraatio on 10-210 g/1, edulli-7 20 sesti 30-100 g/1, kokonaismetallipitoisuuden suhteen laskettuna.
,' · 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallin tai : ’ : metallien seoksen suolaliuos on sulfaatin, nitraatin, kloridin tai näiden seoksen ; “ : muodossa, edullisesti kloridin muodossa.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallikarbo-•; · 25 naatista tai metalliseoskarbonaatista muodostetaan edelleen hapettavassa tai inertis- ’«· · * sä atmosfäärissä metallioksideja tai metalliseosoksideja.
, 9. Patenttivaatimuksen 1 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metalli- , ’ karbonaatista, metalliseoskarbonaatista, metallioksidista tai metalliseosoksidista v : muodostetaan edelleen pelkistävässä atmosfäärissä metallipulvereita tai metalli- : ’ , · 30 seospulvereita. 115522
FI20012552A 2001-12-21 2001-12-21 Metallikarbonaatin valmistusmenetelmä FI115522B (fi)

Priority Applications (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20012552A FI115522B (fi) 2001-12-21 2001-12-21 Metallikarbonaatin valmistusmenetelmä

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20012552 2001-12-21
FI20012552A FI115522B (fi) 2001-12-21 2001-12-21 Metallikarbonaatin valmistusmenetelmä

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20012552A0 FI20012552A0 (fi) 2001-12-21
FI20012552A FI20012552A (fi) 2003-06-22
FI115522B true FI115522B (fi) 2005-05-31

Family

ID=8562559

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20012552A FI115522B (fi) 2001-12-21 2001-12-21 Metallikarbonaatin valmistusmenetelmä

Country Status (1)

Country Link
FI (1) FI115522B (fi)

Cited By (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US8969606B2 (en) 2011-06-10 2015-03-03 Invista North America S.A R.L. Calcination and reduction process including a fluidizing bed reactor
US9371343B2 (en) 2009-12-18 2016-06-21 Invista North America S.A. R.L. Nickel metal compositions and nickel complexes derived from basic nickel carbonates
US9371346B2 (en) 2010-09-07 2016-06-21 Invista North America S.A.R.L. Preparing a nickel phosphorus ligand complex

Cited By (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US9371343B2 (en) 2009-12-18 2016-06-21 Invista North America S.A. R.L. Nickel metal compositions and nickel complexes derived from basic nickel carbonates
US9371346B2 (en) 2010-09-07 2016-06-21 Invista North America S.A.R.L. Preparing a nickel phosphorus ligand complex
US8969606B2 (en) 2011-06-10 2015-03-03 Invista North America S.A R.L. Calcination and reduction process including a fluidizing bed reactor

Also Published As

Publication number Publication date
FI20012552A (fi) 2003-06-22
FI20012552A0 (fi) 2001-12-21

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US10326133B2 (en) Methods of making inorganic compounds
JP7376862B2 (ja) Ncma高ニッケル四元系前駆体の湿式合成法
FI110093B (fi) Korkean tilavuuspainon ja suuren partikkelikoon omaava kobolttihydroksidi tai kobolttimetalliseoshydroksidi
CN112645299A (zh) 一种磷酸铁的制备方法和应用
CA2996277C (en) Method for producing nickel powder
US9700942B2 (en) Method for producing seed crystals used for producing hydrogen-reduced nickel powder
CN106558695A (zh) 一种镍钴铝复合氢氧化物、镍钴铝复合氧化物及其制备方法
CN113582256B (zh) 一种高镍单晶正极材料及其前驱体、以及前驱体的制备方法
US20230212028A1 (en) Process for making a particulate (oxy) hydroxide
CN105129866A (zh) 一种硫酸亚铁水热法生产氧化铁红的方法
FI115522B (fi) Metallikarbonaatin valmistusmenetelmä
CN109879323A (zh) 一种利用电炉粉尘和轧钢皮制备铁氧体的方法
CN106395754B (zh) 单/多金属共沉淀氢氧化物或碳酸化物的制备方法
CN109868366A (zh) 一种滤液循环的湿法回收废铅膏制备高纯红丹的方法
CN106517294B (zh) 金属氧化物的制备方法
Shimizu et al. A solution route to synthesize nickel thiospinels
CN108862321B (zh) 一种高品质单氰胺水溶液的制备方法
CN114539818B (zh) 提高蓝色颜料的色彩饱和度的方法
CN109879327B (zh) 一种利用金属氧化物催化制备Fe3O4的方法
CN117486268A (zh) 一种镍钴锰三元前驱体及其制备方法
JPS62192507A (ja) 金属微粉の製造法
CN115261606A (zh) 红土镍矿综合利用制备高发射率多元掺杂铁酸稀土的工艺
CN116553631A (zh) 一种锂电回收料制备钠电正极材料的方法
CN114873653A (zh) 碱式碳酸钴及其制备方法
CN117440933A (zh) 用于合成球形材料颗粒的方法

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 115522

Country of ref document: FI

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: FREEPORT COBALT OY

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: FREEPORT COBALT OY

MA Patent expired