FI114262B

FI114262B - Sovitelma televiestintää varten

Info

Publication number: FI114262B
Application number: FI944845A
Authority: FI
Inventors: De Berg Petrus Hubertus Ge Van; Son Aakerberg Dag E
Original assignee: Ericsson Telefon Ab L M
Priority date: 1993-02-16
Filing date: 1994-10-14
Publication date: 2004-09-15
Also published as: DK0636290T3; FI944845A; NZ259444A; CA2133735A1; RU2146850C1; SE516173C2; JPH08507183A; FI944845A0; AU679960B2; EP0636290A1; CA2133735C; ATE204105T1; WO1994019877A1; DE69330559T2; ES2161754T3; DE69330559D1; TW260853B; HK1014302A1; SE9300495D0; SE9300495L

Description

1 114262

Sovitelma televiestintää varten Tekniikan ala

Esillä oleva keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 5 ensimmäisessä osassa esitettyyn sovitelmaan radioliikennettä varten.

Tähän asti teleyhteydet valtaosalle yleisten puhelinpalvelujen tilaajista, myös asuntoihin, toimistoihin, on tehty kaapeloinnin avulla. Tämä merkitsee sitä, että 10 vaikka verkko on toteutettu radioteknisin keinoin, esim. satelliittiyhteyksin, niin verkon viimeinen osa käyttää useimmiten kaapelointia, ts. useimmat paikallisyhteydet ovat kaapelien muodossa. Kaapeliyhteyksien asentaminen paikallisliittymiin, kuten esimerkiksi asuntoihin, toimis-15 töihin jne., on sekä aikaa vievää että tuo mukanaan olennaisia verkostokustannuksia. Siksi on olemassa kasvavaa kiinnostusta radiotekniikan mahdollisuuksien tutkimiseen kaapeloinnin vaihtoehtona paikallisliittymässä. Tällä on yleistä mielenkiintoa muun muassa uusille toisille ja kol-20 mansille verkko-operaattoreille, koska sen etuna on, että se mahdollistaa nopean asennuksen ja voi mahdollistaa paikallisen liikkuvuuden. Ensimmäiselle hallitsevalle ope-·· raattorille sillä on mielenkiintoa ainakin markkinarakojen . osalta. Toinen ongelma, joka yleensä on ainoastaan osit- 25 tain merkityksellinen joissakin maissa, on se että näissä tietyissä maissa yleisiä puhelinoperaattoreita koskevat i määräykset estävät heitä tarjoamasta liikkuvuutta PSTN/ • · ’ ’ ISDNissä (Public Switched Telephone Network/Integrated

Services Digital Network).

30 Tekniikan taso

On tehty joitakin yrityksiä radioyhteyksien käyttä-. miseksi tilaajaliittymissä. Itse konseptista käytetään ni- .·· . mitystä radiolaitteella varustettu paikallisliittymä '·’ (Radio in the Local Loop eli lyhyesti RLL). Perinteistä 35 kaapeliyhteyttä kutsutaan seuraavassa nimikkeellä johdo-

• I

2 114262 tettu paikallisliittymä (Wired Local Loop, WLL). Kuvio 1 esittää johdotettuja paikallisliittymiä, WLL, ja radiolaitteella varustettuja paikallisliittymiä, RLL, käyttäviä yhteyksiä yleisten telepalvelujen tilaajilla asunnoissa 5 sekä toimistoissa. BS tarkoittaa tukiasemaa (Base Station).

Mitä tulee konseptiin, radiolaitteella varustettu paikallisliittymä, RLL, tämä voidaan jakaa kahteen peruskonseptiin, nimittäin niin sanottu kiinteällä radiolait-10 teella varustettu paikallisliittymä, FRLL (Fixed Radio in the Local Loop), ja matkaviestimellä varustettu paikallisliittymä, MRLL (Mobile Radio in the Local Loop). Nämä kaksi konseptia on esitetty vastaavasti kuvioissa 2 ja 3.

Kuviossa 2 on esitetty kiinteällä radiolaitteella 15 varustetun paikallisliittymän konsepti. Tässä tapauksessa tilaajalla on yksi tai useampia puhelinpistorasioita 6’, joihin hänen puhelimensa 4' on kytketty. Tässä tapauksessa ei todellisuudessa ole eroa verrattuna siihen, että tilaajalla olisi johdotettu paikallisliittymä, koska hän ei näe 20 mitään eroa. Puhelimet 4' on liitetty puhelinpistorasioi-hin 6', jotka on liitetty niin sanottuun kiinteään tilaa-ja-asemaan, SFS (Subscriber Fixed Station) 2', joka on liitetty antenniin 7', joka on sovitettu esim. rakennuksen katolle tai muuhun sellaiseen ja jonka kautta muodostuu 25 yhteys tukiaseman BS 1', 1'' kanssa. Katkoviivoilla piir- " ; retty nuoli ilmaisee, että naapuritukiasemilla 1', 1'' on * · *;· jonkin verran keskinäisiä häiriöitä. Tähän asti konseptia *· ‘ kiinteä radioyhteys paikallisliittymässä, FRLL, on toteu tettu vain hyvin rajoitetussa määrin. Mikroaaltoradioyh-30 teyksiä tai erityisesti kehitettyä radiotekniikkaa on käy-: tetty ainoastaan saamaan aikaan puhelinpalvelut eristyk- , [ ( sissä oleville saarille, kaukana oleville maatiloille tai !!! muille sellaisille. Olemassa olevaan analogiseen solukko- T teknologiaan perustuvia FRLL-järjestelmiä on kuitenkin 35 viime aikoina asennettu maihin, joissa yleisesti vallitsee • t 3 114262 yleisen kaapeloidun puhelinverkon kapasiteettipula. Eräs toteutustapa on lähemmin kuvattu Ericsson Radio Access AB:n esitteessä nro LZT 120217, Radio Access System RAS 1000. Nämä järjestelmät pyrkivät ajallisesti rajoitetuille 5 markkinoille, koska yleissovellukset vaativat korkealaatuisen puheen tehokasta salausta ja ISDN (Integrated Services Digital Network; digitaalinen monipalveluverkko) -palveluita, mikä aiheuttaa sen, että tarvitaan digitaalista radioliikennetekniikkaa. Kiinteällä radiolaitteella 10 varustetun paikallisliittymän, FRLL:n, olennainen piirre on, että se mahdollistaa installaatiot, jotka ovat taloudellisia taajuuden ja tehon suhteen, koska kiinteät katolle asennettavat suunta-antennit voidaan asentaa tilaajien rakennuksiin. Esimerkiksi 15 dB:n antennivahvistus voisi 15 antaa 20 - 30 dB:n suuntaussuhteen, mikä voi johtaa jopa l:n suuruiseen jälleenkäyttöryhmän kokoon, ja tämä voi johtaa tyypillisesti kymmenen kertaa suurempaan taajuuste-hokkuuteen verrattuna matkaviestimellä varustettuun pai-kallisliittymään, MRLL, jota on lähemmin tarkasteltu jäl-20 jempänä. Tämä taajuustehokkuus on olennainen korkealaatuisen puheen sekä ISDN-palvelujen vaatimien suurempien bit-tinopeuksien aikaansaamiseksi. Suunta-antennit myös pie-nentävät mahdollista laadun huononemisen riskiä, joka joh-tuu aikahajonnasta. FRLL: n tärekänä haittapuolena kuiten-' 25 kin on se, että asiakas ei saa liikkuvuuden mukanaan tuo- "I maa etua.

* * *

Liikkuvuus saadaan aikaan MRLL:n avulla, mikä on * ’ · ’·' ‘ etu. Myös tätä konseptia vaivaavat haittapuolet, esim.

radioinfrastruktuuri tulee taajuuksien suhteen hyvin te-30 hottomaksi ja vaatii kallita tukiasemainstallaatioita toi- mintasäteen rajoituksista johtuen. Syynä tähän on se, että . .·, talon jokaisessa osassa vaaditaan täydellistä radioyhteyt- !!! tä riippumatta rakennusmateriaaleista, maanalaisista poh- jamuureista, pinnanmuodostuksesta, käsipuhelimien tilapäi-35 sestä sijoituksesta tai sijainnista jne. Tämän aikaansaa- • · • » 114262 4 minen on hyvin vaikeaa ja kallista. Lisäksi asiakkaan puolella ei ole saatavissa lainkaan antennivahvistusta, ja matkaviestimet eivät voi olla suuritehoisia laitteita. Tämä voisi helposti johtaa 40 dB suurempaan etenemisvai-5 mennukseen FRLL:ään verrattuna. 40 dB:n etenemisvaimennus D4-etenemismallilla johtaa 100-kertaiseen tukiasemien (BS) määrään kuin mitä FRLL-konseptilla tarvitaan, jos lähetys-teho on sama (johtuen olennaisesti kymmenen kertaa pienemmästä kantamasta pahimmassa tapauksessa). Lisäksi, kuten 10 edellä on mainittu, joissakin maissa puhelinoperaattoreita on estetty tarjoamasta liikkuvuutta sanotuissa maissa voimassa olevista erityisistä määräyksistä johtuen. Lisäksi edellä mainittujen rajoitusten vuoksi MRLL on toistaiseksi ollut käytettävissä ainoastaan kokeilujärjestelminä eikä 15 sitä ole vielä toteutettu kaupallisesti. Tämä on lähemmin kuvattu D.C. Coxin ym. julkaisussa "Universal Digital Portable Communications: an Applied Research Perspective", ICC '86, Toronto, Kanada, 22. - 25. kesäkuuta 1986.

Kaaviollinen kuvaus MRLL-konseptista on esitetty 20 kuviossa 3, jossa tilaajien matkaviestimet SMS 5' (käsipuhelimet ) ovat suoraan yhteydessä tukiaseman 1', 1'' kanssa : radioyhteyden välityksellä. Kuten nähdään, yhteys on suora sekä talon sisäisillä että ulkoyhteyksillä. Pitkä katko-• viiva osoittaa, että tukiasemilla on suuri keskinäinen < I t ! 25 häiriötaso.

*') Mikäli halutaan, liikkuvuus asunnossa, jossa on * * *| normaali WLL tai FRLL, voidaan tietenkin saada aikaan '·’ * hankkimalla erikseen normaali kaupallisesti saatavissa oleva johdoton puhelin. Tämä on esitetty kuviossa 4, jossa 30 tilaajan pistorasiaan 9 on liitetty erillinen johdoton : : kiinteä osa (CFP, cordless fixed part). CFP voi olla yh teydessä johdottomaan käsipuhelinosaan (CPP, cordless !!! portable part). Johdoton puhelin ei kuitenkaan ole osa *“ operaattorin toimittamaa paikallista perusliittymää, vaan 35 ainoastaan erikseen sallittu laajennus. Lisäksi kaksi eri 5 114262 radiolaitejärjestelmää on asetettava peräkkäin, mikä johtaa puhesignaalin lisäviiveeseen ja on myös kallis. Lisäksi, jos johdoton puhelin käyttää digitaalisen siirtoa, niin puheen digitaalinen koodaus/dekoodaus täytyy suorit-5 taa kahdesti. Lisäksi liikkuvuus on rajoitettu, ja sisäistä ja yleistä yhteyttä varten tarvitaan vastaavat eri taajuuskaistat.

Keksinnön yhteenveto

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on ratkaista 10 edellä mainitut ongelmat sellaisen sovitelman avulla, joka on luotettava, halpa, taajuuksien suhteen tehokas, ja joka voi samalla saada aikaan liikkuvuuden. Lisäksi sovitelman on saatava aikaan korkealaatuinen puhe, ja palvelun laadun (GOS, grade of service) tulisi olla sama kuin johdotetulla 15 yhteydellä. Tämän keksinnön voidaan siis sanoa yhdistävän edellä tarkasteltujen FRLL-järjestelmien hyvät puolet edellä mainittuun MRLL-järjestelmään. Keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan taajuuksien suhteen tehokkaat radioyhteydet tukiasemien BS ja käsipuhelimien välillä 20 asuntojen tai toimistojen sisällä tai ympäristössä. Lisäksi keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan tehokkaat, : halvat sisäpuhelintoiminnot käsipuhelimien välillä asun- nossa tai toimistossa, jota seuraavassa kutsutaan yksin-·\ kertaisesti taloksi. Lisäksi keksinnön eräänä tavoitteena ' * 25 on saada aikaan mahdollisuus rekisteröidä talon sisäinen ' ; radioyhteys yksityisellä lisenssillä esim. siinä tapauk- • · ·;· sessa, että puhelinoperaattorin ei sallita aikaansaada '· * liikkuvuutta, kuten asia on eräiden maiden tapauksessa niin kuin edellä on mainittu. Esillä olevan keksinnön .. ·* 30 eräänä tavoitteena on saada aikaan liikkuvuus laajalla : : alueella. Eräänä tavoitteena on antaa mahdollisuus käyttää ’·, samaa taajuuskaistaa sekä yksityisellä että yleisellä yh- teydellä.

• · Nämä ja muut tavoitteet on saavutettu sellaisen 35 sovitelman avulla, jolla on patenttivaatimuksen 1 tunnus- : : merkkiosan tunnusmerkit.

114262 6

Esillä olevan keksinnön muut tavoitteet ja hyvät puolet käyvät ilmi seuraavassa esitettävästä keksinnön selityksestä. Edullisen sovitelman mukaan esim. taajuus-suunnittelu vältetään käyttämällä hajakeskitettyä dynaa-5 mistä kanavanvarausta.

Keksinnön mukaan niin sanottu kiinteä tilaaja-asema (Subscriber Fixed Station) SFS 2', jollainen on esitetty kuviossa 2, muunnetaan yksinkertaiseksi radiovaihteen muodostavaksi monikanavaiseksi kiinteäksi tilaaja-asemaksi 10 (Multiple Access Subscriber Fixed Station, MASFS), joka saa aikaan radioyhteydet tukiasemien ja käsipuhelimien välillä taloissa ja talojen ympäristössä sekä eri tilaaja-asemien välillä. Johtuen siitä, että keksinnön mukaan käytetään radiokytkintä yhden yhteisen lähetin-vastaanottimen 15 kanssa, puhesignaalin viive on huomattavasti pienempi kuin silloin, kun kaksi eri järjestelmää on asetettava peräkkäin. Parhaana pidetyn suoritusmuodon mukaan tilaaja-asema voidaan liittää paitsi MASFS:ään myös suoraan ulottuvilla olevaan tukiasemaan (BS).

20 Tämän keksinnön edullisen parhaana pidetyn suori tusmuodon mukaan käytetään niin sanottua monikantoaaltois- < ta aikajakokanavoitua aikajakodupleksia (MC/TDMA/TDD, 1 ’ » ·

Multi Carrier Time Division Multiple Access Time Division i

Duplex) tekonologiaa, joka käyttää jatkuvaa tai hetkel- • * « 25 listä dynaamista kanavanvarausta. Tämä on lähemmin kuvattu '; D. Akerbergin, esillä olevan keksinnön tekijän, Ericsson ·;· Radio Systems AB, julkaisussa "Novel Radio Access Prin- '·' ’ ciples Useful for Third Generation Mobile Radio Systems", the third IEEE International Symposium on Personal, Indoor 30 and Mobile Radio Communications, 19. - 21. lokakuun 1992.

:: Tämän viitteen mukaan, jota jäljempänä kutsutaan viite ’·, A:ksi, jatkuva dynaaminen kanavanvalinta (Continuous Dy- ::: namic Channel Allocation, CDCS) merkitsee sitä, että asema • s • * tai kytkin valitsee valintahetkellä parhaan kanavan kai- 35 kille tilaaja-asemille kaikissa taloissa yhteisestä taa- • · • · * » » 7 114262 juusresurssista. Tämän avulla vältetään tukiasemien tai yksittäisten tilaajien tarvitsema taajuussuunnittelu.

Patenttivaatimuksessa 26 on esitetty erityinen suoritusmuoto, joka liittyy järjestelmään, joka käsittää tu-5 kiasemia ja matkaviestimiä, sekä aikajakokanavoituun (TDMA) aikajakodupleksiin (TDD), joka käyttää dynaamista kanavanvarausta (DCA) yhdessä käsipuhelimien ohjatun kanavanvaihdon kanssa.

Siinä on mahdollista vielä laajentaa tällaisen so-10 lukkojärjestelmän peittoa ja paikallista liikennekapasi-teettia sijoittamalla siihen johdoton tukiasema.

Mainittuun teknologiaan perustuvat johdottomat järjestelmät saavat aikaan tietyn aluepeiton, kun asennetaan johdotetut tukiasemat, jotka antavat palvelua suuremmalle 15 määrälle matkaviestimiä. Näitä järjestelmiä on olemassa eri kokoluokissa laajan ulkoalueen sovelluksissa käytettävistä makrosoluista suuren liikennetiheyden mahdollistaviin sisäalueen sovelluksissa käytettäviin mikro- ja pi-kosoluihin. Kasvavan kiinnostuksen kohteena on tämän tek-20 nologian soveltaminen johdottoman viestinnän aikaansaamiseen henkilökohtaisissa viestiliikennenpalveluissa (PCS, personal communications services) tai korvaamaan johdotus-ta paikallisliittymässä. Näissä sovelluksissa peitossa on silti kysymys suunnittelusta ja johdotetuista yhteyksistä.

'1 25 Kiinnostavaa siten on peiton laajentaminen johdotettuja tukiasemia lisäämällä. Tällainen sovitelma olisi hyvin • · t ;;· joustava ja sallisi tehokkaan peitonsuunnittelun. Lisäksi '·* ' tällainen sovitelma mahdollistaisi paikallisen liikkuvuu den ja antaisi liikennekapasiteettia paikallisten puhelui-30 den käsittelemiseksi.

·*, .* Tämä suoritusmuoto liittyy yksityiskohtaisemmin . [·, TDMA-teknologiaan sekä DCA:hän ja käsipuhelimien ohjattuun kanavanvaihtoon perustuviin järjestelmiin tarkoitettuun • · 'I' sovellukseen, esim. Digital European Cordless Telecommuni- 35 cations (DECT) -standardiin, ETS 300 175. DECT-standardi • i t • * β 114262 käsittää MC/TDMA/TDD-teknologian, jossa käytetään 12 dup-leksikanavan 10 kantoaaltoa, kehyksen kestoaika on 10 ms.

Tämä suoritusmuoto sallisi esim. DECT:in kaltaisessa järjestelmässä matkaviestimien samanaikaisesti olla 5 yhteydessä johdotettuihin ja johdottomiin tukiasemiin, koska TDD-kehykset tahdistetaan, joten niiden siirrot matkaviestimien suuntaan tapahtuvat kehysten samassa puoliskossa. Tällainen tukiasemien kehystahdistus yhdessä tällaisessa järjestelmässä on välttämätön tukiasemien välisen 10 sijainnin päivityksen ja kanavanvaihdon palvelemiseksi.

Mainitun suoritusmuodon ansiosta tukiasema on täysin yhteensopiva normaalien johdollisten tukiasemien ja johdottomien päätteiden kanssa, mutta se sallii lisäksi johdottoman tukiaseman täyttää samat vaatimukset kuin joh-15 dottoman tukiaseman, toisin sanoen johdottoman päätteen ei tarvitse nähdä eroa johdollisen ja johdottoman tukiaseman välillä. Sellaisenaan johdoton tukiasema voi olla osa ra-diojärjestelmäverkkoa. Johdoton tukiasema voi myös suorittaa puhelujen paikallisen välittämisen TDMA-arkkitehtuu-20 rinsa ansiosta, ja sellaisenaan se voi antaa lisää johdottoman verkon paikallista liikennekapasiteettia, mitä käyttäjiin tulee.

Nämä ja muut suoritusmuodot on esitetty oheisissa ’ alivaatimuksissa.

* · I 25 Piirustusten kuvaus ( · ; Tämä keksintö on seuraavassa selitetty lähemmin 1 t · ;;; esimerkin avulla ei-rajoittavalla tavalla viitaten ohei- ’ siin piirustuksiin, joissa: kuvio 5 esittää toista asemaa, joka yhdistää tilaa-,.!* 30 jamatkaviestimet ja tukiaseman keskenään, kuvio 6a esittää aikajakokanavoitua (Time Division , Multiple Access, TDMA) kehystä, joka käsittää 12 dupleksi- * * · !!kanavaa, kuvio 6b on esimerkki lähetetystä datasta aikavä-.,]·* 35 Iillä, jolla "ohjaustiedot" säännöllisesti sisältävät pää- l' i syoikeustunnustiedot, 9 114262 kuvio 7 esittää yhtä TDMA-radiolaitetta, joka käyttää hyväkseen eri aikavälejä samanaikaisilla eri yhteyksillä, kuvio 8 esittää TDMA-aikavälitahdistusta ja radio-5 teitse lähetettävää informaatiovuota, kuvio 9 esittää monikanavaisen kiinteän tilaaja-aseman (Multiple Access Subscriber Fixed Station, MASFS) sisäpuhelintoimintoja, kuvio 10a esittää aikajakokanavointiin ja taajuus-10 jakodupleksiin (Time Division Multiple Access with

Frequency Division Duplex, TDMA/FDD) perustuvan sovitelman taaj uuskaistoj a, kuvio 10b esittää lähettävien ja vastaanottavien aikavälien siirtoa kuvion 10a mukaisessa järjestelmässä, 15 kuvio 10c esittää lomitettua TDMA/TDD-järjestelmää hyvin kaavamaisesti, kuvio 11 esittää sovitelmaa, joka käsittää yksityisen liikkuvuuden laajennuksen, kuvio 12 esittää tukiasemien välistä tahdistusta, 20 kuvio 13 esittää kaaviollisesti koko verkon tahdis tusta, ; ,*. kuvio 14 esittää tukiaseman (BS) lohkokaaviota, f « kuvio 15 esittää MASFS:n muodossa olevan radiovaih- * \ teen lohkokaaviota, ja * f ; 25 kuvio 16 esittää tilaajamatkaviestimen (Subscriber ” l Mobile Station, SMS) lohkokaaviota, ** ; kuvio 17 esittää lisättyä kiinteätä tilaaja-asemaa * liitettynä MASFS:ään, ja kuvio 18 esittää kaaviollisesti kahta lisättyä , 30 kiinteää tilaaja-asemaa yhteen MASFS:ään liitettynä, : : kuvio 19 esittää miten matkaviestin suorittaa kana- vanvaihdon ensimmäiseltä kiinteältä asemalta toiselle kiinteälle asemalle, ja kuvio 20 esittää suoritusmuotoa, jossa käytetään , ‘f 35 sellaista MASFS:n aikavälivarausta, joka täyttää erityiset :" : kanavanvaihtovaatimukset.

* · * 10 114262

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuvio 5 esittää sovitelmaa, joka käsittää tukiaseman (BS) 1, halvan yhden radiolaitteen tilaaja-aseman muodossa olevan toisen aseman 2 ja neljä tilaajamatkaviestin-5 tä eli matkaviestintä 5a, 5b, 5c, 5d (SMS). Kiinteä tilaaja-asema 2, joka tässä tapauksessa on niin sanottu monikanavainen kiinteä tilaaja-asema (Multiple Access Subscriber Fixed Station) MASFS 2, käsittää yleisen yhteyden kattoan-tennin 7 välityksellä yhteyksien saamiseksi tukiasemaan 1.

10 Kolme tilaajamatkaviestintä (SMS) 5a - 5c sijaitsevat kaikki talon sisällä tai läheisyydessä, ja ne on liitetty kiinteään tilaaja-asemaan 2, joka, kuten edellä on todettu, on monikanavainen kiinteä tilaaja-asema (MASFS), sisä-antennin tai lyhyen kantaman omaavan antennin 8 avulla 15 kussakin tilaajamatkaviestimessä 5a - 5c olevien antennien kautta. Jos MASFS kytkee yleisen yhteyden kattoantennin 7 kautta paikallisyhteydelle tilaajamatkaviestimeen 5 sisä-antennin 8 kautta, niin liikkuvuus on saatu aikaan. Jos kaksi paikallisyhteyttä on liitetty keskenään sisäantennin 20 välityksellä, niin on saatu aikaan sisäpuhelintoiminto.

Se, miten tämä tehdään yhden ainoan TDMA MASF -radiolait-·, teen avulla, on lähemmin selitetty kuvion 9 avulla. On t ;t* myös mahdollista, että käsipuhelimella tai tilaajamatka- '!'! viestimellä 5d on lisäksi pääsyoikeus suoraan tukiasemaan > · * ; 25 1 tai kiintellä radiolaitteella varustetussa paikallis- ··; liittymässä (Fixed Radio in the Local Loop, FRLL) olevaan - I t tukiasemaverkkoon yleensä. Sen avulla saavutetaan liikku-V · vuus vielä laajemmalla alueella.

Toinen asema 2 voi lisäksi olla varustettu normaa-f :· 30 lilla (kaksijohtamisella) pistorasialiitännällä 9 (katko- viiva esittää yhteyttä). Kuviossa on esitetty ainoastaan yksi toinen asema 2, vaikka siinä voi tietenkin olla enem-;;; män kuin yksi toinen asema. Lyhyen kantaman antenni 8 voi olla niin sanottu ympärisäteilevä antenni (OMNI-antenna), ; 35 mutta tämä ei ole välttämätön.

u 114262

Konsepti perustuu kiinteällä radiolaitteella varustettuun paikallisliittymäjärjestelmään (Fixed Radio in the Local Loop), joka käyttää aikajakotekniikkaa esim. TDMA-tai TDM-radiotekniikan muodossa. TDMA/TDD (Time Division 5 Duplex), kuten kuviossa 6a on esitetty, muodostaa siten edullisen suoritusmuodon. Kuviossa 6a on esitetty niin sanottu TDMA-kehys, jossa on 12 dupleksikanavaa, 12 vas-taanottoaikaväliä ja 12 lähetysaikaväliä. Voidaan tietenkin käyttää toista määrää vastaanotto- ja lähetysaikaväle-10 jä. Yhden suoritusmuodon mukaan tätä sovitelmaa on sovellettu Digital European Cordless Telecommunications -standardiin, DECT:iin. DECT-standardissa on 12 x 12 aikaväliä. DECT-järjestelmässä TF, kehyksen kestoaika, on noin 10 ms, katso viite A. Kuviossa T ja R tarkoittavat vastaavasti 15 lähetys- ja vastaanottoaikavälejä, kun taas luvut tarkoittavat linkitettyjä aikavälejä dupleksiyhteyksillä. Yleisesti kuitenkin tyypillinen Tp:n arvo, missä TF on TDMA-kehyksen kestoaika, on 10 ms.

Tyypillinen aikavälirakenne on esitetty kuviossa 20 6b. Ohjaustiedot tyypillisesti sisältävät multipleksoitua informaatiota tunnuksesta ja pääsyoikeuksista, tahdistus-; referenssejä, käytettävissä olevia palveluita ja niin edelleen. Myös haku- ja puhelunmuodostumenettelyt siir-retään ohjauskanavalla. Tämä on lähemmin kuvattu edellä * ; 25 mainitussa viitteessä A. Tyypillinen puhekoodekki on 32 • > · ·* · kbit/s ADPCM. Tämä merkitsee sitä, että kullakin puhelulla • on joka kehyksen aikana (Tr = 10 ms) lähetettävä ja vas- ·.· ’ taanotettava 320 bittiä. Siksi käyttäjätietoihin täytyy sisältyä 320 puhebittiä. Ohjaustiedot tarvitsevat tyypil-/ ’ 30 lisesti 64 bittiä ja tahdistuskenttä 32 bittiä. Suojaväli : mukaan luettuna bittien lukumäärä aikaväliä kohti on kaik kiaan 480. Jos kehyksessä on 12 lähetys- ja 12 vastaanot-;;; toaikaväliä, niin bittitaajuus on 480 x 24 x 100 bittiä sekunnissa eli 1 152 kilobittiä sekunnissa.

» « · • » 12 114262 Tämän suoritusmuodon mukaan järjestelmä on monikan-toaaltoinen, MS (multicarrier), järjestelmä. Siinä voisi olla 10 kantoaaltoa 1,0 - 1,8 MHz:n kantoaaltovälein modulointimenetelmästä riippuen. Yksi esimerkki on DECT-stan-5 dardi. Viitteessä A, joka on sisällytetty tähän viitteenä, on kuvattu, miten kanavat valitaan dynaamista kanavanva-lintaa käyttäen. Viitataan myös siinä mainittuihin viitteisiin, nimittäin ETSI:n "Radio Equipment and Systems (RES): Digital European Cordless Telecommunications (DECT) 10 Common Interface", ETS 300175-1:stä -9:ään, ETSI:n "Digital European Cordless Telecommunications Reference Documents", ETR 015, ETSI:n "Radio Equipment and Systems (RES): Digital European Cordless Telecommunications (DECT) Common Interface Services and Facilities Requirements 15 Specification", ETR 043, ja ETSI:n "Radio Equipment and Systems: Digital European Cordless Telecommunications (DECT) A Guide to the DECT features that influence the traffic capacity and the maintenance of high radio link transmission quality, including the results of simu-20 lations", ETR 042. Mitä tulee monikantoaaltoista TDMA/ TDD:tä käyttävään suoritusmuotoon, riittävän määrän kanavia (taajuus/aikaväliyhdistelmiä) antamiseksi BS ja MASFS ] 2 voivat silti olla yhden ainoan lähetin-vastaanottimen käsittäviä, mutta sillä on mahdollisuus vaihtaa kantoaal-25 toa aikavälien välisillä suojakaistoilla, mikä on lähemmin kuvattu normaalina tukiasemakonseptina viitteessä A ja patenttijulkaisussa SE-B-466 279. Tällä tavalla MASFS 2 v · (ja tilaajakäsipuhelimet SMS 5) voivat päästä suurelle määrälle kanavia ainoastaan yhtä radiolaitetta käyttäen.

|' 30 Tarkastellaan uudelleen kuviota 5. Toinen asema 2 : käsittää niin sanotun monikanavaisen kiinteän tilaaja-ase- man (Multiple Access Subscriber Fixed Station, MASFS) ja ;;; on liitetty kahteen osituskäytettyyn antenniin 7, 8. Ulko- antenni 7 eli kattoantenni käsittää yhden suoritusmuodon 35 mukaan suuntausvahvi st uksen (esim. 10 - 18 dB) pitkän kan- • * 13 1U262 tämän saamiseksi ja on suunnattu lähintä tukiasemaa 1 kohti, kun taas sisäantennijärjestelmä 8, jolla on lyhyt kantama, ei käsitä antennivahvistusta. Aikajakokanavointi antaa SFS:lie, kiinteälle tilaaja-asemalle (Subscriber 5 Fixed Station) 2, keinot, joiden avulla sillä voi olla useita samanaikaisia aktiivisia yhteyksiä yhdellä ainoalla radiolaitteella käytettäessä eri aikavälejä eri yhteyksillä, mikä on lähemmin esitetty kuviossa 7, jossa on kuvattu sisäpuhelintoiminto. Se esittää, miten yksi ainoa TDMA-10 radiolaite saa aikaan halvan yhden ainoan radiokytkimen, ts. välityskytkentä saadaan aikaan pelkästään siirtämällä ensimmäiseltä tilaaja-asemalta 5f vastaanotetut käyttäjätiedot yhdeltä vastaanottoaikaväliltä, esim. R4, toisen tilaaja-aseman, esim. T7, käyttämälle lähetysaikavälille.

15 Siirto suoritetaan esim. digitaalisen jonomuistin (first-in-first-out, FIFO) avulla, jossa ulostuloa R4 viivästetään sen sovittamiseksi halutulle lähetysaikavälille T7. (Kuvioissa vastaanottovälit on merkitty R:llä, kun taas lähetysaikavälit on merkitty T:llä ja kummassakin tapauk-20 sessa vastaavalla numerolla.)

Kuviossa 8 on lähemmin esitetty, miten monikanavainen kiinteä tilaaja-asema MASFS 2 käsittää yhden yleisen yhteyden kattoantennin eli ulkoantennin 7 kautta FRLL BS:n . ^ tukiasemalle 1 aikaväliparia 7 käyttäen, ja se käsittää f » · ’ ; 25 samalla yhteydet tilaajamatkaviestimelle tai käsipuheli- '· melle 5 sisäantennin 8 kautta aikaväliparia 1 käyttäen.

Tukiasema 1 vuorostaan voi olla liitetty myös esim. kiin-· teään tilaaja-asemaan 2a (esitetty katkoviivoin), mikä myös saadaan aikaan pitkän kantaman omaavilla antenneilla ti|j* 30 eli ulkoantenneilla 7a, tässä tapuksesssa kattoantennijär- : jestelmällä 7a aikaväliparia 3 käyttäen. Kuvion tarkettakin sena on esittää TDMA-aikavälitahdistusta ja informaatio- • » * ;;; vuota radioyhteydellä tukiaseman 1 (BS), kiinteän tilaaja- *·;’* aseman 2 (MASFS) ja tilaajamatkaviestimen 5 (SMS) välillä.

tij;* 35 Tukiasema 1 on liitetty johdolla yleiseen paikalliskeskuk- * » 114262 14 seen. Kuten kuviossa 14 on lähemmin esitetty, yleisestä keskuksesta lähtevä puhe koodataan ja multipleksoidaan TDMA/TDD-kehykseen tukiasemassa 1. Kuten kuviossa 15 on lähemmin esitetty, MASF 2 lisäksi kytkee yhdessä ainoassa 5 radiolaitteessa yleisen yhteyden aikaväliparilla 7 yksityiselle yhteydelle käsipuhelimeen SMS 5 aikaväliparilla 1. MASFS:n liitäntä tehdään käyttämällä niin sanottuja FIFO-muisteja, mikä on lähemmin selitetty edellä kuvion 7 yhteydessä. Tahdistus on lähemmin selitetty jäljempänä.

10 Kuvio 9 esittää esimerkkiä kahdesta puhelusta kiin teän tilaaja-aseman tai MASFS:n 2 välityksellä. Toinen puhelu käsittää yhteyden tukiaseman 1 ja tilaaja-aseman tai käsipuhelimen SMS 5a välillä, kun taas toinen puhelu käsittää yhteyden kahden tilaaja-aseman 5b, 5c, erityises-15 ti kahden käsipuhelimen SMS 5b ja SMS 5c välillä. Jos yleinen yhteys antennin 7 kautta on yhdistetty yksityiselle yhteydelle käsipuhelimeen 5a, niin liikkuvuus on saatu aikaan. Jos kaksi yksityistä yhteyttä yhdistetään keskenään, ts. yhteydet tilaaja-asemaan 5b ja tilaaja-asemaan 20 5c, niin on saatu aikaan myös sisäpuhelintoiminto.

Kuvion 9 mukaisessa suoritusmuodossa johdotetut linjat yleiseen paikalliskeskukseen on kytketty tukiase-maan 1.

> · , Huomattakoon että kytkemistoiminnot jonomuistien ' ; 25 eli FIF0:jen avulla, kuten edellä kuviossa 7 on lähemmin · kuvattu, eivät lisää mitään käsittelyä puheinformaatioon.

'«’ Siksi puheen laatuun ei vaikuteta eikä se huonone. Puheen V ’ koodaus tapahtuu ainoastaan tukiasemassa 1 ja tilaaja-ase massa SMS 5. Esiintyy kuitenkin viive, joka lisää kaksi-’30 suuntaista viivettä TF:llä, missä TF on TDMA-kehyksen kes-toaika. Tämä johdetaan kuviosta 7, jossa 2-tielisäviive on « i » f \# TÄ + TB = %TF - T1 + %TF + Tx = TF.

;;; FRLL-tukiasemat yleislähettävät normaalisti yksikä- sitteisen yleisen pääsyoikeustunnuksen, katso viite A.

*;· 35 Vain kiinteät tilaaja-asemat SFS tai tilaajamatkaviesti- is 114262 met SMS, joilla on samat yleiset pääsyoikeudet, lukkiutuvat FRLL BS:ään. MASFS 2 lähettää sisäantennin 8 kautta yksikäsitteisen yksityisen pääsyoikeusavaimen. Vain tilaaja-asemat tai tilaajamatkaviestimet SMS 5, joilla on sama 5 yksityinen pääsyoikeusavain, lukkiutuvat MASFS:ään 2 ja ovat siten valmiita vastaanottamaan puhelun ja/tai ottamaan puhelun. Tilaajamatkaviestin 5 voi olla varustettu sekä yleisellä että yksityisellä pääsyoikeusavaimella, joka antaa tilaajalle liikkuvuuden, paitsi tämän kodissa 10 tai toimistossa tai sen ympäristössä, myös kaikkialla muualla niin kauan kuin tilaaja on FRLL BS:n ulottuvilla. Palataan tarkastelemaan vielä kuviota 8, jossa on esitetty, miten aikavälit T3, T7, R3, R7 välittävät yleiset yhteydet, kun taas aikavälit Rl, Tl välittävät yksityiset 15 yhteydet.

Tämä antaa mahdollisuuden käyttää yhteistä taajuuskaistaa sekä yleisillä että yksityisillä yhteyksillä, mutta myös mahdollisuuden käyttää eri kaistoja, normaalisti vierekkäisiä kaistoja.

20 Mikäli operaattorin, kuten edellä on mainittu, ei ole sallittu saada aikaan liikkuvuutta, niin tiliäja voi j olla varustettu kiinteällä tilaaja-asemalla (SFS) ja joh- t ! * dotetulla laajennuksella sekä normaalilla puhelinpisto- .· ·, rasialla 9e. Tämä on esitetty kuviossa 11, ja siinä ehdo- • · ! 25 tetaan, että kiinteä tilaaja-asema SFS rakennetaan DECT:in “ ; kaltaisen standardin mukaan (viite A), missä sekä lisens- *;;; sioidut paikallisliittymäsovellukset että johdottomat yk- I * ’* ‘ sityiset (lisenssioimattomat) asunto- ja toimistojärjes telmät sallitaan yhteisellä taajuuskaistalla. Taajuussuun-30 nittelu eri asemilla järjestelmässä vältetään dynaamisen kanavanvalinnan avulla, joka myös on lähemmin selitetty ja , esitetty esimerkin avulla edellä mainitussa viitteessä A.

!!! Mikäli asiakas haluaa vaatia liikkuvuutta, hän voi hankkia T valmistajalta tai tarvittaessa asianomaiselta viranomai- ( 35 seita tai muulta sellaiselta yksityisen kiinteän osan pää- * « t • > • · 16 114262 syoikeustunnuksen, sisäantennin 8e ja FIFO:t sisältävän yhdistelmäkortin 10e sekä matkaviestimen (käsipuhelimen) 5e. Yksikäsitteinen yksityinen pääsyoikeustunnus on ohjelmoitu MASFS:ään 2e ja tilaajamatkaviestimeen 5e. Ulkoisen 5 antennin 7e yleisellä yhteydellä käytetään yksikäsitteistä yleistä pääsyoikeusavainta, joka estää vain yksityisen pääsyoikeusavaimen omaavan SMS:n liikenteen tukiaseman BS (ei esitetty) kanssa. SFS on siis muutettu MASFS:ksi, jolla on yksityisen, asunnossa tai toimistossa käytettävän 10 johdottoman puhelinjärjestelmän lisätoiminto, mihin voi kuulua sisäpuhelintoiminnot, kuten kuviossa 9 on esitetty.

Kuvioissa 6-9 esitetyt suoritusmuodot liittyvät aikajakokanavoinnin ja aikajakodupleksin TDMA/TDD (Time Division Multiple Access with Time Division Duplex) käyt-15 tämiseen, mikä kuvaa yhtä tapaa tämän keksinnön suorittamiseksi, joka tapa on halpa ja tehokas. Erään toisen suoritusmuodon mukaan voidaan kuitenkin käyttää aikajakokanavointia yhdessä taajuusjakodupleksin eli TDMA/FDD:n (Time Division Multiple Access with Frequency Division Duplex) 20 kanssa. Tämä on esitetty kuvioissa 10a ja 10b, joissa kuvio 10a esittää taajuusakselia sekä lähetyskaistaa TB ja vastaanottokaistaa RB ja joissa on osoitettu dupleksietäi-syys d. Kuviossa 10b on vastaavasti esitetty lähetys- T ja ·, vastaanottoaikavälit R, missä vastaanottoaikavälien nume- ! 25 roita on siirretty suhteessa lähetysaikaväleihin dupleksi- suotimien tarpeen välttämiseksi käsipuhelimissa tai tilaa-;;; jamatkaviestimissä. Tässä tapauksessa tukiasema vastaanot- '·' ‘ taa ja lähettää samaan aikaan eri taajuuksilla, mikä tekee aseman kalliimmaksi, ja normaalisti tarvitaan dupleksisuo-.,11* 30 timet, ellei lähetystä ja vastaanottoa suoriteta eri aika- : : väleillä, kuten esitetty. Koska MASFSrn kuitenkin pitäisi olla kustannuksiltaan alhainen laite, niin kaikki vastaan-!!! otot ja lähetykset on suoritettava eri aikaväleillä, mikä rajoittaa mahdollisten yhteyksien lukumäärän puoleen käy-35 tettävissä olevien lähetysaikavälien lukumäärästä.

» i • » • » * 17 114262

Vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan on mahdollista käyttää niin sanottua lomitettua TDD-järjestelmää, joka on kaaviollisesti esitetty kuviossa 10c.

Lähemmin kuvaavat lohkokaaviot on esitetty tukiase-5 malle, toiselle asemalle (MASFS) ja tilaajamatkaviestimel-le (SMS), joista kukin vastaavasti käyttää yhtä ainoaa MC/TDMA/TDD-radiolaitetta ja 12 aikaväliparia dupleksilä-hetystä varten.

Kuvio 14 esittää tukiaseman lohkokaaviota. Siinä on 10 johtoyhteys 31 paikalliskeskukseen. Tämä on yhteiskäyttöinen eli monilinjainen yhteys 12 samanaikaista puhelua varten. Puhekoodekit 29 vaihtokoodaavat nämä puhelut ADPCM-formaattiin. Keskusohjaus- ja sovelluslogiikka 27 ilmaisee tulevat puhelut ja ohjaa lähteviä puheluita, valitsee so-15 pivan kantoaalto- ja aikaväliyhdistelmän ja yhdistää kanavointilaitteen (multiplexer) 28 kautta eri yhteydet eli sopivat aikavälit. Kuvio 8 esittää esimerkkiä siitä, miten tukiasema on valinnut aikaväliparin 3 ja 7 kahta eri yhteyttä varten. Kantoaaltotaajuuksien valintaa ei ole esi-20 tetty kuvioissa 8 ja 9. Kuviossa 14 tukiasemassa on kehys-ja aikavälitahdistusyksikkö 26, joka ohjaa aikavälien vas-l '· taanoton ja lähetyksen ajoitusta. Ajoitusreferenssi kehi- tetään sisäisesti tai johdetaan yleisestä keskuksesta joh-, ·, dolla lähetetystä tahdistussignaalista. Se voidaan johtaa | 25 myös vastaanottimen välityksellä päätukiasemasta, kuten ; kuvioissa 12 ja 13 on esitetty.

·; ; Keskusohjauslogiikka 27 ohjaa mysö T/R-kytkintä 23 ’· ‘ ja antennierotuskytkintä (antenna diversity switch) 22, jos antennierotus (antenna diversity) on toteutettu. Jos 30 antennierotusta ei ole toteutettu, niin kytkintä 22 ei tarvita. Jos yhteys on huono, ohjauslogiikka yrittää ensin . . toista antennia 22, jos tämä ei auta, niin se vaihta ra- diokanavaa.

Kuviossa 15 on esitetty MASFS:n 2 lohkokaavio. Tämä 35 on lähes identtinen tukiaseman lohkokaavion kanssa. Pää-

• I

114262 18 asiallisena erona on ensiksikin, että tässä on ulkoanten-ni, joka on suunta-antenni, ja yksi (jos antennierotusta käytetään, niin kaksi) sisäantenni(a), ja toiseksi, että tässä on ainoastaan yksi puhekoodekki 29', joka on päätet-5 ty 4-2-johdinhybridipiirillä 35 ja normaalilla pistorasialla 36 tavallista puhelinyhteyttä varten, sekä kolmanneksi FIFO:t 16 radiokytkennän suorittamista varten. DTMF-äänisignaalien ja soittosignaalien kehittäminen ja ilmaisu suoritetaan yksikössä, jonka viitenumero on 34. Ohjauslo-10 giikka 27' kytkee 22' ulkoantennin aikaväleille, jotka ovat yhteydessä tukiaseman BS kanssa, katso kuvio 8, ja kytkee sisäantennin aikaväleille, jotka ovat yhteydessä tilaajamatkaviestimeen SMS. Kuviossa 8 aikavälien numerot 7 on valittu tukiaseman BS ja MASFSrn väliselle yhteydel-15 le. MASFS:n vastaanotin 24' (kuvio 15) lukitaan lähetykseen T7, kuvio 8. T7:n, kuvio 8, ohjauskentästä, kuvio 6b, se johtaa tahdistusreferenssin kehys- ja aikavälitahdis-tusta 26' varten, kuvio 15.

MASFSrllä 2 on sisäinen aikareferenssi, jota käyte-20 tään, jos yhteys FRLL BS:ään menetetään.

Aikavälien T7 ja R7 dataosa, kuvio 8, voidaan kytkeä koodekkiin 29' ja dekoodata, kuvio 15, ja muuntaa nor-maaleiksi johdollisen puhelimen signaaleiksi, jotka ovat ^ käytettävissä normaalissa pistorasiassa 36, tai vaihtoeh- ! 25 toisesti multipleksoida FlF0:ihin 16 ja lähettää uudelleen ’ ; ohjauskentässä, kuvio 6b, olevilla uusilla pääsyoikeuskoo- deilla varustettuna SMS:lie. Kuviossa 7 aikavälit 1 on ’·' * valittu MASFSrn ja SMS:n väliselle yhteydelle. T7:llä ja R7:llä on yleinen pääsyoikeustunnus, Tiiliä ja Rilliä yk-30 sityinen pääsyoikeustunnus. Kahden SMS:n välisillä lähe-:' tykeillä, kuten kuviossa 9 on esitetty, aikavälejä 2 ja 6 käytettäessä, ei tapahdu antenninvaihtoa eikä pääsyoikeus-!!! tunnuksen vaihtoa. Näiltä kahdelta yhteydeltä tuleva data siirretään kanavointilaitteen 28' kautta FIFOrihin 16, ja 35 ohjauslogiikka 27' siirtää datan takaisin kanavointilait- 114262 19 teeseen oikealla ajanhetkellä, kuten kuviossa 7 on esitetty.

Kuvion 16 lohkokaaviossa esitetyllä SMSrllä on samanlaiset toiminnot kuin MASFS:llä. Siinä on vain yksi 5 antenni 7" ja vain yksi koodekki 29", joka on kytketty mikrofoniin 37 ja kaiuttimeen 36, sekä näppäimistö ja näyttö 38. Tämä on sinänsä tunnettu johdottoman käsipuhelimen rakenteesta. Muut yksiköt ja toiminteet vastaavat kuviossa 15 esitettyjä yksiköitä.

10 Kun aktiivisena olevia yhteyksiä ei ole, niin tu kiasema voi lähettää pienen kapasiteetin omaavan majakka-signaalin, joka sisältää sen pääsyoikeustunnuksen, ja MASF voi tehdä saman sisäantennin kautta pääsyoikeustunnustaan käyttäen. Tällä tavalla MASF tietää, että se on tukiaseman 15 BS ulottuvilla, ja SMS:t tietävät, että ne ovat MASF:n ulottuvilla. Tällainen majakkakonsepti on kuvattu viitteessä A.

Erityisen suoritusmuodon mukaan, joka on lähemmin esitetty kuvioissa 19 ja 20, kanavanvaihto on mahdollinen 20 MASFS:n ja BS:n välillä sekä MASFS:n ja ASFSrn välillä sekä kuvion 18 ASFS:ien välillä. Tyypillinen kanavanvaih-| tomenettely on lähemmin kuvattu edellä mainitussa viit- teessä A.

Kuvio 19 esittää, miten matkaviestin suorittaa ka- ! 25 navanvaihdon kanavalla 2 olevalta yhteydeltä ensimmäiseltä ” ; kiinteältä asemalta kanavalla 2 olevalle yhteydelle toi- ·· * sella kiinteällä asemalla.

♦ · V · Useimmissa järjestelmissä sellaiset sovellukset, kuten kanavanvaihto, vaativat, että kahden kiinteän aseman 30 kehykset ja lähetys- ja vastaanottoaikavälit tahdistetaan, .* : kuten kuviossa 19 on esitetty.

’•t Kuten edellä on jo mainittu, käsipuhelimella voi ;!! olla pääsyoikeudet sekä BS:iin että MASFS:iin. Tämä herät- tää kysymyksen kanavanvaihdon suorittamisesta MASFS:n ja 35 BS:n (Base Station; tukiasema) välillä. Kuvio 8 esittää 114262 20 perusperiaatteet liikkuvuuden aikaansaamiseksi MASFS:n avulla. Jalostettua tai optimoitua BS:n ja MASFS:n välistä kanavanvaihtomenettelyä ei kuitenkaan ole olemassa. Kuviosta 8 ja siinä esitetystä suoritusmuodosta nähdään, 5 että lähetysaikaväli (ja vastaanottoaikaväli) MASFS:stä SMS:ään ei esiinny samassa puolikaskehyksessä kuin MS:ssä, kuten kuviossa 19 esitetyssä yksinkertaisesssa kanavanvaihdossa vaaditaan.

Kuvio 19 esittää ensimmäistä yhteyttä kiinteään 10 asemaan 1 (FS1), esim. MASFS:ään liikennekanavaa 2 käytettäessä. MS esittää matkaviestintä. Uutta liikennekanavaa 4 käytetään kanavanvaihdon suorittamiseksi kiinteälle asemalle 2, FS2, esim. BS1.

Kuviossa 20 on siksi esitetty MASFS:n aikavälien 15 varauksen vaihtoehtoinen suoritusmuoto, joka myös täyttää nämä kanavanvaihtovaatimukset. MASFS:llä on tarkalleen samat ominaisuudet ja toiminteet kuin edellä kuvion 8 yhteydessä on kuvattu sillä poikkeuksella, että lähetysaika-välit yhteyksillä SMS:ään on siirretty kehyksen ensimmäi-20 seen puoliskoon, kun taas vastaanottoaikavälit on sijoitettu kehyksen toiseen puoliskoon. Matkaviestimien yhteydet suoraan BS:ään ja matkaviestimet, jotka on yhdistetty MASFS:ään, lähettävät ja vastaanottavat aikavälit samoihin , puolikaskehyksiin tahdistettuina. Näin ollen yksinkertai- 25 sen kanavanvaihdon ehdot on täytetty. Lisätty silmukkavii-'* ; ve on TF, kuten kuviossa 7 esitetyn suoritusmuodon tapauk- ; sessa.

*·’ ' MASFS:n pienen vahvistuksen omaavien antennien ei tarvitse olla sisäantenneja tämän keksinnön yleisissä so-,,,Ί* 30 velluksissa, vaan niitä voidaan käyttää paikallispeiton ja paikallisen liikkuvuuden aikaansaamiseksi yleisempää käyttöä varten.

• » · » ♦ ·

Kuvion 20 esimerkkiin liittyvä yksityiskohtaisempi selitys on seuraava: » • t · 114262 21

Kuten viitteessä A on kuvattu, BS 1 on aina aktiivisena ainakin yhdellä lähetyskanavalla. Kukin matkaviestimen suuntaan oleva (downlink) lähetyskanava antaa yleis-lähetysinformaation BS:n tunnuksella, pääsyoikeustunnuk-5 sella, tahdistuksella jne. Se lähettää myös tulevat puhe-lupyynnöt. Ensimmäisen puolikaskehyksen aikana MASFS kuun-telee BS:ltä 1 tulevia lähetyksiä kaikilla aikaväleillä, joita ei käytetä lähetykseen MASFS:Itä SMS:ille, ja MASFS lukkiutuu yhteen BS:ltä tulevaan aktiiviseen lähetykseen 10 ja odottaa puhelunmuodostuspyyntöjä.

Ensimmäisen puolikaskehyksen aikana MASFS lähettää myös ainakin yhdellä aikavälillä. Tämä antaa yleislähetys-informaation MASFS:Itä kaikille SMS:ille. MASFS toimii tukiasemana SMS:lle erityistä BS:n tunnusta käyttäen (ei 15 samaa kuin BS 1) ja erityisellä pääsyoikeustunnuksella. Kaikki SMS:t lukitaan ensimmäisen puolikaskehyksen aikana MASFS:n alaspäin menevään (downlink) lähetykseen. Toisella puolikaskehyksellä MASFS kuuntelee kaikilla aikaväleillä (joita ei käytetä lähetyksillä MASFS:stä BS:lle 1) puhe-20 lunmuodostuspyyntöjä SMS:iltä.

BS:n 1 suuntaan MASFS toimii matkaviestimenä ja SMS:n suuntaan se toimii tukiasemana. Yksityiskohtainen puhelunmuodostuksen ja kanavanvaihdon kuvaus löytyy viitteestä A.

25 Puhelunmuodostukset, kanavan laadun tarkkailu, ka- navanvalinta ja solun sisäinen kanavanvaihto käsitellään I · ; yhteydestä BS 1 - MASFS ja yhteydestä MASFS - SMS riippu- '· ’ mattomasti.

Koska nämä yhteydet ovat riippumattomia, niin vain 30 käyttäjätiedot, kuvio 6b, siirtyvät MASFS:n läpi muuttu-: : mattomina. Ohjaustieto-osa, kuvio 6b, sisältää yleislähe- ’·. tysinformaation, puhelunmuodostusinformaation, laatuinfor- !!! maation ja kanavanvaihtoinformaation, jotka ovat yksikä- sitteisiä kummallakin näistä kahdesta yhteydestä. MASFS:n 114262 22 käyttäjätietojen toistintoiminnot ovat siten vain osa MASFS-konseptin integroidusta toimintokokonaisuudesta.

Keksinnön mukaan tukiasemilta 1 tilaajamatkaviesti-mille 5 voi olla useampi kuin yksi puhelu. MASFS:lle voi-5 daan antaa useita puhelumahdollisuuksia tukiasemalta useammille tilaaja-asemille 5. Puheluyhteys voi käyttää myös useita aikavälejä yhtä yhteyttä kohti esim. ISDN (Integrated Services Digital Network; digitaalinen monipalveluverkko) -siirron suorittamiseksi, mikä vaatii suu-10 remman kaistanleveyden kuin normaali puhelu.

Lisäksi, jos liikennettä on paljon, kuten esimerkiksi toimistossa, jossa MASFS tai toinen asema 2, ja tukiasema 1, voi käsittää useamman kuin yhden digitaalisen radiolaittesovitelman. MASFS:ään voidaan lisätä yksi tai 15 useampi kiinteä asema (kuvio 17) käsittäen vain sisäanten-nit yhteyden pitämiseksi matkaviestimien kanssa. Kytkentä MASFS:n ja lisättyjen asemien ASFS 2f, katso kuvio 17, välillä suoritetaan kanavointilaitteiden 28 kautta. Kyt-kentätoiminto kahden SFS-aseman välillä suoritetaan siis 20 siirtämällä yhdellä aikavälillä vastaanotettu data yhdeltä asemalta yhdelle aikavälille toiselle asemalle kanavointi-: laitteen kautta. Kuvio 18 esittää kaaviollisesti MASFS:ää 2, johon on liitetty kaksi lisättyä toista asemaa 2f, e, niin sanottua kiinteää tilaaja-asemaa (Subscriber Fixed • · 25 Station, ASFS) esim. johtojen välityksellä. Siten on mah- '1 ; dollista suorittaa kanavanvaihto MASFS:n 2 ja ASFS:n 2f ·· 1 välillä.

* · * 1 Tämän keksinnön eräs toinen suoritusmuoto liittyy tapaukseen, jossa MASFS 2 käsittää useita radiolaitteita, 30 jotka on hajasijoitettu eri paikkoihin ja jotka siten ποιοι : dostavat talon sisäisen pikosolukkojärjestelmän kaikille \ sisäisille yhteyksille, kun taas yksi tai useampi radio- laite normaalisti varataan FRLL BS:lle ulkoisen antennin *; välityksellä.

< 1 · * » « » • tl 114262 23

Konsepti, joka käsittää ulkoisia kaksipisteyhteyksiä suunta-antenneja ja normaaleja sisäantenneja käytettäessä, avaa mahdollisuuden käyttää samaa taajuusaluetta sekä uiko- että sisäyhteyksillä siten, että näiden kahden 5 käyttöalueen keskinäisiä häiriöitä on mahdollisimman vähän. Jos ulkoantennin antenni vahvistus on 15 - 20 dB ja jos ainakin 15 dB:n vaimennus lisätään sisäradiolaitteis-ta, niin palveluiden välillä on 35 - 50 dB:n tasoero. Keskimäärin siis koko taajuusaluetta voidaan jälleenkäyttää 10 talon sisällä tai kääntäen. Kuitenkin myös sellaiset tapaukset, joissa esiintyy häiriöitä, ovat mahdollisia esim. korkealla parvekkeella käytettävän tilaajamatkaviestimen tai käsipuhelimen tapauksessa. Jos näin ollen tämä erilaisia antennisovitelmiä tai järjestelmiä käsittävä konsepti, 15 jossa kukin ensimmäisistä tai toisista elimistä eli antenneista voi käsittää antennijärjestelmän tai useamman kuin yhden antennin, vaikka edellä sitä on kutsuttu pelkästään "antenniksi" yksinkertaisuussyistä, vastaavasti sisä- ja ulkokäyttöä varten yhdistetään dynaamiseen kanavanvarauk-20 seen, katso viite A, niin kunkin palvelun laatu pidetään korkealla tasolla johtuen kanavanvaihdon avulla vältettävästä väliaikaisesta satunnaisesti esiintyvästä häiriöstä.

;t Seuraavassa on selitetty, miten tahdistus sekä kah den tukiaseman (kuvio 12) välillä että koko verkon (kuvio > · * · ; 25 13) tahdistus voidaan suorittaa edullisesti. Tämän suori- •"j tusmuodon mukaan tahdistus tukiasemien la, IM välillä suo- ··· ritetaan radioteitse. Joissakin olosuhteissa saattaa olla I s f V ' tärkeää suorittaa aikatahdistus tukiasemien lähellä. Jos tukiasemat la, IM eivät ole tahdistetut keskenään, niin j* 30 järjestelmän kapasiteetti voisi alentua. Tahdistus suori- : ; tetaan määräämällä niin sanottu päätukiasema IM, joka on esitetty kuviossa 13. Toiset tukiasemat (jotka ovat vailla ;;; merkintää) ovat niin sanottuja alistettuja tukiasemia.

• · ’·;** Päätukiaseman IM kuuntelu suoritetaan suunta-antennin vä- _ ·|· 35 lityksellä niin sanotulla alistetulla tukiasemalla. Koska • · « * f 114262 24 jokaisella tukiasemalla on aina vähintään yksi kanava aktiivisena, niin alistetuilla asemilla on aina joitakin lähetyksiä kuunneltavana. Kuviossa 12 oleva kaavio esittää tukiasemaa la, joka on alistettu tukiasema, ja tukiasemaa 5 IM, joka on päätukiasema. Lähetys- ja vastaanottoaikavälit on numeroitu yksikäsitteisesti esimerkiksi kuten kuviossa 6a. Aikavälin numero sisältyy säännönmukaisesti lähetettyihin ohjaustietoihin (kuvio 6b). Alistettu tukiasema la voi siis kuunnella yhtä päätukiaseman IM lähetyksistä, 10 lukea aikavälin numeron ja kohdentaa alistetun tukiaseman la lähetys/vastaanottokehyksen päätukiaseman IM lähetys/ vastaanottokehykseen, kuten kuvion 12 kaaviossa on esitetty.

Kuvio 13 antaa esimerkin siitä, miten koko verkko 15 voitaisiin tahdistaa. Aikaväli tahdistussignaalin vastaanottamiseksi täytyy kytkeä suunta-antenniin vähintään yhtä suurella vahvistuksella kuin mitä kiinteät tilaaja-asemat käyttävät.

Antennivahvistuksen tulisi olla luokkaa 15 - 22 dB 20 huomattavasti suuremman kentänvoimakkuuden saamiseksi pää- lähettimeltä kuin muilta, alistetuilta naapurilähettimi1-, tä.

Tätä keksintöä ei tule rajoittaa esitettyihin suoritusmuotoihin, sitä voidaan vapaasti muuttaa oheisten 25 patenttivaatimusten puitteissa. Tätä sovitelmaa ei esim.

* tarvitse käyttää DECT-standardin yhteydessä, vaan sitä • · voidaan käyttää minkä tahansa tarkoituksenmukaisen järjes-V : telmän tai standardin yhteydessä.

< t i * k ( r * « i · • » • · f « # - * I l t > I I ! > t t >

• f J

Claims

114262 25

1 MASFS:ltä

(2) SMS:lle (5a) ja että toista puoliskoa käyte- l 25 tään vastaavalle dupleksivastaanotolle BS:llä (1) ja : MASFS : llä (2) .

1. Sovitelma radioliikennettä varten, joka sovi- telma käsittää vähintään yhden tukiaseman (1), joukon toisia radioasemia (2; 2, 2a; 2e), sekä joukon tilaaja-asemia (5), 10 missä kukin mainittu radioasema (2; 2, 2a; 2e) kä sittää vähintään yhden digitaalisen radiolaitesovitelman (50) ja ensimmäisen ja toisen elimen (7, 8) viestinnän suorittamiseksi vastaavasti mainitun tukiaseman (1) kanssa ja mainitun vähintään yhden tilaaja-aseman (5; 5a, 5b, 5c; 15 5e; 5f, 5g) kanssa, missä mainittu ensimmäinen elin (7; 7a; 7e) käsittää vähintään yhden pitkän kantaman omaavan antennin tukiaseman (1) yhteyttä varten, mainitun toisen elimen (8; 8e) käsittäessä vähintään yhden antennin vähintään yhteen mainittuun tilaaja-asemaan (5; 5a, 5b, 5c; 5e; 20 5f, 5g) yhdistämistä varten, tunnettu siitä, että mainittu digitaalinen radiolaitesovitelma (50) käsittää radiokytkimen ja yhden ainoan yhteisen lähetin-vas-. taanottimen, joka saa aikaan johdottoman viestiliikenteen mainitun tukiaseman (1) kanssa, sekä i ♦ • 25 ainakin yhden tilaaja-aseman (5; 5a, 5b, 5c; 5e; 5f, 5g) kanssa, jolloin !* kaukoviestiliikenne tukiaseman (1) ja tilaaja- ,, j* aseman (5; 5a, 5b, 5c; 5e; 5f, 5g) välillä kytketään ra- t : : : diokytkimen kautta, ja 30 viestiliikenne saman toisen aseman (2) kanssa lii- kennöivän tilaaja-aseman (5a, 5b, 5c; 5f, 5g) välillä kyt- • « » I ketään mainitun radiokytkimen kautta viestimättä tukiase- » I • man (1) kanssa. '*·’.* 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, t u n- 35. e t t u siitä, että toinen radioasema (2; 2, 2a; 2e) on 1. kiinteä asema, joka on asennettu esimerkiksi taloon tai • « * » .*··, muuhun sellaiseen tai tämän katolle.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, t u n- « 114262 n e t t u siitä, että mainittu ainakin yksi tilaaja-asema (5; 5a, 5b, 5c; 5e, 5f, 5g) on matkaviestin tai tilaaja- matkaviestin (SMS).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sovitelma, t u n- 5. e t t u siitä, että mainittu ensimmäinen elin (7, 7, 7a; 7e) on suunta-antenni.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toinen elin (8; 8e) on lyhyen kantaman yhteyksille tarkoitettu antenni, ts. lyhyen kantaman 10 omaava antenni, esimerkiksi OMNI-antenna.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toinen antenni (8; 8e) on sisäan- tenni,

7. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuk-15 sen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että se perustuu aikajakoiseen radiokanavointiin ja että toinen asema (2; 2, 2a; 2e) käsittää monikanavaisen kiinteän ti laaja-aseman MASFS.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, t u n-20 n e t t u siitä, että eri yhteydet välitetään eri aikaväleillä radioteitse toisella asemalla (2; 2, 2a; 2e) ja että aikareferenssi toiselle asemalle johdetaan tukiasemalta . (1) vastaanotetusta lähetyksestä ja että aikareferenssi • tilaaja-asemille johdetaan toisen antennin kautta toiselta 25 asemalta vastaanotetusta lähetyksestä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sovitelma, t u n- , n e t t u siitä, että toisen aseman (2; 2, 2a; 2e) digi- |* taalinen radiokytkin suorittaa kytkentätoiminnon vä- : littämällä liikennettä eri aikaväleillä siirtämällä ensim- 30 mäiseltä radioyhteydeltä ensimmäisellä vastaanottovälillä vastaanotetut käyttäjätiedot toisen radioyhteyden käyttä-.*·*. mälle lähetysaikavälille. • I

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että siirtäminen suoritetaan niin 35 sanotun jonomuistin (FIFO) avulla ja että siirtoa viiväs-tetään halutun lähetysaikavälin aikaan sovittamiseksi.

• « · » .···. 11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sovitelma, • · tunnettu siitä, että aikajakoinen aikavälirakenne 27 114 2 6 2 on käytettävissä useilla kantoaalloilla, ts. monikantoaal-toinen aikajakoinen rakenne, ja että liikennekanava käsittää taajuus/aikaväliyhdistelmän.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sovitelma, 5 tunnettu siitä, että mainitulla yhdellä ainoalla aikajakoisella radiolaitteella kussakin tukiasemassa (1) , toisessa asemassa {2, 2a, 2e) ja tilaaja-asemassa (5; 5a, 5b, 5c; 5e; 5f, 5g) on pääsy yhdelle tai useammalle kantoaallolle eli kantoaaltotaajuudelle.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toisessa asemassa oleva yksi radiolaite (2, 2a, 2e) pystyy vaihtamaan kantoaalto(j)a peräkkäisillä aikaväleillä.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sovitelma, 15 tunnettu siitä, että kantoaallot eli kantoaalto-taajuudet yhteyksillä tukiasemalta (1) toiselle asemalle (2; 2, 2a; 2e) ja vastaavasti tilaaja-asemien välisillä tai tilaaja-asemien ja toisen aseman välisellä yhteydellä ovat erilaiset.

15. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että liikennekanavien (taajuuden ja aikavälin yhdistelmien) valitsemiseksi käytetään dynaa- , mistä kanavanvalintaa. » * :t*

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen sovitelma, • · · 25 tunnettu siitä, että niin sanottujen talon sisäis-ten yhteyksien, ts. tilaaja-asemien (5; 5a, 5b, 5c; 5e; . 5f; 5g) ja toisten asemien (2; 2, 2a; 2e) välisten yhteyk- '!* sien liikennekanavien valitsemiseksi käytetään dynaamista : kanavanvalintaa kaikille talon sisäisille järjestelmille 30 yhteisten kanavien joukosta.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen sovitelma, .*··. tunnettu siitä, että dynaamista kanavanvalintaa ·’ käytetään sekä talon sisäisillä että ulkoisilla yhteyksil- lä ja että valinta suoritetaan yhteisestä liikennekanavien ·...· 3 5 joukosta.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen sovitelma, • · · · .···, tunnettu siitä, että kanavanvalintamenetelmä on jatkuva dynaaminen kanavanvalinta CDCS. 28 114262

19. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toinen asema käsittää aikajakokanavointi järjestelmään (TDMA) perustuvan monikanavaisen kiinteän tilaaja-aseman (MASFS).

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että aikajakokanavointijärjestelmä käyttää aikajakodupleksia (TDMA/TDD).

21. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 7-15 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toinen 10 asema käsittää aikajakodupleksia (TDMA/TDD) käyttävään aikajakokanavointi järjestelmään (TDMA) perustuvan monikanavaisen kiinteän tilaaja-aseman (MASFS).

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että MASFS:n TDMA/TDD-kehys tah- 15 distetaan BS:n (1) kehykseen.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että lähetysaikavälien ja vastaavien vastaanottoaikavälien varaamiseksi MASFS-kehyksessä SMS:ään (5a) yhdistämistä varten MASFS käyttää samoja va- 20 raussääntöjä, kuin mitä BS (1) käyttää yhteyksillään.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että kehysten toista puoliskoa käytetään lähetyksille BS:ltä (1) ja lähetyksille » 0

25. Patenttivaatimuksen 21 mukainen sovitelma, _ j* tunnettu siitä, että MASFS:n TDMA/TDD-kehys tah- /;*; distetaan BS-.n (1) kehykseen ja että lähetysaikavälien ja 30 vastaavien vastaanottoaikavälien varaamiseksi MASFS-kehyk-sessä SMS:ään yhdistämistä varten MASFS käyttää samoja va-,···. raussääntöjä kuin mitä BS (1) käyttää yhteyksillään ja et- tä toista puolikaskehystä käytetään lähetyksille BS:ltä (1) ja lähetyksille MASFS:ltä (2) SMAS:lle (5a) ja että I t I 35 toista puolikaskehystä käytetään vastaavalle dupleksivas- taanotolle BS:llä (1) ja MASFS:llä (2) .

··· 26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen sovitelma, • · tunnettu siitä, että kehysten ensimmäistä puolis- 29 114262 koa käytetään lähetyksille BS:ltä (1) sekä lähetyksille MASFS:ltä (2) SMS:lle (5a) ja että toista puolikaskehystä käytetään vastaavalle dupleksivastaanotolle BS:llä (1) ja MASFS:llä (2).

27. Patenttivaatimuksen 24 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että BS voi liittyä suoraan SMS:ään (5d) ja että kanavanvaihtotoiminto suoritetaan BS:n (1) ja matkaviestimen MS (2) välillä.

28. Patenttivaatimuksen 19 mukainen sovitelma, 10 tunnettu siitä, että aikajakokanavoitu järjestelmä on niin sanottu lomitettu järjestelmä (TDMA/TDD).

29. Patenttivaatimuksen 19 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että aikajakokanavointijärjestelmä käyttää taajuusjakodupleksia (TDMA/FDD), jossa lähetys ja 15 vastaanotto kuitenkin suoritetaan eri aikaväleillä ra-diokytkinasemalla.

30. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toinen asema (2, 2a, 2a; 2e) käsittää useita puhelumahdollisuuksia tukiasemasta (1) 20 useille tilaaja-asemille (5; 5a, 5b, 5c; 5f, 5g).

31. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toinen asema (2) käsittää siihen liitettyjä lisäradiosovitelmia (2f) ja -soluja.

* 32. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, 25 tunnettu siitä, että tukiasemalla (1) on ensimmäinen pääsyoikeustunnus, jota käytetään tukiaseman ja tois-** ten asemien (2; 2, 2a; 2e) välillä näiden ensimmäisen eli- h men (7) kautta kulkevassa radioliikenteessä, ja että kul- ; lakin toisella asemalla (2; 2, 2a; 2e) on toinen pääsy- 30 oikeustunnus, jota käytetään toisen aseman ja siihen liit- tyvien tilaaja-asemien välisessä liikenteessä.

33. Patenttivaatimusten 20 tai 22 - 27 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tukiasemalla (1) on * * * ensimmäinen pääsyoikeustunnus, jota käytetään tukiaseman 35 ja toisten asemien (2; 2, 2a; 2e) välillä näiden en- simmäisen elimen (7) kautta kulkevassa radioliikenteessä, ,···, ja että kullakin toisella asemalla (2; 2, 2a; 2e) on toi- » · nen pääsyoikeustunnus, jota käytetään toisen aseman ja 30 114 2 6 2 siihen liittyvien tilaaja-asemien välisessä liikenteessä.

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että kullakin toisella asemalla (2; 2, 2a; 2e) on yksikäsitteinen toinen pääsyoikeustunnus 5 ja että siihen liittyvät tilaaja-asemat (5; 5a, 5b, 5c; 5e; 5f, 5g) saavat radioyhteyden, mikäli ne on varustettu samalla yksikäsitteisellä toisella pääsyoikeustunnuksella.

35. Patenttivaatimuksen 34 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että yksikäsitteinen toinen pääsy- 10 oikeustunnus on yksityinen pääsyoikeustunnus.

36. Patenttivaatimuksen 34 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tilaaja-asema (5d) on varustettu myös ensimmäisellä pääsyoikeustunnuksella ja/tai muilla toisilla pääsyoikeustunnuksilla, jotka sallivat yh- 15 teyden suoraan tukiasemalle (1) ja/tai muille toisille asemille.

37. Patenttivaatimuksen 33 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen pääsyoikeustunnus ovat samat, jolloin mainitulla pääsyoikeus- 20 tunnuksella varustetut tilaaja-asemat saavat yhteyden tukiasemille ja kaikille toisille asemille, joilla on sama pääsyoikeustunnus.

, 38. Patenttivaatimuksen 20 mukainen sovitelma, • · tunnettu siitä, että tukiasema (1) käyttää nimel- * * • : 25 listä lähetyskanavaa (aikaväliä) vastaanottoon ja lukkiu- • ·.· tumiseksi naapuritukiasemasta tulevaan lähetykseen sekä , I* kehys- ja aikavälitahdistuksen johtamiseksi vastaanotetus- :· ta lähetyksestä.

39. Patenttivaatimuksen 38 mukainen sovitelma, 30 tunnettu siitä, että tukiaseman (1) vastaanotin kytketään vastaanoton aikana suuntavahvistuksen omaavaan antenniin, joka on suunnattu haluttua naapuritukiasemaa kohti.

40. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuk-35 sen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että toi- nen asema (2; 2, 2a; 2e) käsittää monikanavaisen kiinteän .···, tilaaja-aseman MASFS. • ·

41. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuk- 3i 114262 sen mukaisen sovitelman käyttö normaaleilla puheluilla.

42. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen 1-40 mukaisen sovitelman käyttö integroidussa monipalveluverkko (ISDN) -viestinnässä, jolloin yhteyttä kohti 5 käytetään useampaa kuin yhtä aikaväliä. f » » · • * • · > « * « • * · • · * » » a » 4. a IM) • a • a aa» 114262 32