FI113463B - Vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely ja menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi - Google Patents

Vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely ja menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI113463B
FI113463B FI20011457A FI20011457A FI113463B FI 113463 B FI113463 B FI 113463B FI 20011457 A FI20011457 A FI 20011457A FI 20011457 A FI20011457 A FI 20011457A FI 113463 B FI113463 B FI 113463B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
ballast water
heat exchanger
ballast
tank
heat transfer
Prior art date
Application number
FI20011457A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20011457A (fi
FI20011457A0 (fi
Inventor
Kari Moekkoenen
Torbjoern Henriksson
Janne Kosomaa
Goeran Hellen
Original Assignee
Waertsilae Finland Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Waertsilae Finland Oy filed Critical Waertsilae Finland Oy
Publication of FI20011457A0 publication Critical patent/FI20011457A0/fi
Priority to FI20011457A priority Critical patent/FI113463B/fi
Priority to FR0207998A priority patent/FR2826931B1/fr
Priority to IT2002MI001425A priority patent/ITMI20021425A1/it
Priority to PL354824A priority patent/PL198616B1/pl
Priority to KR1020020038194A priority patent/KR100935278B1/ko
Priority to ES200201547A priority patent/ES2204296B1/es
Priority to JP2002194863A priority patent/JP4267871B2/ja
Priority to DE10231734A priority patent/DE10231734B4/de
Priority to CNB021406324A priority patent/CN1253346C/zh
Publication of FI20011457A publication Critical patent/FI20011457A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI113463B publication Critical patent/FI113463B/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N13/00—Exhaust or silencing apparatus characterised by constructional features ; Exhaust or silencing apparatus, or parts thereof, having pertinent characteristics not provided for in, or of interest apart from, groups F01N1/00 - F01N5/00, F01N9/00, F01N11/00
    • F01N13/007—Apparatus used as intake or exhaust silencer
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B63—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; RELATED EQUIPMENT
    • B63B—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; EQUIPMENT FOR SHIPPING 
    • B63B43/00—Improving safety of vessels, e.g. damage control, not otherwise provided for
    • B63B43/02—Improving safety of vessels, e.g. damage control, not otherwise provided for reducing risk of capsizing or sinking
    • B63B43/04—Improving safety of vessels, e.g. damage control, not otherwise provided for reducing risk of capsizing or sinking by improving stability
    • B63B43/06—Improving safety of vessels, e.g. damage control, not otherwise provided for reducing risk of capsizing or sinking by improving stability using ballast tanks
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B63—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; RELATED EQUIPMENT
    • B63B—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; EQUIPMENT FOR SHIPPING 
    • B63B57/00—Tank or cargo hold cleaning specially adapted for vessels
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01D—SEPARATION
    • B01D47/00—Separating dispersed particles from gases, air or vapours by liquid as separating agent
    • B01D47/06—Spray cleaning
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01D—SEPARATION
    • B01D53/00—Separation of gases or vapours; Recovering vapours of volatile solvents from gases; Chemical or biological purification of waste gases, e.g. engine exhaust gases, smoke, fumes, flue gases, aerosols
    • B01D53/14—Separation of gases or vapours; Recovering vapours of volatile solvents from gases; Chemical or biological purification of waste gases, e.g. engine exhaust gases, smoke, fumes, flue gases, aerosols by absorption
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B63—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; RELATED EQUIPMENT
    • B63J—AUXILIARIES ON VESSELS
    • B63J4/00—Arrangements of installations for treating ballast water, waste water, sewage, sludge, or refuse, or for preventing environmental pollution not otherwise provided for
    • B63J4/002—Arrangements of installations for treating ballast water, waste water, sewage, sludge, or refuse, or for preventing environmental pollution not otherwise provided for for treating ballast water
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B63—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; RELATED EQUIPMENT
    • B63J—AUXILIARIES ON VESSELS
    • B63J4/00—Arrangements of installations for treating ballast water, waste water, sewage, sludge, or refuse, or for preventing environmental pollution not otherwise provided for
    • B63J4/004—Arrangements of installations for treating ballast water, waste water, sewage, sludge, or refuse, or for preventing environmental pollution not otherwise provided for for treating sludge, e.g. tank washing sludge
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N13/00—Exhaust or silencing apparatus characterised by constructional features ; Exhaust or silencing apparatus, or parts thereof, having pertinent characteristics not provided for in, or of interest apart from, groups F01N1/00 - F01N5/00, F01N9/00, F01N11/00
    • F01N13/004—Exhaust or silencing apparatus characterised by constructional features ; Exhaust or silencing apparatus, or parts thereof, having pertinent characteristics not provided for in, or of interest apart from, groups F01N1/00 - F01N5/00, F01N9/00, F01N11/00 specially adapted for marine propulsion, i.e. for receiving simultaneously engine exhaust gases and engine cooling water
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N13/00—Exhaust or silencing apparatus characterised by constructional features ; Exhaust or silencing apparatus, or parts thereof, having pertinent characteristics not provided for in, or of interest apart from, groups F01N1/00 - F01N5/00, F01N9/00, F01N11/00
    • F01N13/08—Other arrangements or adaptations of exhaust conduits
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N13/00—Exhaust or silencing apparatus characterised by constructional features ; Exhaust or silencing apparatus, or parts thereof, having pertinent characteristics not provided for in, or of interest apart from, groups F01N1/00 - F01N5/00, F01N9/00, F01N11/00
    • F01N13/08—Other arrangements or adaptations of exhaust conduits
    • F01N13/087—Other arrangements or adaptations of exhaust conduits having valves upstream of silencing apparatus for by-passing at least part of exhaust directly to atmosphere
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N3/00—Exhaust or silencing apparatus having means for purifying, rendering innocuous, or otherwise treating exhaust
    • F01N3/02—Exhaust or silencing apparatus having means for purifying, rendering innocuous, or otherwise treating exhaust for cooling, or for removing solid constituents of, exhaust
    • F01N3/04—Exhaust or silencing apparatus having means for purifying, rendering innocuous, or otherwise treating exhaust for cooling, or for removing solid constituents of, exhaust using liquids
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01P—COOLING OF MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; COOLING OF INTERNAL-COMBUSTION ENGINES
    • F01P3/00—Liquid cooling
    • F01P3/20—Cooling circuits not specific to a single part of engine or machine
    • F01P3/207—Cooling circuits not specific to a single part of engine or machine liquid-to-liquid heat-exchanging relative to marine vessels
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B63—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; RELATED EQUIPMENT
    • B63H—MARINE PROPULSION OR STEERING
    • B63H21/00—Use of propulsion power plant or units on vessels
    • B63H21/32—Arrangements of propulsion power-unit exhaust uptakes; Funnels peculiar to vessels
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F1/00—Treatment of water, waste water, or sewage
    • C02F1/02—Treatment of water, waste water, or sewage by heating
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F2103/00—Nature of the water, waste water, sewage or sludge to be treated
    • C02F2103/008—Originating from marine vessels, ships and boats, e.g. bilge water or ballast water
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
    • C02F2303/00—Specific treatment goals
    • C02F2303/04—Disinfection
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01P—COOLING OF MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; COOLING OF INTERNAL-COMBUSTION ENGINES
    • F01P2050/00—Applications
    • F01P2050/02—Marine engines
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01P—COOLING OF MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; COOLING OF INTERNAL-COMBUSTION ENGINES
    • F01P2050/00—Applications
    • F01P2050/02—Marine engines
    • F01P2050/04—Marine engines using direct cooling
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01P—COOLING OF MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; COOLING OF INTERNAL-COMBUSTION ENGINES
    • F01P2050/00—Applications
    • F01P2050/02—Marine engines
    • F01P2050/06—Marine engines using liquid-to-liquid heat exchangers
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01P—COOLING OF MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; COOLING OF INTERNAL-COMBUSTION ENGINES
    • F01P2060/00—Cooling circuits using auxiliaries
    • F01P2060/16—Outlet manifold
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T10/00—Road transport of goods or passengers
    • Y02T10/10—Internal combustion engine [ICE] based vehicles
    • Y02T10/12—Improving ICE efficiencies
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T70/00—Maritime or waterways transport
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T70/00—Maritime or waterways transport
    • Y02T70/50—Measures to reduce greenhouse gas emissions related to the propulsion system

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Ocean & Marine Engineering (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Toxicology (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Analytical Chemistry (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Heat Treatment Of Water, Waste Water Or Sewage (AREA)
  • Treating Waste Gases (AREA)
  • Exhaust Gas After Treatment (AREA)

Description

VESIALUKSEN YHDISTETTY POISTOKAASUN JA PAINOLASTIVEDEN KÄSIT- TELYJÄRJESTELY JA MENETELMÄ VESIALUKSEN PAINOLASTIVEDEN KÄ
SITTELEMISEKSI
113463
5 KOMBINERAT ARRANGEMANG FÖR BEHANDLING AV UTLOPPSGAS OCH BALLASTVATTEN PÄ ETT FARTYG OCH FÖRFARANDE FÖR BEHANDLING AV ETT FARTYGS BALLASTVATTEN
10 Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen vesialuk-sen yhdistettyyn poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestelyyn ja patenttivaatimuksen 12 johdanto-osan mukaiseen menetelmään vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi.
15 Vesialusten painolasti on yleensä vettä, joka on tuotu alukseen korvaamaan lastia. Vettä käytetään laivan vakavoittamiseen lisäämällä tai vähentämällä ko-konaispainoa ja säätämällä aluksen painopistettä. Painolasti on tarpeellinen kaikentyyppisten laivojen turvallisen toiminnan takia. Sitä käytetään esimerkiksi vakavuuden, kulkuasennon ja kallistelun säätöön.
20
Kuitenkin vesieliöiden kuljettamisesta laivojen painolastivedessä on tullut merkittävä huolenaihe, erityisesti pitkän matkan kuljetuksessa laivoissa, joissa on huomattavia määriä painolastivettä. Kun tällaiset muualta kotoisin olevat lajit tuodaan uuteen ympäristöön, niistä tulee mahdollinen uhka lähiseudulle. Vasta-25 toimenpiteeksi on ehdotettu painolastiveden lämpökäsittelyä. On saatu selville, että lämpötilan nostaminen saa aikaan huomattavaa eliöstön kuolleisuutta esimerkiksi simpukoissa ja kotiloissa.
Painolastiveden kuumentamiseen voidaan käyttää tavallisia menetelmiä. Ensin-30 näkin laivan moottoreiden tuottamaa lämpöä voidaan ohjata lämmittämään painolastivettä. Tämä menetelmä vaatii sen, että painolastitankkeihin asennetaan lämmönsiirtimet, jotka kuljettaisivat vettä propulsiojärjestelmän jäähdytysjärjestelmistä tai hukkalämpöä propulsiojärjestelmän poistosta painolastiveden kuumentamiseksi. Toiseksi, painolastivettä voitaisiin ohjata propul-35 siokoneiston lämmönlähteeseen, jolloin se vastaanottaisi lämpöä esimerkiksi osana moottorin jäähdytysjärjestelmää, jonka jälkeen se ohjattaisiin takaisin painolastitankkiin. Tämän tyyppisiä järjestelyjä on esitetty julkaisussa US 5 816 181. Tämä julkaisu ei viittaa mitenkään vesialuksen lämpövoimakoneen lämmönhallinnan kokonaisohjaukseen ja sen vuoksi ratkaisu jää vaillinaiseksi.
2 11346? 5 Keksinnön tavoitteena on aikaansaada vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely, sekä menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi, joissa tekniikan tason puutteet on minimoitu, ja joissa lämpötaseen ohjaus on optimoitu, ja jotka käyttävät tehokkaasti hyödykseen käytettävissä olevaa lämpöä.
10
Keksinnön tavoitteet voidaan saavuttaa patenttivaatimuksissa 1, 12 ja muissa vaatimuksissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Keksinnön mukaisesti vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely käsittää lämpö-voimakoneikon, joka tuottaa ainakin kuumaa poistokaasua ja on varustettu 15 lämmönsiirtojärjestelyllä sekä kanavajärjestelyllä kuuman poistokaasun poistamiseksi. Lämmönsiirtojärjestely käsittää ensimmäisen lämmönsiirtimen, joka on suora lämmönsiirrin. Lämmönsiirtojärjestely käsittää lisäksi ensimmäisen lämmönsiirtonesteen virtauskierron, joka on virtausyhteydessä ensimmäisen lämmönsiirtimen kanssa ensimmäisen lämmönsiirtonesteen kuumentamiseksi ja 20 poistokaasun jäähdyttämiseksi. Järjestely käsittää myös painolastijärjestelmän, johon kuuluu ainakin painolastitankki, ja painolastiveden virtauskierto, joka on • järjestetty siten, että se on lämmönsiirtoyhteydessä ensimmäisen lämmönsiir- .·. timen kanssa. Painolastiveden virtauskierto käsittää virtauspoikkipinta-alaltaan * » suuremman osan ennen painolastitankkia painolastiveden virtaussuunnassa ’ 25 painolastiveden lämpötilan ylläpitämiseksi korotetussa lämpötilassa ennalta va- I · . litun ajan.
• I · • · *···* Erään suoritusmuodon mukaisesti ensimmäinen virtauskierto on virtausyhtey dessä toisen lämmönsiirtimen kanssa, joka on sovitettu ensimmäisen lämmön- M » : ·: 30 siirtonesteen jäähdyttämiseksi ja painolastiveden kuumentamiseksi. Toinen *... lämmönsiirrin on edullisesti epäsuora lämmönsiirrin. Joissakin tapauksissa, eri- tyisesti, kun poistokaasut ovat huomattavan puhtaita, painolastiveden virtaus- • * kierto on virtausyhteydessä ensimmäisen lämmönsiirtonesteen virtauskierron * , kanssa siten, että ensimmäinen lämmönsiirtoneste on painolastivettä.
35 * • »
Virtauspoikkipinta-alaltaan suurempi osa on edullisesti tankki ja/tai tietyn pitui nen asianmukaisesti lämpöeristetty putki, jolla saadaan haluttu viipymäaika ai kaiseksi.
3 11346? 5 Järjestelyssä on lisäksi suutinjärjestely meriveden ruiskuttamiseksi poistokaa-suihin, joka on järjestetty lämmönsiirtimen jälkeen poistokaasun virtaussuun-nassa, suutinjärjestelyn ollessa virtausyhteydessä kuumentamattoman meriveden lähteen kanssa.
10 Ensimmäinen lämmönsiirrin on varustettu painovoimatoimisella lämmönsiir-tonesteen tankilla, joka on sovitettu ensimmäisen lämmönsiirtonesteen syöttämiseksi ensimmäiseen lämmönsiirtimeen. Lisäksi painovoimatoiminen lämmönsiirtonesteen tankki on virtausyhteydessä meriveden kanssa ensimmäisen virtauskierron avulla ja ensimmäinen lämmönsiirtoneste on järjestetty poista-15 maan lämpöä lämpövoimakoneikon jäähdytysjärjestelmästä kolmannen lämmönsiirtimen avulla ennen johtamista kuumentamattoman meriveden lähteestä paino-voimatoimiseen nestetankkiin.
Painolastiveden virtauskierto on varustettu neljännellä lämmönsiirtimellä, joka 20 on sovitettu lämmön ottamiseksi lämpövoimakoneikon jäähdytysjärjestelmästä. Tämän avulla painolastivettä voidaan tarvittaessa lämmittää edelleen korkeampaan lämpötilaan. Painolastiveden virtauskierto on varustettu edullisesti lisäksi viidennellä lämmönsiirtimellä, joka on kytketty painolastitankin ja toisen läm- > t mönsiirtimen väliin lämmönsiirtimen toisella virtauspuolella, ja toisen lämmön-” 25 siirtimen ja painolastitankin väliin toisella virtauspuolella. Siinä tapauksessa, t · . että ensimmäinen lämmönsiirtoneste on painolastivettä, viides lämmönsiirrin 11*1* ] on kytketty painolastitankin ja ensimmäisen lämmönsiirtimen väliin lämmönsiir- *·*·* timen toisella virtauspuolella, ja ensimmäisen lämmönsiirtimen ja painolastitan kin väliin toisella virtauspuolella. Tämän viidennen lämmönsiirtimen avulla voi- : .· 30 daan käsiteltäväksi johdettavaa painolastivettä esilämmittää jo käsitellyn pai- • * * *...· nolastitankkiin syötettävän painolastiveden lämmöllä.
* · ... : Keksinnön mukaista menetelmää sovelletaan vesialukseen, joka käsittää läm- • , pövoimakoneikon, joka tuottaa ainakin kuumaa poistokaasua ja sisältää kana-
I M t I
35 vajärjestelyn kuuman poistokaasun poistamiseksi ulkoilmaan ja joka on varus-tettu lämmönsiirtojärjestelyllä painolastiveden käsittelemiseksi. Menetelmässä 4 11346? painolastivettä syötettäessä painolastivesitankkiin poistokaasusta lämmönsiir-tojärjestelyyn siirrettyä lämpöä siirretään edelleen painolastiveteen, mikä kuumentaa painolastiveden ensimmäisestä lämpötilasta toiseen korkeampaan lämpötilaan, painolastivesi ja poistokaasut tuodaan lämmönsiirtolaitteessa mie-5 luummin suoraan lämmönsiirtoyhteyteen keskenään. Lisäksi, vastaanotettuaan lämpöä lämmönsiirtimessä, painolastivesi pidetään korotetussa lämpötilassa ennalta valitun ajan ennen syöttämistä painolastitankkiin ja ennen sekoittamista kylmempään veteen painolastivesitankissa. Tämä voidaan saada aikaiseksi alentamalla väliaikaisesti veden virtausnopeutta esimerkiksi johtamalla se vir-10 tauspoikkipinta-alaltaan suuremman osan läpi. Tämä osa on edullisesti tankki. On myös edullista, jos painolastiveden tuontia säädetään pitämällä vedenpinnan korkeus halutulla tasolla painovoimatoimisessa tankissa, joka on sovitettuna veden johtamiseksi lämmönsiirtolaitteeseen.
15 Keksinnöllä on useita etuja. Painolastin käsittely perustuu tehokkaaseen lämmön talteenottoon, jolloin laitoksen kokonaishyötysuhde ylittää 90%. Painolastiveden käsittelyssä ei tarvita kemikaaleja. Painolastiveden käsittelyssä ei synny kertakäyttöjätteitä. Esillä olevan keksinnön avulla saadaan aikaan matalammat poistokaasupäästöt ja parannetaan näkyvyyttä komentosillalta taakse-20 päin. Pystysuuntainen painopiste on alempana, millä on edullinen vaikutus laivan vakauteen.
Keksintöä selostetaan seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joista V - kuvio 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen painolastiveden käsittely- 25 järjestelyn suoritusmuotoa, ja . - kuvio 2 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen painolastiveden käsittely- il»»· järjestelyn toista suoritusmuotoa.
• ·
Kuviossa 1 on esitetty toimintaperiaate, jonka mukaisesti painolastivesi voi-: 30 daan tehokkaasti puhdistaa poistokaasun puhdistuksen yhteydessä. Laiva 1 on ·.,,· varustettu lämpövoimakoneella 2, kuten dieselmoottorilla, jota käytetään sen | päämoottorina. Luonnollisesti tällaisia moottoreita voi olla useita. Poistokaasut ohjataan dieselmoottorista 2 poistokanavan 3 kautta ensin pakokaasukattilaan * , 4, joka voi olla olemassa niin haluttaessa, ja poistokaasun äänenvaimentimen 35 5 kautta vaakasuuntaiseen skrubberiin 6 eli suoraan lämmönsiirtimeen. Skrub- berissa 6 kaasut jäähdytetään ja myös puhdistetaan käyttämällä merivettä, jo- 5 113467 ka puolestaan kuumennetaan kuumien poistokaasujen avulla. Skrubberissa 6 merivesi ruiskutetaan tarkoituksenmukaisesti poistokaasuihin. Tämän tyyppinen ratkaisu on suotuisa, koska kuumennettavaa vettä ei välttämättä nosteta laivan ylemmille tasoille, millä on positiivinen vaikutus laivan 1 vakauteen.
5
Poistokanavan 3 viimeinen osa on laskukanava 3.1, joka ulottuu pystysuorassa vuotovakavuuslinjan tai laipiokannen yläpuolelle ja suunnataan alas alimpaan haluttuun ulostuloyhteeseen 3.2. Kaasun ulostuloyhteiden 3.2 määrä voidaan valita tarpeen mukaan ja se vaihtelee yhdestä esimerkiksi neljään tai 10 viiteen. Korkein voi sijaita riittävän korkealla, jotta kaasut pääsevät ulos missä tahansa ääriolosuhteissa, kuten myrskyn aikana tai jos runko vahingoittuu siinä määrin, että staattinen syväys ylittää suunnittelusyväyksen. Alin ulostuloyhde voi sijaita lähellä painolastiveden tasoa aluksessa, esimerkiksi jotta saadaan suurin pystysuora etäisyys ulostuloyhteen 3.2 ja laivan miehistön välille, joka 15 seisoo manoveerauksen aikana painolastitilanteessa perän kiinnityskannella. Sopiva korkeus voidaan valita myös, jotta vältetään häiritsemästä sataman laiturilla seisovia ihmisiä kaasupäästöillä sekä saapumisten että lähtöjen aikana. Mitä päämoottoreihin tulee, tyypillisesti alin ulostuloyhde 3.2 voi olla mitoitettu pienemmälle kaasuvirtaukselle, jota voidaan manoveerausolosuhteissa olet-20 taa. Ulostuloyhteet 3.2 on varustettu sulkuventtiileillä 7. Hinaajat ja luotsin lai-vaannousutilanteet voidaan myös haluttaessa ottaa huomioon.
• · : Laiva voi olla varustettu kaasun ulostuloyhteillä 3.2 oikealla ja vasemmalla < · * puolella, jos sitä pidetään tarpeellisena. Oikean ja vasemman puolen ulostulo- « 25 yhteiden poistokanava 3 on varustettu vaihtoventtiilijärjestelmällä 6.9, joka . ohjaa poistokaasujen virtausta, joka on tarkoitus ohjata joko oikean tai va semman puolen ulostuloyhteisiin, tai haluttaessa molempiin. Vaihtoventtiilijär-’·' jestelmää 6.9 voidaan automaattisesti säätää esimerkiksi tuulen suunnan tun nistimen avulla tai jollain muulla sopivalla (ei tässä esitetyllä) välineellä. Tämä : ·* 30 piirre tarjoaa erityistä hyötyä keksinnön järjestelylle, johtuen sen joustavuudes- • · » • · ’·.·* ta käytettävän kaasun ulostuloyhteen paikan valinnassa. Esimerkiksi kaasujen ohjaaminen ulostuloyhteisiin, jotka sijaitsevat laivasta myötätuuleen, pienentää t ·;·; moottorin 2 vastapainetta. Poistokanava voi käsittää myös haaran 3.3,3.4, jo- ‘ . ka johtaa ulkoilmaan laivan ylemmässä osassa.
35
> I
6 11346:
Painolastiveden lämpökäsittely suoritetaan käyttämällä hukkalämpöä, jota vapautuu puhdistettaessa poistokaasuja skrubberissa 6. Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, skrubberilla 6 on toiminnallisesti useita peräkkäisiä vaiheita ja lämmönsiirtojärjestely käsittää kaksi lämmönsiirtonesteen virtauskiertoa. En-5 sinnäkin kuumat poistokaasut jäähdytetään käyttämällä ensimmäistä virtaus-kiertoa 6.1. Ensimmäinen virtauskierto 6.1 käsittää kanavajärjestelyn meriveden johtamiseksi ensin painovoimatoimiseen tankkiin 6.2, josta merivettä viedään lämmönsiirtonesteenä skrubberiin suuttimien 6.3 kautta. On mahdollista esikuumentaa merivesi ennen sen johtamista painovoimatoimiseen nestetank-10 kiin 6.2 varustamalla järjestelmä lämmönsiirtimellä 10 lämmön poistamiseksi lämpövoimakoneikon 2 jäähdytysjärjestelmästä. Keksinnön erään näkökulman mukainen skrubberi on järjestetty siten, että veden ruiskutusta säädetään pitämällä pintataso sopivalla korkeudella painovoimatoimisessa tankissa, jossa näin vallitsee tietty hydraulinen paine, jonka avulla vesi voidaan asianmukai-15 sesti viedä skrubberiin. Paine painovoimatoimisessa tankissa 6.2 pidetään mieluummin ympäröivällä painetasolla eli ilmanpaineen tasolla. Tämän järjestelyn avulla voidaan ylläpitää vakiopainetta ja siten myös säädettyä veden virtausta. Jos pumpun paine äkillisesti laskee tai siinä on tilapäinen toimintahäiriö, painovoimatoiminen tankki varmistaa veden jakelun skrubberiin tietyn ajan, 20 jotta vältetään kanaviston ylikuumeneminen skrubberista 6 myötävirtaan.
; . # Kaasun virtaussuunnassa viimeisen vaiheen suutinjärjestelyyn 6.8 tuleva vesi : ,*. syötetään mieluummin suoraan tai merivesipumpun 8 haarasta kaasun matalan * > a lämpötilan varmistamiseksi. Vaihtoehtoisesti erillinen pumppu 8.1 voi syöttää ' 25 vettä tässä viimeisessä vaiheessa. Merivesi otetaan merivesikaivosta 15. Sel- . keyden takia ainoastaan yksi merivesikaivo on esitetty, mutta on selvää, että laiva voi olla varustettu useilla merivesikaivoilla.
* i
Skrubberista 6 vesi virtaa alas kaikkiin lämmönsiirtovaiheisiin, paitsi viimeiseen * » · : ·* 30 merivesijäähdytysvaiheeseen, epäsuorien lämmönsiirtimien 6.4 lävitse, jolloin :...: lämpöä jäähdytetään ja siirretään toiseen lämmönsiirtonesteeseen eli painolas- tiveteen, joka virtaa toisessa virtauskierrossa 9. Merivesi virtaa lämmönsiirti-....: mien kautta kokoomatankkiin 6.5, josta vesi lasketaan yli laidan pumpun 6.6.
• . avulla. On myös mahdollista kierrättää vesi takaisin painovoimatoimiseen tank- ' ‘ 35 kiin 6.2 kiertopumpulla varustetun kanavan 6.7 avulla. Skrubberin 6 ensim mäisen vaiheen toiminta- ja rakenneparametrit kaasun virtaussuunnassa on 7 11346? mieluummin valittu siten, että skrubberin veden loppulämpötila on suunnilleen 60 - 75°C, mutta pienimmällä mahdollisella haihtumisella.
Epäsuorat lämmönsiirtimet 6.4 ja skrubberin 6 useat vaiheet toimivat vastavir-5 tamenetelmällä parhaan mahdollisen kuumennusvaikutuksen aikaansaamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että skrubberin ensimmäinen vaihe kuumentaa toisen lämmönsiirtonesteen, eli painolastiveden, viimeisen vaiheen.
Jossain sovellutuksessa voi olla edullista edelleen kuumentaa painolastivettä ja 10 tästä syystä neljäs lämmönsiirrin 11 on sovitettu lämmön ottamiseen lämpö-voimakoneikon jäähdytysjärjestelmästä, jotta painolastivesi voidaan kuumentaa suoraan. Erityisesti mäntäpolttomoottorin jäähdytysjärjestelmä on korkean lämpötilan kierto, jäähdyttäen esimerkiksi sylinterilohkon ja kannet. Tämä on edullista varsinkin laivan lyhyemmillä matkoilla, toisin sanoen, kun painolasti-15 veden kuumentamiseen käytettävissä oleva aika on rajallinen. Painolastivesi kuumennetaan haluttuun käsittelylämpötilaan, joka voi olla noin 40 - 60°C, riippuen käytettävissä olevasta käsittelyajasta. Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, kuumennettu vesi johdetaan välitankkiin 13, joka on lämmönsiirtimen 11 ja painolastivesitankin 12 välissä. Välitankki 13 on järjestetty siten, että painolas-20 tiveden viipymäaika korkeassa lämpötilassa on riittävä vedessä olevien ei-toivottujen eliöiden tuhoamiseksi. Tarvittava viipymäaika riippuu suuresti läm-f ... potilasta, mutta käsittelyn tulisi kestää ainakin joistakin kymmenistä sekun- ; ,·. neista aina useisiin minuutteihin. Kuviossa 1 on esitetty pidennetty viipymäai- • a * · ka aikaansaatavaksi välitankin 13 avulla, mutta se voidaan joissain tapauksissa 25 korvata esimerkiksi riittävän pitkällä asianmukaisesti eristetyllä putkella.
«••Il
Kun lämpökäsittely on kestänyt riittävän kauan, painolastivesi voidaan jäähdyt-
• I
'··' tää ennen sen johtamista painolastivesitankkiin 12. Tämä aikaansaadaan edul lisesti viidennellä lämmönsiirtimellä 14 painolastitankin 12 ja toisen lämmön-
I · I
: ·’ 30 siirtimen eli epäsuoran lämmönsiirtimen 6.4 välissä lämmönsiirtimen toisella puolella, sekä tankin 13 ja painolastitankin 12 välissä toisella puolella. Jos suo- :*·,· ran lämmönsiirtimen 6.4 kapasiteetti on riittävä ja lisälämpöä ei tarvita, läm- • · mönsiirrin 14 voi olla toisen lämmönsiirtimen 6.4 ja painolastitankin 12 välissä • , toisella puolella. Tällä tavoin kylmä käsiteltävä painolastivesi esikuumennetaan 35 ennen kuin se johdetaan lämmönsiirtimiin 6.4 ja painolastivesi kuumennetaan ' ·‘ vain väliaikaisesti puhdistustarkoituksiin.
8 1 1346·’
Venttiilit 8.2 on tarkoitettu meriveden pinnan tason säätämiseen painovoima-toimisessa tankissa 6.2 sekä ohjaamaan moottorin 2 jäähdytysvettä johtamalla merivettä lämmönsiirtimestä 10 joko painovoimatoimiseen tankkiin 6.2 tai ta-5 kaisin mereen. Kukin skrubberin vaihe voidaan yhdistää laivan huoltoilmajärjes-telmään, jotta vesisuuttimet voidaan puhdistaa puhaltamalla niihin paineistettua ilmaa (ei esitetty kuvioissa).
Keksinnön järjestelyä voidaan soveltaa kaikkiin kuumia poistokaasuja tuottaviin 10 laivojen laitteisiin, kuten pää- ja apudieselmoottorit, kaasuturbiinit, öljylämmit-teiset kattilat ja polttouunit.
Keksinnön erityisenä etuna on se, että rikkioksidit pestään suuressa määrin poistokaasuista skrubberissa 6. Tätä voidaan vielä tehostaa käyttämällä järjes-15 telmässä asianmukaisia lisäaineita. Lisäaineet voidaan lisätä esimerkiksi painovoimatoimiseen tankkiin 6.2 lisäaineyhteen 6.10 kautta, kun taas skrubberissa 6 muodostunut vesisuspensio ruiskutetaan kaasuvirtaukseen. Lisäaineet voidaan valita yleisesti tunnettujen reagenttien ryhmästä, kuten kalkki, joita käytetään kaasupäästöjen vähentämiseen. Ruiskutettu vesi huuhtoo pois myös 20 partikkeleita tehokkaasti. Järjestelyssä on myös mahdollista käyttää kattilaki-veä ehkäiseviä lisäaineita.
• · · .· ,·. Keksinnön käyttämiseksi on olemassa vaihtoehtoisia painolastiveden kiertope- riaatteita: 25 1. Vaihto, yksi putki. Yksi painolastivesitankki kerrallaan tyhjennetään yli lai- • · : dan, ja sitten täytetään uudelleen lämpökäsittelyjärjestelyn kautta. Tyhjennystä ja täyttöä ei voida suorittaa samanaikaisesti.
• t ”** 2. Vaihto, kaksoisputki. Yksi painolastivesitankki kerrallaan tyhjennetään yli laidan, kun toinen täytetään uudelleen lämpökäsittelyjärjestelyn kautta. Sa- • * • ·* 30 manaikainen tyhjennys ja täyttö on mahdollista.
3. Tankista tankkiin - kierto. Imu yhdestä tankista ja purku lämpökäsittelyjär-jestelyn kautta toiseen tankkiin. Tämän tyyppinen veden kierto on esitetty ku-viossa 1.
• · ' . 4. Yksittäisen tankin kierto. Imu yhdestä tankista ja kierrätys lämpökäsittely-
t ) » I I
35 järjestelyn kautta takaisin samaan tankkiin.
11346? 9
Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen painolastiveden lämpökäsittelyjär-jestelyn toinen suoritusmuoto, joka periaatteessa vastaa kuviossa 1 esitettyä järjestelyä, mutta joka on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sellaisen lämpö-voimakoneikon kanssa, jonka poistokaasut ovat melko puhtaita tai jotka eivät 5 muuta vettä liian aggressiiviseksi tai syövyttäväksi kun se ruiskutetaan kaasuun skrubberissa 6. Seuraavassa kuviota 2 kuvataan keskittymällä pääasiassa niihin piirteisiin, jotka eroavat kuvion 1 järjestelystä. Kuviossa 2 käytetyt viitenumerot vastaavat kuvion 1 viitenumerolta niin pitkälle kuin niitä voidaan käyttää.
10
Kuvion 2 järjestelyssä painolastivesi on järjestetty suoraan yhteyteen lämpövoimakoneesta 2 tulevien poistokaasujen kanssa. Tällä tavalla painolastiveden lämpötila voidaan nostaa korkeammaksi kuin yhdistetyllä skrubberilla ja epäsuoralla lämmönsiirtimellä, kuten kuvassa 1 on esitetty. Moottorin poistokaa-15 sujärjestelmä vastaa pääasiassa kuviossa 1 esitettyä järjestelmää, vaikka kaasun ulostuloyhteet 3.2 on esitetty tässä ainoastaan toiselta puolelta laivaa 1.
Käsiteltävä painolastivesi pannaan kiertämään virtauskierron 9' kautta, joka käsittää seuraavat osat lämmönsiirtonesteen, eli painolastiveden, virtaussuun- 20 nassa. Tässä tapauksessa painolastivesi pumpataan ensimmäisestä painolasti- vesitankista 12 lämmönsiirtimen 14 kautta, jossa käsiteltävä painolastivesi :·. esilämmitetään jo käsitellyn painolastiveden avulla. Esilämmitetty painolastivesi • »· | ·. johdetaan painovoimatoimiseen tankkiin 6.2, joka on sovitettu painolastiveden I f · " V johtamiseksi suoraan lämmönsiirtimeen, toisin sanoen skrubberiin 6. Kuviossa 25 2 esitetyssä suoritusmuodossa, skrubberissa 6 kuumennettu painolastivesi [ syötetään toiseen painolastivesitankkiin 12 välitankin 13 kautta. Näin ollen, * · * * · kun skrubberi 6 on vastaanottanut lämpöä, painolastivesi pidetään korkeassa ’··' lämpötilassa ennalta valitun ajan ennen syöttöä painolastitankkiin ja ennen se koitusta kylmempään veteen painolastivesitankissa 12.
Γ\: 30 * * »
Skrubberi 6 käsittää useita sarjaan järjestettyjä vaiheita 6.7, joissa käytetään .*. : vastavirtaperiaatetta. Painovoimatoimisessa tankissa on myös useita eri vaihei- ta. On mahdollista valita erilaisia virtausominaisuuksia esimerkiksi kunkin vai- • · • ( heen suuttimille. Tietyn vaiheen aikana kuumennettu vesi kerätään ja pumpa- ‘ ' 35 taan toisen vaiheen painovoimatoimiseen tankkiin kunnes kaikki vaiheet on käyty läpi ja veden lämpötila on riittävä ei-toivottujen eliöiden tuhoamiseksi.
10 11346?
Skrubberin 6 jälkeen poistokaasun virtaussuunnassa on järjestetty suutinjär-jestely 6.8 meriveden ruiskuttamiseksi, suutinjärjestelyn ollessa virtausyhtey-dessä kuumentamattoman meriveden lähteen, esimerkiksi laivan 1 meri-5 vesikaivon 15, kanssa.
Keksintö ei ole rajoitettu esitettyyn suoritusmuotoon, vaan useita muunnelmia on ajateltavissa oheisten patenttivaatimusten puitteissa.
• «· • 1 1 · I I I il • 1 • · ·

Claims (15)

1. Vesialuksen (1) yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjeste-ly, joka käsittää 5. lämpövoimakoneikon (2), joka tuottaa ainakin kuumaa poistokaasua, ja joka on varustettu kanavajärjestelyllä kuuman poistokaasun (3) poistamiseksi ja lämmönsiirtojärjestelyllä (6,6.1,6.2,6.3,6.4,6.5,6.6,6.7,6.8,9,9') käsittäen ensimmäinen lämmönsiirtimen (6), joka on suora lämmönsiirrin, jossa lämmönsiir-tojärjestely (6,6.1,6.2,6.3,6.4,6.5,6.6,6.7,6.8,9,9'), käsittää lisäksi ensim-10 mäisen lämmönsiirtonesteen virtauskierron (6.1,9'), joka on virtausyhteydessä ensimmäisen lämmönsiirtimen (6) kanssa ensimmäisen lämmönsiirtonesteen kuumentamiseksi ja poistokaasun jäähdyttämiseksi, - painolastijärjestelmän, johon kuuluu ainakin painolastitankki (12) ja painolastiveden virtauskierto (9,9'), joka on järjestetty lämmönsiirtoyhteyteen en-15 simmäisen lämmönsiirtimen (6) kanssa, tunnettu siitä, että painolastiveden virtauskierto (9,9') käsittää virtauspoikkipinta-alaltaan suuremman osan (13) ennen painolastitankkia painolastiveden virtaussuunnassa painolastiveden lämpötilan ylläpitämiseksi korotetussa lämpötilassa ennalta va-20 litun ajan.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden j ... käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että painolastiveden virtauskierto (9,9') on • · "V virtausyhteydessä ensimmäisen lämmönsiirtonesteen virtauskierron (6.1) kans- 25 sa siten, että ensimmäinen lämmönsiirtoneste on painolastivettä. < I i M
’ ‘ 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden *···’ käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että virtauspoikkipinta-alaltaan suurempi osa (13) on tankki ja/tai tietyn pituinen asianmukaisesti lämpöeristetty putki (13'). i’V 30
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen yhdistetty poistokaasun : ja painolastiveden käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että suutinjärjestely (6.8) meriveden ruiskuttamiseksi poistokaasuihin on järjestetty lämmönsiirtimen jäi- • · • keen poistokaasun virtaussuunnassa, suutinjärjestelyn ollessa virtausyhteydes- 35 sä kuumentamattoman meriveden lähteen (15) kanssa. • · 11346; 12
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1- 3 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen vir-tauskierto (6.1) on virtausyhteydessä toisen lämmönsiirtimen (6.4) kanssa, joka on sovitettu ensimmäisen lämmönsiirtonesteen jäähdyttämiseksi ja paino- 5 lastiveden kuumentamiseksi.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että toinen lämmönsiirrin (6.4) on epäsuora lämmönsiirrin. 10
7. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen lämmönsiirrin (6) on varustettu paino-voimatoimisella lämmönsiirtonesteen tankilla (6.2), joka on sovitettu ensimmäisen lämmönsiirtonesteen syöttämiseksi ensimmäiseen läm- 15 mönsiirtimeen (6).
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että painovoimatoiminen lämmönsiirtonesteen tankki (6.2) on virtausyhteydessä meriveden kanssa ensimmäisen virtauskier- 20 ron (6.1) avulla ja että ensimmäinen lämmönsiirtoneste on järjestetty poistamaan lämpöä lämpö-voimakoneikon (2) jäähdytysjärjestelmästä kolmannen lämmönsiirtimen (10) avulla ennen johtamista kuumentamattoman meriveden : ,·. lähteestä (15) paino-voimatoimiseen lämmönsiirtonesteen tankkiin (6.2). « > · *"1. 25
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden . käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että painolastiveden virtauskierto (9) on va- » 1 » « 1 ..." rustettu neljännellä lämmönsiirtimellä (11), joka on sovitettu lämmön ottami- • · ’···’ seksi lämpövoimakoneikon (2) jäähdytysjärjestelmästä. : .1 30
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastive- den käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että painolastiveden virtauskierto (9) on varustettu viidennellä lämmönsiirtimellä (14), joka on kytketty painolastitankin • » (12) ja ensimmäisen lämmönsiirtimen (6) väliin lämmönsiirtimen toisella vir- , tauspuolella, ja ensimmäisen lämmönsiirtimen (6) ja painolastitankin (12) väliin »ai·· | 1 35 toisella virtauspuolella. * · I · ' i f * 13 11 ό 46 c
11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely, tunnettu siitä, että painolastiveden virtauskierto (9) on varustettu viidennellä lämmönsiirtimellä (14), joka on kytketty painolastitankin (12) ja toisen lämmönsiirtimen (6.4) väliin lämmönsiirtimen toisella virtaus-5 puolella, ja toisen lämmönsiirtimen (6.4) ja painolastitankin (12) väliin toisella virtauspuolella.
11 1 Ί7 / £ 7 I I 0 L\ 0 ..
12. Menetelmä vesialuksen (1) painolastiveden käsittelemiseksi, joka käsittää lämpövoimakoneikon (2), joka tuottaa ainakin kuumaa poistokaasua ja sisältää 10 kanavajärjestelyn (3) kuuman poistokaasun poistamiseksi ulkoilmaan ja joka on varustettu lämmönsiirtojärjestelyllä (6,6.1,6.2,6.3,6.4,6.5,6.6,6.7,6.8,9,9'), jossa painolastivettä syötettäessä painolastivesitankkiin (12), poistokaasusta lämmönsiirtojärjestelyyn (6) siirrettyä lämpöä siirretään edelleen painolastiveteen, mikä kuumentaa painolastiveden ensimmäisestä lämpötilasta toiseen 15 korkeampaan lämpötilaan, tunnettu siitä, että lämmönsiirtojärjestelyssä (6) painolastivesi ja poistokaasut tuodaan suoraan lämmönsiirtoyhteyteen, ja että kun lämpöä on vastanotettu lämmönsiirtojärjestelyyn, painolastivesi pidetään korkeassa lämpötilassa ennalta valitun ajan ennen syöttämistä painolastitank-kiin (12) ja ennen veden sekoittamista kylmempään veteen painolastivesitan-20 kissa.
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä vesialuksen painolastiveden I t >a käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että veden virtausnopeutta pienennetään väli aikaisesti esimerkiksi johtamalla se virtauspoikkipinta-alaltaan suuremman osan * I · 25 (13) läpi.
< * · • · * 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä vesialuksen painolastiveden .* käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että virtauspoikkipinta-alaltaan suurempi osa (13) on tankki. 30
15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä vesialuksen painolastiveden ,·! : käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että painolastiveden syöttöä poistokaasun yh- teydessä säädetään pitämällä veden pinnan korkeus halutulla tasolla painovoi- . matoimisessa tankissa (6.2), joka on sovitettu veden johtamiseksi lämmönsiir- » ’ 35 tolaitteeseen (6). • I ! 14 1 1346.
FI20011457A 2001-07-04 2001-07-04 Vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely ja menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi FI113463B (fi)

Priority Applications (9)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20011457A FI113463B (fi) 2001-07-04 2001-07-04 Vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely ja menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi
FR0207998A FR2826931B1 (fr) 2001-07-04 2002-06-27 Dispositif combine de traitement de gaz d'echappement et d'eau de ballast, et procede de traitement d'eau de ballast
IT2002MI001425A ITMI20021425A1 (it) 2001-07-04 2002-06-27 Complesso combinato per il trattamento di gas di scarico e acqua di zavorra e metodo per il trattamento di acqua di zavorra
PL354824A PL198616B1 (pl) 2001-07-04 2002-07-01 Sposób oczyszczania wody balastowej oraz układ połączonego oczyszczania spalin i wody balastowej
KR1020020038194A KR100935278B1 (ko) 2001-07-04 2002-07-03 배기가스-밸러스트수 복합처리장치 및 밸러스트수 처리방법
ES200201547A ES2204296B1 (es) 2001-07-04 2002-07-03 Disposicion para el tratamiento combinado de gases de escape y agua de lastre en buques y procedimiento para tratar el agua de lastre.
JP2002194863A JP4267871B2 (ja) 2001-07-04 2002-07-03 排気ガスとバラスト水の組合せ処理装置
DE10231734A DE10231734B4 (de) 2001-07-04 2002-07-04 Anordnung zur kombinierten Abgas- und Ballastwasseraufbereitung und Verfahren hierfür
CNB021406324A CN1253346C (zh) 2001-07-04 2002-07-04 废气－压载水联合处理装置和处理压载水的方法

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20011457A FI113463B (fi) 2001-07-04 2001-07-04 Vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely ja menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi
FI20011457 2001-07-04

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20011457A0 FI20011457A0 (fi) 2001-07-04
FI20011457A FI20011457A (fi) 2003-01-05
FI113463B true FI113463B (fi) 2004-04-30

Family

ID=8561583

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20011457A FI113463B (fi) 2001-07-04 2001-07-04 Vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely ja menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi

Country Status (9)

Country Link
JP (1) JP4267871B2 (fi)
KR (1) KR100935278B1 (fi)
CN (1) CN1253346C (fi)
DE (1) DE10231734B4 (fi)
ES (1) ES2204296B1 (fi)
FI (1) FI113463B (fi)
FR (1) FR2826931B1 (fi)
IT (1) ITMI20021425A1 (fi)
PL (1) PL198616B1 (fi)

Families Citing this family (45)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP2036812A3 (en) * 2006-05-24 2009-05-27 DK Group N.A. N.V. Air cavity vessel
CN101074138B (zh) * 2007-06-11 2010-05-19 大连海事大学 一种处理船舶压载水的方法
FR2929239B1 (fr) † 2008-03-31 2010-04-16 Aker Yards Sa Navire pourvu de moyens de recuperation d'energie thermique et procede correspondant
FI125247B (fi) * 2008-04-09 2015-07-31 Wärtsilä Finland Oy Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi
FI125076B (fi) * 2008-04-09 2015-05-29 Wärtsilä Finland Oy Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi
KR101021041B1 (ko) 2008-06-09 2011-03-15 주식회사 인트론바이오테크놀로지 유효성분으로 박테리오파지를 포함하는 선박 평형수 처리용조성물 및 이를 이용한 선박 평형수에 존재하는박테리아의 생물학적 제거 방법
NO331432B1 (no) * 2008-07-02 2011-12-27 Stx Osv Design As Kjølesystem for flytende fartøy
JP2010023691A (ja) * 2008-07-18 2010-02-04 National Maritime Research Institute バラスト水処理方法及びバラスト水処理装置
SE535052C2 (sv) * 2009-01-20 2012-03-27 Gva Consultants Ab Havsvattensystem och flytande fartyg innefattande ett sådant system
DE102009022711A1 (de) * 2009-05-26 2011-02-03 Man Diesel & Turbo Se Schiffsantriebssystem und damit ausgerüstetes Schiff
CN101774423A (zh) * 2010-03-02 2010-07-14 惠生（南通）重工有限公司 一种新型船
KR101024457B1 (ko) * 2010-09-01 2011-03-23 한라산업개발 주식회사 친환경 처리장치 및 선박 하중 조절장치가 탑재된 해양폐기물의 해상 수거, 전처리 및 도서지역 전력공급이 가능한 해양폐기물 자원화 처리 선박
CN101948191B (zh) * 2010-09-10 2012-06-13 中国船舶重工集团公司第七一八研究所 一种处理船舶压载水的***
WO2012066088A1 (en) * 2010-11-18 2012-05-24 A.P. Møller - Mærsk A/S A scrubbing system
FI124749B (fi) 2011-02-23 2015-01-15 Wärtsilä Finland Oy Pesurisysteemi pakokaasujen käsittelemiseksi vesialuksessa ja menetelmä pakokaasujen käsittelemiseksi vesialuksen pesurisysteemisessä
DK201170108A (da) * 2011-03-03 2012-09-04 Bawat As System til behandling af ballastvand i ballasttanke
KR101059535B1 (ko) * 2011-04-13 2011-08-26 서울대학교산학협력단 선박의 평형수 탱크 유니트 및 이를 이용한 선박의 온실가스 처리방법
DE102012013100B4 (de) * 2012-06-30 2020-02-27 Michael Kreienberg Verfahren zur Schaffung einer Kraft-Wärme-Kopplungseinrichtung auf Booten/Schiffen zwecks Speisung von Wärmeenergie und elektrischer Energie
EP2920118A4 (en) * 2012-11-13 2016-05-11 Ulmatec Pyro As METHOD AND SYSTEM FOR TREATING WATER ON BOARD A SHIP
KR101920087B1 (ko) * 2013-01-15 2019-02-08 현대중공업 주식회사 선박의 배기가스에 포함된 황산화물 처리시스템
WO2014118819A1 (ja) * 2013-01-30 2014-08-07 富士電機株式会社 舶用ディーゼルエンジン排ガス処理システム
CN103203148B (zh) * 2013-03-13 2015-06-17 张宏生 高温尾气的消热脱硫除尘装置
TW201437153A (zh) * 2013-03-28 2014-10-01 Mach Technology Co Ltd 壓艙水之處理方法及其裝置
WO2015102450A1 (ko) * 2014-01-05 2015-07-09 김영선 선박 밸러스트 시스템
CN103879538A (zh) * 2014-04-02 2014-06-25 重庆市长寿湖船艇制造有限公司 一种船舶用动力装置的冷却***
CN103950532B (zh) * 2014-04-15 2016-08-17 浙江海洋学院 一种大型船舶压载水环保运行处理***
CN104354849B (zh) * 2014-10-27 2017-02-15 中国科学院广州能源研究所 一种油轮余热货油加热、压载水加热、制冷三联供***
JP2016137766A (ja) * 2015-01-26 2016-08-04 三井造船株式会社 船舶
KR101775118B1 (ko) * 2015-09-10 2017-09-05 삼성중공업 주식회사 배기 및 배수 오염물질의 동시 저감 방법
KR102334645B1 (ko) * 2015-07-29 2021-12-03 삼성중공업 주식회사 배기 및 배수 오염물질 저감장치
KR101762903B1 (ko) * 2015-08-31 2017-07-28 삼성중공업 주식회사 배기 및 배수 오염물질 저감장치
KR101636043B1 (ko) * 2015-03-04 2016-07-05 삼성중공업 주식회사 선박의 동력장치
WO2016140554A1 (ko) * 2015-03-04 2016-09-09 삼성중공업 주식회사 오염물질 저감장치 및 방법
JP2017019415A (ja) * 2015-07-10 2017-01-26 三井造船株式会社 洗浄水供給システム
CN108026809B (zh) 2015-09-10 2020-11-27 三星重工业株式会社 污染物质减少装置
KR101775120B1 (ko) * 2015-09-16 2017-09-05 삼성중공업 주식회사 배기 오염물질 저감장치
JP6625907B2 (ja) * 2016-03-08 2019-12-25 富士電機株式会社 排水処理方法および排水処理システム
KR102239298B1 (ko) * 2016-06-07 2021-04-09 한국조선해양 주식회사 발전시스템을 구비한 부유식 해상구조물
JP6397526B2 (ja) * 2017-03-10 2018-09-26 ジャパンマリンユナイテッド株式会社 船舶の排気浄化システム及び船舶
KR101917097B1 (ko) * 2018-02-19 2018-11-09 서민수 선박의 해수 순환 시스템
KR101940954B1 (ko) * 2018-05-04 2019-01-21 서민수 배기가스 처리 장치용 및 발열체 냉각용 해수 공급 기능과 해수 교반 기능이 구비된 해수 순환 시스템
KR102234534B1 (ko) * 2019-09-06 2021-03-31 삼성중공업 주식회사 배기관 장치 및 그를 포함하는 선박
US10871096B1 (en) * 2020-04-27 2020-12-22 Steg Technology, Inc. Reactive cyclic induction system and method for reducing pollutants in marine diesel exhaust
CN113650765B (zh) * 2021-06-23 2024-07-12 中国舰船研究设计中心 一种钛合金低压吹除***横倾调节装置
CN113428336B (zh) * 2021-07-29 2023-01-13 中船黄埔文冲船舶有限公司 排烟管水封泄放装置及船舶

Family Cites Families (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
ES420474A3 (es) * 1973-11-05 1976-07-16 Svanehoj Pumpefabrik Instalacion para la refrigeracion de un aparato mediante unfluido.
JPS5174389A (ja) * 1974-12-23 1976-06-28 Japan Suchiirusu Enjinyaringu Ekikatennengasuyusosenyosenkokukanetsusochi
JPH03169385A (ja) * 1989-11-27 1991-07-23 Matsushita Electric Works Ltd 水の浄化方法
JPH0625515U (ja) * 1992-08-31 1994-04-08 三菱重工業株式会社 船舶主機関の排気装置
JP2794537B2 (ja) * 1994-09-27 1998-09-10 日本郵船株式会社 バラストタンクの熱処理方法およびその装置
US5816181A (en) * 1996-02-14 1998-10-06 Sherman, Jr.; Thomas W. Ballast water treatment system
US5932112A (en) * 1996-11-27 1999-08-03 Browning Transport Management, Inc. Method and apparatus for killing microorganisms in ship ballast water

Also Published As

Publication number Publication date
CN1253346C (zh) 2006-04-26
FR2826931A1 (fr) 2003-01-10
FI20011457A (fi) 2003-01-05
PL198616B1 (pl) 2008-07-31
KR100935278B1 (ko) 2010-01-06
FR2826931B1 (fr) 2004-09-10
ES2204296B1 (es) 2005-03-01
ES2204296A1 (es) 2004-04-16
CN1394789A (zh) 2003-02-05
FI20011457A0 (fi) 2001-07-04
JP4267871B2 (ja) 2009-05-27
PL354824A1 (en) 2003-01-13
JP2003104292A (ja) 2003-04-09
DE10231734A1 (de) 2003-01-16
KR20030004129A (ko) 2003-01-14
ITMI20021425A1 (it) 2003-12-29
DE10231734B4 (de) 2012-08-02
ITMI20021425A0 (it) 2002-06-27

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI113463B (fi) Vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely ja menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi
CN102514693B (zh) 用于当船在海中航行时更换船的压载舱中的压舱水的方法
JP5916768B2 (ja) 船舶において排気ガスを処理するためのスクラバシステム及び船舶のスクラバシステムにおいて排気ガスを処理する方法
US5816181A (en) Ballast water treatment system
JP6022484B2 (ja) バラストタンク中のバラスト水を処理するためのシステム
CN109925846A (zh) 船舶用脱硫装置及船舶
JP2002332919A (ja) 排ガス再循環システム
US10272983B2 (en) Boat heat exchanger system and method
US11034427B2 (en) Heat exchange systems for engine-powered watercraft and methods of using same
JP3660984B2 (ja) 船舶用バラスト水殺菌装置
KR102537939B1 (ko) 암모니아를 연료로 이용하는 선박
KR101145466B1 (ko) 엔진냉각수를 이용한 발라스팅 처리방법 및 그 장치
KR20150009330A (ko) 선박평형수 생성장치
KR101917097B1 (ko) 선박의 해수 순환 시스템
JP7266482B2 (ja) 冷却システム
KR20150121309A (ko) 초기 펌핑 시간이 개선된 선박용 빌지시스템
KR20190033181A (ko) 스크러버의 폐열 회수 시스템 및 방법
KR20220009640A (ko) 배기 및 배수 오염물질 저감장치
KR20220072629A (ko) 선박
KR20220034334A (ko) 극지 운항용 선박
KR20220008978A (ko) 선박
CN108946915A (zh) 船舶压载水处理***
SU882833A1 (ru) Система охлаждени судового двигател
KR20210044014A (ko) 선박의 질소산화물 저감 시스템 및 방법
JP2005186765A (ja) タンカーのバラスト水殺菌設備

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed