FI111977B - Tuenta kiskoa varten - Google Patents

Description

111977

Tuenta kiskoa varten - Stöd för skena

Keksinnön kohteena on tuenta kiskoa varten keskenään liikkuvien, kiskon kiinnittävien alustojen, kuten ratapölkkyjen, välissä, erityisesti laajennuspus-5 kun kisko-osaa varten siltasauman kohdalla.

Jotta mahdollistettaisiin ylärakenteessa, esim. sillan kohdalla, suhteellinen liike rakenteen ja raiteen välillä, käytetään laajenemispuskuja (Dehnungss-tösse, Schienen-auszuge). Laajenemispuskut käsittävät kielen ja vastakiskon, 10 jotka liikkuvat toistensa suhteen. Tätä varten kieli voidaan kiinnittää vasta-kiskon ja vastakkaiselle puolelle kiinteästi järjestetyn tartuntaleuan väliin.

Sauman kohdalla puuttuu usein kiskon tuenta, joten silloin, kun sauma on suhteellisen leveä, tapahtuu ohi ajettaessa kiskon epätoivottava taipuminen. 15

Keksinnön tehtävänä on edelleen kehittää tuentaa kiskoa varten keskenään liikkuvien, kiskot kiinnittävien alustojen, kuten ratapölkkyjen, välissä, erityisesti laajennuspuskun kisko-osaa varten siltasauman kohdalla siten, että epäsuotavat kiskon taipumat jäävät pois, jotta kiskomaiset suhteet toistensa 20 suhteen siirtyvien alustojen välissä säätyvät. Edelleen tulee tapahtua riippu-: matta etäisyyksien suuruudesta keskenään siirtyvien alustojen välissä kon- 'struktiivisesti yksinkertaisilla elimillä tuennan yhtenäistyminen.

* · I · * » · » * Tämä tehtävä on keksinnön mukaisesti ratkaistu oleellisesti siten, että kisko- * I. · 25 jen molemmilla puolilla on yhdensuuntaisesti tukielementit, jotka lähtevät

> · I

alustoista ja joiden välissä ulottuu vähintään yksi kiskoa tukeva tuki, joka on :Vi muodostettu sekä tukielementtien että myös kiskojen pitkittäissuunnassa • · siirtyväksi.

• · • · ·

• I I

;;; 30 Keksinnön mukaisesti kiskoon tarttuu ja sitä tukee toistensa suhteen siirty- » · ·;·' vien alustojen, kuten ratapölkkyjen välissä olevassa kohdassa, erityisesti sil- tasauman kohdalla tuet, jotka sopivimmin on muodostettu levymäisiksi siten, että kiskon ohi ajettaessa epäsuotuisa taipuma jää pois. Tätä varten tuet lähtevät tukielementeistä, jotka sopivimmin ovat tukikiskojen muodossa, joita 2 111977 myös voidaan apukiskoiksi kutsua, jotka puolestaan on kiinnitetty alustoihin, kuten ratapölkkyihin, joihin itse kisko on tuettu.

Kiskon näennäinen jäykistyminen tapahtuu siltasauman kohdalla siten, että 5 kiskon jalka tukeutuu ainakin yhteen tukilevyyn, joka puolestaan lähtee kiskon molemmilla puolilla ulottuvista ja kiskon pitkittäissuunnassa ulottuvista tukikiskoista.

Sopivimmin on järjestetty vähintään kaksi levymäistä tukea, jotka on muo-10 dostettu sekä kiskon ja tukikiskojen suhteen että myös keskenään siirtyviksi. Tällöin tapahtuu siirtyminen pitkin tukikiskoja ja kiskoa siten, että tapahtuu kiskon tuennan tasoittuminen tai yhdenmukaistuminen siltasauman kohdalla. Lisäksi apukiskoista tai kiskosta toisaalta ja tuesta tai tuista toisaalta lähtee tarraimet tai rajoittimet sopivimmin nokkien muodossa, joiden avulla tuet 15 tukikiskojen tai kiskon siirtymisen yhteydessä niiden asemasta riippuen tulevat mukaanotetuksi tai pidetyksi paikallaan.

Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa tukielementit, kuten tukikiskot, on yhdistetty kiinteästi yhteen toistensa suhteen siirtyvistä alustoista, kuten ra- ; Vt 20 tapölkyistä siten, että rakenteen ja raiteen välisen suhteellisen liikkeen yh-• · ,* .·. teydessä voi tapahtua siirtymistä toisen alustan suhteen. Sitä vastoin kisko, • · · jossa on alusta, joka ei ole kiinteästi yhdistetty tukikiskon kanssa, on lujem-'y,\ min yhdistetty kuin toisen alustan kanssa.

• · ·

i t I

[’·':·[ 25 Keksinnön muut yksityiskohdat, edut ja tunnusmerkit ilmenevät vaatimusten ohella ja niissä esitettyjen tunnusmerkkien ja/tai niiden yhdistelmien ohella :v. myös seuraavasta suositeltavan sovellutusesimerkin piirustuksen avulla esite- • · .’···. tystä selityksestä.

* · 30 Kuvioi esittää raideosaa siltasauman kohdalla.

t · · • $ • · *

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista raideosaa, jossa kuitenkin siltasauma on leveämpi.

3 111977

Kuvio 3 esittää kuvioiden 1 tai 2 mukaista raideosaa, jossa kuitenkin sil-tasauma on vielä leveämpi.

Kuvio 4 esittää suositeltavaa sovellutusmuotoa etäisyyksien tasaamiseksi 5 tukien ja ratapölkkyjen välillä.

Kuvioissa 1 - 3, joissa samoja elementtejä on merkitty samoilla viitenumeroilla, on esitetty raiteen osia siltasaumojen 10,12 ja 14 kohdalta siltasaumo-jen ollessa erilevyisiä.

10

Raideosa käsittää kiskot 16,18, jotka on tuettu ratapölkkyihin 20, 22, 24 ja 26.

Ratapölkyt 20 ja 22 ovat ratapölkkyjen 24 ja 26 suhteen siirtyviä, jotka pölkyt 15 on kiinnitetty esim. johonkin rakenteeseen, kuten siltaan. Kiskot 16 ja 18 johtavat sinänsä tunnetunlaiseen laajenemispuskuun, joka sovellutusesimerkissä voi olla oikealla. Tämä laajenemispusku muodostuu vastakiskosta ja kielestä, jotka ovat toistensa suhteen siirtyviä.

. 20 Kiskojen 16 ja 18 tukemiseksi siltasauman 10 tai 12 tai 14 kohdalla ehdote- * taan keksinnön mukaisesti seuraavaa konstruktiota.

• * » • · · • « • · · I Kiskojen 16 ja 18 kanssa yhdensuuntaisesti kulkevat apu- tai tukikiskot 28, 30 tai 32 ja 34, jotka samoin lähtevät ratapölkyistä 20 ja 22 tai 24 ja 26. Täi- » » · " i · * 25 löin tukikiskot 28, 30, 32 ja 34 on yhdistetty kiinteästi ratapölkkyjen 24 ja 26 kanssa ns. liukurajoittimien avulla, joista kaksi on esimerkin vuoksi varustettu viitemerkeillä 36 ja 38. Toisiin, ratapölkkyjen 24 ja 26 suhteen siirtyviin rata- • · !···, pölkkyihin 20 ja 22 on yhdistetty tukikiskot 28 ja 30 liukukiinnityslevyjen \ avulla, jotta jälleen mahdollistettaisiin suhteellinen liike ratapölkkyihin 20 ja • f · 30 22 nähden. Kaksi liukukiinnityslevyä on puhtaasti esimerkin vuoksi varustettu * *: · * viitemerkeillä 40 ja 42.

» * ·

Kiskot 16 ja 18 on puolestaan kiinnitetty ratapölkkyihin 20 ja 22 tavanomaisten kiinnityspinteiden 44 ja 46 avulla, jotka pinteet sallivat ainoastaan vähäi 4 111977 sen suhteellisen liikkeen kiskojen 16 tai 18 ja ratapölkkyjen 20 ja 22 välillä. Kiskot 16 ja 18 on sitä vastoin kiinnitetty ratapölkkyjen 24 ja 26 kanssa vähemmän kiinteästi ja lisäksi pinteillä 48 ja 50, jotka sallivat suhteellisen liikkeen kiskojen 16 ja 18 ja ratapölkkyjen 24 ja 26 välillä.

5

Tukikiskoista 28 ja 30 tai 32 ja 34 lähtien ja kohtisuorasti niiden pitkittäis-suuntiin ulottuvat levymäiset tuet 52, 54 ja 56, 58, jotka alapuolelta tarttuvat kiskoihin 16 ja 18 ja samanaikaisesti tukevat niitä. Lisäksi tapahtuu liitos tukien 52, 54, 56 ja 58 ja kiskojen 16 ja 18 välillä kiinnityspinteiden avulla, jois-10 ta pinteistä jälleen kaksi on puhtaasti esimerkinomaisesti varustettu viitemer-keillä 60 ja 62.

Jotta ei mahdollistettaisi pelkästään suhteellista liikettä pitkin kiskoja 16 ja 18, vaan myös pitkin tukikiskoja 28, 30, 32 ja 34, tapahtuu liitos liukukiinni-15 tyslevyjen 63, 65 avulla, jotka liukukiinnityslevyt vastaavat liukukiinnitys-levyjä 40 ja 42.

Aiemmin kuvattujen liitosten avulla tukien 52, 54, 56 ja 58 ja kiskojen 16 ja 18 sekä tukikiskojen 28, 30, 32 ja 34 välillä on varmistettu, että kiskot 16 ja ;v> 20 18 tulevat siltasaumojen 10 tai 12 tai 14 kohdalla vaadittavassa määrin tue- .\ tuiksi siten, että vältetään epätoivottava tai ei-sallittu taipuminen ajoneuvon • * '\'t ajaessa ohitse.

♦ · · · * · • · ·

Jotta riippumatta siltasauman 10,12 tai 14 leveydestä mahdollistettaisiin kis- * t · ! · ·. | 25 kojen 16 ja 18 tasainen tuenta, ovat tuet 52, 54, 56 ja 58 mainittavassa määrin siirtyviä sekä kiskojen 16 ja 18 suhteen että myös tukikiskojen 28, 30 ja 32, 34 suhteen. Tällöin tapahtuu suunnitelmallinen tukien 52, 54, 56 ja 58 ,’···. siirtyminen siltasauman 10,12 tai 14 leveydestä riippuen siten, että tapahtuu tuennan tasoittuminen. Jotta tämä varmistettaisiin, on kuvioiden 1-3 mukai-·;;; 30 sesti järjestetty tarraimet ja rajoittimet, jotka lähtevät sekä tuista 52, 54, 56 '·;·* ja 58 että myös kiskoista 16 ja 18 ja tukikiskoista 28, 30, 32 ja 34.

5 111977

Tukien 52 ja 54 sekä kiskojen 16, 28 ja 30 avulla tulee sopivimmin nokiksi muodostettujen tarrainten ja rajoittimien järjestely ja tällöin tarvittava tukien 52 ja 54 siirtyminen pitkin kiskoa 16 tai apukiskoja 28 ja 30 selväksi.

5 Siten kiskon 16 yhdeltä puolelta lähtevät nokat 64 ja 66 ja vastakkaiselta puolelta nokat 68. Tuesta 52 lähtee nokka 71, joka on kiskon 16 nokkien 64 ja 66 välissä. Tuesta 54 lähtevä nokka 70 on järjestetty nokkaan 68.

Näin ollen tuki 54 voi liikkua maksimaalisesti tuen 52 ja nokan 68 välissä kis-10 kon 16 suhteen.

Kiskoa 16 kohti olevalta tukikiskon 28 puolelta lähtevät nokat 72 ja 74, joihin on järjestetty tuesta 54 lähtevä nokka 76. Nokka 76 on siten tukikiskon 28 nokkien 72 ja 74 välissä. Ulkopuolella tukikiskossa 28 on nokka 78, johon on 15 järjestetty tukikiskon 52 nokka 80.

Vastaavat tarraimet tai rajoittimet peilisymmetrisessä järjestyksessä on tuki-kiskolla 30, ts. ulkopuolinen nokka 82 ja kaksi sisäpuolista nokkaa 84 ja 86, joihin on järjestetty tukien 52 ja 54 nokat 88 ja 90.

20 • · ; Jos ratapölkyt 24 ja 26 liikkuvat nyt oikealle (kuvio 2), minkä johdosta silta- » · sauma levenee (siltasauma 12), tarttuvat tukikiskojen 28 ja 30 nokat 72 ja • · : 84 tukien 52 ja 54 nokkiin 76 ja 90 siten, että tuki 54 tulee otetuksi mukaan I · ' oikealle. Siltasauman levetessä edelleen (siltasauma 14) tarttuvat myös tuki- • · ! j. ‘ 25 kiskojen 28 ja 30 ulkopuoliset nokat 78 ja 82 nokkiin 80 ja 88 siten, että sa- * * moin tapahtuu siirtyminen pitkin kiskoa 16. Tämän vuoksi tapahtuu tasainen ;# kiskon 16 tuenta siltasauman 14 kohdalla.

* «

Jos siltasauma pienenee, tarttuvat tukikiskojen 28 ja 30 nokat 74 ja 86 tuen · · ;; 30 54 nokkiin 70 ja 76 siten, että ne siirtyvät paikallaan olevien ratapölkkyjen 20 *·;· ja 22 suuntaan.

» » ·

Kiskosta 16 lähtevät nokat 64, 66 ja 68 ja niihin jäljestetyt ja tuista 52 ja 54 esiin pistävät nokat 70 ja 71 varmistavat, että tuet 52 ja 54, sikäli kuin ne 6 111977 ovat mahdollisesti esimerkiksi irronneet, eivät voi vapaasti liikkua tai siirtyä. Nokat 64, 68 voidaan varustaa iskunvaimennuselementillä, kuten jousiele-mentillä, jotta aiottua suurempien liikkeiden yhteydessä voidaan vastaanottaa tukilevyjen 52, 54 liikkeet ilman, että nokat 64, 68 ja 71 rikkoutuvat.

5

Erityisen edullinen konstruktio etäisyyksien tasoittamiseksi kiskonkiinnityspis-teiden välillä, kuten ratapölkkyjen 22 ja 24 ja niiden välissä ja yhdensuuntaisesti niiden kanssa ulottuvien tukien 52 ja 54 välillä, on esitetty kuviossa 4. Siten ratapölkyt 22, 24 ja tuet 52 ja 54 on liitetty toisiinsa saksilla 100, joiden 10 ulkohaarat 102 ja 104 on nivelöity ratapölkkyihin 22 ja 24. Ulkohaarat 102 ja 104 on nivelöidysti yhdistetty sisähaaroihin 106 ja 108, jotka on keskeltä ni-velöidysti kiinnitetty tukiin 52 ja 54. Tällöin kierto- tai kiinnitys- tai vertailu-pisteet 110, 112, 114,116,118, 120 ja 122 ovat haarojen 102,104,106 ja 108 välissä tai ratapölkyistä 22, 24 ja tuista 52, 54 yhtä etäällä toisistaan.

15 * * • · t # * • * * * · • I « • * » * >

Claims (6)

7 111977

1. Tuenta kiskoa (16,18) varten keskenään liikkuvien, kiskon kiinnittävien alustojen (20, 22; 24, 26) välissä, erityisesti laajennuspuskun kisko-osaa var- 5 ten siltasauman (10,12,14) kohdalla, tunnettu siitä, että kiskojen (16,18) molemmilla puolilla on yhdensuuntaisesti tukielementit (28, 30; 32, 34), jotka lähtevät alustoista (20, 22, 24, 26) ja joiden välissä ulottuu vähintään yksi kiskoa tukeva tuki (52, 54), joka on muodostettu sekä tukielementtien että myös kiskojen pitkittäissuunnassa siirtyväksi. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tuenta, tunnettu siitä, että kaksi sopi-vimmin levymäistä tukea (52, 54) ulottuu tukielementtien (28, 30; 32, 34) välissä, joiden tukien etäisyys keskenään ja viereisiin alustoihin (22, 24) on säädettävissä tuista, kiskosta (16,18) ja tukielementeistä (28, 30; 32, 34) 15 lähtevien tarrainten tai rajoittimien (64, 66, 68, 70, 71, 72, 74, 76, 78, 80, 82, 84, 86, 88,90) avulla.

3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu siitä, että tukielementit (28, 30, 32, 34) sopivimmin tukikiskojen muodossa on 20 yhdistetty kiinteästi yhteen toistensa suhteen siirtyvistä alustoista (24, 26).

^ 4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu sii- / J tä, että tukielementit (52, 54) ovat pitkittäissuunnassa kiskon (16,18) suh- * * / teen siirtyviä. 25 • · » a

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tuenta, tunnettu siitä, että kiskot (16, 18) on yhdistetty liukupinteiden (48, 50) avulla alustoihin (24, 26), joihin tu-t kielementit (28, 30, 32, 34) on kiinteästi yhdistetty. • · · i » » •;;; 30

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu sii- » I ·;·' tä, että toistensa suhteen siirtyvien alustojen, kuten ratapölkkyjen (22, 24) M*: välissä oleva vähintään yksi tuki (52, 54) on yhdistetty alustoihin saksilii- toksella (100). 8 111977