FI110650B - Tietoliikennejärjestelmä - Google Patents

Description

, 110650

Tietoliikennejärjestelmä

Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikennejärjestelmään, jonka nimenomaisena, muttei yksinomaisena, sovelluksena on lyhyen kantaman (esimer-5 kiksi 0,5 - 3 km:n säteellä) kädessä kannettava liikkuva tietoliikennejärjestelmä, jossa kannettavaa lähetin-vastaanotinyksikköä voidaan kutsua radioyhteyden välityksellä yleiseen puhelinverkkoon (PSTN) kytketyltä tukiasemalta tai jossa se voi tehdä lähteviä puheluja tukiasemalle olevan radioyhteyden kautta.

Kaksi tunnettua puhetta välittävää tietoliikennejärjestelmää, joissa 10 ensimmäinen tai viimeinen yhteys tietoliikenneketjussa on kaksisuuntainen radioyhteys, ovat GSM (Groupe Special Mobile) digitaalinen solukkojärjestelmä ja DECT- (Digital European Cordless Telecommunications) järjestelmä. Ensimmäisessä tapauksessa, ts. GSM:ssä, toisio- eli liikkuva asema voi suorittaa ja vastaanottaa puheluja kulkiessaan palvelualueen läpi, tarvittaessa verrattain 15 suurilla nopeuksilla noin 250 km/h, peräkkäisten asemien solujen kautta, joista kussakin on ensiö- eli tukiasema, joka pystyy puhelun luovutukseen viereisen solun tukiasemalle. GSM-järjestelmä antaa 8 kaksisuuntaista GSM-kanavaa per GSM-kantoaaltopari. Vaikka GSM onkin täysin määritelty ja toimiva digitaalinen solukkojärjestelmä, sillä on eräinä haittoina sen monimutkaisuus ja et-20 tä sen puhelinlaite on kallis. Tämän lisäksi sitä ei voi käyttää yksinkertaisena langattomana puhelimena, joka olisi halvempi käyttää.

DECT-järjestelmä on langaton tietoliikennejärjestelmä, jossa radio-kantama on luokkaa 100 m. DECT:issä on mahdollisuus jatkuvaan radiokat-: * .; teeseen paikallisilla alueilla muttei suuremmilla kaupunkialueilla tai maanlaajui- 25 sesti. Kannettavan yksikön tulee sen vuoksi pysyä tukiaseman tai tukiasema-; ryhmän ulottuvissa, jonka kautta puhelu suoritetaan. Tämän lisäksi kannettava .·.·. yksikkö ei pysty vastaanottamaan tulevia puheluja ollessaan tukiaseman ka- tealueen ulkopuolella, vaikkakin kannettava yksikkö voidaan hälyttää sivutus-signaalilla olettaen, että kannettava yksikkö sisältää sivuttimen tai käyttäjä kan-30 taa sivutinta. DECT kannettavien laitteiden huippusäteilyteho on rajallinen eikä niitä sen vuoksi voida laajentaa keskisuuriin tai suuriin soluihin ilman äärimmäisiä vaikeuksia. DECT-järjestelmä kaksisuuntainen alkajako (TTD) -järjestelmä, jossa on 12 kaksisuuntaista DECT-kanavaa per DECT-kantoaalto.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on kaupunkialueelle tarkoitet-....: 35 tu solukko- ja langaton tietoliikennejärjestelmä, joka käyttää kädessä kannetta via lähetinvastaanottimia.

110650 2

Esillä olevan keksinnön yhden piirteen mukaisessa tietoliikennejärjestelmässä dataa tai digitoitua puhetta lähetetään ensiö- ja toisioaseman välillä ja päinvastoin runkorakenteen mukaan, joka käsittää kolme täyden nopeuden kaksisuuntaista kanavaa per kantoaalto, missä kukin täyden nopeuden 5 kanava sisältää dataa tai digitoitua puhetta oleellisesti nopeudella 32 kbittiä sekunnissa, tai valinnaisesti, käsittää 2 puolen nopeuden kaksisuuntaista kanavaa sisältäen dataa tai digitoitua puhetta oleellisesti 11,4 kbittiä sekunnissa, kantoaaltoa moduloitaessa kantobittinopeudella oleellisesti 270,8333 kbittiä sekunnissa.

10 Tarkemmin, esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä sisältää ensiöaseman, toisioaseman, kun ensiö- ja toisioasemilla on kummallakin ra-diolähetys-vastaanottovälineet asemien välistä kaksisuuntaista radiotietoliikennettä varten, koodausvälineet puheen digitoimiseksi ja dekoodausvälineet puheen palauttamiseksi vastaanotetusta digitoidusta puheesta, ja välineet digi-15 toidun puheen välittämiseksi käyttäen runkorakennetta, joka käsittää kolme täyden nopeuden kaksisuuntaista kanavaa per kantoaalto, missä kukin täyden nopeuden kanava sisältää dataa tai digitoitua puhetta oleellisesti nopeudella 32 kbittiä sekunnissa, tai valinnaisesti, käsittää 2 puolen nopeuden kaksisuuntaista kanavaa sisältäen dataa tai digitoitua puhetta oleellisesti 11,4 kbit-20 tiä sekunnissa, kantoaaltoa moduloitaessa kantobittinopeudella oleellisesti 270,8333 kbittiä sekunnissa.

•:· Esillä olevan keksinnön toteutuksessa rungon pituus on 10 ms.

· Ensiö- ja toisioasemien välinen tietoliikenne voi tapahtua yhden taa- :. · juuden kaksisuuntaisella aikajaolla. GSM:n yksitaajuista toimintaa pidetään pa- 25 rempana kuin, sanotaan, kaksitaajuista, koska välineet, joilla varmistetaan luo-tettava kanava, eli jolla on parempi virhesuorituskyky, voivat olla verrattain yk-sinkertaisia. Vaikka DECT-järjestelmä onkin yhden taajuuden kaksisuuntainen aikajakojärjestelmä, sillä on 12 kaksisuuntaista kanavaa 10 ms:n runkojaksolla ja moduloimisnopeus 1,152 Mbittiä sekunnissa, on tällainen järjestelmä sopi-30 maton käytettäväksi kantamilla, jotka ovat suurempia kuin, sanotaan, 200 met-. . riä, ellei käytetä korkeita efektiivisiä huippusäteilytehoja ja monimutkaisia ka- navatasaajia poistamaan monitieilmiöistä johtuvaa symbolien välistä interferenssiä.

Modulaatioparametria (kaistanleveys x aika) BT 0,3 voidaan käyttää. 35 Tällaista modulaatioparametria käyttävä modulaatiokaava on kanavatehok-kaampi kuin DECT:issä käytetty BT 0,5. Modulaatioparametrin arvolla 0,3 ja 110650 3 moduloimisnopeudella 270,8333 kbittiä sekunnissa on 200 kHz:n kan-toaaltoväli mahdollinen. Tämä on sama kuin GSM:ssä käytetty. Kuitenkin DECT:iin verrattaessa, jos sen moduloimisnopeutta alennettaisiin neljänneksellä määritysten mukaisesta, toisin sanoen 288 kbittiin sekunnissa, olisi kan-5 toaaltoväli 432 kHz välttämätön BT:n arvolle 0,5.

Vaikka esillä olevan keksinnön mukainen tietoliikennejäijestelmä onkin erilainen kuin GSM ja DECT, sillä siitä huolimatta on piirteitä, jotka mahdollistavat sen toteutuksen käyttämällä komponentteja, jotka on kehitetty, tai jotka perustuvat komponentteihin, jotka on kehitetty GSM- ja DECT-laitteisiin ja näin 10 ollen järjestelmä voidaan perustaa melko nopeasti.

Tämän lisäksi laitteet voidaan melko helposti sovittaa yhteensopiviksi DECT- ja GSM-palvelujen kanssa ja siten mahdollistaa käyttäjälle valinnan mahdollisuus, mitä palvelua käyttää jossain nimenomaisessa tilanteessa. Esimerkiksi, kun toisioasemalla ovat välineet moduloimisnopeuden muuttamiseksi 15 1,152 Mbittiin sekunnissa, monikanavointitaajuuden muuttamiseksi 12 kak sisuuntaiseksi kanavaksi 10 millisekunnin rungossa ja sopivan protokollan valitsemiseksi, sitä voidaan lisäksi käyttää DECT-järjestelmässä. Vaihtoehtoisesti, kun toisioasema sallii kahden taajuuden kaksisuuntaisen toiminnan ja kun sillä ovat välineet runkotaajuuden muuttamiseksi 8 kaksisuuntaiseksi kana-20 vaksi ja kanavalimityksen suorittamiseksi, pystyy sovitettu laite täyteen GSM-toimintaan. Sovittamattomassa muodossaan toisioasema pystyy toimimaan solukkokokoonpanossa, jossa, kaupunkiympäristössä, solun koko on tyypillisesti säteeltään välillä 500 m ja 3 km. Toisioasemat on tarkoitettu verrattain hitaasti liikkuviksi, käsin kannettaviksi siten, että useimmissa tapauksissa käyt- | 25 täjä pysyy yhteydessä yhden ja saman ensiöaseman kanssa, jolloin ei vaadita puhelun luovuttamista, mikä yksinkertaistaa ensiöasemia ja vähentää ensiö-asemien välisen viestityksen määrää. Kullekin toisioasemalle luovutuksen todennäköisyys on pieni, mikä vähentää ensiöasemien ja niihin liittyvän ohjaimen välisen viestityksen kokonaismäärää. Kuitenkin on tilanteita, jolloin luovu-30 tus on välttämätöntä hyväksyttävän palvelutason säilyttämiseksi. Mitä verkko-viestitykseen tulee, voidaan erottaa kaksi eri tyyppistä luovutusta, sisäinen ja ulkoinen. Sisäisessä luovutuksessa toimenpiteen suorittaa ensiöaseman oh-jäin (BSC) itsenäisesti ilman viittausta liikkuvaan kytkentäkeskuksen (MSC). MSC:tä voidaan kuitenkin informoida, kun toimenpide on suoritettu. Ulkoisessa .”*· 35 luovutuksessa toisioasema ilmoittaa MSC:lle, että ulkoista luovutusta voidaan tarvita. MSC päättää sitten jos ja kun toimenpide pitää suorittaa, ja mitä kana- 110650 4 vaa käyttää. Ulkoinen luovutus käsittää myös kaksi BSC:tä ja joissain tapauksissa kaksi MSC:tä.

Järjestelmässä käytettävät protokollat voivat muodostua oleellisesti GSM-verkon kerrosprotokollista ja DECT-yhteydestä ja fyysisistä kerrosproto-5 kollista johdetuista protokollista. GSM-verkon kerrosprotokollat mahdollistavat solukkomaisen palvelujärjestelmän täyden toiminnallisuuden. DECT:istä johdetut protokollat johtavat edulliseen ja tehokkaaseen toteutukseen. Kuitenkin, jotta saataisiin GSM-viestitys tehokkaammaksi, joissain tapauksissa GSM-viestit korvataan lyhytmuotoisilla viesteillä, jotka sopivat esillä olevan keksin-10 nön mukaisen järjestelmän aikarakoihin. Lyhytmuotoiset viestit eivät vaikuta verkon toiminnallisuuteen.

Esillä oleva keksintö selostetaan ja kuvataan nyt esimerkin omaisesti viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 on kaavio, joka havainnollistaa esillä olevan keksinnön mu-15 kaan tehdyn tietoliikennejärjestelmän toteutusta, kuvio 2 esittää DECT-kokoonpanoa, jossa on 12 TTD-kanavaa per yksi kantoaalto, kuvio 3 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän kokoonpanoa, jossa on 3 TTD kanavaa per yksi kantoaalto, 20 kuvio 4 esittää GSM-kokoonpanoa, jossa on 8 kaksisuuntaista kana vaa per GSM-kantoaaltopari, kuvio 5 esittää esillä olevan keksinnön toteutusta, joka on sovitetta-• ·: vissa DECT:in kanssa käytettäväksi, :.' ·. kuvio 6 esittää kaavamaisesti viestin rakennetta, 25 kuvio 7 on kaavio, joka esittää esillä olevan keksinnön mukaan teh- : ’" dyssä järjestelmässä käytettävän protokollan kolmea kerrosta, : Y kuvio 8 on kaavio, joka esittää toiminnallisten kanavien tyypillistä kar- toitusta fyysiselle kanavalle, ja kuviot 9-20 ovat kaavioita kerros 2:n viestimuodosta kanavassa C ja 30 useista viestityypeistä.

Tarkastellaan kuviossa 1 esitettyä toteutusta, järjestelmä muodostuu joukosta maantieteellisesti jaettuja soluja, kunkin solun rajapinnan ollessa yh-'·; tenevä tai limittäinen viereisten solujen rajapintojen kanssa. Kunkin solun tar- kan muodon määrää paikallinen topografia, mutta tyypillisesti kaupunkiympä-·;··' 35 ristössä solu on säteeltään välillä 500 m ja 3 km. Kukin solu sisältää yhden tai .· · useamman ensiö- eli tukiaseman BS kytkettynä julkiseen puhelinverkkoon 110650 5 PSTN. Ensiöasemat, kuten BS1, BS2 tai BS3, BS4, jotka kuuluvat samaan soluun, on kytketty maalinjaa pitkin vastaavaan ensiöasemaohjaimeen BSC1 tai BSC2. Ohjaimet BSC1 tai BSC2 on vuorostaan kytketty maalinjaa pitkin liikkuvan kytkentäkeskukseen MSC. Ensiöasema BS1, joka on esitetty yksityiskoh-5 taisemmin, sisältää ainakin yhden radiolähetin-vastaanottimen 12, joka pystyy kommunikoimaan yhden taajuuden TDD kanavalla kantaman sisällä olevan käsipuhelimen eli toisioaseman 14 kanssa. Ensiöasema BS1 pystyy kutsumaan toisioasemaa 14 lähettämällä toisioaseman osoitteen osana sivutussig-naalia. Kääntäen, kukin toisioasema pystyy suorittamaan puhelun ja tätä tar-10 koitusta varten se sisältää näppäimistön ja ohjaimen, jolla kutsuttu numero ja kutsuvan puolen numero lähetetään. Jälkimmäinen numero tarvitaan laskutus-tarkoituksiin.

Kuviossa 1 ensiöasema BS1 sisältää kaksi antennia 15, 16, joista kumpikin voidaan kytkeä lähetin-vastaanottimeen 12 antennierotuskytkimellä 15 18. Antennierotuksen käyttö liikkumattoman tai hitaasti liikkuvan toisioaseman tapauksissa mahdollistaa kanavan laadun parantamisen. Valinnaisesti ensiö-asemalla voi olla yksi antenni.

Kuvio 2 esittää DECT-järjestelmässä käytettävää yhden taajuuden TTD-kokoonpanoa. Rungossa, jonka kestoaika on 10 ms, on kaksitoista vas-20 taanottorakoa ja kaksitoista lähetysrakoa, joista jokaisen kesto on 416,67 ps. Tämä antaa 12 kaksisuuntaista DECT-kanavaa per DECT-kantoaalto. Käytetty modulaatioparametri BT on 0,5. Moduloimisnopeus on 1,152 Mbittiä/sekunti ja tyypillisesti efektiivinen huippusäteilyteho on 250 mW. Paikallisoskillaattoria edellytetään, että saataisiin kohtuullinen vakaus luokkaa 1,9 GHz olevilla taa-25 juuksilla.

Kuvio 3 esittää edellä olevan keksinnön mukaisessa tietoliikennejär-: Y jestelmässä käytettävää yhden taajuuden TTD-kokoonpanoa. TDD-runko, jon ka pituus on 10 ms, sisältää kolme vastaanottorakoa ja kolme lähetysrakoa, joista jokaisen kesto on 1,667 ms. Tämä antaa 3 täyden nopeuden kaksisuun-30 täistä kanavaa (tai kuusi puolen nopeuden kaksisuuntaista kanavaa tai täyden ja puolen nopeuden kanavien yhdistelmän) per kantoaalto. Moduloimisnopeus » · on 270,8333 kbittiä sekunnissa ja modulaatioparametri BT on 0,3. Kan-: . toaaltojen väli on luokkaa 200 kHz. Huippulähtöteho on 1 - 2 wattia ja paikal- lisoskillaattorin vakaus luokitellaan kohtuulliseksi alueella 1,5- 2,3 GHz oleval-:··' 35 la taajuudella. Esillä olevan keksinnön mukaisella järjestelmällä on valinnan . ’ mukaan jotain samankaltaisuutta DECT:in kanssa, erityisesti runkotaajuus ja 110650 6 puhekoodaustaajuus. Rakorakenne on erilainen siten, että DECT:in otsikko-ja tahdistuskentät on korvattu lyhyemmällä otsikkokentällä ja tasoittimen harjoi-tussekvenssillä ja lisäämällä häntäbittejä purstin loppuun.

Vertailun vuoksi kuvio 4 esittää GSM-kanavajärjestelyä, joka sisältää 5 8 kaksisuuntaista GSM-kanavaa per GSM-kantoaaltopari. Kukin 8 kanavan runko on pituudeltaan 4,615 ms. Moduloimisnopeus on 270,8333 kbit-tiä/sekunti ja BT on 0,3. Kantoaaltoväli on 200 kHz. Suurin efektiivinen huip-pusäteilyteho on oleellisesti 20 W. Paikallisoskillaattoria edellytetään suuren vakauden saavuttamiseksi luokkaa 900 MHz olevilla taajuuksilla. Yhtäläisyydet 10 esillä olevan keksinnön ja GSM:n välillä ovat samassa moduloimisnopeudessa BT.ssä ja kantoaaltovälissä.

Näitä yhtäläisyyksiä DECT:in ja GSM:n kanssa voidaan käyttää eduksi toteutettaessa esillä olevan keksinnön mukaista järjestelmää.

Kuvio 5 on lohkokaavio yhden muodon ensiöasemasta 10 ja kak-15 soismuodon toisioasemasta 14.

Ensiöasema 10 sisältää puheen tai datan kooderi-dekooderin 20, joka yhtäältä on kytketty PSTN:ään ja toisaalta, valinnaisesti virhekooderiin (ei kuviossa), ja sitten multiplekseriin/demultiplekseriin 22. Tapauksessa, että puhetta lähetetään ensiöasemalle, multiplekseria ohjataan valitsemaan ennalta 20 määrätty 3 mahdollisesta lähetysraosta viemään koodattu informaatio IF-osaan 24 ja sitten RF-osaan 26, jossa koodattu informaation taajuus ylös- • * muunnetaan ennen viemistä toiseen valittuun antenniin 15,16.

• · M · Valitussa antennissa 15, 16 vastaanotetut signaalit alasmuunnetaan taajuudeltaan RF-osassa ja suodatetaan IF-osassa 24. Suodatettu signaali 25 viedään sitten tasaimeen ja koherenttiin demodulaattoriin 28, jonka jälkeen se : ” ‘ demultipleksataan ja viedään kooderi/dekooderiin 20, joka myös sisältää virhe- ja lähdedekooderit.

Ensiöasema sisältää kelloja, ohjaimen ja viestityslogiikkaa, jotka ovat yleisesti tunnettuja digitaalisten solukkotietoliikennejärjestelmien alalla, eikä nii-30 tä niin muodoin ole kuvattu ja esitetty.

Rakenteelliset piirteet, jotka mahdollistavat toisioaseman 14 toimin-;t>’ nan esillä olevan keksinnön mukaisessa järjestelmässä ovat, näppäimistön 30 ' ; ja siihen liittyvän ohjauspiirin lisäyksellä, oleellisesti samat kuin ensiöasemalla :1 ‘ ’ olevat. Toiminnassa puhe tai data viedään kooderi/dekooderiin 32, joka yhtääl-

* · I

·:··; 35 tä on kytketty tulo/lähtö -transduktoriin 32 (ei kuviossa) ja toisaalta on kytketty ,· · multiplekseri/demultiplekseriin 34, jota ohjataan valitsemaan täydentävä TDD- 7 1Ί 0650 (vastaanotto-) rako ensiöaseman valitsemalle (lähetys-) raolle. Digitoidun puheen tai datan paketti välitetään sitten modulaattorin kautta IF-osaan 36, jossa se suodatetaan ja sieltä puhe tai data ylösmuunnetaan taajuudeltaan RF-osassa 38 ja viedään antenniin 40. Digitoidun puheen tai datan vastaanotetun 5 paketin tapauksessa IF-osassa 36 tapahtuneen suodatuksen jälkeen paketti viedään tasaimeen ja koherenttiin demodulaattoriin 42 ennen demultipleksoin-tia. Toisioasema 14 sisältää myös kellon 44 ja viestityslogiikkaa 46, jotka muodostavat välineet toisioaseman tunnuksen lisäämiseksi lähtevään puhe-lupyyntöön.

10 Jotta mahdollistettaisiin toisioaseman 14 toimiminen DECT- järjestelmässä, multiplekseri/demultiplekseriä 34 käytetään suuremmalla nopeudella 12 (3:n sijasta) TDD-raon saamiseksi, IF-osa 36 sisältää toisen suodattimen, joka on sopiva DECT-signaalin suodattamiseen, viestityslogiikkaa 46 sovitetaan käyttämään eri protokollaa ja RF-osa sovitetaan toimimaan eri taa-15 juudella ja alhaisemmalla lähtöteholla.

Viestien rakenne, jotka voidaan käyttää kaupunkisolukko-toimintamuodossa, on esitetty kuviossa 6. Rakenne alkaa johdanto-osalla 50, jota seuraa harjoitusosa 52, jota käytetään tasaimen kertoimien harjoittamiseen. Sekvenssiä 52 seuraavat peräkkäin viestityskenttä 54, datakenttä 56 ja 20 häntäbitit 58. Datakenttä 56 voidaan vaihtaa ylimääräiseen suojatilaan. Häntä-bittejä käytetään mahdollistamaan kanavatasaimen tehokas toiminta lisäämäl- ’ ·:. lä tunnettuja bittejä.

• · :.: Mikäli kanavien todetaan yleisesti olevan käänteisiä, niin tällöin saat- ·',· taa olla mahdollista sisällyttää tasain ainoastaan ensiöasemalle eikä sekä en- t j 25 siö- että toisioasemille. Tapauksessa, että ainoastaan ensiöasemalla on ta- sain, tasaimen kertoimet määritetään käyttämällä harjoitussekvenssiä toisio- • · * asemalta tulevassa viestissä. Tällöin ensiöasemalta toisioasemalle lähtevä * · viesti esivääristetään tasaimessa siten, että vastaanotettaessa se toi-sioasemalla 14 on se oleellisesti vääristymätön.

30 Toisioasemaa 14 voidaan modifioida edelleen sen tekemiseksi sopi vaksi GSM:n kanssa käytettäväksi.

• * * Toteutettaessa ensiö- ja/tai toisioasemaa, monet komponenteista voivat olla samoja kuin tai perustua DECT:issä ja GSM:ssä käytettäväksi tar-;‘ koitettuihin komponentteihin. Esimerkiksi RF-osa 38 voi perustua GSM:n etu- .... 35 päähän ja multiplekseri/demultiplekseri 34 ja kooderi/dekooderi 32 voi perus tua DECT:in kantakaistan puheprosessointikomponentteihin.

110650 8

Valinnaisesti voidaan ensiöasemalla 10 varautua puhelunluovutuk- seen.

Tarkastellaan kuviota 7, jossa viestitysprotokollat tietoliikenneverkon ilmaliitännässä on kuvattu kolmena kerroksena L1, L2, L3. Kerros L1 on nimel-5 tään fyysinen kerros ja se liittyy informaation fyysiseen siirtoon. Kerros L2 on nimeltään yhteyskerros ja liittyy signaalin ehdollistamiseen, toisin sanoen, virheen tarkistukseen, kanavatarkkailuun ja joihinkin luovutustyyppeihin. Kerros L3 on nimeltään verkkokerros, joka liittyy kanavan perustamiseen, ylläpitoon ja lopettamiseen. Jotta saataisiin jonkin verran yhteensopivuutta olemassa olevi-10 en protokollien kanssa, esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä käyttää hyväkseen GSM-verkon kerrosprotokollia, jotka mahdollistavat järjestelmän tarjota palveluja kuten kaksitiekutsut (sijaintirekisteröinti ja laajan alueen sivutus), tunnistus, salaaminen ja ulkoinen luovutus. DECT-tyyppisiä tekniikoita käytetään lähettämään viestit, jotka muodostavat nämä protokollat. Ylimääräi-15 siä palveluja voidaan myös saada käyttämällä DECT-viestitystä ja ohjaus-proseduureja. Kaiken kaikkiaan esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä käyttää GSM:n verkkokerroksen (kerros L3) proseduureja ja DECT:in yhteys-kerroksen ja fyysisen kerroksen (vastaavasti kerrokset L2 ja L1) proseduureja , ottaen huomioon, että bittinopeus ja kanavan kaistanleveys ovat alempia kuin 20 DECT:issä, mutta samat kuin GSM:ssä käytetyt.

Esillä olevan keksinnön mukaan tehdyssä järjestelmässä käytettävi- . ’'; en viestitysprotokollien ja proseduurien pääperiaatteet kuvataan nyt.

# * :;: GSM- ja DECT-jäijestelmien kanssa yhteensopivuuden vuoksi käyte-

I I

' · ’ tyt protokollat ovat, milloin tarpeen, samat. Esimerkiksi: 25 GSM-puheluohjausprotokollia käytetään puhelun muodostamiseen :11( ja päättämiseen.

:V GSM-liikkeenhallintaprotokollia käytetään paikkarekisteröintiin, sivu tukseen ja todennukseen.

GSM-radioresurssihallintaprotokollia käytetään "ulkoiseen" luovutuk-30 seen, toisin sanoen MSC:n sisältävään luovutukseen.

Esillä oleva keksintö käyttää suunniteltua solurakennetta ja suunniteltua taajuusvarausta kullekin solulle. Normaalin toiminnan aikana puhelinlaite •: . tai toisioasema on vastuussa sitä palvelevan ja viereisten solujen tarkkailusta, ,. [ näiden mittausten raportoinnista ensiöasemalle BS ja uusien taajuuksien eh- • 35 dottamisesta BS:lle. Joko toisioasema tai verkko voi aloittaa luovutuksen, mut- . ’ ta ensiöasemalla on lopullinen valta.

• » 110650 9 GSM-järjestelmässä verkkokerrosprotokollat demultipleksataan joukoksi "loogisia" kanavia ja nämä loogiset kanavat muodostavat liitynnän verkkokerroksen ja alempien kerrosten välillä. GSM-järjestelmässä nämä viestit koodataan sitten virheiden varalta ja multipleksataan joukoksi GSM:n fyysisiä 5 aikarakoja.

Sitä vastoin esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä kartoittaa nämä "loogiset" kanavat välifunktion kautta DECT-kanaville ja aikaraoille. GSM:n verkkosignalointiviestit kartoitetaan DECT-yhteyskerrosviesteiksi ja sitten DECT:in fyysisille kanaville.

10 DECT-proseduureja käytetään "sisäiseen" luovutukseen, ts. luovu tukseen, joka ei sisällä liikkuvaa kytkentäkeskusta MSC.

DECT-yhteyskerrosproseduureja ja -tekniikoita käytetään: lähetykseen, sivutukseen, hajasaantiin ja niin edelleen.

Esillä olevan keksinnön mukainen jäijestelmä käyttää toiminnallisia 15 kanavia, jotka ovat tyypiltään samanlaisia kuin DECT-järjestelmälle määritellyt. Nämä ovat toiminnallisesti ekvivalentteja GSM-järjestelmälle määriteltyjen toiminnallisten kanavien kanssa. Pääasiallisin ero GSM:n ja DECT:in toiminnallisten kanavien välillä ovat erot suoritusnopeudessa ja että GSM:n "Dm" -kanava on edelleen järjestetty erinäisiksi loogisiksi kanaviksi.

20 Tyypillinen toiminnallisten kanavien kartoitus fyysisiin aikarakoihin on esitetty kuviossa 8 ja toiminnallinen kanava muodostuu otsikosta HR, ohjaus- i.: eli C-kanavasta 64 bittiä per rako ja informaatio- eli l-kanavasta 320 bittiä per ; : : rako.

. l-kanavaa käytetään datan ja silloin tällöin viestitysinformaation siir- 25 toon, esim. puhelua perustettaessa, l-kanavaa käytetään lähettämään: (a) puhetta koodattuna 32 kb/s (täyden nopeuden kanava) (b) puhetta koodattuna 11,4 kb/s (brutto) (puolen nopeuden kanava, (c) ISDN-tuen B-kanavat.

30 C-kanavaa käytetään lähettämään eri tyyppisiä viestejä, esimerkiksi sivutusviestejä, lähetysviestejä ja niin edelleen. Tarkemmin sanoen, C-:.v kanavaa käytetään viestitystoimintoihin. Huolimatta siitä, että C-kanava liittyy fyysisesti yksittäisiin liikennerakoihin, järjestelmä voi käyttää C-kanavaa joko yhteisen ohjauksen tai nimetyn ohjauksen toimintamuodoissa. Tarvittaessa C-35 kanava voi käyttää l-kanavan kapasiteettia suuremman suoritus/nopeus saa-. . vuttamiseksi. Paitsi että C-kanavaa käytetään eri tyyppisten signalointiviestien 10 1 10650 lähettämiseen, sitä käytetään myös lähettämään järjestelmän tilaviestejä, jotka tunnetaan nimellä BCCH (Broadcast Common Control Channel, lähetyksen yhteinen ohjauskanava). BCCH:n pääasiallisena tehtävänä on sijaintialuetun-nistimien lähettäminen ja joissain tilanteissa neuvojen lähettäminen esimerkiksi 5 tämän hetkisen solun kantoaalloista, viereisten kanavien BCCH-kantoaaltojen koordinaateista (jos on) ja vapaista kanavakartoista. BCCH voidaan fyysisesti multipleksata joko lähtevän yhteyden sivutus/vapaa -rakoihin tai ainoastaan viestitykseen varattuun kantoaaltoon. Käyttäjä voi valita näistä jomman kumman. On todennäköistä että ensin mainittu valitaan tilanteissa, joissa on muu-10 tama kantoaalto per ensiöasema ja jälkimmäinen tilanteissa, joissa on usea kantoaalto per ensiöasema.

Esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä käyttää standardia GSM-kerros 3 formaattia. Viestit sijoitetaan sopivaan kenttään C-kanavassa. Jotta saataisiin PCN-viestitys tehokkaammaksi, tähän sääntöön on joukko 15 poikkeuksia, joihin poikkeuksiin kuuluvat: (a) sijaintialuetunnistimien lähetys (b) signaalin voimakkuus/laatu -mittausten raportointi viereisille ensiöasemille.

Näissä tapauksissa viesteihin ei lisätä ylimääräisiä otsikoita tai muuta infor-20 maatiota, eikä niitä tarvitse lähettää usealla rungolla, vaan ne lähetetään DECT-kerros 2:n rungolla (40 bittiä). Nämä viestit tunnistetaan suoraan DECT-kerros 2:n otsikon avulla.

Kaikille muille viestitysproseduureille käytetään DECT-kerros L2:n viestimuotoa (tai vahvistettuja versioita).

;: · 25 Yleisesti kerros L3 -viestit sijoitetaan kenttiin, jotka ovat käytettävissä :1"· kerros L2:n C-kanavalla. Näissä tapauksissa kerros L2:n otsikko ilmaisee, että • 1 seuraava kenttä sisältää Lap-Dm L3 -viestin.

Viestisiirron nopeuttamiseksi tähän sääntöön on tiettyjä poikkeuksia. Tapauksissa, joissa Lap-Dm viestit ovat melko pitkiä (jopa 23 oktettia pitkiä). 30 Yksi ratkaisu on lähettää tavallisimmat tai aikakriittisimmät signalointiviestit yhdessä C-kanavan raossa. Tämän tyyppinen viesti tunnistetaan kerros L2:n ot-' · ’ sikon avulla.

On kätevämpää, jos pystytään lähettämään täydellinen lyhyen muodon viesti yhdessä 40 bitin kentässä tarvitsematta laajentaa signalointiviestiä 35 yli usean rungon.

Kerros L3 viestit sijoitetaan kerros L2:n viestiin ja joitain esimerkkejä 11 110650 eri tyyppisistä kerros L2 viesteistä kuvataan.

Kukin lähetetyn datan pursti sisältää 64 bittiä viestityskenttää plus datakentän. Viestityskentässä olevat 64 bittiä muodostavat kerros L2:n viesti-lohkon, jonka rakenne on esitetty kuviossa 9. Rakenne sisältää kolme kenttää, 5 otsikon HR, datan D ja CRC:n. Otsikko HR määrittää kerros L2:n viestin tyypin. Yksi otsikkobitti ilmaisee monirunkoa, jota käytetään sivutukseen. Datakent-tään on käytettävissä kaiken kaikkiaan 40 bittiä. Näitä neljääkymmentä bittiä käytetään otsikon viestityyppikentän tunnistamien eri viestien lähettämiseen. CRC-kenttä kattaa kaikki edeltävät 48 bittiä, ts. otsikko mukaan lukien. Eri 10 viestien tyypit ja kunkin yksittäisen viestin rakenne on esitetty kaavamaisesti kuvioissa 10-20. Nämä ovat taulukoitu seuraavassa.

15 Kuvio nro Viestin tyyppi Viestin kuvaus ja tarkoitus

Kuvio 10 Lap-Dm Tämän tyyppistä viestiä käytetään lä hettämään 5 oktettia kerros L3:n Lap-Dm viestiä. Tällä tavoin GSM kerros 3:n 20 viestit sisällytetään DECT kerros 2:n viestimuotoon.

Kuvio11 E-C-chan Tämän tyyppistä viestiä käytetään il- maisemaan, että koko purstia, l-kanava ·· 25 mukaan luettuna, käytetään signalointi- .··· viestien lähetykseen. Tämän tyyppistä viestiä käytetään tyypillisesti puhelun muodostamisvaiheessa, ts. kun l-kana-va muutoin olisi tyhjä. Sitä saatettaisiin 30 käyttää myös luovutuskomennon hyvin nopeaan lähettämiseen. 1

Kuvio nro Viestin tyyppi Viestin kuvaus ja tarkoitus 12 110650

Kuvio 12 Standard Tämä on standardiviesti, joka lähete- 5 tään puhelun kuluessa, mutta jossa ei ole radioyhteyssignalointia lähetettävänä (ts. suurimman osan aikaa). Kumpikin yhteyden pää käyttää kahta "Q"-bittiä pitääkseen yhteyden toisen pään 10 informoituna palvelevan kanavan havai tusta laadusta. "F"-bittiä käytetään taa-juuskorjaukseen. "Solu/puhelu ID"-kent-tää käytetään tulevassa yhteydessä solun tunnisteen lähettämiseen ja lähte-15 vässä yhteydessä puhelun tunnisteen lähettämiseen. Lap-Dc -kenttää käytetään minkä tahansa ei-radioyhteyteen liittyvän viestityksen lähettämiseen.

Kuvio nro Viestityyppi Viestin kuvaus ja tarkoitus 110650

Kuviot 13 Page/E-page Näitä viestejä käytetään sivuttamaan 5 14 ja 15 puhelinlaite. Tästä viestistä on kaksi muunnelmaa: SIVU -viesti ja laajennettu SIVU-viesti (E-Page) Järjestelmän joka 8. runko lähettää SIVU-viestejä tai muita järjestelmäviestejä joka raon vies-10 tityskentässä, ts. järjestelmä korvaa ni metyt viestityskanavat yhteisellä vies-tityskanavalla joka 8. runko.

Lyhyempi SIVU-viesti on ensisijainen tekniikka ja sitä käytetään kun väliaikai-15 nen liikkuvan aseman tunniste (TMSI) on käytettävissä. 3 oktettia käytetään TMSI-kenttään. Tämä on yhden oktetin lyhyempi kuin GSM-suositusten sallima suurin mahdollinen. 3 oktettia sallii kui-20 tenkin 16 miljoonaa yksikäsitteistä tun nistetta yhden sijaintialueen sisällä, jo-:.i. ten se on enemmän kuin riittävästi.

Muutoin täysi TMSI lähetetään kahdella rungolla.

·:· 25 ’Vapaa kanava" -kenttää (FC) käyte tään ehdotetun vapaan kanavan koordinaattien lähetykseen. "Värikoodit" -kenttää (CC) käytetään järjestelmän vä-rikoodien lähetykseen.

110650 14

Kuvio nro Viestityyppi Viestin kuvaus ja tarkoitus 5 Kuvio 16 LAI Tämän tyyppistä viestiä käytetään lähettämään sijaintialuetunnistekoodi-(LAI). Tämä viesti lähetetään: 1. "Tyhjillä" sivutusrungoilla. Kuitenkin jos joissain tilanteissa käy ilmi, että ei 10 ole tarpeeksi tyhjiä sivutusrunkoja, niin tällöin LAI-viesti tulee lähettää: 2. Vuorottelevilla sivutusrungoilla ja/tai, 3. IDLE- (vapaa-) kanavilla, tai 4. Varatulla BCCH-kantoaallolla, jos täl- 15 lainen on.

Kuvio 17 MEAS-RPT Tämä on lyhennetty muoto GSM-mit- tausraportti (MR) viestistä. Puhelinlaite voi lähettää raportteja (MR1 ja MR2) 20 kahdelle vierekkäiselle ensiöasemalle yhdessä viestitysyksikössä.

’·” Toisioasema alkaa lähettää näitä vies- tejä kun se saattaa tarvita suorittaa ul-koinen luovutus. Toisioaseman ei tar-\ 25 vitse lähettää näitä viestejä, jos sen tar- :'' ‘ vitsee suorittaa sisäinen luovutus.

Kuvio nro Viestityyppi Viestin kuvaus ja tarkoitus 15 110650

Kuvio 18 H/O-Sgst Tämä on luovutusehdotusviesti. Toisio- 5 asema lähettää tämän viestin ensiö- asemaohjaimelle BSC kun se toteaa, että se saattaa pian joutua tekemään ulkoisen luovutuksen. Tämä viesti on puhtaasti neuvoa antava ja BSC voi jät-10 tää halutessaan tämän viestin koko naan huomioon ottamatta. BSC päättää, kun ja jos liikkuvaa kytkentä-keskusta MSC suositellaan suorittamaan ulkoinen luovutus. Tämän viestin 15 käyttö merkitsee kuitenkin vapautta BSC:n toteutuksessa. BSC voi joko tarkkailla kaikkia asemia jatkuvasti ja päättää, onko ulkoinen luovutus välttämätön tai se voi odottaa ensiöasemien 20 ehdotuksia, että luovutus on välttämä tön ennen kuin se tekee mitään.

:."Solu" ja "Kanavakuvaus" -kentät sisäl-:, · . tävät ehdotetun kanavan koordinaatit.

·· 25 Kuvio 19 IDLE Tätä viestiä käytetään merkitsemään vapaa kanava. Se sisältää "kanavatun-.·.· niste" -koodin ja "järjestelmäinformaa- tiota", lisää järjestelmäinformaatiota annetaan myös l-kanavassa.

* ·

Kuvio nro Viestityyppi Viestin kuvaus ja tarkoitus 110650 16 5 Kuvio 20 BCCH Tätä viestiä käytetään merkitsemään kantoaalto, joka on varattu yksinomaan viestitykseen. Ei ole pakollista varata kantoaaltoa viestitykseen, mutta on kätevää tehdä niin, jos kullekin BS:lle on 10 useita kantoaaltoja.

Puhelun aikana toisioaseman tulee tarkkailla palvelevaa kanavaansa, tai muita kanavia palvelemallaan ensiöasemalla ja sen viereisillä ensiö-asemilla. Toisioasemat tarkkailevat kanavia seuraavan strategian mukaan. Jos 15 vastaanotettu signaalitaso on korkea mutta signaalilaatu on alhainen (tapauksen 1 tilanne), niin tällöin kanavaa luultavasti turmelee interferenssi ja toisioaseman tulisi etsiä toista kanavaa samalla ensiöasemalla. Vaihtoehtoisesti, jos vastaanotettu signaalitaso on alhainen ja signaalilaatu on alhainen (tapauksen 2 tilanne), niin tällöin toisioaseman tulisi skannata viereisiä ensiöasemia va-20 paan kanavan löytämiseksi. Kummassakin tapauksessa saattaa luovutus olla välttämätön.

*·:· Luovutusta on kahta eri tyyppiä, nimittäin ulkoinen luovutus, joka si- sältää MSC:n ja BSC:n suorittaman kytkemisen, ja sisäinen luovutus, joka si-·’.· sältää BSC:n muttei MSC:tä. Erona on, että edellisessä tapauksessa tarvitaan ,,;: 25 verkkoviestistä kun taas jälkimmäisessä ei. Nämä kaksi luovutustyyppiä ovat GSM-järjestelmässä. GSM-järjestelmä käyttää erilaisia kiinteän verkon prose- • ’;' duureja mutta samoja radiotieproseduureja kuin joita käytetään esillä olevan keksinnön mukaisessa järjestelmässä. BSC hoitaa sisäisen luovutuksen itsenäisesti ja MSC:tä informoidaan, kun luovutus on suoritettu. MSC toisaalta 30 päättää, kun ja jos tulee ulkoisen luovutuksen tapahtua.

Edellä mainitussa tapauksen 1 tilanteessa toisioasema voi mennä ‘ sisäisen luovutuksen suorittamiseen kuten DECT-proseduureissa. Tämä mer- * · kitsee, että käytännössä BSC voidaan rakentaa DECT-radiovaihtoyteys (RLE) » » :"' -laitteistosta. Jotta vältettäisiin tarpeelta modifioida DECT RLE tarkkailemaan ... 35 kaikkia puheluja päättääkseen, josko ulkoinen luovutus tulee suorittaa pian, toisioasema informoi BSC:lle, kun se päättää, että ulkoinen luovutus tarvitaan » 17 110650 ja BSC voi sitten tarkistaa tämän, sitten informoida MSC:tä.

Jos tarvitaan sisäinen luovutus, niin toisioasema jatkaa lähettämistä vanhalla kanavalla pyytäen samalla uutta kanavaa käyttämällä sopivaa purstia. Puhelinlaite voi myös lähettää liikennedataa uuden kanavan pyynnön kanssa.

5 Vastaanottaessaan tämän purstin ensiöasema kuittaa kanavan, jossa vaiheessa toisiokanava vapauttaa vanhan. BSC-verkko voi ohittaa toisioaseman ehdottaman uuden kanavan kuittaamalla luovutuspyynnön uuden kanavan koordinaateilla. Tämä säilyttää välttämättömän nopean luovutuksen mutta sallii verkon käyttäjälle mahdollisuuden kuorman tasoitukseen, mikäli sitä pidetään 10 toivottavana. Jos toisioasema ei vastaanota kuittausta uudesta kanavasta, se voi yrittää toisia kanavia. Jos toisioasema ei onnistu löytämään uutta kanavaa sopivassa ajassa, se lopettaa lähettämisen ja vanhat ensiöasemat aloittavat puhelun vapautuksen. Herätettäessä uusi kanava onnistuneesti, BSC käskee vanhaa asemaa lopettamaan lähetykset. Kun tapauksen 2 tilanteessa on so-15 lun sisäinen tai ulkoinen luovutus välttämätön, toisioaseman tulee määrittää, kuuluuko viereinen ensiöasema tämän hetkiselle BS:lle vai toiselle BS:lle. Toisioasema voi päätellä tämän lukemalla puhelutunnistekentän viereiseltä tukiasemalta. Jos kohteena oleva viereinen ensiöasema kuuluu samaan , , · BSC:hen, niin voidaan mennä sisäisen luovutuksen suorittamiseen. Sitä vas- • » 20 toin, jos kohde-ensiöasema kuuluu toiseen BSC:hen, niin toisioaseman tulee ‘; ’ seurata ulkoisen luovutuksen proseduuria.

f * ’ Ulkoisessa luovutuksessa puhelinlaite seuraa proseduuria, jossa toi- • sioasema tarkkailee palvelevan kanavan signaalitasoa ja laatua. Signaalin ta- so/laatu keskiarvoistetaan tietyn jakson yli jälkeen päin tämä mittaus rapor-: 25 toidaan ensiöasemalle. Toisioasema voi ehdottaa verkolle, että ulkoista luovu tusta tarvitaan, lähettämällä "luovutusehdotus" -viestin. Tämä vapauttaa BSC:n tarkkailemasta jokaista puhelua jatkuvasti. Luovutuspäätöksen ottaa verkko. Päätöksen ensimmäisessä vaiheessa BSC päättää, antaako tämä luovutus MSCille lisäprosessointia varten vai ei. Toisessa vaiheessa MSC ,··· 30 päättää, kun ja jos ulkoinen luovutus pitäisi suorittaa, ja jos niin, suorittaa ul- ’! . koisen luovutuksen.

Esillä olevan kuvauksen lukemisen perusteella muut modifikaatiot ovat ilmeisiä alaa tunteville. Tällaiset modifikaatiot saattavat sisältää tässä jo , · kuvattujen piirteiden lisäksi muita piirteitä, jotka ovat jo tunnettuja tietoliikenne- ' j 18 110650 järjestelmien ja niiden komponenttiosien suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä ja joita voidaan käyttää tässä jo kuvattujen piirteiden sijasta tai lisäksi. Vaikka vaatimukset ovat tässä hakemuksessa muotoiltu piirteitten tietynlaisen yhdistelmän mukaan, on ymmärrettävä, että esillä olevan hakemuksen 5 suoja-alue kattaa minkä tahansa uuden piirteen tai tässä joko suorasti tai epäsuorasti esitetyn piirteiden uuden yhdistelmän tai niiden minkä tahansa yleistyksen, liittyypä se tai ei samaan keksintöön kuin esillä olevassa hakemuksessa tai ratkaiseeko se tai ei samoja tai kaikki tekniset ongelmat kuin esillä oleva keksintö. Hakijat huomauttavat täten, että uusia vaatimuksia voidaan muotoilla 10 tällaisten piirteiden ja/tai piirteiden yhdistelmän mukaan esillä olevan hakemuksen tai siitä johdettujen lisähakemusten käsittelyn aikana.

Claims (12)

19 110650

1. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden ensiöaseman (10), joka toimii yhden signalointiprotokollan mukaisesti ainakin kahdesta ennalta määrätystä signalointiprotokollasta, ja monitoimisen toisioaseman (14) 5 ensiöaseman ja toisioaseman käsittäessä puheen dekoodaus- ja koodausväli-neet, tunnettu siitä, että toisioaseman (14) radioviestintä-välineet käsittävät yhden lähettimen ja vastaanottimen, ja että toisioasemalla on ohjausvälineet radioviestintävälineiden ja puheendekoodaus- ja koodausvälineiden ohjaamiseksi puheen palauttamiseen vastaavasti vastaanotetuista digitoiduista 10 puhesignaaleista ja puheen digitoimiseen ja muokkaamiseen modulointisig-naalin tuottamiseksi, joka signaali on yhden signalointiprotokollan mukainen ainakin kahdesta ensiöaseman käyttämästä ennalta määrätystä signalointiprotokollasta, ja multipleksointivälineet (34) modulointisignaalin multipleksoimi-seksi kantoaallolle, jolloin toinen signalointiprotokolla mainitusta ainakin kah-15 desta ennalta määrätystä signalointiprotokollasta on suhteellisen alhaisen tehon yksitaajuusaikajako-protokolla, joka käsittää 12 täyden nopeuden kaksisuuntaista kanavaa 10 ms:n runkoa kohden, kantobittinopeuden, joka on oleellisesti 1,152 Mbit sekunnissa, ja modulointiparametrin (kaistanleveys * aika) BT, joka on 0,5, ja toinen mainitusta ainakin kahdesta ennalta määrätystä :; 20 signalointiprotokollasta käsittää suhteellisen korkean tehon kaksitaajuusaikaja- : koprotokollan, joka käsittää 8 kaksisuuntaista kanavaa kantoaaltoparia kohden .'· 4,615 ms:n rungossa, kantobittinopeuden, joka on oleellisesti 270,8333 kbit sekunnissa, BT:n, joka on 0,3, ja vierekkäisten kantoaaltojen eron, joka on oleellisesti 200 kHz.

2. Patenttivaatimuksen 1 tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että vielä yksi mainitusta ainakin kahdesta ennalta määrätystä signalointiprotokollasta käsittää kaksisuuntaisen yksitaajuusaikajako-protokollan, joka käsittää 3 täyden nopeuden tai valinnaisesti 6 puolen nopeuden kaksisuuntaista kana-t;t . vaa 10 ms:n runkoa kohden, puheen-koodausnopeuden, joka on oleellisesti ;.. 30 32 kbit sekunnissa täyden nopeuden kanavalle tai valinnaisesti 11,4 kbit se- ·; . kunnissa puolen nopeuden kanavalle, BT:n, joka on 0,3, ja kantobittinopeu- : den, joka on oleellisesti 270,8333 kbit sekunnissa. : · ; 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin ensiö- ja toisioasema toimii protokollan mukaan, joka sallii jommankum- 20 110650 man aseman aloittaa puhelun toiselle asemalle.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 järjestelmä, tunnettu siitä, että ensiöasema (10) sisältää kanavatasaimen (28) toiselta asemalta tulevan digitaalisen signaalin tasaamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 järjestelmä, tunnettu siitä, että kanava- tasain (28) esivääristää toisioasemalle (14) lähetettävän digitaalisen signaalin, esivääristymän asteen määräytyessä perusteella, että kanava on käänteinen ja että harjoitussekvenssiä käyttämällä tapahtuva tasaimen kertoimien säätö on sellainen, että toisioasemalla vastaanotettu signaali on oleellisesti vääristy- 10 mätön.

6. Patenttivaatimuksen 3 järjestelmä, tunnettu siitä, että toisio-asema sisältää kanavatasaimen.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1 - 6 järjestelmä, tunnettu siitä, että ensiöasemalla (10) on välineet antennierotuksen käyttämiseksi.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1 - 7 järjestelmä, tunnettu välineistä, jotka mahdollistavat sisäisen ja ulkoisen luovutuksen.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1 - 8 järjestelmä, jolla on vies-titysprotokolla, joka muodostuu fyysisen kerroksen, yhteyskerroksen ja verkkokerroksen protokollista, tunnettu siitä, että ainakin jotkut yhteyskerroksen ! 20 signalointiviesteistä muodostuvat lyhyen muodon viesteistä, jotka sisältyvät yh- : teen viestirunkoon.

10. Kaksitoiminen toisioasema (14), joka toimii yhden signalointi- •: protokollan mukaisesti ainakin kahdesta ennalta määrätystä signalointi- .. protokollasta, mainitun toisioaseman käsittäessä puheen dekoodaus- ja koo- 25 dausvälineet ja radioviestintävälineet, tunnettu siitä, että radio- viestintävälineet käsittävät yhden lähettimen ja vastaanottimen, ja ohjaus-välineet radioviestintävälineiden ja puheendekoodaus- ja koodaus-välineiden ohjaamiseen puheen palauttamiseksi vastaavasti vastaanotetuista digitoiduista .·. puhesignaaleista ja puheen digitoimiseen ja muokkaamiseen modulointi- . · · 30 signaalin tuottamiseksi, joka signaali on yhden signalointiprotokollan mukainen ainakin kahdesta sillä hetkellä käytetystä ennalta määrätystä signalointi-protokollasta, ja multipleksointivälineet (34) modulointisignaalin multipleksoi-miseksi kantoaallolle, jolloin toinen signalointiprotokolla mainitusta ainakin kahdesta ennalta määrätystä signalointiprotokollasta on suhteellisen alhaisen 21 110650 tehon yksitaajuusaikajakoprotokolla, joka käsittää 12 täyden nopeuden kaksisuuntaista kanavaa 10 ms:n runkoa kohden, kantobittinopeuden, joka on oleellisesti 1,152 Mbit sekunnissa, ja modulointiparametrin (kaistanleveys χ aika) BT, joka on 0,5, ja toinen mainitusta ainakin kahdesta ennalta määrätystä 5 signalointiprotokollasta käsittää suhteellisen korkean tehon kaksitaajuusaikaja-koprotokollan, joka käsittää 8 kaksisuuntaista kanavaa kantoaaltoparia kohden 4,615 ms:n rungossa, kantobittinopeuden, joka on oleellisesti 270,8333 kbit sekunnissa, BT:n, joka on 0,3, ja vierekkäisten kantoaaltojen eron, joka on oleellisesti 200 kHz.

11. Patenttivaatimuksen 10 toisioasema, tunnettu siitä, että vie lä yksi mainitusta ainakin kahdesta ennalta määrätystä signalointi-protokollasta käsittää kaksisuuntaisen yksitaajuusaikajakoprotokollan, joka käsittää 3 täyden nopeuden tai valinnaisesti 6 puolen nopeuden kaksisuuntaista kanavaa 10 ms:n runkoa kohden, puheenkoodausnopeuden, joka on oleellisesti 32 kbit 15 sekunnissa täyden nopeuden kanavalle tai valinnaisesti 11,4 kbit sekunnissa puolen nopeuden kanavalle, BT:n, joka on 0,3, ja kantobittinopeuden, joka on oleellisesti 270,8333 kbit sekunnissa.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 toisioasema, tunnettu siitä, että se käsittää kanavatasaimen (42) vastaanotetun signaalin tasaamiseksi 20 ennen signaalin prosessointia edelleen. » 22 Patentkrav 110650