FI109402B - Matkaviestinjärjestelmä - Google Patents

Description

109402

Matkaviestinjärjestelmä Tämä keksintö liittyy matkaviestinjärjestelmän kanavanvaihtoon, jossa matkaviestimen ja matkapuhelinkeskuksen välinen yhteys siirretään en-5 simmäiseltä kanavalta toiselle kanavalle. Keksintö liittyy erityisesti kanavanvaihdosta meneillään olevalle yhteydellä aiheutuviin häiriöihin, kun kyseessä on tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto.

Tukiasemaohjaimen sisäisessä kanavanvaihdossa tapahtuu kanavanvaihto saman tukiasemaohjaimen ohjauksessa olevien tukiasemien välillä, 10 jolloin matkaviestimelle annetaan käyttöön radiokanava jostakin toisesta tukiasemasta, joka on saman tukiasemaohjaimen ohjauksessa kuin se tukiasema, jossa sillä ennestään oli käytössä radiokanava. Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla tukiaseman sisäinen kanavanvaihto, jossa matkaviestimelle annetaan käyttöön uusi radiokanava samasta tukiasemasta, jossa matkaviestimellä on 15 ennestään ollut käytössä radiokanava. Radiokanavalla tarkoitetaan tässä yhteydessä yleisesti radiotiellä käytettävää kanavaa, kuten esimerkiksi taajuus-kanavaa, jos kyseessä on taajuusjakoinen radiojärjestelmä (FDMA, Frequency Division Multiple Access), tai esimerkiksi tiettyä taajuuskanavan aikaväliä, jos kyseessä on taajuus- ja aikajakoinen radiojärjestelmä (FDMA/TDMA, Fre-20 quency Division Multiple Access, Time Division Multiple Access).

Ennestään tunnetaan kuvioiden 1a ja 1b mukainen matkaviestin-v : järjestelmiä, joissa tukiasemaohjaimen BSC sisäiset kanavanvaihdot on to- .’t>> teutettu siten, että kanavanvaihdosta huolehtii tukiasemaohjaimen BSC kyt- kentäfunktio S2. Tällöin kytkentäfunktio S2 voi periaatteessa toimia yksinker-25 täisen vaihtokytkimen tavalla, jonka avulla kaksisuuntainen datavirta (eli mat-kaviestimen MS ja matkapuhelinkeskuksen MSC ylä- ja alalinkkisuuntainen datavirta) tiettynä hetkenä vaihdetaan samanaikaisesti alkuperäiseltä tietolii-. . kennekanavalta CH1 kohdekanavalle CH2. Mikäli kyseessä on kahta eri tuki- asemaa hyödyntävistä tietoliikennekanavista vaihtuu tällöin kyseistä yhteyttä, ·;·’ 30 kuten puhelua, välittävä tukiasema. Kuvio 1a esittää tilannetta ennen kana- •I’ vanvaihtoa, ja kuvio 1b kanavanvaihdon jälkeen. Kuvioista 1a ja 1b havaitaan, : että kyseisessä tunnetussa ratkaisussa vaihtuu tietoliikennekanava ainoastaan matkaviestimen MS ja tukiasemaohjaimen BSC väliseltä osuudelta.

• · ·:. Eräs edellä mainittuun tunnettuun ratkaisuun liittyvä heikkous on se, 35 että mikäli transmissioviive matkaviestimen ja tukiasemaohjaimen kytkentä-funktion välillä on pitkä tai mikäli matkaviestimen synkronoituminen uudelle 2 109402 kanavalle viivästyy, esimerkiksi radiorajapinnan interferenssin johdosta, voi kanavanvaihdosta aiheutua katkos. Kyseinen katkos voi erityisesti alalinkki-suunnassa olla häiritsevän pitkä.

Eräs toinen edellä mainittuun tunnettuun ratkaisuun liittyvä heikkous 5 on se, että mikäli puheenkoodausmenetelmä tai tiedonsiirtonopeus vaihtuu kanavanvaihdon yhteydessä saattaa tästä aiheutua matkaviestimen käyttäjän kuulemia häiriöääniä. Puheenkoodausmenetelmän vaihto saattaa tulla tarpeelliseksi, koska useissa digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä on otettu käyttöön (tai ollaan ottamassa käyttöön) uusia puheenkoodausmenetelmiä.

10 Näin ollen samassa matkaviestinjärjestelmässä saattaa olla samanaikaisesti käytössä useita eri puheenkoodausmenetelmiä, jolloin järjestelmässä esiintyy tilanteita, joissa puheenkoodausmenetelmä joudutaan vaihtamaan kanavanvaihdon yhteydessä. GSM-järjestelmä (Global System for Mobile communications) on eräs esimerkki tällaisesta järjestelmästä. GSM-järjestelmässä pu-15 heenkäsittely-yksikkö TRAU (Transcoder Rate Adaptor Unit) vaihtaa puheen-koodausmenetelmää heti kun se ylälinkkisuunnassa vastaanottaa ensimmäisen uudentyyppisen puhekehyksen. Vasta tämän jälkeen puheenkäsittely-yksikkö aloittaa enkoodaamisen alalinkkisuunnassa uudentyyppisellä puheenkoodauksella. Pitkä transmissioviive saattaa aiheuttaa sen, että kanavanvaih-20 don jälkeen alalinkkisuuntaan tulee vielä jonkin aikaa edellisen puheenkoodausmenetelmän avulla koodattua dataa, ennenkuin ylälinkkisuunnan uuden v : puheenkoodaustyypin data saavuttaa puheenkäsittely-yksikön. Tästä aiheutuu . häiritseviä ääniä matkaviestimelle. Jotta kyseisiltä häiriöääniltä vältyttäisiin, tulisi alalinkkisuunnan kytkentää viivästää aikajaksolla, joka pituudeltaan on 25 kaksi kertaa pitempi kuin transmissioviive. Näin pitkä viivästäminen aiheuttaisi kuitenkin varsin selvän audiokatkoksen alalinkkisuunnassa.

Edellä kuvatun kaltainen katkos saattaa esiintyä myös tilanteissa, . . joissa tiedonsiirtonopeus muuttuu kanavanvaihdon yhteydessä, vaikka pu- heenkoodausmenetelmä pysyykin muuttumattomana. Esimerkiksi GSM-30 järjestelmässä ollaan ottamassa käyttöön ns. AMR-puheenkoodausmenetelmä ·:· (Adaptive Multi Rate), joka mahdollistaa sen, että matkaviestimen ja tukiase- maohjaimen välillä voidaan käyttää jotakin kahdeksasta valittavissa olevasta tiedonsiirtonopeudesta. Näin ollen on mahdollista, että meneillään olevan yh-·;·’·, teyden puheenkoodausmenetelmä voi pysyä muuttumattomana (eli sekä uu- 35 della että vanhalla tiedonsiirtokanavalla on käytössä AMR- 3 109402 puheenkoodausmenetelmä), mutta tästä huolimatta yhteyden tiedonsiirtonopeus muuttuu kanavanvaihdon yhteydessä.

Tämän keksinnön tarkoitus on ratkaista edellä mainitut ongelmat, ja saada aikaan ratkaisu, jonka avulla tukiasemaohjaimen sisäiset kanavanvaih-5 dot voidaan hoitaa siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriöitä meneillään olevalle yhteydelle. Keksinnön tarkoitus on erityisesti saada aikaan ratkaisu, jonka avulla häiriöt voidaan minimoida tukiasemaohjaimen sisäisessä j kanavanvaihdossa, jossa puheenkoodausmenetelmä tai tiedonsiirtonopeus vaihtuu. Nämä päämäärät saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä 10 matkaviestimen ja matkapuhelinkeskuksen välisen yhteyden hyödyntämän tietoliikennekanavan vaihtamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, jossa mainittu tietoliikennekanava muodostuu matkaviestimen sekä tukiaseman välisestä radiokanavasta sekä tukiaseman ja matkapuhelinkeskuksen välisestä kanavasta. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että menetel-15 mässä valitaan mainitun yhteyden käyttöön uusi radiokanava, tarkistetaan onko kyseessä tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa uutta radiokanavaa käyttävä tukiasema ja aikaisempaa radiokanavaa käyttävä tukiasema ovat saman tukiasemaohjaimen ohjauksessa, tarkistetaan täyttyykö ennalta määrätty liipaisuehto, joka liipaisuehto täyttyy, kun joko puheenkoodausme-20 netelmä tai tiedonsiirtonopeus muuttuu tai kun molemmat yhtä aikaa muuttu-vat kanavanvaihdon yhteydessä, ja ohjataan matkapuhelinkeskuksen kytken-v : täfunktiota suorittamaan kanavanvaihdon, mikäli suoritetut tarkistukset osoitta- vat, että kyseessä on tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa liipai-suehto täyttyy.

25 Keksinnön kohteena on lisäksi matkaviestinjärjestelmä, jossa kek- sinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa. Keksinnön mukaiseen matkaviestinjärjestelmään kuuluu: matkapuhelinkeskus, matkapuhelinkeskukseen , . ensimmäisen tietoliikennekanavan välityksellä yhteydessä oleva matkaviestin, ja ohjausvälineitä kanavanvaihdon ohjaamiseksi matkaviestimen ja matkapu-·;·* 30 helinkeskuksen välisen yhteyden käytössä olevan ensimmäisen tietoliikenne- ·:· kanavan korvaamiseksi toisella tietoliikennekanavalla. Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on edelleen tunnusomaista, että järjestelmään edelleen kuuluu: vertailuvälineitä, jotka vertaavat ensimmäisellä tietoliikennekanavalla käytössä olevaa puheenkoodausmenetelmää ja tiedonsiirtonopeutta toisella tietoliiken-’· 35 nekanavalla käytettävissä olevaan, yhteen tai useampaan, puheenkoodaus- menetelmään ja tiedonsiirtonopeuteen sen selvittämiseksi täyttyykö ennalta 4 109402 määrätty liipaisuehto, joka liipaisuehto täyttyy, jos toisella tietoliikennekana-valla ei ole käytettävissä ensimmäisellä tietoliikennekanavalla käytössä olevaa puheenkoodausmenetelmää, ja/tai jos toisella tietoliikennekanavalla on eri tiedonsiirtonopeus kun ensimmäisellä tietoliikennekanavalla käytössä oleva 5 tiedonsiirtonopeus, tarkastusvälineitä, jotka tarkastavat onko kyseessä tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa ensimmäistä tietoliikennekana-vaa välittävä tukiasema on saman tukiasemaohjaimen ohjauksessa kuin toista tietoliikennekanavaa välittävä tukiasema, ja että ohjausvälineet ohjaavat matkapuhelinkeskuksen kytkentäfunktiota suorittamaan mainitun kanavanvaihdon, 10 mikäli vertailuvälineet ja tarkastusvälineet osoittavat, että kyseessä on tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa liipaisuehto täyttyy.

Keksinnön kohteena on vielä edelleen tukiasemaohjain, jota voidaan hyödyntää keksinnön mukaisessa järjestelmässä. Keksinnön mukainen tukiasemaohjain käsittää: ohjausvälineitä kanavanvaihdon ohjaamiseksi mat-15 kaviestimen ja matkapuhelinkeskuksen välisen yhteyden käytössä olevan ensimmäisen tietoliikennekanavan korvaamiseksi toisella tietoliikennekanavalla. Keksinnön mukaiselle tukiasemaohjaimelle on tunnusomaista, että tukiasemaohjain edelleen käsittää: vertailuvälineitä matkaviestimen ensimmäisellä tietoliikennekanavalla käyttämän puheenkoodausmenetelmän ja tiedonsiirtonopeu-20 den vertaamiseksi toisella tietoliikennekanavalla käytettävissä olevaan, yhteen tai useampaan, puheenkoodausmenetelmään ja toisella tietoliikennekanavalla v : käytettävissä olevaan tiedonsiirtonopeuteen sen selvittämiseksi täyttyykö en- . naita määrätty liipaisuehto, joka liipaisuehto täyttyy, jos toisella tietoliikenne- kanavalla ei ole käytettävissä ensimmäisellä tietoliikennekanavalla käytössä 25 olevaa puheenkoodausmenetelmää, ja/tai jos toisella tietoliikennekanavalla on eri tiedonsiirtonopeus kun ensimmäisellä tietoliikennekanavalla käytössä oleva tiedonsiirtonopeus, tarkastusvälineitä, jotka tarkastavat onko kyseessä tuki-. . asemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa ensimmäistä tietoliikennekana- vaa välittävä tukiasema ja toista tietoliikennekanavaa välittävä tukiasema ovat ;·’ 30 mainitun tukiasemaohjaimen ohjauksessa, ja että ohjausvälineet ohjaavat ;· matkapuhelinkeskuksen kytkentäfunktiota suorittamaan mainitun kanavan- vaihdon, mikäli vertailuvälineet ja tarkastusvälineet osoittavat, että kyseessä on tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa liipaisuehto täyttyy.

·;·, Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kun tukiasemaohjaimen ’ 35 sisäiset kanavanvaihdot, joissa liipaisuehto täyttyy (eli kanavanvaihdon yhtey dessä muuttuu joko puheenkoodausmenetelmä tai tiedonsiirtonopeus, tai 5 109402 vaihtoehtoisesti molemmat muuttuvat samanaikaisesti), suoritetaan matkapuhelinkeskuksen kytkentäfunktion toimesta, minimoituvat kanavanvaihdosta meneillään olevalle yhteydelle aiheutuneet häiriöt. Tällöin kanavanvaihto suoritetaan ikään kuin kyseessä olisikin kahden eri tukiasemaohjaimen välinen 5 kanavanvaihto, jolloin erityisesti alalinkkisuunnan signaaleille aiheutuvat häiriöt saadaan minimoitua. Keksinnön mukaisesti tällainen kanavanvaihto saadaan aikaan signalointimenettelyllä, joka vastaa kahden tukiasemaohjaimen väliseen kanavanvaihtoon liittyvää signalointia. Fyysisesti signalointimenettely toteutetaan kuitenkin ainoastaan yhden tukiasemaohjaimen alaisuudessa sekä 10 kyseisen tukiasemaohjaimen ja matkapuhelinkeskuksen välillä. Keksinnön mukaisen ratkaisun merkittävin etu on näin ollen, että sen avulla voidaan saada aikaan tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, joka aiheuttaa entistä vähemmän häiriöitä meneillään olevalle yhteydelle, myös sellaisissa tilanteissa, joissa puheenkoodausmenetelmä tai tiedonsiirtonopeus kanavanvaihdon 15 yhteydessä vaihtuu.

Tukiasemaohjaimen sisäiset kanavanvaihdot voivat olla kanavanvaihtoja, joissa liikennekanava vaihtuu kahden eri tukiaseman välillä, tai vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla kanavanvaihto, jossa yhteydelle annetaan käyttöön uusi kanava samasta tukiasemasta, jossa sillä ennestään on ollut käytös-20 sä kanava. Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu käytettäväksi molemmissa ! edellä mainituissa tapauksissa.

: Keksinnön mukaisen menetelmän ja matkaviestinjärjestelmän edul- liset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2 - 5 ja 7 - 12.

25 Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkinomaisesti lähemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista: kuviot 1a - 1b esittävät tekniikan tason mukaista matkaviestinjärjestelmää, ‘ : kuviot 2a - 2c esittävät lohkokaavioita keksinnön mukaisen matka- ’30 viestinjärjestelmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta, kuviot 3a - 3c havainnollistavat haaroitus/summausfunktiota, .· ·. kuviot 4a - 4d havainnollistavat haaroitus/kytkentäfunktiota, ja kuviot 5 ja 6 havainnollistavat keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäistä edullista suoritusmuotoa.

6 109402

Kuviot 2a - 2c esittävät lohkokaavioita keksinnön mukaisen matkaviestinjärjestelmän ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta. Kuvioissa 2a - 2c esitetty matkaviestinjärjestelmä voi olla esimerkiksi GSM-järjestelmä.

Kuvion 2a esittää lähtötilannetta, jossa matkaviestimeltä MS on 5 meneillään yhteys ensimmäisen tietoliikennekanavan CH1 välityksellä matka-, puhelinkeskukseen MSC, ja edelleen matkapuhelinkeskuksen MSC kautta esimerkiksi kiinteän puhelinverkon PSTN tilaajalaitteeseen 1. Tietoliikenneka-. nava CH1, jota on havainnollistettu paksulla yhtenäisellä viivalla, muodostuu kuvion 2a tapauksessa tukiaseman BTS1 ja matkaviestimen MS välisestä ra-10 dio-kanavasta sekä tukiaseman BTS1 ja matkapuhelinkeskuksen MSC välisestä kanavasta. Kuvion 2a tapauksessa tukiaseman BTS1 ja matkapuhelin-! keskuksen väliseen kanavaan kuuluu tukiaseman BTS1 ja tukiasemaohjaimen BSC välinen kanava, tukiasemaohjaimen BSC ja puheenkäsittely-yksikön TRAU1 välinen Ater-rajapinnan kanava Aterl, sekä puheenkäsittely-yksikön 15 TRAU1 ja matkapuhelinkeskuksen MSC välinen A-rajapinnan kanava A1.

Digitaalisen matkaviestinjärjestelmän, kuten esimerkiksi GSM-järjestelmän, vaatima taajuusspektri on riippuvainen radiotiellä käytettävästä siirtonopeudesta. Mitä suurempaa siirtonopeutta radiotiellä käytetään sitä laajempaa taajuusspektriä siihen tarvitaan. Näin ollen kiinteän PSTN/ISDN puhelin-20 verkon (Public Switched Telephone Network / Integrated Services Digital Network) puheenkoodaus, jolla siirretään digitaalista koodattua tietoa 64 kbit/s jo-1 kaista liikennekanavaa kohden, ei yleensä sovellu käytettäväksi radiotiellä. Tä- män vuoksi esimerkiksi GSM-järjestelmän radiotiellä käytetään kiinteän verkon puheenkoodauksen sijasta alhaisen bittinopeuden puheenkoodausmenetelmiä :T: 25 (Half Rate, Full Rate, Enchanced Full Rate). Edellä mainittujen puheenkoo- dausmenetelmien lisäksi GSM-järjestelmässä ollaan ottamassa käyttöön ns. AMR-puheenkoodausmenetelmä (Adaptive Multi Rate), jossa tiedonsiirtonopeus , ·. : voi olla jokin kahdeksasta valinnaisesta nopeudesta.

!.. ‘ Kuvion 2a matkaviestinjärjestelmässä on tukiasemaohjaimen ja mat- 30 kapuhelinkeskuksen välille järjestetty puheenkäsittely-yksiköitä TRAU1 ja ..; · ’ TRAU2, joiden avulla radiotiellä käytettävä puheenkoodaus ja matkapuhelinkes- kuksen käyttämä puheenkoodaus voidaan sovittaa toisiinsa. Puheenkäsittely-’.it yksiköt (transkooderit) huolehtivat näin ollen tarvittavista koodaus, dekoodaus ja

nopeudensovitustoiminnoista. Eli esimerkiksi GSM-järjestelmässä puheenkäsit-• 35 tely-yksiköiden rajapinnat voivat olla 64 kbit/s matkapuhelinkeskukseen MSC

päin, ja 8 kbit/s puolennopeuden puheenkoodauksen yhteydessä (Half Rate) tai 7 109402 16 kbit/s täydennopeuden ja parannetun täydennopeuden puheenkoodauksen yhteydessä (Full Rate, Enhanced Full Rate) tukiasemaohjaimeen päin.

Kun kuvion 2a matkaviestin MS ensimmäistä tietoliikennekanavaa CH1 hyödyntävän yhteyden aikana liikkuu poispäin ensimmäisestä tukiase-5 masta BTS1 ja samalla kohti toista tukiasemaa BTS2 tulee kanavanvaihto toiseen tukiasemaan BTS2 ajankohtaiseksi. Tukiasemaohjain BSC valvoo ensimmäisen tukiaseman BTS1 ja toisen matkaviestimen MS välistä yhteyttä, jolloin se havaitsee yhteyden huononemisen ja tämän vuoksi hipaisee kanavanvaihdon. Kuvion 2a tilanteessa oletetaan, että kanavanvaihto suoritetaan siten, että 10 matkaviestimen MS meneillään oleva yhteys siirretään ensimmäisen tukiaseman BTS1 radiokanavalta toisen tukiaseman BTS2 radiokanavalle.

Kun yhteydelle on valittu käyttöön radiokanava toisesta tukiasemasta BTS2 tarkastavat tukiasemaohjaimen BSC tarkastusvälineet 2 onko myös uusi tukiasema, eli tukiasema BTS2, sen ohjauksessa oleva tukiasema. Tukiasema-15 ohjaimella BSC on myös tiedossa mitä puheenkoodausmenetelmiä ja tiedonsiirtonopeuksia sen ohjauksessa olevilla tukiasemilla on käytettävissään. Näin ollen tukiasemaohjaimen BSC vertailuvälineet 3 voivat verrata ensimmäisessä tukiasemassa BTS1 käytössä ollutta puheenkoodausmenetelmää ja tiedonsiirtonopeutta toisessa tukiasemassa käytettävissä oleviin puheenkoodausmene-20 telmiin ja tiedonsiirtonopeuteen. Vertailuvälineisiin 3 voi olla ohjelmoituna en-’ ’ (: naita määrätty liipaisuehto, mikä täyttyy jos käytössä ollutta puheenkoodausme- netelmää ei ole käytettävissä toisessa tukiasemassa, tai jos toisessa tukiase-massa ei voida käyttää samaa tiedonsiirtonopeutta kuin mitä ensimmäisen tuki-.·. : asemassa on käytetty. Keksinnön mukaisesti tukiasemaohjaimen BSC oh- t!;·'. 25 jausyksikkö 4 saa tiedon tarkastusvälineiden 2 suorittaman tarkastuksen tulok sesta sekä vertailuvälineiden 3 suorittaman vertailun tuloksesta (eli täyttyykö liipaisuehto vai ei). Mikäli tällöin osoittautuu, että: 1) kyseessä on tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa :. · i liipaisuehto ei täyty, ohjaa tukiasemaohjaimen ohjausyksikkö 4 kanavanvaihdon 30 tapahtumaan siten, että tukiasemaohjaimen kytkentäfunktio S2 suorittaa kana-vanvaihdon. Tällöin matkaviestimelle MS meneillään olevalle yhteydelle anne-’**·. taan käyttöön uusi tietoliikennekanava ainoastaan tukiasemaohjaimen BSC ja matkaviestimen MS välillä (eli uusi radiokanava sekä uusi kanava tukiasema-ohjaimen BSC ja uuden tukiaseman BTS2 välillä), eli puheenkäsittely-yksikössä ·/*: 35 ja matkapuhelinkeskuksessa kanava ei vaihdu. Kuvio 2b esittää tilannetta tällai sen kanavanvaihto-operaation jälkeen. Kuvioita 2a ja 2b vertaamalla havaitaan, 8 109402 että Ater rajapinnan kanava sekä A-rajapinnan kanava on yhteydellä pysynyt muuttumattomana kanavanvaihdosta huolimatta.

2) kyseessä on tukiasemaohjaimen BSC sisäinen kanavanvaihto, jossa liipaisuehto täyttyy, ohjaa tukiasemaohjaimen ohjausyksikkö 4 kanavan-5 vaihdon tapahtumaan siten, että matkapuhelinkeskuksen MSC kytkentäfunktio S1 suorittaa kanavanvaihdon. Tällöin signalointi tapahtuu vastaavasti kuin kahden eri tukiasemaohjaimen välisessä kanavanvaihdossa, sillä poikkeuksella, että signalointi tapahtuu ainoastaan yhden tukiasemaohjaimen alaisuudessa sekä kyseessä olevan tukiasemaohjaimen BSC ja matkapuhelinkeskuksen MSC 10 välillä. Kuvioiden 2a - 2c tapauksessa tämä merkitsee, että matkaviestimeltä MS meneillään olevalle yhteydelle annetaan käyttöön uusi kanava myös tukiasemaohjaimen ja matkapuhelinkeskuksen välillä. Näin ollen puheenkäsittely-yksikkö TRAU1, jota on hyödynnetty ensimmäisellä tietoliikennekanavalla CH1 korvataan toisella puheenkäsittely-yksiköllä TRAU2, jota toinen tietoliikennekanava 15 CH2 hyödyntää. Kuvio 2c esittää tilannetta tällaisen kanavanvaihdon jälkeen.

Kuvioita 2a ja 2c vertaamalla havaitaan, että Ater rajapinnan kanava sekä A-rajapinnan kanava on muuttunut kanavanvaihdon yhteydessä.

Kuviot 3a - 3c havainnollistavat haaroitus/summausfunktiota. Kuvioiden 3a-3c haaroitus/summausfunktiota voidaan hyödyntää kuvioiden 2a - 2c 20 matkapuhelinkeskuksen kytkentäfunktiossa S1 kanavanvaihdon suorittamiseksi keksinnön mukaisesti.

:; Kuvion 3a esittämässä alkutilassa haaroitus/summausfunktio välittää • i>t: matkaviestimen yhteyteen liittyviä signaaleja, sekä ylä- että alalinkkisuunnassa, B-tilaajan ja ensimmäisen tietoliikennekanavan CH1 välillä. Alkutilanne vastaa 25 kuviossa 2a esitettyä tilannetta.

Kun matkaviestin on liikkunut kohtaan, jossa tukiasemaohjain Hipaisee kanavanvaihdon, siirtyy haaroitus/summausfunktio kuvion 3b välitilaan, jos-. . sa se aloittaa alalinkkisuunnan datavirran haaroittamisen ensimmäiselle CH1 ja toiselle CH2 tietoliikennekanavalle. Samalla haaroitus/summausfunktio aloittaa ·;· 30 ensimmäiseltä CH1 ja toiselta CH2 tietoliikennekanavalta välittyvän datavirran ;· summaamisen ylälinkkisuunnassa, sekä summatun datavirran välittämisen B- tilaajalle. Kuvion 3b välitila aktivoidaan tyypillisesti hieman ennen kun matka-'. viestimelle välitetään tukiasemavaihtokäsky (Handover Command).

Kun kanavanvaihto on suoritettu onnistuneesti loppuun (Handover ' · ’1 35 Complete) siirtyy haaroitus/summausfunktio kuvion 3c osoittamaan lopputilaan.

Tällöin se välittää sekä datavirtaa ainoastaan toisen, eli uuden tietoliikenneka- 109402 g navan CH2 ja B-tilaajan välillä sekä ylä- että alalinkkisuunnassa. Lopputila vastaa kuvion 2c tilannetta. Kuvioiden 3a - 3c haaroitus/summausfunktion hyödyntäminen kanavanvaihdossa mahdollistaa sen, että tunnetuissa kanavanvaihdoissa tyypillisesti esiintyvän katkoksen pituutta voidaan olennaisesti lyhentää.

5 Haaroitus/summausfunktion hyödyntäminen ylälinkkisuunnan signaa lien summaamiseksi voidaan toteuttaa signaalinkäsittelyllä, jossa a-laki kom-pandoidut 8 bitin näytteet ensin muutetaan 13 bitin lineaarinäytteiksi. Tämän jälkeen 13 bitin lineaarinäytteet voidaan summata toisiinsa. Lopuksi summatut 13 bitin näytteet muutetaan jälleen 8 bitin kompandoiduiksi näytteiksi, jotka väli-10 tetään edelleen suunnassa kohti B-tilaajaa. Alalinkkisuunnassa voidaan sen sijan 64 kbit/s datavirta haaroittaa, eli kopioida sellaisenaan ensimmäiselle CH1 ja toiselle CH2 tietoliikennekanavalle ilman lisäoperaatioita.

Kuviot 4a - 4d havainnollistavat haaroitus/kytkentäfunktiota. Kuvioiden 4a - 4d haaroitus/kytkentäfunktiota voidaan hyödyntää kuvioiden 2a - 2c 15 matkapuhelinkeskuksen MSC kytkentäfunktiossa S1 kanavanvaihdon suorittamiseksi keksinnön mukaisesti. Kuvioiden 4a - 4d haaroitus/kytkentäfunktio on näin ollen vaihtoehto kuvion 3a - 3c haaroitus/summausfunktiolle sikäli, että matkapuhelinkeskuksen kytkentäfunktio S1 voi hyödyntää jompaa kumpaa näistä vaihtoehtoista. Kuvioiden 4a - 4d haaroitus/kytkentäfunktio soveltuu 20 käytettäväksi myös tukiasemaohjaimen BSC kytkentäfunktiossa S2, jolloin sitä keksinnön mukaisesti hyödynnetään niissä tukiasemaohjaimen sisäisissä ka-; navanvaihdoissa, joissa puheenkoodausmenetelmä ei vaihdu.

. Kuvioiden 4a - 4d tapauksessa kanavanvaihto tapahtuu kolmessa : vaiheessa, jolloin kytkentäfunktiolla on alkutilan ja lopputilan välillä kaksi välitilaa.

; 25 Kuviossa 4a on esitetty alkutila, eli tilanne, jossa kuviossa 2a esitetyn matka-

viestimen MS ja matkapuhelinkeskuksen MSC välinen yhteys hyödyntää ensimmäisen tukiaseman BTS1 käyttämää radiokanavaa. Tällöin kompressoitu . , puhesignaali kulkee ensimmäisen tukiaseman BTS1 ja tukiasemaohjaimen BSC

välillä kanavalla CH1. Kun tukiasemaohjain BSC päättää suorittaa tukiasema-•; · ‘ 30 ohjaimen sisäisen kanavanvaihdon lähettää se toiselle tukiasemalle BTS2 ka- !· navan aktivointisanoman (Channel Activation), jonka toinen tukiasema BTS2 kuittaa (Channel Activation Acknowledgement). Tällöin toteutetaan kanavan-\ vaihdon ensimmäinen vaihe.

·;··, Kanavanvaihdon ensimmäisessä vaiheessa haaroi- ‘ : 35 tus/kytkentäfunktio siirtyy kuvion 4a alkutilanteesta kuvion 4b välitilaan 1. Tällöin B-tilaajalta välittyvän alalinkkisuunnan kompressoitu puhesignaali haaroitetaan 10 109402 myös toiselle tietoliikennekanavalle CH2. Ylälinkkisuunnassa B-tilaaja on edelleen haaroitus/kytkentäfunktion toimesta kytketty ainoastaan ensimmäiseen tie-toliikennekanavaan CH1. Tällöin tukiasemaohjain BSC lähettää kanavanvaihto-sanoman (Handover Command) matkaviestimelle tukiaseman BTS1 välityksellä, 5 ja matkaviestin MS virittäytyy tukiaseman BTS2 kanavalle. Kun matkaviestin MS on onnistuneesti virittäytynyt toisen tukiaseman kanavalle, lähettää toinen tukiasema BTS2 tästä tiedon (Handover Detect) tukiasemaohjaimelle BSC. Tällöin toteutetaan kanavanvaihdon toinen vaihe.

Kanavanvaihdon toisessa vaiheessa haaroitus/kytkentäfunktio siirtyy 10 kuvion 4b välitilasta 1 kuvion 4c välitilaan 2. Tällöin haaroitus/kytkentäfunktio kytkee B-tilaajalta välittyvän ylälinkkisuunnan datavirran kanavalta CH1 kanavalle CH2 vaihtokytkinfunktion avulla. Alalinkkisuunnan kompressoidun puhe-: signaalin haaroitus/kytkentäfunktio haaroittaa edelleen ensimmäiselle kanavalle i CH1 ja toiselle kanavalle CH2. Kun kanavanvaihto on suoritettu onnistuneesti 15 loppuun (Handover Complete) toteutetaan kanavanvaihdon kolmas vaihe.

Kanavanvaihdon kolmannessa vaiheessa haaroitus/kytkentäfunktio siirtyy kuvion 4c välitilasta 2 kuvion 4d lopputilaan. Lopputilassa toiselta kanavalta CH2 saadut ylälinkkisuunnan signaalit välittyvät B-tilaajalle ja vastaavasti B-tilaajalta alalinkkisuunnan signaalit välittyvät toiselle kanavalle CH2. Lopputi-20 lanne vastaa kuvion 2b tapausta, jos kanavanvaihto on toteutettu tukiasemaohjaimen kytkentäfunktion S2 toimesta. Tällöin kyseessä on ollut tukiasemaohjai-. ; men sisäinen kanavanvaihto, jossa puheenkoodausmenetelmä ja tiedonsiirton- opeus ei muutu. Jos taas kanavaihto on toteutettu matkapuhelinkeskuksen kyt-/·’ : kentäfunktion S1 toimesta, vastaa lopputilanne kuvion 2c tapausta. Tällöin ky- 25 seessä on ollut tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa puheenkoo-;', dausmenetelmä ja/tai tiedonsiirtonopeus on muuttunut.

» i *

Kuvioiden 4b ja 4c alalinkkisuunnan signaalien haaroitus kanaville CH1 ja CH2 mahdollistaa lyhyemmän katoksen alalinkkisuunnan signaaleissa • · ·, *1 kanavanvaihdon yhteydessä. Haaroituksen ansiosta katkoksen pituus on enää 30 riippuvainen siitä, kuinka nopeasti ja häiriöttömästi matkaviestin kykenee vaih-tamaan ensimmäisen tukiaseman BTS1 kanavalta CH1 toisen tukiaseman BTS2 kanavalle CH2.

i *

Kuviot 5 ja 6 havainnollistavat keksinnön mukaisen menetelmän en-simmäistä edullista suoritusmuotoa. Kuviot 5 ja 6 esittävät esimerkkiä siitä, mi-’·/·· 35 ten keksintöä voidaan soveltaa GSM-järjestelmässä. Vuokaaviossa viitataan kanavanvaihtoon liittyviin signalointisanomiin ja kytkentäfunktion tiloihin. On 11 109402 huomattava että kytkentäfunktion tilavaihdot voivat myös sijoittua eri kohtiin suhteessa signalointisanomiin kuin vuokaaviossa on esitetty. Nämä signaloin-tisanomat ja kytkentäfunktiot ovat esitetty tukiasemaohjaimen BSC kannalta.

Siksi matkapuhelinkeskuksen MSC kytkentäfunktioihin viitattaessa ovat kyt-5 kentäfunktion tilat esitetty katkoviivoilla. Radiorajapinnan signalointisanomat sekä osa MSC-BSC:n ja BSC-BTS:n välisistä signalointisanomista on jätetty pois, koska ne eivät ole oleellisia keksinnön toiminnan kannalta. Vuokaaviossa esitetään onnistunut kanavanvaihto. Mikäli kanavanvaihto epäonnistuu tai joudutaan muutoin epänormaaliin tilaan, toimitaan aivan kuten GSM-! 10 suosituksissa on näiltä osin esitetty.

Alkutilassa (kuvio 5) oletetaan, että yhteys (kuten puhelu) on meneillään, ja että liikenne kulkee ensimmäisen tukiaseman BTS1 kautta. Tukiasemaohjain BSC saa tällöin mittaustuloksia (measurement report) ensimmäiseltä tukiasemalta BTS1 (kohta 400) ilmarajapinnan SACCH-blokin tahdissa 480 15 ms:n välein. Nämä mittaustulokset sisältävät sekä matkaviestimen MS lähettämät alalinkkisuunnan ilmarajapinnan laadusta tehdyt mittausraportit että ensimmäisen tukiaseman BTS1 ylälinkkisuunnan ilmarajapinnan laadusta tekemät mittaustulokset. Mittaustulokset sisältävät raakadataa sekä nykyisen radiokanavan (CH1) että naapuritukiasemien laadusta. Tukiasemaohjaimessa 20 BSC oleva kanavanvaihtoalgoritmi (kohta 401) analysoi jatkuvasti tätä raaka-dataa ja mikäli ilmarajapinnan laadun takia tai esimerkiksi liikennesyistä on edullista suorittaa kanavanvaihto (kohta 402), käynnistetään kanavanvaihto- * »* prosessi ja siirrytään kohtaan 403. Jos vaihtoa ei päätetä tehdä, palataan i\\ kohtaan 400 ja jatketaan mittaustuloksien vastaanottoa ja analysointia.

25 Kohdassa 403 tutkitaan onko kohdetukiasema BTS2 ja sen liikenneka- nava CH2 saman tukiasemaohjaimen BSC ohjauksessa kuin nykyinen tuki-asema BTS1. Tukiasemaohjain BSC pystyy päättelemään matkaviestimen MS tv . lähettämistä mittausraporteista kuuluko kohdetukiasema BTS2 ko. tukiasema ohjaimen BSC alaisuuteen.

30 Mikäli kohdetukiasema on jonkun muun tukiasemaohjaimen tai matka-

i ( puhelinkeskuksen alaisuudessa, lähetetään matkapuhelinkeskukselle MSC

: Handover Required -sanoma (kohta 404), joka sisältää tarvittavat tiedot koh- \( detukiasemasta tai vaihtoehtoisesti listan kohdetukiasemista paremmuusjär- jestyksessä. Kohdassa 405 matkapuhelinkeskus MSC tutkii onko kyseessä » i « ’* ' * 35 matkapuhelinkeskuksen MSC sisäinen vai kahden matkapuhelinkeskuksen välinen kanavanvaihto. Tämän perusteella suoritetaan normaali joko matka- 12 109402 puhelinkeskuksen sisäinen kanavanvaihto (kohta 407) tai kahden matkapuhelinkeskuksen välinen kanavanvaihto (kohta 406). Kummassakin tilanteessa liikennekanavien kytkentä tapahtuu matkapuhelinkeskuksessa ja tällöin voidaan hyödyntää joko haaroitus/summaus- tai haaroitus/kytkinfunktiota alalink-5 kisuunnan kytkentäkatkoksen minimoimiseksi riippumatta siitä ovatko kohde-tukiaseman BTS2:n puheenkoodausmenetelmä ja tiedonsiirtonopeus samat kuin käytössä olevan tukiaseman BTS1 puheenkoodausmenetelmä.

Mikäli kohdassa 403 todetaan että kyseessä on tukiasemaohjaimen BSC sisäinen kanavanvaihto, tutkitaan kohdassa 408 täyttyykö käytössä oleva 10 liipaisuehto. Keksinnön mukaisesti tällöin tarkistetaan onko kohdetukiaseman BTS2 puheenkoodausmenetelmä sama kuin nykyisen tukiaseman BTS1 puheenkoodausmenetelmä. Lisäksi tarkistetaan muuttuuko yhteyden tiedonsiirtonopeus (matkaviestimen ja tukiasemaohjaimen välillä), mikäli kanavanvaihto suoritetaan. Jos kanavanvaihto johtaisi tilanteeseen, jossa puheenkoodaus-15 menetelmä tai tiedonsiirtonopeus muuttuu (tai jossa molemmat yhtäaikaa muuttuvat), merkitsee tämä, että liipaisuehto täyttyy. Edellä mainittujen tietojen selvittäminen on mahdollista, sillä tukiasemaohjaimella BSC on aina tieto sekä käytössä olevien tukiasemien että kohdetukiasemien sallituista puheenkoo-dausmenetelmistä sekä käytettävissä olevista tiedonsiirtonopeuksista.

20 Mikäli todetaan että liipaisuehto ei täyty tukiasemavaihdon yhteydessä, suoritetaan normaali tukiasemaohjaimen BSC sisäinen kanavanvaihto, mikä on esitetty kohdissa 409 - 418. Aluksi kohdassa 409 aktivoidaan liikenneka-nava kohdetukiasemaan (channel activation), jolloin kohdetukiasema BTS2 v : kuittaa tämän (channel activation acknowledgement) kohdassa 410, kun uusi 25 liikennekanava on aktivoitu sekä ilma- että abis-rajapinnoille. Tukiasemaoh-jaimen BSC saadessa kanavanaktivoinnin kuittauksen asetetaan tukiasema-; ohjaimen BSC liikennekanavien haaroitus/kytkentäfunktio välitilaan 1 (kts. ku- vio 4b). Seuraavaksi matkaviestimelle lähetetään käytössä olevan tukiaseman BTS1 kautta kanavanvaihtokomento (handover command) ja sen saatuaan >t . 30 matkaviestin MS virittäytyy kohdetukiaseman BTS2 uudelle kanavalle CH2.

Kohdetukiaseman BTS2 havaitessa matkaviestimen Handover Access - • *

·;·* purskeen lähettää se sanoman (handover detect) tukiasemaohjaimelle BSC

*:· (kohta 413). Tässä vaiheessa tukiasemaohjaimen BSC haaroi- tus/kytkentäfunktio asetetaan välitilaan 2 (kohta 414) ja näin myös ylälinkki-35 suunnan data välittyy toisen tukiaseman BTS2 kautta. Kun kanavanvaihto on suoritettu onnistuneesti, matkaviestin lähettää toisen tukiaseman BTS2 kautta 13 109402

Handover Complete -sanoman (kohta 415). Tämän jälkeen haaroi-tus/kytkentäfunktio voidaan asettaa lopputilaan, koska enää ei ole pelkoa siitä että matkaviestin palaa ensimmäisen tukiaseman BTS1 kanavalle epäonnistuneen signaloinnin takia. Lopuksi tukiasemaohjain BSC lähettää kohdassa 417 5 ensimmäiselle tukiasemalle BTS1 RF-kanavan vapautussanoman (RF channel release) jonka tukiasema kuittaa (RF channel release acknowledgement) kanavan vapautettuaan (kohta 418).

Mikäli kohdassa 408 huomataan että liipaisuehto täyttyy tukiasema-vaihdon yhteydessä, suoritetaan matkapuhelinkeskuksen MSC ohjaama tuki-10 asemaohjaimen BSC sisäinen kanavanvaihto joka on esitetty kuviossa 6.

Aluksi tukiasemaohjain BSC lähettää kohdassa 500 matkapuhelinkeskukselle MSC sanoman jossa ilmaistaan tarve tukiasemavaihdolle (handover required).

Tästä sanomasta käy ilmi mm. nykyisen tukiaseman BTS1 kanava, nykyinen puheenkoodausmenetelmä sekä uuden tukiaseman BTS2 tunniste (cell identi-15 fier) tai vaihtoehtoisesti lista paremmuusjärjestyksessä uusista tukiasemista (cell identifier list). Seuraavaksi kohdassa 501 matkapuhelinkeskus MSC lähettää tukiasemaohjaimelle BSC: kanavanvaihtopyyntösanoman (handover request), joka sisältää tiedot mm. nykyisen tukiaseman BTS1 kanavasta, nykyisestä puheenkoodausmenetelmästä sekä uuden tukiaseman BTS2 tunnis-20 teen (cell identifier). Tavallisessa kahden tukiasemaohjaimen BSC välisessä kanavanvaihdossa tämä sanoma lähetetään kohde-tukiasemaohjaimelle, mutta kun kyseessä on tukiasemaohjaimen sisäisestä kanavanvaihdosta sa-noma lähetetään nykyiselle tukiasemaohjaimelle BSC. Kohdassa 502 aktivoi-: daan liikennekanava kohdetukiasemaan BTS2 (channel activation), jolloin 25 kohdetukiasema BTS2 kuittaa tämän (channel activation acknowledgement) kohdassa 503, kun uusi liikennekanava on aktivoitu sekä ilmarajapinnalle että abis-rajapinnalle. Seuraavaksi tukiasemaohjain BSC kuittaa kanavanvaihto-pyyntösanoman matkapuhelinkeskukselle MSC kohdassa 504. Tämä kuittaus sisältää mm. matkaviestimelle välitettävän kanavanvaihtokomennon (handover , . 30 command), uuden tukiaseman BTS2 kanavan sekä uuden puheenkoodaus- ; / menetelmän. Kohdassa 505 asetetaan kytkentäfunktio välitilaan (tällöin olete taan, että kuvion 6 vuokaavion yhteydessä hyödynnetään nimenomaan kuvi-··· oiden 3a - 3c haaroitus/summaus kytkentäfunktiota).

Seuraavaksi matkapuhelinkeskus MSC lähettää kohdassa 506 matka-35 viestimelle MS tukiasemaohjaimen BSC ja käytössä olevan tukiaseman BTS1 ·;·: kautta kanavanvaihtokomennon (handover command), ja sen saatuaan mat- 14 109402 kaviestin MS virittäytyy kohdetukiaseman BTS2 uudelle kanavalle CH2. Uuden tukiaseman BTS2 havaitessa matkaviestimen Handover Access -purskeen lähettää kohdetukiasema BTS2 sanoman (handover detect) matkapuhelinkeskukselle MSC tukiasemaohjaimen BSC kautta (kohta 507).

5 Kun kanavanvaihto on suoritettu onnistuneesti, matkaviestin MS lähet tää uuden tukiaseman BTS2 kautta Handover Complete -sanoman jonka tukiasemaohjain BSC välittää edelleen matkapuhelinkeskukselle MSC (kohta 509). Tämän jälkeen kytkentäfunktio asetetaan lopputilaan kohdassa 510. Lopuksi vapautetaan alkuperäisen tukiaseman BTS1 liikennekanava kohdissa 10 511 - 514. Ensiksi matkapuhelinkeskus MSC lähettää Clear Command -sanoman kohdassa 511. Sitten tukiasemaohjain BSC lähettää kohdassa 512 alkuperäiselle tukiasemalle BTS1 RF-kanavan vapautussanoman (RF channel release) jonka tukiasema kuittaa (RF channel release acknowledgement) kanavan vapautettuaan (kohta 513) ja lopuksi matkapuhelinkeskukselle MSC 15 lähetetään Clear Complete -sanoma (kohta 514).

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn 20 keksinnön suojapiiristä ja hengestä. 1

» I

Claims (13)

109402

1. Menetelmä matkaviestimen ja matkapuhelinkeskuksen välisen yhteyden hyödyntämän tietoliikennekanavan vaihtamiseksi matkaviestinjär- 5 jestelmässä, jossa mainittu tietoliikennekanava muodostuu matkaviestimen sekä tukiaseman välisestä radiokanavasta sekä tukiaseman ja matkapuhelinkeskuksen välisestä kanavasta, tunnettu siitä, että menetelmässä: valitaan mainitun yhteyden käyttöön uusi radiokanava, tarkistetaan onko kyseessä tukiasemaohjaimen sisäinen kanavan-10 vaihto, jossa uutta radiokanavaa käyttävä tukiasema ja aikaisempaa radiokanavaa käyttävä tukiasema ovat saman tukiasemaohjaimen ohjauksessa, tarkistetaan täyttyykö ennalta määrätty liipaisuehto, joka liipaisuehto täyttyy, kun joko puheenkoodausmenetelmä tai tiedonsiirtonopeus muuttuu tai kun molemmat yhtä aikaa muuttuvat kanavanvaihdon yhteydessä, ja 15 ohjataan matkapuhelinkeskuksen kytkentäfunktiota suorittamaan kanavanvaihdon, mikäli suoritetut tarkistukset osoittavat, että kyseessä on tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa liipaisuehto täyttyy.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan tukiasemaohjaimen kytkentäfunktiota suorittamaan mai- 20 nitun kanavanvaihdon, mikäli suoritetut tarkistukset osoittavat, että kyseessä on tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, jossa liipaisuehto ei täyty.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkapuhelinkeskuksen tai tukiasemaohjaimen kytkentäfunktion ‘‘ t' ohjaus kanavanvaihdon suorittamiseksi käsittää: *;·1 25 ensimmäisen vaiheen, jossa aloitetaan matkapuhelinkeskuksen alalinkkisuunnassa matkaviestimelle lähettämien tietoliikennesignaalien haa-v : roittaminen kytkentäfunktiossa siten, että mainitut signaalit välittyvät mainitulta kytkentäfunktiolta edelleen sekä aikaisempaa radiokanavaa käyttävälle tukiasemalle että uutta radiokanavaa käyttävälle tukiasemalle, : 30 toisen vaiheen, jossa keskeytetään kytkentäfunktiossa aikaisempaa .··. radiokanavaa käyttävältä tukiasemalta välittyneiden tietoliikennesignaalien välittäminen ylälinkkisuunnassa ja aloitetaan uutta radiokanavaa käyttävän ···:’ tukiaseman mainitulta matkaviestimeltä vastaanottamien tietoliikennesignaali- en välittäminen ylälinkkisuunnassa, ja 109402 kolmannen vaiheen, jossa keskeytetään kytkentäfunktiossa matkapuhelinkeskuksen alalinkkisuunnassa matkaviestimelle lähettämien tietoliiken-nesignaalien välittäminen aikaisempaa radiokanavaa käyttävälle tukiasemalle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että mainittuun ensimmäiseen vaiheeseen siirrytään, kun uutta radiokanavaa käyttävässä tukiasemassa on aktivoitu radiokanava mainitun yhteyden käyttöön, toiseen vaiheeseen siirrytään kun uutta radiokanavaa käyttävä tukiasema detektoi, että matkaviestin on virittynyt uudelle radiokanavalle, ja kolmanteen vaiheeseen siirrytään kun matkaviestin vahvistaa siirtyneensä 10 käyttämään uutta radiokanavaa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkapuhelinkeskuksen kytkentäfunktion ohjaus kanavanvaihdon suorittamiseksi käsittää: ensimmäisen vaiheen, jossa aloitetaan alalinkkisuunnassa matka-15 viestimelle lähetettävien tietoliikennesignaalien haaroittaminen kytkentäfunktiossa siten, että mainitut signaalit välittyvät mainitulta kytkentäfunktiolta edelleen sekä aikaisempaa radiokanavaa käyttävälle tukiasemalle että uutta radiokanavaa käyttävälle tukiasemalle, ja aikaisempaa radiokanavaa käyttävän tukiaseman sekä uutta radiokanavaa käyttävän tukiaseman ylälinkkisuunnassa 20 lähettämien tietoliikennesignaalien summaaminen kytkentäfunktiossa ja summattujen signaalien välittäminen edelleen, ja toisen vaiheen, jossa keskeytetään kytkentäfunktiossa signaalien välittäminen matkapuhelinkeskuksen ja aikaisempaa radiokanavaa käyttävän | :,i'· tukiaseman välillä sekä ylä-että alalinkkisuunnassa.

6. Matkaviestinjärjestelmä, johon kuuluu: •. · matkapuhelinkeskus (MSC), :·. matkapuhelinkeskukseen (MSC) ensimmäisen tietoliikennekanavan (CH1) välityksellä yhteydessä oleva matkaviestin (MS), ja ohjausvälineitä (4) kanavanvaihdon ohjaamiseksi matkaviestimen , . 30 (MS) ja matkapuhelinkeskuksen (MSC) välisen yhteyden käytössä olevan en- simmäisen tietoliikennekanavan (CH1) korvaamiseksi toisella tietoliikenneka-; · ‘ navalla (CH2), tunnettu siitä, että järjestelmään edelleen kuuluu: ·· vertailuvälineitä (3), jotka vertaavat ensimmäisellä tietoliikenneka- navalla (CH1) käytössä olevaa puheenkoodausmenetelmää ja tiedonsiirtono-35 peutta toisella tietoliikennekanavalla (CH2) käytettävissä olevaan yhteen tai useampaan puheenkoodausmenetelmään ja tiedonsiirtonopeuteen, sen sei- 109402 vittämiseksi täyttyykö ennalta määrätty liipaisuehto, joka liipaisuehto täyttyy, jos toisella tietoliikennekanavalla (CH2) ei ole käytettävissä ensimmäisellä j tietoliikennekanavalla (CH1) käytössä olevaa puheenkoodausmenetelmää, ja/tai jos toisella tietoliikennekanavalla (CH2) on eri tiedonsiirtonopeus kun 5 ensimmäisellä tietoliikennekanavalla (CH1) käytössä oleva tiedonsiirtonopeus, tarkastusvälineitä (2), jotka tarkastavat onko kyseessä tukiasemaohjaimen (BSC) sisäinen kanavanvaihto, jossa ensimmäistä tietoliikennekana-vaa (CH1) välittävä tukiasema (BTS1) on saman tukiasemaohjaimen (BSC) ohjauksessa kuin toista tietoliikennekanavaa (CH2) välittävä tukiasema 10 (BTS2), ja että ohjausvälineet (4) ohjaavat matkapuhelinkeskuksen (MSC) kytke ntäfunktiota (S1) suorittamaan mainitun kanavanvaihdon, mikäli vertailuväli-neet (3) ja tarkastusvälineet (2) osoittavat, että kyseessä on tukiasemaohjaimen (BSC) sisäinen kanavanvaihto, jossa liipaisuehto täyttyy.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tun nettu siitä, että ohjausvälineet (4) ohjaavat tukiasemaohjaimen (BSC) kytkentäfunktiota (S2) suorittamaan mainitun kanavanvaihdon, mikäli vertailu-välineet (3) ja tarkastusvälineet (2) osoittavat, että kyseessä on tukiasemaohjaimen (BSC) sisäinen kanavanvaihto, jossa liipaisuehto ei täyty.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että tukiasemaohjaimen (BSC) ja vastaavasti matkapuhelinkeskuksen kytkentäfunktio (S1, S2) on ohjattavissa ainakin: ensimmäiseen tilaan, jossa kytkentäfunktio (S1, S2) alalinkkisuun-25 nassa haaroittaa matkaviestimelle (MS) lähetettävät tietoliikennesignaalit en-simmäistä tietoliikennekanavaa (CH1) välittävälle tukiasemalle (BTS1) ja toista v ' tietoliikennekanavaa (CH2) välittävälle tukiasemalle (BTS2), ja jossa kytkentä- ν' ·' funktio (S1, S2) ylälinkkisuunnassa välittää ainoastaan ensimmäistä tietoliiken nekanavaa (CH1) välittävän tukiaseman (BTS1) mainitulta matkaviestimeltä 30 (MS) vastaanottamat signaalit edelleen matkapuhelinkeskukselle (MSC), • § .···. toiseen tilaan, jossa kytkentäfunktio (S1, S2) alalinkkisuunnassa haa roittaa matkaviestimelle (MS) lähetettävät tietoliikennesignaalit ensimmäistä tie-toliikennekanavaa (CH1) välittävälle tukiasemalle (BTS1) ja toista tietoliikenne-kanavaa (CH2) välittävälle tukiasemalle (BTS2), ja jossa kytkentäfunktio (S1, ··. 35 S2) ylälinkkisuunnassa välittää ainoastaan toista tietoliikennekanavaa (CH2) • M 109402 välittävän tukiaseman (BTS2) mainitulta matkaviestimeltä (MS) vastaanottamat j signaalit edelleen matkapuhelinkeskukselle (MSC), ja kolmanteen tilaan, jossa kytkentäfunktio (S1, S2) alalinkkisuunnassa välittää matkaviestimelle (MS) lähetettävät tietoliikennesignaalit ainoastaan 5 toista tietoliikennekanavaa (CH2) välittävälle tukiasemalle (BTS2), ja jossa kytkentäfunktio (S1, S2) ylälinkkisuunnassa välittää ainoastaan toista tietoliikenne-kanavaa (CH2) välittävän tukiaseman (BTS2) mainitulta matkaviestimeltä (MS) vastaanottamat signaalit edelleen matkapuhelinkeskukselle (MSC), ja että ohjausvälineet (4) ohjaavat kytkentäfunktiota (S1, S2) suoritta-10 maan mainitun kanavanvaihdon siten, että kytkentäfunktio (S1, S2) käy läpi mainitut kolme tilaa.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen matkaviestinjäijestelmä, t u n -I nettusiitä, että matkapuhelinkeskuksen (MSC) kytkentäfunktio (S1) on ohjattavissa 15 ainakin: ensimmäiseen tilaan, jossa kytkentäfunktio (S1) alalinkkisuunnassa haaroittaa matkaviestimelle (MS) lähetettävät tietoliikennesignaalien siten, että mainitut signaalit välittyvät mainitulta kytkentäfunktiolta edelleen sekä ensimmäistä tietoliikennekanavaa (CH1) välittävälle tukiasemalle (BTS1) että toista 20 tietoliikennekanavaa (CH2) välittävälle tukiasemalle (BTS2), ja jossa kytkentäfunktio (S1) ylälinkkisuunnassa summaa ensimmäistä tietoliikennekanavaa (CH1) välittävän tukiaseman (BTS1) mainitulta matkaviestimeltä (MS) vas-| ;;; taanottamat signaalit ja toista tietoliikennekanavaa (CH2) välittävän tukiase- *;’/ man (BTS2) mainitulta matkaviestimeltä (MS) vastaanottamat signaalit, ja vä- '··' 25 littaa summatut signaalit edelleen, ja : toiseen tilaan, jossa kytkentäfunktio (S1) alalinkkisuunnassa välittää : ·' matkaviestimelle (MS) lähetettävät tietoliikennesignaalit ainoastaan toista tietolii- v ·' kennekanavaa välittävälle tukiasemalle (BTS2), ja jossa kytkentäfunktio (S1) ylälinkkisuunnassa välittää ainoastaan toista tietoliikennekanavaa (CH2) välittä-: 30 vän tukiaseman (BTS2) mainitulta matkaviestimeltä vastaanottamat signaalit edelleen. · ' 10. Jonkin patenttivaatimuksen 6 - 9 mukainen matkaviestinjärjestel- · mä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäistä tietoliikennekanavaa (CH1) välittävä tukiasema ja mainittu toista tietoliikennekanavaa (CH2) välittä-.:. 35 vä tukiasema muodostuvat samasta tukiasemasta. 109402

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6 - 9 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäistä tietoliikennekanavaa (CH1) välittävä tukiasema ja mainittu toista tietoliikennekanavaa (CH2) välittävä tukiasema muodostuvat keskenään eri tukiasemista (BTS1, BTS2).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 6-11 mukainen matkaviestinjär jestelmä, tunnettu siitä, että mainittu matkaviestinjärjestelmä on digitaalinen matkaviestinjärjestelmä, jossa matkaviestin (MS) ja matkapuhelinkeskus (MSC) hyödyntävät eri puheenkoodausmenetelmiä, ja että ensimmäiselle (CH1) ja toiselle (CH2) tietoliikennekanavalle on järjestetty puheenkäsittely-10 yksiköt (TRAU1, TRAU2), jotka suorittavat koodaus ja dekoodausoperaatiot puhesignaalien välittämiseksi matkaviestimen (MS) ja matkapuhelinkeskuksen (MSC) välillä.

13. Tukiasemaohjain, joka käsittää: ohjausvälineitä (4) kanavanvaihdon ohjaamiseksi matkaviestimen 15 (MS) ja matkapuhelinkeskuksen (MSC) välisen yhteyden käytössä olevan ensimmäisen tietoliikennekanavan (CH1) korvaamiseksi toisella tietoliikenneka-navalla (CH2), tunnettu siitä, että tukiasemaohjain edelleen käsittää: vertailuvälineitä (3) matkaviestimen (MS) ensimmäisellä tietoliiken-nekanavalla (CH1) käyttämän puheenkoodausmenetelmän ja tiedonsiirtono-20 peuden vertaamiseksi toisella tietoliikennekanavalla (CH2) käytettävissä olevaan yhteen tai useampaan puheenkoodausmenetelmään ja toisella tietoliikennekanavalla (CH2) käytettävissä olevaan tiedonsiirtonopeuteen, sen selvittämiseksi täyttyykö ennalta määrätty liipaisuehto, joka liipaisuehto täyttyy jos toisella tietoliikennekanavalla (CH2) ei ole käytettävissä ensimmäisellä tietolii-25 kennekanavalla (CH1) käytössä olevaa puheenkoodausmenetelmää, ja/tai jos toisella tietoliikennekanavalla (CH2) on eri tiedonsiirtonopeus kun ensimmäi- • I * v · sellä tietoliikennekanavalla (CH1) käytössä oleva tiedonsiirtonopeus, : tarkastusvälineitä (2), jotka tarkastavat onko kyseessä tukiasema ohjaimen (BSC) sisäinen kanavanvaihto, jossa ensimmäistä tietoliikennekana-; : 30 vaa (CH1) välittävä tukiasema (BTS1) ja toista tietoliikennekanavaa (CH2) vä- . ·, liitävä tukiasema (BTS2) ovat mainitun tukiasemaohjaimen ohjauksessa, ja ; ‘ että ohjausvälineet (4) ohjaavat matkapuhelinkeskuksen (MSC) kyt- ·· kentäfunktiota (S1) suorittamaan mainitun kanavanvaihdon, mikäli vertailuväli- : neet (3) ja tarkastusvälineet (2) osoittavat, että kyseessä on tukiasemaohjai- :. 35 men (BSC) sisäinen kanavanvaihto, jossa liipaisuehto täyttyy. i 109402