FI110548B - Menetelmä ja mittauslaitteisto kulmanopeuseron määrittämiseksi - Google Patents

Menetelmä ja mittauslaitteisto kulmanopeuseron määrittämiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI110548B
FI110548B FI20011959A FI20011959A FI110548B FI 110548 B FI110548 B FI 110548B FI 20011959 A FI20011959 A FI 20011959A FI 20011959 A FI20011959 A FI 20011959A FI 110548 B FI110548 B FI 110548B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
encoder
pulse
measuring device
pulses
produced
Prior art date
Application number
FI20011959A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20011959A0 (fi
Inventor
Pasi Tynninen
Pertti Arjanne
Original Assignee
Metso Paper Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Metso Paper Inc filed Critical Metso Paper Inc
Priority to FI20011959A priority Critical patent/FI110548B/fi
Publication of FI20011959A0 publication Critical patent/FI20011959A0/fi
Priority to DE10297172T priority patent/DE10297172T5/de
Priority to PCT/FI2002/000782 priority patent/WO2003031297A1/en
Priority to AT0920802A priority patent/AT501517B1/de
Application granted granted Critical
Publication of FI110548B publication Critical patent/FI110548B/fi

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H18/00—Winding webs
    • B65H18/08—Web-winding mechanisms
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H23/00—Registering, tensioning, smoothing or guiding webs
    • B65H23/04—Registering, tensioning, smoothing or guiding webs longitudinally
    • B65H23/044—Sensing web tension
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H23/00—Registering, tensioning, smoothing or guiding webs
    • B65H23/04—Registering, tensioning, smoothing or guiding webs longitudinally
    • B65H23/18—Registering, tensioning, smoothing or guiding webs longitudinally by controlling or regulating the web-advancing mechanism, e.g. mechanism acting on the running web
    • B65H23/195—Registering, tensioning, smoothing or guiding webs longitudinally by controlling or regulating the web-advancing mechanism, e.g. mechanism acting on the running web in winding mechanisms or in connection with winding operations
    • B65H23/1955—Registering, tensioning, smoothing or guiding webs longitudinally by controlling or regulating the web-advancing mechanism, e.g. mechanism acting on the running web in winding mechanisms or in connection with winding operations and controlling web tension
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H2220/00—Function indicators
    • B65H2220/09—Function indicators indicating that several of an entity are present
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H2301/00—Handling processes for sheets or webs
    • B65H2301/40—Type of handling process
    • B65H2301/41—Winding, unwinding
    • B65H2301/414—Winding
    • B65H2301/4148—Winding slitting
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H2513/00—Dynamic entities; Timing aspects
    • B65H2513/10—Speed
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H2513/00—Dynamic entities; Timing aspects
    • B65H2513/10—Speed
    • B65H2513/11—Speed angular
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H2515/00—Physical entities not provided for in groups B65H2511/00 or B65H2513/00
    • B65H2515/30—Forces; Stresses
    • B65H2515/31—Tensile forces
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H2553/00—Sensing or detecting means
    • B65H2553/51—Encoders, e.g. linear
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
    • B65H2557/00—Means for control not provided for in groups B65H2551/00 - B65H2555/00
    • B65H2557/30—Control systems architecture or components, e.g. electronic or pneumatic modules; Details thereof
    • B65H2557/33—Control systems architecture or components, e.g. electronic or pneumatic modules; Details thereof for digital control, e.g. for generating, counting or comparing pulses

Landscapes

  • Length Measuring Devices With Unspecified Measuring Means (AREA)

Description

1 110548
MENETELMÄ JA MITTAUSLAITTEISTO KULMANOPEUSERON MÄÄRITTÄMISEKSI
Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukai-5 nen menetelmä liikkuvan rainan, erityisesti paperirainan käsittelyssä käytettävien pyörivien elinten keskinäisen pyörimisliikkeen mittaamiseksi. Keksintö kohdistuu lisäksi patenttivaatimuksen 15 johdanto-osan mukaisesti menetelmän toteuttavaan mittauslaitteistoon.
10 Nykyisten paperinvalmistus- ja jälkikäsittelyprosessien suuret rata-nopeudet asettavat erittäin kovia vaatimuksia ohjausjärjestelmille, joilla ohjataan paperirainan liikettä rummuista, sylintereistä, teloista ja muista vastaavista pyörivistä elimistä muodostuvalla radalla. Ratakatkojen välttämiseksi ja/tai paperirainan ominaisuuksien säätämiseksi ohjaus- 15 järjestelmä tarvitsee tarkkaa mittaustietoa paperirainan kanssa kosketuksissa olevien elinten pyörintänopeuksista. Useissa tapauksissa merkittävää on tuntea erityisesti pyörivien elinten kulmanopeuksien ja siten edelleen niiden kehänopeuksien tarkka keskinäinen ero, joka nopeus-ero vaikuttaa mainittujen elinten paperirainaan kohdistamiin voimiin.
20
Pyörintänopeuksien tarkka hallinta on erityisen tärkeää paperirainan kiinnirullauksessa. Kiinnirullauksessa suoraan paperikoneelta, tai siihen jatkuvatoimisesti on-line-tyyppisesti liitetyltä paperin jälkikäsittely-laitteistolta, tai erilliseltä off-line-tyyppiseltä jälkikäsittelylaitteistolta tule-v:*25 vaa useita metrejä leveää jatkuvaa paperirainaa rullataan peräkkäisiksi ! konerulliksi rullausytimien, ns. tampuuritelojen ympärille. Nämä olen- .*·*: naisesti paperin tuotantoleveyden mukaiset suuret konerullat, ns. tam- puurit toimivat eräänlaisina paperirainan välivarastoina off-line-tyyppisten jälkikäsittelyprosessien välillä. Kiinnirullauksen onnistuminen • · ,...30 on keskeistä konerullille tallennetun paperirainan laadun säilyttämiseksi *' mahdollisimman korkeatasoisena jatkokäsittelyjä varten.
Kiinnirullaimissa tunnetaan useita erityyppisiä ratkaisuja, joista nykyisin suurikokoisia ja -massaisia konerullia kiinni rullattaessa yleisesti käytet-:“ ‘>35 ty rullaintyyppi on ns. keskiökäyttöavusteinen rullain. Em. rullaintyypis- sä käytetään joko kiinteäasemaista tai liikkuvaa keskiökäytöllä varus-tettua rullaussylinteriä ja rullausasemassa siihen nähden ns. nippi-'···; kontaktissa olevaa kasvavaa konerullaa. Paperiraina ohjataan kone- * > I » · 2 110548 rullalle mainitun rullaussylinterin ja muodostuvan konerullan välisen nipin kautta. Keskiökäyttöavusteisissa rullaimissa konerullan rullaus-ytimenä toimivalle tampuuritelalle on rullaustapahtuman hallinnan parantamiseksi järjestetty oma erillinen keskiökäyttönsä sen lisäksi, 5 että em. rullaussylinteriä pyöritetään keskiökäytöllä.
Keskiökäyttöavusteisissa kiinnirullaimissa rullauksessa muodostuvan konerullan ominaisuuksiin vaikutetaan rullausprosessin aikana tunnetulla tavalla hallintasuureilla, joita ovat esim. ennen nippiä ja rullaus-10 sylinteriä määritetty paperirainan ratakireys, rullausnipin nippivoima (viivakuorma) sekä konerullan keskiökäyttönsä avulla paperirainaan kohdistama kehävoima.
Hakijan aikaisemmassa patenttihakemuksessa WO 99/37567 on esitet-15 ty eräs menetelmä kiinnirullaukseen säätämiseksi keskiökäyttöisissä kiinnirullaimissa, jossa menetelmässä muodostuvan konerullan säteen suuntaisen tiheyttä määritetään jatkuvasti tai tietyin väliajoin, ja mainittua konerullan tiheysarvoa käytetään edelleen hyväksi kiinnirullauksen takaisinkytketyssä säädössä pyrkien kullekin paperilaadulle etukäteen 20 määritettyyn optimaaliseen konerullan säteensuuntaiseen tiheys-profiiliin.
Muodostuvan konerullan säteensuuntaisen tiheyden määrittämiseksi tarvitaan tieto konerullan ajan funktiona tapahtuvasta massan muutok-/”25 sesta. Massan muutos voidaan laskea kun tunnetaan paperirainan le- • veys, neliömassa sekä konerullalle rullautuvan rainan nopeus. Rainan nopeus saadaan selville tunnetulla tavalla esimerkiksi mittaamalla vakiohalkaisijan omaavan rullaussylinterin pyörimisnopeutta. Kone-rullan massan määrityksen kannalta rainan leveys voidaan olettaa ...30 vakioksi ja tunnetuksi. Kiinnirullautuvan rainan neliömassa voidaan ’··*’ myös useimmiten olettaa tunnetuksi ja vakioksi, mutta tarvittaessa se on mahdollista myös mitata sinänsä tunnettua tekniikkaa käyttäen esi-” ” merkiksi rainan kulkusuunnassa ennen rullaussylinteriä sijoitetulla ...: anturilla.
:* * ’ 35 ....: Konerullan kokeman massan muutoksen lisäksi konerullan tiheyden määrittämistä varten tarvitaan tieto myös konerullan vastaavana aikana '···*’ kokemasta tilavuuden muutoksesta.
3 110548
Eräs sinänsä tunnettu, ja esimerkiksi hakijan em. patenttihakemuksessa WO/9937567 esitetty menetelmä konerullan tilavuuden määrittämiseksi perustuu konerullan pyörimisnopeuden tarkkaan määrittämi-5 seen tunnettaessa konerullalle saapuvan paperirainan nopeus. Tämä menetelmä perustuu siihen tosiasiaan, että konerullan tilavuuden ja säteen kasvaessa kiinnirullauksen edistyessä myös konerullan kehän pituus muuttuu, mikä muutos voidaan edelleen havaita konerullan pyörimisnopeuden hitaana alenemisena.
10
Eräs tekniikan tasosta tunnettu tapa pyörivien elinten keskinäisen nopeuseron määrittämiseksi perustuu mainittujen elimien pyörähdys-akseleille asennettujen pulssiantureiden pulssien lukumäärän vertailuun seuraavassa selostetulla tavalla. Esimerkkinä seuraavassa käyte- 15 tään konerullan ja rullaussylinterin pyörimisnopeuden eron mittaamista tavalla, joka on esitetty esimerkiksi artikkelissa ’’Measurement of Paper Roll Density during Winding”, L.G. Eriksson, C. Lydig, J.Ä. Viglund, TAPPI Journal, Tammikuu 1983, sivut 63-66.
20 Rullaussylinterin yhteyteen on järjestetty ensimmäinen korkean resoluution omaava pulssianturi, joka ensimmäinen pulssianturi tuottaa esimerkiksi 5000 pulssia jokaista rullaussylinterin täyttä kierrosta kohti. Muodostuvan konerullan yhteyteen on järjestetty toinen pulssianturi, joka toinen pulssianturi tuottaa esimerkiksi yhden pulssin jokaista kone-/:’25 rullan täyttä kierrosta kohti. Määrittämällä toisen pulssianturin aina kah- i den peräkkäisen pulssin välisenä aikana mainitulta ensimmäiseltä ·:·. pulssianturilta saatavien pulssien määrä, voidaan havaita ja määrittää konerullan ja rullaussylinterin pyörimisnopeuksien muutokset toistensa ..... suhteen. Absoluuttiset pyörimisnopeudet saadaan selville laskemalla ...30 pulssien määrää tietyllä tunnetulla aikavälillä.
• ♦
Tilanteessa, jossa nippikontaktissa olevien konerullan ja rullaus-sylinterin kehänopeudet ovat samat, mainitun toisen pulssianturin kah-den peräkkäisen pulssin välisenä aikana mainitulta ensimmäiseltä .•*35 pulssianturilta saatavat pulssit kuvaavat muodostuvan konerullan kehän pituutta suhteessa rullaussylinterin tunnettuun kehän pituuteen, jolloin mittausta voidaan käyttää konerullan säteen/halkaisijan ja sitä kautta tilavuuden määrittämiseen. Tätä tietoa voidaan edelleen käyttää 4 110548 tunnetulla tavalla hyväksi konerullan tiheyden määrittämisessä ja sen avulla suoritettavassa kiinnirullauksen säädössä.
Edellä selostetulla tekniikan tason mukaisella tavalla pulssiantureita 5 hyväksikäyttävän mittauksen tarkkuutta rajoittaa kuitenkin aina mainitun toisen anturin yhtä kierrosta kohti tuottamien pulssien lukumäärä, joka on tyypillisesti teollisuusolosuhteisiin sopivissa anturityypeissä luokkaa 5000 pulssia/kierros. Koska pulssien lukumäärää, eli pulssi-anturien resoluutiota, ei voida rajattomasti kasvattaa, niin ongelmaa 10 onkin käytännössä pyritty kiertämään lisäämällä mittausaikaa, ts. laskemalla rullaussylinteriin kytketyn ensimmäisen pulssianturin antamien pulssien määrää useampaa konerullan kierrosta kohti, ja siten keski-arvottamalla mittaustulosta useamman kierroksen yli mittaustarkkuuden parantamiseksi. Tämän seurauksena mittaustulosta hyväksikäyttä-15 vän säätöjärjestelmän reaaliaikaisuus luonnollisesti kuitenkin kärsii, koska mittaustulos saadaan tällöin vasta aikaviiveen jälkeen.
Nyt käsillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on aikaansaada uusi menetelmä pyörivien elinten keskinäisen pyörimisliikkeen 20 mittaamiseksi, jolla menetelmällä saavutetaan edellä kuvattua tekniikan tason mukaista ratkaisua merkittävästi parempi mittaustarkkuus, ja jonka menetelmän tarkkuutta rajoittavaksi tekijäksi ei tekniikan tason mukaisesti muodostu pulssianturien yhtä kierrosta kohti antamien pulssien maksimimäärä. Keksinnön tarkoituksena on lisäksi aikaansaada .T25 menetelmän toteuttava yksinkertainen ja helppokäyttöinen mittaus-j laitteisto.
Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle mittaus-. menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itse- !..30 näisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
Keksinnön mukaiselle mittauslaitteistolle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkkiosassa.
;·:·35
Muissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä keksin-• non edullisia suoritusmuotoja.
5 110548
Keksinnön perusajatuksena voidaan pitää sitä oivallusta, että mittauksen tarkkuutta voidaan merkittävästi parantaa siirtymällä pulssien lukumäärän mittauksesta pulssien tarkan esiintymishetken määrittämiseen. Tällöin mittaustarkkuuden parantaminen ei perustu lainkaan pulssi-5 anturien yhtä kierrosta kohti antamien pulssien määrän lisäämiseen, vaan hyvä mittaustarkkuus voidaan nyt saavuttaa jopa ainoastaan yhden pulssin per kierros tuottavilla antureilla.
Menetelmän mukaisesti tarkastelun kohteena olevien ensimmäisen 10 pyörivän elimen yhteyteen asennetaan ensimmäinen pulssianturi tuottamaan pulsseja verrannollisesti mainitun ensimmäisen pyörivän elimen kulma-asentoon ja toisen pyörivän elimen yhteyteen asennetaan vastaavasti toinen pulssinanturi tuottamaan pulsseja verrannollisesti mainitun toisen pyörivän elimen kulma-asentoon. Em. pulssi-15 anturit voivat tuottaa yhden tai useamman pulssin mittaamansa elimen jokaista täyttä kierrosta kohti.
Ensimmäisen ja toisen pulssianturin tuottamien pulssien tarkat esiinty-misajankohdat rekisteröidään ja niitä referoidaan toisiinsa referenssinä 20 toimivan ensimmäisen pyörivän elimen yhden täyden kierroksen välein seuraavassa kuvatulla tavalla.
Jokaista ensimmäisen pulssianturin tuottaman pulssijonon viimeksi mitattua pulssia kohti määritetään sovite ja interpolaatioparametrit yhden ·[: 25 tai useamman mainittua pulssia edeltävän peräkkäisen intervallin yli, : jotka intervallit muodostuvat ensimmäisen pyörivän elimen peräkkäisis- sä pyörähdyksissä samaa kulma-asentoa vastaavien ensimmäisellä ....: pulssianturilla rekisteröityjen peräkkäisten pulssien välille. Mainittu so- vite ja interpolaatioparametrit mahdollistavat edelleen ensimmäisen ...30 pyörivän elimen tarkan kulma-asennon määrittämisen millä tahansa ·*·* mainittuun intervalliin/intervalleihin sisältyvänä ajanhetkenä.
Jokaiselle toisen pulssianturin pulssille, joka pulssi havaitaan ensim-mäiselle pyörivälle elimelle viimeksi määritetyn intervallin aikana määri-;‘“35 tetään nyt sovitteen ja interpolaatioparametrien avulla positio, joka positio ilmaisee referenssinä toimivan ensimmäisen pyörivän elimen ; kulma-arvon kyseinen pulssin esiintymishetkellä.
6 110548
Toisen pulssianturin peräkkäisille ja toisen pyörivän elimen peräkkäisissä pyörähdyksissä samaa kulma-asentoa vastaavien positioiden avulla voidaan toiselle pyörivälle elimelle määrittää edelleen etenemä (positioiden eli kulma-arvojen ero) suhteessa referenssinä käytettävään en-5 simmäiseen pyörivään elimeen. Ts. keksinnön avulla voidaan määrittää tarkasti toisen pyörivän elimen pyörähtämä kulma/matka jokaista referenssinä toimivan ensimmäisen pyörivän elimen yhtä tai tarvittaessa useampaa pyörähdystä kohti.
10 Keksinnön yksinkertaisimmassa suoritusmuodossa ensimmäisen ja toisen pyörivän elimen yhteyteen asennetut ensimmäinen ja toinen pulssianturi tuottavat kumpikin yhden pulssin mittaamansa elimen jokaista kierrosta kohti.
15 Keksintö ei kuitenkaan ole rajoittunut vain em. suoritusmuotoon, vaan kummankin pyörivän elimen yhteyteen voidaan asentaa yhden tai useamman pulssin per kierros tuottavat pulssianturit. Tällaisissa keksinnön suoritusmuodoissa jokaiselle referenssinä toimivan ensimmäisen pulssianturin yhtä kierrosta kohti tuottamalle eri kulma-asentoa 20 vastaavalle pulssille määritetään erikseen sovite ja interpolaatiopara-metrit, ja jokainen toisen pulssianturin yhtä kierrosta kohti tuottama eri kulma-asentoa vastaava pulssi referoidaan erikseen kunkin em. sovit-teen kanssa. Näin kulmanopeuserolle saadaan n x m kappaletta arvoja, jossa n on ensimmäisen pulssianturin yhtä ensimmäisen pyörivän .’:’25 elimen täyttä kierrosta kohti tuottamien pulssien määrä, ja m vastaa-i vasti toisen pulssianturin yhtä toisen pyörivän elimen täyttä kierrosta kohti tuottamien pulssien määrä. Mainituista arvoista voidaan edelleen laskea keskiarvo. Tämän suoritusmuodon etuna on etenkin hitailla, vähän pulsseja per aikayksikkö tuottavilla pyörimisnopeuksilla mittaus-...30 tuloksen reaaliaikaisuuden parantuminen sekä keskiarvotusta käytet-··’ täessä edelleen myös mittaustarkkuuden parantuminen.
:Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa mittausmenetelmää sovelle-taan kiinnirullauksessa muodostuvan konerullan pyörimisnopeuden .•••35 mittaamiseen suhteessa rullaussylinterin nopeuteen, ts. mainittujen elinten kulmanopeuseron määrittämiseen. Tämä mahdollistaa kone-rullan kehän pituuden määrittämisen suhteessa rullaussylinterin kehän :···: pituuteen, ja sitä kautta edelleen konerullan säteen ja tilavuuden muu- 7 110548 toksen määrittämiseen ajan funktiona. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi konerullan tiheyden määrittämisessä ja tiheystiedon avulla suoritettavassa kiinnirullauksen säädössä.
5 Keksinnön tärkeimpiä etuja tekniikan tason ratkaisuihin verrattuna on mittaustarkkuuden merkittävä paraneminen sekä tarkkojen mittaustulosten tuottaminen vähäisellä aikaviiveellä, mikä parantaa mittaustuloksen käytettävyyttä reaaliaikaisessa säädössä. Keksintö mahdollistaa edelleen myös laajan vapauden mittauksessa tarvittavien pulssi-10 antureiden tyypin valinnassa, koska yhtä kierrosta kohti saatava maksi-mipulssimäärä ei ole tarkkuuden kannalta ratkaiseva. Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttava mittalaite on edelleen yksinkertainen ja helposti käyttöön asennettavissa. Mittalaite soveltuu käytettäväksi joko kiinteästi asennettuna tai hyvin myös liikkuvaan huolto- ja testaus-15 käyttöön.
Seuraava keksinnön yksityiskohtaisempi selitys havainnollistaa alan ammattimiehelle edelleen selvemmin keksinnön mahdollisia suoritusmuotoja sekä keksinnöllä tunnettuun tekniikan tasoon nähden saavu-20 tettavia etuja.
Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa • T25 kuva 1 esittää periaatteellisesti konerullan ja rullaussylinterin erästä : keskinäistä järjestelyä kiinnirullauksessa, • · · · ....: kuva 2 havainnollistaa tekniikan tason mukaista pulssiantureiden käyttöä konerullan ja rullaussylinterin kulmanopeuseron • · ... 30 määrittämiseksi, • · » · kuva 3 havainnollistaa keksinnön erästä suoritusmuotoa konerullan : ”: ja rullaussylinterin kulmanopeuseron määrittämiseksi, * » ;·”:35 kuva 4 havainnollistaa keksinnön erästä lineaarista sovitetta ....: hyväksikäyttävää suoritusmuotoa, 8 110548 kuva 5 havainnollistaa keksinnön erästä toisen asteen polynomi-sovitetta hyväksikäyttävää suoritusmuotoa, kuva 6 havainnollistaa erästä keksinnön mukaista pulssiantureiden 5 liipaisuelinten sijoittelua ensimmäiselle ja toiselle pyörivälle elimelle, kuva 7 havainnollistaa erästä toista keksinnön mukaista pulssiantureiden liipaisuelinten sijoittelua ensimmäiselle ja toiselle 10 pyörivälle elimelle, ja kuva 8 havainnollista keksinnön mukaisen mittauslaitteiston erästä edullista suoritusmuotoa sovellettuna kiinnirullauksen säätöön.
15
Kuvissa 1 ja 2 on periaatteellisesti esitetty konerullan R ja rullaus-sylinterin D erästä keskinäistä järjestelyä kiinnirullauksessa, sekä pulssiantureiden S1,S2 tekniikan tason mukaista käyttöä rullaus-sylinterin D ja konerullan R kulmanopeuseron määrittämiseksi.
20
Rullaussylinteri D pyörii paperirainan W nopeutta vastaavalla kehäno-peudella ja on laakeroitu päädyissä olevien akseleiden avulla kiinni-rullaimen runkoon tai runkoon kiinnitettyyn kiinteään tai liikkuvaan rakenteeseen. Rullaussylinteri D on ko. sylinterin toisen päädyn kautta v: 25 kytketty keskiökäyttölaitteeseen M1, joka taas puolestaan on yhteydes-: sä paperirainaa W syöttävän muun laitteiston käyttöön siten, että rul- .‘laussylinterin D kehänopeus voidaan säätää vastaamaan kiinni-....; rullaimelle syötettävän paperirainan W nopeutta. Tätä rullaussylinterin D keskiökäytön M1 säätöä varten voidaan tunnetun tekniikan mukai- • · ...30 sesti ennen rullaussylinteriä D paperirainan W kulkusuunnassa käyttää kireysmittauselintä mittaamaan paperirainan W kireyttä.
| ‘ Paperiraina W kerätään rullausytimelle T konerullaksi R samalla, kun ...: konerullaa R kuormitetaan tunnetulla tavalla rullaussylinteriä D vasten : "β5 ns. nipin muodostamiseksi ja halutun suuruisen nippivoiman aikaan- ....: saamiseksi. Rullausytimelle T, joka voi olla tunnetulla tavalla päädyis tään laakeripesiin pyöriväksi järjestetty metallirunkoinen ns. tampuuri-'··*; tela, on kytketty telan toisen päädyn välityksellä oma keskiökäyttönsä 9 110548 M2. Mainitun keskiökäytön M2 vääntömomenttia säätämällä vaikutetaan tunnetulla tavalla kiinnirullautuvaan paperirainaan W kohdistettavaan kehävoimaan. Yhdessä em. kehävoimaa, nippivoimaa ja nippiä edeltävää paperirainan W kireyttä säätämällä vaikutetaan konerullan R 5 säteensuuntaiseen tiheysprofiiliin.
Em. kiinnirullaustapahtuman ohjaamiseksi kiinnirullausta ohjaava säätöjärjestelmä tarvitsee tietoa rullaussylinterin D ja konerullan R pyörimisnopeuksista, sekä konerullan R tiheyden määrittämiseksi 10 tarkkaa tietoa erityisesti mainittujen elinten pyörimis-/kulmanopeuksien keskinäisestä erosta.
Kuvassa 1 rullaussylinterin D yhteyteen on tekniikan tason mukaisesti järjestetty ensimmäinen pulssianturi S1, joka ensimmäinen pulssianturi 15 S1 tuottaa esimerkiksi 5000 pulssia jokaista rullaussylinterin D täyttä kierrosta kohti. Konerullan R (tampuuritelan T) yhteyteen on vastaavasti järjestetty toinen pulssianturi S2, joka toinen pulssianturi S2 tuottaa yhden pulssin jokaista konerullan R täyttä kierrosta kohti.
20 Määrittämällä kuvan 2 mukaisesti toisen pulssianturin S2 aina kahden peräkkäisen pulssin välisenä aikana (merkitty kuvassa ni; ni+1 jne.) mainitulta ensimmäiseltä pulssianturilta S1 saatavien pulssien määrä (kuvassa m,, mi+1 jne.), voidaan määrittää konerullan R ja rullaus-sylinterin D kulmanopeuksien muutokset toistensa suhteen, ts. kulma-.T25 nopeuksien välinen ero. Absoluuttiset pyörimisnopeudet saadaan : selville mittaamalla pulssien S1,S2 lukumäärää tietyllä tunnetulla aika- ·:·. välillä.
• I
. Kuvan 2 tilanteessa rullaussylinterin D ja konerullan R kulmanopeus- [,.30 eron absoluuttista mittaustarkkuutta voidaan parantaa ainoastaan li säämällä ensimmäisen pulssianturin S1 rullaussylinterin D yhtä kierrosta kohti antamien pulssien määrää ja/tai keskiarvottamalla mittaus-tulosta useampien konerullan R pyörähdysten (aikavälien n,, ni+1 jne.) ylitse. Viimeksi mainittu tapa kuitenkin heikentää merkittävästi mittaus-.·:·35 tuloksen reaaliaikaisuutta.
* · · · · * * ·»» 10 1 10548
Kuvassa 3 on esitetty periaatteellisesti eräs keksinnön mukaisen menetelmän mukainen suoritusmuoto konerullan R ja rullaussylinterin D välisen kulmanopeuseron määrittämiseksi.
5 Keksinnön mukaisesti, ja tekniikan tasosta poiketen rullaussylinterin D yhteyteen on järjestetty ensimmäinen pulssianturi S1, joka pulssianturi S1 tuottaa nyt myös ainoastaan yhden pulssin jokaista referenssinä toimivan rullaussylinterin D täyttä kierrosta kohti. Konerullan R yhteyteen on järjestetty toinen pulssianturi S2, joka toinen pulssianturi S2 10 tuottaa yhden pulssin jokaista konerullan R täyttä kierrosta kohti.
Keksinnön mukaisesti ensimmäisen S1 ja toisen S2 pulssianturin tuottamien pulssien tarkat esiintymisajankohdat rekisteröidään esimerkiksi luokkaa 1 ps olevalla tarkkuudella.
15
Kuvan 3 yläosan kuvaajassa pulssianturin S1 tuottamat pulssit on esitetty koordinaatistossa, jossa vaaka-akselilla on esitetty aika t, ja y-akselilla referenssinä toimivan rullaussylinterin D kulma-asento radiaaneina. Ensimmäisen pulssianturin S1 rullaussylinterin D täyden kierrok-20 sen välein antamia pulsseja vastaavia ajanhetkiä on kuvassa 3 merkitty tn, tn+1, tn+2 jne. Mainittujen pulssien esiintymispaikkoja kuvan 3 koordinaatistossa on merkitty pallomaisin symbolein.
Keksinnön mukaisesti nyt jokaista ensimmäisen pulssianturin S1 anta- ·*: 25 maa pulssia kohti määritetään sovite F ja sovitetta F vastaavat inter- i polaatioparametrit yhden tai useamman mainittua pulssia edeltävän intervallin yli, jotka intervallit muodostuvat rullaussylinterin D peräkkäi- sissä pyörähdyksissä rullaussylinterin D samaa kulma-asentoa vastaa- vien ensimmäisellä pulssianturilla S1 rekisteröityjen peräkkäisten puls- ... 30 sien välille.
• *
Kuvaan 3 on merkitty eräällä ajanhetkellä tn+5 esiintyvää pulssia edeltä-: : vä intervalli in+5, joka siis muodostuu tässä tapauksessa ensimmäisen pulssianturin S1 peräkkäisten pulssien tn+4 ja tn+5 välille. Vastaavalla :"":35 tavoin pulssien tn+3 ja tn+4 välille muodostuu intervalli in+4 jne.
»»<»·
Sovite F ja interpolaatioparametrit mahdollistavat edelleen ensimmäi-‘•••j sen pyörivän elimen, ts. rullaussylinterin D tarkan kulma-asennon mää- 11 110548 rittämisen millä tahansa mainittuun intervalliin/intervalleihin sisältyvänä ajanhetkenä.
Kuvassa 3 sovite F on esitetty ulottuvaksi kaikkien kuvassa esitettyjen 5 pulssianturin S1 pulssien ja niiden väliin muodostuvien intervallien ylitse, mutta käytännössä sovite F muodostetaan keksinnön mukaisesti yhden tai useamman peräkkäisen ja viimeksi muodostuneen intervallin ylitse aina ensimmäisen pulssianturin S1 antaessa uuden pulssin. Ts. sovitetta F muodostetaan ja siihen liittyviä interpolaatioparametrejä 10 määritetään tietyn mittaiselle yhden tai useamman intervallin pituiselle alueelle jatkuvana prosessina, jolloin kyseinen tietyn mittainen sovite F siis ’’etenee” pulssijonossa S1 ajallisesti eteenpäin aina uuden pulssin saapuessa.
15 Sovitteen F ja sen määrittävien interpolaatioparametrien avulla voidaan nyt jokaiselle toisen pulssianturin S2 pulssille, joka pulssi havaitaan ensimmäiselle pyörivälle elimelle D viimeksi määritetyn intervallin in+5 aikana, määrittää positio p’, joka positio p’ ilmaisee referenssinä toimivan ensimmäisen pyörivän elimen D kulma-arvon kyseinen pulssin 20 esiintymishetkellä.
Toisen pulssianturin S2 edellisten, toisen pyörivän elimen R peräkkäisissä pyörähdyksissä samaa kulma-asentoa vastaavien positioiden p”, p’” avulla voidaan toiselle pyörivälle elimelle R määrittää edelleen ete-25 nemä (kulma-arvojen ero) suhteessa referenssinä käytettävään ensim- j mäiseen pyörivään elimeen D. Kuvassa 3 etenemää positioiden p’ ja p” . välillä on merkitty d’ ja vastaavasti etenemää positioiden p” ja p’” välillä on merkitty d”.
, • • •,30 Keksinnön avulla voidaan siis määrittää tarkasti toisen pyörivän elimen I t R pyörähtämä kulma/matka jokaista referenssinä toimivan ensimmäisen pyörivän elimen D yhtä (tai tarvittaessa useampaa) pyörähdystä !..* kohti.
i t :"‘:35 Tilanteessa, jossa toiselta pyörivältä elimeltä R ei yhden ensimmäisen .;.·: pyörivän elimen D kierroksen aikana saada yhtään pulssia, joudutaan toisen pyörivän elimen R etenemää luonnollisesti tarkastelemaan useamman ensimmäisen pyörivän elimen D kierroksen yli. Tällainen »f»*» 12 1 10548 tilanne voi syntyä silloin, kun toisen pyörivän elimen R halkaisija on merkittävästi ensimmäisen pyörivän elimen D halkaisijaa suurempi ja/tai toisen pyörivän elimen R pulssianturi tuottaa vain yhden pulssin per kierros.
5
Tilanteessa, jossa nippikontaktissa olevien konerullan R ja rullaus-sylinterin D kehänopeudet ovat yhtäsuuret saadaan menetelmän avulla nyt selville muodostuvan konerullan R kehän tarkka pituus suhteessa rullaussylinterin D (tunnettuun) kehän pituuteen. Tällöin keksinnön mu-10 kaisella mittauksella saatavaa tietoa voidaan edelleen käyttää kone-rullan R säteen/halkaisijan määrittämiseen ja sitä kautta edelleen kone-rullan R tilavuuden määrittämiseen. Tätä tietoa voidaan tunnetulla tavalla hyväksi konerullan R tiheyden määrittämisessä ja sen avulla suoritettavassa kiinnirullauksen säädössä.
15
Kuvassa 3 esitetyssä tapauksessa rullaussylinterin D pyörimisnopeus on kuvattu hieman hidastuvaksi ajan funktiona, mikä ilmenee ensimmäisen pulssianturin S1 antamien pulssien esiintymistaajuuden hitaana alenemisena sekä sovitteen F muodostumisena alaspäin kaareutuvaksi 20 käyräksi.
Normaalitilanteessa rainan W nopeuden säilyessä olennaisesti vakiona tilanne on kuvassa 3 katkoviivojen avulla kuvatun kaltainen, ts. ensimmäisen pulssianturin S1 pulsseja (merkitty kuvan 3 alaosan pulssi- I · » v 25 jonoon katkoviivoin) vastaava sovitekäyrä F’ muodostuu lineaariseksi sovitteeksi, ts. kuvassa 3 katkoviivalla esitetyksi suoraksi. Tällöin kone- . Y: rullan R halkaisijan kasvaessa ja sille kiinnirullautuvan rainan W mää- ·:··· rän lisääntyessä toisen pulssianturin S2 pulssien esiintymistaajuus on hitaasti aleneva. Vastaavasti tilanteessa, jossa rullaussylinterin D pyöri- .•>•,30 misnopeus olisi kiihtyvä, sovite F muodostuisi ylöspäin kaareutuvaksi * käyräksi.
Keksinnön tärkeimpiä etuja on mittaustarkkuuden merkittävä paranemi-·;·: nen tekniikan tason menetelmiin verrattuna. Pyörivien elimien pyöries- :'”:35 sä esimerkiksi nopeudella 10 kierrosta/s, mikä vastaa kehänopeutena ·:··· 1884 metriä/min yhden metrin halkaisijan omaavalle elimelle, saavute taan melko maltillista 1 ps ajanmittausresoluutiota käytettäessä erotus-*···] kyky 100000/kierros. Verrattuna esimerkiksi 5000 pulssia/kierros tuot- 13 110548 tavan pulssianturin käyttöön keksinnön avulla on siten saavutettavissa 20-kertainen resoluutio.
Keksinnön mukaisen menetelmän tarkkuus riippuu luonnollisesti inter-5 polaatiossa, eli sovitteen F muodostamisessa käytettävän menetelmän tarkkuudesta, mutta käytännössä interpolaatio voidaan helposti toteuttaa siten, että se ei rajoita menetelmällä saavutettavaa mittaustarkkuutta vaan mittaustarkkuus määräytyy lähinnä ajanmittauksen tarkkuuden perusteella.
10
Kuvissa 4 ja 5 on edelleen havainnollistettu sovitteen F muodostamista eri tavoin kahden viimeksi muodostuneen intervallin ylitse. Em. kuvissa referenssinä toimivan ensimmäisen pyörivän elimen D pyörimisnopeus on esitetty korostetun voimakkaasti hidastuvaksi eri tyyppisten sovittei-15 den ominaisuuksien havainnollistamiseksi. Kuvissa 4 ja 5 on vertailun helpottamiseksi esitetty katkoviivalla käyrä F’, joka kuvaa kulma-asennon ’’todellista” muutosta ajan funktiona tarkasteltavassa tilanteessa.
20 Kuvassa 4 sovite F on muodostettu lineaarisena sovitteena ensimmäisen pulssianturin S1 ajanhetkellä tn+5 antamaa pulssia edeltävien kahden intervallin ylitse. Lineaarinen sovite soveltuu edullisimmin käytettäväksi tilanteessa, jossa tarkastelun kohteena olevan ensimmäisen pyörivän elimen D, kuten esimerkiksi rullaussylinterin pyörimisnopeus /i’25 muuttuu hitaasti ja/tai sovite F on tarpeen muodostaa kerrallaan vain ·' yhden intervallin ylitse.
*«* ·
Kuvassa 5 sovite F on muodostettu toisen asteen polynomisovitteena ensimmäisen pulssianturin S1 ajanhetkellä tn+5 antamaa pulssia edeltä-...30 vien kahden intervallin ylitse. Kuten yleisesti hyvin tunnettua, toisen as-teen polynomi voidaan yleisessä muodossaan esittää funktiona f(t) = at2 + b, jossa t kuvaa tässä tapauksessa aikaa ja f(t) kulma-asentoa : ajan funktiona ja a ja b ovat interpolaatioparametrejä, jotka sovitetta F
muodostaessa saavat tietyt vakioarvot. Toisen asteen polynomille sovitteen F kuvaaja on paraabeli, joka tarkasteltavan ensimmäisen pyörivän elimen D pyörimisnopeuden nopeammissa muutoksissa on lineaarista sovitetta tarkemmin sovitettavissa ensimmäisen pulssi-:· | anturin S1 pulsseihin.
110548
Toisen asteen polynomisovitetta F käytettäessä sovitus ja interpolaatio-parametrien määrittäminen suoritetaan edullisesti kahden tai useamman intervallin ylitse siten, että sovite F pakotetaan kulkemaan reunim-5 maiset mittapisteet muodostavien pulssianturin aika - kulma-asento -koordinaattien kautta. Ts. kuvassa 5 toisen asteen polynomisovite F on muodostettu siten, että sovitetta F kuvaava käyrä kulkee ajanhetkillä tn+3 ja tn+5 mitattujen pisteiden kautta. Keksinnöllä suoritetuissa käytännön kokeissa tämän on havaittu pienentävän sovitteesta F aiheutuvaa 10 virhettä. Ulottamalla sovite F useamman intervallin ylitse mittaustarkkuus myös paranee, koska tämän vaikutus vastaa olennaisesti mittauksen keskiarvottamista ensimmäisen pyörivän elimen useamman kierroksen ylitse.
15 Lineaarisen tai polynomimuotoisen sovitteen muodostaminen tiettyyn mitta joukkoon ja kyseistä sovitetta kuvaavien interpolaatioparametrien määrittämisen voidaan katsoa olevan sinänsä yleisesti tunnettua ja alan ammattimiehen perustaitoihin kuuluvaa osaamista, joten sovitteen F muodostamista ei tässä yhteydessä siitä syystä selosteta sen enem-20 pää. Tarvittaessa lisätietoja on löydettävissä esimerkiksi matematiikan alan oppikirjoista.
Keksintö ei luonnollisestikaan ole rajoittunut pelkästään lineerisen sovitteen tai toisen asteen polynomisovitteen käyttöön. Tarvittaessa on v’;25 mahdollista käyttää myös useamman asteen polynomisovitetta tai • :*: muuta sovitetta, joka sovite F voidaan muodostaa yhden tai useamman peräkkäisen intervallin ylitse.
____: Keksintö ei edelleenkään ole rajoittunut ainoastaan sellaisiin suoritus- ,...,30 muotoihin, joissa ensimmäisen ja toisen pyörivän elimen, esimerkiksi “·' rullaussylinterin D ja konerullan R kummankin yhteyteen on asennettu vain yhden pulssin per kierros tuottavat pulssianturit.
IIMI
...: Kuvissa 6 ja 7 on havainnollistettu keksinnön muutamia sellaisia suori- :"‘:35 tusmuotoja, joissa ensimmäisen D ja/tai toisen R pyörivän elimen yh-teyteen on asennettu useamman pulssin per kierros tuottavia pulssi-antureita.
***** 15 1 10548
Kuva 6 havainnollistaa keksinnön sellaista suoritusmuotoa, jossa toisen pyörivän elimen R yhteyteen on asennettu kaksi pulssia per kierros tuottava toinen pulssianturi S2, ja vastaavasti ensimmäisen pyörivän elimen D yhteyteen yhden pulssin per kierros tuottava ensimmäinen 5 pulssianturi S1. Kuvassa 6 merkit R1,R2 havainnollistavat toisen pulssi-anturin S2 tuottamien pulssien sijoittumista eri kulma-asentoihin toisiinsa nähden toisella pyörivällä elimellä R. Käytännössä tämä saadaan aikaan esimerkiksi toisen pulssianturin S2 liipaisuelinten sopivalla sijoittelulla. Esimerkiksi optisia pulssiantureita käytettäessä mainittuina 10 liipaisueliminä voivat toimia pyörivään elimeen R kiinnitettävät heijas-tusteipit tai vastaavat.
Kuvan 6 tilanteessa referenssinä toimivan ensimmäisen pulssianturin S1 merkkiä Dt vastaavalle pulssijonolle määritetään sovite F. Toisen 15 pulssianturin S2 jokainen toisen pyörivän elimen R yhtä kierrosta kohti tuottama (eri kulma-asentoa vastaava) pulssi referoidaan erikseen em. sovitteen kanssa. Ts. merkit Rt ja R2 muodostavat tässä suhteessa kaksi erillistä pulssijonoa, joita kumpaakin pulssijonoa referoidaan erikseen sovitteen F kanssa. Näin kulmanopeuserolle saadaan aina refe-20 renssinä toimivan ensimmäisen pyörivän elimen D pyörähtämää tiettyä matkaa kohti päivittymään yhden arvon sijasta kaksi uutta arvoa, joista arvoista voidaan edelleen laskea keskiarvo. Tämän suoritusmuodon etuna on etenkin hitailla, vähän pulsseja per aikayksikkö tuottavilla pyörimisnopeuksilla mittaustuloksen reaaliaikaisuuden parantuminen ,T25 sekä keskiarvoista käytettäessä myös mittaustarkkuuden parantumi- ' nen.
I I I · * · i i i
Kuva 7 havainnollistaa kuvaa 6 vastaavalla tavalla keksinnön sellaista
( I
itM. suoritusmuotoa, jossa ensimmäisen pyörivän elimen D yhteyteen asen- !,. 30 nettu ensimmäinen pulssianturi S1 tuottaa kaksi pulssia per kierros.
‘Nyt merkkejä Dt ja D2 vastaaville pulssijonoille muodostetaan kummallekin oma sovite F. Toisen pyörivän elimen R pyörimistä mittaavan toi-sen pulssianturin S2 eri merkkejä Ri,R2 ja R3 vastaavia pulssijonoja referoidaan kutakin erikseen kummankin sovitteen F kanssa. Kuvan 7 . * * * 35 tilanteessa kulmanopeuserolle saadaan siis referenssinä toimivan ensimmäisen pyörivän elimen D pyörähtämää tiettyä matkaa kohti päi-; vittymään 6 uutta arvoa, joista arvoista voidaan edelleen laskea keski-arvo.
I F > ) |
I I
110548 16
Kuvan 7 tilanteessa merkkien Ri,R2ja R3 ollessa keskenään, ja vastaavasti merkkien D, ja D2 ollessa keskenään sijoittuneita ei-tasavälisesti kyseisten pyörivien elimien R ja D yhden kierroksen matkalle, pysty-5 tään mittauksessa automaattisesti tunnistamaan kummallakin pyörivällä elimellä R, D yhtä kierrosta kohti tuotettujen merkkien määrä. Tämä on mahdollista, koska pulssien ajallinen ei-tasavälisyys on havaittavissa ensimmäisen pulssianturin S1 ja vastaavasti toisen pulssianturin S2 tuottamissa pulssijonoissa. Kuvan 6 tilanteessa, jossa toisella pyöriväl- 10 lä elimellä R merkit R1 ja R2 ovat sijoittuneet toisiinsa nähden tarkalleen 180° välein, mittausjärjestelmä tarvitsee käyttäjän syöttämänä tiedon merkkien määrästä, koska sitä ei nyt pystytä päättelemään pulssi-anturin S2 tuottaman pulssijonon perusteella.
15 Alan ammattimiehelle on edelleen selvää, että keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä mittaustuloksia voidaan tarkkuuden parantamiseksi edelleen keskiarvottaa tekniikan tasoa vastaavalla tavalla myös pyörivien elimien D, R useamman kierroksen yli.
20 Kuvassa 8 on vielä periaatteellisesti esitetty keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavan mittauslaitteiston eräs edullinen suoritusmuoto sovellettuna paperirainan W kiinnirullauksen yhteyteen.
*:·. Kuvan 8 mittauslaitteisto käsittää konerullan R ja rullaussylinterin D • · · ;’..25 yhteyteen järjestetyt ensimmäisen S1 ja toisen S2 pulssianturin. Mainit-tujen pulssiantureiden tuottamien pulssien tarkat esiintymisajankohdat v ] rekisteröidään tietojenkäsittelylaitteessa CPU, joka tietojenkäsittelylaite * * CPU on järjestetty tiedonsiirtoyhteyteen kiinnirullausta ohjaavan oh-jausjärjestelmän kanssa.
Tietojenkäsittelylaite CPU voi olla esimerkiksi olosuhteita vastaavalla tavalla koteloitu PC-tietokone, joka on varustettu AD-muunninkortilla tai ·'*; vastaavalla pulssiantureiden pulssien esiintymisajankohtien rekisteröi-miseksi, sekä edelleen sopivalla ohjelmistolla laskennan suorittamisek-’•**’35 si. PC-tietokone on sinänsä tunnetuilla tavoilla liitettävissä tiedonsiirto-yhteen muun laitteiston ohjausjärjestelmien kanssa. Alan ammatti-miehelle on luonnollisesti selvää, että tietojenkäsittelylaite CPU voi ·:·· myös sisältyä tarkastelun kohteena olevia pyöriviä elimiä ohjaavan lait- 17 110548 teiston varsinaiseen säätö- tai ohjausjärjestelmään, jolloin keksinnön mukaista mittausta varten ei tarvita erillistä tietokonetta tms.
Tietojenkäsittelylaite CPU on järjestytty määrittämään keksinnön mu-5 kaista menetelmää käyttäen konerullan R ja rullaussylinterin D välinen kulmanopeusero. Ts. rullaussylinteriä R käytetään referenssinä, ja jokaisen ensimmäiseltä pulssianturilta S1 tulleen pulssin jälkeen tietojen-käsittelylaitteessa CPU lasketaan sovite F ja interpolaatioparametrit ensimmäisen pulssianturin S1 pulssijonon viimeksi mitattujen yhden tai 10 useamman intervallin ylitse. Samalla lasketaan em. viimeisen intervallin aikana esiintyneen toisen pulssianturin S2 pulssin perusteella rullaussylinterin D positio ja etenemä kulma-arvona edellisestä vastaavalla tavalla rekisteröidystä positiosta. Em. mainittu etenemä kertoo nyt rullaussylinterin D suhteellisen nopeuden suhteessa konerullaan R ja 15 samalla konerullan R suhteellisen halkaisijan rullaussylinterin D halkaisijaan nähden. Konerullan R halkaisijan muutos ajan funktiona antaa tietoa konerullan R tilavuuden muutoksesta. Tätä tietoa voidaan edelleen käyttää tunnetulla tavalla hyväksi konerullan R tiheyden määrittämisessä ja sen avulla suoritettavassa kiinnirullauksen säädössä.
20
Keksintö mahdollistaa laajan vapauden mittauksessa tarvittavien puls-siantureiden S1,S2 tyypin valinnassa. Koska yhtä kierrosta kohti saatava maksimipulssimäärä ei ole keksinnön mukaisessa menetelmässä ·:·. ratkaiseva, voidaan pyöriviin elimiin asennettuina pulssiantureina voi-: .-25 daan käyttää esimerkiksi optisia, induktiivisia, kapasitiivisia, magneetti-siä tai mitä tahansa muita alan ammattimiehelle sinänsä ilmeisiä ratkai- • · ’’ ! suja.
• * · · · • · j’’: Esimerkiksi optisia antureita käytettäessä pyöriviin elimiin voidaan kiin- :...30 nittää liipaisuelimiksi pyörimisliikkeen mukana liikkuvat heijastusteipit tai vastaavat, jotka kiinteästi paikoilleen asennetun ilmaisinosan ohi liik-:··: kuessaan aiheuttavat mitattavan pulssin. Asennettaessa yhtä pyörivää elintä kohti useampia liipaisuelimiä ei niitä keksinnön mukaista mene-telmää sovellettaessa ole tarpeen kiinnittää toisiinsa nähden tarkalleen **·'J35 tasakulmavälein, mikä merkittävästi helpottaa liipaisuelinten asentamis ta teollisuusolosuhteissa.
» I * •tl is 110548
Em. kaltaisten optisten antureiden käyttö on edullista helpon asennettavuuden vuoksi erityisesti testaus- ja huoltokäytössä. Pysyvissä asennuksissa on edullista sen sijaan käyttää esimerkiksi magneettisia antureita, joiden suorituskyky ei heikkene likaantumisesta johtuen ja jotka 5 ovat myös muutoin epäherkkiä ulkoisille (sähköisille) häiriöille.
Alan ammattimiehelle on luonnollisesti selvää, että käytettävien pulssi-antureiden pulssien ei välttämättä tarvitse esimerkiksi kuvan 3 alaosassa esitetyn tavoin muodostua ajallisesti lyhyistä toisistaan erillisis-10 tä pulsseista. Tietyn pyörivän elimen kulma-asennon rekisteröimiseksi riittää se, että ko. ajanhetkellä pulssianturin signaalissa esiintyy selkeä muutos, esimerkiksi signaali muuttuu askelmaisesta arvosta ”0” arvoon ”1”, joita mainittuja arvoja vastaavat tietyt ennalta määrätyt jännitetasot tai jännitealueet. Tällöin ’’pulssien” rekisteröiminen voi tapahtua käyttä-15 mällä tunnetulla tavalla ns. reunaherkkää ilmaisua. Esimerkiksi yhden ’’pulssin” per tarkasteltavan pyörivän elimen yksi kierros tuottava pulssi-anturi voi siten antaa tietyn kierroksen aikana signaalin arvolla ”1”, joka signaali liipaisuelin ohitettaessa muuttuu seuraavan kierroksen ajaksi arvoon ”0”, ja seuraavalla kerralla liipaisuelin ohitettaessa uudelleen ar-20 voon”1”jne.
Vaikka edellisissä esimerkeissä keksintöä on selostettu nimenomaan kiinnirullauksen yhteydessä, alan ammattimiehelle on selvää että kek-sintöä voidaan soveltaa myös esimerkiksi aukirullauksessa, kalante-: .-25 roinnissa tai muissa paperirainaa radallaan ohjaavissa ja/tai muokkaa-• ;V vissa pyörivissä elimissä. Kalanteroinnissa keksintöä voidaan käyttää ' . esimerkiksi vastakkaisten kalanteritelojen keskinäisen nopeuden mää rittämisessä. Keksintöä voidaan soveltaa myös erilaisissa kantoteloihin ; / perustuvissa rullaimissa, sekä myös asiakasrullia muodostavissa kan- : · ·. 30 totelaleikkureissa tai muissa pituusleikkureissa.
Edelleen vaikka esimerkeissä on tarkasteltu lähinnä paperirainaa ja ·’”: sen käsittelyä, pätee sama tarkastelu periaatteessa myös muille raina- maisille materiaaleille, kuten esimerkiksi muovikalvoille.
'"‘35
Alan ammattimiehelle on siten selvää, että edellä keksinnön eri suori-tusmuotojen yhteydessä esitettyjä menetelmiä ja toimintatapoja eri ta-*:··: voin yhdistelemällä voidaan aikaansaada erilaisia keksinnön suoritus- 19 110548 muotoja, jotka ovat keksinnön hengen mukaisia. Tämän vuoksi edellä esitettyjä esimerkkejä ei tule tulkita keksintöä rajoittavasti, vaan keksinnön suoritusmuodot voivat vapaasti vaihdella jäljempänä patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnöllisten piirteiden puitteissa.
5

Claims (30)

110548 20
1. Menetelmä liikkuvan rainan (W), erityisesti paperirainan käsittelyssä käytettävien ensimmäisen (D) ja toisen (R) pyörivän elimen keskinäi- 5 sen pyörimisliikkeen mittaamiseksi, jossa menetelmässä ensimmäisellä pulssianturilla (S1) tuotetaan pulsseja verrannollisesti mainitun ensimmäisen pyörivän elimen (D) pyörimisliikkeeseen, ja toisella pulssi-anturilla (S2) tuotetaan pulsseja verrannollisesti mainitun toisen pyörivän elimen (R) pyörimisliikkeeseen, tunnettu siitä, että menetelmässä 10 — rekisteröidään ensimmäisen (S1) ja toisen (S2) pulssianturin tuot tamien pulssien esiintymisajankohdat, — määritetään jokaista ensimmäisen pulssianturin (S1) tuottaman pulssijonon viimeksi mitattua pulssia kohti sovite (F) yhden tai useamman mainittua pulssia edeltävän peräkkäisen intervallin yli, 15 jotka intervallit muodostuvat ensimmäisen pyörivän elimen (D) pe räkkäisissä pyörähdyksissä mainitun elimen (D) samaa kulma-asentoa vastaavien ensimmäisellä kulma-anturilla (S1) rekisteröityjen peräkkäisten pulssien välille, ja — määritetään mainitun sovitteen (F) avulla jokaiselle toisen pulssi- 20 anturin (S2) pulssille positio (p’), joka positio (p’) ilmaisee ensim mäisen pyörivän elimen (D) kulma-asennon mainitun toisen pulssianturin (S2) pulssin esiintymishetkellä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toi-: /25 sen pulssianturin (S2) peräkkäisille ja toisen pyörivän elimen (R) peräk- käisissä pyörähdyksissä sen samaa kulma-asentoa vastaaville puls-[ . seille määritettyjen positioiden (p\ p”, p’”) avulla määritetään toisen ! pyörivän elimen (R) kulma-asennon etenemä (d\ d”) suhteessa ensim- [ / mäisen pyörivän elimen (D) liikkeeseen. :...:30
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovite (F) muodostetaan lineaarisena sovitteena.
• » .··. 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, “\35 että sovite (F) muodostetaan polynomisovitteena, edullisesti toisen tai kolmannen asteen polynomisovitteena. 21 1 10548
5. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovite (F) muodostetaan mainitun yhden tai useamman intervallin muodostaman alueen yli siten, että sovite (F) pakotetaan kulkemaan mainitun alueen reunimmaiset mittapisteet muodosta- 5 vien ensimmäisen pulssianturin (S1) aika - kulma-asento-koordinaat-tien kautta.
6. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitulla ensimmäisellä pulssianturilla (S1) tuote- 10 taan yksi pulssi per ensimmäisen pyörivän elimen (D) yksi kierros ja/tai vastaavasti mainitulla toisella pulssianturilla (S2) tuotetaan yksi pulssi per toisen pyörivän elimen (R) yksi kierros.
7. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että mainitulla ensimmäisellä pulssianturilla (S1) tuotetaan useampia pulsseja per ensimmäisen pyörivän elimen (D) yksi kierros ja/tai mainitulla toisella pulssianturilla (S2) tuotetaan useampia pulsseja per toisen pyörivän elimen (R) yksi kierros.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että en simmäisellä pulssianturilla (S1) ensimmäisen pyörivän elimen (D) yhtä kierrosta kohti tuotetut pulssit tuotetaan jakautuneina epätasaisesti mainitun ensimmäisen pyörivän elimen (D) yhden kierroksen matkalle, ·:·. ja/tai toisella pulssianturilla (S2) toisen pyörivän elimen (R) yhtä :’,.25 kierrosta kohti tuotetut pulssit tuotetaan jakautuneina epätasaisesti mainitun toisen pyörivän elimen (R) yhden kierroksen matkalle. • · ·
9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : että jokaiselle ensimmäisen pulssianturin (S1) ensimmäisen pyörivän :...*30 elimen (D) yhtä kierrosta kohti tuottamalle ja eri kulma-asentoa vastaa valle pulssille määritetään erikseen sovite (F), ja jokaista toisen pulssi-*:··: anturin (S2) toisen pyörivän elimen (R) kierrosta yhtä kierrosta kohti tuottamaa ja eri kulma-asentoa vastaavaa pulssia referoidaan erikseen kunkin mainitun sovitteen (F) kanssa toisen pyörivän elimen (R) kulma-‘•••35 asennon määrittämiseksi erikseen kaikille em. kombinaatioille.
:‘‘\· 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että •; · · i mainittujen kombinaatioiden antamat kulma-arvot keskiarvotetaan. 22 110548
11. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmällä määritettyjä arvoja keskiarvotetaan ensimmäisen pyörivän elimen (D) ja/tai toisen pyörivän elimen (R) 5 useamman pyörähdyksen yli.
12. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen (S1) ja/tai toisen (S2) pulssianturin pulssien määrää lasketaan tunnetulla aikavälillä ensimmäisen (D) ja/tai 10 toisen (R) pyörivän elimen absoluuttisen pyörimisnopeuden määrittämiseksi.
13. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää sovelletaan paperiraina (W) kiinnirul- 15 lauksessa muodostuvan konerullan (R) pyörimisnopeuden mittaamiseen suhteessa rullaussylinterin (D) pyörimisnopeuteen ja/tai kone-rullan (R) kehän pituuden mittaamiseen suhteessa rullaussylinterin (D) kehän pituuteen.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että konerullalle (R) suhteessa rullaussylinteriin (D) määritettyä mittaus-tietoa käytetään hyväksi konerullan (R) tiheyden määrittämisessä konerullan (R) säteen funktiona, mainittua tiheystietoa käytetään hy-väksi kiinnirullauksen säädössä. f ./25
* * * ’ 15. Mittauslaitteisto liikkuvan rainan (W), erityisesti paperirainan käsit- telyssä käytettävien ensimmäisen (D) ja toisen (R) pyörivän elimen ! keskinäisen pyörimisliikkeen mittaamiseksi, joka mittauslaitteisto käsittää ensimmäisen pulssianturin (S1) jolla tuotetaan pulsseja verrannolli-‘•••’30 sesti mainitun ensimmäisen pyörivän elimen (D) pyörimisliikkeeseen, ja toisen pulssianturin (S2) jolla tuotetaan pulsseja verrannollisesti maini-tun toisen pyörivän elimen (R) pyörimisliikkeeseen, tunnettu siitä, että '"'/· mittauslaitteisto käsittää lisäksi ainakin ,·:·. — välineet (CPU) ensimmäisen (S1) ja toisen (S2) pulssianturin tuot- .‘’;35 tamien pulssien esiintymisajankohtien rekisteröimiseksi, — välineet (CPU) sovitteen (F) määrittämiseksi jokaista ensimmäisen > I · pulssianturin (S1) tuottaman pulssijonon viimeksi mitattua pulssia kohti yhden tai useamman mainittua pulssia edeltävän peräkkäi- 23 1 10 5 4 8 sen intervallin yli, jotka intervallit muodostuvat ensimmäisen pyörivän elimen (D) peräkkäisissä pyörähdyksissä mainitun elimen (D) samaa kulma-asentoa vastaavien ensimmäisellä kulma-anturilla (S1) rekisteröityjen peräkkäisten pulssien välille, ja 5 — välineet (CPU) position (p’) määrittämiseksi mainitun sovitteen (F) avulla jokaiselle toisen pulssianturin (S2) pulssille, joka positio (p’) ilmaisee ensimmäisen pyörivän elimen (D) kulma-asennon mainitun toisen pulssianturin (S2) pulssin esiintymishetkellä.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto käsittää välineet (CPU) toisen pyörivän elimen (R) kulma-asennon etenemän (d’, d”) määrittämiseksi suhteessa ensimmäisen pyörivän elimen (D) liikkeeseen toisen pulssianturin (S2) peräkkäisille ja toisen pyörivän elimen (R) peräkkäisissä pyörähdyksissä sen 15 samaa kulma-asentoa vastaaville pulsseille määritettyjen positioiden (p’, p”, p’”) avulla.
17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto käsittää välineet (CPU) sovitteen (F) muo- 20 dostamiseksi lineaarisena sovitteena.
18. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto käsittää välineet (CPU) sovitteen (F) muo- ·:·. dostamiseksi polynomisovitteena, edullisesti toisen tai kolmannen as- : .-25 teen polynomisovitteena.
• · ‘ ! 19. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 15-18 mukainen mit tauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto käsittää välineet (CPU) sovitteen (F) muodostamiseksi mainitun yhden tai useamman :...Ö0 intervallin muodostaman alueen yli siten, että sovite (F) pakotetaan kulkemaan mainitun alueen reunimmaiset mittapisteet muodostavien ensimmäisen pulssianturin (S1) aika - kulma-asento-koordinaattien ·]”: kautta. I · ••35
20. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 15-19 mukainen mit- t I t » » tauslaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen pulssianturi (S1) on jär-jestetty tuottamaan yksi pulssi per ensimmäisen pyörivän elimen (D) 24 1 10 5 4 8 yksi kierros ja/tai vastaavasti toinen pulssianturi (S2) on järjestetty tuottamaan yksi pulssi per toisen pyörivän elimen (R) yksi kierros.
21. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 15-20 mukainen mit-5 tauslaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen pulssianturi (S1) on järjestetty tuottamaan useampia pulsseja per ensimmäisen pyörivän elimen (D) yksi kierros ja/tai toinen pulssianturi (S2) on järjestetty tuottamaan useampia pulsseja per toisen pyörivän elimen (R) yksi kierros.
22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäinen pulssianturi (S1) on järjestetty tuottamaan pulssit jakautuneina epätasaisesti mainitun ensimmäisen pyörivän elimen (D) yhden kierroksen matkalle, ja/tai toinen pulssianturi (S2) on järjestetty tuottamaan pulssit jakautuneina epätasaisesti mainitun toisen pyörivän 15 elimen (R) yhden kierroksen matkalle.
23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto käsittää välineet (CPU) sovitteen (F) määrittämiseksi erikseen jokaiselle ensimmäisen pulssianturin (S1) ensim-20 mäisen pyörivän elimen (D) yhtä kierrosta kohti tuottamalle ja eri kulma-asentoa vastaavalle pulssille, ja edelleen välineet (CPU) jokaisen toisen pulssianturin (S2) toisen pyörivän elimen (R) yhtä kierrosta kohti tuottaman ja eri kulma-asentoa vastaavan pulssin referoimiseksi ·:·. erikseen kunkin mainitun sovitteen (F) kanssa toisen pyörivän elimen :’.·£5 (R) kulma-asennon määrittämiseksi erikseen kaikille em. kombinaatioil le.
• · [ 24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto käsittää välineet (CPU) mainittujen kombinaatioi-:...:30 den antamien kulma-arvojen keskiarvottamiseksi.
·:··: 25. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 15-24 mukainen mit- tauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto käsittää välineet • · I (CPU) mittaustulosten keskiarvottamiseksi ensimmäisen pyörivän eli- * ’1 *35 men (D) ja/tai toisen pyörivän elimen (R) useamman pyörähdyksen yli.
26. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 15-25 mukainen mit-tauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto käsittää välineet 25 1 10 5 4 8 (CPU) ensimmäisen (S1) ja/tai toisen (S2) pulssianturin pulssien määrän laskemaksi tunnetulla aikavälillä ensimmäisen (D) ja/tai toisen (R) pyörivän elimen absoluuttisen pyörimisnopeuden määrittämiseksi.
27. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen mittauslait teisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto on järjestetty mittaamaan paperirainan (W) kiinnirullauksessa muodostuvan konerullan (R) pyörimisnopeutta suhteessa rullaussylinterin (D) pyörimisnopeuteen, ja/tai konerullan (R) kehän pituutta suhteessa rullaussylinterin (D) kehän pi-10 tuuteen.
28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto on järjestetty tiedonsiirtoyhteyteen kiinnirullausta ohjaavan säätö- tai ohjausjärjestelmän kanssa konerullan (R) tiheyden 15 määrittämiseksi konerullan (R) säteen funktiona, ja mainitun tiheys-tiedon käyttämiseksi kiinnirullauksen säädössä.
29. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 15-28 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen (S1) ja/tai toisen (S2) 20 pulssianturin toimintaperiaate on optinen, induktiivinen, kapasitiivinen ja/tai magneettinen.
30. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 15-29 mukaisen mit- ·;·. tauslaitteisto, tunnettu siitä, että välineet (CPU) ovat PC-tietokonee- {,'Z5 seen ja sen sisältämään ohjelmistoon perustuva tietojenkäsittelylaite. • · III * ♦ · I I * * · « * » » * I · » I t I * * r · I » I · » * * I · • tl» t | • · * I · t · · t I • · »tl 1 > > I · 110548 26
FI20011959A 2001-10-08 2001-10-08 Menetelmä ja mittauslaitteisto kulmanopeuseron määrittämiseksi FI110548B (fi)

Priority Applications (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20011959A FI110548B (fi) 2001-10-08 2001-10-08 Menetelmä ja mittauslaitteisto kulmanopeuseron määrittämiseksi
DE10297172T DE10297172T5 (de) 2001-10-08 2002-10-07 Verfahren und Messausrüstung zur Bestimmung der Winkelgeschwindigkeitsdifferenz
PCT/FI2002/000782 WO2003031297A1 (en) 2001-10-08 2002-10-07 Method and measuring equipment for determining angular speed difference
AT0920802A AT501517B1 (de) 2001-10-08 2002-10-07 Verfahren und messausrüstung zur bestimmung der winkelgeschwindigkeitsdifferenz

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20011959A FI110548B (fi) 2001-10-08 2001-10-08 Menetelmä ja mittauslaitteisto kulmanopeuseron määrittämiseksi
FI20011959 2001-10-08

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20011959A0 FI20011959A0 (fi) 2001-10-08
FI110548B true FI110548B (fi) 2003-02-14

Family

ID=8562019

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20011959A FI110548B (fi) 2001-10-08 2001-10-08 Menetelmä ja mittauslaitteisto kulmanopeuseron määrittämiseksi

Country Status (4)

Country Link
AT (1) AT501517B1 (fi)
DE (1) DE10297172T5 (fi)
FI (1) FI110548B (fi)
WO (1) WO2003031297A1 (fi)

Families Citing this family (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CN102249109A (zh) * 2011-01-13 2011-11-23 昆山市宝立无纺布有限公司 布料张力控制装置
US9221641B2 (en) * 2012-05-08 2015-12-29 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Controller and system for controllably rotating a roll of material
CN106698030B (zh) * 2014-11-27 2018-06-26 赵牧青 一种恒定线速度卷纸机
CN109761080B (zh) * 2018-12-31 2024-04-19 天津市旭辉恒远塑料包装股份有限公司 防散压辊

Family Cites Families (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE450703B (sv) * 1982-04-01 1987-07-20 Asea Ab Sett for kontrollering av den i en parullad pappersrulle inrullade materialspenningen
US4535950A (en) * 1984-01-13 1985-08-20 International Paper Company Method and apparatus for roll winding measurement
US5023820A (en) * 1989-05-10 1991-06-11 Beloit Corporation System for monitoring roll density
FI103661B1 (fi) * 1998-01-22 1999-08-13 Valmet Corp Menetelmä ja laitteisto rullauksen ohjaamiseksi

Also Published As

Publication number Publication date
AT501517B1 (de) 2007-02-15
FI20011959A0 (fi) 2001-10-08
WO2003031297A1 (en) 2003-04-17
DE10297172T5 (de) 2004-07-08
AT501517A1 (de) 2006-09-15

Similar Documents

Publication Publication Date Title
EP1839022B1 (en) Web tension profile measuring method and a roll for applying the same
KR101203346B1 (ko) 위치 센서를 이용한 웨브 장력의 실시간 결정 및 제어
US6817560B2 (en) Combined tension control for tape
FI110548B (fi) Menetelmä ja mittauslaitteisto kulmanopeuseron määrittämiseksi
FI103661B (fi) Menetelmä ja laitteisto rullauksen ohjaamiseksi
JPH05141957A (ja) 膜厚測定装置
JP2568743Y2 (ja) 残紙長計
JP2001296102A (ja) ダンサーロール用位置検出装置
JP3305652B2 (ja) コイル材の巻き込み空気量測定方法及び測定装置
FI108886B (fi) Menetelmä ja laitteisto toimilaitteen aseman määrittämiseksi
FI113804B (fi) Menetelmä ja laitteisto jatkuvan liikkuvan elimen kireyden mittaamiseksi
EP3776077B1 (en) Film transport apparatus controller and related methods
CN116902657B (zh) 一种模切分条机的电气控制***及控制方法
EP0735343B1 (en) Diameter monitoring system
JPH08122046A (ja) 連続伸線機のダイス径測定方法およびダイス径測定装置
EP0976465A1 (en) A volume-control regulatinon procedure for plastic processing of material by cross-sectional reduction, and system
JP3502388B2 (ja) 物質のロールの少なくとも１シートの伸張値の測定方法及び装置
CN106061874A (zh) 旋转模式生成装置及旋转模式生成方法
JPH11351855A (ja) 長さ計測方法および装置
GB2354088A (en) Controlling film tension in film scanner
CN113911806A (zh) 一种带材张力在线实时检测方法
JPH01193604A (ja) フイルム状物体の厚み測定装置
JPH0295660A (ja) ワインダーコイル径演算方法
JPH09278240A (ja) 巻出または巻取ロールの初期径を求める方法および装置
JP2007057508A (ja) ベルトの膜厚測定装置及び膜厚測定方法。