FI109964B - Menetelmä ja laite viljajyvien käsittelemiseksi - Google Patents
Menetelmä ja laite viljajyvien käsittelemiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI109964B FI109964B FI982376A FI982376A FI109964B FI 109964 B FI109964 B FI 109964B FI 982376 A FI982376 A FI 982376A FI 982376 A FI982376 A FI 982376A FI 109964 B FI109964 B FI 109964B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- grains
- barley
- germination
- mold
- temperature
- Prior art date
Links
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A23—FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
- A23B—PRESERVING, e.g. BY CANNING, MEAT, FISH, EGGS, FRUIT, VEGETABLES, EDIBLE SEEDS; CHEMICAL RIPENING OF FRUIT OR VEGETABLES; THE PRESERVED, RIPENED, OR CANNED PRODUCTS
- A23B9/00—Preservation of edible seeds, e.g. cereals
- A23B9/02—Preserving by heating
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A23—FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
- A23B—PRESERVING, e.g. BY CANNING, MEAT, FISH, EGGS, FRUIT, VEGETABLES, EDIBLE SEEDS; CHEMICAL RIPENING OF FRUIT OR VEGETABLES; THE PRESERVED, RIPENED, OR CANNED PRODUCTS
- A23B9/00—Preservation of edible seeds, e.g. cereals
- A23B9/02—Preserving by heating
- A23B9/025—Preserving by heating with use of gases
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
- C12C—BEER; PREPARATION OF BEER BY FERMENTATION; PREPARATION OF MALT FOR MAKING BEER; PREPARATION OF HOPS FOR MAKING BEER
- C12C1/00—Preparation of malt
- C12C1/02—Pretreatment of grains, e.g. washing, steeping
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Zoology (AREA)
- Food Science & Technology (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Polymers & Plastics (AREA)
- Biochemistry (AREA)
- Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
- General Engineering & Computer Science (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Genetics & Genomics (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Cereal-Derived Products (AREA)
- Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
- Grain Derivatives (AREA)
- Adjustment And Processing Of Grains (AREA)
- Noodles (AREA)
Description
109964
Menetelmä ja laite viljajyvien käsittelemiseksi
Keksinnön ala
Keksintö kohdistuu menetelmään viljajyvien käsittelemiseksi home-5 pitoisuuden alentamiseksi altistamalla jyvät lämmölle sellaisessa lämpötilassa ja sellaisen ajan, että jyvien homepitoisuus alenee, mutta itävyys säilyy. Keksinnön mukaisesti käsiteltyjä viljajyviä voidaan käyttää esimerkiksi maltaan ja oluen valmistukseen. Keksinnön kohteena on myös laite viljajyvien käsittelemiseksi homepitoisuuden alentamiseksi. Tarkemmin ilmaistuna keksinnön 10 mukainen menetelmä mahdollistaa viljajyvien homepitoisuuden alentamisen vahingoittamatta jyvien itävyyttä. Tällä on merkitystä erityisesti jyvien mallas-tuksessa.
Keksinnön tausta
Homeita esiintyy kaikkialla luonnossa esim. maaperässä ja ilmassa, 15 joista ne leviävät kasvavaan viljaan. Vaikka homeet näin ollen kuuluvat viljan luonnolliseen flooraan, niiden runsas esiintyminen on haitaksi, koska ne saattavat alentaa viljan ja siitä valmistetun maltaan laatua. Homeet voivat esimerkiksi tuottaa erilaisia terveydelle haitallisia mykotoksiineja. Lisäksi ne voivat mm. alentaa jyvän itävyyttä ja itujen kasvua, mikä on haitallista ei vain sie-20 menviljalle vaan myös viljaa mallastettaessa. On myös osoitettu, että voimak-: kaasti kontaminoituneesta viljasta ja maltaasta valmistettu olut on taipuvainen jylikuohuntaan, mikä on vaikea ongelma panimoteollisuudelle. Ylikuohunta joh-tuu ilmeisesti Fusarium- ja muiden homeiden tuottamista metaboliiteista, jotka kestävät oluen valmistusprosessin.
25 Jyvät altistuvat homeiden kasvulle heti kun ne pannaan maahan.
Homeiden kasvuun vaikuttavat monet tekijät, etenkin kosteus, lämpötila ja ai- * · · ka. Myös ravinteiden ja hapen saannilla sekä mikro-organismien keskeisellä . . kilpailulla on merkitystä. Kasvavassa viljassa vallitsevat ns. peltohomeet, joista : yleisimmät ovat Altemaria, Aureobasidium, Cladosporium, Epicoccum, Fusari- 30 um, Cochliobolus, Drechslera ja Pyrenophora. Osa peltohomeista on kasvipa-togeeneja, joista haitallisimpia ovat Fusarium graminearum ja F. culmorum. .···. Myös. Cochliobolus sativus ja Fusarium spp. aiheuttavat kasvitauteja ja saattavat suurissa määrin haitata mallastusta. Kostea sää etenkin tähkimis- ja kor-·' ” juuaikana suosii Fusarium-homeiden kasvua.
35 Korjuun jälkeen vilja tulisi kuivata nopeasti, jotta homeet eivät pää sisi enää lisääntymään. Asianmukaisesti kuivatussa viljassa (kosteus noin 12 2 109964 -13 %) peltohomeet eivät enää pysty lisääntymään, mutta ne pysyvät hengissä ja lisääntyvät jälleen, jos ne altistetaan kosteille olosuhteille. Huonosti varastoidussa viljassa kasvavatkin ensisijaisesti ns. varastohomeet eli Aspergillus ja Penicillium, jotka pärjäävät alhaisissa kosteuspitoisuuksissa. Myös va-5 rastohomeet alentavat viljan laatua ja aiheuttavat terveysriskejä sekä niille, jotka käsittelevät saastunutta viljaa että niille, jotka syövät sitä.
Kun viljaa mallastetaan, viljan kosteus nostetaan jälleen noin 45 -50 %:iin ja hapen saanti varmistetaan, jolloin jyvä alkaa itää. Mallastuksen aikana vallitsevat olosuhteet eivät kuitenkaan suosi vain itämistä, vaan myös 10 homeiden kasvua. Runsas homekasvu haittaa prosessia.
Mallastuksen tarkoituksena on saada aikaan jyvässä fysikaalisia, kemiallisia ja biokemiallisia muutoksia. Mallastusprosessi koostuu kolmesta päävaiheesta: liotus, idätys ja kuivaus. Ensin puhdistettu ja seulottu vilja liotetaan vedessä sopivan kosteuden saavuttamiseksi. Kun jyvät ovat sopivan 15 kosteita, niitä idätetään noin 13-16 °C:ssa yleensä vähintään noin viisi vuorokautta. Tällöin saadaan ns. vihermallas. Varsinaista mallasta saadaan, kuivaamalla vihermallas hallituissa olosuhteissa, joissa lämpötilaa hitaasti nostetaan noin 45 °C:sta noin 85 °C:seen, jolloin kosteus laskee noin neljään prosenttiin. Kuivauksen jälkeen poistetaan juuri-idut, joita voidaan käyttää re-20 huna. Maltaasta voidaan myös valmistaa esim. mallasuutetta elintarviketeolli-: suutta varten.
: Jo mallastuksen likovaiheessa viljan homepitoisuus saattaa nousta ja nousee sitten edelleen idätysvaiheessa. Maltaan normaali kuivauskaan ei juuri laske jyvien homepitoisuutta.
:y. 25 Mallasta käytetään eniten oluen valmistukseen, mutta myös tislat- tujen alkoholijuomien valmistukseen. Oluen valmistus käsittää vierteen vai- • · · mistuksen, pää- ja varastokäymisen ja jälkikäsittelyn. Ensin mallas rouhitaan, . . sekoitetaan veteen ja kuumennetaan. Tämän ns. mäskäyksen aikana mal- lastuksessa aktivoituneet entsyymit hajottavat jyvän tärkkelyksen käymiskel-30 poisiksi sokereiksi. Syntynyt vierre kirkastetaan, lisätään hiiva, annetaan käy- :Y: dä ja jälkikäsitellään.
Tiedetään, että monet homeet tuottavat myrkyllisiä yhdisteitä eli mykotoksiineja, jotka voivat vahingoittaa sekä eläinten että ihmisten terveyttä. Ne saattavat myös haitata mallastusta ja oluen valmistusta. Näin ollen, jos • · ’···' 35 viljassa esiintyy runsaasti hometta, niin mykotoksiinien todennäköisyys myös i 109964 3 kasvaa. Eniten tutkitut viljassa esiintyvät mykotoksiinit ovat peräisin Fusarium-, Cochliobolus sativus-, Aspergillus- ja Penicillium-homeista.
Monet Fusarium-homeet eivät ole vain viljakasvien taudinaiheuttajia, vaan ne voivat myös tuottaa erilaisia mykotoksiineja. Erityisen varteenotet-5 tavia mykotoksiineja ovat trikotekeenit, zearalenoni (ZER) ja sen johdannaiset, fumonisiinit, moniliformiini, fusarokromanonit ja fusarihappo. Yli 100 eri trikote-keeneja on tunnistettu ja karakterisoitu. Eniten huomiota on kiinnitetty tyyppi A trikotekeeneihin, joihin kuuluvat T-2-toksiini, neosolanioli (NEO) ja diasetoksis-kirpenoli (DAS) ja tyyppi B trikotekeeneihin, joihin kuuluvat deoksinivalenoli 10 (DON eli vomitoksiini) ja sen asetyylijohdannaiset (3-ADON ja 15-ADON), nivalenoli (NIV) ja fusarenoni X. Fusarium-homeiden tuottamat mykotoksiinit ja niihin vaikuttavat tekijät on kuvattu julkaisussa Mycotoxins in Cereals; An Emerging Problem? Handbook for fourth SAC Conference October 1996, Edinburgh, tekijä J. P. F D’Mello; J. P. F. D’Mello ja A. M. C. Mac-15 donald, Some Factors Affecting the Production of Fusarium Mycotoxins, s.
35 - 44.
Edellä mainitun teoksen luvussa Mycotoxins in Malting and Brewing, B. Flannigan (s. 45- 55) käsittelee mykotoksiinien merkitystä mallastuk-sessa ja panimoteollisuudessa. Siinä todetaan mm. että Cochliobolus sativa-20 tus- ja Fusarium spp.-homeiden haitallinen vaikutus itävyyteen ainakin osittain : liittyy niiden tuottamiin mykotoksiineihin tai muihin fytotoksisiin metaboliitteihin.
” Fusarium spp:n tuottamat trikotekeenit inhiboivat proteiinisynteesiä ja alenta- !*·*: vat siten mallastuksessa tärkeän alfa-amylaasin tuotannon. Myös vierteen al- : fa-aminotyppipitoisuus laskee. Fusarium-homeet voivat tuottaa DON:ia ja zea- 25 ralenonia mallastuksen aikana. Vilja ja mallas voivat myös kontaminoitua Pe-nicillium verrucosum- tai allergista keuhkosairauutta aiheuttavan Aspergilllus clavatus- homeen tuottamilla toksiineilla. T-2-toksiini ja muut tehokkaat trikotekeenit voivat hidastaa käymistä, kun sen sijaan vierteessä mahdollisesti esiin-'· '· tyvällä DONilla ei ole suurta vaikutusta käymiseen. Tislatuista alkoholijuomista 30 ei ole löydetty mykotoksiineja, mutta oluesta on löydetty DON, nivalenolia, fu-monisineja, aflatoksiineja, okratoksiini Aita ja joitakin muita mykotoksiineja, .··. mutta alhaisina pitoisuuksina. Oluen ylikuohunta näyttää korreloituvan zeara-'·’ lenonin tai DONin kanssa. Mykotoksiineja sisältävän oluen haitallinen vaikutus : ” ihmisen terveyteen on vielä epävarma, mutta niiden myrkyllinen vaikutus kon- 35 taminoiduilla mallastus- ja panimoteollisuuden sivutuotteilla ruokittuun karjaan on kiistämätön. Rehuna käytetyistä juuri-iduista on esim. löydetty suuria mää- 4 109964 riä DON:a ja mäskäyksen jätteistä on löydetty aflatoksiineja, zearalenonia ja okratoksiini A:ta.
Homeiseen viljaan ja maltaaseen liittyvät ongelmat on pyritty ratkaisemaan vaihtelevin keinoin. On tietysti tavoiteltavaa, että vilja kuivataan heti 5 korjuun jälkeen ja varastoidaan kuivassa. Homeiden kasvua voidaan hidastaa jo pellolla ruiskuttamalla hometorjunta-aineita. On myös kehitetty viljalajikkeita, joilla on esim. Fusarium-taudeille resistenssi genotyyppi. Homeiden haittavaikutuksia mallastuksen ja oluenvalmistuksen yhteydessä on pyritty vähentämään mm. lisäämällä mikrobisidisia aineita, kuten formaldehydiä likoveteen. 10 Sen käyttö suuressa mittakaavassa on kuitenkin kielletty terveydellisistä syistä. Mitään turvallista, yleisesti hyväksyttävää kemikaalia ei ole löytynyt. Sen sijaan on saatu hyviä tuloksia lisäämällä idätysprosessin yhteydessä maitohappobakteereja tai niiden tuottamia valmisteita (WO94/16053). Maitohappobakteerien hometta estävä vaikutus johtuu ilmeisesti ainakin osittain niiden tuottamista 15 mikrobisidisista aineista.
Nyt on yllättäen keksitty menetelmä, jolla viljajyvien homepitoisuutta voidaan alentaa fysikaalisin keinoin. Keksintö mahdollistaa näin ollen homeiden edellä kuvattujen haittavaikutusten vähentämisen tai välttämisen luonnonmukaisella tavalla ilman kemiallisia torjunta-aineta tai muita lisäaineita.
20 Esillä oleva keksintö tarjoaa keinot viljajyvien homepitoisuuden : alentamiseksi vahingoittamatta viljan itävyysparametreja. Keksintö mahdollis- taa näin ollen viljan laadun parantamisen, etenkin mallastettavan viljan ja sie-!'·]: menviljan laadun parantamisen. Homepitoisuuden alentamisen myötä keksintö :*·.· tarjoaa myös keinot homeiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Näihin 25 haitallisiin vaikutuksiin, jotka voidaan välttää keksinnön tarjoamin keinoin, ovat esim. mykotoksiinien muodostus, itävyyden aleneminen, entsyymien muodostuksen alentuminen, juuri-itujen hidastunut kasvu, hidastunut käyminen, oluen . . ylikuohunta ja terveysriskit eläimille ja ihmisille.
; ” Keksinnön lyhyt selostus 30 Keksinnön mukaiselle menetelmälle viljajyvien käsittelemiseksi, jos- sa jyvät altistetaan lämmölle sellaisessa lämpötilassa ja sellaisen ajan, että jy-.*··. vien homepitoisuus alenee mutta itävyys säilyy, on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksessa 1 esitetään. Käsiteltyjä jyviä voidaan käyttää mallastuk- I · : " seen ja viljajyvistä valmistettuja viljajyvätuotteita oluen valmistukseen. Keksin-35 nön mukaiselle laitteelle viljajyvien käsittelemiseksi on tunnusomaista, että se käsittää kuljetinvälineet (1) viljajyvien kuljettamiseksi, jolloin kuljetinvälineet 5 109964 käsittävät reiällisen liukuhihnan (7) höyryn ja ilman läpäisemiseksi, jolloin reiät ovat niin pienet etteivät jyvät läpäise niitä, höyrynsyöttövälineet (2) viljajyvien käsittelemiseksi höyryllä ja ilmajäähdytysvälineet (3) viljajyvien jäähdyttämiseksi ilmalla, jolloin höyrynsyöttövälineet on sovitettu ylävirtaan ilmajäähdytys-5 välineisiin nähden kuljetinvälineiden kuljetussuunnassa tarkasteltuna. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohtee na.
Viljajyvät ovat elävää materiaalia, jota normaalisti täytyy käsitellä hellävaraisesti, jotta niiden elinkyky ei vahingoittuisi. Samalla tiedetään, että 10 homeet kestävät vihermaitaan kuivaukseen käytetyn hallitun lämpökäsittelyn varsin hyvin. Siksi on yllättävää, että on mahdollista lämpökäsitellä viljajyviä siten, että niiden homepitoisuus alenee ilman että niiden itävyys heikkenee. Itse asiassa jäljempänä kuvattua lämpökäsittelyä kokeiltiin ensin vihermaltaaseen, johon se ei soveltunut, koska maltaan entsyymiaktiivisuus laski täysin ja jyvä 15 ‘kuoli’. Näin ollen ei mitenkään ollut odotettavissa, että ei-mallastetun viljajyvän homepitoisuutta voidaan minimoida sopivalla lämpökäsittelyllä, ilman että jyvän elinkelpoisuus, kuten itävyysparametrit ja elintärkeät entsyymit, esimerkiksi idätyksessä tärkeät α-amylaasi- ja β-glukanaasiaktiivisuudet siitä kärsivät.
Kuvioiden lyhyt selostus 20 Kuva 1 esittää laitteen viljajyvien käsittelemiseksi homepitoisuuden alentamiseksi;
Kuva 2 esittää lämpökäsittelyn vaikutuksen homeilla kontaminoitui-neiden jyvien määrään 50 kg:n mallastuksessa; : Kuva 3 esittää lämpökäsittelyn ja maitohappobakteeristartterilisäyk- 25 sen vaikutuksen Fusarium-homeilla kontaminoituneiden jyvien määrään 1 kg:n M mallastuksessa.
• t ·
Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Keksinnön mukaisesti viljajyvien homepitoisuus alennetaan jyvien lämpökäsittelyllä. Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erityisesti Fusari-’30 um-homeiden määrän alentamiseksi. Keksinnön mukaisesti käsiteltävät viijajy-vät ovat yleensä puidun viljan varastokuivattuja siemeniä. Edullisesti ne ovat .·*·. idätettävää siemenmateriaalia ja erityisesti mallastettavia viljajyviä. Parhaim- • "* mat tulokset saadaan, jos keksinnön mukaisesti käsiteltyyn idätettävään sie-: ’· menmateriaaliin lisätään idätysprosessin yhteydessä ns. startteria, tässä tapa-35 uksessa maitohappobakteerivalmistetta tai maitohappobakteerien tuottamaa valmistetta, jolla on mikrobien kasvua estävää vaikutusta idätysprosessin ai- 6 109964 kana. Sopivia keksinnön mukaisesti käsiteltäviä viljalajeja ovat esimerkiksi ohra, ruis, vehnä, maissi ja kaura, joista ohra on erityisen sopiva.
Keksinnön mukaisesti viljajyvät altistetaan lämmölle sellaisessa ! lämpötilassa ja sellaisen ajan, jotka riittävät alentamaan homeiden määrää j 5 oleellisesti vahingoittamatta itävyysparametreja kuten itämiskapasiteettia ja itämisenergiaa oleellisesti. On selvää, että mitä korkeampaa lämpötilaa käytetään, niin sitä lyhyempää käsittelyaikaa tarvitaan. Yleisesti voidaan todeta, että tarvittava lämpökäsittely on raju ja lyhyt. Viljajyvien lämpökäsittelyä voidaan suorittaa monella eri tavalla ja sopiva lämpötila ja aika saattaa vaihdella käyte-10 tystä lämpökäsittelytavasta riippuen. Oleellista on kuitenkin se, että menetelmän lämpötila- ja aikaparametrit optimoidaan siten, että saadaan huomattava homepitoisuuden lasku vahingoittamatta jyvän oleellisia elintoimintoja, kuten itävyyttä. Sopiva käsittelylämpötila on 60 - 100 °C ja aika 0,5 - 30 sekuntia, edullisesti 70 - 90 °C, 1 -15 sekuntia. Ratkaisevaa on ilmeisesti itse viljajyväs-15 sä saavutettu lämpötila ja sen kesto.
Lämpökäsittely voidaan suorittaa esimerkiksi uunissa. Viljajyvät voidaan lisäksi lämmittää suurtaajuusaalloilla, kuten radio- tai mikroaalloilla, jolloin käsittelyaika tietysti riippuu käytetyn laitteen tehosta ja käsiteltävien viljajyvien määrästä. Lupaavimmat tulokset on kuitenkin saatu käsittelemällä viljajy-20 vät kostealla lämmöllä esimerkiksi upottamalla jyvät kuumaan veteen tai käsit-: telemällä ne höyryllä, mikä on edullisin tapa.
Kun viljajyvät käsitellään höyryllä on edullista käyttää ylipaineista kuumennettua vesihöyryä, ja edullisesti siten, että höyryä ruiskutetaan useasta suunnasta melko ohueen kerrokseen esim. noin 0,5 - 2 cm viljajyviä. Käytettä-25 vän höyryn lämpötila on käytännössä yleensä 100 -140 °C (ylipaine 0 - 2,5 baria), edullisesti noin 110 - 130 °C (ylipaine noin 0,4 -1,7 baria), edullisemmin 115 - 125 °C (ylipaine 0,7 - 1,3 baria) ja erityisesti 120 - 125 °C (ylipaine . . 1,0-1,3 baria). Edullisesti viljajyvämateriaalin lämpötila tässä käsittelyssä nos- ; ” tetaan noin 70 - 85 °C:een, mieluummin 75 - 79 °C:een ja erityisesti 78 - 79 • 30 °C:een, jolloin suositeltava käsittelyaika vastaavasti on noin 1 -15 sekuntia, : V: edullisesti 5-10 sekuntia ja erityisesti 4-6 sekuntia. Käytännössä on edullis- , · ·, ta jäähdyttää jyvät lämpökäsittelyn jälkeen, jotta ne eivät kuumenisi liikaa, mikä haittaisi itävyyttä. Jyvät voidaan jäähdyttää esimerkiksi ilmalla tai vedellä.
: “ Keksinnön mukaisesti voidaan käsitellä mitä tahansa viljajyvää. Se 35 voi olla esimerkiksi kylvösiemen eli siemenviljaa, mutta edullisesti se on idätettävää ohraa, ruista, vehnää, maissia tai kauraa ja erityisesti se on mallastet- 7 109964 tavaa ohraa. Keksinnön mukaisesti käsiteltyjä viijajyviä käytetään viljajyvätuot-i teiden valmistukseen. Kyseeseen tulevat esimerkiksi mylly-ja rehuteollisuuden tuotteet, mutta erityisesti mallastus- ja panimoteollisuuden tuotteet, kuten mallas, mallasuute, vihermallas, mallastusprosessista peräisin olevat rehut sekä 5 olut.
Keksinnön mukaisesti käsitellyt viljajyvät soveltuvat edullisesti käytettäviksi mallastukseen, ja erityisesti maltaan valmistukseen, jonka idätysvai-heessa lisätään maitohappobakteereja. Käsitellyistä jyvistä valmistettavat vilja-jyvätuotteet soveltuvat erityisesti oluen valmistukseen. Olut valmistetaan pää-10 asiassa maltaasta, mutta siihen voidaan myös käyttää vaihtelevia määriä mal-lastamatonta viljaa.
Laite, joka soveltuu viljajyvien käsittelemiseksi homepitoisuuden alentamiseksi on esitetty kuvassa 1. Laitteeseen kuuluvat kuljetinvälineet 1, höyrynsyöttövälineet 2 ja ilmajäähdytysvälineet 3. Kuljetinvälineet ovat edulli-15 sesti päätön kuljetushihna 7, mieluummin reiällinen liukuhihna höyryn ja ilman läpäisemiseksi, jolloin reikien on oltava niin pienet, etteivät jyvät läpäise niitä. Ohralle sopiva reikien koko on esim. 0,5-1 mm x 5 - 10 mm. On suositeltavaa, että kuljetinvälineiden 1 nopeutta voidaan säätää, jota varten kuljetinvälineet käsittävät käyttövälineet 6 nopeuden säätämistä varten. Tässä yhteydes-20 sä käyttövälineitä 6 ei selosteta tarkemmin, koska alan ammattimiehen tietä-; myksen puitteissa ne on helppo suunnitella eri tavoin.
Kuljetinvälineiden tulopäässä sijaitsevat höyrynsyöttövälineet 2 höy-ryn kohdistamiseksi käsiteltäviin viljajyviin käsittävät edullisesti vähintään yh-den höyrysuuttimen 4 ja mieluummin useita, sarjaan asetettuja höyrysuuttimia 25 höyryn kohdistamiseksi käsiteltäviin jyviin. Edullisimmin höyrysuuttimet on asetettu siten, että höyryä voidaan ruiskuttaa käsiteltäviin viljajyviin useasta * suunnasta esim. ylhäältä ja alhaalta, jotta jyvien lämpökäsittely olisi mahdolli simman tasainen. On myös ajateltavissa, että höyrynsyöttösuuttimia on järjes-*· >: tetty ainoastaan kuljetushihnan 7 yläpuolelle. On suositeltavaa, että höyryn- 30 syöttövälineet 2 on sovitettu ylipaineiselle höyrylle, jonka ylipaine on suositel-tavasti 0,1 - 2,5 baria. Lisäksi on suositeltavaa, että höyrynsyöttövälineet käsit-, · ’ ·. tävät välineet (8) höyryn paineen säätämiseksi.
t*” Kuljetinvälineiden poistopäässä sijaitsevat ilmajäähdytysvälineet 3 • · ‘ ” höyrykäsiteltyjen viljajyvien jäähdyttämiseksi käsittävät ilmanpuhalluslaitteen, 35 joka edullisesti sisältää ainakin yhden suuttimen 5 ja mieluummin useita sar- 8 109964 jaan asetettuja suuttimia ilman kohdistamiseksi käsiteltäviin jyviin. Ilmajäähdy-tysvälineet on erityisesti sovitettu paineilmalle ja käsittävät paineilmalähteen 9.
I Laite käsittää edullisesti vielä syöttösuppilon 11 viljajyvien siirtämi- | seksi liukuhihnalle 7 ja poistovälineet 10 käsiteltävien viljajyvien poistamiseksi.
5 Syöttösuppiloon kuuluu edullisesti vielä säätövälineet 12, jotka voivat olla esimerkiksi levy, hihnalle syötettävien jyvien kerrospaksuuden säätämiseksi. Poistovälineet 10 muodostuvat liukuhihnan kääntökohdasta, jossa viljajyvät painovoiman vaikutuksesta putoavat keräysastiaan.
Viljajyvien lämpökäsittely voidaan suorittaa höyryn avulla kuvan 1 10 mukaisella laitteella. Viljajyvät syötetään laitteeseen noin sentin paksuksi kerrokseksi syöttösuppilosta 11, josta ne siirtyvät liukuhihnalla höyrytysalueelle. Höyry johdetaan hihnalle 7 sen ylä- ja alapuolella olevista suutinlinjoista (2x6 suutinlinjaa). Hihnan nopeutta voidaan säätää ja käytettävien suutinlinjojen määrää voidaan muuttaa. Höyryn ja hihnalla liikkuvan viljan käsittelylämpötilaa 15 voidaan säätää höyryn paineen avulla. Suositeltava lämpötila-alue höyrylle on | 100 - 140 °C ja edullisesti 110 -130 °C. Höyrytysalueelta, jossa jyvät viipyvät suositeltavasti 0,5 - 30 sekuntia ja edullisesti 2-15 sekuntia liukuhihna kuljettaa höyrykäsitellyt jyvät jäähdytysalueelle, jossa viljajyvät jäähdytetään hihnalle puhallettavan paineilman avulla, minkä jälkeen jyvät kerätään talteen liukuhih-20 nan toisesta päästä.
,j · Keksintöä valaistaan seuraavin esimerkein.
Esimerkki 1
Ohran lämpökäsittelyn vaikutus homeisuuteen ja itävyyteen j Ohraa lämpökäsiteltiin kuvan 1 mukaisella laitteella. Taulukossa 1 25 on esitetty höyryn lämpötilan, höyrynpaineen, sekä hihnalla olevan käsittely- I « t lämpötilan ja käsittelyajan vaikutus ohran Fusarium-homeeWa kontaminoitunei- * * $ ' den jyvien prosenttiosuuteen ja itävyyteen. Lämpökäsittely alensi ohran Fusa rium-homeeWa kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuutta huonontamatta itä- • · · •. *: vyyttä. Käsittely näytti jopa parantavan joitakin itämisparametrejä.
30 * * * s · » * β 109964
Taulukko 1. Höyryn lämpötilan (paineen) ja hihnalla olevan käsittelyläm-pötilan sekä käsittelyajan vaikutus ohran homeisuuteen ja itävyyteen
El KÄSITTELYÄ KÄSITTELY
Höyryn lämpötila °C 115 123 Höyrynpaine bar 0,7 1,2 Lämpötila hihnalla °C 75 78 Käsittelyaika sekuntia 10 5
Fusarium- homeella kontaminoituneiden jyvien prosentuaalinen osuus 25 8 1
Itämiskapasiteetti % 95 98 100
Itämisenergia (4 ml) 97 100 100
Itämisenergia (8 ml)__58__80__89_
Esimerkki 2 Lämpökäsitellyn ohran mallastus 1 kg:n mittakaavassa 5 Kustaa ohraa, jonka proteiinipitoisuus oli 10,6 %, mallastettiin 1 kg:n mittakaavassa Seegerin koemallastuslaitteistolla. Mellastettavaa ohraa käsiteltiin kuvan 1 mukaisella laitteella 5 sekunnin ajan. Käytetyn höyryn läm-.·. pötilat olivat 115 °C, 120 °C ja 125 °C. Vertailuna käytettiin käsittelemätöntä ohraa. Puolet ohrista (astiat 1 - 4) mallastettiin heti käsittelyn jälkeen ja puolet . 10 (astiat 5 - 8) 24 tunnin säilytyksen jälkeen. Säilytys tapahtui 15 °C:ssa. Ohria . \ liotettiin seuraavasti: 8 tuntia 13 °C:ssa vedessä, 16 tuntia 15 °C:ssa kuivassa / ja 8 tuntia 13 °C:ssa vedessä. Ohria idätettiin 1 vuorokausi 16 °C:ssa, minkä ‘·*·: jälkeen kosteus säädettiin 49 %:iin. Tämän jälkeen ohria idätettiin vielä 4 vuo- v : rokautta 14 °C:ssa. Idätyksen jälkeen ohrien kuivaus aloitettiin 50 °C:n läm- 15 pöisellä ilmalla ja lopetettiin 82 °C:n lämpöisellä ilmalla.
Taulukossa 2 on esitetty lämpökäsittelyn vaikutus ohraan ja siitä valmistettuihin maltaisiin. Mallasanalyysit on kuvattu esim. teoksessa Analyti-ca-EBC/European Brewery Convention, julkaisija EBC Analysis Committee, • · ·
Verlag Hans Carl, Getränke-Fachverlag, Niirnberg, 1998. Lämpökäsittely '·;·* 20 alensi ohran Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuutta sekä homeiden kokonaismäärää. Normaalivaihtelun puitteissa ei mallasana- * : ’ ‘ ‘: lyyseissä ollut eroja.
109964 10
Taulukko 2. Koemallastus
Astia numero 1 2 3 4 5 6 7 8 Höyryn lämpötila °C Ei käsitt. 115 120 125 Ei käsitt. ΤΪ5 120 Ϊ25 Höyrynpaine bar Ei käsitt. ÖJ TTÖ il Ei käsitt. QJ il) il Lämpötila hihnalla °C Ei käsitt. 75 78 79 Ei käsitt. 75 78 79 Käsittelyaika s Ei käsitt. 5 5 5 Ei käsitt. 5 5 5 Säilytys 15 °C:ssa ei ei ei ei 24 h 24 h 24 h 24 h
OHRA
Kosteus % 13,6 14,4 13,9 14,6 13,6 14,4 14,6 14,9
Itämiskapasiteetti %__99__98__100__99__99__98 100 99
Fusarium- homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuus__39__26__14__1J__31__16__12__11
Homepesäkkeiden määrä Sabouraud dextrose agarilla pmy/g ka* 1700 580 120 0 1700 820 470 0
MALLASTUSPROSESSI
Kosteus 1. lion jälkeen % __33,6 32,7 32,6 32,8 34,5 33,1 33,3 33,3
Kosteus liotuksen jälkeen %__41,5 40,3 39,9 40,1 42,1 40,8 41,0 41,0
Itäneiden jyvien määrä 1 vrk/2 vrk %__96/99 97/98 96/99 98/98 97/96 97/99 96/97 97/97
Vihermaitaan kosteus % 48,5 49,1 48,4 48,8 47,8 48,9 48,7 47,9
MALLASANALYYSI
Maltaan kosteus % 3,7 3,6 3,6 3,8 3,9 3,9 3,8 3,9 ~
Uute jauhosta %/k.a. 79,7 79,8 79,7 79,9 80,1 80,3 80,4 80,3
Vierteen väri °EBC__2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,2 2,5 2,2
Vierteen pH 5,96 5,96 5,95 5,96 5,96 5,96 5,96 5,96 ~ . jJauho-rouhe-ero % 1,6 1,6 I 1,8 I 1,9 2,4 2,3 2,3 2,1 > |' Friabilimetri, jauho %__86__84__83__84__83__83 83 83 • friabilimetri, >2,2mm % __0,8 1,0 1,6 2,0 2,4 2,4 1,6 2,4 • *, Möyhentyneisyys % 93__94__88__92__90 88__89__91 ,·, homogeenisuus %__74__77__71__76__74 73 68 71 ‘. Vierteen viskositeetti ; V snPa.s__1,50 1,51 1,50 1,50 1,50 1,51 1,51 1,52 j f' Vierteen β-glukaani mg/l _ 166 190 193 165 213 187 207 179
Liukoinen typpi mg/100 ,·, f)__562 569 563 565 572 561 585 547 *. ' Proteiinien liuk.aste , ’ *' (Kolbach) % 34 34 35 34 35 34 36 34 1'{FAN mg/l 128 | 130 127 130 135 135 135 121 * · ·. : ..........................
ί I ........... ' ......' ' : · ’ >' c Sokeroitumisaika min__15__15__15__15__15__15__15__15 ;1'1 g-amylaasi DU / g k.a.__43__42__41__42__46 46__46__47
' I' Diastaattinen voima WK
;·, /100g k.a. 260 250 230 250 260 250 250 260 » »*l ------------------------* ..............1 1 .1...--.--....1 ...... I I-1 ;'" f Homepesäkkeiden määrä Sabouraud dextrose agarilla (Oxoid) pmy/g ka; menetelmä tuo esiin ''' kaikki homeet (myös Fusariumin) ja hiivat * pmy/g ka = pesäkettä muodostavia yksiköitä/gramma kuiva- ainetta
Esimerkki 3 „ 109964 11 Lämpökäsitellyn ohran mallastus 50 kg:n mittakaavassa
Kustaa ohraa, jonka proteiinipitoisuus oli 10,6 %, mellastettiin 50 kg:n mittakaavan mallastuslaitteistolla. Mallastettavaa ohraa käsiteltiin kuvan 5 1 mukaisella laitteella 5 sekunnin ajan. Käytetyn höyryn lämpötila oli 125 °C.
Vertailuna käytettiin käsittelemätöntä ohraa. Ohra mallastettiin heti käsittelyn jälkeen. Ohria liotettiin seuraavasti: 8 tuntia 13 °C:ssa vedessä, 12 tuntia 16 °C:ssa kuivassa ja 4 tuntia 13 °C:ssa vedessä, 12 tuntia 16 °C:ssa kuivassa ja 1 tunti 13 °C:ssa vedessä. Ohria idätettiin 1 vuorokausi 16 °C:ssa, minkä jäl-10 keen kosteus säädettiin 49 %:iin. Tämän jälkeen ohria idätettiin vielä 4 vuorokautta 14 °C:ssa. Idätyksen jälkeen ohrien kuivaus aloitettiin 50 °C:n lämpöisellä ilmalla ja lopetettiin 82 °C:n lämpöisellä ilmalla.
Taulukossa 3 on esitetty lämpökäsittelyn vaikutus ohraan ja siitä valmistettuihin maltaisiin. Kuvassa 2 on esitetty lämpökäsittelyn vaikutus 15 Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuuteen mallastuk-sen eri vaiheissa. Lämpökäsittely alensi ohran ja maltaan Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuutta. Lämpökäsittely alensi myös Fusa-rrum-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuutta liotuksen ja idätyksen jälkeen otetuissa näytteissä. Normaalivaihtelun puitteissa ei mallasana-20 lyyseissä ollut eroja.
• · • · • · • · • · · • · ·
Il · • · • a a • * ·
• · I
• a • ·
• I I
• · • a • a a • a a
• I I
• • a • · · • · · • a • · · • a a · · • · • aa • · · • · • a a a · • a • aa a a a a • aa a a a a aa* 12 109964
Taulukko 3. Lämpökäsittelyn vaikutus ohraan ja siitä valmistettuun maltaaseen Höyryn lämpötila °C__Ei käsittelyä__125 Höyrynpaine bar__Ei käsittelyä__1,3 Lämpötila hihnalla °C__Ei käsittelyä__79 Käsittelyaika s Ei käsittelyä 5
OHRA
Kosteus %__13J__13,1
Itämiskapasiteetti % 99 99
Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuus_| 29 3
MALLASTUSPROSESSI
Kosteus 1. lion jälkeen %__31,0__31,4
Kosteus liotuksen jälkeen %__44,2__43,4
Itäneiden jyvien määrä 1 vrk / 2 vrk %__96 / 98__96/100
Vihermaitaan kosteus %__47,2__48,0
MALLASANALYYSI
Maltaan kosteus %__4^3__4,0
Uute jauhosta % / k.a.__80,7__80,3
Vierteen väri °EBC__2^5__2,8
Vierteen pH__6,02__6,00
Jauho-rouhe-ero %__2J__1,4
Friabilimetri, jauho %__88__89 : :: Friabilimetri, >2,2mm %__1^8__1,2 !v: Möyhentyneisyys %__94__98
Homogeenisuus %__78__84
Vierteen viskositeetti mPa.s__1,50__1,50 :.v [Vierteen β-glukaani mg/l 144 92 I Liukoinen typpi mg/100 g 580__585
Proteiinien liuk.aste (Kolbach) %__36__35 [FAN mg/l 129 134
Sokeroitumisaika min__15__15 g-amylaasi DU / g k.a.__49__47 ; ’; ’ Diastaattinen voima WK /100 g k.a.__290__290 :: Fusarium-homeella kontaminoituneiden [jyvien prosenttiosuus_|_85_ 41 • I * 13 109964
Esimerkki 4
Mallastus 1 kg:n mittakaavassa lämpö- ja maitohappobaktee-ristartterikäsittelyn jälkeen 5 Kustaa ohraa, jonka proteiinipitoisuus oli 10,6 %, mellastettiin 1 kg:n mittakaavassa Seegerin koemallastuslaitteistolla. Mallastettavaa ohraa käsiteltiin kuvan 1 mukaisella laitteella 5 sekunnin ajan. Käytetyn höyryn lämpötila oli 125 °C. Vertailuna käytettiin käsittelemätöntä ohraa. Lisäksi kokeiltiin maitohappobakteeristartterilisäyksen vaikutusta mallastukseen. Startteri, 10 Lactobacillus plantarum VTT-E-78076, kasvatettiin MRS-liemessä (MRS broth, Oxoid) 30 °C:ssa (kasvatus suoritettiin patenttihakemuksen WO96/02141 mukaisesti). Startterikasvulientä soluineen lisättiin ensimmäiseen ja toiseen likoveteen 120 ml/kg ohraa. Koejärjestely on esitetty taulukossa 4. Ohria liotettiin 15 °C:ssa seuraavasti: 8 tuntia vedessä, 13 tuntia kuivas-15 sa, 3 tuntia vedessä, 11 tuntia kuivassa ja 1 tunti vedessä. Ohria idätettiin 1 vuorokausi 16 °C:ssa, minkä jälkeen kosteus säädettiin 49 %:iin. Tämän jälkeen ohria idätettiin vielä 4 vuorokautta 14 °C:ssa. Idätyksen jälkeen ohrien kuivaus aloitettiin 50 °C:n lämpöisellä ilmalla ja lopetettiin 82 °C:n lämpöisellä ilmalla.
20 Taulukossa 4 on esitetty lämpökäsittelyn vaikutus ohraan ja siitä valmistettuihin maltaisiin. Kuvassa 3 on esitetty lämpökäsittelyn vaikutus ·: : Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuuteen mallastuk- : sen eri vaiheissa. Lämpökäsittely alensi ohran ja maltaan Fusam/m-homeella • V kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuutta. Lämpökäsittely alensi myös Fusa- 25 hum-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuutta liotuksen ja idätyk-sen jälkeen otetuissa näytteissä. Startterikäsittely yhdistettynä lämpökäsitte-.·:·. lyyn alensi vielä lisää Fusahum-homeeWa kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuutta. Normaalivaihtelun puitteissa ei mallasanalyyseissä ollut eroja.
• ·
• I I
• · · • · * Ψ • · · • · · • · • · 1 · · • ·
• I
• · · 14 109964
Taulukko 4. Koemallastus
Astia numero 1 2 3 Γ~~ 4 Höyryn lämpötila °C Ei käsitt. Ei käsitt. 125 125 Höyrynpaine bar Ei käsitt. Ei käsitt. 1,3 1,3 Lämpötila hihnalla oC Ei käsitt. Ei käsitt. 79 79 Käsittelyaika s Ei käsitt. Ei käsitt. 5 5
Startterilisäys Ei käsitt. Startteri Ei käsitt. Startteri
OHRA
Kosteus %__13,2__13,2__16__16
Itämiskapasiteetti %__98__98__98__98
Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuus 16 16 0 0
MALLASTUSPROSESSI
Kosteus 1. lion jälkeen %__35,9__35,8__34,7__34,8
Kosteus liotuksen jälkeen %__44,6__43,3__42,6__41,7
Itäneiden jyvien määrä 1 vrk / 2 99/98 94/97 96/98 90/95 vrk %_____
Vihermaitaan kosteus % 44,5 45,0 46,7 46,7
MALLASANALYYSI
Maltaan kosteus %__3β__3J__3J__3,8
Uute jauhosta % / k.a.__79,8__80,3__80J__79,9 .·. Vierteen väri °EBC 2,8 2,8 2,8 2,8 ’ [Vierteen pH 6,12 6,05 6,1 6,02
Jauho-rouhe-ero %__32__3__£7__1,8 . Friabilimetri, jauho %__80__82__87__86 '· '·' Friabilimetri, >2,2mm %__4__2J5__1__1,6 :V: Vierteen viskositeetti mPa.s__£51__1,46__1,53__1,53
Vierteen β-glukaani mg/l__183__127__1£7__118 *
Liukoinen typpi mg /100 g__584__616__605__583 ;1·,· Proteiinien liuk.aste (Kolbach) %__35__37__36__36 /··! [FAN mg/l 117 131 119 119 .·1.·. Sokeroitumisaika min__15__15__15__15 g-amylaasi DU / g k.a.__£1__43__37__36
Diastaattinen voima WK/100g 220 260 230 230 k.a._____ : ” Fusarium-homeella kontaminoitu- 46 29 2 0 : ” ‘; neiden jyvien prosenttiosuus • · · is 109964
Esimerkki 5
Erilaisten lämpökäsittelymenetelmien vaikutus ohran homei-suuteen ja itävyyteen
Kokeisiin käytettiin samaa Kustaa ohraa kuin edellä. 50 g ohraa 5 upotettiin 5 litraan lämmintä vettä, minkä jälkeen ohra jäähdytettiin 10 °C:n vedessä (8 I), 20 sekunnin ajan. 25 g ohraa lämmitettiin mikroaaltouunissa ja annettiin jäähtyä huoneen lämpötilassa. Koejärjestelyt on esitetty taulukossa 5. Ohran upotus lämpimään veteen alensi Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuutta itävyyden pysyessä hyvänä. Myös mikroaalto-10 uunikäsittely alensi Fusarium-kontaminaatiota. Pidemmällä käsittelyajalla mikroaaltouunissa myös itävyys heikkeni.
Taulukko 5. Erilaisten lämpökäsittelymenetelmien vaikutus Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosenttiosuuteen 15 ____
Upotus veteen 1 Mikroaaltouuni sekunnin ajaksi (800 W) Määritys Käsitte- Lämpötila °C Aika s lemätön ____ __ 60 70 75 80 90 10 20
Fusariumilla kon-" taminoituneiden jy- ' ·* vien prosenttiouus__20 21 15 6 3 2 13__3
Itämisenergia (4 ml) 100 79 97 100 95 99 99__8 \v Itämisenergia (8 ml) 93 73 70 67 84 88 70 1 »* * » · • · ·
Esimerkki 6
Voimakkaasti Fusarium-homeeWa kontaminoitunutta itämislevossa 20 olevaa eli dormanttia ohraa käsiteltiin kuten esimerkissä 1. Tutkittiin höyryn I * · lämpötilan (paineen) ja hihnalla olevan käsittelylämpötilan sekä käsittelyajan ’·;·* vaikutus ohran homeisuuteen ja itävyyteen. Tulokset on esitetty taulukossa 6.
Käsittelyllä pystyttiin eliminoimaan Fusarium-homeet vahingoittamatta itä-vyysparametreja.
• * ♦ ie 109964
Taulukko 6. Voimakkaasti FusariumxWa kontaminoituneen, itämislevossa olevan ohran käsittely
_ El KÄSITTELYÄ KÄSITTELY
Höyryn lämpötila °C 125 Höyrynpaine bar 1,3 Lämpötila hihnalla °C 79 Käsittelyaika sekuntia___5_
Fusarium-homeella kontaminoituneiden jyvien prosentuaalinen osuus 90 0
Itämiskapasiteetti % 97 97
Itämisenergia (4 ml) 17 8
Itämisenergia (8 ml)__5__5_ 5 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksinnön perusajatus voi daan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu edellä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.
• · « 1 · • · • · · • a · ·
Claims (11)
1. Menetelmä viljajyvien käsittelemiseksi homepitoisuuden alentamiseksi altistamalla jyvät lämmölle sellaisessa lämpötilassa ja sellaisen ajan, 5 että jyvien homepitoisuus alenee mutta itävyys säilyy, tunnettu siitä, että käsiteltävien jyvien lämpötila nostetaan 60-100 °C:een, 0,5 - 30 sekunniksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jyvät altistetaan lämmölle sellaisessa lämpötilassa ja sellaisen ajan, että jyvien Fusarium-homepitoisuus alenee mutta itävyys säilyy.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsiteltävät viljajyvät ovat idätettäviä jyviä.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsitellään mallastettavaa ohraa.
5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että käsittelyn jälkeen idätettäviin jyviin lisätään maitohappobakteereja idätysprosessin yhteydessä.
6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpökäsittely suoritetaan kostealla lämmöllä.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpökäsittely suoritetaan höyryllä.
.;· 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ; ” että käsiteltävien jyvien lämpötila nostetaan 70 - 90 °C:een, 1-15 sekunniksi.
‘ 9. Laite viljajyvien käsittelemiseksi homepitoisuuden alentamiseksi, 25 tunnettu siitä, että se käsittää kuljetinvälineet (1) viljajyvien kuljettamisek-v si, jolloin kuljetinvälineet käsittävät reiällisen liukuhihnan (7) höyryn ja ilman lä-päisemiseksi, jolloin reiät ovat niin pienet etteivät jyvät läpäise niitä, höyryn-syöttövälineet (2) viljajyvien käsittelemiseksi höyryllä ja ilmajäähdytysvälineet .·. : (3) viljajyvien jäähdyttämiseksi ilmalla, jolloin höyrynsyöttövälineet on sovitettu ,···,* 30 ylävirtaan ilmajäähdytysvälineisiin nähden kuljetinvälineiden kuljetussuunnas- sa tarkasteltuna. v.:
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljetinvälineet (1) käsittävät käyttövälineet (6) liukuhihnan nopeuden säätämi-;·, seksi.
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, » » että höyrynsyöttövälineet (2) käsittävät välineet (8) höyryn paineen säätä- ie 109964 miseksi ja useita höyrysuuttimia (4), jotka on asetettu liukuhihnan sekä ylä- että alapuolelle, ja että ilmajäähdytysvälineet (3) käsittävät paineilmalähteen (9), joka on sovitettu syöttämään useita ilmasuuttimia (5). t · » 1 · » · * · · • · • · t • · · t · • 1 » · » ti» 19 109964
Priority Applications (25)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI982376A FI109964B (fi) | 1998-11-02 | 1998-11-02 | Menetelmä ja laite viljajyvien käsittelemiseksi |
| JP2000579061A JP3646064B2 (ja) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | 穀類の穀粒の処理方法と装置、処理された穀類の穀粒およびその使用 |
| ES99954036T ES2203201T3 (es) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Procedimiento para el tratamiento de granos de cereales. |
| AU10501/00A AU756386B2 (en) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Method and apparatus for treating cereal kernels, treated cereal kernels and their use |
| EP99954036A EP1056349B1 (en) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Method for treating cereal kernels |
| BRPI9906713-7B1A BR9906713B1 (pt) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Método de tratamento de grãos de cereais para diminuir o seu teor de mofo. |
| CN99801978A CN1097433C (zh) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | 处理谷粒的方法和装置，处理过的谷粒及其应用 |
| PT99954036T PT1056349E (pt) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Metodo e aparelho para tratar graos de cereal graos de cereal tratados e seu uso |
| KR10-2000-7007391A KR100395151B1 (ko) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | 곡립을 처리하는 방법 및 장치, 처리된 곡립 및 이들의용도 |
| CA002316184A CA2316184C (en) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Method and apparatus for treating cereal kernels, treated cereal kernels and their use |
| SK1009-2000A SK284148B6 (sk) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Spôsob spracovania obilných zŕn |
| US09/582,776 US6449872B1 (en) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Method and apparatus for treating cereal kernels, treated cereal kernels and their use |
| HU0100402A HUP0100402A3 (en) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Method and apparatus for treating cereal kernels, treated cereal kernels and their use |
| PL341536A PL194906B1 (pl) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Sposób cieplnej obróbki jąder ziaren zbożowych |
| CZ20002232A CZ300212B6 (cs) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Zpusob ošetrení obilných zrn ke zmenšení jejich obsahu plísní |
| NZ505244A NZ505244A (en) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Method for heat treating cereal kernels to decrease the mould content |
| UA2000063883A UA55497C2 (uk) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Спосіб і апарат для обробки зерна злаків, зерно й продукт із зерна та способи їх застосування |
| DE69909440T DE69909440T2 (de) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Verfahren zur behandlung von getreidekernen |
| RU2000118213/13A RU2214098C2 (ru) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Способ и аппарат для обработки зерен злаков (варианты), обработанные зерна и их применение (варианты) |
| SI9930416T SI1056349T1 (en) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Method for treating cereal kernels |
| PCT/FI1999/000904 WO2000025595A1 (en) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Method and apparatus for treating cereal kernels, treated cereal kernels and their use |
| DK99954036T DK1056349T3 (da) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Fremgangsmåde til behandling af kornproduktkerner |
| AT99954036T ATE244511T1 (de) | 1998-11-02 | 1999-10-28 | Verfahren zur behandlung von getreidekernen |
| BG104559A BG64267B1 (bg) | 1998-11-02 | 2000-06-27 | М...'од и апара' за обрабо'ка на жи'ни зърна, обрабо'...ни жи'ни зърна и 'яхно'о използван... |
| HR20000446A HRP20000446B1 (en) | 1998-11-02 | 2000-06-30 | Method and apparatus for treating cereal kernels and their use |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI982376 | 1998-11-02 | ||
| FI982376A FI109964B (fi) | 1998-11-02 | 1998-11-02 | Menetelmä ja laite viljajyvien käsittelemiseksi |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI982376A0 FI982376A0 (fi) | 1998-11-02 |
| FI982376A FI982376A (fi) | 2000-05-03 |
| FI109964B true FI109964B (fi) | 2002-11-15 |
Family
ID=8552833
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI982376A FI109964B (fi) | 1998-11-02 | 1998-11-02 | Menetelmä ja laite viljajyvien käsittelemiseksi |
Country Status (24)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US6449872B1 (fi) |
| EP (1) | EP1056349B1 (fi) |
| JP (1) | JP3646064B2 (fi) |
| KR (1) | KR100395151B1 (fi) |
| CN (1) | CN1097433C (fi) |
| AT (1) | ATE244511T1 (fi) |
| AU (1) | AU756386B2 (fi) |
| BG (1) | BG64267B1 (fi) |
| BR (1) | BR9906713B1 (fi) |
| CA (1) | CA2316184C (fi) |
| CZ (1) | CZ300212B6 (fi) |
| DE (1) | DE69909440T2 (fi) |
| DK (1) | DK1056349T3 (fi) |
| ES (1) | ES2203201T3 (fi) |
| FI (1) | FI109964B (fi) |
| HR (1) | HRP20000446B1 (fi) |
| HU (1) | HUP0100402A3 (fi) |
| NZ (1) | NZ505244A (fi) |
| PL (1) | PL194906B1 (fi) |
| PT (1) | PT1056349E (fi) |
| RU (1) | RU2214098C2 (fi) |
| SK (1) | SK284148B6 (fi) |
| UA (1) | UA55497C2 (fi) |
| WO (1) | WO2000025595A1 (fi) |
Families Citing this family (41)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US6613371B2 (en) | 1997-07-23 | 2003-09-02 | Cargill, Incorporated | Method for malting seeds |
| UA77392C2 (uk) * | 1999-12-15 | 2006-12-15 | Карґілл Інкорпорейтид | Спосіб обробляння заселеного мікроорганізмами насіння |
| WO2002010331A2 (en) * | 2000-07-28 | 2002-02-07 | Grain Processing Corporation | Root retardant |
| JP4398867B2 (ja) * | 2002-10-30 | 2010-01-13 | サントリーホールディングス株式会社 | 植物加工品の製造方法 |
| GB2402865B (en) * | 2003-06-16 | 2006-02-15 | Clive Edward Jewers | De-Infestation method and apparatus |
| ES2388606T3 (es) * | 2004-04-08 | 2012-10-16 | Vdf Futureceuticals, Inc. | Procedimientos y composiciones cosméticas de baya de café |
| US7730633B2 (en) * | 2004-10-12 | 2010-06-08 | Pesco Inc. | Agricultural-product production with heat and moisture recovery and control |
| DE102005035926A1 (de) * | 2005-07-28 | 2007-02-01 | Franz Zentis Gmbh & Co. Kg | Verfahren und Vorrichtung zum Sterilisieren poröser Partikel |
| CA2633592A1 (en) * | 2005-12-19 | 2007-06-28 | Suntory Limited | Method for processing sprouted cereal, malt product, fermented malt drink, and food and drink |
| US7648085B2 (en) | 2006-02-22 | 2010-01-19 | Rain Bird Corporation | Drip emitter |
| BRPI0601166B1 (pt) * | 2006-03-31 | 2016-04-05 | Intecnial S A | equipamento para inativação de grãos. |
| WO2010091141A2 (en) * | 2009-02-04 | 2010-08-12 | George Holmes | Low impact belt dryer |
| US20120064190A1 (en) | 2009-06-04 | 2012-03-15 | Herbert Buschhaus | Method for producing fermented malt beverage using cereals treated with thiophanate-methyl |
| KR101231000B1 (ko) * | 2011-03-23 | 2013-02-07 | 충남대학교산학협력단 | 녹색 통곡물의 가공 및 대량생산 방법 |
| RU2609244C2 (ru) * | 2011-11-28 | 2017-01-31 | Конинклейке Филипс Н.В. | Устройство и способ тепловой обработки содержащих крахмал пищевых продуктов |
| CN102519232A (zh) * | 2012-01-06 | 2012-06-27 | 布勒(常州)机械有限公司 | 带式环流烘干机 |
| US20130248622A1 (en) | 2012-03-26 | 2013-09-26 | Jae Yung Kim | Drip line and emitter and methods relating to same |
| US10440903B2 (en) | 2012-03-26 | 2019-10-15 | Rain Bird Corporation | Drip line emitter and methods relating to same |
| US9485923B2 (en) | 2012-03-26 | 2016-11-08 | Rain Bird Corporation | Elastomeric emitter and methods relating to same |
| US9877440B2 (en) | 2012-03-26 | 2018-01-30 | Rain Bird Corporation | Elastomeric emitter and methods relating to same |
| CN102950044B (zh) * | 2012-11-08 | 2014-11-26 | 南昌大学 | 一种耐贮存营养米加工生产线 |
| US9872444B2 (en) | 2013-03-15 | 2018-01-23 | Rain Bird Corporation | Drip emitter |
| US10631473B2 (en) | 2013-08-12 | 2020-04-28 | Rain Bird Corporation | Elastomeric emitter and methods relating to same |
| US10285342B2 (en) | 2013-08-12 | 2019-05-14 | Rain Bird Corporation | Elastomeric emitter and methods relating to same |
| USD811179S1 (en) | 2013-08-12 | 2018-02-27 | Rain Bird Corporation | Emitter part |
| US9883640B2 (en) | 2013-10-22 | 2018-02-06 | Rain Bird Corporation | Methods and apparatus for transporting elastomeric emitters and/or manufacturing drip lines |
| CN104215054B (zh) * | 2014-09-10 | 2016-04-13 | 南通密炼捏合机械有限公司 | 一种蒸汽烘干装置 |
| US10330559B2 (en) | 2014-09-11 | 2019-06-25 | Rain Bird Corporation | Methods and apparatus for checking emitter bonds in an irrigation drip line |
| JP6834960B2 (ja) * | 2015-08-26 | 2021-02-24 | 株式会社サタケ | 過熱蒸気殺菌装置 |
| CN105495627B (zh) * | 2015-12-01 | 2017-12-12 | 江南大学 | 一种水果破碎制浆灭酶一体化装置 |
| US10375904B2 (en) | 2016-07-18 | 2019-08-13 | Rain Bird Corporation | Emitter locating system and related methods |
| WO2018140772A1 (en) | 2017-01-27 | 2018-08-02 | Rain Bird Corporation | Pressure compensation members, emitters, drip line and methods relating to same |
| US10626998B2 (en) | 2017-05-15 | 2020-04-21 | Rain Bird Corporation | Drip emitter with check valve |
| CN107625184B (zh) * | 2017-09-28 | 2023-08-01 | 新希望六和饲料股份有限公司 | 一种添加饲料酶的生产设备 |
| CN107467697B (zh) * | 2017-09-28 | 2023-08-01 | 新希望六和饲料股份有限公司 | 一种饲料酶后喷涂装置 |
| ES2710077B2 (es) * | 2017-10-17 | 2020-03-05 | Incus Tech S L | Procedimiento y aparato de pasteurización |
| USD883048S1 (en) | 2017-12-12 | 2020-05-05 | Rain Bird Corporation | Emitter part |
| US11985924B2 (en) | 2018-06-11 | 2024-05-21 | Rain Bird Corporation | Emitter outlet, emitter, drip line and methods relating to same |
| US11655438B2 (en) | 2019-04-30 | 2023-05-23 | Malteurop North America Inc. | Crystal malt and methods for forming crystal malt |
| CN110050951A (zh) * | 2019-05-20 | 2019-07-26 | 安徽正宇面粉有限公司 | 一种改良面粉及其制备方法 |
| US11952561B2 (en) | 2019-11-22 | 2024-04-09 | Malteurop North America, Inc. | Black malt and method for forming black malt |
Family Cites Families (24)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE188694C (fi) | ||||
| DE1914095A1 (de) | 1969-03-20 | 1970-10-01 | Bahlsen Werner | Verfahren zur Entgiftung von Aflatoxin enthaltenden,insbesondere oel- oder fetthaltigen Lebensmitteln,wie z.B. Nusskernen,oder Getreide bzw. Getreideprodukten |
| DE2061672A1 (en) | 1970-12-08 | 1972-06-15 | Schneider, Paul Wilhelm, 2210 Itze hoe | Wet corn-crop preservation plant - using fungistatic and/or bacterios chemicals |
| US4020562A (en) * | 1975-02-13 | 1977-05-03 | Heinz Weyermann | Methods and apparatus for the preparation of pale malt |
| DE2938107A1 (de) * | 1979-09-20 | 1981-04-23 | Franz Prof.Dr.-Ing. 3406 Bovenden Wieneke | Verfahren zur abtoetung des mikroorganismenbesatzes bei der satztrocknung, belueftung oder lagerung landwirtschaftlicher produkte |
| US4347670A (en) * | 1980-11-28 | 1982-09-07 | Mcdonnell Douglas Corporation | Apparatus and process for drying granular products |
| US4596206A (en) * | 1984-05-29 | 1986-06-24 | Agsco, Inc. | Seed treatment apparatus |
| JPS61199819A (ja) * | 1985-02-28 | 1986-09-04 | キッコーマン株式会社 | 加熱処理方法及び装置 |
| JPH01309647A (ja) * | 1988-06-07 | 1989-12-14 | Horiken:Kk | 穀類の連続処理装置 |
| US4903414A (en) * | 1988-07-25 | 1990-02-27 | Ve Holding Corp. | High pressure conditioning system |
| US4910880A (en) * | 1988-09-21 | 1990-03-27 | General Foods Corporation | Multioperational treatment apparatus and method for drying and the like |
| DD297333A5 (de) | 1990-06-01 | 1992-01-09 | Veb Saat- Und Pflanzengut,De | Verfahren und einrichtung zur desinfektion von pflanzensamen und -fruechten |
| JPH03114420A (ja) * | 1990-08-30 | 1991-05-15 | Iseki Foods Eng Co Ltd | 穀類処理装置 |
| IT1248084B (it) * | 1991-06-19 | 1995-01-05 | Barilla Flli G & R | Procedimento per la produzione di alimenti complessi a lunga conservazione, pronti da consumare. |
| US5289759A (en) | 1992-03-03 | 1994-03-01 | Key Technology, Inc. | Forced steam bulk food cooker/blancher |
| US5228207A (en) * | 1992-12-07 | 1993-07-20 | Delux Mfg. Co. | Grain drying and conditioning apparatus |
| FI94875C (fi) * | 1993-01-15 | 1995-11-03 | Panimolaboratorio Bryggerilabo | Menetelmä elintarvikekäyttöön tarkoitetun teollisesti idätettävän siemenmateriaalin käsittelemiseksi |
| DE19605650A1 (de) * | 1995-12-19 | 1997-06-26 | Wolfgang Prof Dr Luecke | Verfahren zur Behandlung von biologischen Stoffen mittels Mikrowelle |
| US5811143A (en) * | 1996-06-11 | 1998-09-22 | Ingemanson; Mats O. | Infrared radiation treatment of infected agricultural products |
| SE507355C2 (sv) | 1996-09-18 | 1998-05-18 | Semper Ab | Förfarande för reducering av halten fytat i korn av spannmål |
| US6086935A (en) | 1998-05-19 | 2000-07-11 | Cargill, Incorporated | Method for the reduction of microbial level in cereal and legume products |
| US6105273A (en) * | 1997-10-28 | 2000-08-22 | Cat-Tec Industries, Inc. | Agitated bed cooling, drying, or heating apparatus |
| JPH11253124A (ja) * | 1998-03-09 | 1999-09-21 | Inui Keikaku Kk | 高速豆煮方法及び装置 |
| UA77392C2 (uk) | 1999-12-15 | 2006-12-15 | Карґілл Інкорпорейтид | Спосіб обробляння заселеного мікроорганізмами насіння |
-
1998
- 1998-11-02 FI FI982376A patent/FI109964B/fi not_active IP Right Cessation
-
1999
- 1999-10-28 UA UA2000063883A patent/UA55497C2/uk unknown
- 1999-10-28 NZ NZ505244A patent/NZ505244A/en not_active IP Right Cessation
- 1999-10-28 US US09/582,776 patent/US6449872B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1999-10-28 ES ES99954036T patent/ES2203201T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1999-10-28 HU HU0100402A patent/HUP0100402A3/hu unknown
- 1999-10-28 WO PCT/FI1999/000904 patent/WO2000025595A1/en active IP Right Grant
- 1999-10-28 EP EP99954036A patent/EP1056349B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1999-10-28 CN CN99801978A patent/CN1097433C/zh not_active Expired - Fee Related
- 1999-10-28 CA CA002316184A patent/CA2316184C/en not_active Expired - Fee Related
- 1999-10-28 AU AU10501/00A patent/AU756386B2/en not_active Ceased
- 1999-10-28 AT AT99954036T patent/ATE244511T1/de not_active IP Right Cessation
- 1999-10-28 DK DK99954036T patent/DK1056349T3/da active
- 1999-10-28 JP JP2000579061A patent/JP3646064B2/ja not_active Expired - Fee Related
- 1999-10-28 DE DE69909440T patent/DE69909440T2/de not_active Expired - Lifetime
- 1999-10-28 SK SK1009-2000A patent/SK284148B6/sk not_active IP Right Cessation
- 1999-10-28 BR BRPI9906713-7B1A patent/BR9906713B1/pt not_active IP Right Cessation
- 1999-10-28 CZ CZ20002232A patent/CZ300212B6/cs not_active IP Right Cessation
- 1999-10-28 KR KR10-2000-7007391A patent/KR100395151B1/ko not_active IP Right Cessation
- 1999-10-28 RU RU2000118213/13A patent/RU2214098C2/ru not_active IP Right Cessation
- 1999-10-28 PT PT99954036T patent/PT1056349E/pt unknown
- 1999-10-28 PL PL341536A patent/PL194906B1/pl unknown
-
2000
- 2000-06-27 BG BG104559A patent/BG64267B1/bg unknown
- 2000-06-30 HR HR20000446A patent/HRP20000446B1/xx not_active IP Right Cessation
Also Published As
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI109964B (fi) | Menetelmä ja laite viljajyvien käsittelemiseksi | |
| Noots et al. | From field barley to malt: detection and specification of microbial activity for quality aspects | |
| RU2283860C2 (ru) | Способ соложения семян | |
| US20010043966A1 (en) | Method for malting seeds | |
| CZ285939B6 (cs) | Způsob ošetření semen pro klíčení | |
| CN1073353C (zh) | 改良植物种籽质量的方法 | |
| RU2644345C2 (ru) | Способ повышения выхода солода в процессе соложения | |
| MXPA00006581A (en) | Method and apparatus for treating cereal kernels, treated cereal kernels and their use | |
| KR101949919B1 (ko) | 주정을 이용한 수삼 보관 방법 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |