FI107548B - Menetelmä paperirainan pidätetyksi kuivattamiseksi - Google Patents

Description

107548

Menetelmä paperirainan pidätetyksi kuivattamiseksi Förfarande för aterhällen torkning av en pappersbana Tämä keksintö koskee menetelmää paperirainan pidätetyksi kuivattamiseksi paperikoneen kuivatusosassa. Keksintö koskee erityisemmin menetelmää, johon sisältyy rainan pidättäminen poikkisuuntaista kutistumista vastaan niin, että rainan reunan käpristyminen estyy.

Sen jälkeen kun raina on muodostettu paperirainan valmistamisen yhteydessä sitä puristetaan puristusosassa kosteuden oleellisen osan poistamiseksi siitä. Tämän jälkeen raina ohjataan kuivatusosan läpi kosteuden lisäosan poistamiseksi rai-nasta niin, että täten saatu raina saavuttaa vaadittavat arkki-ominaisuudet.

Tyypillinen kuivatusosa käsittää useita kuivattamia, joista on muodostettu ensimmäinen ja toinen kuivatinrivi siten, että ensimmäinen rivi on sijoitettu alemman rivin yläpuolelle. Raina pujotetaan vuorotellen ylempien ja alempien kuivattimien ympäri kiemurtelevaan tapaan niin, että rainan pinnat vuorotellen tulevat perättäiseen kosketukseen kuivattimien ulkopintojen kanssa.

: Edellämainitussa järjestelyssä yläkuivatinrivin ympäri on kääritty yläkuivatushuopa ja alakuivatinrivin ympäri alakuiva-tushuopa. Järjestely on sellainen, että ylä- ja alahuovat pidättävät rainaa sen poikkisuuntaisen kutistumisen estämiseksi rainan kulkiessa kyseisten ylä- ja alakuivattimien ympäri. Edelläesitettyyn järjestelyyn liittyy kuitenkin tietty ongelma siinä mielessä, että kumpikaan ylä- tai alahuovista ei tue rainaa rainan siirtyessä ylä- ja alakuivattimien väliltä. Tällainen rainan pidättämätön liike antaa mahdollisuuden poik-kisuuntaiselle kutistumiselle ja siitä johtuvalle reunakäpris-tvmiselle.

2 107548

Muodostetun rainan reunan käpristymisen ja rypistymisen pienentämiseksi on asennettu kuivatusosia, jossa yksi ainoa kui-vatushuopa ulottuu kosketuksessa rainan kanssa vastaavien ylä-ja alakuivattimien ympäri niin, että mikään rainan avoveto tai tukematon kulku ei ole mahdollinen. Vaikka edellä mainitut yksihuopaiset tai Uno-run-tyyppiset kuivatusosat edesauttavat rainan tukemista ylä- ja alakuivattimien väliltä siirtymisen aikana on tällaisilla yksihuopaisilla järjestelmillä kuitenkin ainakin seuraavat epäkohdat. Ensinnäkin on huopa sijoitettu rainan ja alakuivattimen väliin, jolloin alakuivattimet tulevat turhiksi. Toiseksi on raina sijoitettu huovan ulkopinnalle alakuivattimien ympäri kiertämisen aikana niin, että rainalla on taipumusta lepattaa huovan suhteen alakuivattimien ympäri kiertämisen aikana. Tällainen rainan lepattaminen tarkoittaa, että raina on pidättämätön alemman kuivatusrummun ympäri kiertämisen aikana.

Rainaa tulisi ideaalitapauksessa pidättää poikkisuuntaista kutistumista vastaan rainan kuivatusosan läpi kulun aikana kokonaisuudessaan. Tällainen ideaalitilanne saavutetaan käyttämällä TOTAL BEL RUN-järjestelmää, joka on esitetty patenttihakemuksessa US 014, 569, joka on jätetty 13. 02.1987 ja siirretty Beloit Corporationille.

US-patenttijulkaisussa No. 4, 934, 067 on esitetty yksirivinen : kuivatusosa, jossa kosketukseen toistensa kanssa sijoitetut raina ja huopa johdetaan vuorotellen kuivattimien ja imuoh-jaustelojen ympäri. Ohjaustelat korvaavat edellä mainittujen yksihuopajärjestelmien alemmat tarpeettomat kuivatusrummut. Imuohjaustelat vetävät rainaa ohjaustelaa päin rainan kulkiessa ohjaustelan ympäri niin, että raina puristuu huopaa vastaan imuohjaustelan ympäri kiertämisen aikana, mikä pidättää rainaa poikkisuuntaista kutistumista vastaan.

Tämän vuoksi poikkisuuntainen kutistuminen ei vain ole estetty rainan kiertäessä kuivattimen ympäri vaan myös sen kiertäessä imuohjaustelan ympäri. Koska imuohjaustelan halkaisija on 3 107548 huomattavasti pienempi kuin kuivattimen halkaisija kulkevat raina ja huopa lisäksi yhdessä kuivattimien ja ohjaustelojen väliltä matkan, joka on minimaalinen niin, että rainaa pidätetään poikkisuuntaista kutistumista vastaan kuivatusosan läpi tapahtuvan kulun enimmän osan aikana.

Edellä mainittu rainan pidättäminen pienentää reunojen käpristymistä ja rypistymistä sekä muodostetun rainan reuna-alueiden karheutta. Käyttämällä tällaista arkkipidättämistä voi perä-laatikossa oleva huuliaukko olla tasaisempi ja poikkisuuntainen kuituorientaatioprofiili paranee.

Erityisesti on suoritettu erilaisia laboratorio- ja paperitehdas tutkimuksia sen epätasaisen poikkisuuntaisen arkkikutistu-misen suuruuden määrittämiseksi, joka esiintyy tavanomaisten kuivatusprosessien aikana. Edellä mainitusta epätasaisesta kutistumisesta johtuvat perälaatikon huuliaukkoprofiileissa, kuituorientoitumisessa, ja arkkivenymässä ja vetomurtotyössä esiintyvät epäyhdenmukaisuudet.

Vetomurtotyö ("tensile energy absorption"), jota tämän jälkeen kutsutaan myös VMT: ksi, on "The Dictionary of Paper"-nimisessä julkaisussa, neljäs painos, julkaistu 1980, määritetty absorboiduksi energiaksi kun paperinäytettä jännitetään murtumis-pisteeseen vetovoiman avulla. Se ilmaistaan energiayksikköi-nä/yksikköpinta-ala, eli kg-cm/cm. Se on käyttökelpoinen kovan käsittelyn kohteeksi joutuvia pakkausmateriaaleja arvioitaessa.

Jatkuvatoimisella kuivatuspidätyksellä, joka kohdistetaan .täysin vedottoman kuivatusosan, kuten Beloit Corporationin TOTAL BEL RUN-järjestelmän avulla, on suora vaikutus valmiin arkin ominaisuuksiin säätämällä poikkisuuntaista venymistä ja vetomurtotyöprofiileja. Tällainen pienentynyt kutistuminen pienentää lisäksi arkkireunojen rypistymistä ja karheutta.

4 107548

Edellä mainittu käsikirja määrittelee ryppyisyyden “arkin rypistyneeksi tilaksi, joka johtuu epäyhdenmukaisesta kuivatuksesta ja kutistumisesta; sitä esiintyy yleensä paperissa, jota on pidätetty hyvin vähän kuivattamisen aikana".

Karheus on edellä mainitussa käsikirjassa lisäksi määritelty pieniksi paperin tai kartongin pinnan ulkonäössä esiintyviksi vaihteluiksi, jotka johtuvat useasta eri syystä, kuten viirojen tai huopien aiheuttamista painumista, värin epätasaisesta jakautumisesta ja epätasaisesta kutistumisesta kuivattamisen aikana.

Pidättämällä arkin poikkisuuntaista kutistumista voidaan myös perälaatikon huuliaukkoa pitää tasaisempana, jolloin saavutetaan parannettu poikkisuuntainen kuituorientoitumisprofiili, kuten tarkemmin tullaan selvittämään seuraavassa.

Edellä mainittu TOTAL BEL RUN-järjestelmä käsittää rainan siirtämisen kuivattimien väliltä todellisella tuennalla ja arkin pidättämisen viirapaineen ja telaimun avulla. Edellä mainitun järjestelmäyhdistelmän ansiosta arkin päänvienti, koneen ajettavuus ja arkkiominaisuudet paranevat.

Tavanomaisessa kuivatusosassa märkä paperi kuivatetaan valu-rautaisten, höyrykuumennettujen kuivattimien kanssa tapahtuvan ‘ jaksottaisen kosketuksen avulla. Lämpökosketus paperin ja kuivattimen välillä ylläpidetään jännitettyjen kuivatusviirojen avulla, jotka kohdistavat painetta paperiin sen ollessa käärittynä kuivattimen päälle. Viiravetovoimat vaihtelevat tyypillisesti välillä 8 ja 12 paunaa lineaarituumaa kohti ( 1, 46 - 2, 07 kg/cm), mikä kuivattimen halkaisijasta riippuen, kohdistaa viirapaineen, joka vaihtelee 0,25 ja 0,35 PSI välillä ( 17, 83 - 24,81 gms/cm2), mikä vastaa 6-10 tuumaa vesi-patsasta (1, 49 - 2, 49 kN/m2).

Edellä mainittu viirapaine ei ainoastaan paranna kuivatuskos-ketusta vaan kohdistaa myös pidätysvoiman paperiin kutistumi- 5 107548 sen estämiseksi. Tämä pidätysvoima lakkaa kuitenkin toistuvasti vaikuttamasta arkin kulkiessa tavanomaisten kuivatussylin-tereiden välisten avoveto-osuuksien kautta, kuten edellä on esitetty.

Viirapaine jatkaa pidätysvoiman kohdistamista jossakin määrin konesuunnassa ylläpitämällä konesuuntaista vetoa, mutta poikki suunnassa paperi on käytännössä pidättämätön. Paperi kutistuu vapaasti poikkisuunnassa erityisesti reunoista ja jonkin verran vähemmän lähellä rainan keskiosaa, jossa arkki on ainakin osittain ulkoalueiden pidättämä.

Tällainen epäyhtenäinen poikkisuuntainen kutistuminen aiheuttaa epäyhtenäisiä poikkisuuntaisia arkkiominaisuuksia, esimerkiksi venymän, vetomurtotyön ja vetolujuuden suhteen.

Venymä määritellään edellä mainitussa käsikirjassa "venymäksi, joka vastaa murtopistettä vetolujuusmittauksessa; se ilmaistaan yleensä prosentteina alkuperäisestä pituudesta".

Suuri poikkisuuntainen reunakutistuminen kasvattaa myös arkin alttiutta rypistyä reunoistaan, käpristyä ja karhentua.

Edellä mainittu käsikirja määrittää käpristymisen "syntyneeksi kaarevuudeksi kun paperinäytteen toinen puoli kastetaan; sitä : käytettiin nimellisesti liimausasteen mittana".

Kutistumisen pidätyksen puute lisää myös kosteuslaajenevuutta-ja sillä voi myös olla haitallinen vaikutus kuitujen orientoitumiseen. Kosteuslaajenevuus määritellään "The Dictionary of Paper"-käsikirjassa "paperin koon muutokseksi, mikä johtuu vallitsevassa suhteellisessa kosteudessa tapahtuvasta muutoksesta; se ilmaistaan yleensä prosenttilukuna ja on normaalisti useita kertoja suurempi poikkisuunnan osalta kuin konesuunnan osalta. Tämä ominaisuus on erittäin tärkeä sellaisissa sovel-iutustapauksissa, joissa paperiarkkien ja kartongin tai raken- 6 107548 nuspahvin (seinäkartonki, eristyslaatat, jne. ) ääriinitat ovat kriittisiä.

Paperitehtaissa tehdyissä erilaisissa kokeissa suunnattiin tällaisen tutkimuksen ensimmäinen vaihe epäyhtenäisyyden paljouden määrittämiseen teollisissa paperikoneissa ja tämän jälkeen sen vaikutuksen määrittämiseen, joka epäyhtenäisellä kutistumisella oli koneen toimintaan ja valmiin arkin ominaisuuksiin.

Poikkisuuntainen arkkikutistuminen määritettiin annostamalla pieniä mustepisaroita sulpulle sen poistuessa perälaatikon huuliraosta. Tämän jälkeen merkkien välisiä etäisyyksiä märkä-päässä verrattiin etäisyyksiin kuivapäässä poikkisuuntaisen kutistumisprofiilin määrittämiseksi.

Seuraavassa käsitellään tuloksia hienopaperikoneen osalta. Kutistumisen todettiin olevan suuressa määrin epäyhtenäinen, itse asiassa melkein paraabelimainen. Suurimman kutistumisen todettiin odotetusti ilmenevän reunojen kohdalla, jossa arkilla on vähin poikkisuuntainen pidätys, ja arkkikutistuminen oli pienimmillään keskiosan läheisyydessä, jossa paperi oli ainakin osittain ulkoalueiden pidättämä.

Poikkisuuntaista paperinäytettä testattiin tämän jälkeen laboratoriossa arkkiominaisuuksien vaihtelujen määrittämiseksi ja näitä tuloksia käsitellään yksityiskohtaisemmin seuraavassa. Nämä tulokset osoittavat, että konesuuntainen venymä on hyvin yhtenäinen poikkisuunnassa koska konesuuntaiset vedot säätävät sitä. Poikkisuuntainen venymä on kuitenkin hyvin epäyhtenäinen, mikä ilmeisesti suoraan johtuu poikkisuuntaisesta kutistumisesta. Suurin venymä ilmenee toisin sanoen reunojen kohdalla, jossa arkki on kutistunut eniten.

Saman näytteen osalta mitattiin myös konesuuntainen ja poikkisuuntainen vetolujuusprofiili.

7 107548

Vetolujuus määritellään edellä mainitussa käsikirjassa "maksimaaliseksi vetojännitykseksi, joka ilmenee näytteessä ennen murtumista ennalta määritetyissä olosuhteissa; se ilmaistaan yleensä voimana/näytteen yksikköleveys".

Kuten seuraavassa tullaan selvittämään oli konesuuntainen vetolujuus lähes yhtenäinen, johonka jälleen osittain vaikutti konesuuntainen veto, joka ei vaihtele poikkisuunnassa. Poikki -suuntainen vetolujuusprofiili on kuitenkin epäyhtenäinen ja sillä on hieman hyperbolinen muoto. Pienin vetolujuus ilmenee arkkireunojen läheisyydessä ja jälleen siellä, missä poikki-suuntainen kutistuminen oli suurimmillaan.

Edellä manittujen kokeiden perusteella on myös ilmeistä, että poikkisuuntaisen pidätyksen kasvu, joka vaikuttaa koneen keskiosan läheisyydessä, pienentää venymää, jonka seurauksena puolestaan on vastaava vetolujuuden kasvu. Koska poikkisuun-tainen vetolujuus vaihtelee poikkisuunnassa samalla kun konesuuntainen vetolujuus säilyy melkein yhtenäisenä vaihtelee myös vetolujuussuhde, jolloin suurin suhde ilmenee reunojen kohdalla.

Vetolujuussuhde on poikkisuuntaisen vetolujuuden ja konesuun-taisen vetolujuuden suhde ja sitä tullaan käsittelemään yksityiskohtaisemmin seuraavassa.

Myös vetomurtotyöprofiilit mitattiin näytteen osalta. Poikki-suuntainen profiili kuvasti poikkisuuntaisen venymän epäyhtenäisyyttä. Vetomurtotyön profiilin osalta ei kuitenkaan esiinny yhtä paljon vaihtelua kuin poikkisuuntaisen venymän osalta koska venymähäviö koneen keskiosan läheisyydessä on suuressa määrin korvattu vetolujuuden kasvun avulla.

Reunojen läheisyydessä esiintyvällä kasvaneella kutistumisella on myös haitallinen vaikutus perälaatikon toimintatehoon. Tasaisen neliömassaprofiilin saavuttamiseksi kelan kohdalla on huuliaukko suljettava pienemmälle reunojen läheisyydessä.

8 107548 Tällainen sulkeminen huuliaukon reunojen läheisyydessä pienentää neliömassaa reunojen kohdalla reunojen läheisyydessä tapahtuvan suuremman kutistumisen kompensoimiseksi. Tämä neliö-massan pieneneminen aiheuttaa sen, että paperi kulkee puris-tusosan ja aikaisempien kuivatusosien läpi kevyillä reunoilla, jotka lopulta paksunevat reunojen kutitumisen myötä.

Neliömassa määritellään edellä mainitussa käsikirjassa "määrättyyn peruskokoon leikatun riisin painoksi paunoissa. Arkkien lukumäärä riisissä on yleensä 500".

Edellä mainitun epäyhtenäisen huuliaukon tiedetään vääristävän kuitujen orientoitumista kehittämällä poikkivirtauksia.

Kuituorientoituminen määritettiin edellä mainitun näytteen osalta mittaamalla äänimoduuliprofiili (sonic module profile), jota tullaan käsittelemään seuraavassa. Kuituorientaatio määritetään moduuliverhokäyrän (modulus envelope) primaariakselin kulmaksi konesuunnassa katsottuna. Positiivinen kulma ilmaisee sen, että kuidut ovat orientoituneet rainan takapintaa päin ja negatiivinen kulma että kuidut ovat orientoituneet rainan etupintaa päin.

Kaikki kuidut ovat orientoituneet koneen keskiviivaa päin kuten onkin odotettavissa koska huuliaukko on suljettu pienemmäksi reunojen läheisyydessä reunakutistumisen kompensoimiseksi.

Pidätetyllä rainan kuivattamisella saavutetut edellä mainitut edut aikaansaavat huomattavaa kaupallista hyötyä pidättämättö-missä kuivatusosissa tuotettuihin rainoihin verrattuna.

Tasaisen neliömassaprofiilin saavuttamiseksi yhtenäisen huuli-aukon avulla on välttämätöntä säätää poikkisuuntaista kutistumista. Koska kutistumista esiintyy kosteutta poistettaessa tapahtuu suurin osa kutistumisesta avovedon aikana, jossa vesi höyrystyy äkkinäisesti. Kutistumisen pienentämiseksi on avo- 9 107548 vedot korvattava pakkopidättämistä aikaansaavilla välineillä.

Yleinen teollinen järjestelmä avovetojen poistamiseksi on yksihuopajärjestelmä tai serpentiinikuivatusosa. Vaikka tällainen serpentiinijärjestelmä poistaa avovedot se ei kuitenkaan korvaa avovetoja pakkopidätyksellä ja se kuivattaa arkin vain sen toiselta puolelta.

Edellä manittu TOTAL BEL RUN-järjestelmä sen sijaan korvaa serpentiiniosan tehottomat alakuivattimet imuteloilla. Tässä järjestelmässä säilytetään kaksipuolinen kuivattaminen vuorot-• telemalla ylähuovan ja alahuovan käsittävien yksirivikuivatus-osien välillä, kuten on esitetty edellä mainitussa US patenttihakemuksessa 014,569.

Edellä mainitun yksirivisen osan väli-imutela toimii suurin piirtein sen viiraimulaatikon tavoin, jota käytettiin laboratoriotutkimuksissa, joita tullaan käsittelemään yksityiskohtaisesti seuraavassa. Imu ylläpitää sitä pidätysvoimaa, jonka kuivatusviiran paine kohdistaa arkin siirtyessä kuivattimien väliltä.

Tavanomaisissa serpentiinipuhalluslaatikoissa (blow box) kehittyvä imu on tyypillisesti vain 0,1 - 0,2 tuumaa vesipatsas-. . ta (24,89 - 49,78 N/m2) ja tämä on selvästi riittämätön mer kittävän kutistumispidätyksen aikaansaamiseksi. Tällainen matalatasoinen imu ei lisäksi ulotu alakuivattimen ympäri kokonaisuudessaan. Kun arkinpituus on suurempi yläkuivattimien välillä jää arkki pidättämättä kuivatusjakson oleellisen osuuden osalta tavanomaisessa serpentiini- tai yksihuopakuivatus-osassa.

• · > 6-8 tuuman vesipatsaan imutaso (1,49 - 1,99 kN/m2) imutelois-sa vastaa pääasiassa sitä pidätystä, jonka kuivatusviira kohdistaa. Tämä imutaso on myös se taso, joka tarvitaan arkin pakkopidättämistä varten, kuten seuraavassa tullaan selittä-·. mään.

10 107548

Eri laboratoriotutkimuksisssa käytetty arkinpidätys kohdistettiin jatkuvatoimisesti, ja samojen parannuksien saavuttamiseksi ominaisuuksien osalta teollisessa koneessa kohdistettin kuivatuspidätys myös jatkuvatoimisesti tai ainakin niissä osissa, joissa arkin kutistuminen on suurimmillaan. Koekoneen näytteillä suoritettiin määrättyjä laboratoriokokeita luonnollisten tai pidättämättömien kutistumisominaisuuksien määrittämiseksi.

Käytetyllä sulppukoostumuksella konesuuntainen ja poikkisuun-tainen kutistuminen on hyvin pieni, koska arkki kuivatetaan 40 - 60%: n kuivuusasteeseen. Kun arkki saavuttaa 60%: n kuivuus-asteen kasvaa kutistuminen ja jatkuu suurella nopeudella kunnes arkki on pääasiassa kuiva.

Serpentiini- ja joissakin tapauksissa yksirivisiä kuivatusosia oli käytetty kuivatusosan märkäpäässä. Tämä sovellutus oli toteutettu ajettavuuden parantamiseksi. Edellä mainittu kasvanut kutistuminen 60% kuivuusasteen yläpuolella huomioonottaen tuli kuitenkin ilmeiseksi, että yksirivinen kuivatusosa tulisi sijoittaa koneen kuivapään läheisyyteen parantuneiden paperiominaisuuksien saavuttamiseksi, ja parhaimman ajettavuuden ja arkkilaadun saavuttamiseksi tulisi yksirivistä kuivaus-osarakennetta käyttää kuivatusosan kohdalla sen kokonaisuudessa, kuten on esitetty edellä mainitussa US patenttihakemuksessa 014, 569.

Tämän keksinnön ensisijaisena päämääränä on tästä syystä saada aikaan menetelmä, joka poistaa aikaisemman tyyppisten kuiva-tusmenetelmien edellä mainitut puutteet, ja saada aikaan menetelmä, joka huomattavasti hyödyttää paperin kuivatustekniikkaa.

Tämän keksinnön eräänä toisena päämääränä on saada aikaan menetelmä paperirainan pidätetyksi kuivattamiseksi kuivatuso-sassa, joka menetelmä käsittää rainan peittämisen huovalla 11 107548 rainan kulkiessa yhdessä· huovan kanssa kuivatusosan kuivat-timen ympäri ja tämän jälkeen rainan käärimisen ohjauslaitteen osan ympäri, joka laite on sijoitettu välittömästi alavirtaan kuivattimen suhteen niin, että rainan reunakäpristyminen minimoituu.

Eräs toinen tämän keksinnön päämäärä on saada aikaan menetelmä, joka käsittää rainan pidättämisen poikkisuuntaista kutistumista vastaan rainan kulkiessa ohjauslaitteen ohi niin, että rainan reunakäpristyminen estyy.

Tämän keksinnön eräs toinen päämäärä on saada aikaan menetelmä paperirainan pidätetyksi kuivattamiseksi, joka pienentää ark-kireunojen rypistymistä ja karheutta.

Eräänä toisena tämän keksinnön päämääränä on saada aikaan menetelmä, joka mahdollistaa huuliaukon yhtenäisempänä pitämisen, mikä parantaa poikkisuuntaista kuituorientaatioprofiilia.

Tämän keksinnön muut päämäärät ja edut tulevat ilmeisiksi seuraavan yksityiskohtaisen selityksen perusteella samalla kun viitataan piirustuksen eri kuvioihin ja graafisiin esityksiin ja oheiseen patenttivaatimukseen.

• Tämä keksintö koskee menetelmää paperirainan pidätetyksi kui vattamiseksi. Menetelmä käsittää rainan peittämisen huovalla rainan kulkiessa yhdessä huovan kanssa kuivatusosan kuivattimen ympäri ja tämän jälkeen rainan käärimisen ohjauslaitteen osan ympäri, joka ohjauslaite on sijoitettu välittömästi ala-virtaan kuivattimen suhteen niin, että rainan reunakäpristyminen minimoituu.

* · Tämä menetelmä käsittää erityisemmin rainan pidättämisen poikkisuuntaista kutistumista vastaan rainan kulkiessa pyörivän sylinterinmuotoisen kuivattimen ulkopinnan osan ympäri, rainan siirtämisen kuivattimelta rainan ohjauslaitteelle, joka on V sijoitettu kuivattimen läheisyyteen ja välittömästi alavirtaan 107548 sen suhteen, rainan käärimisen ohjauslaitteen ulkopinnan osan ympäri ja rainan pidättämisen poikkisuuntaista kutistumista vastaan rainan kulkiessa ohjauslaitteen ohi niin, että rainan reunakäpristyminen estyy.

Eräässä erityisessä menetelmässä rainan pidättämisvaihe rainan kulkiessa ulkopinnan ympäri käsittää rainan peittämisen huovalla niin, että raina joutuu huovan ja ulkopinnan väliin niin, että huopa pidättää rainaa poikkisuuntaista kutistumista vastaan.

Myös rainan siirtämisvaihe kuivattimeitä rainan ohjauslaitteelle käsittää rainan ja huovan yhdessä ajamisen kuivattimel-ta rainan ohjauslaitteelle niin, että raina sijoittuu huovan ja kuivattimen väliin.

Rainan käärimisvaihe ohjauslaitteen ulkopinnan osan ympäri käsittää lisäksi rainan ja sen kanssa kosketuksessa olevan huovan käärimisen ohjauslaitteen ulkopinnan osan ympäri niin, että huopa joutuu rainan ja ohjauslaitteen ulkopinnan osan väliin.

Menetelmään sisältyy myös ohjauslaitteen ulkopinnan ympäri tapahtuvan rainan ja huovan käärimisvaiheen aikana ohjauslaitteen pyörittämisen sen ja huovan välisen kitkakosketuksen avulla.

Rainan pidättämisvaihe ohjauslaitteen ohi tapahtuvan kulun aikana käsittää myös huovan sijoittamisen rainan ja ohjauslaitteen ulkopinnan väliin, joka ohjauslaite on pyörivä oh-jaustela niin, että rainan poikkisuuntainen kutistuminen on pidätetty rainan kulkiessa pyörivän ohjaustelan ympäri.

Rainan pidättämisvaihe ohjaustelan ohi tapahtuvan kulun aikana käsittää ilmavirtauksen suuntaamisen rainasta poispäin ohjaus-telaa päin niin, että raina puristuu läheiseen yhteyteen huovan kanssa rainan ja huovan ohjaustelan ohi tapahtuvan kulun 13 107548 aikana niin, että rainan poikkisuuntainen kutistuminen on pidätetty.

Tämä keksintö ei rajoitu yksityiskohtaisessa selityksessä esitettyihin eri menetelmävaiheisiin vaan se määritellään lähinnä oheisten patenttivaatimuksien avulla. Ammatti-ihminen voi muuttaa ja muunnella seuraavassa esitettyjä menetelmä-vaiheita poikkeamatta tämän keksinnön puitteista, kuten ne on määritelty oheisten patenttivaatimuksien avulla.

Kuvio 1 esittää tyypillistä tekniikan tason mukaista kaksi-huopaista kuivatusosaa sivulta katsottuna.

Kuvio 2 esittää graafisesti kutistumista prosentteina arkin etureunasta sen takareunaan.

Kuvio 3 esittää graafisesti vertailua arkin konesuuntaisen ja poikkisuuntaisen venymäprofiilin välillä.

Kuvio 4 esittää graafisesti vertailua arkin konesuuntaisen ja poikkisuuntaisen vetolujuusprofiilin välillä.

Kuvio 5 esittää graafisesti arkin vetosuhdeprofiilia arkin etureunasta sen takareunaan.

»

Kuvio 6 esittää graafisesti vetomurtotyöprofiileja arkin etu-reunasta sen takareunaan konesuunnan vast, poikkisuunnan osalta.

Kuvio 7 esittää graafisesti arkin kuivapainoa etureunasta sen takareunaan.

Kuvio 8 esittää perälaatikon huulirakoprofiilia, jolloin aukko-profiili on rakenteeltaan sellainen, että saavutetaan kuvion 7 esittämä kuivapaino.

14 107548

Kuvio 9 esittää graafisesti arkin kuituorientaatioprofiilia arkin etureunasta sen takareunaan.

Kuvio 10 esittää graafisesti vertailua konesuuntaisen ja poik-kisuuntaisen kutistumisen välillä ja arkin imupidätyksen vaikutusta tällaiseen arkin kutistumiseen.

Kuvio 11 esittää graafisesti kuviota 9 vastaavasti arkin imupidätyksen vaikutusta näytteen venymään.

Kuvio 12 esittää graafisesti arkin imupidätyksen vaikutusta näytteen vetolujuuteen.

Kuv 13 esittää graafisesti arkin imupidätyksen vaikutusta näytteen vetomurtotyöhön.

Kuvio 14 esittää yksihuopaista kuivatusosaa tai serpentiini-ajoa tai Uno-run-kuivatusosaa sivulta katsottuna.

Kuvio 15 esittää US patenttihakemuksen 014,569 mukaista TOTAL-BEL-RUN-tyyppistä yksirivistä kuivatusosaa sivulta katsottuna.

Kuvio 16 esittää graafisesti näytteen kutistumisominaisuuksia . . konesuunnassa vast, poikki suunnassa.

Kuvio 17 esittää graafista vertailua pidätyksen ja pidättämät-tömyyden vaikutuksesta kosteuslaajenevuuteen.

Kuvio 18 esittää kopiota mikrovalokuvasta, jossa näkyy vapaasti kuivatetun arkin pinta, ja

Kuvio 19 esittää mikrovalokuvaa, jossa näkyy pidätetysti kuivatetun arkin pinta.

Samat viitenumerot koskevat samoja osia kaikkien kuvioissa esitettyjen eri rakennemuotojen osalta.

15 107548

Kuvio 1 esittää sivulta katsottuna tyypillistä kaksihuopaista kuivatusosaa, joka yleisesti on merkitty 10, ja joka käsittää yleisesti viitenumerolla 13 merkityn ylärivin kuivattimet 11 ja 12. Kuivatusosa 10 käsittää myös yleisesti viitenumerolla 15 merkityn alarivin alakuivattimet 14 ja 15. Raina W ulottuu sinimuotoisesti kuivattimien 14, 11, 15 vast. 12 kautta niin että rainan vuorottaiset puolet tulevat kuivatetuksi tullessaan kosketukseen kuivattimien14, 11, 15 ja 12 vastaavien ulkopintojen 17, 18, 19 ja 20 kanssa. Ylähuopa 21 ulottuu ohjaustelan 22 ympäri ja tämän jälkeen kuivattimen 11 ympäri. Tämän jälkeen ylähuopa 21 ulottuu toisen ohjaimen 23 ja ylä-kuivattimen 12 ympäri. Alahuopa 24 ulottuu samalla tavalla kuivattimen 14 ympäri kiertämisen jälkeen alaohjaustelan 25 ja kuivattimen 15 ympäri ja tämän jälkeen toisen ohjaustelan 26 ympäri.

Vaikka tämä tekniikan tason mukainen kuivatusosa kehittää arkkipidätystä rainan kulkiessa ylä- ja alakuivattimien 11, 12, 14 ja 15 ympäri, on raina tukematta ja täten pidättämättä kutistumista vastaan rainan W siirtyessä esimerkiksi kuivattimien 14 ja 11 väliltä. Tällainen tukematon raina tunnetaan tällä alalla avovetona 27. Koska raina W on tukematta siirtyessään avoimien vetojen 27 kautta esiintyy rainan poikki-suuntaista kutistumista ja siihen liittyvää reunakäpristyrnistä, karheutta ja reunojen rypistymistä.

Kuvio 2 esittää graafisesti tuloksia hienopaperikoneelta, jossa kutistumisen todettiin olevan erittäin epäyhtenäinen, jolloin käyrä oli melkein paraabelimainen. Suurimman kutistumisen todettiin odotetusti ilmenevän reuna-alueilla, missä ·. arkkiin kohdistuu pienin poikki suuntainen pidätys ja arkin kutistuminen oli pienimmillään keskiosan läheisyydessä, jossa paperi oli ainakin osittain ulko-alueiden pidättämä. Kuvion 2 käyrässä käsittää x-akseli lukemia, jotka on otettu näyte-rainan etureunasta sen takaosaan ja kutistuminen on esitetty prosenteissa alkuperäisestä leveydestä.

16 107548

Kuvio 3 esittää graafisesti laboratoriossa tutkittua poikki -suuntaista paperinäytettä arkkiominaisuuksien vaihteluiden määrittämiseksi. Kuviossa 3 on esitetty konesuuntainen ja poikkisuuntainen arkkilujuusprofiili. Konesuuntainen venymä on hyvin yhtenäinen poikkisuunnassa koska konesuuntaiset vedot säätävät sitä. Poikkisuuntainen venymä on kuitenkin hyvin epäyhtenäinen, kuten käyrän avulla on osoitettu. Vertaamalla käyrää 28 konesuuntaiseen käyrään 29 ilmenee selvä poikki-suuntaisen kutistumisen vaikutus, so. suurin venymä ilmenee reunojen kohdalla, missä arkki on kutistunut eniten.

Kuvion 4 graafinen esitys käsittää arkin vetolujuusprofiilin käyrän poikkisuunnan 30 osalta ja käyrän konesuunnan 31 osalta. Kuviossa 4 esitetty konesuuntainen vetolujuus on suhteellisen yhtenäinen, mihinkä jälleen osittain vaikuttaa konesuuntainen veto, joka ei vaihtele poikki suunnassa. Poikkisuuntainen vetolujuusprofiili sen sijaan on epäyhtenäinen. Se on hieman "surkeasuinen" eli hyperbolinen muodoltaan. Pienin vetolujuus esiintyy jälleen arkin reunojen läheisyydessä, missä poikkisuuntainen kutistuminen oli suurimmillaan.

Edellä esitettyjen tietojen perusteella on selvästi osoitettu, että poikkisuuntaisen pidätyksen kasvu, kuten se vaikuttaa koneen keskiosan läheisyydessä, pienentää venymää, jolloin vetolujuus vastaavasti kasvaa. Koska poikkisuuntainen vetolujuus vaihtelee poikkisuunnassa samalla kun konesuuntainen vetolujuus pysyy suhteellisen yhtenäisenä, vaihtelee myös vetoluj uussuhde siten, että suurin suhde esiintyy reunojen kohdalla, kuten vetosuhdekäyrän 32 avulla on osoitettu kuviossa 5.

Kuviossa 6 on esitetty kaksi käyrää 33 ja 34. Käyrä 33 esittää arkin vetomurtotyöprofiilia konesuunnan osalta ja käyrä 34 esittää arkin vetomurtotyöprofiilia poikkisuunnan osalta.

Vetomurtotyöprofiilit mitattiin myös saman näytteen osalta. Kuviossa 6 esitetty poikkisuuntainen profiili kuvastaa poikki- •« 17 107548 suuntaisen venymän epäyhtenäisyyttä. Vetomurtotyöprofiili ei kuitenkaan vaihtele aivan yhtä paljon kuin poikkisuuntainen venymä koska venymähäviö koneen keskiosassa on osittain kompensoitu vetolujuuden kasvun myötä.

Reunojen läheisyydessä esiintyvä kasvanut kutistuminen voi myös vaikuttaa haitallisesti perälaatikon toimintatehoon. Tasaisen neliömassaprofiilin aikaansaamiseksi kelalla on huu-lirako suljettava pienemmäksi reunojen läheisyydessä neliö-massan pienentämiseksi reunojen kohdalla reunojen läheisyydessä esiintyvän suuremman kutistumisen kompensoimiseksi. Tämä aiheuttaa sen, että paperi kulkee puristusosan ja aikaisemman kuivatusosan läpi kevennetyin reunoin, jotka lopulta paksune-vat reunojen kutistuessa.

Kuvion 7 käyrä esittää näytearkin kuivapainoa arkin etureunasta sen takareunaan.

Kuvio 8 esittää käyrää, joka ilmaisee tarvittavan huulirako-profiilin kuviossa 7 esitetyn tuloksen saavuttamiseksi. Kuten kuviossa 8 on esitetty pienennetään huuliaukkoja vastaavien reunojen kohdalla suhteellisen yhtenäisen lopullisen rainan aikaansaamiseksi kutistumisen jälkeen.

Kuituorientoituminen määritettiin näytteen osalta mittaamalla äänimoduuliprofiili. Profiili on esitetty kuviossa 9, joka profiili on ilmaistu käyrän avulla arkin etureunasta sen takareunaan. Käyrä ilmaisee todellisia lukemia kun taas käyrä 36 esittää keskimääräistä orientoitumista. Kuituorientoituminen ilmaistaan moduuliverhokäyrän primaariakselin kulmana kone-suunnassa katsottuna. Positiivinen kulma ilmaisee sen, että « kuidut ovat orientoituneet takapintaa päin ja negatiivinen kulma, että kuidut ovat orientoituneet etupintaa päin.

Käytetyssä näytteessä kaikki kuidut olivat odotetusti orientoituneet koneen keskiviivaa päin koska huuliaukko oli suljet •« 18 107548 tu pienemmäksi reunojen läheisyydestä reunakutistumisen kompensoimiseksi.

Esimerkkej ä:

Laboratoriossa suoritettiin lukuisia kokeita käsin tehtyjen koearkkien osalta, jotka kokeet osoittivat, että kasvanut arkkipidätys kuivattamisen aikana pienentää venymää, suurentaa vetolujuutta, ja kasvattaa moduulia.

Käsin tehtyjen koearkkien käyttämisen sijasta näytteet valmistettiin koetta varten kaksiviiraisilla koekoneilla teollisilla nopeuksilla. Nämä arkit kuivatettiin tämän jälkeen vapaasti kuivatus viiralla, joka oli tuettuna imulaatikon avulla. Erilliset arkit kuivatettiin laatikon eri imutasoilla eritasoisen arkkien kutistumispidätyksen saavuttamiseksi.

Kun laatikossa ei ollut imua saattoi koneellisesti valmistettu arkki kutistua pidättämättömästi. Konesuuntainen kokonaiskutistuminen oli noin 1% ja poikkisuuntainen kokonaiskutistuminen oli lähes 7%, kuten kuviossa 9 on esitetty. Kun imutasoa (kuivatuspidätystä) sen sijaan nostettiin väheni kutistuminen progressiivisesti.

Vastaavat arkkiominaisuudet näiden näytteiden osalta on esi-lm. tetty kuvioissa 10-13 venymän, vetolujuuden, moduulin ja veto- murtotyön osalta. Samat kehityssuunnat näkyvät näiden ominaisuuksien osalta kuin mitä paperikonekokeet ilmaisivat. Kasvanut poikkisuuntainen pidätys (joka kohdistui teollisen koneen keskinäytteisiin ja kehitettiin imulaatikon avulla laboratoriotutkimuksissa) aiheutti vastaavat muutokset valmiin arkin ominaisuuksiin.

t

Kuvio 10 esittää erityisemmin arkin imupidätyksen vaikutusta arkin kutistumiseen konesuunnan osalta käyrän 37 avulla ja poikkisuunnan osalta käyrän 38 avulla.

« 19 107548

Kuviossa 11 on esitetty arkin imupidätyksen vaikutusta näytteen venymään konesuunnan osalta käyrän 39 avulla ja poikki -suunnan osalta käyrän 40 avulla.

Kuviossa 12 on esitetty arkin imupidätyksen vaikutusta näytteen vetolujuuteen konesuunnan osalta käyrän 41 avulla ja poikkisuunnan osalta käyrän 42 avulla.

Kuviossa 13 on esitetty arkin imupidätyksen vaikutusta näytteen vetomurtotyöhön, jolloin käyrä 43 koskee konesuuntaa ja käyrä 44 poikkisuuntaa.

Tasaisen neliömassaprofiilin saavuttamiseksi ilman epäyhtenäistä huuliaukkoa ja arkin tuottamiseksi, jolla on yhtenäiset poikkisuuntaiset ominaisuusprofiilit, on välttämätöntä säätää poikkisuuntaista kutistumista. Koska kutistumista esiintyy kosteutta poistettaessa tapahtuu suurin osa kutistumisesta avovetojen aikana, jossa vesi haihtuu äkkinäisesti. Kutistumisen pienentämiseksi on avovedot korvattava pakkopidättämisel-: lä, kuten esimerkin avulla on esitetty US patenttihakemuksessa 014, 569.

Yleinen teollinen järjestelmä avovetojen poistamiseksi on kuviossa 14 esitetty yksihuopainen tai serpentiinikuivatusosa.

Kuviossa 14 kuivattimet 100, 101 ja 102 muodostavat ylärivin, joka yleisesti on merkitty 103, kun taas kuivattimet 104 ja 105 muodostavat alarivin 106. Raina WA ja huopa F kulkevat yhdessä serpentiinimäisesti kuivattimien 100, 104, 101, 105 vast. 102 ympäri. Vaikkakin puhalluslaatikot 107 ja 108 vetä-, ; vät rainaa huopaa päin rainan kulkiessa kuivattimien väliltä, on tämä imu riittämätön rainan pidättämiseksi missään oleellisessa määrin. Vaikka tämä järjestelmä poistaa avovedot se ei korvaa avovetoja pakkopidätyksellä ja se kuivattaa arkkia vain toiselta puolelta.

20 107548

Kuviossa 15 on esitetty TOTAL BEL RUN-järjestelmä, jota on käsitelty US patenttihakemuksessa 014,569, joka käsittää kuivattimet 200, 201 ja 202, jotka on sijoitettu yhteen ri viin, joka yleisesti on merkitty 203. Kuivattimien 200 ja 201 väliin on sijoitettu imuohjaustela 204. Toinen ohjaustela 205 on lisäksi sijoitettu kuivattimien 201 ja 202 väliin. Tässä järjestelmässä kuviossa 14 esitetyn serpentiiniosan tehottomat alakuivattimet on jätetty pois ja korvattu imuteloilla 204 ja 205. Tässä järjestelmässä ylläpidetään kaksipuolista kuivattamista vuorottelemalla ylähuovitettujen ja alahuovitettujen yksiriviosien välillä, kuten US patenttihakemuksessa 014,569 on esitetty.

Edellä mainitun yksiriviosan 203 väli-imutelat 204 ja 205 toimivat suurin piirtein kuten edellä mainituissa laboratoriotutkimuksissa käytetty viiraimulaatikko. Tämä imu ylläpitää pidätystä, jonka kuivatusviira kohdistaa arkkia siirrettäessä kuivattimien väliltä.

Tavanomaisten serpentiinipuhalluslaatikoiden kehittämä imu on tyypillisesti vain 0,1 - 0,2 tuumaa vesipatsasta (24,89 -49,78 N/m2) ja on selvästi riittämätön merkittävän kutistumispidä-tyksen aikaansaamiseksi, kuten kuviossa 9 on esitetty. Tämä matalatasoinen imu ei lisäksi ulotu koko alakuivattimen ympä-ri. Yläkuivattimien välisen pitkän arkkipituuden vuoksi on arkki pidättämättömänä kuivatusvaiheen merkittävän osan aikana tavanomaisessa serpentiinikuivatusosassa.

Imuteloissa vaikuttava imutaso, joka on 6 - 8 tuumaa vesipatsasta (1,49 - 1,99 kN/m2), vastaa pääasiassa sitä pidätystä, joka kohdistuu kuivatettuun viiraan. Tämä on myös se imutaso, joka tarvitaan tarkkaa arkkipidätystä varten, kuten kuviossa 9 on osoitettu.

Edellä esitetyissä laboratoriotutkimuksissa käytetty arkkipi-dätys kohdistettiin jatkuvatoimisesti. Samojen ominaisuuspa-V rannuksien saavuttamiseksi teollisella koneella on kuivatuspi- 21 107548 dättäminen myös kohdistettava jätkuvatoimisesti, tai ainakin niissä osissa, joissa arkki kutistuu eniten. Koekonenäytteillä suoritettiin erityisiä laboratoriokokeita luonnollisten eli pidättämättömien kutistumisominaisuuksien määrittämiseksi.

Tulokset yhden tällaisen näytteen osalta on esitetty kuviossa 16.

Kuviossa 16 on konesuuntainen ja poikkisuuntainen kutistuminen tiettyä sulppukoostumusta varten esitetty käyrillä 300 ja 301, jolloin kutistuminen oli hyvin vähäistä arkin kuivuessa 40%:n kuivuusasteesta 60%: n kuivuusasteeseen. Kun arkki saavuttaa 60%: n kuivuusasteen kutistuminen kasvaa ja jatkuu suurella nopeudella kunnes arkki on pääasiassa kuiva.

Serpentiini- ja yksirivistä kuivatinta ilman imuohjausteloja on sovellettu kuivatusosan märkäpäähän. Tämä on tehty ajettavuuden parantamiseksi. Kuvion 16 tuloksien perusteella tulisi yksirivistä kuivatusosaa kuitenkin soveltaa koneen kuivapään läheisyydessä. Parannettujen arkkiominaisuuksien, parhaimman .· ajettavuuden ja arkkilaadun saavuttamiseksi tulisi yksirivistä kuivatusosarakennetta soveltaa kuivatusosan osalta kokonaisuudessaan.

Edellä mainittujen arkkilaadun suhteen saavutettujen parannuksien lisäksi, jotka johtuvat arkkipidätyksestä kuivattamisen * aikana, on viimeaikainen tutkimustyö osoittanut, että pidäte- tysti kuivatettujen arkkien kosteuslaajenevuus on merkittävästi alempi. Nämä kuviossa 17 esitetyt tulokset osoittavat, että arkki on vakaampi, kun se kuivatetaan pidätetysti ja myös että arkkitiheyden muutokset, jotka johtuvat puristamisesta ja nollakuitupitoisuudesta jalostamisen yhteydessä, eivät käytännöllisesti ollenkaan vaikuta arkin kosteuslaajenevuuteen.

Pidätyksen alaisena kuivatettu arkki poikkeaa merkittävästi vapaasti kuivatetusta arkista.

107548 22

Kutistumisen pienentyminen pienentää myös arkin taipumusta käpristyä, rypistyä ja karhentua reunoistaan. Nämä arkkiviat aiheutuvat kaikki kosteuslaajenevuudesta ja niitä pahentavat Z-suuntaiset tiheyden, - täyteainejakauman, nollakuitujakautu-man, ja kuituorientaation epäyhtenäisyydet. Pienentämällä kosteuslaajenevuutta voidaan näitä vikoja pienentää huomattavasti tai ne voidaan kokonaan poistaa. Kuviossa 17 on esitetty pidätyksen vaikutus kosteuslaajenevuuteen, jolloin yläkäyrät 400, 401 ja 402 kuvaavat vapaasti kuivatettuja arkkeja ja käyrät 403, 404 ja 405 kuvaavat pidätyksen alaisina kuivatettuja arkkeja.

Kuvioissa 18 ja 19 esitetyt mikrovalokuvat vertaavat osittaisen poikkisuuntaisen pidätyksen alaisena olevan koneen keskiosasta otetun arkin kuitupintaominaisuuksia poikkisuunnassa pidättämättömistä reunoista otettuun arkkiin. Nämä mikrovalokuvat osoittavat saman kuitusykkyröiden (kinks) ja -paksuuden pienentymisen, joka todettiin laboratoriossa kuivatettujen näytteiden osalta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuivatusprosessin aikana ilmenevä poikkisuuntainen kutistuminen on -hyvin suuressa määrin epäyhtenäinen. Tämä epäyhtenäinen kutistuminen vaikuttaa suoraan poikkisuuntaiseen venymään, vetolujuuteen, moduuliin .· ja vetomurtotyöprofiiliin. Suurin kutistuminen esiintyy reuno jen läheisyydessä. Tasaisen neliömassaprofiilin saavuttamiseksi kelan kohdalla on perälaatikon huuliaukkoa pienennettävä reunojen läheisyydestä reunakutistumisen kompensoimiseksi. Epäyhtenäinen kutistuminen vaikuttaa tällöin epäsuorasti kuitu-orientoitumiseen ja yksirivistä, väli-imuteloilla varustettua kuivatusosaa voidaan käyttää poikkisuuntaisen kutistumisen säätämiseksi. Väliteloissa tai ohjausteloissa vallitseva imu-taso, joka on 6 - 8 tuumaa vesipatsasta (1,49 - 1,99 kN/m2), jatkaa kuivatusviirapaineen kohdistamaa pidätystä ja vähentää huomattavasti reunojen kutistumista.

* 23 107548 Tämä kutistumisen säätö tuottaa yhtenäisempiä poikkisuuntaisia ominaisuusprofiileja, mahdollistaa sen, että huuliaukko voi pysyä tasaisena, pienentää kuituorientaation poikkisuuntaisia vaihteluja ja minimoi mahdollista taipumusta käpristymiseen, rypistymiseen tai karhentumiseen. Raina on myös pidätetty siirtämisen aikana kuivatusosien väliltä, kuten on esitetty US-patenttijulkaisussa No. 4, 934, 067, ja arkkia pidätetään imun avulla, joka on ainakin 6" vesipatsasta (1,49 kN/ma).

Claims (1)

107548 Patenttivaatimus Menetelmä paperirainan pidätetyksi kuivattamiseksi, joka raina perättäin ulottuu paperikoneen kuivatusosan märkäpään ja kuivapään läpi, kuivatusosan käsittäessä yksirivisen kuivatus -osan (203) rainan kuivattamiseksi rainaa alavirtaan siirrettäessä kuivatusosan märkäpään suhteen, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: paperirainan ja kuivatushuovan siirtämisen kosketuksessa keskenään niin, että raina ja huopa kääriytyvät yksirivisen kuivatusosan (203) lukuisten pyöritettävien kuivattimien (200, 201, 202) lämmitettyjen pintojen osien ympäri niin, että raina sijoittuu huovan ja kuivattimien lämmitettyjen pintojen väliin; kosketuksessa keskenään olevan rainan ja huovan ohjaamisen yksirivisen kuivatusosan (203) lukuisten imuohjaustelojen (204, 205) ympäri, jokaisen mainituista lukuisista imuohjaus- teloista ollessa sijoitettu mainituista lukuisista kuivattimis-ta (200, 201, 202) vierekkäisten kuivattimien väliin niin, että raina on huovan kannattama rainan kulkiessa kuivattimien ja imuohjaustelojen väliltä, jolloin järjestelmä on sellainen, että huopa sijoittuu rainan ja imuohjaustelojen väliin kun raina ja huopa kääriytyvät imuohjaustelojen pinnan osan * ympäri; j a imuohjaustelojen (205, 205) yhdistämisen imulähteeseen niin, että rainaan kohdistuu imua huovan läpi kun raina ja huopa kääriytyvät imuohjaustelojen ympäri niin, että raina imeytyy läheiseen kosketukseen huovan kanssa kun raina ja huopa kääriy-:· tyvät imuohjaustelojen ympäri; jolloin kohdistetaan 6 - 8 tuuman vesipatsaan (1,49 - 1,99 kPa) alipaine imuohjaustelojen (204, 205) sisään, joiden ympäri raina kulkee saavutettuaan noin 60 % kuivuuden ja kunnes se on oleellisesti kuiva, niin että rainan poikkisuuntainen kutistuminen rainan kuivattamisen aikana kuivatusosan kuivapäässä on pidätetty. 107548 Förfarande för att under spanning torka en pappersbana som sträcker sig successivt genom en vätände och en torrände i en torkdel i en pappersmaskin, där torkdelen omfattar en envä-ningstorkdel (203) för att torka banan under banans rörelse nedströms i förhällande tili torkdelens vätände, kanne-t e c k n a t därav, att förfarandet omfattar steg där man: för pappersbanan och en torkfilt i anliggning mot varandra pä sä sätt att banan och filten omlindar delar av upphettade ytor pä ett flertal roterbara torkar (200, 201, 202) i envänings- torkdelen (203) sä att banan blir anbragt mellan filten och torkarnas upphettade ytor; styr banan och filten i anliggning mot varandra kring ett flertal vakuumstyrvalsar (204, 205) i enväningstorkdelen (203), där var och en av de nämnda vakuumstyrvalsarna är anbragt mellan invid varandra belägna torkar av det nämnda fler-talet torkar (200, 201, 202), sä att banan blir uppburen av filten dä banan passerar mellan torkarna och vakuumstyrvalsarna, varvid anordningen är sädan att filten blir belägen mellan banan och vakuumstyrvalsarna när banan och filten lindas kring en del av ytan pä vakuumstyrvalsarna; och ansluter vakuumstyrvalsarna (204, 205) tili en vakuumkälla sä att ett vakuum appliceras pä banan genom filten när banan och filten lindas kring vakuumstyrvalsarna sä att banan dras tili närä anslutning tili filten när banan och filten lindas kring vakuumstyrvalsarna; varvid en vakuumnivä av 6 - 8 turn vatten- ·· pelare (1,49 - 1,99 kPa) appliceras i vakuumstyrvalsarna (204, 205. runt vilka banan leds dä den uppnätt en torrhetsgrad av cirka 60 % och tills den väsentligen är torr sä att en krymp-ning av banan i maskinens tvärriktning under torkning av banan i torkdelens torrände inhiberas. • «