FI106787B - Menetelmä ja sovitelma puolauskoneen yhdeydessä - Google Patents

Description

, 106787 MENETELMÄ JA SOVITELMA PUOLAUSKONEEN YHTEYDESSÄ

Keksinnön kohteena on menetelmä puolauskoneen yhteydessä, jossa menetelmässä mitataan puolauskoneen kaikkien spindeleiden puolatun 5 langan pituutta oleellisesti koko puolauksen ajan, ja yksi spindeli on referens-sispindeli

Edelleen keksinnön kohteena on sovitelma puolauskoneen yhteydessä, jossa sovitelmassa on ainakin kaksi spindeliä, jotka spindelit on sovitettu pyörimään yhtä suurta pyörimisnopeutta, välineet puolatun langan pituuden 10 mittaamiseksi, ja jarrut langan jännityksen säätämiseksi, ja joista spindeleistä yksi on referenssispindeli

Eräiden tekstiilien kudonta tapahtuu tunnetusti syöstävällisenä kudontana, jossa kude kuljetetaan loimien lomitse syöstävällä. Syöstävään on sovitettu irrotettava puola, jolle kude on puolattu ja jolta puolalta kude purkau-15 tuu syöstävän kulkiessa loimien välitse. Kude puolataan puolalle kerältä tai vastaavalta tarkoitukseen suunnitellulla puolauskoneella. Huomautettakoon, että jatkossa on termin kude sijasta käytetty termiä lanka. Puolauskoneissa on tunnetusti useita puolan paikkoja eli spindeleitä, jolloin samanaikaisesti voidaan puolata vastaava määrä puolia. Esimerkiksi hyvin tyypillisessä neljän 20 spindelin puolauskoneessa voidaan samanaikaisesti purkaa neljää lankakerää neljälle puolalle. Puolauskoneen spindelit on kytketty yhteisellä voimansiirrolla voimanlähteeseen siten, että kaikkien spindeleiden pyörimisnopeus ja spinde-lien pyörimien kierrosten lukumäärä on sama. Yhden spindelin pyörimisno- < :·. peuden tai spindelin pyörimien kierrosten lukumäärän muuttaminen erikseen !..,: 25 muista spindeleistä ei yleensä ole mahdollista. Koska kaikkien spindelien pyö- • · ^ ; rimisnopeudet ja edelleen niiden puolauksen aikana pyörimien kierrosten lu- kumäärä on sama, on ainoa puolalle puolautuvan langan pituuteen vaikuttava • · · \· ja säädettävä suure langan jännitys, sillä löysemmällä jännityksellä puolan ke- • · * *·* * häpituus kasvaa nopeammin ja puolalle menee enemmän lankaa kuin kireänä.

30 Vastaavasti kireällä jännityksellä kehäpituus kasvaa hitaammin ja puolalle me-nee sama kierrosmäärä ajettuna vähemmän lankaa. Langan jännityksen täy-*'**: tyy olla sama jokaiselle puolattavalle puolalle myös siksi, että puolista tulisi samanmuotoisia, jolloin automaattikutomokoneiden puolan loppumisen optiseen tarkkailuun perustuva puolanvaihto toimisi oikein ja virheettömästi. Jotta 35 lanka puolautuisi puolalle sopivalla jännityksellä, jännitetään lankaa jarrutta-maila sen kulkua välineillä, joista käytetään jatkossa termiä jarru. Jarrulle on • · # « · • · 2 106787 olennaista, että sillä voidaan vaikuttaa puolattavan langan kireyteen, ja että sitä voidaan säätää. Jarru on yleisesti sähkötoiminen, ja siihen syötetään vakiojännite, mutta myös muunkinlaiset jarrut voivat tulla kyseeseen. Jarruissa on kuitenkin eroja sekä eri puolauskoneiden välillä että saman puolauskoneen 5 eri spindelien välillä, lisäksi spindelillä saattaa olla eroja eri puoiauskertojen välillä. Jarrujen puolausjännityksiä on periaatteessa mahdollista mitata käsimit-tareilla, mutta käytännössä mittaus ei anna järkeviä ja helposti vertailukelpoisia tuloksia, koska arvot muuttuvat kaiken aikaa lähes koko mittausasteikon alueella. Langan jännityksen variaatioista johtuen puolille puolautuu erisuuria pi-10 tuuksia lankaa, eikä puolille puolautuneen langan pituudesta ole tarkkaa tietoa. Puolalla olevan langan pituuden määrittämiseksi voidaan puola lankoi-neen punnita, mutta punnitustulokseen syntyy virhettä eri painoisista puolista ja langan tex -vaihtelusta, eikä kaikkia puolia, joiden yhteismäärä kutomossa saattaa olla satoja tuhansia vuodessa, ole käytännössä mielekästä punnita. 15 Lisäksi punnitseminen on ylimääräinen kustannuksia ja läpimenoajan pitenemistä aiheuttava työvaihe. Eri pituiset puolat aiheuttavat lukuisia ongelmia kudonnassa. Käytettäessä laskurillisia kutomakoneita, joissa kutomakoneissa on laskurit syöstävän lyöntimäärälle ja jotka kutomokoneet pysähtyvät kun ennalta asetettu iskumäärä on kudottu puolallisella lankaa, on kutojan asetettava 20 laskurinsa hälyttämään lyhimmän mahdollisen puolan mukaan, koska langan loppuminen kesken kudonnan aiheuttaa hankalan ja aikaa vievän korjaustoimenpiteen. Kun puolien pituudet vaihtelevat paljon, jää suurimmasta osasta . ·' puolia lankaa käyttämättä eikä lankamateriaalin optimaalista käyttöastetta voi- :' da saavuttaa. Laskurin lukeman muuttaminen varta vasten jokaiselle puolalle 25 erikseen on työlästä eikä näin ollen kannattavaa. Käytettäessä automaattisia • · ... : kutomakoneita, joissa automaattinen puolanvaihto perustuu puolan optiseen • · · tarkkailuun esimerkiksi valonsäteen ja heijastimen avulla, on puolien saman-Y.f lainen muoto ja langan pituus erityisen tärkeää. Optiikan havaittua tietyn • I · ’·' muutoksen puolan mitoissa tai ulkomuodossa annetaan automaattisesti häly- 30 tys puolanvaihtoautomaatille puolanvaihdon aloittamiseksi. Kun puolien uiko-muoto tai puolalla olevan langan pituus vaihtelee paljon, ei automaattivaihtoa ·***: voida säätää tarkasti oikealla hetkellä tapahtuvaksi, vaan puolille jää useimmi ten runsaasti jätteeksi menevää hukkalankaa. Puolien tasalaatuisuuden paran-.... tamiseksi voidaan puolauskoneen spindeleiden yhteyteen sovittaa langan pi- •:' 35 tuusmittarit ja toisistaan riippumattomasti säädettävät jarrut, jolloin puolaaja voi säätää pituusmittareiden avulla pituusarvoja ennalta asetettujen rajojen mu- • · « · 3 106787 kaan. Ratkaisulla on periaatteessa mahdollista parantaa puolien tasalaatuisuutta, mutta parannus edellyttää operaattorilta huomattavaa tarkkaavaisuutta. Inhimillisestä tekijästä johtuen puolien pituuteen ja muotoon syntyy vielä runsaasti vaihtelua. Lisäksi teollisessa mittakaavassa tehtävässä puolausproses-5 sissa puolaajalla on yleisesti useampia puolauskoneita valvottavanaan, jolloin hänellä ei ole riittävästi aikaa kaikkien spindeleiden yksilölliseen säätämiseen. Aukoton valvonta ja säätäminen edellyttäisi puolaajien määrän kasvattamista tai puolaamon kapasiteetin alentamista, jotka molemmat toimenpiteet lisäävät puolaamon kustannuksia.

10 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja sovitelma, joissa edellä mainittuja epäkohtia ei esiinny.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että puo-lauskoneen ohjausyksikkö säätää muiden spindelien jarrujen jarrutusvoimaa niin, että referenssispindelin kanssa samanaikaisesti puolaavien muiden spin-15 deleiden puolatun langan pituus on koko puolauksen ajan oleellisesti sama kuin referenssispindelin puolatun langan pituus.

Keksinnön mukaiselle sovitelmalle on tunnusomaista, että referenssispindelin kanssa samanaikaisesti puolaavaksi sovitettujen muiden spindelien langan jännitys on sovitettu säätymään ohjausyksikön ja jarrujen avulla 20 niin, että muiden spindelien puolatun langan pituus on koko puolauksen ajan oleellisesti sama kuin referenssispindelin puolatun langan pituus.

Keksinnön mukaisen menetelmän olennainen ajatus on, että puo-lauskoneen yhden spindelin eli referenssispindelin ja puolauskoneen muiden spindelien puolatun langan pituutta mitataan koko puolauksen ajan ja puo-( 25 lauskoneen muiden spindelien puolatun langan pituus pidetään oleellisesti : yhtenevänä referenssispindelin puolatun langan pituuteen verrattuna. Refe- • · · Ι/' renssispindeliltä saatavan pituustiedon perusteella laitteiston ohjausjärjestel-mä säätää muiden spindelien jarrujen jarrutusvoimaa niin, että kaikille puolille • · ‘ puolautuu oleellisesti yhtä paljon lankaa. Edelleen menetelmän erään edulli- 30 sen sovellutusmuodon ajatuksena on, että referenssispindelin lankaan vaikut- _ · tavaa jännitystä mitataan koko puolauksen ajan ja jännitystä pidetään optimi- • « · 'alueella automaattisesti jännitystietojen mukaan säätyvällä jarrulla. Edelleen menetelmän erään toisen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että oh- 4 4 jausjärjestelmään on kytketty välineet puolaukseen ja puoliin liittyvien tietojen

* I

35 keräämiseksi ja tallentamiseksi.

« · ·

«Ml 4 I

4 106787

Keksinnön mukaisen sovitelman olennainen ajatus on, että puo-lauskoneen yhteen spindeliin eli referenssispindeliin on sovitettu välineet langan pituusmittausta ja langan jännittämistä varten, ja että puolauskoneen muihin spindeleihin on sovitettu välineet langan pituusmittausta ja langan 5 jännityksen säätämistä varten. Referenssispindelin pituusmittaustieto on kytketty välittymään ohjausyksikköön, joka ohjausyksikkö on asetettu säätämään puolauskoneen muiden spindelien langan jännitystä kutakin erikseen niin, että spindelien puolatun langan pituusmittausarvot ovat oleellisesti yhtä suuret koko puolauksen ajan. Edelleen erään edullisen sovellutusmuodon ajatuksena 10 on, että referenssispindeliin on sovitettu välineet langan jännityksen automaattiselle säätämiselle, joka säätö on asetettu pitämään langan puolausjännitys optimaalisena. Edelleen erään toisen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että ohjausjärjestelmän yhteyteen on sovitettu tiedonkeruuyksikkö, joka kerää tietoa puolien pituuksista, eränumeroista ja muista halutuista tiedoista. 15 Vielä erään kolmannen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että tie-donkeruuyksikköön on sovitettu välineet, esimerkiksi paperitulostin, saatteiden tuottamiseksi puolille, jotka saatteet mahdollistavat puolien identifioinnin myöhemmissä tuotantovaiheissa.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on, että puolauskoneen 20 kaikki spindelit puolaavat oleellisesti yhtä paljon lankaa puolalle, jolloin kudonnassa saavutetaan optimaalinen lankamateriaalin käyttöaste. Edelleen etuna on, että kaikki puolatut puolat ovat oleellisesti samanmuotoisia, jolloin automaattisten kutomokoneiden optisesti ohjattu puolanvaihto voidaan säätää tarkasti oikealla hetkellä tapahtuvaksi ja vältytään puolalle jäävän, jätteeksi me-25 nevän hukkalangan syntymiseltä. Edelleen keksinnön erään edullisen sovellu- : tusmuodon etuna on, että langan jännitys on oleellisesti optimissaan kaikissa • · · puolatuissa puolissa, jolloin kudonnassa langan purkautuminen puolalta sujuu häiriöttömäsi!. Erään toisen edullisen sovellutusmuodon etuna on, että puola- • · ’·' uksesta ja puolatuista puolista saadaan kerättyä tarkkaa tietoa, joka mahdollis- 30 taa vaivattoman puolausprosessin pitkäaikaisseurannan ja luo puolauspro-sessin tutkimiselle ja kehittämiselle välttämätöntä mittausmateriaalia. Vielä « « « * : erään toisen edullisen sovellutusmuodon etuna on, että puoliin liittyvää tietoa on mahdollista tulostaa tai muulla tavoin liittää puoliin myöhempien työvaihei- ,···, den käyttöön.

< « ‘1* 35 Sovitelman etuna on, että se on rakenteeltaan yksinkertainen ja yleisesti saatavissa olevista komponenteista rakentuva, mikä johtaa alhaisiin • · 5 106787 kustannuksiin niin sovitelman rakentamisvaiheessa kuin huolto- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi sovitelma alentaa puolauksen aiheuttamia kustannuksia vähentämällä olennaisesti puolauskoneen käyttäjän säätötyötä, mikä mahdollistaa puolauskapasiteetin nostamisen ja parantaa puolien tasa-5 laatuisuutta. Lisäksi sovitelma on helposti käytettävä ja sen avulla voidaan vaivattomasti valvoa puolausprosessin kulkua ja puolattujen puolien ominaisuuksia. Vielä eräänä sovitelman etuna on, että se on vaivattomasti sovitettavissa myös vanhoihin, jo käytössä oleviin puolauskoneisiin.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisessa piirustuksessa, jossa 10 kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista referens- sispindelin sovellutusmuotoa ja kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista puolauskoneen automaattisäädön sovellutusmuotoa.

Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty eräs keksinnön mukainen 15 puolauskoneen referanssispindelin sovellutusmuoto. Kuviossa ei ole esitetty sinänsä tunnettua puolauskoneen rakennetta. Puolattava lanka 1 purkautuu kerältä tai vastaavalta lähteeltä, jota ei ole esitetty kuviossa, ja liikkuu suuntaan S. Lanka 1 on sovitettu kulkemaan läpi jarrun 2a, langan pituusmittausan-turin 3a, voima-anturin mittauspään 4 ja sinänsä tunnettujen ohjaimien 5 20 kautta spindelipaikassa olevalle puolalle, jota puolaa ei ole esitetty kuviossa. Jos tietoa langan jännityksen suuruudesta ei tarvita, voidaan voima-anturin mittauspää 4 ja anturin lähetin 11 jättää pois sovitelmasta. Jarru 2a on tyypilli-,' I ‘; sesti sähkötoiminen ja sen aikaansaama jarruvoiman suuruus riippuu jarruun syötettävän sähköjännitteen suuruudesta. Pituusmittausanturi 3a voi olla esi-... 25 merkiksi pulssianturi. Pituusmittausanturin 3a signaali siirtyy ensimmäistä ... ; väylää 6 pitkin laskuriin 7a, jossa laskurissa 7a signaali muunnetaan pituusar- • · · voksi, ja laskurista 7a edelleen toista väylää 8 myöten ohjausyksikköön 9, joka yksikkö 9 ohjaa haluttuja puolauskoneen toimintoja, kuten esimerkiksi puolien « · * vaihtoa ja pysäytystä, sekä jarrun 2a toimintaa. Ohjausyksikkö 9 voi olla esi-30 merkiksi ohjelmoitava logiikka, tai jokin muu vastaava. Voima-anturin mittaus-päältä 4, kolmannen väylän 10 kautta, tuleva tieto muutetaan anturin lähetti-messä 11 sähköiseksi tai joksikin muuksi sopivaksi signaaliksi, joka signaali siirtyy edelleen langan jännityksensäätöyksikköön 12. Jännityksensäätöyksik-...( köön 12 on asetettu rajat langan 1 jännityksen asetusarvoalueelle, johon alu- 35 eeseen säätöyksikkö 12 vertaa anturilta 4 tulevaa tietoa langan jännityksen * oloarvosta ja johon vertailuun perustuen säätöyksikkö 12 ohjaa neljännen « « e 106787 väylän 13 välityksellä jarrun 2a jarruttavaa voimaa. Säätöyksikön 12 asetusar-voalue on sovitettu sellaiseksi, että puolautuvan langan 1 jännitys on optimaalinen langan tulevaan käyttötarkoitukseen nähden. Jos voima-anturilla 4 mitattu jännitysarvo on esimerkiksi asetusarvoalueen yläpuolella, vähentää sää-5 töyksikkö 12 jarrun 2a jarrutusvoimaa, ja päinvastaisessa tilanteessa säätöyk-sikkö 12 luonnollisesti lisää jarrutusvoimaa. Jännitysarvojen muutoksia aiheuttaa erityisesti tex-vaihtelu puolattavassa langassa 1.

Kuviossa 2 on esitetty kaavamaisesti eräs keksinnön mukainen puolauskoneen automaattisäädön sovellutusmuoto. Todettakoon, että kuvioi-10 den 1 ja 2 viitenumeroinnit vastaavat toisiaan. Selvyyden vuoksi kuviossa 2 ei ole esitetty puolattavia lankoja eikä puolauskoneen sinänsä tunnettua rakennetta. Kaikki neljä spindeliä pyörivät samalla kierrosnopeudella ja yhtä monta kierrosta, joten puolatun langan pituuden säätö on tehtävä säätämällä langan jännitystä. Referenssispindeli toimii samalla tavoin kuin on kuvion 1 yhteydes-15 sä kuvattu. Referenssispindelin pituusmittausanturilta 2a laskurin 7a kautta tuleva pituusarvo välittyy ohjausyksikköön 9, johon yksikköön tulevat vastaavat pituusmittaustiedot myös puolauskoneen kolmen muun spindelin pituusmittau-santureilta 3b, 3c ja 3d spindelien vastaavien laskureiden 7b, 7c ja 7d välittämänä. Ohjausyksikössä 9 verrataan referenssispindelin pituusarvoa jokaisen 20 muun spindelin pituusmittausarvoon, ja jos jonkin spindelin pituusmittausarvo eroaa referenssispindelin pituusmittausarvosta, säätää ohjausyksikkö 9 virtalähteen 17 ja väylien 18 kautta kyseessä olevan spindelin lankajarrua 2b, 2c tai 2d, kunnes spindelin ja referenssispindelin pituusmittausarvot ovat oleellisesti samat. Kaikkien spindelien pituusmittausarvot ja muut vastaavat tiedot 25 voidaan myös esittää virtalähteeseen 17 yhdistetyn käyttöliittymän näytöllä.

.·. : Käyttöliittymä voi olla toki myös erillinen virtalähteestä 17. Käytännössä lanko- • · · jen pituuseroille asetetaan sopivat toleranssirajat, joiden ylittäminen aiheuttaa ’l/ langan jännityksen säätötoimenpiteen. Säätimiksi sopivat erityisen hyvin PID- • · *·’ ' tyyppiset säätimet. Koska puolauskoneen jokaisessa spindelipaikassa olevilla 30 puolilla on koko puolauksen ajan oleellisesti yhtä pitkät määrät lankaa, on « myös puolauksen loputtua puolilla oleellisesti yhtä pitkät määrät lankaa. Li- • · · * T säksi kun referenssispindelin langan jännitys pidetään määrätyn suuruisena, tulee myös muiden spindelien lanka oleellisesti samalle tiukkuudelle. Erään .... edullisen sovellutusmuodon mukaan puolauskoneen automaattisäätösovitel- 35 maan on sovitettu valvonta-ja tiedonkeruuyksikkö 15, kuten esimerkiksi PC -tietokoneeseen sovitettu valvonta- ja tiedonkeruuohjelma, joka yksikkö 15 « · • · » 7 106787 mahdollistaa puolaukseen ja puoliin liittyvien tietojen keräämisen ja tallentamisen. Edelleen eräässä toisessa edullisessa sovellutusmuodossa valvonta- ja tiedonkeruuyksikköön 15 on sovitettu tulostinlaitteisto, jolla voidaan tulostaa esimerkiksi saatteet puolalaatikoihin.

5 Piirustus ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollista maan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä puolauskoneessa olevien spindeleiden lukumäärä voi olla muukin kuin neljä, mutta kuitenkin vähintään kaksi, jolloin refe-renssispindelin mukaan säätyy yksi muu spindeli. Valvonta- ja tiedonkeruuyk-10 sikkö voidaan edelleen liittää esimerkiksi paikallisverkon kautta yrityksen tuotannonohjausjärjestelmään, jolloin puolausmääräykset välitettäisiin puolaus-koneille suoraan verkon kautta. Valvonta- ja tiedonkeruuyksikköön voidaan liittää useampia kuin yksi puolauskone. Joissakin erityisissä sovellutuskohteissa, joissa puolattava lanka on erittäin tasalaatuista, voidaan muiden spindelien 15 jarrujen säätämiseen käyttää langan jännityksen arvoja. Tällöin muiden spindeleiden pituuslaskurit on korvattu langan jännitystä mittaavilla voima-antureilla ja tieto puolien pituuksista tulisi referenssispindelin pituusmittausan-turilta. Sovellutuksen investointikustannukset ovat kuitenkin korkeammat kuin pituusmittaustiedon mukaan säätyvässä sovellutuksessa, koska jännityksen 20 mittaamiseen tarvittavat voima-anturit ovat yleisesti kalliimpia kuin pituuslaskurit.

• 1 • · • · · • «· • · • · • · ·

• ( I

• « k • · · · • · ··· • · n · a • ♦ « * · « · • · • · · ·

Claims (8)

106787

1. Menetelmä puolauskoneen yhteydessä, jossa menetelmässä mitataan puolauskoneen kaikkien spindeleiden puolatun langan pituutta oleel- 5 lisesti koko puolauksen ajan, ja yksi spindeli on referenssispindeli, tunnet-t u siitä, että puolauskoneen ohjausyksikkö (9) säätää muiden spindelien jarrujen (2b, 2c, 2d) jarrutusvoimaa niin, että referenssispindelin kanssa samanaikaisesti puolaavien muiden spindeleiden puolatun langan pituus on koko puolauksen ajan oleellisesti sama kuin referenssispindelin puolatun langan (1) pi-10 tuus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että referenssispindelin puolattavaan lankaan (1) vaikuttavaa puolausjännitys-tä mitataan oleellisesti koko puolauksen ajan ja pidetään halutun suuruisena puolausjännitysmittaustietojen mukaan säätyvällä jarrulla (2a).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että referenssispindelin puolattavaan lankaan (1) vaikuttavaa puolausjännitys-tä mitataan puolauskoneeseen sovitetulla voima-anturilla (4).

4. Sovitelma puolauskoneen yhteydessä, jossa sovitelmassa on ainakin kaksi spindeliä, jotka spindelit on sovitettu pyörimään yhtä suurta pyöri-20 misnopeutta, välineet puolatun langan pituuden mittaamiseksi (3), ja jarrut (2) langan jännityksen säätämiseksi, ja joista spindeleistä yksi on referenssispindeli, tunnettu siitä, että referenssispindelin kanssa samanaikaisesti puolaavaksi sovitettujen muiden spindelien langan jännitys on sovitettu säätymään ohjausyksikön (9) ja jarrujen (2b, 2c, 2d) avulla niin, että muiden spindelien * ] 25 puolatun langan pituus on koko puolauksen ajan oleellisesti sama kuin refe- • · · renssispindelin puolatun langan (1) pituus. v.‘

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, < I c : että referenssispindelissä on välineet (4, 11) puolattavan langan (1) jännityk sen mittaamiseksi ja välineet (12) jarrun (2a) säätämiseksi niin, että langan (1) ·:··: 30 jännitys on oleellisesti yhtä suuri jännityksen asetusarvoon verrattuna koko ·***: puolauksen ajan.

, 6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen sovitelma, tunnettu ' g _' siitä, että ohjausyksikkö (9) on ohjelmoitava logiikka.

’··· 7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen sovitelma, tunnet- ·:· 35 t u siitä, että jarruja (2) säädetään PID-tyyppisillä säätimillä. «Il» » I • » · • t, » • · 106787

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että sovitelmassa on valvonta- ja tiedonkeruuyksikkö (15) puolaus-prosessin valvomiseksi ja puolaustietojen keräämiseksi. • · • · • · · • · · « · • <. • · · • « « · • » 4 • · · • « • · • · < 10 106787