FI106680B - Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin - Google Patents

Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin Download PDF

Info

Publication number
FI106680B
FI106680B FI962509A FI962509A FI106680B FI 106680 B FI106680 B FI 106680B FI 962509 A FI962509 A FI 962509A FI 962509 A FI962509 A FI 962509A FI 106680 B FI106680 B FI 106680B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
frequency
quality
signal
receiver
radio receiver
Prior art date
Application number
FI962509A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI962509A0 (fi
FI962509A (fi
Inventor
Ari Heikkinen
Pekka Mellanen
Alejandro Monge-Navarro
Original Assignee
Nokia Mobile Phones Ltd
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Mobile Phones Ltd filed Critical Nokia Mobile Phones Ltd
Priority to FI962509A priority Critical patent/FI106680B/fi
Publication of FI962509A0 publication Critical patent/FI962509A0/fi
Priority to US08/876,674 priority patent/US6370367B1/en
Priority to EP97660071A priority patent/EP0814561A1/en
Publication of FI962509A publication Critical patent/FI962509A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI106680B publication Critical patent/FI106680B/fi

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03JTUNING RESONANT CIRCUITS; SELECTING RESONANT CIRCUITS
    • H03J7/00Automatic frequency control; Automatic scanning over a band of frequencies
    • H03J7/02Automatic frequency control
    • H03J7/04Automatic frequency control where the frequency control is accomplished by varying the electrical characteristics of a non-mechanically adjustable element or where the nature of the frequency controlling element is not significant

Landscapes

  • Circuits Of Receivers In General (AREA)
  • Monitoring And Testing Of Transmission In General (AREA)

Description

106680
Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin - Förfarande för förbättring av mottagningskvaliteten i en radiomottagare och en radiomottagare 5
Keksintö koskee yleisesti vastaanoton laadun parantamista radiovastaanottimessa ja erityisesti adaptiivista taajuuskorjausta, jolla pyritään virittämään radiovastaanotin sellaiselle taajuudelle, että vastaanotetun signaalin laatu on paras mahdollinen.
10 Radiolähetyksen vastaanotto kärsii häiriöistä, joita aiheuttavat vastaanotettavan signaalin taajuussiirtymä ja -leveneminen, toiset radiolähetykset samalla ja vierekkäisillä taajuuksilla sekä muut sähkömagneettiset säteilylähteet. Vastaanottimessa häiriöt näkyvät kohinana ja signaalin vääristyminä. Erityisesti digitaalisessa radiolähetyksessä, jossa modulointi perustuu lähetettävään digitaaliseen signaaliin, häiriöt tuottavat bitti-15 virheitä eli vastaanotin ei tulkitse signaalin välittämiä bittejä oikein. Digitaalinen vastaanotin voi analysoida dekoodauksen jälkeen vastaanottamaansa dataa, jos siihen on liitetty redundanssia tai tiettyjä tarkistussummia, ja hylätä tarvittaessa virheelliset tieto-osat. Tämä aiheuttaa kuitenkin tiedonsiirron tehottomuutta, joten olisi parempi, jos vastaanotin voitaisiin virittää siten, että se pystyisi jo vastaanottovaiheessa vähen-20 tämään häiriöiden vaikutusta. Ongelmaa vaikeuttaa se, että häiriöt ovat etenkin liikkuvien päätelaitteiden tapauksessa yleensä ajallisesti muuttuvia.
:T: Ulkopuolisten häiriötekijöiden lisäksi taajuusvirityksen tarpeeseen vaikuttavat vas- : taanottimen sisäiset tekijät, kuten komponenttien vanheneminen, valmistustolerans- • · · : 25 sit, lämpötilaryömintä, keskinäismodulaatiotaajuudet ja niin edelleen.
« · • · · • · · / Tekniikan tasosta tunnetaan AFC:ksi kutsuttu menetelmä (Automatic Frequency • # · IV. m Control), jossa vastaanotin sisältää säädettävän sekoitustaajuusoskillaattorin, mit- tauspiirin vastaanotetun signaalitehon mittaamiseksi ja takaisinkytkentäsilmukan, 30 joka säätää oskillaattoria niin, että sekoitus välitaajuudelle tapahtuu aina käyttäen „ sitä sekoitustaajuutta, joka tuottaa suurimman vastaanotetun signaalitehon. Tämän « · · V : menetelmän haittapuoli on se, että suurin vastaanotettu signaaliteho ei aina vastaa . . parasta signaalin laatua esimerkiksi tilanteessa, jossa vastaanotin sieppaa haluaman- • · · .· · ·. sa signaalin lisäksi samalla tai hyvin läheisellä taajuudella esiintyvän ei-toivotun ’·* 35 lähetteen. Viritetty taajuus asettuu niin, että välitaajuussignaalitien vaimennus on : **' pienin mahdollinen. Jos suodattimien läpäisykäyrät eivät ole symmetrisiä (eli vai- *: : mennusminimi keskellä päästökaistaa), välitaajuus virittyy sivuun, vaikka vastaan otin ei vastaanottaisi muuta kuin tarkoitetun lähetyksen. Suodattimien ja niiden sää- 106680 2 töpiirien toleranssit voivat aiheuttaa huomattavaakin sivuun virittymistä, jolloin vastaanotettu signaali säröytyy eli sen laatu huononee.
Toinen tunnettu menetelmä on käyttää taajuussyntetoijaa eli hyvin tarkasti viritettä-5 vää sekoitusoskillaattoria, jonka tuottama sekoitustaajuus on jokin monikerta stabiilin kideoskillaattorin tuottamasta perustaajuudesta. Koska sekoitustaajuus pysyy tarkasti samana, vastaanottosuodatin voidaan rakentaa hyvin kapeakaistaiseksi, jolloin muilla taajuuksilla etenevien häiriöiden vaikutus vähenee. Tämän menetelmän haittapuolena on se, että jos lähetin tai vastaanotin tai jokin radiosignaalia matkalla hei-10 jastava tekijä liikkuu, halutun signaalin taajuus ei pysy vakiona vaan muuttuu, jolloin se voi ajautua suodattimen kapean päästökaistan ulkopuolelle. Lisäksi suodattimien ja sovituspiirien toleranssit voivat aiheuttaa sen, että signaalitien vaimennus ei olekaan minimissään nimellistaajuudella. Tällöin signaali/kohina-suhde kärsii eli signaalin laatu huononee. Menetelmä on arka myös komponenttien ominaisuuksissa 15 ajan kuluessa tapahtuville muutoksille.
Eräs tekniikan tason mukainen menetelmä on AGC (Automatic Gain Control), jossa vastaanottimeen tulevaa signaalia vaimennetaan laitteen esiasteissa silloin, kun vastaanotettavan signaalin taso on liian korkea. AGCissä ei muuteta vastaanottimen 20 viritystä. Lisäksi kaksoissupervastaanottimessa, jossa on kaksi välitaajuutta, on tunnettua virittää ensimmäinen paikallisoskillaattorista saatu sekoitustaajuus sivuun, jolloin ensimmäinen välitaajuussignaali asettuu sivuun. Toinen paikallisoskillaatto-::: lista saatu sekoitustaajuus viritetään myös sivuun, kuitenkin siten, että toinen väli- : “': taajuussignaali siirtyy nimellistaajuuteen nähden toiseen suuntaan kuin ensimmäi- : 25 nen välitaajuussignaali. Tällöin välitaajuusasteiden läpi näkyvä efektiivinen kaistan- • · · ♦ : leveys kapenee. Kaistan kaventaminen ja leventäminen voi perustua vastaanotetun /.·’ signaalin tasoon tai signaali/kohina-suhteeseen. Kaistanleveyden säätö ja häiriöiden • · · detektointi edellyttää kuitenkin erillisiä komponentteja, jotka nostavat valmistuskustannuksia.
30 1Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ja laite, joilla digitaalisen radio-• · · : vastaanoton laatua pystytään parantamaan tekniikan tasoon verrattuna. Keksinnön . . tavoitteena on myös esittää menetelmä ja laite, joissa vastaanoton laatua parantava .·*·. vaikutus ei riipu merkittävästi komponenttien iästä tai valmistustoleransseista. Kek- * · * 35 sinnön tavoitteena on edelleen, että sen mukaiset menetelmä ja laite soveltuvat laa- « * : * · * jamittaiseen sarjatuotantoon ja ovat valmistuskustannuksiltaan edullisia.
3 106680
Keksinnön tavoitteet saavutetaan mittaamalla vastaanottimessa dekoodatun digitaalisen signaalin laatua ja ohjaamalla välitaajuussekoituksessa käytetyn taajuuden valintaa siten, että parasta laatua tuottavaa taajuutta etsitään koko ajan tai ainakin säänöllisesti.
5
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää vaiheet, joissa demoduloidaan ja dekoodataan tietty vastaanotetun signaalin datakanava, joka välittää digitaalimuotoista tietoa, 10 - mitataan mainitun digitaalimuotoisen tiedon laatu tietyllä taajuudella ja ainakin yhdellä muulla taajuudella, ja päätetään laatumittauksen tulosten perusteella, - pidetäänkö vastaanotinlaitteen radiovastaanotinosa edelleen viritettynä samalle taajuudelle, 15 - viritetäänkö se jollekin uudelle taajuudelle vai - mitataanko virheettömyyttä edelleen muilla taajuuksilla ennen päätöstä radiovastaanottimen virittämisestä uudelleen.
Keksintö kohdistuu myös laitteeseen, jossa sovelletaan kuvattua menetelmää.
20 Keksinnön mukaiselle laitteelle, joka käsittää askelittani tietyille taajuuksille viritettävän radiovastaanottimen radiosignaalin vastaanottoa ja demodulointia varten, : - datadekooderin digitaalisen tiedon dekoodaamiseksi demoduloidusta signaa- lista, ja • · · : 25 - ohjaimen digitaalisen tiedon käsittelemiseksi ja mainitun radiovastaanottimen : virittämiseksi, • · · / on tunnusomaista, että se käsittää lisäksi mittauselimen laadun mittaamiseksi de- • ♦ · koodatusta digitaalisesta tiedosta sekä mainittua laatua kuvaavan tunnusluvun toi-*** * mittamiseksi mainitulle ohjaimelle.
30 . }‘ Keksinnön mukaisessa menetelmässä optimaalisen taajuuden hakeminen perustuu * m · V : vastaanotetun ja dekoodatun signaalin laatua kuvaavaan mittaukseen. Digitaalisen « - . signaalin tapauksessa luontevin tapa mitata signaalin laatua on tarkkailla siinä esiin- • · · . · · ·. tyvien bittivirheiden määrää. Keksintö ei rajoita laatuarvioinnissa käytettävää asteik- • · ’·’ 35 koa. Yksinkertaisimmillaan signaali voi olla joko hyvä- tai huonolaatuista, jolloin : asteikossa on kaksi askelta. Moniportaisemmissa asteikoissa signaali voi olla esi- ': ”·' merkiksi täysin virheetöntä, vähän virheellistä, melko virheellistä, hyvin virheellistä tai käyttökelvotonta.
106680 4
Vastaanotin demoduloi ja dekoodaa vastaanottamansa digitaalisen signaalin ja ohjaa sen laatua mittaavaan elimeen. Laadun mittaus tehdään kulloisenkin viritetyn taajuuden lisäksi ainakin yhdellä sen ylä- ja/tai alapuolisella taajuudella. Mikäli signaalin 5 laadun mittaus antaa huonoja tuloksia, laatumittaukset voidaan ulottaa myös kauemmas viritetystä taajuudesta. Vastaanotin valitsee uuden viritetyn taajuuden tiettyjen päättelysääntöjen perusteella, minkä jälkeen mittauskierros alkaa alusta. Vastaanotin voi toistaa mittauksia jatkuvasti tai se voi tehdä mittauksen tietyin väliajoin.
10 Vaikka analogisen signaalin käsittelystä (mm. ääni-ja kuvasignaalien siirrosta) tunnetaan erilaisia signaalin laatumittaukseen perustuvia viritysmenetelmiä, esillä oleva keksintö ei ole niiden perusteella ilmeinen, koska ensinnäkin analogisen signaalin laadun mittaamiseksi tarvitaan laboratoriotason laitteet ja toiseksi signaalissa olisi tällöin lähetettävä erityistä testisignaalia, jotta laadun määritys olisi mahdollista.
15 Myöskään järjestelmät, joissa lähetetään sekä analogista että digitaalista dataa sa manaikaisesti eivät voi perustua virityksen optimointiin pelkästään datasignaalin perusteella, koska vaatimukset esimerkiksi analogisen kuvasignaalin siirrolle ovat täysin erilaiset kuin datan siirrolle.
20 Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa : kuva 1 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen vastaanotinlaitteen niitä osia, jotka ovat keksinnön kannalta merkityksellisiä, ja 25 • · * • « · · : kuva 2 esittää vuokaaviona keksinnön mukaista menetelmää.
• ♦ * ♦ · • ♦ · II» !!! Kuvassa 1 vastaanotinlaitteen ensimmäinen osa, johon signaali johdetaan, on radio- ' vastaanotin 1. Signaali 2 on radiotaajuinen signaali, joka sisältää ainakin yhden digi- 30 taalisen komponentin, jota nimitetään seuraavassa datakanavaksi. Keksintö ei muu- • · · *·*..* ten rajoita sisääntulevan signaalin laatua. Radiovastaanotin 1 muuttaa signaalin de- : moduloiduksi signaaliksi 3 käyttämällä sinänsä tunnettuja menetelmiä, joita ei selos- * . teta tarkemmin tässä. Demoduloitu signaali 3 johdetaan datadekooderiin 4, joka re- • · · , · · ·. konstruoi edellä mainitun datakanavan sisältämän datan käyttäen edelleen sinänsä ’ · 35 tunnettuja menetelmiä, jotka riippuvat siitä, mitä koodausmeiicttelyjä signaalin lähe- : * ‘ tysvaiheessa on sovellettu. Tuloksena on dekoodattu signaali 5, joka johdetaan sekä “* ohjaimeen 6 että mittauselimeen 7. Mittauselin 7 on rakennettu siten, että se pystyy tahdistumaan dekoodattuun signaaliin ja niittämään signaalissa esiintyvien sellaisten 106680 5 virheiden määrän, jotka todennäköisimmin johtuvat häiriöistä siirtotiellä. Tyypillisiä dekoodatun signaalin virheitä ovat bittivirheet, jotka mittauselin 7 havaitsee joko vertaamalla tietyn tietokehyksen sisältöä siitä laskettuun tarkistussummaan tai siten, että jokin koodisana ei kuulu ennalta tunnettuun, sallittuja koodisanoja kuvaavaan 5 joukkoon. Alalla tunnetaan lukuisia menetelmiä virheiden havaitsemiseksi tietystä bittivirrasta.
Havaitsemiensa virheiden perusteella mittauselin 7 muodostaa vastaanotettua signaalia kuvaavan tunnusluvun, joka kuvaa signaalin laatua. Yksinkertaisimmassa 10 muodossaan tunnusluku on yksi bitti, jonka ensimmäinen arvo kertoo, että laatu on hyvä, ja toinen arvo kertoo, että laatu on huono. Kriteeri, jonka mukaan mittauselin 7 nimeää laadun hyväksi tai huonoksi, voidaan valita kokeilemalla ja se voi olla esimerkiksi tietty määrä peräkkäin virheettömästi vastaanotettuja koodisanoja tai tietty bittivirhesuhteen (BER, Bit Error Ratio) kynnysarvo. Voidaan esittää myös 15 monimutkaisempia suoritusmuotoja, jossa mittauselin 7 kuvaa signaalin laatua esimerkiksi kahdella bitillä, jolloin bittikombinaatio 00 voi vastata parasta signaalin laatua, 01 kohtalaisen hyvää, 10 kohtalaisen huonoa ja 11 huonoa. Myös muut laadun esitysmuodot ovat mahdollisia. Laadun mittaus voi käsittää keskiarvoistusta ja muita laskennallisia toimenpiteitä, joilla pyritään mahdollisimman hyvään tilastolli-20 seen vastaavuuteen laatua kuvaavan tunnusluvun ja itse signaalin välillä.
Mittauselin 7 toimittaa laatua kuvaavan tunnusluvun ohjaimelle 6, jonka tehtävänä *. i ‘: on toisaalta dekoodatun signaalin prosessointi käyttöä varten ja toisaalta radiovas- taanottimen 1 taajuusohjaus mittauselimen 7 antaman signaalin perusteella. Päätte- ; 25 lysääntöjä, joiden perusteella ohjain 6 muuttaa radiovastaanottimen 1 käyttämää ♦ * ♦ * .*. \ sekoitustaajuutta, selostetaan tarkemmin jäljempänä.
• · * * * * * * *V. Kuvan 1 esittämä vastaanotinlaite voi olla esimerkiksi ns. selektiivikutsuvastaanotin
« ♦ J
(engl. selective call receiver), jollaisia käytetään yleisesti hakulaitteissa. Vastaanote-30 tun tiedon välittämiseksi käyttäjälle laite käsittää tällöin kuvan 1 esittämien osien I t · - lisäksi ainakin tiedon tallennusvälineet, hälytinvälineet ja näytön tai muun ilmaisu- • * · V : välineen, jonka välityksellä se esittää tietoja käyttäjän havaitsemassa muodossa. Se . voi olla myös yleisradiovastaanotin, jolloin edellä mainittu datakanava käsittää tyy- » · . * · ·. pillisesti tiettyyn alikantoaaltoon (engl. subcarrier) moduloitua tietoa. Alan ammatti- 35 mies tuntemia menetelmiä datan liittämiseksi yleisradiotyyppiseen lähetykseen ovat i esimerkiksi RDS (Radio Data System), MBS (MoBile Sökning) ja SWIFT (System » *·'*· for Wireless Information Forwarding and Teledistribution). Yleisradiovastaanotin käsittää kuvan 1 esittämien lohkojen lisäksi tunnetulla tavalla välineet lähetyksessä 106680 6 välitetyn ohjelman esittämiseksi käyttäjälle äänen ja/tai kuvan muodossa. Eräät esimerkiksi autokäyttöön tarkoitetut vastaanottimet ovat yhdistettyjä audio- ja datavas-taanottimia, jolloin ne voivat esittää käyttäjälle sekä ääntä että datasiirtona välitettyä tietoa.
5
Oletetaan, että ohjain 6 on virittänyt radiovastaanottimen 1 niin, että sen vastaanot-tokaistan keskitaajuus on fO, toisin sanoen radiovastaanotin on viritetty taajuudelle fO. Oletetaan lisäksi, että ohjain 6 pystyy virittämään radiovastaanotinta tietyn suuruisin askelin, jolloin seuraavaksi suurempi vastaanotettava taajuus on fö+1 ja sitä 10 seuraava taajuus on fÖ+2. Vastaavasti lähin fö:aa pienempi taajuus on fö-1 ja seuraavaksi pienempi taajuus on fÖ-2. Taajuudet on tällöin esitetty sellaisissa skaalatuissa yksiköissä, että viritysaskel eli kahden vierekkäisen taajuuden väli on yhden yksikön suuruinen. Radiovastaanottimen askelittainen virittäminen sähköisellä ohjaussignaalilla on sinänsä tunnettua tekniikkaa. Keksinnön mukaisen menetelmän 15 mukaisesti kun radiovastaanotin on viritetty taajuudelle fO, laite tarkkailee signaalin laatua paitsi kyseisellä taajuudella myös ainakin taajuuksilla fö+1 ja fO-Ι. Ohjain 6 saa mittauselimen 7 välityksellä tiedon signaalin laadusta kaikilla mitatuilla kanavilla ja tekee näiden tietojen perusteella päätöksen virityksen pitämisestä ennallaan tai sen muuttamisesta. Seuraavassa taulukossa kukin rivi vastaa tiettyä päätöstilannetta, 20 jossa ohjain saa käsiteltäväkseen rivillä olevien koodikirjaimien mukaiset tiedot ja valitsee uudeksi taajuudeksi oikeanpuoleisimmassa sarakkeessa esitetyn taajuuden. Rivien numerot eivät liity oheisissa kuvissa käytettyihin viitenumeroihin. Lyhenteet «ai
V : Q1 - Q5 tarkoittavat laatumittausta eri taajuuksilla (Q = quality), koodikirjain G
:*' *: tarkoittaa hyvää signaalin laatua ja koodikirjain B tarkoittaa huonoa signaalin laatua.
: ·'· 25 • * · » . » · P..... ““F™···· 1 " 111 ' ·*·.· Rivin __Mittaukset__ Uusi . /; numero Q5(fÖ-2) Q2(fÖ-l) Q3(fO) Ql(fO+l) Q4(fÖ+2) taajuus
/s*. 0___G G G fO
1___B__G__G___fÖ+1 . ... 2___G__B__G___fö 3(a)___b__b__G__g fo+i
\ 3(b)___B__B__G__B__fO
4___G__G__B___fO-1
O 5___B__G__B___fO
I*’,. 6(a)__G__G__B__B___fÖ-1 6(b)__B__G__B__B___fö 1 7 I | B 1 B I B I I fÖ 7 106680
Taulukon rivillä 0 signaalin laatu on hyvä sekä viritystaajuudella fö että sen molemmilla puolilla. Radiovastaanotin on viritetty oletettavasti keskelle hyvin kuuluvaa taajuusaluetta, joten viritystä ei ole syytä muuttaa. Rivillä 1 mittaus antaa aiheen 5 olettaa, että paras taajuusalue on hiukan taajuuden fÖ yläpuolella, joten viritystä nostetaan yhdellä askeleella. Rivillä 2 huono signaalin laatu kahden hyvälaatuisen taajuuden keskellä johtuu todennäköisesti tilapäisestä häiriöstä, joten taajuutta ei muuteta. Riveillä 3a ja 3b ohjain havaitsee, että signaalin laatu on huono paitsi viritystaajuudella fö myös sen alapuolella, jolloin signaalin laadun mittaus ulotetaan 10 myös taajuudelle fö+2. Signaalin laatu tällä taajuudella määrää uuden taajuuden taulukon mukaisella tavalla. Rivi 4 on peilikuva rivistä 1 ja rivillä 5 signaali on hyvälaatuista vain taajuudella fö, joten vastaanotinta ei kannata virittää muille taajuuksille. Rivit 6a ja 6b ovat peilikuvia riveistä 3a ja 3b. Rivillä 7 signaalin laatu on kauttaaltaan huono, mikä viittaa taajuusriippumattomaan häiriöön, jolloin viritystä ei 15 korjata.
Edellä esitetty taulukko ei ole ainoa mahdollinen päätelytaulukko, jota voidaan soveltaa vastaanotetun signaalin laadun optimoimiseksi keksinnön mukaisella tavalla. Jos mittauselin 7 kuvaa signaalin laatua useampiportaisella asteikolla, taulukosta 20 tulee huomattavasti monimutkaisempi. Alan ammattimies pystyy kuitenkin tämän patenttihakemuksen antamien tietojen perusteella tällöinkin laatimaan taulukon, joka kuvaa ohjaimen toimintaa virityksen säätämisessä signaalin laadun optimoimiseksi keksinnön mukaisella tavalla. Eräässä keksinnön vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa « « * :: mittauselin mittaa aluksi signaalin laadun vain yhdellä lisätaajuudella taajuuden fö • · · :: 25 lisäksi. Vielä eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa taajuudet, joiden laadun \:\ mittauselin mittaa ensimmäisenä, eivät ole välittömästi vierekkäin.
• · • · · • · · ♦ · : Kuvassa 2 on esitetty vuokaavio, joka kuvaa ohjaimen toimintaa yleisemmin kuin • · · .*:*. edellä esitetty taulukko. Vaiheissa 21, 22 ja 23 ohjain mittaa signaalin laadun ka- 30 navilla fÖ+1, fÖ-1 ja fö tai muussa sopivaksi katsotussa kanavajoukossa. Vaiheessa . 24 ohjain tutkii, onko mittaustulosten Ql, Q2 ja Q3 tuottama tieto riittävä vai onko ::: hankittava lisää mittaustuloksia muilta kanavilta (edellä esitettyä taulukkoa käytettä- • · · essä ohjain päätyy vaiheen 24 kyllä-haaraan, jos mittaustuloksissa Q1, Q2 ja Q3 on : kaksi, kolme tai ei yhtään G:tä tai jos vain mittaustulos Q3 on G). Kyllä-haaraan :* * *: 35 päädyttyään ohjain tutkii edelleen vaiheessa 25, antaako hyvää laatua ilmaisevien • « · mittaustulosten jakauma aihetta uudelleenviritykseen 26 (vrt. rivit 1 ja 4 edellä esite-: * *. tyssä taulukossa) vai loppuuko tämänkertainen ohjelman suoritus virityksen pitämi seen muuttumattomana (vrt. rivit 0, 2, 5 ja 7 edellä esitetyssä taulukossa). Jos ohjain 106680 8 päätyi vaiheessa 24 ei-haaraan, se päättää ensin, kumpaan suuntaan mittausta on laajennettava (vaihe 27) ja tekee tarvittavan lisämittauksen (vaiheet 28 ja 29). Tämän jälkeen ohjain tutkii vaiheessa 30, antaako hyvää laatua ilmaisevien mittaustulosten jakauma aihetta uudelleenvirilykseen 26 (taulukon rivit 3 a ja 6a) vai loppuu-5 ko tämänkertainen ohjelman suoritus virityksen pitämiseen muuttumattomana (taulukon rivit 3b ja 6b).
Keksinnöstä on tekniikan tasoon nähden etua, koska vastaanottimen viritys optimoidaan siten, että haluttu signaali tulee kaikissa olosuhteissa perille parhaalla mahdol-10 lisella tavalla. Koska signaalin laatu määritellään dekoodatusta signaalista, keksintö ottaa huomioon kaikki toleranssi-ja häiriötekijät. Keksintö alentaa valmistuskustannuksia, koska vastaanottimessa ei tarvitse käyttää kalliita tarkkuuskomponentteja. Keksinnön mukaista menetelmää soveltava vastaanotin voi jopa sallia tietyt, komponenttien lämpenemisestä ja/tai vanhenemisesta johtuvat ominaisuuksien ryöminnät 15 tai valmistustoleransseista johtuvat erot ominaisuuksissa, koska keksinnön mukainen taajuuskorjaus sopeutuu aina kulloisinkiin olosuhteisiin. Keksinnön mukaiset menetelmä ja laite reagoivat heti, kun vastaanotetussa signaalissa havaitaan virheitä, ja tämä reagointikynnys voi olla jopa automaattisesti säätyvä tai käyttäkän tai tiedonsiirtoverkon asetettavissa. Nopea reagointi estää sen, että signaali pääsisi niin huonoksi, 20 että korjaustoimenpiteet eivät enää tehoa. Keksinnön edellyttämät toiminnalliset vaiheet on helppo toteuttaa esimerkiksi ohjelmoimalla ne komennoiksi, joita radiovastaanottimen toimintaa ohjaava mikroprosessori tai muu sähköinen ohjain suorittaa.
,,, Keksintö on sovellettavissa hyvin erilaisiin vastaanotinlaitteisiin eri taajuusalueilla.
< « « « < ( < « « 4 4 t t < « C ICC • · « « ·« 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 · 9 0 9 9 09 9 09 9 0 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 999 99 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 1 9 9 9 9 9 · 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 * 0

Claims (9)

  1. 9 106680
  2. 1. Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi vastaanotinlaitteessa, joka käsittää askelittain tietyille taajuuksille viritettävän radiovastaanottimen, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa 5. demoduloidaan ja dekoodataan tietty vastaanotetun signaalin datakanava, joka välittää digitaalimuotoista tietoa, mitataan mainitun digitaalimuotoisen tiedon laatu tietyllä taajuudella ja ainakin yhdellä muulla taajuudella (21, 22, 23), ja päätetään laatumittauksen tulosten perusteella, 10. pidetäänkö mainittu radiovastaanotin edelleen viritettynä samalle taajuu delle (25), - viritetäänkö se jollekin uudelle taajuudelle (26) vai - mitataanko laatua edelleen (27) muilla taajuuksilla ennen päätöstä radiovastaanottimen virittämisestä uudelleen. 15
  3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä mitataan aluksi vastaanotetun signaalin laatu tietyllä ensimmäisellä taajuudella (fö) sekä toisella taajuudella (fö+1), joka on mainitussa radiovastaanottimessa yhden viritysas-keleen verran suurempi taajuus kuin mainittu ensimmäinen taajuus, ja kolmannella 20 taajuudella (fÖ-1), joka on mainitussa radiovastaanottimessa yhden viritysaskeleen . ·:·. verran pienempi taajuus kuin mainittu ensimmäinen taajuus. • « · # » « · .''". 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä mitataan • · · 7. vastaanotetun signaalin laatu kullakin taajuudella käyttäen kaksiportaista asteikkoa, *· ’* 25 jonka mukaan signaalin laatu on joko hyvä (G) tai huono (B). ♦ ♦ * • · · • · · v · 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää toisiinsa nähden poissulkevina vaihtoehtoina vaiheet, joissa :T: - jos laatumittauksen tulokset mainituilla ensimmäisellä, toisella ja kolmannella 30 taajuudella osoittavat (24, 27), että signaalin laatu on hyvä vain mainitulla toisella * . taajuudella, niitataan signaalin laatu lisäksi tietyllä neljännellä taajuudella (fö+2), joka on mainitussa radiovastaanottimessa kahden viritysaskeleen verran suurempi • · * *; · * taajuus kuin mainittu ensimmäinen taajuus, :Y: - jos laatumittauksen tulokset mainituilla ensimmäisellä, toisella ja kolmannella : * ·.: 35 taajuudella osoittavat (24, 27), että signaalin laatu on hyvä vain mainitulla kolman nella taajuudella, mitataan signaalin laatu lisäksi tietyllä viidennellä taajuudella (fö- . 106680 2), joka on mainitussa radiovastaanottimessa kahden viritysaskeleen verran pienempi taajuus kuin mainittu ensimmäinen taajuus, ja muussa tapauksessa päätös radiovastaanottimen virittämisestä uudelleen tehdään vain mainittuja ensimmäistä, toista ja kolmatta taajuutta koskevan laatumit-5 tauksen perusteella (25).
  4. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätös radiovastaanottimen virittämisestä uudelleen tehdään seuraavan taulukon mukaisesti: Rivin __Mittaukset__ Uusi numero Q5(fÖ-2) Q2(fö-1) Q3(fÖ) Ql(fö+1) Q4(fÖ+2) taajuus 0 ___G__G__G___fö 1 ___B__G__G___fP+1 2 ___G__B__G___fO 3(a)___B__B__G__G__fö+1 3(b)___B__B__G__B__fö_ _4___G__G__B___fö-1 _5___B__G__B___fö 6(a)__G__G__B__B___fö-1 6(b)__B__G__B__B___fö
  5. 7 B__B__B___fö ·> · · ίο « · « · . ’ ’ 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • ;· * signaalin laatu tietyllä taajuudella katsotaan hyväksi, kun mainitun digitaalimuotoi- • · · * · ’: sen tiedon bittivirhesuhteen arvo on pienempi kuin tietty ensimmäinen kynnysarvo. • ♦ · • · · • · · • · · V : 15 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalin laatu tietyllä taajuudella katsotaan hyväksi, kun mainittu digitaalimuotoinen tieto käsittää peräkkäin tietyn määrän virheettömästi vastaanotettuja koodisanoja. • · • · · • · · * . 8. Vastaanotinlaite sellaisen radiosignaalin vastaanottamiseksi, joka käsittää aina- 20 kin yhden digitaalisen datakanavan, joka vastaanotinlaite käsittää ^ φ ’ ·. · * - askelittain tietyille taajuuksille viritettävän radiovastaanottimen (1) radiosig- : V: naalin vastaanottoa ja demodulointia varten, • · . ·. #: - datadekooderin (4) digitaalisen tiedon dekoodaamiseksi demoduloidusta sig- • ♦ naalista, ja n 106680 ohjaimen (6) digitaalisen tiedon käsittelemiseksi ja mainitun radiovastaanottimen virittämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi mittauselimen (7) laadun mittaamiseksi dekoodatusta digitaalisesta tiedosta tietyllä taajuudella ja ainakin yhdellä muulla taajuu-5 della sekä mainittua laatua kuvaavien tunnuslukujen toimittamiseksi mainitulle ohjaimelle.
  6. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen vastaanotinlaite, tunnettu siitä, että se on se-lektiivikutsuvastaanotin. 10
FI962509A 1996-06-17 1996-06-17 Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin FI106680B (fi)

Priority Applications (3)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI962509A FI106680B (fi) 1996-06-17 1996-06-17 Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin
US08/876,674 US6370367B1 (en) 1996-06-17 1997-06-16 Method for improving the quality of reception in a radio receiver and a radio receiver
EP97660071A EP0814561A1 (en) 1996-06-17 1997-06-16 Method for improving the quality of reception in a radio receiver and a radio receiver

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI962509 1996-06-17
FI962509A FI106680B (fi) 1996-06-17 1996-06-17 Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI962509A0 FI962509A0 (fi) 1996-06-17
FI962509A FI962509A (fi) 1997-12-18
FI106680B true FI106680B (fi) 2001-03-15

Family

ID=8546226

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI962509A FI106680B (fi) 1996-06-17 1996-06-17 Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin

Country Status (3)

Country Link
US (1) US6370367B1 (fi)
EP (1) EP0814561A1 (fi)
FI (1) FI106680B (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6603751B1 (en) * 1998-02-13 2003-08-05 Qualcomm Incorporated Method and system for performing a handoff in a wireless communication system, such as a hard handoff
US20030194033A1 (en) * 1998-05-21 2003-10-16 Tiedemann Edward G. Method and apparatus for coordinating transmission of short messages with hard handoff searches in a wireless communications system
US6587446B2 (en) * 1999-02-11 2003-07-01 Qualcomm Incorporated Handoff in a wireless communication system
JP3735488B2 (ja) * 1999-06-23 2006-01-18 埼玉日本電気株式会社 デジタル携帯電話装置
US7710503B2 (en) * 2000-09-25 2010-05-04 Thomson Licensing Apparatus and method for optimizing the level of RF signals based upon the information stored on a memory
US6734898B2 (en) * 2001-04-17 2004-05-11 General Instrument Corporation Methods and apparatus for the measurement of video quality
US8964692B2 (en) * 2008-11-10 2015-02-24 Qualcomm Incorporated Spectrum sensing of bluetooth using a sequence of energy detection measurements

Family Cites Families (13)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE3751880D1 (de) 1986-12-19 1996-09-26 Thomson Consumer Electronics Verfahren zum empfangsseitigen Auswerten zusätzlicher Informationen innerhalb eines Rundfunksignals
US5148548A (en) * 1989-12-19 1992-09-15 Northern Telecom Limited Method of monitoring cellular radio channels to avoid adjacent and co-channel interference
DE4206475C1 (fi) 1992-03-02 1993-07-08 Blaupunkt-Werke Gmbh, 3200 Hildesheim, De
JP2723448B2 (ja) 1993-06-02 1998-03-09 ユニデン株式会社 無線受信機の選局方法および高速走査無線受信機
JP2531353B2 (ja) * 1993-07-21 1996-09-04 日本電気株式会社 無線受信機
JPH07297779A (ja) 1994-04-26 1995-11-10 Toshiba Corp 自動周波数制御機能を備えたディジタル無線機
US5479452A (en) * 1994-09-06 1995-12-26 Motorola, Inc. Method and apparatus for aligning a digital receiver
US5465410A (en) * 1994-11-22 1995-11-07 Motorola, Inc. Method and apparatus for automatic frequency and bandwidth control
US5659884A (en) * 1995-02-10 1997-08-19 Matsushita Communication Industrial Corp. Of America System with automatic compensation for aging and temperature of a crystal oscillator
CA2175860C (en) * 1995-06-02 2001-03-27 Randall Wayne Rich Apparatus and method for optimizing the quality of a received signal in a radio receiver
US5726978A (en) * 1995-06-22 1998-03-10 Telefonaktiebolaget L M Ericsson Publ. Adaptive channel allocation in a frequency division multiplexed system
JPH0936799A (ja) * 1995-07-21 1997-02-07 Toshiba Corp 無線通信装置
US5940747A (en) * 1997-03-27 1999-08-17 Lucent Technologies, Inc. Apparatus and method of acquiring a carrier signal in a wireless receiver

Also Published As

Publication number Publication date
EP0814561A1 (en) 1997-12-29
FI962509A0 (fi) 1996-06-17
FI962509A (fi) 1997-12-18
US6370367B1 (en) 2002-04-09

Similar Documents

Publication Publication Date Title
KR0138972B1 (ko) 자동 주파수 제어를 사용한 페이징 수신기
US6700875B1 (en) System, device, and method for selecting a channel in a multichannel communication network
EP0579408B1 (en) Automatic adjustment of receiver apparatus based on a bit-error-rate related parameter measurement
US5606548A (en) Mobile terminal having improved digital control channel (DCCH) search procedure
RU2163051C2 (ru) Способ управления энергетическим запасом линии связи и система для его осуществления
CN102263615B (zh) 通信装置和输入数据的处理方法
KR100411572B1 (ko) 에프엠 무선 수신기의 반송파 주파수 보상 장치, 방법 및 제품
FI106680B (fi) Menetelmä vastaanoton laadun parantamiseksi radiovastaanottimessa ja radiovastaanotin
KR100927287B1 (ko) 안테나 레벨 표시 장치 및 방법, 및 수신 장치
JP3393651B2 (ja) Fm無線送信器における搬送波周波数補償装置、その方法、及びdspに使用可能な媒体
US7421262B2 (en) Tuning method and apparatus for reducing interference between adjacent channels
EP0839410A1 (en) Radio receiver and method of calibrating same
EP0884852B1 (en) Quality calculator for viterbi-decoded data using zerostate metrics
JP3429005B2 (ja) Fm無線機における搬送波周波数補償装置、その方法、及びdspに使用可能な媒体
KR20060054288A (ko) 디지털 방송 수신 장치 및 수신 방법
US6125267A (en) Method for improving the tuning of a radio receiver and a radio receiver
US20050169410A1 (en) Digital radio receiver
CA2265259C (en) Digital broadcast receiver
JP2002353832A (ja) アンテナの受信方向設定方法および受信装置
KR20070031112A (ko) 방송 시스템에서의 채널 검색 방법 및 장치
JP2003018132A (ja) 受信装置
KR100279617B1 (ko) 피엘엘 자동변환에 의한 위성방송 채널수신방법
JP2003230070A (ja) アンテナレベル表示装置及び方法、並びに、受信装置
JP5425529B2 (ja) ビット誤り率評価装置
KR980006983A (ko) 라디오데이타시스템의 데이타를 이용한 베스트스테이션메모리 수행방법 및 장치

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired