FI106107B - Menetelmä kammioraakelin asettamiseksi väriä luovuttavaa telaa vasten ja laite menetelmän toteuttamiseksi - Google Patents

Description

106107

Menetelmä kammioraakelin asettamiseksi väriä luovuttavaa telaa vasten ja laite menetelmän toteuttamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä rullarotaatiopainokoneen värilaitetta varten ole-5 van kammioraakelin asettamiseksi väriä luovuttavaa telaa vasten patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaan ja laite menetelmän toteuttamiseksi patenttivaatimuksen 3 johdanto-osan mukaan.

Kammioraakelien kohdalla on tunnettua asettaa raakeliterät tiettyyn rakoon nopean vaihdettavuuden mahdollistamiseksi. Työraakelin kuluminen sulkuraakelin suhteen 10 on suurempi.

DE-hakemusjulkaisusta 2 538 908 tunnetaan syväpainokonetta varten olevan nopeasti kuluvan raakelin joustava sijoitus. Tällöin asetetaan raakeli lähes kohtisuoraan väriä levittävän sylinterin vaippaa vasten. Tällä mainitulla ratkaisulla ei ole mitään käyttöä sellaisen kammioraakelin kohdalla, jossa on negatiivinen n. 40° asetuskulma 15 työraakelin rasteritelalla olevan kosketuspisteen tangentin suhteen, koska erityisesti ohuet raakeliterät lepäävät asetuspainetta vastaten työreunansa varassa rasteritelaa vasten tai esijännityksestä johtuen taipuvat ja lisäävät siten vielä kulumista, jolloin työraakelin toiminta rasteritelalla ei ole varmaa.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä kammioraakelin negatiivisessa 20 kulmassa asetettavan, väriä siirtävää telaa, esim. rasteritelaa vasten olevan raakelite-rän käyttöiän pidentämiseksi, sekä laite menetelmän toteuttamiseksi.

Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaisesti patenttivaatimusten 1 ja 3 tunnus-merkkiosien mukaan.

Keksintöä käytettäessä ilmenee silloin erityisesti seuraavat edut siten, että negatiivi-25 sesti asetettu raakeliterä, esim. kahta raakeliterää kantavan raakelipalkin työraakeli voidaan helposti asettaa tietylle etäisyydelle raakelin työpisteestä väriä siirtävää te-: laa vasten ja lopuksi se voidaan, raakelin liikkuessa työpisteeseen, työntää voimaa vasten raakelinpitimeen. Siten aikaansaadaan suurempi jälkisäädettävä raakelin leveys, joka pidentää raakeliterien hyötykestoikää. Näiden negatiivisesti asetettavien 30 raakeliterien avulla aikaansaadaan moninverroin pidempi käyttöikä tähänastisiin raakeliteriin verrattuna. Lisäksi voidaan hyvinkin välttää raakeliteriä negatiivisessa kulmassa säädettäessä ylemmän reunan, so. työreunan taipuminen erityisesti ohuiden työraakelien kohdalla, sillä työraakelit voivat vetäytyä voiman vaikutuksesta 2 106107 suurenkin matkan taaksepäin, esim. 4-10 mm. Tätä matkaa voidaan hyödyntää "jäl-kisäätöreservinä".

Työraakelin joustava sijoitus varmistaa raakeliterän automaattisen jälkiohjauksen ja kohottaa siten raakelin, erityisesti raakeliterän käyttöikää. Toinen etu on siinä, että 5 raakelin kuluminen voidaan ilmaista, joten joka hetki on tarkistettavissa, koska raa-kelinsäätö on päättynyt.

Keksintöä selitetään jäljempänä useaan suoritusmuotoesimerkkiin ja niihin liittyviin piirustuksiin viitaten, joissa kuvio 1 esittää edestä nähtynä rasteritelaa, jonka alla on eri asennoissa neljä 10 kammioraakelia, kuvio 2 esittää leikkausta pitkin kuvion 1 viivaa Π-Π, kuvio 3 esittää leikkausta pitkin kuvion 1 viivaa ΙΠ-ΙΠ, kuvio 4 esittää leikkausta pitkin kuvion 1 viivaa IV-IV, kuvio 5 esittää perspektiivisesti nähtynä kammioraakelia varten olevaa pidintä 15 asennusasennossa, kuvio 6 esittää perspektiivisesti nähtynä kammioraakelia varten olevaa pidintä lepoasennossa, kuvio 7 esittää leikkausta, joka vastaa kuvion 1 leikkausta pitkin viivaa IV-IV, . mutta nyt kammioraakelin ollessa joustaneena, 20 kuvio 8 esittää kuvion 7 mukaista yksityiskohtaa, jossa on säädettävän työraake lin toinen suoritusmuoto lepoasennossa, kuvio 9 esittää kaavamaisesti joustavan työraakelin työreunan kulkua sitä rasteritelaa vasten aseteltaessa, kuvio 10 esittää leikkauksena raakelipalkin runko-osaa, jossa on joustavasti sijoite-25 tun raakelipalkin toinen suoritusmuotovaihtoehto asetettuna rasteritelaa vasten, kuvio 11 esittää kuviota 10 vastaten kulumisen näytön toista suoritusmuotovaihto-ehtoa.

* 3 106107

Kuvio 1 esittää edestä nähtynä rasteritelaa 1, joka on kiinnitetty akselitappien 2; 3 ja laakerien 4; 6 avulla sivurunkoihin 7; 8. Rasteritelan 1 alapuolella on aksiaalisuun-nassa vierekkäin neljä kammioraakelipalkkia 9; 11; 12; 13, joista raakelipalkki 13 on asennusasennossa, raakelipalkki 9 ja 12 työasennossa sekä raakelipalkki 11 lepo-5 asennossa.

Raakelipalkeissa 9-13 on kussakin yksi värinsyöttösuukappale 14, joka on tässä esittämättä jätetyn taipuisan johdon avulla liitetty tässä esittämättä jätettyihin väri-pumppuun ja värisäiliöön. Tässä myöskin esittämättä jätetty värisäiliö voi olla suppilon muotoinen ja se voi samalla toimia poiskaavitun värin vastaanottosäiliönä.

10 Raakelipalkit 9 ja 11 kiinnitetään kiinnittimeen 16 ja raakelipalkit 12 ja 13 kiinnit-timeen 17. Kiinnittimet 16; 17 ovat kiinnitetyt poikittaispalkkiin 18, joka sijaitsee sivurunkojen 7; 8 välissä. Jokaisessa kiinnittimessä 16; 17 on neljä kiristys-ja aset-telulaitteistoa 19; 21, jotka sijaitsevat pareittain raakelipalkeissa 9-13 kulloistenkin raakelipalkinpitimien 22; 23 avulla.

15 Kuvioiden 2-6 mukaan kuuluu kiristys- ja asettelulaitteistoon 19; 21 aina osa 24, jossa on kaksi kulman muodostavaa, haarukkamaisessa asennossa olevaa päätä 26; 27.

Päiden 26; 27 välissä on akseli 28, jossa on vipu 29, jonka toisessa päässä on pallo-kahva 31 ja toisessa päässä epäkesko 32. Vipu 29 on sijoitettu kääntyväksi epäkes-20 kossa 32 olevaan reikään.

Osa 24 on sijoitettu kääntyväksi raakelipalkinpitimen 22; 23 aksiaalisuunnassa kul-• kevään, pohjareiässä 34 olevaan soviteruuviin 33. Soviteruuvia 33 ympäröi holkki 36, jonka ulkohalkaisija vastaa pohjareiän 34 sisähalkaisijaa. Hoikissa 36 on kehällään kulkeva rengasura 37, johon kiristysruuvin 38 pää työntyy.

25 Soviteruuvin 33 pään 39 ja hoikin 36 päätysivun välissä on lautasjouset 41. Osassa 24 on vielä soviteruuvin 23 aksiaalisuunnassa kulkeva johdekisko 42.

_ V

- Raakelipalkinpitimissä 22; 23 on lisäksi vielä kussakin raakelipalkinpidinten 22; 23 aksiaalisuunnassa kulkeva johdepinta 43, jossa kussakin on kaksi poikittain raakelipalkinpitimen 22; 23 aksiaalisuunnan suhteen kulkevaa uloketta. Ulokkeilla 44; 46 30 on kiilanmuotoinen poikkileikkaus ja niissä on samalla korkeudella eri leveys b 44; b 46, so. niissä on eri nousu S 44; S 46. Tällöin pätee: S 44 > S 46.

4 106107

Raakelipalkkiin 9-13 kuuluu kulloinkin kaksiosainen perusrunko 47; 48, jonka aina yhteen raakelinpitimeen 49; 51 on kiinnitetty jousitettu työraakeli 52 tai sulkuraakeli 53. Sulkulevy 54, joka sijaitsee kulloinkin raakelipalkin 9-13 otsasivulla, sulkee kammioraakelin ylhäältä avonaiseksi säiliöksi, joka on aseteltavissa nuolensuunnas-5 sa D liikkuvaa rasteritelaa 1 vasten. Työraakeli 52 on sijoitettu joustavaksi, kuten myöhemmin vielä kuvioissa 7 ja 8 oleva työraakelikin 68 on toteutettu.

Raakelipalkkien 9-13 kaksiosaiseen perusrunkoon 47; 48 kuuluu sen alapinnalla oleva kulloinenkin siirtoreunoin 57; 58 varustettu jalka, joka raakelipalkin liikkuessa nuolen C suunnassa joutuu toimintayhteyteen ulokkeiden 44; 46 kanssa. Perusrun-10 koon 48 kuuluu kytkentäkouru pohjareiän 59 muodossa, jossa on yksipuolisesti siir-toreunan 58 suhteen kulkeva vajotus tai viiste 61. Siirtoreunat 57; 58 voidaan katkaista, so. viistää ja ne voidaan varustaa samalla nousulla S 44, S 46 kuin on vastaavilla ulokkeilla 44; 46. Juuri mainittujen osien 59; 61 suhteen samassa korkeudessa ja asemassa on raakelipalkin 23 reiässä jousen 62 voimaa vasten raakelipal-15 kinpitimen 23 aksiaalisuunnassa ohjattava työntökappale 63. Työntökappale 63 joutuu, raakelipalkin ohjatessa sitä kuvion 2 mukaan nuolensuuntaan C, kosketukseen mikrokytkimen 64 kanssa, joka on kytketty kosketusliuskojen 66 ja liitoskaapelin 67 avulla tässä esittämättä jätettyyn sähköohjaukseen, joka kytkee väripumpun päälle työntökappaleen ollessa kuvion 4 mukaisessa asennossa.

20 Kuvion 4 mukaan on väli e lautasjousten 41 esijännityksen se mitta, johon raakeli-palkit 9-13 ovat kiristetyt. Työraakeli 52 on säädetty rasteritelaa 1 vasten, kohtisuoran 56 kohdalla, tangentin T suhteen kulmassa a. Kohtisuora 56 vastaa rasteritelan 1 sädettä r.

Mikäli esitetty raakelipalkki 9 on poistettava kuvioiden 1 ja 4 mukaisista työasen-25 nosta, on tällöin pallokahvoilla 31 varustettuja vipuja 29 liikutettava vertikaalisessa suunnassa alaspäin, jotta ne jäävät kuvion 6 tai kuvion 3 mukaiseen asentoon. Näin ollen menettää kiristys-ja säätölaitteiston 21 epäkesko 32 jännitysvoimansa lautasjousten 41 voimaa vastaan ja kuvion 3 mukaan syntyy raakelinpalkinpitimen 23 ja raakelipalkin väliin väli a, samalla kun siirtoreunat 57; 58 ovat irronneet ulokkeista 30 44; 46, ja jolloin ne sijaitsevat jälleen raakelinpalkinpidinten 22; 23 johdepinnalla 43. Täten ei työntökappale 63 ole kosketuksissa kytkentäkourun 59 kanssa, jolloin mikrokytkin 64 on katkaissut värinsyötön.

Jos raakelipalkki on nyt vietävä kuvion 5 mukaiseen asennusasentoon, esim. raake-lin 52 tai 53 vaihtamista varten, niin silloin käännetään pallokahvalla 31 varustettua 35 vipua 29 vinosti ulospäin, katso myös kuviossa 1 olevan raakelipalkin 13 asentoa, 5 106107 jotta raakelipalkki 13 voidaan ajaa ulos kummankin johdekiskon 42 päälle, kunnes tämä kohtaa pallokahvan 31.

w Näin ollen tarvitaan vain pieni tila raakelipalkkien 9-13 helposti käsittelemiseksi.

Kun raakelipalkki täytyy jälleen saattaa lepoasentoon tai työasentoon, menetellään 5 silloin päinvastaisella tavalla.

Raakelipalkki voidaan jännittää myöskin muilla teknisillä keinoilla kuin lautasjous-ten ja epäkeskon avulla, esim. pneumaattisen työsylinterin avulla. Vaste 70 rajaa osan 24 kiertoliikettä vivun 29 vaaka-asentoon.

Kuviossa 7, vastaten kuvion 1 mukaista leikkausta IV-IV, esitetään raakelipalkki 11, 10 varustettuna työraakelilla 68, joka ulottuu perusrungon 47 puoleiselta sivulta kanavaan 69, joka kulkee rasteritelan 1 aksiaalisuunnassa ja jonka raakelinpitimessä 71 ja perusrungossa 47 olevat urat muodostavat. Kanavaan on sijoitettu useampi jousi 72, jotka painavat työraakelia 68 ja sen työreunaa 73 työtilassa rasteritelaa 1 vasten. Jouset voi olla rakennettu spiraalijousiksi tai myös lattajousiksi.

15 Kuviossa 8 esitetään yksityiskohtana säädettävän työraakelin 68 toista suoritusmuo-tovaihtoehtoa. Työraakeli 68 on lepotilassa. Työraakelin 68 perusrungon 47 puoleinen reuna ulottuu kanavaan 74 ja se kohtaa kanavassa 74 nuolen F suunnassa liikkuvan männän yläpinnan. Kanavassa 74 on yksi tai useampi syöttökanava 77, joiden läpi voidaan syöttää öljyä tai paineilmaa ohjauksen väliaineeksi, jolloin männän ala-20 puoli on tasaisen staattisen paineen vaikutuksen alaisena. Painetta säädetään tässä esittämättä jätetyn paineenkehittimen ja esittämättä jätetyn paineensäätimen avulla.

• · * Männässä 76 on sen alapuolella männänohjain 78, joka sijaitsee raakelinpitimen 71 ja perusrungon 47 välissä. Männänohjaimessa 78 on kulumisen näyttö 79, joka muodostuu sähköpuolasta 81 tai induktiivisesta matkan tuntoelimestä, joka sijaitsee 25 myöskin perusrungon 47 ja raakelinpitimen 71 välissä ja jonka sydämen muodostaa männänohjaimen 78 pää.

ψ

Kun työraakelin 68 työreuna 73 on kulunut niin pitkälle, että mäntä 76 on saavuttanut nuolen F suunnassa kanavan 74 yläpään - se on suunnilleen 4-10 mm, niin silloin on ferromagneettisen männänohjaimen 78 pää poistunut puolasta 81 ja mag-30 neettivuo on muuttunut.

Siitä tuloksena olevan signaalin avulla, joka voi ilmetä esim. koneenhoitotason kuvaruudussa, näytetään kuluneen työraakelin vaihdon tarpeellisuus. Kulumisen näyttö 6 106107 79 voidaan toteuttaa myöskin siten, että männänohjaimen 78 alapää työntyy ulos raakelipalkista Ilja siinä on visuaalisesti luettava asteikko.

*

Kuviossa 9 esitetään kaavamaisesti ja suurennetussa muodossa joustavan työraake-lin 68 työreunan 73 kulku sen liikkuessa lepoasennosta työasentoon, so. sen asettu-5 essa rasteritelaa 1 vasten.

Työraakeli 68 esitetään asennossa G sen lepoasennossa kuvioissa 3; 7 ja 8.

Ohjaamalla pallokahvaa 31 pystysuunnassa ylöspäin liikkuu raakelipalkki 11 siirto-reunojen 57; 58 avulla kiilanmuotoisten ulokkeiden 44; 46 yli kuvion 9 mukaista käyrää 82 pitkin asennossa H aina työasentoon N saakka rasteritelaa 1 vasten. Täl-10 löin muuttuu työraakelin 68 kulma a rasteritelan 1 pinnan suhteen

Asennossa L joutuu työraakeli kosketuspisteessä 83 tai kosketuslinjassa ensimmäisen kerran kosketuksiin rasteritelan 1 pinnan kanssa. Rasteritelan 1 pinnan pisteessä 83 olevan tangentin ja työraakelin välinen kulma a" on noin 90°.

Työraakelin 68 ääriasento N rasteritelan 1 pinnan alhaisimman pisteen 84 suuntaan 15 vastaa kulmaa cc, joka on suunnilleen 40°.

Väliasennon M kulma a on välillä 60°-70°.

Irrottuaan työraakelin työreunan kosketuspisteestä tai linjasta 83 suorittaa työraakeli 68 liikkeen nuolensuunnassa P jousen 72 tai männän 76 voimaa vastaan, kunnes työraakelin 68 työasento N työpisteessä N on vastakkainen rasteritelan 1 pyörimis-20 suunnalle. Näin mahdollistuu sekä työraakelin 68 asettelu rasteritelaa 1 vasten ilman, että työraakelin työreuna taipuu, että myös työraakelin 68 jatkuva säätö luonnollisen kulumisen seurauksena. Työraakelin 68 loppuasento N vastaa raakeliterän kestoasentoa.

Erityisen edulliseksi on osoittautunut käyrä 82, jonka mukaan työraakelin 68 työ-25 reuna kulkee sitä kosketuspisteeseen 83 tai kosketuslinjaan 83 aseteltaessa. Käyrä 82 vastaa paraabelin kohopistettä, jonka symmetria-akseli 85 kulkee kosketuspisteen 83 tai kosketuslinjan 83 kautta, ja jonka kääntöpiste on myöskin kosketuspisteessä 83.

Myöskin on mahdollista asettaa työraakeli 68 työreunoineen rasteritelaa 1 vasten 30 käyrän 75 mukaan, joka koskettaa rasteritelaa 1 kosketuspisteessä 86 viivamaisesti ja joka lopuksi ajetaan edelleen nuolensuuntaa D vasten työasennossa N olevaan 7 106107 työpisteeseen 80. Tällä tavoin voidaan ajaa edullisesti erityisesti paksuja työraake-leita.

Kuvion 8 mukaan taataan työraakelin kulumisnäyttö. Samantyyppistä kulumisnäyt-töä voidaan käyttää myöskin sulkuraakelin kohdalla.

5 Erään toisen suoritusmuotovaihtoehdon mukaan on myös mahdollista asettaa raake-lipalkin perusrunko-osat 47; 48 erillään rasteritelaa 1 vasten siten, että perusrunko 48 sulkuraakeleineen 53 pysyy rasteritelaa 1 vasten, so. se toteutetaan kiristetysti, ja jolloin perusrunko 48 työraakeleineen 52 on aseteltavissa rasteritelaa 1 vasten käyrän 82 tai 86 mukaan. Tällöin voi perusrunko 48 olla kytketty sulkulevyyn 54. Pe-10 rusrunko 47 voidaan ajaa siirtoketjujen avulla, jotka vastaavat tähän asti esitettyjä siirtoreunoja 57; 58, perusrunkoon 48 kiinni ja molemmat perusrungot 47; 48 voidaan yhdistää toistensa kanssa kammioraakeliksi.

Kuvion 10 mukaisen erään toisen suoritusmuodon mukaan tukeutuu työraakeli 68 levyn 88 ensimmäiselle sivulle, joka on liikuteltavissa kanavassa 74 jousen 72 voi-15 maa vasten, työraakelin 68 poikittaissuunnassa. Levyn 88 toinen sivu on kytketty koneellisesti suljettavasti männänjohteeseen 89. Männänjohde 89 kulkee myöskin työraakelin 68 poikittaissuunnassa ja työntyy raakelinpitimen 71 ja perusrungon 47 välisestä kanavasta ulos. Mainitussa ulostyöntyvässä männänjohteen 89 osassa on kulumisen näyttöasteikko 91.

20 Kuvio 11 esittää työraakelin 68 kulumisnäytön erästä toista suoritusmuotoa. Myös tässä on työraakeli 68 liikutettavissa levyn 88 päällä kanavassa 74 jousen 72 voimaa vasten. Raakelinpitimessä 71 on ikkuna 92, joka on peitetty läpinäkyvällä materiaalilla, esim. lasilla. Ikkunan 92 läpi voidaan näyttää levyn 88 asema ja siten työraakelin 68 kulumisaste.

25 Raakelipalkit 9-13 ovat asetettavissa rasteritelaa 1 vasten sellaisella alueella, joka on rasteritelan 1 horisontaalihalkaisijan alapuolella.

*- :* Jaloilla, joissa on siirtoreunat 57; 58, ymmärretään myös listoja, jotka sijaitsevat raakelipalkkien 9-13 alapuolella ja jotka ulottuvat korkeintaan raakelipalkin 9-13 koko pituuden matkalle.

Claims (21)

1. Förfarande för ansättning av en kammarrakel i negativ vinkel mot färgförande vals (1), t.ex. en rastervals (1), kännetecknat av att minst ett rakelblad (52; 68), 20 som är fjädrande infästat mot en rakelbalk (9; 11; 12; 13), förflyttas pä den färgförande valsen (1) tills rakelbladets (52; 68) arbetskant (73) kommer i linjär kontakt mot den färgförande valsens (1) mantelyta i ett läge (83; 86), vilket är distanserat frän arbetsläget (N) och att rakelbladet (52; 68) därefter förs längs med den färgförande valsens (1) mantelyta, tills det när arbetsläget (N), varvid rakelbladet (52; 25 68) skjuts bakät mot en kraft (P) tili rakelbladets (52; 68) arbetsläge (N). • · -ψ \ 2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att rakelbladet (52; 68) förs fram tili ett arbetsläge (80) längs den färgförande valsens (1) mantelyta i en riktning motsatt den färgförande valsens (1) rotationsriktning.

1. Menetelmä kammioraakelin asettamiseksi negatiiviseen kulmaan väriä siirtävää telaa (1), esimerkiksi rasteritelaa (1), vastaan, tunnettu siitä, että ainakin yksi joustavasti raakelipalkkiin (9; 11; 12; 13) kiinnitetty raakeliterä (52; 68) siirretään 5 väriä siirtävällä telalla (1) kunnes raakeliterän (52; 68) työreuna (73) tulee viivakos-ketukseen väriä siirtävän telan (1) vaippapinnan kanssa työasennosta (N) etäisyyden päässä olevassa asennossa (83; 86), ja että raakeliterä (52; 68) tämän jälkeen siirretään väriä siirtävän telan (1) vaippapintaa pitkin kunnes se saavuttaa työasennon, jolloin raakeliterä (52; 68) työnnetään taaksepäin voimaa (P) vastaan raakeliterän 10 työasentoon (N).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raakeliterä (52;68) siirretään työasentoon (80) väriä siirtävän telan (1) vaippapintaa pitkin väriä siirtävän telan (1) pyörimissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan.

3. Kammarrakel med en rakelbalk (9; 11; 12; 13) för ett fargverk i en rullrota-30 tionstiyckpress, vars utbytbara rakelblad (52; 68) är ansatta med negativ ansätt-ningsvinkel mot den färgförande valsen (1) i rakelbalken (9; 11; 12; 13), känne-tecknad av att arbetskanten (73) av minst en ijädrande arbetsrakel (68) vid ansätt- u 106107 ning av rakelbalken (9; 11; 12; 13) mot den färgforande valsen (1) gär emot den färgforande valsen (1) mantelyta i en närmast rät vinkel (a") mot tangenten (T) till kontaktlinjen (83) ρέ den färgforande valsens (1) skjuts bakät mot kraften av en kraftackumulator (72; 76) i riktning (P) mot rakelbalken (9; 11; 12; 13) och 5 forflyttar sig i en riktning, vilken är motsatt den färgforande valsens (1) rotations-riktning (D) och riktad mot den fargfbrande valsens (1) lägsta punkt (84) tills arbets-rakelns (68) arbetsläge (N) är uppnätt, varvid arbetsrakeln (68) i arbetsläge (N) for-mar en negativ ansättningsvinkel (a) mot tangenten till kontaktpunkten (80) mellan arbetsrakelns (68) arbetskant (73) och den färgforande valsen (1) och att transport-10 kanter (57; 58) är försedda vid rakelbalkens (9; 11; 12; 13) fotter, varvid dessa transportkanter (57; 58) stär i forbindelse med steg (44; 46), vilka är del av en anordning (19; 21) för fastklämning och ansättning av rakelbalken (9; 11; 12; 13).

3. Raakelipalkilla (9; 11; 12; 13) varustettu kammioraakeli rullarotaatiopainoko-15 neen värilaitetta varten, jonka painokoneen vaihdettavat raakeliterät (52;68) on asetettu negatiiviseen kulmaan väriä siirtävään telaan (1) nähden raakelipalkissa (9; 11; 12; 13), tunnettu siitä, että raakelipalkkia (9; 11; 12; 13) asetettaessa väriä siirtävää telaa (1) vastaan ainakin yhden joustavan työraakelin (68) työreuna (73) kohtaa väriä siirtävän telan (1) vaippapinnan lähes suorassa kulmassa (a") väriä siirtävän te- 20 lan (1) kosketusviivan (83) tangenttiin (T) nähden, työntyy taaksepäin voimavaras-ton (72; 76) voimaa vastaan raakelipalkin (9; 11; 12; 13) suunnassa (P) ja siirtyy väriä siirtävän telan alimman pisteen (84) suunnassa sen pyörimissuuntaa (D) vas-: taan kunnes työraakelin (68) työasento (N), jossa työraakelilla on negatiivinen ase- tuskulma (a) suhteessa väriä siirtävän telan (1) ja työraakelin (68) työreunan (73) 25 kosketuspisteen (80) tangenttiin, saavutetaan, ja että raakelipalkin (9; 11, 12; 13) jalkoihin on jäljestetty kuljetusreunoja (57; 58), jotka ovat yhteydessä raakelipalkin (9; 11; 12; 13) puristin-ja säätölaitteen (19; 21) askeleiden (44, 46) kanssa. . 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kammioraakeli, tunnettu siitä, että puristin- ' ja säätölaitteeseen (19; 21) kuuluu pyörivä kappale (24), jossa on kaksi kulmaan 30 toisiinsa nähden sovitettua haarukanmuotoista päätä (26; 27), ja että kappale (24) on aksiaalisuunnassa raakelipalkin pitimessä (22; 23) sijaitsevan soviteruuvin (33) avulla pyörivästi laakeroitu raakelipalkin pitimeen (22; 23). 106107

4. Kammarrakel enligt patentkrav 3, kannetecknad av att anordningen (19; 21) för fastklämning och ansättning omfattar en vridbar kropp (24) med tvä vinklade, 15 gaffelformiga ändar (26; 27), och att kroppen (24) är vridbart lagrad i rakelbalkshal-laren (22; 23) medelst en passkruv (33), vilken är anordnad i en rakelbalkshallares (22; 23) axiella riktning.

5. Kammarrakel enligt patentkrav 3 och 4, kannetecknad av att passkruven (33) är anordnad i ett bottenrundhal (34) i rakelbalkshällaren (22; 23) och är omsluten av 20 en bussning (36) med utvändig diameter motsvarande bottenrundhalet (34).

5. Patenttivaatimusten 3 ja 4 mukainen kammioraakeli, tunnettu siitä, että sovite-ruuvi (33) on sovitettu pohjareikään (34) raakelipalkin pitimeen (22; 23) ja että sitä ' ympäröi hylsy (36), jonka ulkoläpimitta vastaa pohjareikää (34).

6. Kammarrakel enligt patentkrav 3 till 5, kannetecknad av att bussningens (36) omkrets uppvisar ett ringspär (37), i vilket änden av en i stativet forankrad kläm- : skruv (3 8) gär i ingrepp.

6. Patenttivaatimusten 3-5 mukainen kammioraakeli, tunnettu siitä, että hylsyn 5 (36) kehällä on rengasura (37), johon runkoon ankkuroitu puristinruuvi (38) on tar tunnassa.

7. Kammarrakel enligt patentkrav 3 till 6, kannetecknad av att tallriksfjädrar 25 (41) är anordnade mellan passkruvens (33) skalle (39) och bussningens (36) ena ändyta.

7. Patenttivaatimusten 3-6 mukainen kammioraakeli, tunnettu siitä, että sovite-ruuvin (33) pään (39) ja hylsyn (36) toisen pään väliin on sovitettu lautasjousia (41).

8. Kammarrakel enligt patentkrav 3 och 4, kannetecknad av att en axel (28) är i I anordnad mellan de gaffelformiga ändama (26; 27), varvid axeln (28) bär upp en spak (29), vilken vid sin ena ände uppvisar ett kulhandtag (31) och vid sin andra 30 ände en excenter (32).

8. Patenttivaatimusten 3 ja 4 mukainen kammioraakeli, tunnettu siitä, että haaru-10 kanmuotoisten päiden (26; 27) väliin on sovitettu akseli (28), joka kannattaa vipua (29), jonka toisessa päässä on pallokahva (31) ja toisessa päässä on epäkesko (32).

8 106107

9. Kammarrakel enligt patentkrav 8, kannetecknad av att spaken (29) är sväng-bart lagrad pä axeln (28) i en borming i excentem (32). ,2 106107

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kammioraakeli, tunnettu siitä, että vipu (29) on pyörivästi laakeroitu akseliin (28) epäkeskossa (32) olevan porauksen kautta.

10. Kammarrakel enligt patentkrav 3 till 9, kännetecknad av att excentem (32) är i samarbete med rakelbalkens (9; 11; 12; 13) stomme (47).

10. Patenttivaatimusten 3-9 mukainen kammioraakeli, tunnettu siitä, että epäkes-15 ko (32) on yhteistoiminnassa raakelipalkin (9; 11; 12; 13) runkokappaleen (47) kanssa.

11. Kammarrakel enligt patentkrav 3 till 10, kännetecknad av att kroppen (24) uppvisar en styrskena (42), vilken löper i passkruvens (33) axiella riktning.

11. Patenttivaatimusten 3-10 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että kappaleessa (24) on soviteruuvin (33) aksiaalisuunnassa ulottuva ohjauskisko (42).

12. Kammarrakel enligt patentkrav 3 till 11, kännetecknad av att kroppens (24) vridrörelse till ett läge där spaken (29) star horisontellt, begränsas av ett anslag (70).

12. Patenttivaatimusten 3-11 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että kappa- .. 20 leen (24) pyörimisliikettä vivun (29) vaakasuuntaiseen asentoon rajoittaa vaste (70).

13. Kammarrakel enligt patentkrav 3 till 12, kännetecknad av att en ställfördjup-ning (59) är anordnad i rakelbalkens (9; 11; 12; 13) stomme (48), varvid ställför-djupningen (59) är i samarbete med tryckstycket eller sensom (63) av en mikrobry- 10 tare (64), vilken kopplar fargomloppet.

13. Patenttivaatimusten 3-12 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että raakelipalkin (9; 11; 12; 13) runkokappaleeseen (48) on sovitettu säätösyvennys (59), joka on yhteistoiminnassa värinkiertomikrokytkimen painokappaleen tai tunnistimen (63) kanssa. V 25 14. Patenttivaatimusten 3-13 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että raake- lipalkki(9; 11; 12; 13) on säädettävissä pneumaattisten työsylinterien toiminnalla.

14. Kammarrakel enligt patentkrav 3 till 13, kännetecknad av att rakelbalken (9; 11; 12; 13) kan regleras genom manövrering av pneumatiska arbetscylindrar.

15. Kammarrakel enligt patentkrav 13 och 14, kännetecknad av att stegen (44; 46) är av kilformigt tvärsnitt och att de pä samma höjdnivä skiljer i bredd (b 44; b 15 46).

15. Patenttivaatimusten 13 ja 14 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että askeleilla (44; 46) on kiilanmuotoinen poikkileikkaus ja samalla korkeudella eri leveys (b 44; b 46). 106107

16. Kammarrakel enligt patentkrav 15, kännetecknad av att de kilformiga tvärsnit-ten skiljer i stigning (S 44; S 46) och att det forsta stegets (44) stigning (S 44) är större än det andra stegets (46) stigning (S 46).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että kiilan-muotoisilla poikkileikkauksilla on eri nousu (S 44; S 46) ja että ensimmäisen askeleen (44) nousu (S 44) on suurempi kuin toisen askeleen (46) nousu (S 46).

17. Kammarrakel enligt patentkrav 3 tili 16, kännetecknad av att stommen (47) 20 med arbetsrakel (68) kan ansättas mot den färgförande valsen (1) längs en kurvfor- mig hana (82; 75).

17. Patenttivaatimusten 3-16 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että runko-5 kappale (47) työraakeleineen (68) on säädettävissä kaarenmuotoista rataa (82; 75) pitkin väriä siirtävään telaan (1) nähden.

18. Kammarrakel enligt patentkrav 3 tili 17, kännetecknad av att stommen (47) har stödfötter med transportkanter (57; 58), vilka är i samarbete med stegen (44; 46). :· 25 19. Kammarrakel enligt patentkrav 3 tili 18, kännetecknad av att en stomme (48) med slutningsrakel (53) är anordnad mot den färgförande valsen (1) i arbetsläge sä att den kan klämmas fast.

18. Patenttivaatimusten 3-17 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että runko-kappaleessa (47) on jalkaosat, joissa on kuljetusreunat (57; 58), jotka ovat yhteistoiminnassa askeleiden (44; 46) kanssa.

19. Patenttivaatimusten 3-18 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että runko- kappale (48), jossa on sulkuraakeli (53), on sovitettu väriä siirtävälle telalle (1) työasentoon niin, että se on kiinnipuristettavissa.

20. Kammarrakel enligt patentkrav 3 tili 19, kännetecknad av att arbetsrakeln (52; 68) är utrustad med en slitageindikator (79). 106107

20. Patenttivaatimusten 3-19 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että työraa-kelissa (52; 68) on kulumisindikaattori (79).

21. Patenttivaatimusten 3-20 mukainen raakelikammio, tunnettu siitä, että kulje tusreunat (57; 58) on viistottu ja muotoiltu pinnoiksi.

21. Kammarrakel enligt patentkrav 3 till 20, kännetecknad av att transportkanter-na (57; 58) är fasade och utförda som ytor. • t * • I *