FI106070B - Näytön tehonsäästömenetelmä - Google Patents

Description

106070 Näytön tehonsäästömenetelmä - Metod för minskning av strömförbrukning i en monitor

Keksintö kohdistuu monitorin tehonkulutuksen pienentämiseen.

5 Usein monitori käynnistetään aamulla töihin tullessa ja suljetaan illalla töistä lähtiessä. Monitoriin on siis kytketty virta koko päivän ajan ja laite kuluttaa energiaa, vaikka sen tehollinen käyttöaika saattaa olla vain murto-osa työpäivän pituudesta. Joillain työpaikoilla näyttöä ei sammuteta laisinkaan työpäivien välissä. Näyttöpäätteiden ja monitorien tehonkulutuksen pienentämiseksi onkin kehitetty useita erilaisia 10 ratkaisuja.

Eräs tunnettu ratkaisu, joka kohdistuu enemmänkin kuvaputken eliniän pidentämiseen kuin energian säästöön, on käyttää tietokonejärjestelmässä ohjelmaa, joka pimentää kuvaruudun aina, kun järjestelmää ei ole hetkeen käytetty. Tällaisen toiminnon pääasiallisena tarkoituksena on estää pitkään muuttumattomina pysyvien kuvi-15 oiden palaminen kuvaputken fluoresoivaan materiaaliin. Tällainen toiminto yksinkertaisimmillaan katkaisee näytönohjaimelta tulevan videosignaalin.

Huomattava energiakulutuksen säästö saavutetaan sellaisella monitorin rakenteella, joka sammuttaa monitorin tietyn ajan kuluttua siitä, kun jäijestelmää on viimeksi käytetty. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi piiriä, joka tunnistaa videosignaalin 20 puuttumisen ja katkaisee virran monitorin eniten tehoa kuluttavista osista signaalin puuttumisen ajaksi. Tällaisella rakenteella monitorin tehonkulutus voidaan tehon-: säästötilassa pudottaa luokkaan 5 - 8 W.

Videoelektroniikan standardointijäqestö VESA (VESA, Video Electronics Standards Association) on määritellyt monitorin tahdistussignaaleihin perustuvan 25 DPMS-signalointijärjestelmän (DPMS, Display Power Management Signalling). DPMS-järjestelmässä monitorin toiminta on jaettu neljään eri tilaan: - ON-tila, joka vastaa monitorin normaalia toimintaa; t

Stand-By-tila, jossa esimerkiksi kuvaruutu pimennetään ja siten saadaan aikaan pieni tehonkulutuksen pieneneminen; 30 - Suspend-tila, jossa merkittävä osa monitorin toiminnoista on sammutettu ja OFF-tila, jossa monitorin toiminnat on sammutettu mahdollisimman kattavasti. Merkittävimmät tehonkulutuksen säästöt saavutetaan Suspend-ja OFF-tiloissa.

2 106070 DPMS-jäqestelmässä monitorin haluttu toimintatila välitetään pysty-ja vaakatahdis-tuspulssien avulla. Monitorin on kyettävä tulkitsemaan haluttu toimintatila pysty- ja vaakatahdistuspulssien tasoista ja kyettävä siirtymään tahdistuspulssien määräämälle toimintatasolle. Seuraavasta taulukosta selviävät eri tiloja vastaavat tahdistuspuls-5 sien tilat.

Vaaka- Pysty-

Tehonsäästötila tahdistuspulssit tahdistuspulssit ON-tila On On

Stand-By-tila Ei On 10 Suspend-tila On Ei OFF-tila Ei Ei

Taulukossa "On" tarkoittaa, että tulevan signaalin taajuus ja pulssisuhde ovat yli DPMS-järjestelmässä määritellyn raja-arvon. Vastaavasti "Ei" tarkoittaa, että tulevan signaalin taajuus ja pulssisuhde ovat alle kyseisen raja-arvon.

15 DPMS-jäijestemän mukaisessa ratkaisussa tahdistussignaaleja tulkitsevan piirin onkin tarvittaessa kyettävä mittaamaan tahdistuspulssien taajuus ja pulssisuhde. Ratkaisun on kyettävä myös varmistamaan vallitseva tilanne virhetoimintojen välttämiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa näytönohjain vaihtaa resoluutiota. Lisäksi tahdistuspulssien tulkitsemiseen tarvitaan energiaa, jota ei käytetystä tekniikasta johtuen 20 voida ottaa näytönohjaimesta. Yleinen tapa suoriutua tahdistuspulssien tulkitsemisesta ja monitorin ohjaamisesta on käyttää monitorin mikroprosessoria.

Eräs yleisesti DPMS-järjestelmän kanssa käytetty ratkaisu on niin kutsuttu "Soft Power" -kytkin. Tällöin laitteessa ei ole varsinaista verkkokytkintä, josta laite voidaan sammuttaa, vaan se on korvattu prosessoriin liitetyllä kytkimellä. Kyseisen 25 kytkimen kautta laite voidaan ohjata OFF-tilaan tahdistussignaalien tilasta huolimatta. OFF-tila näyttää käyttäjästä samalta kuin laite olisi sammutettu verkkokytkimes-tä.

• i Nykyisin on käytössä kolmentyyppisiä rakenteita tehon syöttämiseksi virtalähteen toisiopiiriin äärimmäisen tehonsäästötilan eli OFF-tilan aikana: 30 - teho syötetään verkosta virtalähteen toisiopiiriin normaalisti päävirtalähteen avulla, - tehon syöttö verkosta virtalähteen toisioon passiivisten komponenttien kuten kondensaattorien avulla, ja - erillisen virtalähteen käyttö.

3 106070 Päävirtalähdettä käyttävän ratkaisun ensimmäisessä muunnelmassa virtalähteen toi-siopiirissä on kytkinelimiä, joilla kytketään irti tehoa kuluttavia jäijestelmän osia. Irtikytkentä voidaan tehdä katkaisemalla joko osien ohjaussignaalit tai osien käyttö-jännitteet. Suspend-tilassa kytketään irti suuritehoiset lohkot. OFF-tilassa kytketään 5 irti kaikki muut paitsi tahdistussignaaleja tulkitseva ja laitetta ohjaava prosessori tai vastaava piiri. Tällaisessa ratkaisussa laitteen virtalähde toimii koko ajan tuottaen toisioon jatkuvat vakavoidut käyttöjännitteet. Ratkaisun etuna on yksinkertaisuus, mutta virtalähteen hyötysuhde jää huonoksi. Lisäksi kytkinelimiä tarvitaan paljon, jos käyttöjännitteitä on paljon.

10 Päävirtalähdettä käyttävän ratkaisun toisessa muunnelmassa toision käyttöjännitteet vakavoidaan OFF-tilassa oleellisesti alemmalle tasolle kuin normaalissa käyttötilanteessa, jolloin toisiota kuormittavien piirien toiminta estyy ja piirien tehonkulutus putoaa pieneksi. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että normaalisti jokin suuri vakavoitu toisiopiirin käyttöjännite, esimerkiksi 150 volttia, josta muut toisiopiirin käyt-15 töjännitteet muodostetaan, vakavoidaan noin 8 voltin tasolle. Pudotetusta käyttöjännitteessä otetaan prosessorin tarvitsema käyttöjännite (esim. +5 V) regulaattorin avulla. Tässä muunnelmassa jännitteiden vakavoiminen normaalia alemmalle tasolle vastaa mainitun ensimmäisen muunnelman kytkimiä. Jännitteen pienentämiselimen lisäksi tarvitaan kytkin, joka kytkee pienennetyn toisiojännitteen prosessorin käyttö-20 jännitteeksi tehonsäästötilan ajaksi. Ratkaisun etuna on edelleen yksinkertaisuus ja samalla virtalähteen hyötysuhde paranee hiukan, koska virtalähteessä syntyvät jän-niteamplitudit ovat pienemmät ensimmäiseen ratkaisuun verrattuna. Kytkennän monimutkaisuus ei riipu käyttöjännitteiden lukumäärästä, koska kaikki käyttöjännitteet ; - pienenevät yhtä aikaa.

25 Kolmannessa päävirtalähdettä käyttävässä muunnelmassa virtalähteen toiminta ei ole jatkuvaa, vaan energiaa syötetään toisioon sykäyksittäin. Tällöin virtalähteen hyötysuhde paranee vielä hiukan. Toision käyttöjännitteet eivät tällaisessa järjestelmässä ole tehonsäästötilan aikana vakaita, vaan niissä on sykäysten taajuista heilun-. taa. Prosessori saa kuitenkin koko ajan riittävästi käyttöjännitettä, ja se pysyy toi- . . 30 minnassa keskeytyksettä.

Toisessa perusratkaisussa käytetään passiivisia komponentteja, kuten kondensaattoreita, tehon siirtämiseen verkosta toisiopiiriin. Kondensaattoreiden kapasitiivinen virta tasasuunnataan ja suodatetaan toistossa tasajännitteeksi. Jotta näin saatava teho olisi riittävä tavanomaisille prosessoreille, täytyy kondensaattoreiden kapasitanssin : 35 olla suuri, jolloin niiden fyysinen koko ja kustannukset nousevat suuriksi.

„ 106070 4

Erillistä virtalähdettä käyttävissä järjestelmissä toista virtalähdettä käytetään silloin, kun päävirtalähde on sammutettu. Erillinen virtalähde on optimoitu pienille tehoille ja se syöttää tehoa tavallisesti vain prosessorille. Tällaisen ratkaisun etuna on var-matoimisuus ja virtalähteen hyvä hyötysuhde. Huonona puolena on se, että tarvitaan 5 kaksi virtalähdettä, mikä nostaa komponenttikustannuksia.

Keksinnön tavoitteena on saavuttaa tunnettua tekniikkaa tehokkaampi OFF-tilan te-honsäästömenetelmä. Lisäksi keksinnön tavoitteena on toteuttaa yksinkertainen, mahdollisimman vähiä lisäkomponentteja vaativa tehonsäästömenetelmä.

Tavoitteet saavutetaan sammuttamalla monitorin virtalähde OFF-tilassa kokonaan, 10 jolloin myös jäijestelmän toimintaa ohjaava prosessori sammuu. Monitorin ohjaussignaalien tarkkailua varten jäijestelmään lisätään yksinkertainen prosessorin ohjauspiiri, jonka tehtävänä on käynnistää järjestelmän prosessori, kun ohjauspiiri havaitsee signaaleja monitorin ohjaussignaalilinjoilla tai kun käyttäjä painaa laitteen virtakytkintä. Käynnistämisensä jälkeen prosessori käynnistää jäijestelmän virtaläh-15 teen, tutkii ohjaussignaalien tilan ja ohjaa järjestelmän ohjaussignaalien vaatimaan tilaan.

Keksinnön mukaisessa jäijestelmässä virtalähde on OFF-tilassa sammutettuna, jolloin jäijestelmän toimintaa ohjaavan mikroprosessorin käyttöjännite on nollassa. Toiminnassa on vain prosessorin ohjauspiiri, joka tarkkailee mahdollisten ohjaus-20 signaalien esiintymistä ja virtakytkimen tilaa. Mikäli ohjauspiiri havaitsee ohjaussignaalin, se kytkee mikroprosessorille käyttöjännitteen toisiopuolen energiavaras-tosta. Tällöin mikroprosessori käynnistää virtalähteen ja tutkii ohjaussignaalien ti-• lan. Mikäli ohjaussignaalien tila vaatii jäijestelmän käynnistämistä, prosessori aloit taa koko järjestelmän toimintaan kytkemisen. Mikäli ohjaussignaalit eivät vaadi jär-25 jestelmän käynnistämistä, prosessori tulkitsee ohjauspiirin havaitseman signaalin häiriösignaaliksi ja sammuttaa virtalähteen. Ohjauspiirin toiminta on hyvin yksinkertainen, jolloin se voidaan toteuttaa yksinkertaisella, erittäin vähän virtaa kuluttavalla kytkennällä. Vähäisen virrankulutuksen ansiosta ohjauspiirin virransyöttö voidaan toteuttaa passiivisilla komponenteilla, esimerkiksi suurilla vastuksilla, suoraan 30 ensiöpuolelta.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että - tehonsäästötilassa virtakytkintä ja mainittuja ohjaussignaaleja tarkkaillaan ohjauspiirin avulla, - mainitulle ohjauspiirille toimitetaan käyttöjännite virtalähteen ensiöpuolelta aina-35 kin tehonsäästötilassa, ja 5 106070 - tehonsäästötilassa mainittu monitorin toimintaa ohjaava prosessori käynnistetään, kun virtakytkimen tai jonkin mainitun ohjaussignaalin tilassa tapahtuu muutos.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on myös tunnusomaista se, että jäijestelmä käsittää ohjauspiirin mainittujen ohjaussignaalien ja virtakytkimen tarkkailemiseksi te-5 honsäästötilassa, ja se, että mainittu ohjauspiiri on järjestetty saamaan käyttöjännit-teensä virtalähteen ensiöpuolelta ainakin tehonsäästötilassa ja käynnistämään järjestelmän prosessori mainittujen ohjaussignaalien tai virtakytkimen tilan muuttuessa.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa 10 kuva 1 esittää keksinnön mukaisen ratkaisun lohkokaaviota, ja kuva 2 esittää erästä keksinnön edullista toteutusmuotoa.

Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta ja -merkintöjä.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä monitorin virtalähde 2 sammutetaan tehon-säästötilan ajaksi. Tehonsäästötilassa prosessorin ohjauspiiri 4 on oleellisesti ainoa 15 monitorin toiminnassa oleva lohko. Prosessorin ohjauspiiri 4 tarkkailee monitorin ohjaussignaalien 8 ja virtakytkimen 10 tilaa. Mikäli ohjauspiiri 4 havaitsee ohjaussignaalien 8 tai virtakytkimen 10 tilassa muutoksen, ohjauspiiri 4 käynnistää monitorin toimintaa ohjaavan prosessorin 6. Prosessorin 6 käynnistämiseen vaadittavan energian tuottamiseksi jäijestelmään kuuluu myös energiavarasta 12.

20 Eräänä ensimmäisistä toimenpiteistään käynnistymisensä jälkeen prosessori 6 käyn-: · nistää virtalähteen 2. Käynnistyssignaali voidaan edullisesti välittää galvaanisen erottimen 24, esimerkiksi optoerottimen 24, avulla virtalähteen 2 ensiöpuolen ohjauspiirille 14, joka käynnistyssignaalin saatuaan käynnistää virtalähteen 2. Energia-varaston 12 kapasiteetti on edullisesti optimoitu juuri niin suureksi, että energiava-25 rastan energia riittää prosessorin käynnistämiseen ja virtalähteen käynnistyssignaalin antoon. Energiavarasta 12 on edullisesti jäljestetty latautumaan uudelleen heti virtalähteen käynnistyessä.

Virtalähteen käynnistyttyä prosessori 6 selvittää ohjaussignaalien 8 ja virtakytkimen 10 tilan. Mikäli näiden tila määrää monitorin käynnistymään, prosessori käynnistää 30 monitorin muut lohkot ohjaussignaalien ja virtakytkimen tilan mukaan. Muussa tapauksessa prosessori tulkitsee ohjauspiirin 4 havaitseman signaalien tilan muutoksen häiriösignaaliksi ja sammuttaa virtalähteen 2.

6 106070

Keksinnön mukaisessa menetelmässä prosessori voi käynnistys- ja sammutusvai-heissa suorittaa muitakin vaiheita kuin edellä kuvatut vaiheet. Esimerkiksi, ennen sammutusta prosessori voi tallentaa tiedon prosessorin ohjauspiirin tilasta haihtu-mattomaan muistiin sekä asettaa ohjauspiirin tilaan, josta ohjauspiiri voi tarvittaessa 5 käynnistää prosessorin uudestaan.

Ohjauspiirin 4 energiansyöttö voidaan keksinnön mukaisessa järjestelmässä edullisesti järjestää passiivisilla komponenteilla suoraan virtalähteen ensiöpuolelta. Kuvassa 1 esitetään eräs mahdollinen tapa toteuttaa ohjauspiirin energiansyöttö. Siinä verkkojännite tasasuunnataan tasasuuntaajassa 20, ja tasasuunnattu verkkojännite 10 viedään suuriarvoisten vastusten 22 kautta ohjauspiirille. Vastusten 22 resistanssi-arvo on edullisesti korkea, esimerkiksi välillä 1-10 ΜΩ, jolloin jäijestelmän toi-siopuoli pysyy oleellisesti erotettuna suiujännitteisestä ensiöpuolesta.

Kuvassa 2 esitetään yksityiskohtaisemmin eräs edullinen keksinnön toteutusmuoto. Kuvan 2 esittämässä esimerkissä prosessorin ohjauspiiri on toteutettu yksinkertai-15 sesti kolmen kiikun ja kahden transistorin avulla. Ohjauspiirin virransyöttö on toteu tettu kahden 4,7 ΜΩ vastuksen avulla. Kiikkupiirinä voidaan käyttää esimerkiksi CMOS-piiriä, jolloin kahden 4,7 ΜΩ vastuksen kautta kulkeva vuotovirta riittää hyvin kattamaan piirin virrankulutuksen. Energiavarastona 12 toimii kondensaattori 12, joka latautuu diodin Dl kautta uudestaan heti, kun virtalähde käynnistyy.

20 Keksinnön mukaisen jäijestelmän toimiminen edellyttää, että energiavarastossa 12 on energiaa. Tämän varmistamiseksi virtalähteen ensiöpuolen ohjauspiiriin 14 voidaan edullisesti lisätä yksinkertainen ajastinpiiri, joka käynnistää virtalähteen lyhyeksi aikaa, kun laite kytketään verkkovirtaan. Tämä aikajakso voi olla esimerkiksi puolen sekunnin mittainen. Tällöin energiavarasta 12 latautuu, ja prosessori 6 voi 25 sammuttaa virtalähteen, mikäli ohjaussignaalit eivät muuta edellytä. Tällaisella tavalla toteutettuna jäijestelmä on toimintakunnossa ja reagoi esimerkiksi virtakytki-men painamiseen miltei välittömästi sen jälkeen, kun monitori on kytketty verkkovirtaan.

*« ✓ • < ' · Alan ammattimiehelle on selvää, että edellä kuvattu tahdistussignaalien käyttö oh- 30 jaussignaaleina on esimerkinluonteinen, ja mainitut ohjaussignaalit voidaan toteuttaa monella muullakin tavalla. Keksintö ei myöskään rajoitu mainitun DPMS-käytännön mukaisiin järjestelmiin, vaan sitä voidaan soveltaa myös muun tyyppisiin monito-reihin.

• 7 106070

Lisäksi on selvää, että mainittuina ohjaussignaaleina voidaan käyttää kaikenlaisia monitoriin kytkettäviä signaaleja, esimerkiksi SCART-liitännän kautta tulevia oheislaitteen ulostulosignaaleja.

Tässä yhteydessä termillä monitori tarkoitetaan mitä tahansa kuvaputken sisältävää 5 laitetta, kuten tietokoneen näyttöä tai televisiota.

Tehonsäästötilassa (DPMS-järjestelmän OFF-tila) tehonkulutus on äärimmäisen pieni, koska virtalähde ja monitorin prosessori on sammutettu. Koska virtalähde ja prosessori käynnistyvät vain tarvittaessa, myös keskimääräinen tehonkulutus pysyy alhaisena.

10 Koska ohjauspiiri 4 kuluttaa hyvin vähän virtaa, voidaan ohjauspiirin virransyöttö toteuttaa suoraan ensiöpuolelta halvoilla passiivisilla komponenteilla.

Komponenttikustannukset jäävät pieniksi, koska keksinnön mukaisessa järjestelmässä voidaan hyödyntää monitorissa jo valmiiksi olevaa prosessoria, eikä keksinnön hyödyntäminen vaadi erillisen prosessorin lisäämistä laitteeseen. Keksinnön mukai-15 nenjäijestelmä voidaan toteuttaa pienitehoisilla, tavanomaisilla komponenteilla.

^ · I

• ·

Claims (12)

1. 8 106070
2. 1. Menetelmä monitorin tehonkulutuksen pienentämiseksi, jossa menetelmässä monitorin toimintatilaa ohjaava prosessori (6) ohjaa mainittua toimintatilaa ohjaussignaalien (8) ja virtakytkimen (10) tilan perusteella, jossa menetelmässä tehonsääs- 5 tötilan ajaksi monitorin virtalähde (2) ja mainittu prosessori (6) sammutetaan virran- kulutuksen vähentämiseksi, tunnettu siitä, että - tehonsäästötilassa virtakytkintä (10) ja mainittuja ohjaussignaaleja (8) tarkkaillaan ohjauspiirin (4) avulla, - mainitulle ohjauspiirille (4) toimitetaan käyttöjännite virtalähteen (2) ensiöpuolelta 10 ainakin tehonsäästötilassa, ja - tehonsäästötilassa mainittu monitorin toimintaa ohjaava prosessori (6) käynnistetään, kun virtakytkimen (10) tai jonkin mainitun ohjaussignaalin (8) tilassa tapahtuu muutos.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu mo-15 nitorin toimintaa ohjaavan prosessorin (6) toiminta mainitun käynnistyksen jälkeen käsittää vaiheen, jossa prosessori (6) käynnistää monitorin virtalähteen (2).
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu monitorin toimintaa ohjaavan prosessorin (6) toiminta mainitun käynnistyksen jälkeen käsittää lisäksi vaiheen, jossa prosessori (6) tutkii mainittujen ohjaussignaalien (8) ja 20 virtakytkimen (10) tilan ja asettaa järjestelmän näiden tilojen edellyttämään tilaan.
5. 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehonsäästötilassa prosessorin (6) käynnistämiseen ja monitorin virtalähteen (2) käynnistämiseen tarvittava energia saadaan energiavarastosta (12), johon se on varastoitu virtalähteen (2) ollessa päällä edellisen kerran. 25 5. Järjestelmä monitorin tehonkulutuksen pienentämiseksi, jossa järjestelmässä monitorin virtalähde (2) on jäljestetty sammutettavaksi tehonsäästötilan ajaksi ja jossa järjestelmässä monitorin toimintatila määräytyy ohjaussignaalien (8) ja virta-·* . kytkimen (10) perusteella, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää ohjauspiirin (4) mainittujen ohjaussignaalien (8) ja virtakytkimen (10) tarkkailemiseksi tehonsäästö-30 tilassa ja siitä, että mainittu ohjauspiiri (4) on jäljestetty saamaan käyttöjännitteensä virtalähteen (2) ensiöpuolelta ainakin tehonsäästötilassa ja käynnistämään järjestelmän prosessori (6) mainittujen ohjaussignaalien (8) tai virtakytkimen (10) tilan muuttuessa. 9 106070
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitun ohjauspiirin (4) käyttöjännite on kytketty passiivisilla komponenteilla (22) virtalähteen (2) ensiöpuolelta.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut pas-5 siiviset komponentit (22) ovat vastuksia (22).
8. 8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää energiavaraston (12) mainitun prosessorin (6) käynnistämiseen tarvittavan energian tuottamiseksi.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että energiavarasto 10 (12) on kondensaattori (12).
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että - mainittu kondensaattori (12) on kytketty tasasuuntaavan komponentin (Dl) kautta virtalähteen (2) toisiopuoleen ja - virtalähde (2) käsittää ajastinpiirin, joka pitää virtalähteen kerrallaan päällä vähin-15 tään kondensaattorin (12) varautumisen vaatiman ajan.
11. 11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että prosessori (6) on järjestetty käynnistämään monitorin virtalähde (2) ohjaussignaalien (8) ja virta-kytkimen (10) tilan tutkimiseen tarvittavan energian tuottamiseksi.
12. 12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että prosessori 20 (6) on lisäksi jäljestetty tutkimaan mainittujen ohjaussignaalien (8) ja virtakytkimen (10) tila ja ohjaamaan monitori ohjaussignaalien ja virtakytkimen tilan määräämään tilaan. •1 * A 10 106070