FI94571C - Videonäyttölaite - Google Patents

Description

1 94571

Videonäyttölaite

Keksinnön kohteena on videonäyttölaite, joka käsittää sisäänrakennetun teholähteen, ainakin yhden sähköises-5 ti ohjattavan kytkimen verkko jännitteen kytkemiseksi teholähteelle, ohjausvälineen, joka näyttölaitteen vastaanottaman ainakin yhden video- tai poikkeutussignaalin tilan mukaan ohjaa mainitun ainakin yhden kytkimen kiinni ja auki näyttölaitteen käynnistämiseksi ja vastaavasti sam-10 muttamiseksi siten, että ohjauspiirillä ei ole käyttöjännitettä kytkimen ollessa auki.

Nykyisissä näyttölaitteissa on yleensä oma erillinen teholähde laitteen kytkemiseksi verkkojännitteeseen. Tällöin tavallisimmin näyttölaitteen etumaskissa on näyt- .

15 tölaitteen käynnistämistä ja sammuttamista varten isoko koinen verkkokytkin. Näyttölaitteiston käyttäjäergonomian, lähinnä helppokäyttöisyyden, parantamiseksi olisi kuitenkin toivottavaa saada näyttölaite kytkeytymään automaattisesti päälle samalla kun tietokoneen keskusyksikkö käyn-20 nistetään.

Eräissä ratkaisuissa näyttölaite käyttää tietokoneen keskusyksikön kanssa yhteistä teholähdettä, jolloin näyttölaitteen tarvitsevat jännitteet viedään erillisillä johtimilla näyttölaitteelle. Nämä ratkaisut vaativat kui-25' tenkin keskusyksikön ja näyttölaitteen "epästandardia" liittämistä toisiinsa "de facto" -teollisuusstandardien sijasta (kuten esimerkiksi VGA-näytönohjaimen videoliitän-tä). Näin eri valmistajien laitteet eivät ole kytkettävissä toisiinsa. Ratkaisu lisäksi kohottaa keskusyksikön te-30; holähteen sisäistä lämpötilaa, sillä teholähteessä syntyy hukkalämpöä jos se tuottaa käyttöjännitteet myös oheislaitteelle.

Eräissä ratkaisuissa näyttölaitteen verkkokaapeli on kytketty keskusyksikön verkkojännitelähtöön ja keskus-35 yksikön verkkokytkin käynnistää samalla myös näyttölait- 2 94571 teen. Tämä ratkaisu aiheuttaa kuitenkin lisäkustannuksia sekä mahdollisesti ongelmia verkkosuodattimissa samoin kuin johtuvia häiriöitä verkkoon (EMC-häiriöt). Tätä ratkaisua käyttävä näyttölaite ei myöskään ole liitettävissä 5 kaikkien valmistajien keskusyksiköihin, vaikka itse video-liitäntä olisikin standardin mukainen. Lisäksi tarvitaan verkkojohto ja pistorasia keskusyksikköön.

Keksinnön päämääränä on automaattisesti käynnistyvä ja sammuva näyttölaite.

10 Keksinnön päämääränä on myös pienentää näyttölait teen tehonkulutusta ja alentaa kuvaputkinäytön aiheuttamia magneetti- ja sähkökenttiä.

Nämä päämäärät saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä videonäyttölaitteella, joka on keksinnön mu-15 kaisesti tunnettu käynnistys- ja pitopiiristä, joka on vasteellinen mainitun ainakin yhden video- tai poikkeutus-signaalin palautumiselle mainitun ainakin yhden kytkimen ohjaamiseksi kiinni mainitun ainakin yhden video- tai poikkeutussignaalin energialla, minkä seurauksena teholäh-20 de ja ohjausväline käynnistyvät.

Keksinnön perusajatuksena on generoida näyttölaitteen verkkokytkimen ohjaus käyttäen hyväksi näyttölaitteen videoliitännän signaaleja, edullisesti poikkeutussignaale-. ja. Sammutetun näyttölaitteen verkkokytkin ohjataan kiinni 25’ video- tai poikkeutussignaalin energialla, minkä seurauksena näyttölaitteen teholähde käynnistyy ja muodostaa pi-tovirtapiirin verkkokytkimelle. Tämän ratkaisun avulla voidaan välttää varateholähteen, pariston tai akun käyttö ja käynnistää täydellisesti sammutettu näyttölaite. Toi-30; saalta esimerkiksi poikkeutussignaalien kadotessa verkko-kytkin ohjataan auki tietyn viiveen jälkeen, mikä sammuttaa näyttölaitteen. Vastaavasti esimerkiksi poikkeutussignaalien palatessa ohjataan verkkokytkin kiinni, mikä käynnistää näyttölaitteen. Toinen vaihtoehto on ohjata näyttö-35 laitteen verkkokytkintä standardin videoliitännän signaa- 3 94571 leja hyväksikäyttävän kommunikaatioväylän kautta vastaanotetuilla käskyillä, jotka tietokone ohjelmallisesti antaa. Käyttäjän ei tarvitse erikseen manuaalisesti käynnistää ja sammuttaa näyttölaitetta, jolloin saavutetaan help-5 pokäyttöisyyden kautta aikaisempaa parempi käyttäjäergono- mia tarvittavan ohjauspiiristön aiheuttamalla pienellä lisäkustannuksella. Eräissä sovellutuksissa voi olla mahdollista jopa jättää näyttölaitteen verkkokytkin kokonaan pois, mikä pienentää kustannuksia, ja käynnistää koko tie-10 tokonelaitteisto näyttölaitteineen ohjelmallisesti (esi merkiksi ajastimen avulla tai näppäimistöltä). Joka tapauksessa verkkokytkimen käyttötarve näyttölaitteessa pienenee oleellisesti, jolloin verkkokytkimen ei aina välttämättä tarvitse olla helposti käsiksi päästävässä paikassa 15 näyttölaitteen etuosassa, jolloin näyttölaitteen ulkonäkö voidaan suunnitella suuremmalla vapaudella. Verkkokytkin voidaan sijoittaa näyttölaitteessa sellaiseen paikkaan, johon se on rakenteellisesti helpoimmin sijoitettavissa, jolloin on mahdollista välttää näyttölaitteen sisällä 20 verkkokytkintä varten tarvittavat erilliset hankalasti sijoiteltavat verkkosähköiset kaapelit, mikä puolestaan synnyttää säästöjä näyttölaitteen rakenteessa.

Keksinnön vielä eräässä suoritusmuodossa videolii-tännän signaalien ominaisuuksia, kuten poikkeutustaajuus, 25 synkronointipulssien pituus tai polariteetti, jne., käytetään käynnistämään ja sammuttamaan näyttölaitteen eri osia. Tällöin, verkkokytkimen ollessa kiinni, voidaan vi-deoliitännän signaalien ominaisuuksista riippuen sammuttaa tehoa kuluttavat ja/tai magneetti/sähkökenttiä synnyttyvät 30, näyttölaitteen osat, kuten poikkeutuspiirit, videovahvis- timet tai katodisädeputken suurjännite, mutta säilyttää näyttölaitteen nopean käynnistyksen kannalta oleelliset toiminnot, kuten kuvaputken katodin lämmityksen. Näin voidaan saavuttaa säästöä tehonkulutuksessa sekä pienentää 35 sähkö- ja magneettikenttiä näyttölaitteen ympäristössä, 4 94571 kun näyttölaite ei ole aktiivisessa käytössä, ja aikaansaada kuitenkin viiveetön näyttölaitteen käynnistyminen. Halutut videoliitännän signaalien ominaisuudet voidaan aikaansaada ohjelmallisesti tietokoneen näytönohjaimella 5 käyttäjän kulloinkin haluamalla tavalla. Vastaavalla tavalla voidaan käyttää ohjauksessa myös standardin videoliitännän signaaleja hyväksikäyttävän kommunikaatioväylän kautta annettuja komentoja.

Keksintöä selitetään seuraavassa suoritusesimerk-10 kien avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää tyypillisen tietokonejärjestelmän, jossa keksintöä esimerkiksi voidaan soveltaa, kuvio 2 on erään keksinnön mukaisen näyttölaitteen verkkolaitteen lohkokaavio, 15 kuvio 3 on signaalikaavio, joka havainnollistaa kuvion 2 käynnistys- ja pitopiirin toimintaa, ja kuvio 4 on lohkokaavio, joka havainnollistaa kato-disädeputken ohjauspiirejä.

Keksintö on tarkoitettu sovellettavaksi minkä ta-20 hansa videosignaalilla ohjattavan videonäyttölaitteen te holähteen ohjauksessa. Tällainen videonäyttölaite voi olla esimerkiksi katodisädeputkinäyttö, nestekidenäyttö, plas-manäyttö, elektroluminenssinäyttö, jne.

Kuviossa 1 on esitetty eräs tietokonejärjestelmä, 25 jonka näyttöjärjestelmässä keksintöä voidaan soveltaa.

Tietokonejärjestelmä käsittää keskusyksikön 11, johon voi olla kytketty näppäimistö 12, hiiriohjain 8 sekä näyttö-järjestelmä näyttölaitteineen 10. Kuten tunnettua, tietokoneen keskusyksikkö käsittää videonäytönohjaimen, jonka 30 synnyttämä videosignaali/signaalit syötetään videoliitän nän ja videokaapelin 14 kautta näyttölaitteelle 10. Seuraavassa keksintöä tullaan kuvaamaan videosignaalien tiettyihin vaaka- ja pystypoikkeutuksen synkronointi- ja ajoi-tussignaaleihin, kuten HSYNC ja VSYNC, viitaten, jotka 35 löytyvät jossain muodossa jokaisesta videosignaalista.

5 94571

Videoliitännän 14 kautta käytännössä siirrettävien fyysisten signaalikomponenttien määrä voi kuitenkin vaihdella hyvin paljon. Esimerkiksi vaaka- ja pystypoikkeutussignaa-lit voidaan siirtää erikseen tai yhdistettynä, videosig-5 naali voi olla yhdistelmävideosignaali (composite video) tai RGB-videosignaali, analoginen tai TTL-tasoinen, sisältää poikkeutussignaalit, jne. Keksintö soveltuu käytettäväksi kaikkien tällaisten erilaisten videosignaaliformaat-tien yhteydessä. Tällä hetkellä yleisimmin käytössä oleva 10 "de facto" -standardivideoliitynnälle on VGA-videoliitän-tä.

Kuviossa 2 on esitetty sellaisen keksinnön mukaisen näyttölaitteen käynnistys- ja sammutuskytkentä, jossa käynnistämiseen tarvittava energia tuotetaan videoliitän-15 nän signaaleista, edullisesti poikkeutussignaaleista HSYNC ja VSYNC. Käynnistyksessä ei tarvita mitään muuta ulkopuolista energiaa, kuten esimerkiksi sähköverkosta otettavaa energiaa. Ratkaisu ei kovin hyvin sovellu yhdistelmävideo (composite video) -tyyppiseen videoliityntään, koska täl-20 löin signaalien energia sekä jännitetasot ovat alhaiset.

Sen sijaan TTL-tasoiset R-, G- ja B-tyyppiset signaalit soveltuvat hyvin käytettäväksi poikkeutussignaalien HSYNC ja VSYNC lisäksi tai sijasta energialähteenä (esim. EGA-tyyppisten näytönohjaimien videoliityntä).

25 Kuvion 2 verkkolaite käsittää teholähteen 5, joka on kytketty sähköisesti ohjatun verkkokytkimen 4, sulakkeen 3, verkkosuodattimen 1 ja verkkoliitännän 2 kautta vaihtojänniteverkkoon, esim. 220 V. Verkkokytkin 4 on mikä tahansa vaadittavat sähköiset vaatimukset täyttävä elekt-30 roninen tai sähkömekaaninen kytkin, kuten tyristori, triac, rele tai solid state-rele, jota ohjataan sähköisesti signaalilla Is. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa käytetään turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi sekä vaiheelle että nollalle erillisiä solid-state-releitä SSR1 3b ja SSR2. Näyttölaitteeseen voidaan tarvittaessa lisätä 6 94571 sähköisesti ohjattavan verkkokytkiraen 4 rinnalle manuaalinen verkkokytkin SI, jolloin laitteiston käynnistäminen voidaan esimerkiksi vikatilanteissa suorittaa manuaalisesti.

5 Kun verkkokytkimelle 4 syötetään ohjausvirta Is verkkokytkin ohjautuu kiinni, minkä seurauksena verkkojännite kytkeytyy teholähteelle 5. Tällöin teholähde 5, joka synnyttää erilaiset videonäyttölaitteen tarvitsemat käyttöjännitteet, joita kuvataan yleisesti yhdellä jännitteelle) lä Ucc. Teholähde 5 voidaan toteuttaa sovellutuksesta riippuen millä tahansa sopivalla teholähderakenteella.

Kuvion 2 verkkolaite käsittää lisäksi verkkokytki-men 4 käynnistys- ja pitopiirin 7 sekä sitä ohjaavan ohjausyksikön 6, jotka kumpikin saavat käyttöjännitteensä 15 teholähteeltä 5. Ohjausyksikkö 6 tarkkailee näyttölaitteen videoliitäntään vastaanotettuja poikkeutussignaaleja HSYNC ja VSYNC ja generoi käynnistys- ja pitopiirille 7 toiminnan sallintasignaalin ENABLE, kun se vastaanottaa poikkeu-tussignaalit. Signaali ENABLE aktivoi pitovirtapiirin 7C 20 päästämään pitovirran IH teholähteeltä 5 verkkokytkimen 4 ohjaimelle 7B, joka muodostaa pitovirrasta IH verkkokytkimen 4 ohjausvirran Is. Kun ohjausyksikkö 6 havaitsee poik-keutussignaalien HSYNC ja VSYNC puuttuvan, se ennalta määrätyn viiveen jälkeen poistaa ohjaussignaalin ENABLE, mikä 2*5 estää pitovirtapiiriä 7C päästämästä pitovirtaa IH ohjai melle 7B. Pitovirran IH poistuminen aiheuttaa ohjausvirran Is poistumisen ja sitä kautta verkkokytkimen 4 avautumisen, jolloin teholähde 5 kytketään irti verkkojännitteestä. Tällöin poistuvat käyttöjännitteet myös käynnistys- ja 30 pitopiiriltä 7 sekä ohjausyksiköltä 6, joka ei siten kykene tarkkailemaan poikkeutussignaaleja verkkokytkimen 4 ollessa auki. Tämän vuoksi kuvion 2 suoritusmuodossa näyttölaitteen käynnistämiseen käytettävä energia otetaan suoraan poikkeutussignaaleista HSYNC ja VSYNC niiden palau-35 tuessa.

li 7 94571 Tätä varten kuvion 2 käynnistys- ja pitopiiri 7 käsittää tasasuuntaajadiodin Dl ja tasasuuntaajadiodin D2 vastaavasti poikkeutussignaalien HSYNC ja VSYNC puoliaal-totasasuuntaamiseksi ja syöttämiseksi lataamaan konden-5 saattoria Cl. Koska poikkeutussignaalien HSYNC ja VSYNC jännitetaso on suhteellisen pieni, voidaan tasasuuntaaja-diodien Dl ja D2 ja kondensaattorin välissä käyttää jän-nitteennostajaa 7A, esimerkiksi jännitteen kahdentajaa, jotta saavutettaisiin myöhempien piirien kannalta riittävä 10 jännitetaso. Varastointikondensaattoriin Cl varattua energiatasoa seurataan ohjainpiirin 7B sisältämällä vertaili-japiirillä, joka laukaisee käynnistysvirtapulssin Is verk-kokytkimelle 4. Käynnistysvirtapulssin pituus on tyypillisesti vähintään kaksi täyttä verkkojännitejaksoa (40 - 100 15 millisekuntia), jotta näyttölaitteen teholähde 5 ehtii käynnistyä ja muodostaa pitovirran IH ohjaimelle 7B ja sitä kautta verkkokytkimelle 4. Käynnistyspiirin 7 toimintaa voidaan selostaa viitaten kuvioon 3, jossa ennen ajan hetkeä t0 ei esiinny vaakapoikkeutussignaalia HSYNC, minkä 2C seurauksena myös kondensaattorin Cl jännite Ucl, ohjausvir-ta Is ja pitovirta IH ovat nollia. Vaakapoikkeutussignaali HSYNC palautuu hetkellä t0, jolloin sen energia alkaa latautua kondensaattoriin Cl nostaen sen jännitettä Ucl. Hetkellä tx jännite UC1 saavuttaa ohjainpiirin 7B sisältämän 25 vertailijan kynnysjännitteen, jolloin ohjain 7B synnyttää käynnistysvirtapulssin Is. Käynnistysvirtapulssi Is ohjaa kytkimen 4 sulkeutumaan, jolloin virtalähde 5 käynnistyy syöttäen käyttöjännitteet ohjausyksikölle 6 sekä käynnistys- ja pitopiirille 7. Ohjausyksikön 6 käynnistyessä sig-30 naalin ENABLE oletusarvoilla on sellainen, että se ohjaa pitovirran IH esteettömästi ohjaimelle 7B muodostamaan pysyvän ohjausvirran Is. Käynnistyksen jälkeen teholähteeltä 5 tuotettavan pitovirran IH ansiosta käynnistys- ja pito-kytkentä ei kuormita poikkeutussignaaleita ja siten huo-35 nonna signaalipulssien laatua (esimerkiksi signaalien ta- 8 94571 soa ja nousu/laskuaikoja). Heti näyttölaitteen käynnistymisen jälkeen ohjausyksikkö 6 alkaa seurata poikkeutussig-naaleja HSYNC ja VSYNC ja ohjaamaan aktiivisesti pitovir-taa IH ohjaussignaalilla ENABLE.

5 Kuviossa ohjausyksiköllä 6 voi olla lisäksi tiedon siirtokanava 9 ohjaavaan mikrotietokoneeseen sen kanssa tapahtuvaa yksi- tai kaksisuuntaista kommunikointia varten. Tiedonsiirtokanava 9 voi olla esimerkiksi FI-patent-tihakemuksessa 914435 esitetyn tyyppistä, standardin vi-10 deoliitynnän signaaleja hyväksi käyttävää tiedonsiirto-menetelmää soveltava tiedonsiirtokanava. Tällöin kuvion 2 suoritusmuodossa ohjausyksikkö 6 voi esimerkiksi sammuttaa näyttölaitteen vastaanottaessaan kommunikaatiokanavan 9 kautta keskusyksiköltä 11 ennalta määrätyn komennon.

15 Tyypillisellä VGA-näytönohjaimella käytetään 74LS125A-tyyppistä TTL-piiriä generoimaan näyttölaitteelle poikkeutussignaalit HSYNC ja VSYNC. Kyseisen piirin ajokyky on tyypillisesti -2,6 mA loogisessa tilassa "1" ja 24 mA loogisessa tilassa "0". Eräässä toisessa näytönohjai-20 messa käytetään mm. 74F125-tyyppistä piiriä, jonka ajokyky on suurempi. 8514/A-tyyppisen näytönohjaimen teknisessä dokumentaatiossa on määritetty signaalien ajokyvyiksi 1,0 mA/2,7 V loogisessa tilassa "1". Käynnistyspiiri 7 täytyy mitoittaa toimimaan näillä arvoilla. Tämän vuoksi piirissä 25 7 käytetään pientä tehonkulutusta vaativia komponentteja hukkatehon generoinnin välttämiseksi. Esimerkiksi jännit-teennostaja 7A voidaan toteuttaa Linear Technologyn piirillä LTC1044.

Kuvion 2 ohjausyksikkö 6 voi edullisesti olla koko $0 näyttölaitteen toimintoja ohjaava ohjausyksikkö, kuten kuviossa 4 on havainnollistettu. Analogiset videosignaalit R (punainen väri), G (vihreä väri) ja B (sininen väri) viedään videovahvistinyksikön 62 kautta ohjaamaan katodi-sädeputken 61 takaosassa sijaitsevien elektronitykkien 35 lämmitetyille katodielektrodeille 61C, jotka toimivat 9 94571 elektrodisuihkujen lähteinä. Katodielektrodin 61C lämmitys tapahtuu jännitelähteen 71 synnyttämällä lämmitysjännitteellä UH, joka syötetään katodin hehkuelementille. Kato-disädeputken 61 etuosaan on sijoitettu anodielektrodi 61B, 5 jolle suurjännitegeneraattori 65 synnyttää elektronisuihkun kiihdyttämiseen tarvittavan suurjännitteen. Katodin 61C ja anodin 61B välissä on katodisädeputken 61 kaulalle sijoitettu poikkeutuskelayksikkö, joka käsittää vaakapoik-keutuskelan 6IA ja pystypoikkeutuskelan 61D. Vaakapoikkeu-10 tuskela 61A muodostaa yhdessä vaakapoikkeutusohjaimen 63 kanssa vaakapoikkeutuspiirin ja synnyttää vaakapoikkeutus-magneettikentän kuvaputken sisään. Vastaavasti pystypoik-keutuskela 61D muodostaa yhdessä pystypoikkeutusohjaimen kanssa pystypoikkeutuspiirin ja synnyttää pystypoikkeutus-15 magneettikentän kuvaputken sisään. Synkronointi- ja ohjausyksikkö 60 ohjaa poikkeutussignaaleista HSYNC ja VSYNC riippuvaisesti pysty- ja vaakapoikkeutuspiirejä vaakapoikkeutusoh jainta 63 sekä pystypoikkeutusohjainta 64, jotka vastaavasti synnyttävät poikkeutusvirrat poikkeutuskelayk-20 sikön vaaka- ja pystypoikkeutuskeloihin. Synkronointi- ja ohjausyksikkö 60 lisäksi sallii tai estää videovahvistin-yksikön 62 ja suurjännitegeneraattorin 65 toiminnan vastaavilla sallintasignaaleilla VIDEO_ENABLE ja HV_ENABLE. Lisäksi ohjausyksikkö 66 ohjaa jännitelähdettä 31. Ohjaus-25 yksikköä 60 ohjaa osoite- ja dataväylän 69 kautta ohjausyksikkö 6, johon liittyy väylän 69 välityksellä myös EEP-ROM-muisti 67 ja ROM-muisti 68. Ohjausyksiköllä 6 voi olla lisäksi tiedonsiirtokanava 9 ohjaavaan mikrotietokoneeseen sen kanssa tapahtuvaa yksi- tai kaksisuuntaista kommuni-30 kointia varten. Tiedonsiirtokanava 9 voi olla esimerkiksi FI-patenttihakemuksessa 914435 esitetyn tyyppistä, standardin videoiiitynnän signaaleja hyväksi käyttävää tiedonsiirtomenetelmää soveltava tiedonsiirtokanava.

Ohjausyksikkö 6 pyrkii minimoimaan näyttölaitteen 35 tehonkulutuksen ja magneetti- ja sähkökenttien synnyttämi- 10 94571 sen kytkemällä pois poikkeutuksen ja paljon tehoa kuluttavat osat aina kun niitä ei välttämättä tarvita.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa ohjausyksikkö 76 tarkkailee ainakin yhden tietokoneelta 11 videoliitännän 5 kautta vastaanottamansa signaalin, kuten poikkeutussignaa-lin, käyttäytymistä näyttölaitetta 10 ohjaavan tietokoneen ei-aktiivisen tilan havaitsemiseksi. Mikrotietokoneen keskusyksikkö 11 voi ohjelmallisesti näytönohjaimen avulla asettaa näyttölaitteelle syötettäville signaaleille, kuten 10 poikkeutussignaaleille, ennalta määrätyt ominaisuudet, ku ten tietyt poikkeutustaajuudet tai vaaka- ja pystypoikkeu-tussignaalien synkronointipulssien tietyt polariteetit tai pituudet. Ohjausyksikkö 6 suorittaa näiden poikkeutussig-naalien ennalta määrättyjen tilojen mukaisesti tietyt 15 näyttölaitteen ohjaustoimenpiteet. Mikrotietokoneessa 11 oleva ohjelmisto voidaan helposti sisällyttää mm. mikrotietokoneen turvallisuus- ja elinikää ohjaaviin ohjelmistoihin esimerkiksi näppäimistölukituksen tai järjestelmä-lukituksen yhteyteen, screen save -toiminnon yhteyteen, 20 jne. Tämä lisää myös laitteiston turvallisuusominaisuuksia, koska vain käyttäjällä on oikeudet (salasana, älykortti tai vastaava) kytkeä näyttölaite päälle. Laitteen ollessa sammutettuna ulkopuoliset eivät pysty lukemaan mikrotietokoneen 11 tilaa näyttölaitteen synnyttämän häi-2b riösäteilyn avulla.

Poikkeutussignaalien HSYNC ja VSYNC tiloja voidaan käyttää ohjausyksikön 6 ohjaamiseen esimerkiksi seuraaval-la tavalla. Mikrotietokoneen sammuttaminen asettaa mikrotietokoneen 11 näytönohjaimen ohjaamat poikkeutussignaalit 30 HSYNC ja VSYNC nollapotentiaaliin (polariteetit vastaavat loogista tilaa (0,0)). Tällöin näyttölaitteen ohjausyksikkö 6 keksinnön eräässä suoritusmuodossa välittömästi tai ennalta asetetun viiveen, esim. 1-5 minuuttia, jälkeen asettaa näyttölaitteen puoliksi sammutettuun lepotilaan 35 tai sammuttaa näyttölaite kokonaan. Ohjausyksikkö 6 voi

II

11 94571 pitää näyttölaitetta lepotilassa, josta se on nopeasti käynnistettävissä, ennalta määrätyn viiveen ajan, kuten 1-2 tuntia, viimeisen käytön jälkeen ja sammuttaa sitten-näyttölaitteen kokonaan. Poikkeutussignaalien HSYNC ja 5 VSYNC kolmen muun polariteettitilan [loogiset (1,0), (0,1) ja (1,1) tilat] avulla mikrotietokone 11 voisi ohjelmallisesti ohjata ohjausyksikön 6 asettamaan näyttölaite erilaisiin tiloihin, esim. tehon säästämiseksi.

Puoliksi sammutetussa lepotilassa ohjausyksikkö 6 10 sammuttaa katodisädeputken 61 poikkeutuksen estämällä poikkeutusohjäimissä 63 ja 64 lisäenergian syötön poikkeu-tuspiiriin, jolloin resonanssipiiriin ei varaudu lisää energiaa vaan aikaisemman varautunut energia vähitellen häviää (tehohäviöt komponenteissa) ja resonanssipiiri sam-15 muu, minkä seurauksena poikkeutuksen magneettikentät laskevat nollaan. Tällöin myöskään näyttölaitteen ulkopuolelle ei synny haitallisia magneettikenttiä näyttölaitteen ollessa ei-aktiivisessa tilassa. Samanaikaisesti poikkeutuksen estämisen kanssa ohjausyksikkö 6 kytkee elektroni-20 suihkun pois päältä, jotta katodisädeputken 21 kuvaruudun fosforointiin ei pala pistettä. Elektronisuihku voidaan kytkeä pois päältä esimerkiksi ohjainhilalta, videovahvis-timen ohjauksella, anodijännitteen laskemisella tai muulla tavoin. Tehonkulutuksen ja näyttölaitteen synnyttämän säh-25 kökentän pienentämiseksi ohjausyksikkö voi ohjata pois päältä myös suurjännitegeneraattorin 65, joka synnyttää tarvittavan anodijännitteen elektronisuihkun kiihdyttämiseen. Samalla tavoin kaikki ne osat näyttölaitteessa, jotka eivät ole olennaisia näyttölaitteen nopealle käynnistä-30 miselle, voidaan kytkeä pois päältä tarpeettomina, kun näyttölaite ei ole aktiivisessa käytössä. Tällaisessa puoliksi sammutetussa lepotilassa oleva näyttölaite on kuitenkin edullista saada viiveettömästi toimintakäyttöön, jolloin käynnistyksen nopeuden kannalta oleelliset näyttö-35 laitteen osat on pidettävä toiminnassa. Tämän vuoksi mm.

12 94571 kuvaputken katodi 61C, joka lämpenee suhteellisen hitaasti ja aiheuttaa viivettä kuvan ilmestymiselle kuvaruudulle, on edullista pitää lämpimänä pulssittamalla katodinlämmi-tysjännitettä tai pitämällä lämmitysjännitettä yllä lepo-5 tilassa normaalisti tai alennettuna koko ajan. Katodin 61c lämmitys voidaan edullisesti säilyttää myös näyttölaitteen ollessa muutoin täysin sammutettuna, jolloin näyttölaitteen käynnistys oleellisesti nopeutuu tavanomaisesta n. 1 minuutista. Tällöin katodin lämmityspiirin 71 käyttöjänni-10 te voidaan tuottaa erillisellä lisäteholähteellä, kuten teholähde 45 kuviossa 4.

Edellä selostetun sijasta tai lisäksi ohjausyksikkö 6 voi kuvion 4 suoritusmuodossa ohjata näyttölaite erilaisiin tiloihin, kuten mainittu lepotila, vasteena käskyil-15 le, jotka tietokone ohjelmallisesti antaa mainitun tiedonsiirtokanavan 9 kautta, joka on samanlainen kuin kuvion 2 yhteydessä.

Edellä mainituissa näyttölaitteen tehonsäästömoo-deissa kuvion 2 verkkokytkin 4 tai mekaaninen kytkin SI on 20 luonnollisesti suljettuna ja teholähde 5 synnyttää laitteistolle normaaliin tapaan käyttöjännitteet.

Oheiset kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen näyttölaite voi 25 vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

«

Claims (7)

1. Videonäyttölaite (10), joka käsittää sisäänrakennetun teholähteen (5), 5 ainakin yhden sähköisesti ohjattavan kytkimen (4) verkkojännitteen kytkemiseksi teholähteelle, ohjausvälineen (6), joka näyttölaitteen vastaanottaman ainakin yhden video- tai poikkeutussignaalin tilan mukaan ohjaa mainitun ainakin yhden kytkimen (4) kiinni ja 10 auki näyttölaitteen käynnistämiseksi ja vastaavasti sammuttamiseksi siten, että ohjauspiirillä ei ole käyttöjännitettä kytkimen ollessa auki, tunnettu käynnistys- ja pitopiiristä (7), joka on vasteelli-nen mainitun ainakin yhden video- tai poikkeutussignaalin 15 palautumiselle mainitun ainakin yhden kytkimen (4) ohjaamiseksi kiinni mainitun ainakin yhden video- tai poikkeutussignaalin energialla, minkä seurauksena teholähde (5) ja ohjausväline (6) käynnistyvät.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videonäyttölaite, 20 tunnettu siitä, että mainittu käynnistys- ja pito- piiri (7) käsittää tasasuuntaajavälineen (D1,D2) mainitun ainakin yhden video- tai poikkeutussignaalin tasasuuntaa-miseksi, varausvälineen (Cl), jota ladataan mainitulla ta-sasuunnatulla signaalilla, sekä välineen (7B) varausväli-25 neen varaustason tarkkailemiseksi ja käynnistysvirtapuls-sin muodostamiseksi varausvälineeseen varautuneesta energiasta ja syöttämiseksi mainitulle ainakin yhdelle kytkimelle (4), kun varausvälineen varaustaso saavuttaa ennalta määrätyn kynnystason, minkä seuraauksena teholähde (5) ja 30 ohjausväline (6) käynnistyvät ja käynnistys- ja pitopiiri (7) muodostaa pitovirran (IH) mainitulle ainakin yhdelle kytkimelle (4).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen videonäyttölaite, tunnettu siitä, että ohjausväline (6) 35 14 94571 estää käynnistys- ja pitopiirin (7,47,57) toiminnan mainitun ainakin yhden kytkimen (4) ohjaamiseksi auki ennalta määrätyn ajan jälkeen mainitun ainakin yhden video- tai poikkeutussignaalin ennalta määrätyn tilan havaitsemises-5 ta.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen videonäyt-tölaite, tunnettu siitä, että ohjausväline (6) sammuttaa tehoa kuluttavat ja/tai magneetti- tai sähkökenttiä synnyttävät näyttölaitteen osat mutta säilyttää 10 näyttölaitteen nopean käynnistyksen kannalta oleelliset toiminnot, kuten kuvaputken katodin lämmityksen, kun mainittu ainakin yksi video- tai poikkeutussignaali on ennalta määrätyssä tilassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen videonäyttölaite, 15 tunnettu siitä, että mainittu ennalta määrätty ti la sisältää tietyt poikkeutustaajuudet ja/tai vaaka- ja/ tai pystypoikkeutussignaalien synkronointipulssien tietyt polariteetit ja/tai pituudet.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen videonäyt- 20 tölaite, tunnettu siitä, että ohjausväline (6) sammuttaa tehoa kuluttavat ja/tai magneetti- tai sähkökenttiä synnyttävät näyttölaitteen osat mutta säilyttää näyttölaitteen nopean käynnistyksen kannalta oleelliset toiminnot, kuten kuvaputken katodin lämmityksen, vastaan-25 ottaessaan ennalta määrätyn käskyn kommunikaatiokanavan (9) kautta.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen videonäyttölaite, tunnettu siitä, että näyttölaite (10) käsittää ainakin yhden pienjännitekytkimen (S2), kuten 30 kalvokytkimen, mainitun ohjausvälineen (6) ohjaamiseksi, ja että mainittu ainakin yksi pienjännitekytkin (S2) ohjaa ohjausvälineen käynnistämään tai sammuttamaan näyttölaitteen, sallimaan tai estämään automaattisen käynnistyksen tai sammutuksen, tai sallimaan tai estämään tehoakulutta-35 vien ja/tai sähkö- tai magneettikenttiä synnyttävien näyttölaitteen osien sammuttamisen. 15 94571